Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: IsoPata - 11.08.15 - klo:22:24
-
Maaseudun Tulevaisuudessa ministeri Tiilikainen julistaa:
Muutoksia on tulossa myös niin sanotuista hömppäheinistä maksettaviin ympäristökorvauksiin.
"Ympäristökorvauksen tietyt toimenpiteet olivat liian houkuttelevia. Nyt ministeriössä mietitään mitä niistä voidaan panna poikki tai leikata."
Kai se on palattava näennäisviljelemään huonoimmatkin metsänkainalot... :-X
-
Arvaukseni: Uusia suojavyöhykenurmia ei voi enää ensi vuonna perustaa, tämänvuotisten korvaustaso laskee 200-300 euroon. Kerääjäkasvituki laskee puoleen, lhp-nurmen tuestakin vähän leikataan.
-
Ni. Rahaa on ympäristöbudjetissa satanen per hehtaari vuoteen, ei kahtasataa, ei neljääsataa, saati sitten 450 .
Miten se muuten olisi voinutkaan olla ?
-SS-
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
-
Arvaukseni: Uusia suojavyöhykenurmia ei voi enää ensi vuonna perustaa, tämänvuotisten korvaustaso laskee 200-300 euroon. Kerääjäkasvituki laskee puoleen, lhp-nurmen tuestakin vähän leikataan.
Minun veikkaus on että suojavyöhykkeet nykymuodossaan poistuu ja siirrytään pelkästään suojakaistoihin.
Eihän touhussa ole mitään järkeä jos säilörehunurmelle saat 50€ ja suojavyöhykkeestä 450€. Eihän se ole muuta kuin 5 vuoden nurmi kierto niille pelloille.
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
No jos joku pelto ei kannata, niin koivulle se. Touhussa ei ole mitään mieltä jos jotain lhp:tä pidetään jossain ikuisesti.
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
No jos joku pelto ei kannata, niin koivulle se. Touhussa ei ole mitään mieltä jos jotain lhp:tä pidetään jossain ikuisesti.
Voi veikkoset sentään, ettekös ole vieläkään oppineet
Ei tässä tukiviidakossa ole järjenhäivää ollut eikä taida tulla.
-
Miten suojavyöhykenurmi eroaa luomusäiliksestä muuten kuin paalauspakon osalta??????
-
Miten suojavyöhykenurmi eroaa luomusäiliksestä muuten kuin paalauspakon osalta??????
Ei sitä oo pakko paalata voi vetää noukkarillakin ;)
-
Eikös me olla juuri solmittu viisi vuotinen sopimus ja sitouduttu noudattamaan sitä. Ei kai sitä nyt kesken kaiken lähdetä muuttelemaan tukitasoja. ;)
-
Miten suojavyöhykenurmi eroaa luomusäiliksestä muuten kuin paalauspakon osalta??????
Pakollinen 5 vuoden kierto. :D
-
Eikös me olla juuri solmittu viisi vuotinen sopimus ja sitouduttu noudattamaan sitä. Ei kai sitä nyt kesken kaiken lähdetä muuttelemaan tukitasoja. ;)
Ei tietenkään. :D
-
Valtio on kelvoton sopimuskumppani. MOT
-
No niinpä tietysti. Keväällä blankkoon paperiin nimi ja sitten katsotaan mitä herrat keksii. Eivät sitten vielä ole saaneet kaikkia valmiiksi. Mites kävi tukien maksun "aikaistamiselle"? Tuleeko ensimmäiset vasta joulukuussa?
-
Sen nyt tiesi edeltäpäin, ettei ne ainakaan 5 vuotta maksa niitä. Ja sopimusten suuri määrä yllätti"viisaat" virkamiehet.
-
Syödään puoli kiloa hiivaa. Juodaan pullo pepsiä. Mukaan ripaus sokeria ja otetaan päälle ryyppy levolackia. Lähdetään isoon konserttiin ja pyritään eturiviin. Tunnin päästä kuuluu vatsasta möyh ja nau. Huomataan että ulostaminen on mahdotonta muualle kuin maahan tai housuihin.
Jälkikäteen ihmetellään kuinka niin pääsi käymään. Asiahan ei ollut tiedossa...
-
Kuulema tarkastukset tehdään vihkoon ja sitten kun ATK ohjelmat on valmiit siirretään tietokoneelle ja joskus ensi vuonna maksetaan tuet.
-
Kai noi suojavyöhykesopimukset voi sanoa sitten irti?
Ei oo oikein kiva että tehdään 5v sopimus josta ensimmäisen vuoden jälkeen leikataan kymppi/pari pois...
-
Kai noi suojavyöhykesopimukset voi sanoa sitten irti?
Ei tietenkään, ei se maailma sillain pelastu että sopimuksia irtisanotaan. Tai jos irtisanotaan niin aikaisempien vuosien korvaukset kyseiseltä alalta maksettava takaisin korkoineen ja kuluineen ;D
-
Todennäköisesti tänä vuonna tehdyt sopimukset jäävät ennalleen 5 vuodeksi. Uusia rajoitetaan ja niistä maksetaan vähemmän. Jos vanhoja sopimuksia muutetaan, niistä pitää silloin voida sanoutua irti ilman seuraamuksia.
-
Minä täräytän heti lisää kahtena seuraavana vuonna suojavyöhykettä. Ehtojen mukaan jos otti nyt suojavyöhykeen, niin vasta kolmantena vuonna oli pakko perustaa vähintään puoli hehtaaria suojavyöhykettä.
-
Minä täräytän heti lisää kahtena seuraavana vuonna suojavyöhykettä. Ehtojen mukaan jos otti nyt suojavyöhykeen, niin vasta kolmantena vuonna oli pakko perustaa vähintään puoli hehtaaria suojavyöhykettä.
Sama täälläkin. Raksin suojavyöhykkeen tänä vuonna ja parin vuoden päästä katselen minkä/mitkä lohkot siihen merkkaan.
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
Eikös ne sopimukset voi purkaa vain NEUVO-2000 puljun asiantuntijoiden avustuksella. Siihen lystiinkin saa tukea, muttei maajussi ::)
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
Eikös ne sopimukset voi purkaa vain NEUVO-2000 puljun asiantuntijoiden avustuksella. Siihen lystiinkin saa tukea, muttei maajussi ::)
Toimenpiteen vaihto onnistu neuvon kautta, mutta purkaminen onnistuu tekemällä uusi sitoomus jos toinen osapuoli ei noudata sopimusta tai viljeliät voi sanoa koko sopimuksen silloin irti.
-
Jaa mitähän sitä sitten tekis. Viljaa vaan sit kaikki nurkat kylväen, vaikka sata varmaa on et joka nurkalta niit ei saa vuosittain korjattua. Ilman apulantaa ja maahan niittäen. Sekö sit parempi luonnon/ viljelijän kannalta??
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
Eikös ne sopimukset voi purkaa vain NEUVO-2000 puljun asiantuntijoiden avustuksella. Siihen lystiinkin saa tukea, muttei maajussi ::)
Ei tuollaisesta ole missään mitään mainintaa
-
Antaa olla kesannolla niin säästyy siemen ja tekemisen vaiva. Tai pökkii niitä koivuja.
Eihän kukaa sentään ajattele että saavutetuista eduista ei tingitä? Parempi odottaa että IMF sanoo mistä järjettömyydestä leikataan?
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
Miksi ihmeessä näennäisviljelyn ja tukirahojen noston pitäisi poistua? Mitä ihmeen hyötyä sinulle on siitä, jos naapurisi lisää apulannan ja torjunta-aineiden käyttöä ja tuottaa lisää viljaa ennestään kylläisille markkinoille?
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
Miksi ihmeessä näennäisviljelyn ja tukirahojen noston pitäisi poistua? Mitä ihmeen hyötyä sinulle on siitä, jos naapurisi lisää apulannan ja torjunta-aineiden käyttöä ja tuottaa lisää viljaa ennestään kylläisille markkinoille?
Silloin markkinatalouden ehtojen mukaan huonoimmat pellot siirtyy koivulle ja parhailla viljellään satokasvia.
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
Eikös ne sopimukset voi purkaa vain NEUVO-2000 puljun asiantuntijoiden avustuksella. Siihen lystiinkin saa tukea, muttei maajussi ::)
Ei tuollaisesta ole missään mitään mainintaa
Monta muutakin mainintaa on hallinnolta jäänyt mainisematta, esim. kerääjäkasvin kylvösiemenmäärä tai peittävyys, ja milloin sitä peittävyyttä pitäisi olla ::)
Pitää kait sanoa että mulle kuiskivat tollasta :D
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
Eikös ne sopimukset voi purkaa vain NEUVO-2000 puljun asiantuntijoiden avustuksella. Siihen lystiinkin saa tukea, muttei maajussi ::)
Ei tuollaisesta ole missään mitään mainintaa
Monta muutakin mainintaa on hallinnolta jäänyt mainisematta, esim. kerääjäkasvin kylvösiemenmäärä tai peittävyys, ja milloin sitä peittävyyttä pitäisi olla ::)
Pitää kait sanoa että mulle kuiskivat tollasta :D
Ei pidä olla niin avuton ettei tuollaista pysty itse päättelemään ;D
Kasveja pitää tietysti olla kun pääkasvi on kerätty. Jä määräksi riittää se, että ne keräävät jääneet ravinteet. Jos vaikka lannoitat 100 kg typpeä ja keräät sadossa 80 kiloa pois ja olkeen on sitoutunut vaikka 15 kiloa, niin 5 pitää kerätä.
Pienellä matemaattisella laskemisella selviää että tässä esimerkissä kerääjäkasvien "tuoresadon" täytyy olla 1080 kg/hehtaari. Eli 100 grammaa neliöllä.
;D
-
se menee sillai et korvaustasot tippuu naurettavaksi ja irti ette pääse ja lisäksi tärähtää pysyvä nurmi status
Eikös siellä lukenut että voi sanoa sopimuksen irti jos ehdot muuttuu tai valtio ei maksa so*****a korvausta. :D
Eikös ne sopimukset voi purkaa vain NEUVO-2000 puljun asiantuntijoiden avustuksella. Siihen lystiinkin saa tukea, muttei maajussi ::)
Ei tuollaisesta ole missään mitään mainintaa
Monta muutakin mainintaa on hallinnolta jäänyt mainisematta, esim. kerääjäkasvin kylvösiemenmäärä tai peittävyys, ja milloin sitä peittävyyttä pitäisi olla ::)
Pitää kait sanoa että mulle kuiskivat tollasta :D
Ei pidä olla niin avuton ettei tuollaista pysty itse päättelemään ;D
Kasveja pitää tietysti olla kun pääkasvi on kerätty. Jä määräksi riittää se, että ne keräävät jääneet ravinteet. Jos vaikka lannoitat 100 kg typpeä ja keräät sadossa 80 kiloa pois ja olkeen on sitoutunut vaikka 15 kiloa, niin 5 pitää kerätä.
Pienellä matemaattisella laskemisella selviää että tässä esimerkissä kerääjäkasvien "tuoresadon" täytyy olla 1080 kg/hehtaari. Eli 100 grammaa neliöllä.
;D
Eli yksi syysrypsin taimi tolppajuurineen riittää neliölle. :P
Jaa mutta, neliöitäkin on eri kokoisia ::)
-
Ei tällä ole mitään merkitystä, mulla on jo nyt kaikki säilörehunurmia.. :P
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
Miksi ihmeessä näennäisviljelyn ja tukirahojen noston pitäisi poistua? Mitä ihmeen hyötyä sinulle on siitä, jos naapurisi lisää apulannan ja torjunta-aineiden käyttöä ja tuottaa lisää viljaa ennestään kylläisille markkinoille?
Silloin markkinatalouden ehtojen mukaan huonoimmat pellot siirtyy koivulle ja parhailla viljellään satokasvia.
Ja se hyöty, mikä siitä...
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
Miksi ihmeessä näennäisviljelyn ja tukirahojen noston pitäisi poistua? Mitä ihmeen hyötyä sinulle on siitä, jos naapurisi lisää apulannan ja torjunta-aineiden käyttöä ja tuottaa lisää viljaa ennestään kylläisille markkinoille?
Silloin markkinatalouden ehtojen mukaan huonoimmat pellot siirtyy koivulle ja parhailla viljellään satokasvia.
Ja se hyöty, mikä siitä...
voidaan sitä rahaa jakaa järkevämpään. kuten VLN:nään, josta henos olla jotain hyötyäkin, tai aluskaveille.
-
Mä sanoisin, että aivan hyvä juttu. Poistuupahan näennäisviljely ja tukirahojen nosto. Ymmärrän toki, että joitain mettäpeltoja ei kannata oikein millekkään muulle laittaa, mutta kyllä minusta tämä nykyinen järjestelmä jossa tuetaan rikkapeltoja niin on jotenkin nurinkurinen.
Miksi ihmeessä näennäisviljelyn ja tukirahojen noston pitäisi poistua? Mitä ihmeen hyötyä sinulle on siitä, jos naapurisi lisää apulannan ja torjunta-aineiden käyttöä ja tuottaa lisää viljaa ennestään kylläisille markkinoille?
Silloin markkinatalouden ehtojen mukaan huonoimmat pellot siirtyy koivulle ja parhailla viljellään satokasvia.
Ja se hyöty, mikä siitä...
voidaan sitä rahaa jakaa järkevämpään. kuten VLN:nään, josta henos olla jotain hyötyäkin, tai aluskaveille.
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
Esim vln tuen nostolla vähenee vilja ala ja pellot pysyy viljelykäytössä. LHP:llä pellot ei tosiaankaan ole viljely käytössä, eli ne on sama laittaa koivulle.
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
Esim vln tuen nostolla vähenee vilja ala ja pellot pysyy viljelykäytössä. LHP:llä pellot ei tosiaankaan ole viljely käytössä, eli ne on sama laittaa koivulle.
Kyllä jossain kohtaa joudutaan käymään keskustelu siitä, onko kaikkia kulmia mielekästä tukea/roikuttaa järjestelmässä mukana. Tässä suhteessa tuen suuntaaminen VLN olisi proaktiivista: Lohkot joille ei aktiiviviljelyn koneistus mahdu/kuivatus kanna, jäisivät pikku hiljaa pois tuotannosta.
Eräs vaihtoehto olisi luonnollisesti lohkon minimikoon rajaaminen esim. 0,5 ha.
nim. Lohkokoko keskimäärin 1,5 ha...
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
Esim vln tuen nostolla vähenee vilja ala ja pellot pysyy viljelykäytössä. LHP:llä pellot ei tosiaankaan ole viljely käytössä, eli ne on sama laittaa koivulle.
Kyllä jossain kohtaa joudutaan käymään keskustelu siitä, onko kaikkia kulmia mielekästä tukea/roikuttaa järjestelmässä mukana. Tässä suhteessa tuen suuntaaminen VLN olisi proaktiivista: Lohkot joille ei aktiiviviljelyn koneistus mahdu/kuivatus kanna, jäisivät pikku hiljaa pois tuotannosta.
Eräs vaihtoehto olisi luonnollisesti lohkon minimikoon rajaaminen esim. 0,5 ha.
nim. Lohkokoko keskimäärin 1,5 ha...
[/tuet pois kaikki alta 2ha lohkoilta saa si ite ihmetellä mitä tekee niillä
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
Esim vln tuen nostolla vähenee vilja ala ja pellot pysyy viljelykäytössä. LHP:llä pellot ei tosiaankaan ole viljely käytössä, eli ne on sama laittaa koivulle.
Kyllä jossain kohtaa joudutaan käymään keskustelu siitä, onko kaikkia kulmia mielekästä tukea/roikuttaa järjestelmässä mukana. Tässä suhteessa tuen suuntaaminen VLN olisi proaktiivista: Lohkot joille ei aktiiviviljelyn koneistus mahdu/kuivatus kanna, jäisivät pikku hiljaa pois tuotannosta.
Eräs vaihtoehto olisi luonnollisesti lohkon minimikoon rajaaminen esim. 0,5 ha.
nim. Lohkokoko keskimäärin 1,5 ha...
tuet pois kaikki alta 2ha lohkoilta saa si ite ihmetellä mitä tekee niillä
Kannatetaan. Tuo yksi alle hehtaarin lohko menee vaikka pihanurmena. 8)
-
Tuki pois alle 1,75 hehtaarin lohkoilta >:(
Mulla on nääs 1,76 ha 1,78 ha ja 1,96 hehtaarin lohkot >:(
Sitten yli 7 hehtaarin lohkoilta pitää kans tuet poistaa, kun mulla ei ole niin suuria >:(
-
Eiköhän rajata saman tien koko tuohon 70 hehtaariin, mitäs sitten tekisitte?
Me jatkettais yhdellä lohkolla :P
Aivan naurettavaa jos alettais rajaamaan peltoja jonkun lohkokoon perusteella :-X
-
Eiköhän rajata saman tien koko tuohon 70 hehtaariin, mitäs sitten tekisitte?
Me jatkettais yhdellä lohkolla :P
Aivan naurettavaa jos alettais rajaamaan peltoja jonkun lohkokoon perusteella :-X
Sit yhdistettäis lohkot naapurien kanssa, kun meillä on salaojat rajaojina :-X
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
Esim vln tuen nostolla vähenee vilja ala ja pellot pysyy viljelykäytössä. LHP:llä pellot ei tosiaankaan ole viljely käytössä, eli ne on sama laittaa koivulle.
Kyllä jossain kohtaa joudutaan käymään keskustelu siitä, onko kaikkia kulmia mielekästä tukea/roikuttaa järjestelmässä mukana. Tässä suhteessa tuen suuntaaminen VLN olisi proaktiivista: Lohkot joille ei aktiiviviljelyn koneistus mahdu/kuivatus kanna, jäisivät pikku hiljaa pois tuotannosta.
Eräs vaihtoehto olisi luonnollisesti lohkon minimikoon rajaaminen esim. 0,5 ha.
nim. Lohkokoko keskimäärin 1,5 ha...
kyllä sopii. Ei montaa alle kahden hehtaarin lohkoa ole ja niistäkin osan liitän toisiin lohkoihin tulevaisuudessa.
-
Eiköhän rajata saman tien koko tuohon 70 hehtaariin, mitäs sitten tekisitte?
Me jatkettais yhdellä lohkolla :P
Aivan naurettavaa jos alettais rajaamaan peltoja jonkun lohkokoon perusteella :-X
Juu,peltolohkojahan voi rajata niin moni asia jota ei etes silmällä erota.
-
Mitä isompi pelto sitä suurempi tuki. Alle puolen hehtaarin peruslohkolle ei tukea lainkaan, yli kymmenen hehtaarin nurkille enempi kuin maksimituet. Tilusjärjestelytkin saisi uutta pontta, metsänkainaloihin istutettais puuta 8)
Jotain samantyyppistä sitten myös eläinpuolelle, tasapuolisuuden nimissä :-X
-
Mitä isompi pelto sitä suurempi tuki. Alle puolen hehtaarin peruslohkolle ei tukea lainkaan, yli kymmenen hehtaarin nurkille enempi kuin maksimituet. Tilusjärjestelytkin saisi uutta pontta, metsänkainaloihin istutettais puuta 8)
Jotain samantyyppistä sitten myös eläinpuolelle, tasapuolisuuden nimissä :-X
Lohkojen oikomiset ja yhdistämiset tuohoin mukaan. Mulla tavoite päästä alle hehtaarin lohkoista kokonaan erilleen ja alle kahden mahdolisimman vähiin. Keskikoko mielellään sinne 5-10 hehtaarin väliin.
-
Jep jep, täällä mullemullesuurtehoviljelijät ottaisi pikku tilkkujen nysvääjiltä vähätkin tuet pois. Ville Vihannes taitaisi kyllä itsensä elättää muutamalla hehtaarilla ilman tukiakin, mutta tuleeko ISOOOT kotieläinpalatsit ja kaurakirkot maksettua jos 300ha vuokrapeltoa jäisi ilman tukia?
-
Jep jep, täällä mullemullesuurtehoviljelijät ottaisi pikku tilkkujen nysvääjiltä vähätkin tuet pois. Ville Vihannes taitaisi kyllä itsensä elättää muutamalla hehtaarilla ilman tukiakin, mutta tuleeko ISOOOT kotieläinpalatsit ja kaurakirkot maksettua jos 300ha vuokrapeltoa jäisi ilman tukia?
;D
-
Höpöheinissä sen tuen perusteluna suuren yleisön suuntaan on ollut ympäristö- ja maisema. Tuskin sitä tukea alettaisiin "tehotuotannolle" jakaa, luulen ma. Ei oikein ole tarvettakaan, viljaahan tuotetaan aivan riittävästi.
Ei ympäristö eikä maisema kaipaa nykyisiä tehototantoon ympättyjä näennäistoimia, jotka tosiasiallisesti ovat jatkettua CAP tukea, tukiautomaattia. Menköön kokonaisuudessaan luomulle se tuki.
Tai sitten peltoalan vähentämiseen voisi niitä käyttää, ennallistamaan soita ja pusikoita.
-SS-
Esim vln tuen nostolla vähenee vilja ala ja pellot pysyy viljelykäytössä. LHP:llä pellot ei tosiaankaan ole viljely käytössä, eli ne on sama laittaa koivulle.
Niin, mutta kun niitä LHP-peltoja ei nimenomaan haluta koivulle, vaan niiden halutaan olevan monivuotisina nurmina, riistapeltoine jne., koska luonnon ja maiseman (tai ainakin suojelijoiden) näkökulmasta meillä on jo tarpeeksi metsää, mutta avointa maisemaa vähemmän ja etäisesti luonnontilaista muistuttavia avoimia maisemia vielä vähemmän.
Monet linnut ja hyönteisethän ovat harvinaistuneet siksi, että kedot ja niityt on joko otettu viljelyyn tai ne ovat metsittyneet. Samoin on negatiivisesti vaikuttanut ojien piilottaminen maan alle ja laiduntamisen väheneminen.
Toisaalta tässä huolestuneessa keskustelussa usein unohtuu se, että ne sarkaojat, laitumet, niityt, kedot, heinäseipäät ja metsälaitumet olivat nekin ihmisen harjoittaman maatalouden tuotoksia ja edistäessään tietyn perhosen, linnun ja sarvijäärän leviämistä veivät elintilaa ja -mahdollisuuksia joltain toiselta luontokappaleelta.
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Minulle käy mainiosti viljely ilman tukia. Sama täytyy vain viedä läpi Euroopan, sekä pystyttää tullimuuri EU:n ulkorajalle. Vastaavasti markkinat ja kilpailainsäädäntö tulee korjata tilanteeseen, jossa viljelijälle/viljelijöiden yhteenliittymälle syntyy aitoa neuvotteluvoimaa.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Meillähän on tästä jo toimiva demo: Tukien ostovoima on puolittunut 15 viime vuoden kuluessa...
-
Kuinkahan moni muu viljelisi isompaa alaa ja ainoana työnä kuin ma?
Puuhastelua tää on sen takia ku ei ole sattunu syntymään isoon taloon, valmiiseen pöytään, että poika susta tulee maanviljelijä. Piste.
Meilläpäin ei maita vapaudu juuri nimeksikään ja laskinta osaan käyttää sen verran että en oo päässy laajentamaan toimintaa.
Eli haluaisin säilyttää itseni kaltaisille mahdollisuuden viljellä, vaikka se isosta talosta katsottuna älyttömältä näyttääkin.
Käytän hömppätukia hyväkseni mutta silti yritän viljat kunnolla hoitaa. Eri asia ne jotka huiskii siemeniä lannoittamattomaan peltoon ja ehkä pui ne myös peltoon, ja tuet kotiin >:(
-
Nyt on kaikki kunnossa, kun isoille lonkoille maksetaa enemmän tukea kuin pienille, täällä ainakin.
-
Jep jep, täällä mullemullesuurtehoviljelijät ottaisi pikku tilkkujen nysvääjiltä vähätkin tuet pois. Ville Vihannes taitaisi kyllä itsensä elättää muutamalla hehtaarilla ilman tukiakin, mutta tuleeko ISOOOT kotieläinpalatsit ja kaurakirkot maksettua jos 300ha vuokrapeltoa jäisi ilman tukia?
Kyllä kuulostaa mukavalle 300 yhden hehtaarin lohkoa.
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Vertailematta maataloustukia ja koulutusta olen kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksesta voisi säästää paljonkin ilman, että se on oppisprosessista tai valmistuneiden osaamisesta pois.
Yliopisto-opiskelussa on paljon joutokäyntiä, jonka johdosta opiskeluajat venyvät, kustannuksia syntyy ja maisterit valmistuvat 30-vuotiaina. Näin on tosin ollut iät ja ajat.
Jostain syystä nyt on kaikkia alemman tason opinahjoja kehitetty siihen suuntaan, että niihinkin on saatu pitemmät valmistumisajat ja paljon tyhjäkäyntiä. Päivät ovat lyhyitä ja usein viikotkin. Harjottelujaksoja lisätään ja koulun kirjoilla pidetään porukkaa mahdollisimman pitkään, jotta iso oppilasmäärä tuottaisi isot valtion osuudet koululle.
Yksi kustannuksia lisäävä uudistus oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokaton päätös, jonka seurauksena samat oppilaat kuluttavat koulun penkkiä keskimäärin neljä vuotta entisen kolmen sijasta.
Ennen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja kesti 1 - 2 vuotta, nyt se on 3. Ennen kolmessa vuodessa valmistui agrologiksi, nyt siihen kuluu 4 - 5 vuotta. Saman ajan opiskelee myös HSO-sihteeri ammattikorkeakoulussa. Sen osaavampaa väkeä ei tule putkesta ulos kuin ennenkään.
Lukukausia ja koulupäiviä on lyhennetty, tehokasta opiskeluaikaa ei ole aiempaa enemmän, korkeintaan saman verran kuin silloin, kun merkonomi valmistui kolmessa vuodessa ja oli valmis paikallispankin apulaisjohtajaksi agrologin hoitaessa toimitusjohtajan vakanssia.
Nyt näitä merkonomeja ei taida valmistua enää mistään ja lastentarhan "opettajalta" vaaditaan korkeakoulututkinto. Ja nämä akateemiset hoitotädit ovat pulassa, jos ryhmäkoko kasvatetaan 7:stä 8:aan lapseen.
Yhteiskunta ja yksilöt eivät kärsisi yhtään, vaikka opetusta hiukan järkeistettäisiin, tehtäisiin tutkinnoista ja lukuvuosista vähän kompaktimpia paketteja.
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Vertailematta maataloustukia ja koulutusta olen kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksesta voisi säästää paljonkin ilman, että se on oppisprosessista tai valmistuneiden osaamisesta pois.
Yliopisto-opiskelussa on paljon joutokäyntiä, jonka johdosta opiskeluajat venyvät, kustannuksia syntyy ja maisterit valmistuvat 30-vuotiaina. Näin on tosin ollut iät ja ajat.
Jostain syystä nyt on kaikkia alemman tason opinahjoja kehitetty siihen suuntaan, että niihinkin on saatu pitemmät valmistumisajat ja paljon tyhjäkäyntiä. Päivät ovat lyhyitä ja usein viikotkin. Harjottelujaksoja lisätään ja koulun kirjoilla pidetään porukkaa mahdollisimman pitkään, jotta iso oppilasmäärä tuottaisi isot valtion osuudet koululle.
Yksi kustannuksia lisäävä uudistus oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokaton päätös, jonka seurauksena samat oppilaat kuluttavat koulun penkkiä keskimäärin neljä vuotta entisen kolmen sijasta.
Ennen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja kesti 1 - 2 vuotta, nyt se on 3. Ennen kolmessa vuodessa valmistui agrologiksi, nyt siihen kuluu 4 - 5 vuotta. Saman ajan opiskelee myös HSO-sihteeri ammattikorkeakoulussa. Sen osaavampaa väkeä ei tule putkesta ulos kuin ennenkään.
Lukukausia ja koulupäiviä on lyhennetty, tehokasta opiskeluaikaa ei ole aiempaa enemmän, korkeintaan saman verran kuin silloin, kun merkonomi valmistui kolmessa vuodessa ja oli valmis paikallispankin apulaisjohtajaksi agrologin hoitaessa toimitusjohtajan vakanssia.
Nyt näitä merkonomeja ei taida valmistua enää mistään ja lastentarhan "opettajalta" vaaditaan korkeakoulututkinto. Ja nämä akateemiset hoitotädit ovat pulassa, jos ryhmäkoko kasvatetaan 7:stä 8:aan lapseen.
Yhteiskunta ja yksilöt eivät kärsisi yhtään, vaikka opetusta hiukan järkeistettäisiin, tehtäisiin tutkinnoista ja lukuvuosista vähän kompaktimpia paketteja.
Nuinha se on. Nyt kenenkään ei oikeasti kannatas mennä amiskaan kun saman paperin saa työvoima polittisena koulutuksena vuodessa.
Olen kertonut joskus sen tarinan kun eräästä kaverista meinas tulla kolminkertainen auton asentaja. :D
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Vertailematta maataloustukia ja koulutusta olen kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksesta voisi säästää paljonkin ilman, että se on oppisprosessista tai valmistuneiden osaamisesta pois.
Yliopisto-opiskelussa on paljon joutokäyntiä, jonka johdosta opiskeluajat venyvät, kustannuksia syntyy ja maisterit valmistuvat 30-vuotiaina. Näin on tosin ollut iät ja ajat.
Jostain syystä nyt on kaikkia alemman tason opinahjoja kehitetty siihen suuntaan, että niihinkin on saatu pitemmät valmistumisajat ja paljon tyhjäkäyntiä. Päivät ovat lyhyitä ja usein viikotkin. Harjottelujaksoja lisätään ja koulun kirjoilla pidetään porukkaa mahdollisimman pitkään, jotta iso oppilasmäärä tuottaisi isot valtion osuudet koululle.
Yksi kustannuksia lisäävä uudistus oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokaton päätös, jonka seurauksena samat oppilaat kuluttavat koulun penkkiä keskimäärin neljä vuotta entisen kolmen sijasta.
Ennen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja kesti 1 - 2 vuotta, nyt se on 3. Ennen kolmessa vuodessa valmistui agrologiksi, nyt siihen kuluu 4 - 5 vuotta. Saman ajan opiskelee myös HSO-sihteeri ammattikorkeakoulussa. Sen osaavampaa väkeä ei tule putkesta ulos kuin ennenkään.
Lukukausia ja koulupäiviä on lyhennetty, tehokasta opiskeluaikaa ei ole aiempaa enemmän, korkeintaan saman verran kuin silloin, kun merkonomi valmistui kolmessa vuodessa ja oli valmis paikallispankin apulaisjohtajaksi agrologin hoitaessa toimitusjohtajan vakanssia.
Nyt näitä merkonomeja ei taida valmistua enää mistään ja lastentarhan "opettajalta" vaaditaan korkeakoulututkinto. Ja nämä akateemiset hoitotädit ovat pulassa, jos ryhmäkoko kasvatetaan 7:stä 8:aan lapseen.
Yhteiskunta ja yksilöt eivät kärsisi yhtään, vaikka opetusta hiukan järkeistettäisiin, tehtäisiin tutkinnoista ja lukuvuosista vähän kompaktimpia paketteja.
Tänään satuin kuulemaan radiossa, kuinka esim. toimittajia ja näyttelijöitä tulee joka vuosi tuhansia (?) lisää. Työttömiksi. Ja esimerkkejä oli muitakin. Koulutuksesta on todellakin varaa leikata, se oli tuonkin jutun pointti, tyhjäkäyntiä koulutuksessa vaikka kuinka eikä nostaa karvat pystyyn kun ehdotetaan leikkauksia. Leikkaamattakin saman rahan voisi käyttää toki järkevämpään koulutukseen, alityöllistettyjä aloja kyllä riittää muttei tekijöitä kun saman saa pankolla makaamalla :p
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Vertailematta maataloustukia ja koulutusta olen kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksesta voisi säästää paljonkin ilman, että se on oppisprosessista tai valmistuneiden osaamisesta pois.
Yliopisto-opiskelussa on paljon joutokäyntiä, jonka johdosta opiskeluajat venyvät, kustannuksia syntyy ja maisterit valmistuvat 30-vuotiaina. Näin on tosin ollut iät ja ajat.
Jostain syystä nyt on kaikkia alemman tason opinahjoja kehitetty siihen suuntaan, että niihinkin on saatu pitemmät valmistumisajat ja paljon tyhjäkäyntiä. Päivät ovat lyhyitä ja usein viikotkin. Harjottelujaksoja lisätään ja koulun kirjoilla pidetään porukkaa mahdollisimman pitkään, jotta iso oppilasmäärä tuottaisi isot valtion osuudet koululle.
Yksi kustannuksia lisäävä uudistus oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokaton päätös, jonka seurauksena samat oppilaat kuluttavat koulun penkkiä keskimäärin neljä vuotta entisen kolmen sijasta.
Ennen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja kesti 1 - 2 vuotta, nyt se on 3. Ennen kolmessa vuodessa valmistui agrologiksi, nyt siihen kuluu 4 - 5 vuotta. Saman ajan opiskelee myös HSO-sihteeri ammattikorkeakoulussa. Sen osaavampaa väkeä ei tule putkesta ulos kuin ennenkään.
Lukukausia ja koulupäiviä on lyhennetty, tehokasta opiskeluaikaa ei ole aiempaa enemmän, korkeintaan saman verran kuin silloin, kun merkonomi valmistui kolmessa vuodessa ja oli valmis paikallispankin apulaisjohtajaksi agrologin hoitaessa toimitusjohtajan vakanssia.
Nyt näitä merkonomeja ei taida valmistua enää mistään ja lastentarhan "opettajalta" vaaditaan korkeakoulututkinto. Ja nämä akateemiset hoitotädit ovat pulassa, jos ryhmäkoko kasvatetaan 7:stä 8:aan lapseen.
Yhteiskunta ja yksilöt eivät kärsisi yhtään, vaikka opetusta hiukan järkeistettäisiin, tehtäisiin tutkinnoista ja lukuvuosista vähän kompaktimpia paketteja.
Olen tästä asiasta aivan samaa mieltä!
-
Niin, kasvinviljelijäkin pysty tekemään menestyksekästä bisnestä,
jos osaa auttavasti puhua ja soittaa tukihakukonsulentin paikalle keväisin.
Lukea tai laskea tai kirjoittaa ei tarvitse osata, mutta tietenkin hyvä olisi, jotta voi
kertoa kasitonnareita muille Agronetissä. Nuorena aloittamiseen tarvitaan jokin
muka-koulutus, Näyttää keväällä, että osaa tehdä kylvökoneen kiertokokeen
, ja kolmikanta lykkää ammattitutkinnon taskuun.
Sitten aloittavan viljelijän tuki alle, pankin rahoitus ja isu valtioneläkkeelle.
Rahantuloa ei voi estää.
Koulutus on siis aivan turhaa.
-SS-
-
Niin, kasvinviljelijäkin pysty tekemään menestyksekästä bisnestä,
jos osaa auttavasti puhua ja soittaa tukihakukonsulentin paikalle keväisin.
Lukea tai laskea tai kirjoittaa ei tarvitse osata, mutta tietenkin hyvä olisi, jotta voi
kertoa kasitonnareita muille Agronetissä. Nuorena aloittamiseen tarvitaan jokin
muka-koulutus, Näyttää keväällä, että osaa tehdä kylvökoneen kiertokokeen
, ja kolmikanta lykkää ammattitutkinnon taskuun.
Sitten aloittavan viljelijän tuki alle, pankin rahoitus ja isu valtioneläkkeelle.
Rahantuloa ei voi estää.
Koulutus on siis aivan turhaa.
-SS-
Ei mitään kiertokokeita tarvi sentään osata. Kuhan traktorilla sen verran että osaa kytkimen nostaa. Ja vähän löytyy supliikki miestä vastailla kysymyksiin sopivan kuulosesti.
-
Onneks hömppäkauralle ja hömppähärkäpavulle saa edelleen ihan sairaat Maviboonukset 8)
-
joka rahdataan sit ulkomaille
Tuohan on paras mahdollinen skenaario maalle. Vientitulothan pyörittää lähes koko saajapuolen hyvinvoinnin. (Jalostettuja) maataloustuotteita pitäisi viedä paljon enemmän ulkomaille kuin nyt, niin kuin muutkin maat tekevät.
Tukien leikkaaminen lohkokoon mukaisesti olisi epäreilua, useat omista lohkoista ovat pellon päädyssä 0,XX ha eri omistajasta johtuen, vaikka itse pääpeltoala on viljeltävissä yhdessä kappaleessa ilman rajaa välissä.
On tyypillistä että ensin houkutellaan lohkoja mukaan hömppäheiniksi ja sitten yliopiston läpi nukkunut virkamieskoneisto ei osaa vetää johtopäätöksiä mihin ne valinnat johtavat. Jos nämä rantaniityt yms muutetaan "teho"viljelyksi niin sinne jää kuitenkin pakolla kylvetyt kasvit ja ravinteet valumaan.
Byrokratiaa katsoessaan voi todellakin todeta että koulutuksessa on kova tehostamisen paine. Ensimmäinen askel on jättää liian tyhmät yliopiston ulkopuolelle.
-
Byrokratiaa katsoessaan voi todellakin todeta että koulutuksessa on kova tehostamisen paine. Ensimmäinen askel on jättää liian tyhmät yliopiston ulkopuolelle.
Eiköhän tämä soppa ole punavihreitten syytä jotka asustavat helsinkin kantakaupungissa, joiden mielestä erämaan tulisi alkaa kehä kolmosen ulkopuolelta paitsi silloin kun ne kerran kesässä uskaltautuvat sieltä jonkin sukulaisen mökille. Tämä porukka kun on onnistunut valtaamaan ympäristöministeriön niin soppa on valmis.. ::)
Näkihän sen nyt tuosta nitraattidirektiivin muutos uutisoinnista. Ministeri jos ilmoittaa, että murske riittää niin jo ympäristöministeriöstä ollaan huutamassa, että ei sitä näin voida tulkita. Katotaan vaan, et jos ministeri saa tahtonsa läpi niin joku ympäristöministeriön virkamies valittaa siitä johonkin eu tuomioistuimeen tjs.
-
Koulutusmäärärahoista aiotaan säästää 600 miljoonaa euroa, ei tarvitsis, jos kaikki peltotuet puolitettaisiin, loppuisi kaikenlainen harrastuspuuhasteluviljely, eikä tarvis miettiä, mitä tehdään heikoille lohkoille. Kyllä koulutus on tärkeämpää kuin se, että joillakin riittä rahaa palkkatyönsä ohella viljellä viljaa, joka rahdataan sit ulkomaille, kun kotimaassa ei kysyntää ole, ei todellakaan tapahtuis mitään kauheaa, jos tuet puolitettaisiin, moni asia maataloudessa tervehtyisi, konekauppa nyt kyllä kärsisi, but so what!?!.
Kyllä ne eliittitilat, jotka pystyy vuodesta toiseen saamaan isoja satoja alhaisella yksikkökustannuksella, edelleen jatkaisivat, parasta tässä olisikin, että puuhastelijat joutuisivat lopettamaan, alle 200 hehtaarin viljatilat häviäisivät kartalta melko nopeasti.
Eikä tuo tukien puoliintuminen ole edes kovin epätodennäköinen skenaario.
Vertailematta maataloustukia ja koulutusta olen kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksesta voisi säästää paljonkin ilman, että se on oppisprosessista tai valmistuneiden osaamisesta pois.
Yliopisto-opiskelussa on paljon joutokäyntiä, jonka johdosta opiskeluajat venyvät, kustannuksia syntyy ja maisterit valmistuvat 30-vuotiaina. Näin on tosin ollut iät ja ajat.
Jostain syystä nyt on kaikkia alemman tason opinahjoja kehitetty siihen suuntaan, että niihinkin on saatu pitemmät valmistumisajat ja paljon tyhjäkäyntiä. Päivät ovat lyhyitä ja usein viikotkin. Harjottelujaksoja lisätään ja koulun kirjoilla pidetään porukkaa mahdollisimman pitkään, jotta iso oppilasmäärä tuottaisi isot valtion osuudet koululle.
Yksi kustannuksia lisäävä uudistus oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokaton päätös, jonka seurauksena samat oppilaat kuluttavat koulun penkkiä keskimäärin neljä vuotta entisen kolmen sijasta.
Ennen maatalousoppilaitoksen viljelijälinja kesti 1 - 2 vuotta, nyt se on 3. Ennen kolmessa vuodessa valmistui agrologiksi, nyt siihen kuluu 4 - 5 vuotta. Saman ajan opiskelee myös HSO-sihteeri ammattikorkeakoulussa. Sen osaavampaa väkeä ei tule putkesta ulos kuin ennenkään.
Lukukausia ja koulupäiviä on lyhennetty, tehokasta opiskeluaikaa ei ole aiempaa enemmän, korkeintaan saman verran kuin silloin, kun merkonomi valmistui kolmessa vuodessa ja oli valmis paikallispankin apulaisjohtajaksi agrologin hoitaessa toimitusjohtajan vakanssia.
Nyt näitä merkonomeja ei taida valmistua enää mistään ja lastentarhan "opettajalta" vaaditaan korkeakoulututkinto. Ja nämä akateemiset hoitotädit ovat pulassa, jos ryhmäkoko kasvatetaan 7:stä 8:aan lapseen.
Yhteiskunta ja yksilöt eivät kärsisi yhtään, vaikka opetusta hiukan järkeistettäisiin, tehtäisiin tutkinnoista ja lukuvuosista vähän kompaktimpia paketteja.
Osa korkea-asteen tutkinnoista on aika erikoisia, verrattuna ihmiskunnan toiminnan kannalta. Toisaalta, jos sellaisia on keksitty, niin täytyyhän niihin perehtyvät instituutiot olla olemassa. Ottamatta kantaa mihinkään tiedekuntaan.
Luonnontieteisiin pitäisi panostaa ja käytännön harjoitteluun sekä havainnollistamiseen. Ensimmäisellä fysiikan luennoilla pitäisi kertoa nykyhetken tilanteesta hiukkasfysiikan saralta ja missä nyt sitten ollaan menossa tutkimuksen osalta. Ja aina kun mahdollista, siteerata modernin fysiikan ilmiöitä klassisessa fysiikassa.
Opiskelu on tärkeätä siksi, että ymmärtää mitä on tullut tehtyä. Ja nimenomaan pitää ymmärtää mitä pitäisi tehdä. Eikä sitä että näin pitää tehdä ymmärtämättä miksi se pitää tehdä ja miten.
Hömppäheinä on hyvä maanparannuskasvi viljelykierrossa. Tosin nyt saa sen käsityksen, että sitä viljellään kaikenlaisissa pajukoissa ja ryteiköissä.
Kyllähän ne silti sitovat hiilidioksidia itseensä, jos siitä on jollekin taholle on iloa muutenkin kuin ilmaston kannalta.
Sitä että siitä maksetaan tukea on sitten ihan toinen juttu.