Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Pottunokka - 17.11.15 - klo:19:33
-
Olen päättänyt alkaa taas viljelemään ohraa monen vuoden tauon jälkeen, ja se olisi rehuohraa myyntiin, mallasohra ei käy, kun ei ole riittävästi varastotilaa, mallasohrahan noudetaan silloin kun ostajalle sopii, joten siinä mielessä huono homma.
Kun siis rehuohraa viljelee, niin kumpi olisi kokonaisnäkemyksen mukaan parempi vaihtoehto, kaksi- vai monitahoinen ohra?
Monitahoisen edut:
+lyhyempi kasvuaika, siis parempi viljelyvarmuus.
+Kestää paremmin happamuutta ja yleesäkin vähemmän vaatelias kasvupaikan suhteen.
+ilmeisesti myös vähemmän taudinarka.
Ja miinukset:
-heikompi satotaso
-Pienempi jyvä ja hl-paino
-Helpommin ränsistyvä, jos puinti viipyy.
Ja kaksitahoisen plussat ja miinukset
+suurempi satoinen kuin mt-ohra.
+isompi jyväkoko ja hl-paino.
+ei ränsisty niin helposti kuin mt-ohra
Ja miinukset:
-Taudinarempi
-Vaateliaampi kasvupaikan suhteen
-Ei siedä happamuutta, ph mielellään yli 6,5.
-Kt:t yleensä lyhyitä, joten sietänevät kuivuutta huonommin.
Tuleeko muita seikkoja mieleen?
Itellä nyt ykkösehdokas valinnaksi olisi Toria, kompromissiratkaisu, myöhäinen monitahoinen, satoisa, suurijyväinen ja korkea hl-paino monitahoiseksi, hyviä satoja antanut myös happaman maan kokeissa, kokemuksia tästä lajikkeesta kenelläkään?
-
Olen päättänyt taas viljellä ohraa monen vuoden tauon jälkeen, ja se olisi rehuohraa myyntiin, mallasohra ei käy, kun ei ole riittävästi varastotilaa, mallasohrahan noudetaan silloin kun ostajalle sopii, joten siinä mielessä huono homma.
Kun siis rehuohraa viljelee, niin kumpi olisi kokonaisnäkemyksen mukaan parempi vaihtoehto, kaksi- vai monitahoinen ohra?
Monitahoisen edut:
+lyhyempi kasvuaika, siis parempi viljelyvarmuus.
+Kestää paremmin happamuutta ja yleesäkin vähemmän vaatelias kasvupaikan suhteen.
+ilmeisesti myös vähemmän taudinarka.
Ja miinukset:
-heikompi satotaso
-Pienempi jyvä ja hl-paino
-Helpommin ränsistyvä, jos puinti viipyy.
Ja kaksitahoisen plussat ja miinukset
+suurempi satoinen kuin mt-ohra.
+isompi jyväkoko ja hl-paino.
+ei ränsisty niin helposti kuin mt-ohra
Ja miinukset:
-Taudinarempi
-Vaateliaampi kasvupaikan suhteen
-Ei siedä happamuutta, ph mielellään yli 6,5.
-Kt:t yleensä lyhyitä, joten sietänevät kuivuutta huonommin.
Tuleeko muita seikkoja mieleen?
Itellä nyt ykkösehdokas valinnaksi olisi Toria, kompromissiratkaisu, myöhäinen monitahoinen, satoisa, suurijyväinen ja korkea hl-paino monitahoiseksi, hyviä satoja antanut myös happaman maan kokeissa, kokemuksia tästä lajikkeesta kenelläkään?
Kumpikaan ei kestä vesilammikoita jotka suorakylvössä on ikuisena riesana.
Olkiakaan ei kerry, suorakylvössä. :-\
-
joku myöhäsempi monitahonen vois olla sit välimallin ratkaisu. kaarle tai brage vaikka.
jos maat poutivia ni monitahosista tulee helposti aika pientä silppua jos sattuu kuivaa pitempi kausi.
itellä ollu nyt wolmaria ja meliusta eli todella aikaista ja todella myöhäistä ohraa. niitä sit sekottelen kun ajan kanoille, laatu niin erilaista.
wolmaria laitan viimeistä vuotta. tilasin 5 ha kaarlea, vaihdan sen siihen 2017 vaikkei niin aikainen olekaan.
-
Olen päättänyt taas viljellä ohraa monen vuoden tauon jälkeen, ja se olisi rehuohraa myyntiin, mallasohra ei käy, kun ei ole riittävästi varastotilaa, mallasohrahan noudetaan silloin kun ostajalle sopii, joten siinä mielessä huono homma.
Kun siis rehuohraa viljelee, niin kumpi olisi kokonaisnäkemyksen mukaan parempi vaihtoehto, kaksi- vai monitahoinen ohra?
Monitahoisen edut:
+lyhyempi kasvuaika, siis parempi viljelyvarmuus.
+Kestää paremmin happamuutta ja yleesäkin vähemmän vaatelias kasvupaikan suhteen.
+ilmeisesti myös vähemmän taudinarka.
Ja miinukset:
-heikompi satotaso
-Pienempi jyvä ja hl-paino
-Helpommin ränsistyvä, jos puinti viipyy.
Ja kaksitahoisen plussat ja miinukset
+suurempi satoinen kuin mt-ohra.
+isompi jyväkoko ja hl-paino.
+ei ränsisty niin helposti kuin mt-ohra
Ja miinukset:
-Taudinarempi
-Vaateliaampi kasvupaikan suhteen
-Ei siedä happamuutta, ph mielellään yli 6,5.
-Kt:t yleensä lyhyitä, joten sietänevät kuivuutta huonommin.
Tuleeko muita seikkoja mieleen?
Itellä nyt ykkösehdokas valinnaksi olisi Toria, kompromissiratkaisu, myöhäinen monitahoinen, satoisa, suurijyväinen ja korkea hl-paino monitahoiseksi, hyviä satoja antanut myös happaman maan kokeissa, kokemuksia tästä lajikkeesta kenelläkään?
Kumpikaan ei kestä vesilammikoita jotka suorakylvössä on ikuisena riesana.
Olkiakaan ei kerry, suorakylvössä. :-\
Osa pelloistani viistossa ja vinossa, joten ei vedenseisomisongelmaa.
-
Kollegalla on ollut pari vuotta Toriaa ja on ollut enemmän kuin tyytyväinen. 6-7 tonnia on tullut molempina vuosina. Alttialle sai menemään syksyllä hyvällä hintaa ja siellä noussut suositelluksi lajikkeeksi. Oma näkemys on, että jonkun verran lakoherkkä verrattuna kollegan muihin ohriin, jotain kakstahoista, mitä lie. Kaarle on paperilla vahvempi korsinen, mutta on uusi lajike, josta ei vielä kokemuksia ole. Satotasot alkaa olla niin kauheita, että korren vahvuus on koetuksella. Täytyisi olla luontaisesti vahva, eikä todennäköisesti siltikään kestä, jos ennätyksiä tavoitellaan :-\
-
Muistin varasesti heittäisin kyllä tuon taudinarkuuden toisinpäin...
-
Harbingeria oli ekaa vuotta. Hl-painot 72-74kg,ja komeeta isoa jyvää muutenkin. N.4t/ha pukkas tälläisenaki vuonna,eikä ph:t ny paljoo yli kuuden ole. Maltaaksikin kelpai.. ja semmoonen tunne vähän jäi että kestää typpeäkin kaatumatta??? :o
-
Muistin varasesti heittäisin kyllä tuon taudinarkuuden toisinpäin...
[/quote
Ihan kokemusperäisesti myöskin. Tautisuuden takia vaihdoin Elmeristä Luhkakseen.
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
-
Joo Elmeri ei oikein ollut hyvä. Sitä tuli liian paljon. Puskurikuivuriksi otettu vanha kylmäilmakuivuri oli hankala ja pölyinen tyhjentää. Köh.
Kummasti alkaa näin marraskuun loppupuoliskolla päivä lyhenemään ja ovenpielet rytisemään.
-SS-
-
Annan ääneni Torialle!
Tähän mennessä paras ohralajike itsellä, toimii vähän huonommissakin olosuhteissa, sekä hyvissä
-
Onko rehuohrassa jotain merkitystä tjp:lla? Ite viljelen omille lehmille pääasiassa 2-tahoista ohraa.. Ehkä tänä suvena monitahoinen olis ollu parempi vaihtoehto kun ison jyvän kuivatus kestää. Oliskin murskeviljasysteemi ::)
-
Onko rehuohrassa jotain merkitystä tjp:lla? Ite viljelen omille lehmille pääasiassa 2-tahoista ohraa.. Ehkä tänä suvena monitahoinen olis ollu parempi vaihtoehto kun ison jyvän kuivatus kestää. Oliskin murskeviljasysteemi ::)
Kuivaaminen on huomattavasti helpompaa tosiaan, jos ei ole herneenkokoista jyvää. Samoin siementä ei tarvitse kylvää puolta tonnia.
Vaikka Elmeri oli uskomaton, voisi Kaarleakin koittaa. Jos siis unohtuu tuo ohranvihne kurkussa. Niin hapanta ei ole maaperä, että tarviisi Toriaa. Lujakortisuus varmaan onkin Elmerin ja Kaarlen ainoa hyvä puoli, muuten on hankala lajike, kun pitäs joku paikka niille jyville keksiä.
-SS-
-
Harbingeria oli ekaa vuotta. Hl-painot 72-74kg,ja komeeta isoa jyvää muutenkin. N.4t/ha pukkas tälläisenaki vuonna,eikä ph:t ny paljoo yli kuuden ole. Maltaaksikin kelpai.. ja semmoonen tunne vähän jäi että kestää typpeäkin kaatumatta??? :o
Kylvin myöskin 60 ha Harbingeria, joista kymmenkunta kynnetylle, viitisentoista suoraan ja loput syksyllä ja/tai keväällä kevytmuokatulle. Maalalit vaihtelivat karkeasta hiedasta hiesuun, esikasvit Barke-ohrasta viherlannoitusnurmeen. Eroa on niin multavuuksissa kuin PH:ssakin. Typpeä meni keskimäärin hiukan alle 90 kg/ha ja satotaso vaihteli lohkolta toiselle sellaiset 3900 - 4000 kg/ha eli ei käytännössä mitään. Aika varman tuntuinen viljeltävä. Korsi kuuluukin olla lyhyempi kuin Barkessa, mutta tämä oli kyllä ekstra-lyhyttä. Suorastaan hankalaa puida, varsinkin kun luontoäiti oli kevytmuokkausen/suorakylvön myötävaikutuksella kylvänyt kylänurmikasta 20 sentin kerääjäkasvin.
Tarkoitus on tyrkyttää tuota maltaaksi, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi lähettää näytteitä.
Rehuksi varmaan järkevämpää viljellä jotain Luhkasta tai sitten monitahoisia lajikkeita.
-
Kollegalla on ollut pari vuotta Toriaa ja on ollut enemmän kuin tyytyväinen. 6-7 tonnia on tullut molempina vuosina. Alttialle sai menemään syksyllä hyvällä hintaa ja siellä noussut suositelluksi lajikkeeksi. Oma näkemys on, että jonkun verran lakoherkkä verrattuna kollegan muihin ohriin, jotain kakstahoista, mitä lie. Kaarle on paperilla vahvempi korsinen, mutta on uusi lajike, josta ei vielä kokemuksia ole. Satotasot alkaa olla niin kauheita, että korren vahvuus on koetuksella. Täytyisi olla luontaisesti vahva, eikä todennäköisesti siltikään kestä, jos ennätyksiä tavoitellaan :-\
En tiä ku menee vuodesta ja lajikkeesta huolimatta nurin ja jyvä muistuttaa kahvinpapua.
Annabell
(http://i2.aijaa.com/t/00846/12861976.t.jpg) (http://aijaa.com/OdR9nc) (http://i10.aijaa.com/t/00608/10789090.t.jpg) (http://aijaa.com/fwP84g)(http://i11.aijaa.com/t/00139/10789092.t.jpg) (http://aijaa.com/agJUoG)
Iron
(http://i4.aijaa.com/t/00582/13928187.t.jpg) (http://aijaa.com/MKagLN) (http://i10.aijaa.com/t/00118/13456649.t.jpg) (http://aijaa.com/OP1vz1)
Tipple
(http://i5.aijaa.com/t/00021/13914866.t.jpg) (http://aijaa.com/JTm5ir) (http://i2.aijaa.com/t/00883/14001960.t.jpg) (http://aijaa.com/p60EMA)
Sit se kuivaaminen... joo, kuten SS sano, sepelin kuivaus on vähäsen aikavampaa ku monitahosen oravankynnen..
(http://i11.aijaa.com/t/00125/11941015.t.jpg) (http://aijaa.com/vzYfsA) (http://i9.aijaa.com/t/00273/13951019.t.jpg) (http://aijaa.com/dXLlCt) (http://i11.aijaa.com/t/00001/13451636.t.jpg) (http://aijaa.com/lzbW18)
Lajittelemalla tosiaankin menee siementä kun kahvinpavusta tulee mursketta...
(http://i8.aijaa.com/t/00444/13796926.t.jpg) (http://aijaa.com/iNxE1J)
-
Sen voi jo sanoa, että ylilannoitus-kelmit voinevat rauhasa valita Kaarlen ja Elmerin.
Ei mene lakoon, vaikka kahteen kertaan olisi lannoitusta laitettu.
-SS-
-
Olen täysin päättämätön tulevan ohralajikkeen suhteen. Toisaalta kiinnostaisi tuo Torian tyyppinen jyvätykki, mutta kun se on vaan rehua. Maltsussa olisi enemmän haasteita, mutta satotasossa häviää sitten paremmilleen. Pitäisi olla enemmän hehtaareita, että voisi olla kahta ohralajiketta.
-
Olen täysin päättämätön tulevan ohralajikkeen suhteen. Toisaalta kiinnostaisi tuo Torian tyyppinen jyvätykki, mutta kun se on vaan rehua. Maltsussa olisi enemmän haasteita, mutta satotasossa häviää sitten paremmilleen. Pitäisi olla enemmän hehtaareita, että voisi olla kahta ohralajiketta.
Hö, mulla on muutama hassu hehtaari ja silti on paria ohraa ja paria kauraa sekä syys että kevätvehnää. :-\
Kylväminen tietty vähän työläämpää ja ehkä puiminenkin mut on sitten lajikkeita eri aikasuuksilla.
-
Sää oletkin SKN.
:D
-
Sää oletkin SKN.
:D
:D
Niin mut oikeesti, mikä siinä sit on se ongelma et pitää vaan olla yhtä ohraa? Varastointi???
-
Oli parhaimmillaan syysvehnää, kevätvehnää, kauraa, ohraa, rapsia. Ei oikein ollut tilaa, täytyi myydä kauraa rekkakuorma, että sai tilaa ennen kevätvehnän puintia. Siilon pohjia eli siemenviljoja täytyi säkitellä konehalliin 9 säkkiä ohraa, 3 säkkiä vehnää ja yksi peräkärry vehnälle. Näin oli puintiajan jälkeen tilanne jotenkin hallinnassa. Nyt täytyi sitten myydä vehnät pois, että sai nuo säkit ja kärryn tyhjennettyä kuivurille ja sai konehalliin taas talvisäilytettäviä koneita sisälle. Ei tähän sotkuun jaksa sovittaa enempää lajikkeita. Ohra saa joustaa. 317hehtoo yksi varastosiilo, tosi veemäistä, jos niihin alkaa kertyä vajaita eriä, ne pitää hanskata jotenkin. Harmittaa, kun ei tullut edes yhtä siiloa otettua jaettuna silloin rakennusvaiheessa. Ei olisi ollut paha rasti, mutta olisi helpottanut. Suunnitelmissa seuraavaksi yksi peltipönttö, johon saisi jotain. Käytännössä kaurat. Ne vie eniten tilaa.
-
Onhan sieltä tulossa mielenkiintoisia uusia kaksitahoisia lajikkeita, peltosiemeneltä Eifel, Tilasiemeneltä Pompey ja Planet, agrimarketilta Trekker- mallasohra ja kai keskoltakin jotakin. Lisäksi MTT:n kokeissa ollut erinomainen Rusalka, ei kait vielä jokaukolle myynnissä, kuka lienee edustaja? Mut kai vuoden parin päästä saatavilla.
-
Toi Pompeija oli siemenviljelijän mukaan lakoherkkä käytännössä. En ihmettele, koska lajikekokeissa 19%. Eiffelkin on 16%, mikä ei tosiaankaan tarkoita vahvakortista lajiketta, vaikka niin lukee tuoteselosteessa :( Yli 50g tjp on ainakin itelle jo liikaa. Rapidin syöttölaite huutaa hoosiannaa, enkä tykkää. RGT olisi mielenkiintoinen, jos siitä tulisi maltaaksi kelpaavaa tavaraa, mutta Suomessa maltaaksi hyväksyminen ei ole helppo juttu, se on nähty. Trekkeriä oli itellä ja otan epäonnistumisen omaan piikkiin, vaikka olenkin sitä mieltä, että liian helposti meni lakoon. Satotasoa siinä kyllä olisi. Sain 5800kg, mikä oli heti kakstahoisten ennätys omalla tilalla.
-
Sen voi jo sanoa, että ylilannoitus-kelmit voinevat rauhasa valita Kaarlen ja Elmerin.
Ei mene lakoon, vaikka kahteen kertaan olisi lannoitusta laitettu.
-SS-
Mulla meni 2014 Elmeri täysin lakoon 105 kilolla typpeä. :-[ Esikasvina jurtti, josta naatit oli korjattu. Sai tuo 0,5 l Terpaliakin. Satoa sentään tuli 7500 kg/ha. Mitähän olisi tullut jos olisi pysynyt pystyssä? ::)
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
piäntä silppua. pötköllä maate niinku muutki.
-
Mä tuota Toriaa kokeilin ja otin siitä siementä. Einarilla on menty tähän asti, mutta menee Altian seulasta ruumenkasaan liikaa. Satoisa ollu, mutta ränsistyy herkästi joten tähkät heti pellossa. Tänä vuonna tuosta tuli tosi komeita jyviä, silmämääräisesti ei juuri eroa tuohon Toriaan, saas nähdä millaiset analyysit siitä tulee.
SKN: Onko nuo leppäkertut toimittamassa tulitikkulaatikon virkaa? Sä oot voinu ettiä kuvaan oikein kitukasvuisia, että jyvät näyttäis suurilta. ;D
-
Sen voi jo sanoa, että ylilannoitus-kelmit voinevat rauhasa valita Kaarlen ja Elmerin.
Ei mene lakoon, vaikka kahteen kertaan olisi lannoitusta laitettu.
-SS-
Mulla meni 2014 Elmeri täysin lakoon 105 kilolla typpeä. :-[ Esikasvina jurtti, josta naatit oli korjattu. Sai tuo 0,5 l Terpaliakin. Satoa sentään tuli 7500 kg/ha. Mitähän olisi tullut jos olisi pysynyt pystyssä? ::)
Sun juttu on sitte Kaarle. Siitä tulee tuolla reseptillä 8500 kg. Moddusta korrenkasvuvaiheessa ja terpaalia lippulehdelle.
-SS-
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
Ei omakohtaista kokemusta, mutta joitakin juttuja kuullut. Ensinnäkin mallastamon edustaja sanoi, että hyväksymisprosentti esinäytteiden perusteella 60%, liikaa pientä jyvää seassa. Mutta sitten yksi kollega pitää erittäin hyvänä mallasohrana. Ajaa aina 120kg typpeä mukaan. Mun mielestäni toi ei voisi toimia muuten kuin runsaalla sääteiden käytöllä, koska lajiketietojen mukaan lakoprosentti on 19%. Kyllä tota täälläpäin on viljelyksessä ihan kohtalaisesti. On siinä satotaso ihan asiallinen. Lajike lienee sopiva silloin, kun haluaa paljon jyviä ja mallasohraksi kelpaaminen on positiivinen optio, muttei välttämätöntä.
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
Ei omakohtaista kokemusta, mutta joitakin juttuja kuullut. Ensinnäkin mallastamon edustaja sanoi, että hyväksymisprosentti esinäytteiden perusteella 60%, liikaa pientä jyvää seassa. Mutta sitten yksi kollega pitää erittäin hyvänä mallasohrana. Ajaa aina 120kg typpeä mukaan. Mun mielestäni toi ei voisi toimia muuten kuin runsaalla sääteiden käytöllä, koska lajiketietojen mukaan lakoprosentti on 19%. Kyllä tota täälläpäin on viljelyksessä ihan kohtalaisesti. On siinä satotaso ihan asiallinen. Lajike lienee sopiva silloin, kun haluaa paljon jyviä ja mallasohraksi kelpaaminen on positiivinen optio, muttei välttämätöntä.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
Ei omakohtaista kokemusta, mutta joitakin juttuja kuullut. Ensinnäkin mallastamon edustaja sanoi, että hyväksymisprosentti esinäytteiden perusteella 60%, liikaa pientä jyvää seassa. Mutta sitten yksi kollega pitää erittäin hyvänä mallasohrana. Ajaa aina 120kg typpeä mukaan. Mun mielestäni toi ei voisi toimia muuten kuin runsaalla sääteiden käytöllä, koska lajiketietojen mukaan lakoprosentti on 19%. Kyllä tota täälläpäin on viljelyksessä ihan kohtalaisesti. On siinä satotaso ihan asiallinen. Lajike lienee sopiva silloin, kun haluaa paljon jyviä ja mallasohraksi kelpaaminen on positiivinen optio, muttei välttämätöntä.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Jose sai mahtumaan olennaiset asiat kahteen lauseeseen:
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
piäntä silppua. pötköllä maate niinku muutki.
Meilläpäin ei turhia selitellä. Paska lajike tuo Fairytale.
Melius, Iron, Tocada tai Justiina, kyllä lähtee.
Tipple ja Propino kestää tolkuttomasti lannotusta ilman valkuaisen nousua mut eivät vaan tahdo pysyä pystyssä.
Tulevalle kaudelle aattelin koittaa Ironin todellisen satotason, laitetaan sitä SS:n paljon puhumaan jekkulannotetta. ;D
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
Ei omakohtaista kokemusta, mutta joitakin juttuja kuullut. Ensinnäkin mallastamon edustaja sanoi, että hyväksymisprosentti esinäytteiden perusteella 60%, liikaa pientä jyvää seassa. Mutta sitten yksi kollega pitää erittäin hyvänä mallasohrana. Ajaa aina 120kg typpeä mukaan. Mun mielestäni toi ei voisi toimia muuten kuin runsaalla sääteiden käytöllä, koska lajiketietojen mukaan lakoprosentti on 19%. Kyllä tota täälläpäin on viljelyksessä ihan kohtalaisesti. On siinä satotaso ihan asiallinen. Lajike lienee sopiva silloin, kun haluaa paljon jyviä ja mallasohraksi kelpaaminen on positiivinen optio, muttei välttämätöntä.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Jose sai mahtumaan olennaiset asiat kahteen lauseeseen:
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
piäntä silppua. pötköllä maate niinku muutki.
Meilläpäin ei turhia selitellä.
;D
Yli 42 000 viestiä. Lisäksi Opelmiehenä kirjoitetut. ;)
Olet sitten nähtävästi kirjoittanut ne ihan jossain muualla päin Suomea? :)
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
Ei omakohtaista kokemusta, mutta joitakin juttuja kuullut. Ensinnäkin mallastamon edustaja sanoi, että hyväksymisprosentti esinäytteiden perusteella 60%, liikaa pientä jyvää seassa. Mutta sitten yksi kollega pitää erittäin hyvänä mallasohrana. Ajaa aina 120kg typpeä mukaan. Mun mielestäni toi ei voisi toimia muuten kuin runsaalla sääteiden käytöllä, koska lajiketietojen mukaan lakoprosentti on 19%. Kyllä tota täälläpäin on viljelyksessä ihan kohtalaisesti. On siinä satotaso ihan asiallinen. Lajike lienee sopiva silloin, kun haluaa paljon jyviä ja mallasohraksi kelpaaminen on positiivinen optio, muttei välttämätöntä.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Jose sai mahtumaan olennaiset asiat kahteen lauseeseen:
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
piäntä silppua. pötköllä maate niinku muutki.
Meilläpäin ei turhia selitellä.
;D
Yli 42 000 viestiä. Lisäksi Opelmiehenä kirjoitetut. ;)
Olet sitten nähtävästi kirjoittanut ne ihan jossain muualla päin Suomea? :)
yli 55000. 8)
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=profile;u=9969
-
Tulevalle kaudelle aattelin koittaa Ironin todellisen satotason, laitetaan sitä SS:n paljon puhumaan jekkulannotetta. ;D
Iron saattaisi olla piilevä lahjakkuus. Tästä oli jotain juttua Koneagriassa siemenkauppiaan kanssa, mutta olin niin maltaissa (kirjaimellisesti), ettei jäänyt mieleen mitä tästä puhuttiin. Taisi olla termi väliinputoaja. Paperilla toi on oikein kompromissien äiti, ilman mitään häiritsevää ominaisuutta. Jopa korrenlujuus voisi olla kohdillaan... Täytyy kai lukea vielä SKN:n arkisto läpi... ???
-
Mutta mitä iloa saa näistä uusista lajikkeista. Rypsiäkin nimenomaan kehutaan, että vie vähän siilotilaa ja on joutuisaa puida ja kuivata, ja jos ei hotsita puida, ei paljon kismitä 600 kg:n sadon kyntö maahan. Samaa mieltä olen Barkesta. Pienellä puimurilla sai päästellä juoksuvauhtia, eikä mennyt kuin yksi siilo kuivurilla, nyt Elmeriä on kaksi siiloa jo täynnä, ja kaatosuppilossakin vielä vähän. Pelkkää kiusaa ollut koko syksy, kun ei mahdu.
Tai jotain.
-SS-
-
Täytyy kai lukea vielä SKN:n arkisto läpi... ???
Kannattaa varata aikaa hiukkasen. Pari tuntia tai päivää tai jotain... :D
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
Ei omakohtaista kokemusta, mutta joitakin juttuja kuullut. Ensinnäkin mallastamon edustaja sanoi, että hyväksymisprosentti esinäytteiden perusteella 60%, liikaa pientä jyvää seassa. Mutta sitten yksi kollega pitää erittäin hyvänä mallasohrana. Ajaa aina 120kg typpeä mukaan. Mun mielestäni toi ei voisi toimia muuten kuin runsaalla sääteiden käytöllä, koska lajiketietojen mukaan lakoprosentti on 19%. Kyllä tota täälläpäin on viljelyksessä ihan kohtalaisesti. On siinä satotaso ihan asiallinen. Lajike lienee sopiva silloin, kun haluaa paljon jyviä ja mallasohraksi kelpaaminen on positiivinen optio, muttei välttämätöntä.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Jose sai mahtumaan olennaiset asiat kahteen lauseeseen:
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
piäntä silppua. pötköllä maate niinku muutki.
Meilläpäin ei turhia selitellä.
;D
Yli 42 000 viestiä. Lisäksi Opelmiehenä kirjoitetut. ;)
Olet sitten nähtävästi kirjoittanut ne ihan jossain muualla päin Suomea? :)
yli 55000. 8)
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?action=profile;u=9969
Ja tossa 55000 asia viestejä ehkä 5 ::)
No, ehkä ei sitäkään. :)
-
Alkuperäinen kysyjä haluaa nimenomaan rehuohraa. Onhan se silloin sama., millaista oravankynttä tulee.
Monitahoisen edut:
Yleensä aikaisempi puida
Pienempi kylvömäärä
Mukavampi ja halvempi kuivata
Parempi rikkaruohon peittävyys
Vaatimattomampi maan viljavuuden suhteen
Monipuolisessa viljelykierrossa ei tarvetta erikoisille kasvintuhoojaohjelmille
Monitahoisen haitat:
Tukahduttaa kerääjäkasveja tai suojaheinää
Voi olla lakoherkempi
Ei varmaankaan kelpaa maltaaksi, vaikka valkuainen sattuisi jäämään alas
Tarvitsee siilotilaa kuin kaura
Yksipuolisessa viljelyssä tautiherkkä
-SS-
-
Alkuperäinen kysyjä haluaa nimenomaan rehuohraa. Onhan se silloin sama., millaista oravankynttä tulee.
Monitahoisen edut:
Yleensä aikaisempi puida
Pienempi kylvömäärä
Mukavampi ja halvempi kuivata
Parempi rikkaruohon peittävyys
Vaatimattomampi maan viljavuuden suhteen
Monipuolisessa viljelykierrossa ei tarvetta erikoisille kasvintuhoojaohjelmille
Monitahoisen haitat:
Tukahduttaa kerääjäkasveja tai suojaheinää
Voi olla lakoherkempi
Ei varmaankaan kelpaa maltaaksi, vaikka valkuainen sattuisi jäämään alas
Tarvitsee siilotilaa kuin kaura
Yksipuolisessa viljelyssä tautiherkkä
-SS-
Ja pitkänä miinuksena heikko stressinsietokyky esim. märissä olosuhteissa. Pystyy menemään aivan kahuksi, kun kaksitahoinen vastaavissa olosuhteissa keskittää aina voimansa niiden muutaman jyvän kokoon ja laatuun. Sillä seurauksella, että vaikka satoa tulisi vähän, niin laatu täyttää helposti rehuviljojen kriteerit.
Täälläkin viime vuonna Wolmarimiehet paukutteli henkseleitään, kun kapisiltakin lohkoilta tuli helposti viisi tonnia. Kasvunsääteitä ajettiin pari kertaa jne. Tänä vuonna oli sitten huomattavasti hiljaisempaa, kun kävin puintiaikaan katsomassa. Kyllähän siinä ohra oli, mutta... niin, no joo. ::)
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
Kesän keleistä kiinni, huonoilla aluilla monitahonenkin tekee neljä jyvä-aihiota ja yrittää niitä täytellä, pikastartatulta jos poweri loppuu kesken kesän, niin kuoria tulee.
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
Perussettinä runsaasti fosforia, typpeä, kalkkia, vitamiineja ja strobia.
Miksi pitäisi toimia jollakin muulla tavalla vaikka kyseessä on monitahoinen?
Eräs eläkkeelllä oleva kaurakeisari tituleeraa monitahoisia persaukisten ohraksi, ehkä joissakin tapauksissa on kyseessä kuitenkin nuukuus.... :P
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
Perussettinä runsaasti fosforia, typpeä, kalkkia, vitamiineja ja strobia.
Miksi pitäisi toimia jollakin muulla tavalla vaikka kyseessä on monitahoinen?
Eräs eläkkeelllä oleva kaurakeisari tituleeraa monitahoisia persaukisten ohraksi, ehkä joissakin tapauksissa on kyseessä kuitenkin nuukuus.... :P
Totta kai pitää olla perusjutut kunnossa, mutta jos käy niin kuin edellisenä suvena että vettä on paikoin vaivoiksi asti niin ne vähäiset 2-tahoiset jyvät kehittyi kuitenkin ihan kunnon tavaraksi toisin kuin monitahoinen virkaveli.
-
Perussettinä runsaasti fosforia, typpeä, kalkkia, vitamiineja ja strobia.
Miksi pitäisi toimia jollakin muulla tavalla vaikka kyseessä on monitahoinen?
Juu juu, että ens kesän satasen - yhdeksänkympin ohra kannattaa lääkitä ja kalkita ja ja ja
Monitahoinen ehkä pelästyy maata, jossa ph 7,5 mutta mullat viety sokeritehtaalle. Sitten joo
kaksitahoista.
Tämmäsessä sarkaojitetussa viitosen peehoossa tulee monitahoisesta hienosti 67 kg:n ohraa, tuplasti
Barkeen verrattuna. Eikä tartte paljon stressailla. Jos ruiskulla stressailla haluaisin, laittaisin joo lisää 125
kasvuaikapäivän mahdollisimman heikkokortista kevätrapsia.
Eipä täällä päin vettä ole vaivoiksi ollut 24 vuoteen.
-SS-
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
Eräs eläkkeelllä oleva kaurakeisari tituleeraa monitahoisia persaukisten ohraksi, ehkä joissakin tapauksissa on kyseessä kuitenkin nuukuus.... :P
Kyä näi o.
Ph kunnossa... jos ojitus kunnossa niin pääsee ajoissa kylvämään kakstahoista...jos nää kaksi asiaa on reilassa, ei ole mtn syytä viljellä monitahoista oravankynttä.
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
mitä 2 tahoista lajiketta olet käyttänyt?
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
Eräs eläkkeelllä oleva kaurakeisari tituleeraa monitahoisia persaukisten ohraksi, ehkä joissakin tapauksissa on kyseessä kuitenkin nuukuus.... :P
Kyä näi o.
Ph kunnossa... jos ojitus kunnossa niin pääsee ajoissa kylvämään kakstahoista...jos nää kaksi asiaa on reilassa, ei ole mtn syytä viljellä monitahoista oravankynttä.
Paitsi sato. Ainakin meilläpäin maksetaan kiloista, ylimääräisestä laadusta ei mitään. 70kg monitahoisesta ihan normia, kun oli viime vuonnakin parhaimmillaan ylikin. Eikä kasvukautta voi millään muotoa optimaaliseksi kehua.
Poikkeuksetta monitahoiset on hakanneet kakstahoiset, rinnakkain viljeltynä samalla lohkolla ja panoksilla. Viimeksi oli rinnakkain Streif ja Brage, kilot on tiedossa tarkalleen eikä epäselvää voittajasta. Vaikka Streif pysyi täysin pystyssä, Bragen ottaessa aika pahoinkin lepoa kesän ukkosista.
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
mitä 2 tahoista lajiketta olet käyttänyt?
Minttua... Parhailta lohkoilta hätyyteltiin viime kesänä 7000 kg/ha satoa.
-
Minkälaisia kokemuksia olette saaneet Fairytale ohrasta?
Meinasin kylvellä siemenen siittä.
Taitaa olla porukalle täysin vieras lajike ::)?
ny jätän pois aina maatamyöden laossa .salome tulee tilalle ku se kestää paremmin paskaa ja pystyssä ei fairytale sadossa häviä mut pieni jyvä on vielä pienempää ku on maate
-
Ilmastomuutoksen myötä talvet lauhtuu ja muuttuu vähäsateisiksi, kesistä tulee viileitä ja sateisia, siksi aion siirtyä aikaisiin lajikkeisiin, vaikka etelässä viljelenkin.
Torian sitten valitsen, sitten vielä joku aikainen kaura, ehkä Riina tai sitten Niklas, ja vehnäksi kans joku aikainen, ehkä Wappu, vappuna maahan wappua ja puimaan sitä elokuun alussa.
-
Ilmastomuutoksen myötä talvet lauhtuu ja muuttuu vähäsateisiksi, kesistä tulee viileitä ja sateisia, siksi aion siirtyä aikaisiin lajikkeisiin, vaikka etelässä viljelenkin.
Torian sitten valitsen, sitten vielä joku aikainen kaura, ehkä Riina tai sitten Niklas, ja vehnäksi kans joku aikainen, ehkä Wappu, vappuna maahan wappua ja puimaan sitä elokuun alussa.
Toria on hyvä valinta, sillä säästää kerääjäkasvikorvauksen verran joka vuosi, kun ei tarvitse aloittaa ohranviljelyä 20 tonnin kalkituksella. Sato kuitenkin samalla tasolla kuin muilla ohrilla. Eikä ole myöhäisin, vaan voi kokeilla syysviljojakin edullisena vuonna.
-SS-
-
Saman huomannu myös... Monitahoinen tekee kuoria tähkään paljon vaikka olisi kuinka huonot olosuhteet. 2-tahtisella jyviä vähän mutta täyskokoista. Ite tykkään kyllä enemmän 2-tahoisesta omiin kokemuksiin perustuen, mutta ei sovi kaikille maalajeille. Mullakin on noita eloperäisiä niin sinne monitahoista. Uusia mielenkiintoisia lajikkeita on toki tullut, mutta ite odotan yleensä jonkun vuoden ennen kuin lähden vaihtamaan lajikkeita. Monen lajikkeen kanssa on tullut yllätyksiä... Yleensä satoisat lajikkeet vaatii myös hyvien peltojen lisäksi kunnon lannoituksen ja lääkityksen.
Eräs eläkkeelllä oleva kaurakeisari tituleeraa monitahoisia persaukisten ohraksi, ehkä joissakin tapauksissa on kyseessä kuitenkin nuukuus.... :P
Kyä näi o.
Ph kunnossa... jos ojitus kunnossa niin pääsee ajoissa kylvämään kakstahoista...jos nää kaksi asiaa on reilassa, ei ole mtn syytä viljellä monitahoista oravankynttä.
Paitsi sato. Ainakin meilläpäin maksetaan kiloista, ylimääräisestä laadusta ei mitään. 70kg monitahoisesta ihan normia, kun oli viime vuonnakin parhaimmillaan ylikin. Eikä kasvukautta voi millään muotoa optimaaliseksi kehua.
Poikkeuksetta monitahoiset on hakanneet kakstahoiset, rinnakkain viljeltynä samalla lohkolla ja panoksilla. Viimeksi oli rinnakkain Streif ja Brage, kilot on tiedossa tarkalleen eikä epäselvää voittajasta. Vaikka Streif pysyi täysin pystyssä, Bragen ottaessa aika pahoinkin lepoa kesän ukkosista.
Mää olen aina saanu paremmat sadot kakstahoisesta. :)
-
Uuden sukupolven myöhäiset monitahoiset, kuten toria ja kaarle, hakkaavat satomäärissä monet kaksitahoiset.
Kehitys kehittyy, ei kannata jämähtää menneisyyteen perustuviin luuloihin, mitä tulee monitahoisten "huonouteen"
-
Tuliko tämä asia valmiiksi?
Pari vuotta tai kolme viljelty Aukustia.
Jos vaihtais, niin mihin vaihtais?
Saa olla kohtuu aikaista.
Ja lopuksi karvajalat söis ne ohrat.
-
Tuliko tämä asia valmiiksi?
Pari vuotta tai kolme viljelty Aukustia.
Jos vaihtais, niin mihin vaihtais?
Saa olla kohtuu aikaista.
Ja lopuksi karvajalat söis ne ohrat.
Tarkoitus minimoida tappiot ja kylvää ja korjata vai laittaa kaik mahdolliset linimentit ja kasvattaa tappiota isommaksi? Wolmaria ollut, Bragea meinasin kokeilla. Aukusti,wolmari olleet kierrossa, wolmarilla saa ainakin onnistumaan kerääjät/nurmet, kun jää pönkän laitolla aika matalaksi verraten aukustiin.
-
Tuliko tämä asia valmiiksi?
Pari vuotta tai kolme viljelty Aukustia.
Jos vaihtais, niin mihin vaihtais?
Saa olla kohtuu aikaista.
Ja lopuksi karvajalat söis ne ohrat.
Brage on ainakin mulla hakannu aukustin 6-0. Satoero nyt ei välttämättä huikea ole, mutta bragen saa pidettyä pystys...
-
Tuliko tämä asia valmiiksi?
Pari vuotta tai kolme viljelty Aukustia.
Jos vaihtais, niin mihin vaihtais?
Saa olla kohtuu aikaista.
Ja lopuksi karvajalat söis ne ohrat.
Brage on ainakin mulla hakannu aukustin 6-0. Satoero nyt ei välttämättä huikea ole, mutta bragen saa pidettyä pystys...
No selvä vastaus.
Täytynee nostaa typpitasoja.
-
Minttua olen käyttänyt muutamana vuotena. Satoa en ole saanut kovin paljoa, on sattunut myös hiukan epäonnea säiden suhteen. Mutta kuten joku jo tuolla aiemmin kaksitahoisista totesi, niin laatu on huonommallakin sadolla huippua. Mukava on murskemyllyn jäljiltä katsoa, kun kasassa on muutakin kuin pierunkuoria. Huonona syksynä kuivaaminen on hiukan tuskallista, mutta esim. viime syksynä kuivaus meni minimiajalla. Pitää vaan malttaa odottaa kypsymistä, jos suinkin mahdollista. Urakkapuimurikin tykkää, kun joku ajattaa myöhemmälläkin. Hlp ollut 70-73 eli ihan kelpo tulos tällaiselle vilja-amatöörille. Toki tautiaine annettu.
Oliko se tilasiemenen mainoksessa uutuuslajikkeissa Uta-ohra, joka vaikutti Mintun tapaiselta, mutta sietäisi paremmin happamuutta. Saattaisi olla jossain vaiheessa kiinnostava. En tiedä sen saatavuudesta tai hinnasta.
-
Tuliko tämä asia valmiiksi?
Pari vuotta tai kolme viljelty Aukustia.
Jos vaihtais, niin mihin vaihtais?
Saa olla kohtuu aikaista.
Ja lopuksi karvajalat söis ne ohrat.
Brage on ainakin mulla hakannu aukustin 6-0. Satoero nyt ei välttämättä huikea ole, mutta bragen saa pidettyä pystys...
Tänä vuonna Bragen tähkät tippuivat maahan. Syy ilmeisesti se, että oli valmista ja ei kestänyt sadejaksoa ennenkuin pääsi korjaamaan.
-
Minttua olen käyttänyt muutamana vuotena. Satoa en ole saanut kovin paljoa, on sattunut myös hiukan epäonnea säiden suhteen. Mutta kuten joku jo tuolla aiemmin kaksitahoisista totesi, niin laatu on huonommallakin sadolla huippua. Mukava on murskemyllyn jäljiltä katsoa, kun kasassa on muutakin kuin pierunkuoria. Huonona syksynä kuivaaminen on hiukan tuskallista, mutta esim. viime syksynä kuivaus meni minimiajalla. Pitää vaan malttaa odottaa kypsymistä, jos suinkin mahdollista. Urakkapuimurikin tykkää, kun joku ajattaa myöhemmälläkin. Hlp ollut 70-73 eli ihan kelpo tulos tällaiselle vilja-amatöörille. Toki tautiaine annettu.
Oliko se tilasiemenen mainoksessa uutuuslajikkeissa Uta-ohra, joka vaikutti Mintun tapaiselta, mutta sietäisi paremmin happamuutta. Saattaisi olla jossain vaiheessa kiinnostava. En tiedä sen saatavuudesta tai hinnasta.
Paljonko sulla on kertynyt kasvuaikaa kaksitahoisilla?
-
Viime kesänä ei ollut 2-tahoista kun oma siemen ei itänyt. Huomaa kyllä selkeästi että ei löydy yhtä hyvin energiaa ruokinnassa viljasta mitä edellisinä vuosina. Onneksi säilörehuissa on potkua ihan mukavasti. Bragea ja Einaria oli viime kesänä ja eipä huonon kesän jälkeen päässyt oikein hyvin selvyyteen lajikkeiden todellisista kyvyistä.
-
Minttua olen käyttänyt muutamana vuotena. Satoa en ole saanut kovin paljoa, on sattunut myös hiukan epäonnea säiden suhteen. Mutta kuten joku jo tuolla aiemmin kaksitahoisista totesi, niin laatu on huonommallakin sadolla huippua. Mukava on murskemyllyn jäljiltä katsoa, kun kasassa on muutakin kuin pierunkuoria. Huonona syksynä kuivaaminen on hiukan tuskallista, mutta esim. viime syksynä kuivaus meni minimiajalla. Pitää vaan malttaa odottaa kypsymistä, jos suinkin mahdollista. Urakkapuimurikin tykkää, kun joku ajattaa myöhemmälläkin. Hlp ollut 70-73 eli ihan kelpo tulos tällaiselle vilja-amatöörille. Toki tautiaine annettu.
Oliko se tilasiemenen mainoksessa uutuuslajikkeissa Uta-ohra, joka vaikutti Mintun tapaiselta, mutta sietäisi paremmin happamuutta. Saattaisi olla jossain vaiheessa kiinnostava. En tiedä sen saatavuudesta tai hinnasta.
Paljonko sulla on kertynyt kasvuaikaa kaksitahoisilla?
2016 kylvö 8.5. ja puinti 26.8. sekä toinen lohko 17.5. ja 2.9. eli helposti menee syyskuulle puinti meidän alueella. Toinen "ongelma" voi olla pitkästä kasvuajasta johtuva suojaviljaan kylvetty heinä, joka saattaa ehtiä kasvamaan melko pitkäksi. Varsinkin jos lakoa tai sitten harvahko kylvö. Siemenmääränä olen käyttänyt suojaviljana n. 200 kg/ha, pitäisi uskaltaa ehkä hiukan nostaa vielä.
-
Minttua olen käyttänyt muutamana vuotena. Satoa en ole saanut kovin paljoa, on sattunut myös hiukan epäonnea säiden suhteen. Mutta kuten joku jo tuolla aiemmin kaksitahoisista totesi, niin laatu on huonommallakin sadolla huippua. Mukava on murskemyllyn jäljiltä katsoa, kun kasassa on muutakin kuin pierunkuoria. Huonona syksynä kuivaaminen on hiukan tuskallista, mutta esim. viime syksynä kuivaus meni minimiajalla. Pitää vaan malttaa odottaa kypsymistä, jos suinkin mahdollista. Urakkapuimurikin tykkää, kun joku ajattaa myöhemmälläkin. Hlp ollut 70-73 eli ihan kelpo tulos tällaiselle vilja-amatöörille. Toki tautiaine annettu.
Oliko se tilasiemenen mainoksessa uutuuslajikkeissa Uta-ohra, joka vaikutti Mintun tapaiselta, mutta sietäisi paremmin happamuutta. Saattaisi olla jossain vaiheessa kiinnostava. En tiedä sen saatavuudesta tai hinnasta.
Paljonko sulla on kertynyt kasvuaikaa kaksitahoisilla?
2016 kylvö 8.5. ja puinti 26.8. sekä toinen lohko 17.5. ja 2.9. eli helposti menee syyskuulle puinti meidän alueella. Toinen "ongelma" voi olla pitkästä kasvuajasta johtuva suojaviljaan kylvetty heinä, joka saattaa ehtiä kasvamaan melko pitkäksi. Varsinkin jos lakoa tai sitten harvahko kylvö. Siemenmääränä olen käyttänyt suojaviljana n. 200 kg/ha, pitäisi uskaltaa ehkä hiukan nostaa vielä.
Eli hieman yli Peppi-kauran kasvuajan. Harkinnassa on ollut, jos korvaisi kauran 2-tahoisella ohralla. Kasvuaikariski ei juuri muuttuisi, ja tavara olsi parempaa syötössä kuin kaurankuoret. Ja jos ei pääse aikanaan kylvämään, laittaisi pelkästään monitahoista ohraa.
-
Takatukka-Matti Johanneksen kanssa varmaan vois kertoa kera Borealin ja MTK:n millä monitahosella ohralla olis suurin suojeluraha maksettavana.
-
Takatukka-Matti Johanneksen kanssa varmaan vois kertoa kera Borealin ja MTK:n millä monitahosella ohralla olis suurin suojeluraha maksettavana.
Kyllä kaik kasvaa savisilla vuokramailla.😝