Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Mäntynestesaippua - 20.10.15 - klo:19:11
-
Kohdentamisalueellani on talviaikaisen kasvipeitteisyysalan 80%:n tuki 54€/ha. Olen ajatellut laittaa kaikki 20 ha talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, eli kynnän vasta keväällä. Saanko tuen koko 20 ha, eli 20 ha*54€=1080€. Vai 20 ha:sta 80%, eli 16 ha*54€=864€. Kiitos avusta!
-
mun ymmärtääkseni koko pinta-alasta.
on toki joitain kasveja, joille ei tukea makseta, mutta nostavat silti prosenttia. vissiin koko efa-ala on sellaista. koskee vaammeitä vassuomalaisia.
SS on perillä. se voi tähän kertoo mille maksetaan ja ei.
tos jotain: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx
-
Kohdentamisalueellani on talviaikaisen kasvipeitteisyysalan 80%:n tuki 54€/ha. Olen ajatellut laittaa kaikki 20 ha talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, eli kynnän vasta keväällä. Saanko tuen koko 20 ha, eli 20 ha*54€=1080€. Vai 20 ha:sta 80%, eli 16 ha*54€=864€. Kiitos avusta!
Kun kerrot mitä jää talven syleilyyn ni helpottaa kertomista. :-\
-
Kevätkyntö...hyi hlvetti
-
Kevätkyntö...hyi hlvetti
Noin mäki ennen aattelin. :-[
Mutta keväälläkyntäen on viikkoo ennemmin kaikki kylvös,ja sadotkin on viimmevuosina olleet parempia :-\
-
Kevätkyntö...hyi hlvetti
Noin mäki ennen aattelin. :-[
Mutta keväälläkyntäen on viikkoo ennemmin kaikki kylvös,ja sadotkin on viimmevuosina olleet parempia :-\
Olet siis oppinut prunninevan viljelytekniikkaa... ;D
-
Kevätkyntö...hyi hlvetti
Noin mäki ennen aattelin. :-[
Mutta keväälläkyntäen on viikkoo ennemmin kaikki kylvös,ja sadotkin on viimmevuosina olleet parempia :-\
Kevätkyntö sopii tosi hyvin näille karkeille kivennäismaille jos keväällä riittää kosteutta taivaalta. Yleensä on riittänyt oikein hyvin...
-
Kevätkyntö...hyi hlvetti
Noin mäki ennen aattelin. :-[
Mutta keväälläkyntäen on viikkoo ennemmin kaikki kylvös,ja sadotkin on viimmevuosina olleet parempia :-\
Olet siis oppinut prunninevan viljelytekniikkaa... ;D
Joo.Eli suojavyöhyke,yli 900e/ha ;D ;D
-
Kohdentamisalueellani on talviaikaisen kasvipeitteisyysalan 80%:n tuki 54€/ha. Olen ajatellut laittaa kaikki 20 ha talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, eli kynnän vasta keväällä. Saanko tuen koko 20 ha, eli 20 ha*54€=1080€. Vai 20 ha:sta 80%, eli 16 ha*54€=864€. Kiitos avusta!
Kun kerrot mitä jää talven syleilyyn ni helpottaa kertomista. :-\
55% puitua ohran sänkeä, 15% riistapeltoa, 10% viherlannoitenurmea, 10% avokesantoa, 5% sänkikesantoa ja 5% viherkesantoa.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
-
Kohdentamisalueellani on talviaikaisen kasvipeitteisyysalan 80%:n tuki 54€/ha. Olen ajatellut laittaa kaikki 20 ha talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, eli kynnän vasta keväällä. Saanko tuen koko 20 ha, eli 20 ha*54€=1080€. Vai 20 ha:sta 80%, eli 16 ha*54€=864€. Kiitos avusta!
Kun kerrot mitä jää talven syleilyyn ni helpottaa kertomista. :-\
55% puitua ohran sänkeä, 15% riistapeltoa, 10% viherlannoitenurmea, 10% avokesantoa, 5% sänkikesantoa ja 5% viherkesantoa.
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Eli 80% kasvipeitteistä josta tukea maksetaan 55%:lle.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
No jos on Sampo talossa, niin voi sanoa, et se raapu siinä pellon pinnassa on kun silppuri repsotti putoamaisillaan alhaalla ja veti jäljen.
Dokumentointikysymys, eikö ? Miten nyt yhtäkkiä huolettaa hallinnon ja valvonnan näkemys yhtään mistään ? Nämä neljänkympin tienaajat, jotka ajattelivat tienata pahnakasojen siirtelyllä viljelijältä toiselle, eipä tullut mitään. Tuli viesti just sähköpostiin:
"Korjaamme ja täydennämme RO-kierrättämisen ehtoja:
Toiselta maatilalta vastaanotetusta aineksesta vain kuivalanta ja lannasta erotettu kuivajae täyttävät RO-kierrättämisestä saatavan tuen ehdot.
Tukea voidaan maksaa myös lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisen orgaanisen lannoitteen, maanparannusaineen tai kasvualustojen levityksestä pellolle. Eli käytännössä tällainen tuote täytyy olla joltain yritykseltä ostettua orgaanista lannoitetta, maanparannusainetta tai kasvualustoja, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot."
-SS-
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
No jos on Sampo talossa, niin voi sanoa, et se raapu siinä pellon pinnassa on kun silppuri repsotti putoamaisillaan alhaalla ja veti jäljen.
Dokumentointikysymys, eikö ? Miten nyt yhtäkkiä huolettaa hallinnon ja valvonnan näkemys yhtään mistään ? Nämä neljänkympin tienaajat, jotka ajattelivat tienata pahnakasojen siirtelyllä viljelijältä toiselle, eipä tullut mitään. Tuli viesti just sähköpostiin:
"Korjaamme ja täydennämme RO-kierrättämisen ehtoja:
Toiselta maatilalta vastaanotetusta aineksesta vain kuivalanta ja lannasta erotettu kuivajae täyttävät RO-kierrättämisestä saatavan tuen ehdot.
Tukea voidaan maksaa myös lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisen orgaanisen lannoitteen, maanparannusaineen tai kasvualustojen levityksestä pellolle. Eli käytännössä tällainen tuote täytyy olla joltain yritykseltä ostettua orgaanista lannoitetta, maanparannusainetta tai kasvualustoja, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot."
-SS-
Hyvä, jää kusettaminen pois.
1.5kuormaa tosta hehtaarille ni 40e on tienattu. ;D
(http://i3.aijaa.com/t/00534/13992340.t.jpg) (http://aijaa.com/VSSZA8)
-
Kohdentamisalueellani on talviaikaisen kasvipeitteisyysalan 80%:n tuki 54€/ha. Olen ajatellut laittaa kaikki 20 ha talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, eli kynnän vasta keväällä. Saanko tuen koko 20 ha, eli 20 ha*54€=1080€. Vai 20 ha:sta 80%, eli 16 ha*54€=864€. Kiitos avusta!
Kun kerrot mitä jää talven syleilyyn ni helpottaa kertomista. :-\
55% puitua ohran sänkeä, 15% riistapeltoa, 10% viherlannoitenurmea, 10% avokesantoa, 5% sänkikesantoa ja 5% viherkesantoa.
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Eli 80% kasvipeitteistä josta tukea maksetaan 55%:lle.
Ei ole glyfotettu. Viime hetken muutos, 2 ha:n avokesannon taidan kyntää syksyllä ja jätän sen pois pellon talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Pellon talviaikainen kasvipeitteisyys tukeni on siis 11 ha*54€=594€. Kiitos!
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
Kyllä mulle sanottiin että saa nitistää ja saa tuen :o
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
Kyllä mulle sanottiin että saa nitistää ja saa tuen :o
Kerropa, kuka ohjeisti, onko pohjanmaan elykeskus toisella
linjalla esim. uudenmaan kanssa ? Kovasti panttaavat
tietoa, vai pitääkö tilata 2020 - konsulentti rahastamaan ?
-SS-
-
Ainut mikä ei käy glyfotettuna on nurmi. Nurmi ei käy kultivoitunakaan.
Miettikääs nyt toisenkin kerran, onko glyfottamisesta oikeasti mitään kiinni jäämis vaaraa? Peitteisyyksiä tarkastellaan kevättalvella ja siihen aikaan kukaan ei pysty sanomaan mitä kasvustolle on ruiskutettu syksyllä.
P.S. Onko myöhäistä perua kerääjäkasvi? 115ha siemenet on vielä kaupassa.
-
Ainut mikä ei käy glyfotettuna on nurmi. Nurmi ei käy kultivoitunakaan.
Miettikääs nyt toisenkin kerran, onko glyfottamisesta oikeasti mitään kiinni jäämis vaaraa? Peitteisyyksiä tarkastellaan kevättalvella ja siihen aikaan kukaan ei pysty sanomaan mitä kasvustolle on ruiskutettu syksyllä.
P.S. Onko myöhäistä perua kerääjäkasvi? 115ha siemenet on vielä kaupassa.
Kinataanko? ;D
-
Ainut mikä ei käy glyfotettuna on nurmi. Nurmi ei käy kultivoitunakaan.
Miettikääs nyt toisenkin kerran, onko glyfottamisesta oikeasti mitään kiinni jäämis vaaraa? Peitteisyyksiä tarkastellaan kevättalvella ja siihen aikaan kukaan ei pysty sanomaan mitä kasvustolle on ruiskutettu syksyllä.
P.S. Onko myöhäistä perua kerääjäkasvi? 115ha siemenet on vielä kaupassa.
Kinataanko? ;D
OK. mistä 8)
-
Ainut mikä ei käy glyfotettuna on nurmi. Nurmi ei käy kultivoitunakaan.
Miettikääs nyt toisenkin kerran, onko glyfottamisesta oikeasti mitään kiinni jäämis vaaraa? Peitteisyyksiä tarkastellaan kevättalvella ja siihen aikaan kukaan ei pysty sanomaan mitä kasvustolle on ruiskutettu syksyllä.
P.S. Onko myöhäistä perua kerääjäkasvi? 115ha siemenet on vielä kaupassa.
Kinataanko? ;D
OK. mistä 8)
Kaikki käy. ;D
Mut ei taida jaksaa, noita kaheleita on jo riittävästi. ;D
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
Kyllä mulle sanottiin että saa nitistää ja saa tuen :o
Kerropa, kuka ohjeisti, onko pohjanmaan elykeskus toisella
linjalla esim. uudenmaan kanssa ? Kovasti panttaavat
tietoa, vai pitääkö tilata 2020 - konsulentti rahastamaan ?
-SS-
Kaveri, joka tietää :D
-
Mut ei taida jaksaa, noita kaheleita on jo riittävästi. ;D
Kannattaa säästää voimia viikonlopuksi ;D
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
Kyllä mulle sanottiin että saa nitistää ja saa tuen :o
Kerropa, kuka ohjeisti, onko pohjanmaan elykeskus toisella
linjalla esim. uudenmaan kanssa ? Kovasti panttaavat
tietoa, vai pitääkö tilata 2020 - konsulentti rahastamaan ?
-SS-
Elystä tarkistettu ja kerääjän saa glyfottaa ja saa tuen.
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
Kyllä mulle sanottiin että saa nitistää ja saa tuen :o
Kerropa, kuka ohjeisti, onko pohjanmaan elykeskus toisella
linjalla esim. uudenmaan kanssa ? Kovasti panttaavat
tietoa, vai pitääkö tilata 2020 - konsulentti rahastamaan ?
-SS-
Elystä tarkistettu ja kerääjän saa glyfottaa ja saa tuen.
Nyt kyllä saat vetää vanttuusees. :o
-
OK asialla ei ole omakohtaista merkitystä, mutta kovasti asia oli koulutuksissa hakusessa vielä keväällä. Ihan sama meikäläiselle, koska kerääjäsänki menee kuitenkin kesäkylvöön, eli jotain glyfoleikkiä tehdään sillä palstalla kesällä, ei ole tarkkaa kylvöajasta tms.
Eikä tämän kauden loppua kohti enää edes koko hommaa tarvitse miettiä. Miten vapauttavaa.
-SS-
-
55% sänkeä saa tuen, edellyttäen ettet ole glyfottanu, loput vaan täyttää alaa paitsi avokesanto.
Saa glyfottaa. Kerääjäkasvi-viljansängestä ei ole tullut ainakaan omaan kyselyyni vastausta.
Mutta ovat tuolla nyt nekin koskemati.
-SS-
Joo, noin se taitaa olla sängen osalta.
Nitistetty kerääjä täyttää mut ei saa tukea.
Kyllä mulle sanottiin että saa nitistää ja saa tuen :o
Kerropa, kuka ohjeisti, onko pohjanmaan elykeskus toisella
linjalla esim. uudenmaan kanssa ? Kovasti panttaavat
tietoa, vai pitääkö tilata 2020 - konsulentti rahastamaan ?
-SS-
Elystä tarkistettu ja kerääjän saa glyfottaa ja saa tuen.
Nyt kyllä saat vetää vanttuusees. :o
Paperintäyttäjältä kysyin vajaa kuukausisitte.Se kysy elystä.Ensin oli sanottu ettei saa ja paripäivää sen jälkeen oli kerrottu että saa.
-
Paperintäyttäjältä kysyin vajaa kuukausisitte.Se kysy elystä.Ensin oli sanottu ettei saa ja paripäivää sen jälkeen oli kerrottu että saa.
Entäs paripäivää sen ensimmäisen parinpäivän jälkeen ? Oliko taas takkikääntynyt.
-SS-
-
Täs on -SS- ja SKN lopullinen niitti tällekin väittelylle. :P :D
Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen kuuluvaksi on merkattuna:
"Viljan sänki täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta, vaikka lohkon kerääjäkasvi on tuhottu kemiallisesti"
Erikseen on sitten laitettu ne, joille ei makseta korvausta, mutta ne täyttävät kasvipeitteisyyden prosenttia.
Voiko tästä joku enää saada toisenlaista käsitystä?
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx (http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx)
Kasvipeitteiseksi ilmoitettavat alat
Voit ilmoittaa seuraavia aloja peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen:
-monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi
-monivuotiset puutarhakasvit ja kumina
-viljan, öljykasvien (ml. öljyretikka ja valkosinappi), tattarin, siemenmausteiden
ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen
-kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti
-syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat,
syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit
sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu.
Viljan sänki täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta, vaikka lohkon kerääjäkasvi on tuhottu kemiallisesti.
Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ei voi ilmoittaa muun muassa seuraavia aloja, jos alalle ei ole kylvetty syksyllä muuta kasvia:
-kemiallisesti päätetty nurmi
-peruna- ja sokerijuurikasalat
-avokesanto.
Seuraaville keväällä ilmoitetuille kasveille ei makseta korvausta, mutta ne täyttävät kasvipeitteisyyden prosenttia, jos lohko säilyy kasvipeitteisenä talven yli:
-suojavyöhykkeet
-monivuotiset ympäristönurmet
-luonnonhoitopeltonurmet
-viherlannoitusnurmi
-monimuotoisuuspellot (riista, maisema, niitty)
-orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla toimenpiteen lohkot
-kesantoalat, jos kylvetty syyskylvöinen kasvi tai lohkolla on nurmipeitteinen kesanto
tai sänkikesanto.
Edellisen ohjelmakauden erityistukisopimusaloista myös seuraavat alat täyttävät kasvipeitteisyyden prosenttia:
-ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
-suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito
-turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Pellon pitää olla aidosti kasvipeitteinen.
Mutta eihän siitä kasvipeitealasta tarvi vähentää kun se myyrän tekemä jälki.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Niin. Ennen kun tuota aikoinaan kysyttiin niin ei tarvinut ilmoitella eika noteerata jos nyt siis koko peltoa ei oltu vedelty myyrällä tai jankkurilla mustaksi.
No tarviikohan jankkuroidusta kohdasta tehdä sitten oma kasvulohko? Vai miten tuo hoidetaan?
Pellon pitää olla aidosti kasvipeitteinen.
Mutta eihän siitä kasvipeitealasta tarvi vähentää kun se myyrän tekemä jälki.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Niin. Ennen kun tuota aikoinaan kysyttiin niin ei tarvinut ilmoitella eika noteerata jos nyt siis koko peltoa ei oltu vedelty myyrällä tai jankkurilla mustaksi.
No tarviikohan jankkuroidusta kohdasta tehdä sitten oma kasvulohko? Vai miten tuo hoidetaan?
Pellon pitää olla aidosti kasvipeitteinen.
Mutta eihän siitä kasvipeitealasta tarvi vähentää kun se myyrän tekemä jälki.
Ilmoitetaan vaan se ala numeraalisesti mikä on kasvipeitteinen.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
-
Täs on -SS- ja SKN lopullinen niitti tällekin väittelylle. :P :D
Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen kuuluvaksi on merkattuna:
"Viljan sänki täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta, vaikka lohkon kerääjäkasvi on tuhottu kemiallisesti"
;D
No niin ! 12.10. sitten kahden glyfosaatin viljelijät ärähtivät !
Tämä kasvipeitteisyys on sitten toinen toimenpide, jossa
käytetyn auton jobbarin ja taskuvarkaan moraali yhdistyy
yleiseen nokkeluuteen ja luovuuteen.
Tuosta jankkuroinnista, ei muuta kuin ilmoittaa
syysviljan kylvetyksi. Samalla nitraattidirektiivi
siirtyy 30 kg kauemmas.
Ne, jotka pelkäävät valvontaa, voihan sinne muutaman
jyvän malliksi heittää. ;)
Samoin tuon myyrä- tai salaojakaivannon kanssa toimitaan;
heittelee muutaman jyvä ja siinä on.
Itse asiassa syysrypsin siemen kyntäessä;
taattu 100% kasvipeite, vaikka kyntäisi kaiken !
Niinhän Keski-Euroopassakin syysöljykasvit laitetaan.
Ja valvonnan alkaessa muttia puhumaan, niin ei
ole missään ehdoissa mainittu, että ei saisi lokakuulla
laittaa sitä syysrypsiä !
Eipä ympäristökorvauksen tukiehdoissa mainittukaan
tuota, että sängeltä kemiallisesti lopetettu kerääjä-
kasvi kelpaa kasvipeitteisyyteen.
Heti kun poutaantuu, lähtee tämä poika
kurittaan naapurien rukiita. 8)
-SS-
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Mutta jos siellä pellossa on ihan oikea myyrä kaivamassa, pitääkö se ampua, ettei se muokkaa liikaa maata? :-\
-
toi on ihan selvä asia ollu koko ajan. tottakai viljan tms. sänki kelpaa oli se glyfotettu tai nou.
kasvipeitteiseksi kelpaa talven yli jätettävä kerääjäkasvi. se tarkoittaa joidenkin viljelykasvien jalkeen, vaikkapa täyden muokkauksen kautta, (tietysti ennen 15.8.) kylvettyä kerääjäkasvia.
-
toi on ihan selvä asia ollu koko ajan. tottakai viljan tms. sänki kelpaa oli se glyfotettu tai nou.
kasvipeitteiseksi kelpaa talven yli jätettävä kerääjäkasvi. se tarkoittaa joidenkin viljelykasvien jalkeen, vaikkapa täyden muokkauksen kautta, (tietysti ennen 15.8.) kylvettyä kerääjäkasvia.
20 §
Peltoluonnon monimuotoisuus
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila, muu nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia. Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata. Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan vuoden viljelykasvustoa. Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta. Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta. Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15 päivänä syyskuuta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150327 (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150327)
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Tästä voi joku juristi vetää sen johtopäätöksen, että kasvulohkoa ei saa muokata. Siis syysmuokkaus on kielletty.
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Tästä voi joku juristi vetää sen johtopäätöksen, että kasvulohkoa ei saa muokata. Siis syysmuokkaus on kielletty.
Niin -SS- ainakin muokkasi maansa kiireen vilkkaa heti kuun vahteessa, ennenkuin valvojat ehtii huomaamaan ettei siellä mitään kerääjää kasva ;D
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Tästä voi joku juristi vetää sen johtopäätöksen, että kasvulohkoa ei saa muokata. Siis syysmuokkaus on kielletty.
Niin -SS- ainakin muokkasi maansa kiireen vilkkaa heti kuun vahteessa, ennenkuin valvojat ehtii huomaamaan ettei siellä mitään kerääjää kasva ;D
Kyntöauran siivet kuumana 8)
-SS-
-
Joo ei sitä kerääjäkasvin glyfottamista olisi tuohon Mavin ilmoitukseen
tarvinnut erikseen laittaa, jos se olisi ollut jo kevään tukiehdoissa kirjattuna.
Ei ollut.
En ole ainoa, joka luuli kuulevansa tukikoulutuksessa Salon Lukiolla mainittavan,
että ei saisi ruiskuttaa.
-SS-
-
Kyllä se on hienoo palata perinteeseen ja kyntää vaan. Keväällä nin mureaa ja menee vaikka ilman äestystä.
Ei paljon kevätkynnön harmaat orastumattomat kokkaremaat juhannukseen asti ikävää herätä, vielä
vähemmän Jukolla pahnan haravointi kasoiksi aina 30 m päästä sinne sivuun, kylvetylle.
-SS-
-
No ei ihan heti ole maksettu siitä että kyntää 30-40 hehtaaria. ;D
-
Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?
Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei ::)
-
Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?
Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei ::)
Juu vaan sitä silloin aluksi ajateltiinkin, että paras kerääjäkasvi tulisi kun viljansängen
avaisi hankmolla ja siihen levittelis ne heinänsiemenet, tai muokkausretiisit ym. Se
nyt sitten ei ole sallittu. 1.10 jälkeen voi kerääjäkasvin muokata, kyntää ym.
Ei kyllä ketään valvonnassa enää edes kiinnosta. Liian rasittavaa valvonnassa
ja kinata joka ikisen viljelijän kanssa peittävyydestä, kun sitäkään ei ole toimenpiteessä
määritelty.
Tämä homma on räätälöity silti pelkästään kevätviljoja multa- ja turvemailla viljeleville.
Kaikki toimii.
-SS-
-
Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?
Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei ::)
Tuossahan se on sanottu ihan selvästi.
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä = kylvetään erikseen ei viljelykasvin yhteydessä
kasvulohkoa ei saa muokata= maanmuokkaaminen on kielletty.
Tää maatalouslaisäädäntö on tehty yksinkertaiseksi yksikertaisille ihmisille.
-
Aattelin kokeille mitenkä säännöt venyy Suomessa. Kylvää keväällä jonkun herne soossin. Tekee säilörehun ja kylvää syysrypsin elokuun 15 päivään mennessä timoteiapilanurmen siemenen kanssa. ;D
-
Suomessa kerääjäkasvikäytäntö ympäristökorvausehdoissa on kyllä aivan perseestä, siis aivan idioottimainen suorastaan. Sivistyneessä keski-euroopassa ja yleensäkin koko muualla euroopassa kerääjäkasvi kylvetään vasta sadonkorjuun jälkeen, ja muokattuun maahan tai suorakylvämällä. Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Siis eihän hyvänen aika siinä ole mitään järkeä, että mennään sotkemaan kerääjäkasvi satokasvin joukkoon. Kerääjäkasvi tekee tehtävänsä, ravinnevalumien ehkäisijänä, kun se kylvetään sadonkorjuun jälkeen, eikä muokata, vaan annetaan olla seuraavan kasvin kylvön kynnykselle asti, ja tuhotaan siis vasta juuri ennen seuraavan kasvin kylvöä.
Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi varsinaisen työnsä, eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja maanpinnan kiinteänä pitämisen, ja on hulluuden huippu, että se kerääjäkasvi kylvetään siis jo alkukesästä, jolloin sillä ei ole mitään tehtävää, vaan se on pelkkä häirikkö siellä satokasvin seassa.
Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota. Älytöntä ja pöljää.
Mitähän nämä idiootit, jotka suomalaisen ympäristökorvauksen ehtoihin kuuluvan kerääjäkasvikäytännön ovat luoneet, ovat oikein ajatelleet, vai ovatko ajatelleet mitään, olisivat ottaneet yhteyttä keski-eurooppalaisiin viisaihin, ja ottaneet heiltä oppia.
Oikeaoppisesti, ympäristöä ajatellen, kerääjäkasvi pitäisi siis kylvää vasta sadonkorjuun jälkeen, ja säilyttää lohkolla seuraavaan lohkolla tapahtuvaan kylvöön asti, niin se toimisi niin kuin pitäisikin, eli pidättäisi ravinteet, ja ehkäisisi talvisateiden aiheuttamia ravinnevalumia ja eroosiota.
-
Suomessa kerääjäkasvikäytäntö ympäristökorvausehdoissa on kyllä aivan perseestä, siis aivan idioottimainen suorastaan. Sivistyneessä keski-euroopassa ja yleensäkin koko muualla euroopassa kerääjäkasvi kylvetään vasta sadonkorjuun jälkeen, ja muokattuun maahan tai suorakylvämällä. Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Siis eihän hyvänen aika siinä ole mitään järkeä, että mennään sotkemaan kerääjäkasvi satokasvin joukkoon. Kerääjäkasvi tekee tehtävänsä, ravinnevalumien ehkäisijänä, kun se kylvetään sadonkorjuun jälkeen, eikä muokata, vaan annetaan olla seuraavan kasvin kylvön kynnykselle asti, ja tuhotaan siis vasta juuri ennen seuraavan kasvin kylvöä.
Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi varsinaisen työnsä, eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja maanpinnan kiinteänä pitämisen, ja on hulluuden huippu, että se kerääjäkasvi kylvetään siis jo alkukesästä, jolloin sillä ei ole mitään tehtävää, vaan se on pelkkä häirikkö siellä satokasvin seassa.
Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota. Älytöntä ja pöljää.
Mitähän nämä idiootit, jotka suomalaisen ympäristökorvauksen ehtoihin kuuluvan kerääjäkasvikäytännön ovat luoneet, ovat oikein ajatelleet, vai ovatko ajatelleet mitään, olisivat ottaneet yhteyttä keski-eurooppalaisiin viisaihin, ja ottaneet heiltä oppia.
Oikeaoppisesti, ympäristöä ajatellen, kerääjäkasvi pitäisi siis kylvää vasta sadonkorjuun jälkeen, ja säilyttää lohkolla seuraavaan lohkolla tapahtuvaan kylvöön asti, niin se toimisi niin kuin pitäisikin, eli pidättäisi ravinteet, ja ehkäisisi talvisateiden aiheuttamia ravinnevalumia ja eroosiota.
Niin ja perustettava rehunurmi voisi myös saada kerääjäkasvi statuksen. Iän kaiket on perustettu timotei nurmia suojaviljaan. Itse en enää edes yritä mitään italian raeheinää tai persianapilaa puitavan kasvuston joukkoon, siitä ei tule kuin sanomista tai se ois kyolvettävä joskus myöhemmin rikkaäestyksen yhteydessä.
Luomussa voi kylvää esim. puitavan herneen ja apilan kerääjäksi, niin se lasketaan lataavaksi kasviksi.
-
Suomessa kerääjäkasvikäytäntö ympäristökorvausehdoissa on kyllä aivan perseestä, siis aivan idioottimainen suorastaan. Sivistyneessä keski-euroopassa ja yleensäkin koko muualla euroopassa kerääjäkasvi kylvetään vasta sadonkorjuun jälkeen, ja muokattuun maahan tai suorakylvämällä. Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Siis eihän hyvänen aika siinä ole mitään järkeä, että mennään sotkemaan kerääjäkasvi satokasvin joukkoon. Kerääjäkasvi tekee tehtävänsä, ravinnevalumien ehkäisijänä, kun se kylvetään sadonkorjuun jälkeen, eikä muokata, vaan annetaan olla seuraavan kasvin kylvön kynnykselle asti, ja tuhotaan siis vasta juuri ennen seuraavan kasvin kylvöä.
Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi varsinaisen työnsä, eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja maanpinnan kiinteänä pitämisen, ja on hulluuden huippu, että se kerääjäkasvi kylvetään siis jo alkukesästä, jolloin sillä ei ole mitään tehtävää, vaan se on pelkkä häirikkö siellä satokasvin seassa.
Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota. Älytöntä ja pöljää.
Mitähän nämä idiootit, jotka suomalaisen ympäristökorvauksen ehtoihin kuuluvan kerääjäkasvikäytännön ovat luoneet, ovat oikein ajatelleet, vai ovatko ajatelleet mitään, olisivat ottaneet yhteyttä keski-eurooppalaisiin viisaihin, ja ottaneet heiltä oppia.
Oikeaoppisesti, ympäristöä ajatellen, kerääjäkasvi pitäisi siis kylvää vasta sadonkorjuun jälkeen, ja säilyttää lohkolla seuraavaan lohkolla tapahtuvaan kylvöön asti, niin se toimisi niin kuin pitäisikin, eli pidättäisi ravinteet, ja ehkäisisi talvisateiden aiheuttamia ravinnevalumia ja eroosiota.
Onko näissä säännöissä jossain muussakohtaa sitten enmmän järkeä. >:(
-
Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?
Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei ::)
Tuossahan se on sanottu ihan selvästi.
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä = kylvetään erikseen ei viljelykasvin yhteydessä
kasvulohkoa ei saa muokata= maanmuokkaaminen on kielletty.
Tää maatalouslaisäädäntö on tehty yksinkertaiseksi yksikertaisille ihmisille.
Eli kaikki kynnökset ovat pääkasvin kylvön yhteydessä kylvettyjä kerääjiä.RAHANKERÄÄJIÄ ;D
-
Ei koske, kun ei kiinnostanut enää sitoutua koko paskaan... ;)
-
Mitä hemmetin järkeä on kylvää kerääjäkasvi satokasvin joukkoon imemään satokasville tarkoitettuja ravinteita, ja häiritsemään satokasvin kasvua? ei siis kerrassaan mitään järkeä, jos muualla euroopassa tietäisivät tästä järjettömyydestä, ne nauraisivat katketakseen meidän suomalaisten tyhmyydelle.
Sitä järkeä, että kerääjäkasvin taimet on siellä juuressa valmiina kasvamaan heti kun saavat tilaa. Voivat kasvaa kesälläkin, jos varsinainen kasvi epäonnistuu. Sängen rikkomisessa ei ainakaan ole järkeä valumien kannalta. Euroopassa pitävät viljelyä Suomessa ylipäänsä järjettömänä, ei niitä joku kerääjäkasvijuttu kiinnosta.
Kun satokasvi yleensä puidaan elo -syyskuussa, ei kerääjäkasvi montaa viikkoa ehdi työtänsä tehdä, kun sen jo saa tuhota. Älytöntä ja pöljää.
Samaa mieltä.
-
Siis eihän siinä ole mitään järjen hiventäkään, että kerääjäkasvin saa muokata tai myrkyttää lokakuun alusta lähtien, eli juuri silloin, kun kerääjäkasvi aloittaisi varsinaisen työnsä, eli ravinteiden pidättämisen syyssateilta ja maanpinnan kiinteänä pitämisen, ja on hulluuden huippu
Elä katkeroidu, mutta tuo hulluus on totta, verrattuna esimerkiksi viherlannoitusnurmeen, siitä jää kerääjäkasvi, kasvipeitteisyys ja RTK pois ! Sitten on timottiapilanurmi vs. glyfosaatin ravinteiltaan liuottama kerääjäsänki vierekkäin, ja 200 eurolla enemmän ympäristöhyötyä katsottu siinä glyfosängessä olevan ?
Mutta Jutun Vinttihän on suorakylväjä. Nimenomaan teitä kellokkaita varten tämä kerääjäjutska on rakennettu, ei tarvitse hylätä glyfokulttuuria syksyin keväin, eikä muuttaa oikeastaan mitään.
-SS-
-
taitaa olla valvonnassa nyt haasteita, kun paketti tuntuu olevan aika sekava. Ei taideta enää oikeasti ehtiä miettimään mikä se ympäristökorvauksen tarkoitus alun perin on ollut.
Näistä kerääjäkasveista jo keväällä tiesi, että tulkintoja riittää.... sitten tuo myyräauralla tiivistymien poistaminen, siitä pitäisi maksaa ylimääräistä, kun se vähentää pintavaluntaa, ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja eroosiota, vaikutus on vielä pitkäaikainen.... jos nyt ala ei kelpaisi edes kasvipeitteiseksi, kuten joku tuossa mainitsi, niin siitähän kasvipeitteisyys %:n laskun myötä tulee tukimenetyksiä
-
Oliks tääl jo puhet miten se tulkitaan jos osa lohkosta on kynnetty ja osa kultivoitu.
-
Oliks tääl jo puhet miten se tulkitaan jos osa lohkosta on kynnetty ja osa kultivoitu.
Ei. Tääl jauhetaan vaan tuosta kerääjäkasvista.. ;D
-
Niin, kumpaa toi nyt sitte oikeesti tarkoittaa?
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata."
Jos kerääjän kylvää esim. puinnin jälkeen ennen 15,08, niin kylvön yhteydessäkö ei saa muokata, vaan vasta 01,10-jälkeen voi?
VAI...
Jos kerääjän on kylvänyt puinnin jälkeen normaalisti ennen 15,08, sitä kerääjäkasvia ei saa muokata ennen kevättäkö, niinkö?
Tällä nyt ei oo mulle mitään merkitystä, mutta kiinnostaa varmaan muitakin, tai sitten ei ::)
Tuossahan se on sanottu ihan selvästi.
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä = kylvetään erikseen ei viljelykasvin yhteydessä
kasvulohkoa ei saa muokata= maanmuokkaaminen on kielletty.
Tää maatalouslaisäädäntö on tehty yksinkertaiseksi yksikertaisille ihmisille.
Eli kaikki kynnökset ovat pääkasvin kylvön yhteydessä kylvettyjä kerääjiä.RAHANKERÄÄJIÄ ;D
Koskeeko se muokkauskielto sitä kerääjän kylvöä että se on kylvettävä muokkamattomaan maahan viljelykasvin korjuun jälkeen, vai ettei peltoa saa muokata 1.10 jälkeenkään?
-
Koskeeko se muokkauskielto sitä kerääjän kylvöä .....ettei peltoa saa muokata 1.10 jälkeenkään?
Ei koske. Saa muokata. Tuolla on satasen kynnöksiä kymmenintuhansin hehtaarein mustana jo nytkin.
-SS-
-
Mullakin on jo lähes kaikki kerääjä pellot kynnety ja nurmipellot laitoin kasvipeitteisyytteen. ;D
-
Koskeeko se muokkauskielto sitä kerääjän kylvöä .....ettei peltoa saa muokata 1.10 jälkeenkään?
Ei koske. Saa muokata. Tuolla on satasen kynnöksiä kymmenintuhansin hehtaarein mustana jo nytkin.
-SS-
Ei sitä tuolla perusteella voi sanoa että "ei koske" ??? :o ::)
-
Mullakin on jo lähes kaikki kerääjä pellot kynnety ja nurmipellot laitoin kasvipeitteisyytteen. ;D
Jos ei kuulu kohdentamisalueeseen,tuolla kasvipetteisyydellä ei juurikaan ole merkitystä.Alkaa tuntumaan myös siltä ettei tällä uudella ympillä ole myöskään merkitystä,tekemättömästä työstä maksetaan ja tehdystä taas ei.
-
Mullakin on jo lähes kaikki kerääjä pellot kynnety ja nurmipellot laitoin kasvipeitteisyytteen. ;D
Jos ei kuulu kohdentamisalueeseen,tuolla kasvipetteisyydellä ei juurikaan ole merkitystä.Alkaa tuntumaan myös siltä ettei tällä uudella ympillä ole myöskään merkitystä,tekemättömästä työstä maksetaan ja tehdystä taas ei.
Pitäsköhän ensi kesänä laittaa 0,5 hehtaaria perunaa? Sais maanparannuskasvit käyttöön.
-
Koskeeko se muokkauskielto sitä kerääjän kylvöä .....ettei peltoa saa muokata 1.10 jälkeenkään?
Ei koske. Saa muokata. Tuolla on satasen kynnöksiä kymmenintuhansin hehtaarein mustana jo nytkin.
-SS-
Ei sitä tuolla perusteella voi sanoa että "ei koske" ??? :o ::)
Alkuperäisen kysymyksen "vai" - osaan eli jälkimmäiseen osaan voi.
Tässähän juonteessa on tarkoituksellisesti ehkä sekoitettu se kerääjän
kylvö normaalin kylvömuokkauksen avulla, mikä siis oli kiellettyä,
siihen , että ei saisi kemiallisesti päättää ja muokata kerääjää ylös
aikaisin lokakuulla ollenkaan.
Ympäristömielessä, ja korvausta ajatellen, kiellot ovat väärin päin. Nythän
ei oikeastaan mitään tarvinnut muuttaa alkuperäisestä yksipuolisesta
kevätviljojen kasvatuksesta, eikä pellon talviaikaista ravinnepäästökuormaa
oikeasti tarvinnut alentaa, satasen + kasvipeiterahan saamiseksi.
Syyssateethan alkavat vasta marras-joulukuulla, ja jatkuvat helmikuulle.
-SS-
-
Koskeeko se muokkauskielto sitä kerääjän kylvöä .....ettei peltoa saa muokata 1.10 jälkeenkään?
Ei koske. Saa muokata. Tuolla on satasen kynnöksiä kymmenintuhansin hehtaarein mustana jo nytkin.
-SS-
Ei sitä tuolla perusteella voi sanoa että "ei koske" ??? :o ::)
Alkuperäisen kysymyksen "vai" - osaan eli jälkimmäiseen osaan voi.
Tässähän juonteessa on tarkoituksellisesti ehkä sekoitettu se kerääjän
kylvö normaalin kylvömuokkauksen avulla, mikä siis oli kiellettyä,
siihen , että ei saisi kemiallisesti päättää ja muokata kerääjää ylös
aikaisin lokakuulla ollenkaan.
Ympäristömielessä, ja korvausta ajatellen, kiellot ovat väärin päin. Nythän
ei oikeastaan mitään tarvinnut muuttaa alkuperäisestä yksipuolisesta
kevätviljojen kasvatuksesta, eikä pellon talviaikaista ravinnepäästökuormaa
oikeasti tarvinnut alentaa, satasen + kasvipeiterahan saamiseksi.
Syyssateethan alkavat vasta marras-joulukuulla, ja jatkuvat helmikuulle.
-SS-
Onko noi nyt sitten välttämättä tehneet niin kuin viranomaiset ovat tarkoittaneet, jotka ovat maansa mustanneet? ::)
Tai siis ton lauselman voi käsittää niin monella lailla, että onko kukaan lopuksi tehnyt oikein, muutakuin ne jotka ei oo maahan koskeneet ollenkaan. :-\
-
Onko noi nyt sitten välttämättä tehneet niin kuin viranomaiset ovat tarkoittaneet, jotka ovat maansa mustanneet? ::)
Viranomaiset ehkä eivät ole tarkoittaneet mitään.
Viranomaiset näyttävät olevan kuitenkin vanhan säilyttämisen, ei uuden ajattelun takana.
Nyt kun vihreät ovat poissa vallan keskiöstä, ovat maatalouden lakien valmistelussa mukana
olleet luonnonsuojelun politrukit joutuneet väistymään, ja hallinnossa lienee yritetty pelastaa
mitä pelastettavissa on. Älkää ajatelko, älkää yrittäkö, täyttäkää rastit, kylväkää timottihipsua,
tai jos vaikka ette edes kylväisi, ei tulla katsomaan.
Vielä kun kerääjäkasvin tulevaisuudessa saisi vapaasti päättää syyskylvöille, tilanteen mukaan.
Kustannushan kerääjäkasvista ei häviä minnekään, vaikka sen nykysysteemissä peruu syyskylvön takia !
Tuntuu vaikealta Helsingissä tajuta, että syysrukiiden, syysohrien ja syysöljykasvien
kylvöpäätös tapahtuu muutaman viikon aikana tilanteen mukaan, eikä
5 - vuotis-suunnitelmassa. Harva niitä kesantotekniikalla viljelee, ei siinä oikein ole
kevätkylvöisiin nähden mitään muuta kuin rasite silloin.
-SS-
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Ja mitenkä helvetissä jonkin kasvin voi kylvää niin ettei maata muokkaa yhtään? -SS- on sen jo tänäkesänä todistanut, ettei siellä pellonpinnassa mikään ala kasvamaan. Eihän tosta tuu kun sanktioita ja sanomista. Tossa lauseen tulkinnassa olisi siksi jotain järkeä niin että se kerääjäkasvin siemen kylvetään normaalisti sinne maahan, sen jälkeen ei saa muokata, kun vasta keväällä.
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Ja mitenkä helvetissä jonkin kasvin voi kylvää niin ettei maata muokkaa yhtään? -SS- on sen jo tänäkesänä todistanut, ettei siellä pellonpinnassa mikään ala kasvamaan. Eihän tosta tuu kun sanktioita ja sanomista. Tossa lauseen tulkinnassa olisi siksi jotain järkeä niin että se kerääjäkasvin siemen kylvetään normaalisti sinne maahan, sen jälkeen ei saa muokata, kun vasta keväällä.
Ei se ihan näin mene...Kyllähän puintitappiotkin normaalisti näkyy vihertyminä myöhemmin syksyllä vaikkei peltoa muokata. Eli tuossa SS:n tapauksessa valonpuute/pääkasvin kilpailuetu vei mahdollisuudet kerääjältä. Olen itse tänä kesänä nähnyt esim. että rypsi ei selviä ohran jälkeen on se sitten kylvetty ohran sekaan pintaan kesä-heinäkuun vaihteessa tai vasta lähellä elokuun puolta väliä. Mutta valoisassa pihassa, siemenen lastauspaikalla rypsi vihertää komeasti!
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Ja mitenkä helvetissä jonkin kasvin voi kylvää niin ettei maata muokkaa yhtään? -SS- on sen jo tänäkesänä todistanut, ettei siellä pellonpinnassa mikään ala kasvamaan. Eihän tosta tuu kun sanktioita ja sanomista. Tossa lauseen tulkinnassa olisi siksi jotain järkeä niin että se kerääjäkasvin siemen kylvetään normaalisti sinne maahan, sen jälkeen ei saa muokata, kun vasta keväällä.
Ei se ihan näin mene...Kyllähän puintitappiotkin normaalisti näkyy vihertyminä myöhemmin syksyllä vaikkei peltoa muokata. Eli tuossa SS:n tapauksessa valonpuute/pääkasvin kilpailuetu vei mahdollisuudet kerääjältä. Olen itse tänä kesänä nähnyt esim. että rypsi ei selviä ohran jälkeen on se sitten kylvetty ohran sekaan pintaan kesä-heinäkuun vaihteessa tai vasta lähellä elokuun puolta väliä. Mutta valoisassa pihassa, siemenen lastauspaikalla rypsi vihertää komeasti!
No löytyi lopulta yksi kollega, joka on havainnut saman kuin minä !
Tässä on kuva, otettu 17.10.2015, syysvehnälle puinnin jälkeen paikattu, apilalla pintaan kylvetty.
Iti vasta syyskuun lopun pienissä sateissa, koska elo- ja syyskuu olivat melkoisen kuivia.
Kyllä siellä nyt sirkkalehtiä löytyy. Eli oli kolmas kylvö, tuhosin ämpärilisen apilansiementä
jaloista pyörimästä.
(http://www.viistonninen.com/muut/apila.jpg)
Kuva: Syysvehnän sängelle elokuun lopulla pintalevitetty valkoapila, 5 kg/ha
En ole väittänyt, ettei italianraiheinä kasvaisi vantailla kylvämällä, tai sitten yliaikaiseen
keväällä hietamaahan heinänsiemen kylvölaitteellakin ripottelemalla.
(http://www.viistonninen.com/muut/italoheina.jpg)
Kuva: Pikanurmi I kylvövantailla ruiskutusten jälkeen
Kumpikin tapa onnistui, kunhan jätti hiukan harvaksi sen viljan tai lannoituksen
vähäisemmälle. Mutta se ei kiinnosta, syysviljan mahdollisuuksien näivettyessä hiljakseen pois.
-SS-
-
Mullakin on jo lähes kaikki kerääjä pellot kynnety ja nurmipellot laitoin kasvipeitteisyytteen. ;D
Jos ei kuulu kohdentamisalueeseen,tuolla kasvipetteisyydellä ei juurikaan ole merkitystä.Alkaa tuntumaan myös siltä ettei tällä uudella ympillä ole myöskään merkitystä,tekemättömästä työstä maksetaan ja tehdystä taas ei.
Pitäsköhän ensi kesänä laittaa 0,5 hehtaaria perunaa? Sais maanparannuskasvit käyttöön.
Tämä toimenpide lienee varattu vain sopimusviljelijöille. Eli pitää hankkia tärkkelysperunasopimus, ensi alkuun 50 ha eikä 0,50 ha.
-SS-
-
"Jos kerääjäkasvi kylvetään muulloin kuin viljelykasvin kylvön yhteydessä, kasvulohkoa ei saa muokata"
Ja mitenkä helvetissä jonkin kasvin voi kylvää niin ettei maata muokkaa yhtään? -SS- on sen jo tänäkesänä todistanut, ettei siellä pellonpinnassa mikään ala kasvamaan. Eihän tosta tuu kun sanktioita ja sanomista. Tossa lauseen tulkinnassa olisi siksi jotain järkeä niin että se kerääjäkasvin siemen kylvetään normaalisti sinne maahan, sen jälkeen ei saa muokata, kun vasta keväällä.
Ei se ihan näin mene...Kyllähän puintitappiotkin normaalisti näkyy vihertyminä myöhemmin syksyllä vaikkei peltoa muokata. Eli tuossa SS:n tapauksessa valonpuute/pääkasvin kilpailuetu vei mahdollisuudet kerääjältä. Olen itse tänä kesänä nähnyt esim. että rypsi ei selviä ohran jälkeen on se sitten kylvetty ohran sekaan pintaan kesä-heinäkuun vaihteessa tai vasta lähellä elokuun puolta väliä. Mutta valoisassa pihassa, siemenen lastauspaikalla rypsi vihertää komeasti!
No löytyi lopulta yksi kollega, joka on havainnut saman kuin minä !
...
-SS-
Nuo rypsikokeilut eivät olleet omiani vaan tuttujen. Itsellä raiheinä/piensiemenen kylvölaite -yhdistelmä ohran kylvön yhteydessä. Ja hyvä niin kun oli hyvä arpaonni; tarkastus osui kohdalle eikä ollut huomauttamista tältä osin!
-
Timoteiapilaseosta aluskasviksi, niin ei hanki itselleen ongelmia. Mulla tuli italialainen läpi rypsistä että heilahti. Näytti paikoin että aluskasvi oli rypsi ja italialainen viljely kasvi.
-
Timoteiapilaseosta aluskasviksi, niin ei hanki itselleen ongelmia. Mulla tuli italialainen läpi rypsistä että heilahti. Näytti paikoin että aluskasvi oli rypsi ja italialainen viljely kasvi.
Luomussa kaikki lataus on hyvästä, vaikka harmituksenkin lataus. ;D
Eikös se ollut luomurypsiä se.
-SS-
-
Timoteiapilaseosta aluskasviksi, niin ei hanki itselleen ongelmia. Mulla tuli italialainen läpi rypsistä että heilahti. Näytti paikoin että aluskasvi oli rypsi ja italialainen viljely kasvi.
Luomussa kaikki lataus on hyvästä, vaikka harmituksenkin lataus. ;D
Eikös se ollut luomurypsiä se.
-SS-
Juu.
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
:o :o
On sit näissäkin taas eroja. :o
-
Tuli kanssa lottokupongit täytettyä online. Täytellessä ihmettelin, että eikö näistä kasvipeitteisistä aloista tarvikkaan enää piirtää kasvulohkoja :o Mikäs logiikka tässä nyt on että keväällä pitää aarilleen etukäteen tietää missä eri kasvien alat on peruslohkolla. Nyt niitä ei sitten enää kiinnostakkaan missä mitäkin on... ei aina tämä logiikka aukea.
Ei sillä, en piirtelyä kaipaa, saisivat poistaa sen kevään päähaultakin jollei sillä mitään väliä ole enää.
-
Onks niin, ettei puhdas mailanen tai apila tai näiden seos kelpaa täyttämään kasvipeitteisyyttä? Ilmoitettu EFA-alaksi, joten kasvipeiterahaa ei makseta, mutta kelpaako täyttämään?
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
Entäs sitten jos maa ei pysy ehjänä? Onko tuo jankkurointi kevyt muokkausta vai kyntöä? Omalla kohdalla tuolla ei taida olla merkitystä kun ei ole ollenkaan kynnettyä niin prosentit pysyvät samoina.
-
Kevytmuokattua jos pinta rikkoontuu eli tulee kokkareita ts. muokattua maata pinnalle.
Veteen piirretty viiva kyseessä mutta kuitenkin pääasia ettei rinnasteta kyntöön kuten oli e*y keskuksen kanta asiaan.
-
Kevytmuokattua jos pinta rikkoontuu eli tulee kokkareita ts. muokattua maata pinnalle.
Veteen piirretty viiva kyseessä mutta kuitenkin pääasia ettei rinnasteta kyntöön kuten oli e*y keskuksen kanta asiaan.
No näin oli vanhakin tulkinta, mutta nyt kun tuntuu, että kaikki muuttuu niin täytyy varmistella..
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
Kysyin asiaa tarkastajalta ja hän sanoi, että myyräauralla vedetty kohta pitää laskea kevytmuokkaukseksi. Toki pinta-alaa ei tule paljon, koska siihen lasketaan vain se ala minkä myyräauralla vetää, ei koko lohkoa.
Tai sitten se on tietysti eri asia jos joku vetää koko lohko ympäriinsä myyräauralla.... ::)
-
Nää tulkinnat eripuolilla Suomea alkaa jo pistää isäntiä eriarvoiseen asemaan. Toisaalla rahat tilille ja toisaalla; voi voi tästä nyt tulee sitten vähän sanktioita.
Miksi MTK ei tee mitään???
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
Kysyin asiaa tarkastajalta ja hän sanoi, että myyräauralla vedetty kohta pitää laskea kevytmuokkaukseksi. Toki pinta-alaa ei tule paljon, koska siihen lasketaan vain se ala minkä myyräauralla vetää, ei koko lohkoa.
Tai sitten se on tietysti eri asia jos joku vetää koko lohko ympäriinsä myyräauralla.... ::)
kaikkea muuta se voi olla paitsi kevytmuokattua, siitä määrittely menee ympäristötuen sitoumusehdoissa sanatarkasti näin.... "jos muokkaus
tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen"
-
Nää tulkinnat eripuolilla Suomea alkaa jo pistää isäntiä eriarvoiseen asemaan. Toisaalla rahat tilille ja toisaalla; voi voi tästä nyt tulee sitten vähän sanktioita.
Miksi MTK ei tee mitään???
meillä on onneksi suojana hallintolaki, joka asettaa viranomaisille selkeät velvoitteet:
6§ "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin...."
9§ "Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä."
....ja monta muuta velvoittavaa pykälää
tähän otti kantaa joku oikeusoppinut, kun ehdot eivät olleet keväällä vielä selvät kun niihin jo piti sitoutua.....tässä MTK voisi viljelijöitä tukea viemällä muutama tapaus käräjille
-
Täs on riuskalla pohojammaan murteella oleva kasvipeitteisyyshakemuksen täyttöohje ;D
https://dreambroker.com/channel/18a197o0/iframe/cfdv3xh2?autoplay=true
-
Jätin pois kaivinkoneella viemärin kohdalla sotketut paikat, samoin lokakuun viimeiset kylvökset, ei näy vielä pinnalla. Eipä noita prosentteja olisi kertynyt...Kyllä maan pitää talveksi -S-Sian tonkima olla. Kun ei meikäläisestä ole huippukyntäjäksikään, kevääksi
-SS-
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
Kysyin asiaa tarkastajalta ja hän sanoi, että myyräauralla vedetty kohta pitää laskea kevytmuokkaukseksi. Toki pinta-alaa ei tule paljon, koska siihen lasketaan vain se ala minkä myyräauralla vetää, ei koko lohkoa.
Tai sitten se on tietysti eri asia jos joku vetää koko lohko ympäriinsä myyräauralla.... ::)
kaikkea muuta se voi olla paitsi kevytmuokattua, siitä määrittely menee ympäristötuen sitoumusehdoissa sanatarkasti näin.... "jos muokkaus
tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen"
Ja jos ihan tarkkoja ollaan niin kohdentamisalueella voi 20 %:n vähimmäisvaatimusta täyttää em. muokkausvälineillä yhteen kertaan ajaen.
20% ylittävällä alalla on oltava kasvavaa kasvia tai kasvin sänkeä (aito kasvipeitteisyys). Kasvava kasvi on mikä tahansa rikkaruoho kun ei ole erikseen määritelty mitä kasvin pitää olla ja kasvin sänki on sänkeä riippumatta onko ajettu vaikka jankkurilla.
Ei ole kielletty tekemästä mitään toimenpiteitä kasvin sängelle, ainoastaan lueteltu millä saa käsitellä 20 pinnaa vähimmäisalaa. Joku oikeasti lainoppinut voi ottaa kantaa näihin tukiehtoteksteihin.
Joka tapauksessa jankkurointi on kevytmuokkausta jos pinta muokkaantuu. Mav*n kanta asiaan on näin. Ja jos ei muokkaannu niin aitoa kasvipeitettä.
Mitenkäs muuten voi sanoa että viljelijän on pidettävä kohdentamisalueella vähintään 20, 40, 60 tai 80 % maatilan sitoumusalasta kasvipeitteisenä? Vähintään, vähintään, vähintään tai 80 prosenttia? Vai jakomielitauti?
alpo10 kirjoitti: hallintolaki, 9§ "Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä
-
Onks niin, ettei puhdas mailanen tai apila tai näiden seos kelpaa täyttämään kasvipeitteisyyttä? Ilmoitettu EFA-alaksi, joten kasvipeiterahaa ei makseta, mutta kelpaako täyttämään?
Toi syväjuurinen sinimailanen on niin maatamuokkaavaa, että se ei ole kasvipeitettä (Mavi). Apila-mailanen kelpaa kasvipeitteisyyteen yhden tulkinnan mukaan, muitakin tulkintoja varmaan löytyy.
Ilmoituksen takarajaan on kolme päivää, että hyvin on aikaa vielä tehdä tulkintojen tulkintoja ym.
-
Nää tulkinnat eripuolilla Suomea alkaa jo pistää isäntiä eriarvoiseen asemaan. Toisaalla rahat tilille ja toisaalla; voi voi tästä nyt tulee sitten vähän sanktioita.
Miksi MTK ei tee mitään???
Mikä? :-X
-
Onks niin, ettei puhdas mailanen tai apila tai näiden seos kelpaa täyttämään kasvipeitteisyyttä? Ilmoitettu EFA-alaksi, joten kasvipeiterahaa ei makseta, mutta kelpaako täyttämään?
Toi syväjuurinen sinimailanen on niin maatamuokkaavaa, että se ei ole kasvipeitettä (Mavi). Apila-mailanen kelpaa kasvipeitteisyyteen yhden tulkinnan mukaan, muitakin tulkintoja varmaan löytyy.
Ilmoituksen takarajaan on kolme päivää, että hyvin on aikaa vielä tehdä tulkintojen tulkintoja ym.
Efa-mailanen tms. kelpaa täyttämään kasvipeitteisyyttä, mutta Efa-ala ei saa sitä kasvipeittotukea. Näin minä olen ymmärtänyt... :-X
-
Myyräaurailijat hiiohoi.
Yksikin veto sänkimaassa myyrällä ni lasketaan kevytmuokatuksi. Tän päivän tieto.
Ja tiedon todenperäisyys? Onkos tämä taas muuttunut? Ennen sai tuota tehdä.
Tämä tieto on tarkastajan kertoma. Noissa ohramaissa kun ovat innokkaasti raapineet vakoja notkopaikoista.....
Hölynpölyä. Mavin ylitarkastajalta kysyin kuvan kera jankkuroidusta ohransängestä että kelpaako kasvipeitteiseksi. Vastaus selkeä, kelpaa jos maan pinta pysyy ehjänä ts. ei ole kokkareita pinnalla vaan pelkkä viilto maassa.
Pelto pysyy kasvipeitteisenä, eihän tukiehdoissa muusta puhuta kuin sängestä, ei ole kielletty jankkurointia.
Sköntsän tän päivän tieto vois olla että raavin omaa vakoa vetäessäni vanttuuseen glyfosängen äärellä..
Kysyin asiaa tarkastajalta ja hän sanoi, että myyräauralla vedetty kohta pitää laskea kevytmuokkaukseksi. Toki pinta-alaa ei tule paljon, koska siihen lasketaan vain se ala minkä myyräauralla vetää, ei koko lohkoa.
Tai sitten se on tietysti eri asia jos joku vetää koko lohko ympäriinsä myyräauralla.... ::)
kaikkea muuta se voi olla paitsi kevytmuokattua, siitä määrittely menee ympäristötuen sitoumusehdoissa sanatarkasti näin.... "jos muokkaus
tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen"
Ja jos ihan tarkkoja ollaan niin kohdentamisalueella voi 20 %:n vähimmäisvaatimusta täyttää em. muokkausvälineillä yhteen kertaan ajaen.
20% ylittävällä alalla on oltava kasvavaa kasvia tai kasvin sänkeä (aito kasvipeitteisyys). Kasvava kasvi on mikä tahansa rikkaruoho kun ei ole erikseen määritelty mitä kasvin pitää olla ja kasvin sänki on sänkeä riippumatta onko ajettu vaikka jankkurilla.
Ei ole kielletty tekemästä mitään toimenpiteitä kasvin sängelle, ainoastaan lueteltu millä saa käsitellä 20 pinnaa vähimmäisalaa. Joku oikeasti lainoppinut voi ottaa kantaa näihin tukiehtoteksteihin.
Joka tapauksessa jankkurointi on kevytmuokkausta jos pinta muokkaantuu. Mav*n kanta asiaan on näin. Ja jos ei muokkaannu niin aitoa kasvipeitettä.
Mitenkäs muuten voi sanoa että viljelijän on pidettävä kohdentamisalueella vähintään 20, 40, 60 tai 80 % maatilan sitoumusalasta kasvipeitteisenä? Vähintään, vähintään, vähintään tai 80 prosenttia? Vai jakomielitauti?
alpo10 kirjoitti: hallintolaki, 9§ "Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä
Mä en nyt ihan ymmärtänyt mitä yrität selittää, mutta esim mun tapauksessa, kun en kynnä aariakaan niin voin 40% peltoalasta vetää kultivaattorilla silti saan 80% kasvipeitteisyydestä tuen. Tai siis ainakin vipu näyttää siinä yhteenveto kohdassa, että yli 80% lukemia. Ymmärtääkseni tämä johtuu juuri siitä, että ekan 20% voi kevytmuokata ja se lasketaan kasvipeitteiseksi vasta sen ylittävät hehtaarit menevät muokatuiksi..
Ja mitä jankkurointiin tulee niin sen verran mustaa sänkellä on etten ainakaan itse uskalla jättää ilmoittamatta. Mutta omassa tapuksessa ei liene väliä laskenko sen kevytmuokkaukseksi ja kynnöksi tai siis joksikin muuksi muokkaukseksi kuin kevytmuokkaukseksi.
Jos jollakin on kirjaillinen selvitys Mavin kannasta jankkurointiin niin olisin kiitollinen jos voisi lähettää sähköpostilla minullekkin sen niin olisi sitten edes jotain näyttää tarkastajalle, jos sattuu kohdalle. Tosin taidan asiaa kysyä paikallisesta maataloustoimistostakin, että saavat hekin jotain töitä.. ;D
-
Nii ehdoissa voisi saivartelemalla löytää, että Topdown ei kävisi, ehto ""jos muokkaus
tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen" , ei välttämättä pätisi, koska Topdown tekee lautasäestyksen, kultivoinnin ja rullailmastuksen jokaisen peräjälkeen, eli KOLME ajokertaa ::)
Itse en saa niin oljettomaksi maata kyntöauralla mitä Topdown tekee runsaalle oljelle.
-SS-
-
Nyt sitten oleellinen kysymys, kuinkas tarkkaa tämä on?
...ilmoitin 99,54% kasvipeitteiseksi, mutta....
Pitääkö sen nyt sitten talven ajan olla aarilleen oikein, vai saako käydä 20% kyntämässä jos siltä tuntuu?
-
Nyt sitten oleellinen kysymys, kuinkas tarkkaa tämä on?
...ilmoitin 99,54% kasvipeitteiseksi, mutta....
Pitääkö sen nyt sitten talven ajan olla aarilleen oikein, vai saako käydä 20% kyntämässä jos siltä tuntuu?
Ilmoitin kyntösuunnitelman mukaan, en nyt kynnettynä olevan alan mukaan.
Eihän ole kiellettyä kyntää marraskuulla.
Toisin päin en usko, että on hyvä. Eli aitoa on oltava niin paljon kuin on numeroina ilmoittanut.
-SS-
-
Nyt sitten oleellinen kysymys, kuinkas tarkkaa tämä on?
...ilmoitin 99,54% kasvipeitteiseksi, mutta....
Pitääkö sen nyt sitten talven ajan olla aarilleen oikein, vai saako käydä 20% kyntämässä jos siltä tuntuu?
Koskahan tarkastajat lopettaa valvonnat, ehkä sitten vois kokeilla kepillä jäätä :D
-
Kun lohko sijaitsee vesistön varrella, on lohkolla oltava suojakaista. Tämä suojakaista jota ei ole lupaa muokata, sisältyy hallinnon antamaan pinta-alaan, eikö vain?
Voinko siis ilmoittaa suojakaistat kasvipeitteisyyteen?
-
Tarkoititko suojakaistaa, joka oli oma kasvulohko, vai 3 metrin piennarta? Kasvulohkon voi ilman muuta ilmoittaa. 3 metrin pientareesta en tiedä. Mitähän hallinto tuumaisi, kun ilmoitettaisiin joka lohkolle nämä 60 sentin pientareet kasvupeitteisiksi. Sitähän ne pitääolla!!
-
Nyt sitten oleellinen kysymys, kuinkas tarkkaa tämä on?
...ilmoitin 99,54% kasvipeitteiseksi, mutta....
Pitääkö sen nyt sitten talven ajan olla aarilleen oikein, vai saako käydä 20% kyntämässä jos siltä tuntuu?
Ilmoitin kyntösuunnitelman mukaan, en nyt kynnettynä olevan alan mukaan.
Eihän ole kiellettyä kyntää marraskuulla.
Toisin päin en usko, että on hyvä. Eli aitoa on oltava niin paljon kuin on numeroina ilmoittanut.
-SS-
Tarkoitus ei ole kyntää mutta joskus voi mieli muuttua kesken matkan...
...eli meinaat että on niin pilkunnussintaa taas että se pitäisi olla 'aarilleen'...
...eli pitäisi ilmoittaa 80% jos vaikka tekee mieli kyntää 30.3. (vai kuinka pitkään tuo nyt edes piti säilyttää)
-
Nyt sitten oleellinen kysymys, kuinkas tarkkaa tämä on?
...ilmoitin 99,54% kasvipeitteiseksi, mutta....
Pitääkö sen nyt sitten talven ajan olla aarilleen oikein, vai saako käydä 20% kyntämässä jos siltä tuntuu?
Ilmoitin kyntösuunnitelman mukaan, en nyt kynnettynä olevan alan mukaan.
Eihän ole kiellettyä kyntää marraskuulla.
Toisin päin en usko, että on hyvä. Eli aitoa on oltava niin paljon kuin on numeroina ilmoittanut.
-SS-
Tarkoitus ei ole kyntää mutta joskus voi mieli muuttua kesken matkan...
...eli meinaat että on niin pilkunnussintaa taas että se pitäisi olla 'aarilleen'...
...eli pitäisi ilmoittaa 80% jos vaikka tekee mieli kyntää 30.3. (vai kuinka pitkään tuo nyt edes piti säilyttää)
Sanotaan nyt niin, et prosentin pitää varmasti täyttyä talven kuluessa, ja sitten jätät hiukan vielä lisää sängelle "kyytipojaksi". Ei tule sitten sanomista.
-SS-
-
Nyt sitten oleellinen kysymys, kuinkas tarkkaa tämä on?
...ilmoitin 99,54% kasvipeitteiseksi, mutta....
Pitääkö sen nyt sitten talven ajan olla aarilleen oikein, vai saako käydä 20% kyntämässä jos siltä tuntuu?
Koskahan tarkastajat lopettaa valvonnat, ehkä sitten vois kokeilla kepillä jäätä :D
Viime vuoden kasvipeitteisyysvalvonnan tekivät meillä tammikuussa... :-X
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Saman tyyppinen musta aukko on monella orgaanisen ja lietteen vastaanoton kanssa. Ohjeen mukaan pitää lähettää kuormakirjaa, lantanäytettä kuittia ja vaikka mitä, molempien osapuolien.
465L riittää toimistolle vastaanottajan toimesta, eikä tarvi olla ALKUPERÄINEN vaan kopio.....
MAVIlla on hommat hanskassa, tjsp.... :'(
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Saman tyyppinen musta aukko on monella orgaanisen ja lietteen vastaanoton kanssa. Ohjeen mukaan öitä lähettää kuormakirjaa, lantanäytettä kuittia ja vaikka mitä, molempien osapuolien.
465L riittää toimistolle vastaanottajan toimesta, eikä tarvi olla ALKUPERÄINEN vaan kopio.....
MAVIlla on hommat hanskassa, tjsp.... :'(
Mun 465L kaavakkeen vei toimistolle luovuttaja enkä itse, niin tuleeko siitä nyt paljonkin sanktiota.... :o
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Saman tyyppinen musta aukko on monella orgaanisen ja lietteen vastaanoton kanssa. Ohjeen mukaan öitä lähettää kuormakirjaa, lantanäytettä kuittia ja vaikka mitä, molempien osapuolien.
465L riittää toimistolle vastaanottajan toimesta, eikä tarvi olla ALKUPERÄINEN vaan kopio.....
MAVIlla on hommat hanskassa, tjsp.... :'(
Mun 465L kaavakkeen vei toimistolle luovuttaja enkä itse, niin tuleeko siitä nyt paljonkin sanktiota.... :o
Juu, sahdit kaadetaan rantaveteen ja ohje arkistoidaan X-files-tyylisesti maanalaiseen arkistoon. ;D
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Onneksi ei koske meikäläistä, mutta ne joita koskee, tänään on viimeinen päivä saada oikeaa tietoa ??? :-\ :o
Helevetti mikä sotku koko ympäristösitoumus, asioitten ja pyrogratian piti helepottua, joo >:(
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Onko tässä mitään väliä mitä jankkuroi? Eli koskeeko tuo sänkeä, vai onko monivuotinen nurmikin jota päättää esim. 1. vuoden jälkeen käydä jankkuroimassa sitten kynnetty vaikka se nurmi siellä vielä kasvaa?
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Onko tässä mitään väliä mitä jankkuroi? Eli koskeeko tuo sänkeä, vai onko monivuotinen nurmikin jota päättää esim. 1. vuoden jälkeen käydä jankkuroimassa sitten kynnetty vaikka se nurmi siellä vielä kasvaa?
Jankkuroitua kynnöstä ei mainita ehdoissa, vaan tällöin kasvipeitteisyysilmoitus Vipussa kaatuu, ja merkitsee kasvipeitteisyysprosentiksi 120% . ;D
-SS-
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Noinhan mää jo kirjottelin.
Et sitten uskonu känää?? :o ;D
Juu en uskonut en. Valitettavasti sun juttuja lukiessa on pidettävä lievää suodatusta päällä. ;D Eikun asiahan oli ennen eritavalla ja nyt sitten taas näin. Tostakaan asiasta mä en ole nähnyt mitään ilmoitusta viralliselta taholta. Moni varmaan luulee, että on kevytmuokkausta tai, että ei tarvii ilmotella ollenkaan.
Onko tässä mitään väliä mitä jankkuroi? Eli koskeeko tuo sänkeä, vai onko monivuotinen nurmikin jota päättää esim. 1. vuoden jälkeen käydä jankkuroimassa sitten kynnetty vaikka se nurmi siellä vielä kasvaa?
Jankkuroitua kynnöstä ei mainita ehdoissa, vaan tällöin kasvipeitteisyysilmoitus Vipussa kaatuu, ja merkitsee kasvipeitteisyysprosentiksi 120% . ;D
-SS-
Jos jankkurissa on jyrä perässä, joka painaa turpeet takaisin kiinni, niin rinnastetaan nurmen perustamiseen siirtonurmella eli on taas kasvipeitteinen?
Onneksi ei jää viime tippaan näiden ohjeiden kanssa.
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Taisin jo aikaisemmin kirjoittaa että kysyin henkilökohtaisesti Mavista kantaa jankkurointiin kuvan kera. Aitoa kasvipeitettä jos maan pinta ei muokkaannu. Jos muokkaantuu niin kevytmuokattua. Mikä tässä on niin vaikeeta, Mavi taitaa olla se ylin päättävä elin eikä Älykeskus tai kunta.
Kyllä mullekkin älykeskus sanoi että rinnastetaan kyntöön ja kunnasta sanottiin että kannattaa varmuuden vuoksi ilmoittaa kevytmuokatuksi.
Saitko maaseututoimistolta kirjallisen vastauksen asiaan mavin kannasta? Et tainnut saada, eikä ole saanut kuntakaan kun tollasta esittää.
Anyway, riittävän sekavaa on, tarkastuksen iskiessä voi vedota kenen tahansa lausuntoon mikä nyt sitten sopii omaan tilanteeseen parhaiten..
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Taisin jo aikaisemmin kirjoittaa että kysyin henkilökohtaisesti Mavista kantaa jankkurointiin kuvan kera. Aitoa kasvipeitettä jos maan pinta ei muokkaannu. Jos muokkaantuu niin kevytmuokattua. Mikä tässä on niin vaikeeta, Mavi taitaa olla se ylin päättävä elin eikä Älykeskus tai kunta.
Kyllä mullekkin älykeskus sanoi että rinnastetaan kyntöön ja kunnasta sanottiin että kannattaa varmuuden vuoksi ilmoittaa kevytmuokatuksi.
Saitko maaseututoimistolta kirjallisen vastauksen asiaan mavin kannasta? Et tainnut saada, eikä ole saanut kuntakaan kun tollasta esittää.
Anyway, riittävän sekavaa on, tarkastuksen iskiessä voi vedota kenen tahansa lausuntoon mikä nyt sitten sopii omaan tilanteeseen parhaiten..
Niin no en saanut ja mulle sillä ei ole väliä kun en kynnä. Eli prosentit ei täyty. Ja tämä oli nimenomaan Mavin kanta, että on kynnettyä. Vaikuttaisi siltä, että mavissakin eri ihmiset sanoo eritavalla??
-
Täs käy varmaan lopulta samalla lailla kun kerääjäkasvien kanssa. Kaikki kynnetytkin, jotka on ilmoitettu aitokasvipeitteiseksi, tullaan hyväksymään aitokasvipeitteiseksi ::)
-
Kerääjäkasvin ja kasvipeitteisyyden valvontariskin voi vakuuttaa eräällä tavalla.
Ajetaan jankkurilla tyypillisen tämänvuotisen kerääjäkasviapilan versolta toiselle. Sitten jos tuomitaan, että ei ole peittävää kasvipeitettä, jankkuroinnin takia, huomautetaan, että peittävä kerääjäkasvi on merkattu jankkurilla, ei siis voi olla liian mullospitoista. Sitten jos valvonta äkkää, että AHAA, eihän ole kerääjäkasvi kyllä riittävän peittävää ja tiheää, selvästikään. Nin voi todeta, et ei ole jankkurointikaan silloin. ;D
-SS-
-
Täs käy varmaan lopulta samalla lailla kun kerääjäkasvien kanssa. Kaikki kynnetytkin, jotka on ilmoitettu aitokasvipeitteiseksi, tullaan hyväksymään aitokasvipeitteiseksi ::)
Niinhän mä olen sanonut. Kylmää ja märkää, ja lumi päällä. Kuka virkamies sinne nappaskengät jalassa. Samanväristä räntää näkyy satelliitissa, on sitten tahi ei ole.
-SS-
-
Kauheeta optimismia, päinvastoin, keväällä kun ei lumet sula niin tulee mavista kielto koskea peltoon jotta saadaan kasvipeitteisyydet tarkastettua... ::)
-
No nyt se asia on sitten kysytty. Jankkurointi rinnastetaan kyntöön. Tämän asian kysyin paikalliselta maaseututoimistolta ja siitä oli kuulemma kyselty ja Mavin kanta oli, että rinnastetaan kyntöön. Eivät taida Mavissakaan tietää nyt kumpaa se on, jos toisille on sanottu, että kevytmuokkausta ja toisille ettei tarvitse huomioida. Itselle ei aiheuta ongelmia, mutta mites muut? Miksei näistä asioista voi tehdä linjausta jo, vaikka huhtikuussa? :-\
Taisin jo aikaisemmin kirjoittaa että kysyin henkilökohtaisesti Mavista kantaa jankkurointiin kuvan kera. Aitoa kasvipeitettä jos maan pinta ei muokkaannu. Jos muokkaantuu niin kevytmuokattua. Mikä tässä on niin vaikeeta, Mavi taitaa olla se ylin päättävä elin eikä Älykeskus tai kunta.
Kyllä mullekkin älykeskus sanoi että rinnastetaan kyntöön ja kunnasta sanottiin että kannattaa varmuuden vuoksi ilmoittaa kevytmuokatuksi.
Saitko maaseututoimistolta kirjallisen vastauksen asiaan mavin kannasta? Et tainnut saada, eikä ole saanut kuntakaan kun tollasta esittää.
Anyway, riittävän sekavaa on, tarkastuksen iskiessä voi vedota kenen tahansa lausuntoon mikä nyt sitten sopii omaan tilanteeseen parhaiten..
Jankkurointia suositellaan jopa maan rakenteen korjaustoimenpiteeksi....muille esimerkkeinä listassa oleville maksetaan suoraan tukea. Jos tämä jonkun viranomaisen mielestä saa kyntömaan statuksen kasvipeitteisyydessä, niin näkyykö metsä silloin puiden takaa???
...ja sit ihmetellään kun taaskin on käytetty miljoonia ympäristötukiin, eikä tuloksia tule
linkissä
http://vyr.fi/www/fi/index.php?we_objectID=534
lyhyt lainaus, jos ei jaksa sivua avata: "Pahoin tiivistyneen maan rakenteen korjaaminen vaatii useamman kasvukauden, mutta toimeen kannattaa ryhtyä heti tällä kasvukaudella. TEHO Plus ja RaHa hankkeissa tehdyissä materiaaleissa kerrotaan konkreettisia esimerkkejä keinoista, joilla tiivistyneen maan rakennetta voidaan korjata. Näistä esimerkkeinä aluskasvien ja kerääjäkasvien viljely, pellon ojituksen kunnostaminen, jankkurointi, erilaisten maanparannusaineiden käyttö."
-
Vielä kerran peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -lohkotoimenpiteestä.
Kuvitellaan, että viljelijällä on kohdentamisalueella 100 ha korvauskelpoista peltopinta-alaa. Hän pitää aitona kasvipeitteisenä 61 ha ja tämän lisäksi hän kevytmuokkaa 20 ha. Saako hän tällöin 54 €/ha korvausta kasvipeitteisyydestä? Vai 36 €/ha?
-
54
oikein piti isäukolle ympin maksulapusta näyttää että miks siellä pellolla keväällä sekoteltiin rapsia heinänsiemeneen, kesällä huiskittiin ympäriinsä ja syksyllä laskeskeltiin että mihin kultivointia ja kyntämätöntä ja syysvehnää. rahan takia.
-
54
oikein piti isäukolle ympin maksulapusta näyttää että miks siellä pellolla keväällä sekoteltiin rapsia heinänsiemeneen, kesällä huiskittiin ympäriinsä ja syksyllä laskeskeltiin että mihin kultivointia ja kyntämätöntä ja syysvehnää. rahan takia.
Joopajoo mutta kun siltä kynnetyltä vaan tulee sen verran paremmin ja parempaa viljaa että kannattaa kyllä miettiä tarkkaan paljonko kyntää ja paljonko jättää sängelle. Suorakylvö on tietenkin luku erikseen mutta jos tosissaan viljan viljelystä puhutaan niin olen kyllä kynnön kannalla. Ei siltä hehtaarilta paljoa enempää tarvi tulla niin on jo kasvipeitteisyystuki kuitattu. Mulla oli ainakin tänä vuonna noi keväällä möyhityt sänget laadultaan ihan kuraa ja satokin paljon pienempi kuin kynnetyllä, ja rikkapaineesta ei tarvitse edes mainita.
-
monille mein alueen savimaille kultivointi on parempi kuin kyntö. ei kannata yleistää. kynnetty savimaa poutii ja ensi kesäkuun sadesummaa ei meistä vielä kukaan tiedä.
kasvipeitteisyys tehdään syyskylvöillä ja rapsin/herneensängellä. ei kovapahnaisia seittemäntonnin viljoja voi talveksi sängelle jättää järjenkäyttö on sallittu. mulla 60% kasvipeitteisyys vaati viljansänkeä 1 ha. jatkossa kun pääsee paremmin syyskylvöille niin jopa 80% on mahdollinen.
-
54
oikein piti isäukolle ympin maksulapusta näyttää että miks siellä pellolla keväällä sekoteltiin rapsia heinänsiemeneen, kesällä huiskittiin ympäriinsä ja syksyllä laskeskeltiin että mihin kultivointia ja kyntämätöntä ja syysvehnää. rahan takia.
Joopajoo mutta kun siltä kynnetyltä vaan tulee sen verran paremmin ja parempaa viljaa että kannattaa kyllä miettiä tarkkaan paljonko kyntää ja paljonko jättää sängelle. Suorakylvö on tietenkin luku erikseen mutta jos tosissaan viljan viljelystä puhutaan niin olen kyllä kynnön kannalla. Ei siltä hehtaarilta paljoa enempää tarvi tulla niin on jo kasvipeitteisyystuki kuitattu. Mulla oli ainakin tänä vuonna noi keväällä möyhityt sänget laadultaan ihan kuraa ja satokin paljon pienempi kuin kynnetyllä, ja rikkapaineesta ei tarvitse edes mainita.
Taitaa olla väärä puu, jota moitit valinnoista... :)
-
En moiti valinnoista, nehän on jokaisen ihan omia ja varmasti parhaaksi katsomiaan tai ainakin pakon sanelemia. :) Omalla kohdalla olen vaan huomannut sen että tulee usein mietittyä että miten saisi maksimituet ja sitten kun nukkuu yön yli niin huomaa että hitto siinähän itse tarkoitus ei toteudu alkuunkaan, eli siis viljan viljely. (tosin kaikillahan se ei ole itse tarkoitus)
Se on kyllä hyvä että tuon kasvipeitteisyyden voi valita joka vuosi eri tavalla. Tänä keväänä tuntui että ei olisi tarvinnut olla sängellä aariakaan. Ei nimittäin sänget kuivunu juhannukseksikaan. >: Ensi keväänähän voikin olla taas ihan toisin ja toivottavasti onkin.
-
En moiti valinnoista, nehän on jokaisen ihan omia ja varmasti parhaaksi katsomiaan tai ainakin pakon sanelemia. :) Omalla kohdalla olen vaan huomannut sen että tulee usein mietittyä että miten saisi maksimituet ja sitten kun nukkuu yön yli niin huomaa että hitto siinähän itse tarkoitus ei toteudu alkuunkaan, eli siis viljan viljely. (tosin kaikillahan se ei ole itse tarkoitus)
Se on kyllä hyvä että tuon kasvipeitteisyyden voi valita joka vuosi eri tavalla. Tänä keväänä tuntui että ei olisi tarvinnut olla sängellä aariakaan. Ei nimittäin sänget kuivunu juhannukseksikaan. >: Ensi keväänähän voikin olla taas ihan toisin ja toivottavasti onkin.
Meinasin vaan että taitaa Joozeppi vetää parhaita satoja koko agronetin porukasta,valinnoista huolimatta tai johtuen 8)
Mulla toteutui 80%, maat soveltuu tai jopa vaatii kevätkyntöä että pääsee aikaisin pellolle. Lisäksi jonkinverran vehnää jo kylvössä, ja maksimimäärä kevytmuokattua kun oli paljon hernettä viime kesänä. Näillä eväillä jäi oikeastaan yks 16ha:n lohko muokkaamatta, joka olisi normaalisti kynnetty. Kevät näyttää miten menee, mutta ei näillä valinnoilla satoa pudoteta, työtä voi olla keväällä enemmän ts. käytettävä urakoitsijaa kaverina kyntämässä. Toisaalta alkukeväästä on virtaa ja mahdollisuus kyntää jopa kahdessa vuorossa.
Seuraavana vuonna voi olla toisin, nää tuet ohjaa jollakin tapaa, osa pellon tuotosta.
-
Herne ei kelpaa kevytmuokattuna kasvipeitteiseksi.
-
Aloitin ensi kasvukaudelle tähtäävän operaation "Keskisato paremmaksi" ja sen perusteesi on se että sänkimaata ei jää aariakaan syksyllä. Nyt on kynnetty melko paljon, 2006 syksyllä viimeksi yhtä suuri osa pelloista ollut kyynöksellä ja loput kultivoituja viljamaista, mainittakoon 2007 olleen paras keskisato 16-vuotisella viljelyurallani. Menköön tuesta siivu mutta toivottavasti alkaa satoakin taas näkymään, ja sadontuottohan se kuitenkin ideana tässä viljelyhommassa mielestäni on. Näin täällä savimailla ikivanhojen salaojien ikeessä. Ei taaskaan kerinnyt syksyllä niitä sorasilmäkkeitä tehdä tarpeeksi lisää, ne vaikuttavat täälläpäin todella paljon peltojen kuivatukseen.
-
osa on saviseudullakin siirtynyt kynnön jumalointiin. seuraava normaali kevät palauttaa maanpinnalle. kunnon routa, lumet pikasesti pois ja kylvöt roudan päälle koska kyntömaan kanssa ei voi odottaa päivääkään liikaa tai puolet jää itämättä. ohrat ensimmäisenä kunnei muutamaan vuoteen oo järjestyksellä niin väliä ollu. siihen kunnon 15 millin sade päälle, saa tulla vasta viikonkin päästä kun kylmässä maassa menee pitkään ennenkuin päällä. sitten kuukauden pouta päälle ja se kyntömaa ei olekaan enää niin viljavan näköistä.
mut vesitalous sais olla kunnossa, kyntö ei sitä pelasta. menkään huomenna pellon laitaan ja jos siellä seisoo vesi lammikoina ni jotain on pielessä. käytiin tänään anttiteollisuudessa porukalla tilailemassa kuivureita ja matkalla oli mellilä-koski tosi paljon tasasta aukeeta jossa vettä melkein järvinä pinnassa. myös muokattuja ei pelkkiä sänkiä.
-
Meillä menee maa läpäisemättömäksi n.10cm syvyydeltä jos sateinen kesä ja pakko rikkoa silloin tällöin kyntämällä kevätriskistä huolimatta, tämä koskee erityisesti jos lohko on erittäin runsasmultainen hietasavi. Kultivointi kyllä melko satavarma kevään onnistumisen varmistaja tosiaankin, mutta jostakin syystä parhaat kaurasadot irtoavat aina kynnön jälkeen. Ensi syksynä voi olla taas eri mietteet mutta tältä vaikuttaa tänä vuonna.
-
Tänkulman vähäiset lautastintatut alkoivat tänään näyttämään järviltä tasamaalla. Rinteistä se tinttarilla irroitettu maa valuu ojiin. Kultivoidut ja kynnetyt vielä vedettömiä, josse merivesi oo noussu pellolle.
Edelleen mielestäni ympäristötuessa pitäis lautastinttauksen ympärille vaatia ainakin 20 m kynnetty suojavyöhyke.
-
Aloitin ensi kasvukaudelle tähtäävän operaation "Keskisato paremmaksi" ja sen perusteesi on se että sänkimaata ei jää aariakaan syksyllä. Nyt on kynnetty melko paljon, 2006 syksyllä viimeksi yhtä suuri osa pelloista ollut kyynöksellä ja loput kultivoituja viljamaista, mainittakoon 2007 olleen paras keskisato 16-vuotisella viljelyurallani. Menköön tuesta siivu mutta toivottavasti alkaa satoakin taas näkymään, ja sadontuottohan se kuitenkin ideana tässä viljelyhommassa mielestäni on. Näin täällä savimailla ikivanhojen salaojien ikeessä. Ei taaskaan kerinnyt syksyllä niitä sorasilmäkkeitä tehdä tarpeeksi lisää, ne vaikuttavat täälläpäin todella paljon peltojen kuivatukseen.
Voisin kirjoittaa aivan samat asiat. Tota ojastoa täytyisi parannella koko ajan paljon enemmän, mutta kunnostustoimiin oleva aikaikkuna on yllättävän lyhyt ja sorasilmien teko on hidasta hommaa. Täytyisi olla joku putkenpaljastin, joka löytäisi maan alta ojan.
-
osa on saviseudullakin siirtynyt kynnön jumalointiin. seuraava normaali kevät palauttaa maanpinnalle. kunnon routa, lumet pikasesti pois ja kylvöt roudan päälle koska kyntömaan kanssa ei voi odottaa päivääkään liikaa tai puolet jää itämättä. ohrat ensimmäisenä kunnei muutamaan vuoteen oo järjestyksellä niin väliä ollu. siihen kunnon 15 millin sade päälle, saa tulla vasta viikonkin päästä kun kylmässä maassa menee pitkään ennenkuin päällä. sitten kuukauden pouta päälle ja se kyntömaa ei olekaan enää niin viljavan näköistä.
mut vesitalous sais olla kunnossa, kyntö ei sitä pelasta. menkään huomenna pellon laitaan ja jos siellä seisoo vesi lammikoina ni jotain on pielessä. käytiin tänään anttiteollisuudessa porukalla tilailemassa kuivureita ja matkalla oli mellilä-koski tosi paljon tasasta aukeeta jossa vettä melkein järvinä pinnassa. myös muokattuja ei pelkkiä sänkiä.
Kynnettyä näyttää olevan aivan ylivoimainen osa pelloista, tässä on tosin seutukuntakohtaisia eroja. Tämä meikäläisen paikka on kevytmuokkauksen vahvaa seutua ja täällä välttiin kosketaan todella vastentahtoisesti. Ei sen puoleen, itelläkin eniten kynnettyä kuin aikoihin. Ei vaan keksi mitään muutakaan konstia nollata tätä tilannetta. Nuo potentiaaliset ongelmat on hyvin tiedossa, mutta ammattitaidollahan ne ratkaistaan 8) ::)
Oliko tuolla Antilla joku laajempi avoimien ovien päivä. Olisin muuten lähtenyt, mutta kun ei missään ollut mitään ilmoituksia aiheesta, niin annoin olla. Olisi voinut vähän pyttyjuttuja kattella...
Se on toi salaojitus jännä juttu. Siis kaikkeen muuhun riittää rahaa, mutta salaojitus on ihan marginaalista todelliseen tarpeeseen nähden. Se on ihan sama minkälaista viritystä tekee, mutta jollain se vesi täytyisi saada pois sieltä pellolta. Veikkaan, että monessa paikassa riittäisi jo vanhojen ojien parempi sorastus. Sitä santaa ei vaan ole käytetty kuin muutama sentti putken päällä. Sorasilmä korkeintaan sarkaojan risteykseen ja siihenkin lasku pussin kanssa, jottei vaan mene liikaa. Ojat teknisesti kyllä toteutettu hyvin, kaadot ja muut pelaa, mutta vesi ei vaan pääse niihin... :'(
-
Se on toi salaojitus jännä juttu. Siis kaikkeen muuhun riittää rahaa, mutta salaojitus on ihan marginaalista todelliseen tarpeeseen nähden.
En oikein tiedä tuosta ojituksesta...auttaisikohan se kuivuuteen. Ojattomana tuota töyrästä on viljelty, eikä koskaan ole ollut puintiaikaan pehmeätä. Halkeilleen kuivaa kyllä. Salaojasuunnitelma on kyllä piironkissa, vuodelta 1939.
-SS-
-
Tänkulman vähäiset lautastintatut alkoivat tänään näyttämään järviltä tasamaalla. Rinteistä se tinttarilla irroitettu maa valuu ojiin. Kultivoidut ja kynnetyt vielä vedettömiä, josse merivesi oo noussu pellolle.
Edelleen mielestäni ympäristötuessa pitäis lautastinttauksen ympärille vaatia ainakin 20 m kynnetty suojavyöhyke.
Juu kellanharmaata vettä niiltä pelloilta ryöppyää pientareen yli piiriojiin ja muuanne.
Lisäksi pahnasilppu kertyy valtaojiin ruohoihin kasoiksi.
-SS-
-
Herne ei kelpaa kevytmuokattuna kasvipeitteiseksi.
??? :-X
-
Herne ei kelpaa kevytmuokattuna kasvipeitteiseksi.
??? :-X
Siis kai se joku viherryttämis-EFA-herne.... ::)
-
Tohon on varmaankin tehty tarkoituksella oikein kunnon sudenkuoppa. :( Härkäpapukin käy kevytmuokattuna, mutta herne ei.
Tää on sitä hallinnon yksinkertaistamista. :o
-
osa on saviseudullakin siirtynyt kynnön jumalointiin. seuraava normaali kevät palauttaa maanpinnalle. kunnon routa, lumet pikasesti pois ja kylvöt roudan päälle koska kyntömaan kanssa ei voi odottaa päivääkään liikaa tai puolet jää itämättä. ohrat ensimmäisenä kunnei muutamaan vuoteen oo järjestyksellä niin väliä ollu. siihen kunnon 15 millin sade päälle, saa tulla vasta viikonkin päästä kun kylmässä maassa menee pitkään ennenkuin päällä. sitten kuukauden pouta päälle ja se kyntömaa ei olekaan enää niin viljavan näköistä.
mut vesitalous sais olla kunnossa, kyntö ei sitä pelasta. menkään huomenna pellon laitaan ja jos siellä seisoo vesi lammikoina ni jotain on pielessä. käytiin tänään anttiteollisuudessa porukalla tilailemassa kuivureita ja matkalla oli mellilä-koski tosi paljon tasasta aukeeta jossa vettä melkein järvinä pinnassa. myös muokattuja ei pelkkiä sänkiä.
Oliko tuolla Antilla joku laajempi avoimien ovien päivä. Olisin muuten lähtenyt, mutta kun ei missään ollut mitään ilmoituksia aiheesta, niin annoin olla. Olisi voinut vähän pyttyjuttuja kattella...
ei ollu sattu vaan sama päivä. mepulla ja arskalla oli jotku markkinat.
olis siinä pyttykaupat menny samaan syssyyn. mää kättelin aina asennukset päälle. taistolta alotetaan heti ku pellikasa putoo pihaan ja vanha on viety pois.
-
Kevyesti lautasmuokatuilla italianrai kerääjä kasvaa edelleen. Kynnöksessä vesi juosee kyntöanturan päällä jokaisen viilun muodostamassa "salaojassa" eikä näy pinnalla. :o
-
Kevyesti lautasmuokatuilla italianrai kerääjä kasvaa edelleen. Kynnöksessä vesi juosee kyntöanturan päällä jokaisen viilun muodostamassa "salaojassa" eikä näy pinnalla. :o
Totta, mut kirkasta on vesi kun päisteeseen tulee, eikä keltaista velliä.
-SS-
-
katsokaas, kun se olki muodostaa siihen ojaan biopedin ja maailma pelastuu.
Kynnösenpohjalta taas huuhtoutuu kaikki fosfori suoraan ojastoon, josta esteettä sitten luontoon.
Luonto kun alkaa ja loppuu ojaan, siinä välissä voi olla peltoa.
-
Kevyesti lautasmuokatuilla italianrai kerääjä kasvaa edelleen. Kynnöksessä vesi juosee kyntöanturan päällä jokaisen viilun muodostamassa "salaojassa" eikä näy pinnalla. :o
Totta, mut kirkasta on vesi kun päisteeseen tulee, eikä keltaista velliä.
-SS-
[/quote
I
Kirkasta ja kirkasta, kyntökerroksen läpi mennessään sade huuhtelee mukaansa ravinteita.
-
Ravinnehuuhtoutumista maahiukkasten mukana kulkevat ravinteet ovat merkittävä osa.
Pahasti liettyvillä mailla on mitattu jopa useita tonneja /ha maa-aineksen valumaa vesistöihin.
Kellanvaalea väri vedessä antaa jo osviittaa asiasta.
Typen osalta helppoliukoista on talven alle jäävien jäätyvien ja sulavien kasvinosien huuhtouma.
Toiveita on luonnonsuojelijoilla, mutta toiveista huolimatta syksyllä kuoleva viherlannoitusmassa hävittää
vesistöihin jopa 200 kg/ha typpeä: syksyllä se löytyy, mutta keväällä ei enää ole.
-SS-
-
Italian raiheinästä ei syyssateissa huuhtoudu koska se kuolee vasta kunnon pakkasiin. Apila sen sijaan pumppaa ravinteita syvältä ja tehtaillee itse typpeä. Monivuotisena se lakastuu syksyllä ja luovuttaa ravinteita syyssateiden valuma veteen.
-
Kunnon kyntö niin ei valu kasvinjäännösten ravinteet. Vaan valuuko sitten kokonaisuutena enemmän tai tärkeämpiä ravinteita maahiukkasten mukana?
-
Ympäristönurmet mm suojavyöhykkeet, sitten saneerauskasvit ja monimuotoisuusriistat tai viherlannoitukset eivät enää kerrytä kasvipeitteisyyttä tänä vuonna.
-SS-
-
Ympäristönurmet mm suojavyöhykkeet, sitten saneerauskasvit ja monimuotoisuusriistat tai viherlannoitukset eivät enää kerrytä kasvipeitteisyyttä tänä vuonna.
-SS-
Tottapa syysviljat edes vielä kerryttää :-\
-
LHP sentään ilmeisesti vielä kerryttää prosenttia?
Näin isojen sopimusmuutosten myötä viljelijöillä on ilmeisesti myös oikeus irtisanoa sopimus? Tottahan toki näin varmasti on. Ja vieläpä ilman konsultaatioapua Neuvo-rahastajilta. Kyseessähän on kuitenkin vain rasti ruutuun -tehtävä.
-
LHP sentään ilmeisesti vielä kerryttää prosenttia?
Näin isojen sopimusmuutosten myötä viljelijöillä on ilmeisesti myös oikeus irtisanoa sopimus? Tottahan toki näin varmasti on. Ja vieläpä ilman konsultaatioapua Neuvo-rahastajilta. Kyseessähän on kuitenkin vain rasti ruutuun -tehtävä.
Alkaa akku loppua mut siis joo saa vaihtaa jos vähintään 20% muuttuu ns kelvottomaksi. Jos on ollut 80% näitä hömppiä ym joista kasvipeite% kerrytys jää pois niin saa luopua kokonaan siltä seisomalta.
-SS-