Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: eevertti - 12.11.15 - klo:18:46
-
Olisi tarkoitus ottaa moto kaatamaan vanhaa kuusikkoa arviolta 350 - 400 kuutiota. Kannattaakohan puita ajaa omalla traktorilla tien varteen (matkaa 300m.) vai ajattaa ajokoneella? Käytössä olisi valtra+hakki kuormain ja kärri.
-
Jos pystykauppaa teet niin ei missään nimessä. Ja hankintanakin ainoa lohtu on hankintavähennys, koska puun hinnassa ei erotusta ole kuin ehkä negatiiviseen päin :-\
-
Riippuu aika pitkälti millä hinnalla ajokone sen ajaisi, jos sellaisen saa ajamaan? Ainakaan urakoitsijoiden normaaleilla aukkotaksoilla ei traktoripeleillä ole jakoja tuossa vertailussa.
Tuohan on reilut 80 kärrillistä, muutaman viikon urakka leppoisalla tahdilla. Sen 300 metrin uran kunto saattaa loppujen lopuksi ratkaista kannattavuuden ?
-
Ei kyl mitään järkeä ajaa itse, tai jos saat 10€/m3 niin sitten.
-
Ei kyl mitään järkeä ajaa itse, tai jos saat 10€/m3 niin sitten.
Pitääskö kysyä Lauri Vaaralta, sangen oppinut mies.
-
Jos ajokoneelle joudut pulittamaan jonku 1400 ja ite ajat vaikka viikon niin et kyllä hääviä päiväpalkkaa saa vaikka ei tulis remonttiakaan.
Jos ei muuta hommaa ole niin voihan niitä ajankuluksi ajella jos leimikko kovalla maalla.
-
Ei kyl mitään järkeä ajaa itse, tai jos saat 10€/m3 niin sitten.
Pitääskö kysyä Lauri Vaaralta, sangen oppinut mies.
Sehän nostais metelin jo tuosta hakkuusta. Päätehakkuu lienee kuitenkin kyseessä..?
Vaara on jotenkin niinkuin entinen hevonen, laput silmillä ettei näe kuin yhteen suuntaan. Vaaran jatkuvan kasvatuksen metodi sopii ehkä jollekin ihmiselle johonkin metsätyyppiin, mutta ei kaikille, eikä kaikkiin metsiin. Ei ainakaan mulle, on muutakin tekemistä kuin nypertää hankintahakkuita pitkin talvea hangessa rypien.
-
ja hankia korkeita nietoksia löytyy........?
-
Kyllä joo, päätehakkuusta olis kyse. Ikivanhaa pellonpohjaa, helppo laittaa uudet taimet. Ensiharvennusten parissa olis itse tarkoitus askarrella.
-
Kyllä joo, päätehakkuusta olis kyse. Ikivanhaa pellonpohjaa, helppo laittaa uudet taimet. Ensiharvennusten parissa olis itse tarkoitus askarrella.
Yli 40 vuoden hankintahakkuu kokemuksella sanoisin että keskity
ensiharvennuksiin ja siitä seuraaviin jos niissäkin kuidun osuus on suuri ,ei kannatta sekaantua päätehakkuseen eikä ajoon.
-
Jos aloittaja kerran on ottamassa moton hakkaamaan ja pohtii vain ajon osutta niin kaikesta päätellen hän tekee hankintakauppaa.
Olisikin mielenkiintoista tietää miten paljon paremman hinnan hän saa hankintamyynnillä kun päätehakkuussa ei varsinaisesti kai valita edes puustoa mitä myydään vaan kaikki menee sileäksi. Mistähän saa ne rahat, jotka motokuskille ja ajomiehelle maksetaan. Yhtiöthän kuitenkin ostavat vaan siten pätkittyä puuta mitä haluavat käyttää myös hankintakaupassa
-
Ja pienen hankintakaupan just tehneenä yhtiö (MG) osoittaa hintaryhmittäin hinnoittelemalla juuri ne pituudet mitä halutaan ja muista mitoista maksetaan , no, kuha jotakin >:(
-
Ja pienen hankintakaupan just tehneenä yhtiö (MG) osoittaa hintaryhmittäin hinnoittelemalla juuri ne pituudet mitä halutaan ja muista mitoista maksetaan , no, kuha jotakin >:(
Mitkä siellä on halutuimmat mitat tällä hetkellä, kuidulla.
-
Ja pienen hankintakaupan just tehneenä yhtiö (MG) osoittaa hintaryhmittäin hinnoittelemalla juuri ne pituudet mitä halutaan ja muista mitoista maksetaan , no, kuha jotakin >:(
Mitkä siellä on halutuimmat mitat tällä hetkellä, kuidulla.
Jaa ettäkö kuidulla.? En ole edes kysynyt onko kyseisellä yhtiöllä muuta ku 3m. Sekamittakin kuulemma on ainakin ollu jollain yhtiöllä käytössä, saa nuukemmin puun käyttöön.
-
Ja pienen hankintakaupan just tehneenä yhtiö (MG) osoittaa hintaryhmittäin hinnoittelemalla juuri ne pituudet mitä halutaan ja muista mitoista maksetaan , no, kuha jotakin >:(
Mitkä siellä on halutuimmat mitat tällä hetkellä, kuidulla.
Oiskohan vähän päälle 5 metriä. En nyt varmasti muista senttejä. Puhdas kuusi mielitään eri kasaan mutta männyn seassa saa olla muutamia kuusia. Kaikki kuitenkin kannattaa myydä mäntynä.
-
Olisi tarkoitus ottaa moto kaatamaan vanhaa kuusikkoa arviolta 350 - 400 kuutiota. Kannattaakohan puita ajaa omalla traktorilla tien varteen (matkaa 300m.) vai ajattaa ajokoneella? Käytössä olisi valtra+hakki kuormain ja kärri.
Ei kyllä välttämättä kannata. Kuitenkin tossa ajohommassa on se juttu mitä on kaikessa muussakin eli jos itte ajaa niin menettäö vapaa-aikaa mutta jos ei aja niin joutuu maksamaan laskun. Kaikki on suhteellista mutta tollanen 2000 ajolasku voi jollain tuntua.
-
Mä sanoisin kyllä että ei kannata itte ajella traktorilla eikä edes ajokoneella. Ajavat niin alhaisella taksalla että ei mitään mieltä. Monet useamman konekketjun yrittäjät ovat hävittäneet ajokoneet aikavähiin ja hommanneet sitte lisää motoja. Kertoo ajo taksan hinnasta jotain. Tokihan ne jonkun on ajettava mutta ne yleensä on sitte niitä pienempiä aliurakoitsijoita jotka niitä ajelee. Mekään ajeta oikeestaan muutaku risuja ja omia poltinpuita.
-
Mä sanoisin kyllä että ei kannata itte ajella traktorilla eikä edes ajokoneella. Ajavat niin alhaisella taksalla että ei mitään mieltä. Monet useamman konekketjun yrittäjät ovat hävittäneet ajokoneet aikavähiin ja hommanneet sitte lisää motoja. Kertoo ajo taksan hinnasta jotain. Tokihan ne jonkun on ajettava mutta ne yleensä on sitte niitä pienempiä aliurakoitsijoita jotka niitä ajelee. Mekään ajeta oikeestaan muutaku risuja ja omia poltinpuita.
Mitään tietämättä kysyn et mites toi risun ja kantojen ym ajo, onko urakoitsijalle järkevää hommaa?
Pari vuotta sitten tein pystykauppaa ja kannot lähti ilman eri maksua pois, sain muistaakseni JOPA 32€/Ha rahaa risuista ja kannoista.
Eli jostain yhtälöstä yhtiö ottaa urakoitsijalle sen rahan.?
-
eiks yhtiö ota kaiken rahan jostain ostajalta? kyllä tuo puun ajo kannattaa... itekin ajannnu jo monta mottia tien varteen kun ei urakoijat aja kuin aukoista... ja nää pitkin mettiä mitä ite ajoin.
-
Mä sanoisin kyllä että ei kannata itte ajella traktorilla eikä edes ajokoneella. Ajavat niin alhaisella taksalla että ei mitään mieltä. Monet useamman konekketjun yrittäjät ovat hävittäneet ajokoneet aikavähiin ja hommanneet sitte lisää motoja. Kertoo ajo taksan hinnasta jotain. Tokihan ne jonkun on ajettava mutta ne yleensä on sitte niitä pienempiä aliurakoitsijoita jotka niitä ajelee. Mekään ajeta oikeestaan muutaku risuja ja omia poltinpuita.
Mitään tietämättä kysyn et mites toi risun ja kantojen ym ajo, onko urakoitsijalle järkevää hommaa?
Pari vuotta sitten tein pystykauppaa ja kannot lähti ilman eri maksua pois, sain muistaakseni JOPA 32€/Ha rahaa risuista ja kannoista.
Eli jostain yhtälöstä yhtiö ottaa urakoitsijalle sen rahan.?
Nii kyllä sillä risulla on jonkinverran arvoa eli sulta tavallaan on otettu urakitsijoiden palkat. Firmathan ei tappiolla teemitään.
Me ajellaan lähinnä omista mettistä pellon reunoist yms niitä risuja. Kait joku hankintapuukin joskus mutta kyllä enempi nykyisin kannattaa ns pystykaupalla. Kait jotain kuituja vois Ittekkin tehdä mutta menee kelvemmin oksineen hake kasaan. Kyllä sinne tukkiakin aikalailla laitetaan mutta en nyt lähde avaamaan kaikkia saloja paremmin ;)
-
Mä sanoisin kyllä että ei kannata itte ajella traktorilla eikä edes ajokoneella. Ajavat niin alhaisella taksalla että ei mitään mieltä. Monet useamman konekketjun yrittäjät ovat hävittäneet ajokoneet aikavähiin ja hommanneet sitte lisää motoja. Kertoo ajo taksan hinnasta jotain. Tokihan ne jonkun on ajettava mutta ne yleensä on sitte niitä pienempiä aliurakoitsijoita jotka niitä ajelee. Mekään ajeta oikeestaan muutaku risuja ja omia poltinpuita.
Mitään tietämättä kysyn et mites toi risun ja kantojen ym ajo, onko urakoitsijalle järkevää hommaa?
Pari vuotta sitten tein pystykauppaa ja kannot lähti ilman eri maksua pois, sain muistaakseni JOPA 32€/Ha rahaa risuista ja kannoista.
Eli jostain yhtälöstä yhtiö ottaa urakoitsijalle sen rahan.?
Nii kyllä sillä risulla on jonkinverran arvoa eli sulta tavallaan on otettu urakitsijoiden palkat. Firmathan ei tappiolla teemitään.
Me ajellaan lähinnä omista mettistä pellon reunoist yms niitä risuja. Kait joku hankintapuukin joskus mutta kyllä enempi nykyisin kannattaa ns pystykaupalla. Kait jotain kuituja vois Ittekkin tehdä mutta menee kelvemmin oksineen hake kasaan. Kyllä sinne tukkiakin aikalailla laitetaan mutta en nyt lähde avaamaan kaikkia saloja paremmin ;)
Juu vissiin laitetaan tukkiakin, kyl niitä pahentuneita pikku kasoja näkee aina joskus.
Ajan tänä vuonna pienen hankintakauppani tukit ja raivuulta kertyneet polttispuut. Kun tuli toi mettätiekin parannettua tälle kaudelle niin on ilo ajaa :) Muille ei tee edes mieli lähtee ajeleen, jos mottitaksalla pitää mennä. Kyl tällä maatilapilkillä ajais monen talon rankapuut mutta tuntihommina tekisin...
-
tuntihommana ehottomasti! kun aina on joku sanomassa että ei jälkiä saa jäätä ja siitä ja siitä ei saa ajaa...
-
Hankintaa mihinkään aukkoon kannata edes tehdä. Sahoilta tulee kuitenkin se tarve milloin millekin tukille ja sorvit vielä päälle.
Jos ei muuta tekemistä ole niin siitä vaan ajamaan puut tien varteen, mutta ei maataloustraktoria ole tehty puun ajoon. Täytyy olla hyvä maasto, jos haluaa tapella raktorilla metässä. Kärryssä ehdottomasti veto.
-
No ehkä jätän sen ajon konekuskille ja keskityn itse pusikoihin. Hankintana kyllä meinasin kun oon havainnu että pystykauoissa toi kuitukasa on huomattavasti suurempi kuin hankinnoissa. Sahalla siitä kuitukasasta saisi vielä pienemmän mutta siihen ei nyt ole aikaa.
-
No ehkä jätän sen ajon konekuskille ja keskityn itse pusikoihin. Hankintana kyllä meinasin kun oon havainnu että pystykauoissa toi kuitukasa on huomattavasti suurempi kuin hankinnoissa. Sahalla siitä kuitukasasta saisi vielä pienemmän mutta siihen ei nyt ole aikaa.
Jos kyse on päätehakkuista niin kilpailuta ihan puut ensiksi. Sen jälkeen on helppo valita lähestymistapa kun puun arvo on sama mutta toisessa joutuu viellä maksamaan hakkuun ja ajon.
-
Mä sanoisin kyllä että ei kannata itte ajella traktorilla eikä edes ajokoneella. Ajavat niin alhaisella taksalla että ei mitään mieltä. Monet useamman konekketjun yrittäjät ovat hävittäneet ajokoneet aikavähiin ja hommanneet sitte lisää motoja. Kertoo ajo taksan hinnasta jotain. Tokihan ne jonkun on ajettava mutta ne yleensä on sitte niitä pienempiä aliurakoitsijoita jotka niitä ajelee. Mekään ajeta oikeestaan muutaku risuja ja omia poltinpuita.
Ja sellainen käsitys jäänyt, että teko on se jolla tehdään tiliä. Sillä varmaan osa paikkaa taas huonoa ajotaksaa, jos oltava täydellinen koneketju.
Ajotaksat on ollu jo pitkään kuralla tai oikeastaan ne on kai jämähtäneet johonkin menneisyyteen. Kulupuoli on kuitenkin tänäpäivänä melko kallista.
Harva pelkästään ajolla elättää itsensä ja jos, niin useinkaan ei kovinkaan pitkään. Lopettavien tilalle toki aina uusia kokeilijoita löytyy.. ::)
-
No ehkä jätän sen ajon konekuskille ja keskityn itse pusikoihin. Hankintana kyllä meinasin kun oon havainnu että pystykauoissa toi kuitukasa on huomattavasti suurempi kuin hankinnoissa. Sahalla siitä kuitukasasta saisi vielä pienemmän mutta siihen ei nyt ole aikaa.
hankintakaupassa on etunsa, siinä myyjä saa päättää mitä tavaraa myy ja mistä saa parhaan hinnan. Jos itsellä tarvetta, niin voi ottaa polttopuuta ym itselle. Ongelma on jäljelle jäävä vähemmän arvokas puu ja pienet erät. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei halua maksaa, työpalkka on maksettava niistäkin.
Pusikoissa omalla kohdalla herkkä alue, metsäkeskuksessa taas sanottiin lause, jota en haluaisi kuulla: "sun pitää ymmärtää ensiharvennus enemmän metsänhoidollisena työnä...." Kaikki mikä kaatuu raivaussahalla on metsänhoitoa, sitä paksummat rungot on arvopuuta. Jos se ei muille kelpaa, niin torppa sillä lämpiää.
-
No ehkä jätän sen ajon konekuskille ja keskityn itse pusikoihin. Hankintana kyllä meinasin kun oon havainnu että pystykauoissa toi kuitukasa on huomattavasti suurempi kuin hankinnoissa. Sahalla siitä kuitukasasta saisi vielä pienemmän mutta siihen ei nyt ole aikaa.
hankintakaupassa on etunsa, siinä myyjä saa päättää mitä tavaraa myy ja mistä saa parhaan hinnan. Jos itsellä tarvetta, niin voi ottaa polttopuuta ym itselle. Ongelma on jäljelle jäävä vähemmän arvokas puu ja pienet erät. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei halua maksaa, työpalkka on maksettava niistäkin.
Pusikoissa omalla kohdalla herkkä alue, metsäkeskuksessa taas sanottiin lause, jota en haluaisi kuulla: "sun pitää ymmärtää ensiharvennus enemmän metsänhoidollisena työnä...." Kaikki mikä kaatuu raivaussahalla on metsänhoitoa, sitä paksummat rungot on arvopuuta. Jos se ei muille kelpaa, niin torppa sillä lämpiää.
Mun kohdalla ainakin tilanne näytti siltä että energia meni 25 ja kuitu 30 eli ei kovin kaukana oltu tilanteesta että kaikki kannatti ajaa energiakasaan. Eli hakkuun jälkeen minimihinta kuutiosta oli luokkaa 12 euroa oli kyseessä sitten keppiä tai väärän laatuista tukkia. itte jouduin toimittaa tolla kesäkelpoisen tien varteen.
-
No ehkä jätän sen ajon konekuskille ja keskityn itse pusikoihin. Hankintana kyllä meinasin kun oon havainnu että pystykauoissa toi kuitukasa on huomattavasti suurempi kuin hankinnoissa. Sahalla siitä kuitukasasta saisi vielä pienemmän mutta siihen ei nyt ole aikaa.
hankintakaupassa on etunsa, siinä myyjä saa päättää mitä tavaraa myy ja mistä saa parhaan hinnan. Jos itsellä tarvetta, niin voi ottaa polttopuuta ym itselle. Ongelma on jäljelle jäävä vähemmän arvokas puu ja pienet erät. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei halua maksaa, työpalkka on maksettava niistäkin.
Pusikoissa omalla kohdalla herkkä alue, metsäkeskuksessa taas sanottiin lause, jota en haluaisi kuulla: "sun pitää ymmärtää ensiharvennus enemmän metsänhoidollisena työnä...." Kaikki mikä kaatuu raivaussahalla on metsänhoitoa, sitä paksummat rungot on arvopuuta. Jos se ei muille kelpaa, niin torppa sillä lämpiää.
Mun kohdalla ainakin tilanne näytti siltä että energia meni 25 ja kuitu 30 eli ei kovin kaukana oltu tilanteesta että kaikki kannatti ajaa energiakasaan. Eli hakkuun jälkeen minimihinta kuutiosta oli luokkaa 12 euroa oli kyseessä sitten keppiä tai väärän laatuista tukkia. itte jouduin toimittaa tolla kesäkelpoisen tien varteen.
noin 15 cm rungon tilavuus on 100 ltr eli kymmenen puuta on yksi kuutio, josta maksetaan pystykaupalla tai urakoitsijan hakkaamana nettona noin 12 euroa kuutiolta. Rungolle tulee hintaa vähän yli euro.... kyseessä kuitenkin kunnon puuta, josta tulee klapeja, haketta....
Kaikki muut saavat täyden korvauksen työstään, mutta metsän omistajalle ja puun kasvattajalle jää parin kymmenen vuoden hoitotyöstä vain uuden taimen hinta.
-
No ehkä jätän sen ajon konekuskille ja keskityn itse pusikoihin. Hankintana kyllä meinasin kun oon havainnu että pystykauoissa toi kuitukasa on huomattavasti suurempi kuin hankinnoissa. Sahalla siitä kuitukasasta saisi vielä pienemmän mutta siihen ei nyt ole aikaa.
hankintakaupassa on etunsa, siinä myyjä saa päättää mitä tavaraa myy ja mistä saa parhaan hinnan. Jos itsellä tarvetta, niin voi ottaa polttopuuta ym itselle. Ongelma on jäljelle jäävä vähemmän arvokas puu ja pienet erät. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei halua maksaa, työpalkka on maksettava niistäkin.
Pusikoissa omalla kohdalla herkkä alue, metsäkeskuksessa taas sanottiin lause, jota en haluaisi kuulla: "sun pitää ymmärtää ensiharvennus enemmän metsänhoidollisena työnä...." Kaikki mikä kaatuu raivaussahalla on metsänhoitoa, sitä paksummat rungot on arvopuuta. Jos se ei muille kelpaa, niin torppa sillä lämpiää.
Mun kohdalla ainakin tilanne näytti siltä että energia meni 25 ja kuitu 30 eli ei kovin kaukana oltu tilanteesta että kaikki kannatti ajaa energiakasaan. Eli hakkuun jälkeen minimihinta kuutiosta oli luokkaa 12 euroa oli kyseessä sitten keppiä tai väärän laatuista tukkia. itte jouduin toimittaa tolla kesäkelpoisen tien varteen.
noin 15 cm rungon tilavuus on 100 ltr eli kymmenen puuta on yksi kuutio, josta maksetaan pystykaupalla tai urakoitsijan hakkaamana nettona noin 12 euroa kuutiolta. Rungolle tulee hintaa vähän yli euro.... kyseessä kuitenkin kunnon puuta, josta tulee klapeja, haketta....
Kaikki muut saavat täyden korvauksen työstään, mutta metsän omistajalle ja puun kasvattajalle jää parin kymmenen vuoden hoitotyöstä vain uuden taimen hinta.
Tässä kohtaa kannattaa kysyä että missä kohtaa pitää se oikea tulo tulla metsästä. Itte koen että tulo pitää kyllä tulla myöhemmässä kasvuvaiheessa isommista puista. Ensiharvennus vastaa raivausta mutta se ei enää saa maksaa ja tulopuoli pitäisi pyrkiä aikaistamaan tätä vaihetta.
-
Tässä kohtaa kannattaa kysyä että missä kohtaa pitää se oikea tulo tulla metsästä. Itte koen että tulo pitää kyllä tulla myöhemmässä kasvuvaiheessa isommista puista. Ensiharvennus vastaa raivausta mutta se ei enää saa maksaa ja tulopuoli pitäisi pyrkiä aikaistamaan tätä vaihetta.
metsäteollisuus luopui jo vuosia sitten omista metsistään huonon kannattavuuden takia, nyt investoidaan miljardeja uusiin tehtaisiin. Varmaan tarkkaan laskettu, mihin kannattaa rakentaa? Mikä seikka puoltaa Suomea, halpa työvoima, keskeinen sijainti, AKT.... vai olisko halpa raaka-aine?
Puuta kasvaa meillä metsissä, hoidetaan niitä tai ei. Jos hoitotoimet ja hakkuut ulkoistetaan teollisuudelle, niin raaka-aine päätyy omakustannushintaan tehtaalle. Niinhän tässä alkaa käydä, vielä kun pinta-alaveron saavat läpi, niin metsänomistaja maksaa omistuksestaan. Tässä meillä ajattelun eroa näköjään....arvokasvua ne on pienetkin puut :)
-
Olen itsekseni pohtinut että mistähän metsäteollisuus meinaa löytää tekijät sille sellumäärälle jonka nuo uudet laitokset nielevät ? Alkaa nämä tekijät, jotka ei vielä tässä kymmenen vuoden kuluessa ole lopettaneet, olla heikossa hapessa. Toisinsanoen taloudellinen marginaali on metsäpuolen yrityksissä vaarallisen ohut, ei ihme että ala ei houkuta sen raadollisuuden läheltä nähneitä perillisiä. Myös inhimilliset resurssit ajetaan niin rajoille, että nuoret ymmärrettävän ja viisaan päätöksen hankkia leipänsä helpommalla.
Lehtijutuissa suht usein mainostetaan kun uusia yrittäjiä aloittaa metsäurakointifirman, mut ollaan ihan hipihiljaa kun useamman hakkuukoneketjun yritykset ajavat toiminnan alas kaikessa hiljaisuudessa.
Itse en juurikaan jaksa murehtia tuon harvennuspuun surkeaa hintaa, enkä haaveile siitä että lähivuosina hinta merkittävästi nousisi. Enneminkin luulen että urakoitsijoiden puute rajoittaa firmojen hakkuumahdollisuuksia ja pystyhinnat pysyvät huonoina. Periaatteessa hankintapuun hinnan pitäisi nousta, mutta eiköhän sillekin ole joku jarru so*****na, pitäähän sen hankintakuidun hnnan seurata pystyhintaa ettei mene huolella laadittu kuvio ihan sekaisin.
-
Tässä kohtaa kannattaa kysyä että missä kohtaa pitää se oikea tulo tulla metsästä. Itte koen että tulo pitää kyllä tulla myöhemmässä kasvuvaiheessa isommista puista. Ensiharvennus vastaa raivausta mutta se ei enää saa maksaa ja tulopuoli pitäisi pyrkiä aikaistamaan tätä vaihetta.
metsäteollisuus luopui jo vuosia sitten omista metsistään huonon kannattavuuden takia, nyt investoidaan miljardeja uusiin tehtaisiin. Varmaan tarkkaan laskettu, mihin kannattaa rakentaa? Mikä seikka puoltaa Suomea, halpa työvoima, keskeinen sijainti, AKT.... vai olisko halpa raaka-aine?
Puuta kasvaa meillä metsissä, hoidetaan niitä tai ei. Jos hoitotoimet ja hakkuut ulkoistetaan teollisuudelle, niin raaka-aine päätyy omakustannushintaan tehtaalle. Niinhän tässä alkaa käydä, vielä kun pinta-alaveron saavat läpi, niin metsänomistaja maksaa omistuksestaan. Tässä meillä ajattelun eroa näköjään....arvokasvua ne on pienetkin puut :)
Joo mä ajattelen metsää vähän enemmän kokonaisuutena enkä ajattele että istutettu taimi pitää maksaa itsensä. Helpoimman suunnan saa kun miettii noin 80 hehtaaria niin joka vuosi pitää tehdä kaikkia työvaiheita ja eka harvennus on se nollakohta eli ennakkoraivauksella se pitää mennä nolliin. Toka harvennus maksaa hoitotöitä ja päätehakkuu maksaa uudistamisen ja sieltä tulee myös pienoinen pääomantuotto. Jos haluaa tienata enemmin niin saa sen harvennuksen ja päätehakkuun tuloja jos itte viittii istuttaa ja raivailla. Kierto menee noin 80 vuodessa ja alkaa alusta.
-
Tässä kohtaa kannattaa kysyä että missä kohtaa pitää se oikea tulo tulla metsästä. Itte koen että tulo pitää kyllä tulla myöhemmässä kasvuvaiheessa isommista puista. Ensiharvennus vastaa raivausta mutta se ei enää saa maksaa ja tulopuoli pitäisi pyrkiä aikaistamaan tätä vaihetta.
metsäteollisuus luopui jo vuosia sitten omista metsistään huonon kannattavuuden takia, nyt investoidaan miljardeja uusiin tehtaisiin. Varmaan tarkkaan laskettu, mihin kannattaa rakentaa? Mikä seikka puoltaa Suomea, halpa työvoima, keskeinen sijainti, AKT.... vai olisko halpa raaka-aine?
Puuta kasvaa meillä metsissä, hoidetaan niitä tai ei. Jos hoitotoimet ja hakkuut ulkoistetaan teollisuudelle, niin raaka-aine päätyy omakustannushintaan tehtaalle. Niinhän tässä alkaa käydä, vielä kun pinta-alaveron saavat läpi, niin metsänomistaja maksaa omistuksestaan. Tässä meillä ajattelun eroa näköjään....arvokasvua ne on pienetkin puut :)
Joo mä ajattelen metsää vähän enemmän kokonaisuutena enkä ajattele että istutettu taimi pitää maksaa itsensä. Helpoimman suunnan saa kun miettii noin 80 hehtaaria niin joka vuosi pitää tehdä kaikkia työvaiheita ja eka harvennus on se nollakohta eli ennakkoraivauksella se pitää mennä nolliin. Toka harvennus maksaa hoitotöitä ja päätehakkuu maksaa uudistamisen ja sieltä tulee myös pienoinen pääomantuotto. Jos haluaa tienata enemmin niin saa sen harvennuksen ja päätehakkuun tuloja jos itte viittii istuttaa ja raivailla. Kierto menee noin 80 vuodessa ja alkaa alusta.
Jos istutettu taimi ei maksa itseään niin kannattaako sitä istuttaa? 1000 laikkua/mätästä hehtaarille ja yhtä monta taimea. Reikäperkaus ja kun kasvutila istutetuilta alkaa loppua niin kaikki luonnontaimet raivaussahalla maahan. Yksi harvennus ja päätehakkuu. Kuitupuuta jää paljon tulematta mutta mikäli selluteollisuus on laskenut investointinsa ilmaisen raaka-aineen varaan niin unohtakaa koko juttu.
-
Olen itsekseni pohtinut että mistähän metsäteollisuus meinaa löytää tekijät sille sellumäärälle jonka nuo uudet laitokset nielevät ? Alkaa nämä tekijät, jotka ei vielä tässä kymmenen vuoden kuluessa ole lopettaneet, olla heikossa hapessa. Toisinsanoen taloudellinen marginaali on metsäpuolen yrityksissä vaarallisen ohut, ei ihme että ala ei houkuta sen raadollisuuden läheltä nähneitä perillisiä. Myös inhimilliset resurssit ajetaan niin rajoille, että nuoret ymmärrettävän ja viisaan päätöksen hankkia leipänsä helpommalla.
Lehtijutuissa suht usein mainostetaan kun uusia yrittäjiä aloittaa metsäurakointifirman, mut ollaan ihan hipihiljaa kun useamman hakkuukoneketjun yritykset ajavat toiminnan alas kaikessa hiljaisuudessa.
Itse en juurikaan jaksa murehtia tuon harvennuspuun surkeaa hintaa, enkä haaveile siitä että lähivuosina hinta merkittävästi nousisi. Enneminkin luulen että urakoitsijoiden puute rajoittaa firmojen hakkuumahdollisuuksia ja pystyhinnat pysyvät huonoina. Periaatteessa hankintapuun hinnan pitäisi nousta, mutta eiköhän sillekin ole joku jarru so*****na, pitäähän sen hankintakuidun hnnan seurata pystyhintaa ettei mene huolella laadittu kuvio ihan sekaisin.
On tässä lieveilmiöitä nähtävissä. Kesällä olin päätehakkuulla jutuissa ajokonemiehen kanssa. Sanoi olevansa talkoissa. Eläkkeellä, mutta ajelee vielä aikansa kuluksi konetta. Poika oli moton ohjaimissa samalla leimikolla. Eläkeläisellä oli ollut oma firma ja useampia korjuuketjuja hommissa. Sitten oli iskenyt böörnaut ja oli päättänyt myydä omat koneet pois ja mennä vieraalle hommiin. Ikänsä tehnyt näitä hommia jne.
Tosiaan, ihan mielenkiintoista nähdä kuinka nämä mettät tulevaisuudessa hoidetaan. Harvennuksille sopivia korjuukelejä ei tahdo tulla juuri lainkaan, koneyrittäjät poraa taksojaan ja kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Itse olen funtsinut, että jätän nämä taksoista poraajat ja metsien survojat omien harrastuksiensa pariin ja hankin joskus tulevaisuudessa oman moton. Ajokoneeksi riittää traktoriperusteinen yhdistelmä. Selvittelen itsekseni kuinka tämä homma oikein pelaa ja katsotaan sitten onko tässä metsänhoidossa jotain järkeä... :)
-
Olen itsekseni pohtinut että mistähän metsäteollisuus meinaa löytää tekijät sille sellumäärälle jonka nuo uudet laitokset nielevät ? Alkaa nämä tekijät, jotka ei vielä tässä kymmenen vuoden kuluessa ole lopettaneet, olla heikossa hapessa. Toisinsanoen taloudellinen marginaali on metsäpuolen yrityksissä vaarallisen ohut, ei ihme että ala ei houkuta sen raadollisuuden läheltä nähneitä perillisiä. Myös inhimilliset resurssit ajetaan niin rajoille, että nuoret ymmärrettävän ja viisaan päätöksen hankkia leipänsä helpommalla.
Lehtijutuissa suht usein mainostetaan kun uusia yrittäjiä aloittaa metsäurakointifirman, mut ollaan ihan hipihiljaa kun useamman hakkuukoneketjun yritykset ajavat toiminnan alas kaikessa hiljaisuudessa.
Itse en juurikaan jaksa murehtia tuon harvennuspuun surkeaa hintaa, enkä haaveile siitä että lähivuosina hinta merkittävästi nousisi. Enneminkin luulen että urakoitsijoiden puute rajoittaa firmojen hakkuumahdollisuuksia ja pystyhinnat pysyvät huonoina.
Tosiaan, ihan mielenkiintoista nähdä kuinka nämä mettät tulevaisuudessa hoidetaan. Harvennuksille sopivia korjuukelejä ei tahdo tulla juuri lainkaan, koneyrittäjät poraa taksojaan ja kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Itse olen funtsinut, että jätän nämä taksoista poraajat ja metsien survojat omien harrastuksiensa pariin ja hankin joskus tulevaisuudessa oman moton. Ajokoneeksi riittää traktoriperusteinen yhdistelmä. Selvittelen itsekseni kuinka tämä homma oikein pelaa ja katsotaan sitten onko tässä metsänhoidossa jotain järkeä... :)
No jos on 500 ha kasvavaa metsää niin jotain järkeä . . .
-
Tosiaan, ihan mielenkiintoista nähdä kuinka nämä mettät tulevaisuudessa hoidetaan. Harvennuksille sopivia korjuukelejä ei tahdo tulla juuri lainkaan, koneyrittäjät poraa taksojaan ja kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Itse olen funtsinut, että jätän nämä taksoista poraajat ja metsien survojat omien harrastuksiensa pariin ja hankin joskus tulevaisuudessa oman moton. Ajokoneeksi riittää traktoriperusteinen yhdistelmä. Selvittelen itsekseni kuinka tämä homma oikein pelaa ja katsotaan sitten onko tässä metsänhoidossa jotain järkeä... :)
No jos on 500 ha kasvavaa metsää niin jotain järkeä . . .
koneiden ja palkkatyön kustannus on kulkenut ihan eri suuntiin, kuin puusta saatava tulo viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Täytyy ihailla isojen sellufirmojen uskoa ilmaisen raaka-aineen ehtymättömään virtaan. Omistus metsissä on pirstaloitunut ja hoitamattomia, pusikoituneita pienpalstoja on ainakin täällä etelässä. Niistä puun saa kohta netin kautta ostettua ilmaiseksi, mutta kasvaako siellä mitään?
Veikkaanpa, ettei motohankinta tuota taloudellista tulosta itselle, ei näillä hinnoilla. Jälkipolvi kiittää tehdyistä töistä, jos ne on huolellisesti, ajallaan ja hyvissä olosuhteissa tehty. Huonoin vaihtoehto on jättää taimikot hoitamatta ja harvennukset tekemättä.
-
Tosiaan, ihan mielenkiintoista nähdä kuinka nämä mettät tulevaisuudessa hoidetaan. Harvennuksille sopivia korjuukelejä ei tahdo tulla juuri lainkaan, koneyrittäjät poraa taksojaan ja kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Itse olen funtsinut, että jätän nämä taksoista poraajat ja metsien survojat omien harrastuksiensa pariin ja hankin joskus tulevaisuudessa oman moton. Ajokoneeksi riittää traktoriperusteinen yhdistelmä. Selvittelen itsekseni kuinka tämä homma oikein pelaa ja katsotaan sitten onko tässä metsänhoidossa jotain järkeä... :)
No jos on 500 ha kasvavaa metsää niin jotain järkeä . . .
koneiden ja palkkatyön kustannus on kulkenut ihan eri suuntiin, kuin puusta saatava tulo viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Tarttee muistaa että jos ei oteta huomioon hankinnan kusetettua hintaa niin nämä asiat ovat täysin vaakakupin toisella puolella eli niiden ei pidäkkään korreloida toisiaan. eli jos harvennuksella hakkuun ja ajon osuus nousee 17 eurosta 20 niin puun arvon ei pidä nousta samassa suhteessa ja samasta syystä kymmenestä 13 euroon. Hankintahinta sitten pitäisi kyllä elää 30->33 euroon mutta siinä on se korruptio joka jäytää niin se ei muutu miksikään.
-
Olen itsekseni pohtinut että mistähän metsäteollisuus meinaa löytää tekijät sille sellumäärälle jonka nuo uudet laitokset nielevät ? Alkaa nämä tekijät, jotka ei vielä tässä kymmenen vuoden kuluessa ole lopettaneet, olla heikossa hapessa. Toisinsanoen taloudellinen marginaali on metsäpuolen yrityksissä vaarallisen ohut, ei ihme että ala ei houkuta sen raadollisuuden läheltä nähneitä perillisiä. Myös inhimilliset resurssit ajetaan niin rajoille, että nuoret ymmärrettävän ja viisaan päätöksen hankkia leipänsä helpommalla.
Lehtijutuissa suht usein mainostetaan kun uusia yrittäjiä aloittaa metsäurakointifirman, mut ollaan ihan hipihiljaa kun useamman hakkuukoneketjun yritykset ajavat toiminnan alas kaikessa hiljaisuudessa.
Itse en juurikaan jaksa murehtia tuon harvennuspuun surkeaa hintaa, enkä haaveile siitä että lähivuosina hinta merkittävästi nousisi. Enneminkin luulen että urakoitsijoiden puute rajoittaa firmojen hakkuumahdollisuuksia ja pystyhinnat pysyvät huonoina. Periaatteessa hankintapuun hinnan pitäisi nousta, mutta eiköhän sillekin ole joku jarru so*****na, pitäähän sen hankintakuidun hnnan seurata pystyhintaa ettei mene huolella laadittu kuvio ihan sekaisin.
On tässä lieveilmiöitä nähtävissä. Kesällä olin päätehakkuulla jutuissa ajokonemiehen kanssa. Sanoi olevansa talkoissa. Eläkkeellä, mutta ajelee vielä aikansa kuluksi konetta. Poika oli moton ohjaimissa samalla leimikolla. Eläkeläisellä oli ollut oma firma ja useampia korjuuketjuja hommissa. Sitten oli iskenyt böörnaut ja oli päättänyt myydä omat koneet pois ja mennä vieraalle hommiin. Ikänsä tehnyt näitä hommia jne.
Tosiaan, ihan mielenkiintoista nähdä kuinka nämä mettät tulevaisuudessa hoidetaan. Harvennuksille sopivia korjuukelejä ei tahdo tulla juuri lainkaan, koneyrittäjät poraa taksojaan ja kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Itse olen funtsinut, että jätän nämä taksoista poraajat ja metsien survojat omien harrastuksiensa pariin ja hankin joskus tulevaisuudessa oman moton. Ajokoneeksi riittää traktoriperusteinen yhdistelmä. Selvittelen itsekseni kuinka tämä homma oikein pelaa ja katsotaan sitten onko tässä metsänhoidossa jotain järkeä... :)
Ensin kannattais katsoa sellainen kortti että voisko metsien tieverkkoa ja puiden kuljetusuria parantaa niin, että voisi neuvotella motoyrittäjille työmaata kelirikkoajoiksi. Silloin voisi olla hyvät saumat saada kone metsään kohtuuhinnalla ja lisäksi motivoitunut yrittäjä, jonka koneet muuten saattaisivat seisoa toimettomana. Hyvistä urista on hyötyä myös traktorilla tapahtuvaa jatkokuljetusta ajatellen, niitä reissuja kun tulee väkisinkin enemmän.
Semmoinen kuva noista omista motoista on muodostunut, että sitä hakattavaa pitäis tosiaan löytyä omasta takaa suht paljon, se taas mahdollistaisi enemmän hommia tekokoneelle ja se taas edesauttaisi suht tuoreen koneen hankintaa. Voihan se toki olla ihan mahdollista että jollain 25 k€ sais ihan kelvollisen moton harvennukselle, mut se touhutonni ja useampikin palaa noiden kanssa niin äkkiä ja korjaukset saattavat olla suht työläitäkin.
-
Eipä sitä näytä kovin paljoa ihmisillä olevan, mutta silti on oma moto. Ihan sama asia kuin telakaivinkone. Ensin ei kannata lainkaan ja sitten lopulta joka toisella on oma. Periaatteessa olen kauhuissani käytetyn moton mahdollisista ongelmista, mutta kun tuota touhua on seuraillut, niin samalla lailla se menee kuin muunkin kaluston kanssa. Vikaa on paljon tai sitten ei. Käyttöhistoria ratkaisee niin paljon. Omalla koneella voi touhuta niinkuin parhaaksi näkee, kettingeillä tai ilman, näin kuivana syksynä puintien jälkeen toiselle puinnille jne. Toiselle on vaikea mennä sanomaan, että tee niin ja tee näin ja tule nyt tekemään sitä ja tätä. Itelläni on näissä mukana aina kokeilunhalua, että katotaan tuleeko hommasta mitään. Jonkinlaisen arvon voi laskea myös sille, että tulee ammattitaitoa johonkin hommaan. Jos siitä tekemisestä kiinnostuu tosissaan, niin siinä on yksi mahdollisuus työllistää itseään. Pitäisi nähdä myös mahdollisuuksia eikä ensimmäisenä aina valittaa, että ei kannata.
Lueskelin taannoin urakointilehdestä, motomiehestä, joka pui omaan piikkiinsä ihmisten harvennuksia. Oli ensin ajanut kahdella käytetyllä Sammolla ja nyt ostanut uuden koneen. Töitä ilmeisesti piisasi ja konsepti muutenkin hyvä. Tekee just sen oman hommansa, eikä mene muille rengiksi, eikä laajenna toimenkuvaa puunajojen järjestelemiseen jne. Asiakas saa hoitaa puut metsästä pois kuten parhaaksi näkee. Tämä oli tosi kiinnostava artikkeli.
-
koneiden ja palkkatyön kustannus on kulkenut ihan eri suuntiin, kuin puusta saatava tulo viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Tarttee muistaa että jos ei oteta huomioon hankinnan kusetettua hintaa niin nämä asiat ovat täysin vaakakupin toisella puolella eli niiden ei pidäkkään korreloida toisiaan. eli jos harvennuksella hakkuun ja ajon osuus nousee 17 eurosta 20 niin puun arvon ei pidä nousta samassa suhteessa ja samasta syystä kymmenestä 13 euroon. Hankintahinta sitten pitäisi kyllä elää 30->33 euroon mutta siinä on se korruptio joka jäytää niin se ei muutu miksikään.
periaatteessa noin, mutta käytännössä eri.
2007 viljan hinnan noustessa myös lannoitteet lähtivät jyrkkään nousuun, eipä taideta viljaa käyttää lannoitteen raaka-aineena, siinäkään ei pitäisi olla korrelaatioita. Samoin käy arktisella alueella olevalle öljylähteelle, jos se päätetään korkeiden tuotantokustannusten ja ympäristöriskien vuoksi jättää poraamatta. Siinä raaka-aine menettää kokonaan arvonsa.
Siinä vaiheessa kun ensiharvennusten korjuukustannus ylittää raaka-aineen hinnan, jää hakkuut tekemättä. Jos taimikon hoidot jää tekemättä, niin eipä tähän taida olla sitten enää paljoa matkaa.... ja tämä kierre taitaa olla jo menossa?
-
Eipä sitä näytä kovin paljoa ihmisillä olevan, mutta silti on oma moto. Ihan sama asia kuin telakaivinkone. Ensin ei kannata lainkaan ja sitten lopulta joka toisella on oma. Periaatteessa olen kauhuissani käytetyn moton mahdollisista ongelmista, mutta kun tuota touhua on seuraillut, niin samalla lailla se menee kuin muunkin kaluston kanssa. Vikaa on paljon tai sitten ei. Käyttöhistoria ratkaisee niin paljon. Omalla koneella voi touhuta niinkuin parhaaksi näkee, kettingeillä tai ilman, näin kuivana syksynä puintien jälkeen toiselle puinnille jne. Toiselle on vaikea mennä sanomaan, että tee niin ja tee näin ja tule nyt tekemään sitä ja tätä. Itelläni on näissä mukana aina kokeilunhalua, että katotaan tuleeko hommasta mitään. Jonkinlaisen arvon voi laskea myös sille, että tulee ammattitaitoa johonkin hommaan. Jos siitä tekemisestä kiinnostuu tosissaan, niin siinä on yksi mahdollisuus työllistää itseään. Pitäisi nähdä myös mahdollisuuksia eikä ensimmäisenä aina valittaa, että ei kannata.
Lueskelin taannoin urakointilehdestä, motomiehestä, joka pui omaan piikkiinsä ihmisten harvennuksia. Oli ensin ajanut kahdella käytetyllä Sammolla ja nyt ostanut uuden koneen. Töitä ilmeisesti piisasi ja konsepti muutenkin hyvä. Tekee just sen oman hommansa, eikä mene muille rengiksi, eikä laajenna toimenkuvaa puunajojen järjestelemiseen jne. Asiakas saa hoitaa puut metsästä pois kuten parhaaksi näkee. Tämä oli tosi kiinnostava artikkeli.
mulle yks kaivinkoneen ostaja perusteli hankintaa ja kannattavuutta hyvin yksinkertaisesti. Hänellä viideksi vuodeksi riittää kaivettavaa ja sitten myy pois. Todellisiksi kuluiksi jää osto- ja myyntihinnan erotus, rempat, polttoaineet ym. Jos koneella on hyvä jälkimarkkina eli pääsee eroon käytetystä, niin varmaan kannattava hankinta.
Minkälainen olis kaivuri metsävarustuksella? Sille riittää kesälläkin töitä. Metsäkoneella vaan pitäisi markkinasuhdanne, hakkuutyöt ja kelit osua ajallisesti kohdilleen.
-
Tämä nyt on vain oma käsitykseni, mutta kaivinkone ja monitoimikone ovat hieman eri kaliiperin laitteita siinäsuhteessa, että ympäripyörivä kaivinkone on suht samanlainen merkkiin tai malliin katsomatta, mutta motopuolella on sitten enempi variaatiota. Joskus joutessani olen miettinyt että karsivalle energiakouralle, jossa olisi sahakatkaisu, riittäisi alustakoneeksi kohtuuhyvin joku iäkkäämpi moto tai jopa ajokone, kaivurista puhumattakaan. Kaivuri ei tietty ole hyvä kaikenlaisilla metsäpohjilla, mutta jos rästissä on paljon soiden energia- tai ensiharvennushakkuita, niin se voisi olla ihan toimiva yhdistelmä.
Jos ajattelisi hakkuu-urakointia pienimuotoisenakin omalla motolla, niin silloin siinä olisi syytä olla toimiva mittalaite ja kuutiointi. Pelkkääs sellua tai energiarankaa tehdessä vois ehkä pärjätä karsivalla kourallakin. Se hakkuun tehokkuus muodostuu kuitenkin mielestäni ennekaikkea siitä että miten se metsässä liikkuminen ja puomin heiluttelu tapahtuu.
-
Joo o kylmikselle vaan että mietippäs vielä sen motonkanssa ??? Meinaan eisitte paljookaan haastavampaa remonttikohdetta löydy konepuolellta. Pyörivä kaivuri on erittäin yksinkertainen laite versus moto. Ero melkein kun pokashalla ja moottorisahalla noin niinkuin karkeesti. Osaathan kaikki sähköhommat ja atk hommat kolvaukse hydrauliikaa komponenttien remontit moottori remontit. Niin ja tietysti hyvät metallimiehen taidot. Niissä on usein melkoisesti murteimia kun on pakkasilla oikein ryskätty.
Tokihan jos pussi on riittävästi kunnossa niin em ongelmia on vähemmän. Koska pystyt ostaan uudemman ta jopa uuden ::)
Toki harrastaa saa ja sitäpitää tehdä mistä tykkää kuhan perse kestää.
Mielenkiintoinen laitehanseon ajella jos kunnossa on. Nosturin kanssa sitte pitää olla yhtä puuta kuskin ainakin harvennuksilla muuten tulee leimattua samalla. Niin ja näkö pitää toimia oikein! Meinaan aikoinani ajelin moista mutta etäisyyksien määrittämisen puute alko tekeen niitä leimoja. Vieläkun kuskin muut kyvyt riitti vauhdin pitoon mutta näkö ei.
-
Käyttöhistoriaan on perehdyttävä, täytyy olla vähintään sellainen kone, jolla ajettu vain harvennuksia. Sitten merkillä on merkitystä varaosien hinnoittelussa. Näissä on aika paljon pieniä juttuja, jotka täytyy ottaa huomioon. Mulla on aika paljon tuttuja noissa hommissa ja sieltä on otettava apua koneen hankintaan. Itellä tietysti oltava perusnäkemys siitä mitä on hakemassa.
-
Siinä vaiheessa kun ensiharvennusten korjuukustannus ylittää raaka-aineen hinnan, jää hakkuut tekemättä. Jos taimikon hoidot jää tekemättä, niin eipä tähän taida olla sitten enää paljoa matkaa.... ja tämä kierre taitaa olla jo menossa?
[/quote]
Se tärkein metsätyökone maatilalla on raivaussaha. Lisälsi raivaaminen on hauskaa (sopivalla säällä) ja siitä jää ihan oikeaa tuntipalkkaakin.
-
Käyttöhistoriaan on perehdyttävä, täytyy olla vähintään sellainen kone, jolla ajettu vain harvennuksia. Sitten merkillä on merkitystä varaosien hinnoittelussa. Näissä on aika paljon pieniä juttuja, jotka täytyy ottaa huomioon. Mulla on aika paljon tuttuja noissa hommissa ja sieltä on otettava apua koneen hankintaan. Itellä tietysti oltava perusnäkemys siitä mitä on hakemassa.
Juu uutta Scorpionia vaan perseenalle näkee!!! Jos harvennella meinaat. No joo kyllä myös Komatsun/valmetin hytistä näki ajelin vähä 911sellä joskus. Oli paljon mukavampi laite kuin timberhäkkyrä. Neon kyllä makuasioita mutta mielestäni mukavampi oli touhuilla kun hytti käänty siinä puomin mukana ja katvetta eiollu sillain kun etunosturisissa. Lokki olis kanssa hurjalaite mutta osat voinee olla hiukan harvinaisempia meillä.
-
Vaikken olen valmetin/komatsun koneella tai motolla koskaan ajanutkaan, niin minusta se konsepti on kuskin ergonomian ja näkyvyyden kannalta erinomainen. Kai siitä toimivuudesta kertoo sekin, että rakenne on ollut käytössä jo 30 vuotta ja muutkin valmistajat ovat pikkuhiljaa päivitelleet ohjaamoitaan kääntyviksi.
Miinusta komatsulle sitten ainakin varaosien hinnoista. Yksi esimerkki mallikohtaisesta korjaushommasta on kääntölaakerin ja hammaskehän vaihto, sille on hintaa lätkäisty n. 12 000 euroa. Rungon läpi menevien letkujen vaihto oli muistaakseni n. 3-4 k€ tuon remontin yhteydessä. Uusi konepeitto 911:een 12 k€, mutta eihän tuommoista toki kukaan täysjärkinen vanhaan koneeseen osta ja siksi lie tuo hinnoittelu.
-
Vaikken olen valmetin/komatsun koneella tai motolla koskaan ajanutkaan, niin minusta se konsepti on kuskin ergonomian ja näkyvyyden kannalta erinomainen. Kai siitä toimivuudesta kertoo sekin, että rakenne on ollut käytössä jo 30 vuotta ja muutkin valmistajat ovat pikkuhiljaa päivitelleet ohjaamoitaan kääntyviksi.
Miinusta komatsulle sitten ainakin varaosien hinnoista. Yksi esimerkki mallikohtaisesta korjaushommasta on kääntölaakerin ja hammaskehän vaihto, sille on hintaa lätkäisty n. 12 000 euroa. Rungon läpi menevien letkujen vaihto oli muistaakseni n. 3-4 k€ tuon remontin yhteydessä. Uusi konepeitto 911:een 12 k€, mutta eihän tuommoista toki kukaan täysjärkinen vanhaan koneeseen osta ja siksi lie tuo hinnoittelu.
Tahtoo neet niihin vähän kaikkiin merkkeihin maksaa neet osat aikalailla. Kuitenkin ovat sillain pienehköjä sarjoja mitä valmistettu. Tosin osat on yleensä kyllä ihan peruskomponentteja joten etsimällä löytääkyllä jostain edullisemman palikan.
Juuri tuon remonttien hinnoittelun johdosta kuulutunkin tossa edellä osaamista niihin hommiin. Muutoin siittä motoilusta tulee erittäin kallis harrastus. Joo niin onhanniissä pyörivähyttisissä hiukan läpivientejä ja kääntökehä. Mutta on niitä joissain etunostureissakin. Joo makuasia varmaan millä kukin tykkää meltota. Siinä mielessä se valmetin/komatsun ratkaisu on huonompi että se koppi heiluuenempi.
-
Tahtoo neet niihin vähän kaikkiin merkkeihin maksaa neet osat aikalailla. Kuitenkin ovat sillain pienehköjä sarjoja mitä valmistettu. Tosin osat on yleensä kyllä ihan peruskomponentteja joten etsimällä löytääkyllä jostain edullisemman palikan.
Juuri tuon remonttien hinnoittelun johdosta kuulutunkin tossa edellä osaamista niihin hommiin. Muutoin siittä motoilusta tulee erittäin kallis harrastus. Joo niin onhanniissä pyörivähyttisissä hiukan läpivientejä ja kääntökehä. Mutta on niitä joissain etunostureissakin. Joo makuasia varmaan millä kukin tykkää meltota. Siinä mielessä se valmetin/komatsun ratkaisu on huonompi että se koppi heiluuenempi.
Kyllä tuo remonttiosaaminen on aika elintärkeää käytettyjen vanhojen koneiden ja varsinkin motojen kanssa. Tai oikeastaan vielä osaamistakin tärkeämpää on kiinnostus siihen tekniikkaan. Jos ei jotain osaa niin sitten kannattaa opetella, näin se ainakin mulla on suurimmaksi osaksi mennyt ja menee edelleen. Ulkopuolinen palvelu on kyllä sitten tosi kallista, vanhassa motossa on niin paljon mahdollisia vikaantuvia kohtia. Ja nehän vikaantuu ennemmin tai myöhemmin. Pajalla mukavampi laitella enempi kuin jokaisen vian takia erikseen metsässä.
Aikoinaan ajelin hakkuukonetta (valmet 911 ja 901) vähän aikaa työksenikin. Pitemmän päälle kiireistä ja vähän yksitoikkoista, enkä omasta mielestä ominaisuuksiltani oo mikään huippukuski, ainakaan m3/työvuoro- mittarilla.
Nyt se on sitten ainakin puoliksi harrastus. Mulla tämä motoharrastus lähti käyntiin hyvinkin radikaaleilla toimenpiteillä. Ensin purin vanhan koneen, tein uuden hydrauliikan (pumput, letkut,venttiilit), nosturiin uudet tapit, puslat, ym. Vain moottori ja voimansiirto jäi ennalleen. Toki projektin rahallisissa kustannuksissa auttoi paljon että kaikki pumppuja, liittimiä ja venttiileitä lukuunottamatta tehtiin itse. Lopputulos hyvä, mukava nyt hommailla metässä ( jos vain sinne ehtii ;)) kun ei vuoda öljyä ja homma toimii. Ja jos tulee vika niin helpompi korjata ja jatkokehitellä se minkä itse on tehnyt. Oli tuossa hommaa,tutkimista ja perehtymistä, mutta vähän harrastusmielellä tein. Ja eipähän ole niitä alkuperäisiä kalliisti hinnoiteltuja merkkiosia enää särkymässä ;)
Tuon alustakoneen valmistus on loppunut jo vuosia sitten, eli ne voimansiirron osat saattavat olla hukassa jos niitä särkyy. No, cnc- työstökeskus ja -sorvi näin aluksi apuun niin eiköpä tuokin hoidu.
Koneharrastus ja/tai -työ on antoisaa (kun ei sitä liian tosissaan ota), ei muuta kun hommaan kiinni jos kiinnostaa. Kannattaa kuitenkin aloittaa verrattain pienillä odotuksilla. Uudet koneet ja osat ovat tosiaan hinnoiteltu nykyisin niin ylös ja taksat niin alas että harrastusta se tahtoo olla joka tapauksessa tuo metsäurakointi :)
-
Ponssen osahinnoittelua on pidetty asiallisena, Valmet/Komatsu tosi kalliina. Yksi vaihtoehto olisi alkaa rakennella traktoripohjaista (ensi)harvennuskonetta. Maastot on pääsääntöisesti niin helppoja, että tälläkin pärjäisin. Miinusta tulisi ainakin siitä, että se on vain ensiharvennuskone. Eikä ole kokemusta traktorivehkeiden kestävyydestä esim. hakkupäiden osalta. Joku Nisula tekee hienoja kamppeita, mutta kuinka hyvin kestää. Sykeharvesteria kattellut youtubessa ja on alkanut väsyttää niin paljon, että todennäköisesti se on livenäkin yhtä pitkäveteistä.
-
Ponssen osahinnoittelua on pidetty asiallisena, Valmet/Komatsu tosi kalliina. Yksi vaihtoehto olisi alkaa rakennella traktoripohjaista (ensi)harvennuskonetta. Maastot on pääsääntöisesti niin helppoja, että tälläkin pärjäisin. Miinusta tulisi ainakin siitä, että se on vain ensiharvennuskone. Eikä ole kokemusta traktorivehkeiden kestävyydestä esim. hakkupäiden osalta. Joku Nisula tekee hienoja kamppeita, mutta kuinka hyvin kestää. Sykeharvesteria kattellut youtubessa ja on alkanut väsyttää niin paljon, että todennäköisesti se on livenäkin yhtä pitkäveteistä.
juu ei missään tapauksessa raktoripohjaista. Vaikka hallissa seisoo sen aikaa sopiva raktori minkä kerkiää resuta metsässä niin kyllä kaikkia romuja kannattaa pihalleen roudata.
Kuitenkin joku vähän reilumpi käytetty nosturi takasiltaan ja sen päähän killumaan vaikka pikku ketonen niin homma onnistuu ihan omissa mettissä. Sitten saman keksinnön perään kytkee kärryn ja ajaa puut tien varteen josta yhtiö hakee ne ja mittaa samalla. Eihän tällaisessa mitään urakkakoneita saa mutta 30 tonnilla tekee jo ihmeitä koneen kanssa eikä ylläpitokulut ole lähelläkään jotain 20000 tuntia ajettua motoa.
-
Moro!
Noin 15 v sitten rakensin hankintahakkuita varten traktoripohjaisen "moton". Valmet 805 saparovedolla, keulasäiliöllä/pumpulla ja akselilukolla. Perään Jake tuppisovitteella Granab ja puominpäähän Keto Forst. Metsärenkaisiin vielä ketjut ja suolavedet. Sillä sitten opettelin/harjoittelin hakkuutyötä. Ja kun paremmasta en tiennyt niin menihän se. Kone tuli sitten myytyä pois aikanaan.
Jos valinta päätyy traktoripohjaisen hakkuupelin rakentamiseen, niin kehottaisin valitsemaan peruskoneeksi jonkin hyvän Hitechin ja siihen mahdollisimman ison nosturi. Ja kouraksi vähintään Keto 51 kokoluokan koura. Sillä voi tehdä sitten järeämpiäkin puita. Mutta tänä päivänä varustelemiseen taitaa mennä väkisin n. 30 k€ alv 0%. Onko sitten järkevää, jokainen laskeskelee tahollaan kannattavuuden.
Mutta mikäli mahdollista, kannattaa miettiä peruskoneeksi myös ajokonetta. Sen puomin päähän sitten hakkuupää, Keto, Kesla, ym. Tai sitten se oma harvesteri erikseen ja yrittää ajaa ne puut vaikka traktori/metsäperävaunu yhdistelmällä.
-
Ajelin naapurille satamottisen motolla tehtyjä hankintapuita tässä pari viikkoa sitten, kun jäi traktoriyhdistelmältä homma kesken. Melkoisen pehmeää ja kuraista homma oli, mutta tuossa näki just traktorin ja metsäkoneen (vanhemmankin) eron etenemiskyvyssä. Hirveää rahan roiskettä työmaa ei itelle ollut, 3,3 € avohakkuulta ja 5,3 € harvennukselta alvi nolla. Hirveä määrä pitäisi puuta ajaa minimi konerikoilla, jos uuden koneen laittaisi. Ei kateeksi käy nuo metsäkonemiestenkään tienestit.