Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Herra Heinamaki - 23.09.15 - klo:09:33
-
onko sitä?
Meillä vain monesti märkyydestä kärsivissä alavissa rantalohkoissa tulossa
Ihan hyvännäköistä rehua, jos vaan sää sallii korjuun ehkä viikon päästä.
Heinän odelmasta tuli hyvä sato, joten päättelisin, että tänä vuonna olisi
pitänyt päästää 1. sato hieman vanhaksi ja korjata myös määrällisesti hyvä 2. sato hiukan vanhana. Näin olisi ollut kokonaisuutena edullisinta.
-
Lannoitettu on ainakin. Tosin huonommin kasvaa kuin viimesyksynä ilman lannoitusta. Pois joutaisivat, kun vaan olisi ne kaksi perättäistä poutapäivää.
-
Yhdeltä lohkolta tein ja märkänä tuli nekin paaliin. Kaikki muut paitsi yksi lohko on lannoitettu kolmatta satoa varten ihan normaalisti... Hyvin näyttäis tulevan kun on lajit/lajikkeet valittu kolmea satoa silmällä pitäen. Vuodesta 2009 on tehty aina kolme satoa...
-
Ruokonata on alkanut kasvaa vasta nyt. Edellinen niitto oli joskus elokuun
alkupäivinä. Timoteita ei näy lainkaan ja siinäkin kasvussa useaa lajiketta eri-ikäisissä
nurkissa.
-
onko sitä?
Meillä vain monesti märkyydestä kärsivissä alavissa rantalohkoissa tulossa
Ihan hyvännäköistä rehua, jos vaan sää sallii korjuun ehkä viikon päästä.
Heinän odelmasta tuli hyvä sato, joten päättelisin, että tänä vuonna olisi
pitänyt päästää 1. sato hieman vanhaksi ja korjata myös määrällisesti hyvä 2. sato hiukan vanhana. Näin olisi ollut kokonaisuutena edullisinta.
Jussina alettiin niittämään ja juhannuksen jälkeisellä viikolla viimeksi korjatut D-70.Nyt pitäs alkaa keräämään kolmatta satoa.Komeen näköistä tumman kiiltävää,sakeaa ja hieman jo taipunutta,arviolta yli 30cm pitkää-
-
Ainakin ylä-Karjalassa 2014 kolmas sadonkorjuu kuritti nurmia kunnolla. Toisen vuoden nurmet oli tuon jälkeen keväällä tosi harvoja. Korjuu oli näihin aikoihin. Sitten taas nurmi, jossa olisi ollut korjattavaa, ajettiin vaakatasoleikkurilla, säilyi tiheänä.
-
onko sitä?
Meillä vain monesti märkyydestä kärsivissä alavissa rantalohkoissa tulossa
Ihan hyvännäköistä rehua, jos vaan sää sallii korjuun ehkä viikon päästä.
Heinän odelmasta tuli hyvä sato, joten päättelisin, että tänä vuonna olisi
pitänyt päästää 1. sato hieman vanhaksi ja korjata myös määrällisesti hyvä 2. sato hiukan vanhana. Näin olisi ollut kokonaisuutena edullisinta.
On on, jonnekin ne salpietarit pitää laittaa. ;D
-
Onko jollain ideaa kuinka kauan uskaltaa kolmatta satoa odottaa (jos ei korjuukelejä pelkää). Ensiviikko luvataan poutaa mutta jo alle 15 asteen päivälämpöjä. Muuttuko tuo enää miksikään.
-
Onko jollain ideaa kuinka kauan uskaltaa kolmatta satoa odottaa (jos ei korjuukelejä pelkää). Ensiviikko luvataan poutaa mutta jo alle 15 asteen päivälämpöjä. Muuttuko tuo enää miksikään.
Täällä Savossa näkyy lämpötilat tippuvan loppuviikolla, eli viimeistään huomenna nurin ja keskiviikkona paaliin.
-
Eipä ole rehun teko jatkunut oikein suosiollisissa merkeissä... Karhot sai vettä ja paalaimesta telan laakeri rikki. Jospa tällä viikolla jatkuisi taas. Jälleen kerran kolmas sato ja puinti yhtä aikaa. Kuivia rehuja ei tänä kesänä ole vielä tullut...
-
Täällä pellot on senverran märkiä että saa kyllä kolmonen jäädä peltoon. Eipä siellä mitään hurjaa satoa oliskaan, mutta luulempa että vahinko on suurempi jos sen nyt yrittää vängällä korjata, kun että saa jäädä kuloheinäksi ensikeväälle.
-
Onko jollain ideaa kuinka kauan uskaltaa kolmatta satoa odottaa (jos ei korjuukelejä pelkää). Ensiviikko luvataan poutaa mutta jo alle 15 asteen päivälämpöjä. Muuttuko tuo enää miksikään.
Kun meillä vaan on sitä edessä viellä joku 70 ha niin ei ihan päivässä viitti touhuta. Siirtymiäkin lienee se 25-30 kilsaa. Mutta kait sitä huomenna vois aloittaa niin saisi ennen agriaa pois.
Täällä Savossa näkyy lämpötilat tippuvan loppuviikolla, eli viimeistään huomenna nurin ja keskiviikkona paaliin.
-
Onko jollain ideaa kuinka kauan uskaltaa kolmatta satoa odottaa (jos ei korjuukelejä pelkää). Ensiviikko luvataan poutaa mutta jo alle 15 asteen päivälämpöjä. Muuttuko tuo enää miksikään.
Täällä Savossa näkyy lämpötilat tippuvan loppuviikolla, eli viimeistään huomenna nurin ja keskiviikkona paaliin.
Kun meillä vaan on sitä edessä viellä joku 70 ha niin ei ihan päivässä viitti touhuta. Siirtymiäkin lienee se 25-30 kilsaa. Mutta kait sitä huomenna vois aloittaa niin saisi ennen agriaa pois.
No lähinnä omistani puhuin, sä saat tehdä ihan omaan tahtiisi.
-
Kai sitä olis ollut, jos tarvetta olis. Kyllä nuo rehukoneet on jo hetken verran olleet talviteloilla :)
-
Onko jollain ideaa kuinka kauan uskaltaa kolmatta satoa odottaa (jos ei korjuukelejä pelkää). Ensiviikko luvataan poutaa mutta jo alle 15 asteen päivälämpöjä. Muuttuko tuo enää miksikään.
No niin, nyt on paaleissa. Onko Vemssi punninnut koskaan Kronen paaleja, paljonkohan tuollaiset 1.5 metriset syksypaalit painaa? :P
-
Onko jollain ideaa kuinka kauan uskaltaa kolmatta satoa odottaa (jos ei korjuukelejä pelkää). Ensiviikko luvataan poutaa mutta jo alle 15 asteen päivälämpöjä. Muuttuko tuo enää miksikään.
No niin, nyt on paaleissa. Onko Vemssi punninnut koskaan Kronen paaleja, paljonkohan tuollaiset 1.5 metriset syksypaalit painaa? :P
En ole kyllä päässy punnitsemaan mutta sopivalla kelillä kun nuorta mössöä ajaa niinvkyllä aika reilua. Jostain syystä tuntuu että eilen ei tullu ihan valtavan painavaa. Liekkö rehu kortivaltaisempaa kun on kärsinyt kuivasta.
-
Kolmannen sadon vesihöttöpalleroiden analyysitulokset. Ei nyt ihan niin shittiä tullut, mitä pelkäsin:
Sato: 3. sato
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH 3,94 alle 4,00 (ka 206 g/kg)
Ammoniakkityppi 47 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo 63 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot 10 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi 399 g/kg N alle 500
Sokeri 59 g/kg ka 50 - 150
Arvosana 8
Koostumus SJ >
Kuiva-aine 206 g/kg
Raakavalkuainen 169 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) 468 g/kg ka 450 - 550
D-arvo 689 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 54 g/kg ka 50 - 80
Tuhka 73 g/kg ka 50 - 110
Nurmipalkokasvin osuus 26 %
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 11,0 MJ/kg ka Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV 91 g/kg ka 71 - 88
PVT 35 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi 108 90 - 120
ME-indeksi 112 85 - 130
Hivenaineet SJ >
Kalsium 7,5 g/kg ka 2 - 10
Fosfori 3,6 g/kg ka 2 - 3,5
Kalium 19,3 g/kg ka 20 - 30
-
Maissit tuli korjattua jo maanantaina, mutta näillä näkymin kelit passaisi rehuntekoon vielä marraskuulla. Onneksi ei ole tarvis.
-
Maissit tuli korjattua jo maanantaina, mutta näillä näkymin kelit passaisi rehuntekoon vielä marraskuulla. Onneksi ei ole tarvis.
Mites tuo maissi luonnaa noin niinkun yleensä Suomessa? Olis mielenkiintoinen kokeilla semmostakin. Tosin meikäläisen korjuukalustolla tuota ei kyllä saa korjattua. Mutta vois sitä silti kokeilla ihan uteliaisuuttaan.
-
Kysytäänpäs bäkkäriltä tässä osiossa,mitä pidät yhtä tärkeänä tärkeämpänä ominaisuutena,mitä artturi ilmoittaa kuin d-arvo on,laskiessasi ruokintasuunnitelmia?
-
Maissit tuli korjattua jo maanantaina, mutta näillä näkymin kelit passaisi rehuntekoon vielä marraskuulla. Onneksi ei ole tarvis.
Mites tuo maissi luonnaa noin niinkun yleensä Suomessa? Olis mielenkiintoinen kokeilla semmostakin. Tosin meikäläisen korjuukalustolla tuota ei kyllä saa korjattua. Mutta vois sitä silti kokeilla ihan uteliaisuuttaan.
Eka kerta meillä, muovin alle kylvetty menestyi hyvin, ilman muovia kylvetty tänä vuonna myöhään kylvettynä huonosti. Taisi olla kyllä liian märkääkin sillä muovittomalla maalla.
Parhaiten onnistunut ilman muovia kylvetty maissi oli kuullemma onnistunut täällä päin niin että lietettä mullattiin lämpimässä toukokuussa 3 kierrosta ja aina äestettiin niin tuli pintamaa lämmitettyä vähän normaalia syvemmältä, mistä maissi kai tykkää, ja kylvö silloinkin vasta toukokuun lopulla.
Kallista touhua suomessa, eli uskoakseni kannattaa lähinnä niillä joilla on sopivat maat ja myöskin hyvä karja josta voi maissilla saada vielä lisää tehoja irti. Meillä kokeiltiin kun yhtä naapuria kiinnosti, ja olihan se ihan mielenkiintoista.
-
Eli 3*30m3 lietettä riittävä taso?
-
Eli 3*30m3 lietettä riittävä taso?
Tuohon tuplat vielä lisää niin aletaan olemaan lähellä.