Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 11.07.15 - klo:20:02
-
Minkälaista hommaa, jos laittaisi jonkun otsikon kaltaisen koneen itelle. Vaatiiko syvempää perehtymistä vai meneekö niinkun soranajo, tai heinänteko. Pääseekö palkoille, vai onko järkevintä antaa urakoitsijan hoitaa. Ojitettavia alueita olisi noin 40-50 ha.
-
http://www.avagro.fi/uutiset/aft-salaojituskoneet-uutuutena-avagron-valikoimaan
-
Ota urakoitsija, mutta kannattaa kilpailuttaa.
-
Minkälaista hommaa, jos laittaisi jonkun otsikon kaltaisen koneen itelle. Vaatiiko syvempää perehtymistä vai meneekö niinkun soranajo, tai heinänteko. Pääseekö palkoille, vai onko järkevintä antaa urakoitsijan hoitaa. Ojitettavia alueita olisi noin 40-50 ha.
tee se itse ja korjauta ammattilaisella :-[ miksei jotain pikkulänttejä jos kaadot on selvät eikä mitään kokoojaputkia ja välikaivoja tartte...
-
Sopivilla eli kivettömillä mailla ihan ok kapistus jos ei pelkää remontin tekoa, mitä noissa vanhemmissa kapistuksissa aina on. Vaatii lisäksi kaivurin, soravaunun + kuskit. Laser ja konevastaanotin myös ihan hyvä, ettei tarvitse sihtien kanssa arpoa.
Ei salaojitus mitään rakettitiedettä ole, jos vaikka suunnitelmat teettää ammattilaisella. Jos aikoo omana työnä tehdä niin vaatii kyllä aikaa menetelmästä riippumatta. Rahallisesti pärjää kyllä jos vertaa siihen, että tilaa esim. sen aurakoneen tms. pellolle töihin.
Omia ojituksia takana n. 50 ha viimeisen 10v aikana, joista suurin osa ns. omana työnä joko kaivurilla tai maralla. Viime vuosina on aurakoneporukka saanut hoitaa ainakin isommat alueet.
-
Oikeata vastausta on mahdotonta antaa tuntematta kyseisiä peltoja. Peruasiat ovat yksinkertaisia, laskut ja kaadot oppii päivässä. Tekeekö osissa vai kertarytinllä. Maralle vähäkiviset pellot ja kohtuu kantavat. Jos ala on samalla aukealla ja tehtävissä kerralla, niin urakoitsiaja kyllä houkutteleva vaihtoehto. Säästöt tulee muualta kuin ojituksesta.
-
Oikeata vastausta on mahdotonta antaa tuntematta kyseisiä peltoja. Peruasiat ovat yksinkertaisia, laskut ja kaadot oppii päivässä. Tekeekö osissa vai kertarytinllä. Maralle vähäkiviset pellot ja kohtuu kantavat. Jos ala on samalla aukealla ja tehtävissä kerralla, niin urakoitsiaja kyllä houkutteleva vaihtoehto. Säästöt tulee muualta kuin ojituksesta.
ei ne kannotkaa enempi ja vähempi kesää tee maralle ja vähänkään isompi ala niin yleensä mennään poikki vanhojen ojien=telat ja putki kokoojaan joten kuopankaivuuta on....
-
Lohkon ympärys ojat niin isoiksi että suoraan niihin saa putket laskemaan, ettei tarvi mitään kokoojaojia alkaa rustaamaan.
-
Peruskuivatukseen kuuluu että ympärysojat on auki ja niistä vesi lähtee. Pelto kalteväksi niihin päin, niin saa kaadotkin salaojiin kohilleen.
-
Eiköhän 40-50 hehtaarin salaojituksessa ole riittävästi omaa työtä vaikkei varsinaista putken laittoa ja sorastusta tee itte.. Varsinkin jos käytettävä aika pitää löytää lypsyjen välistä.. ::)
-
Eiköhän 40-50 hehtaarin salaojituksessa ole riittävästi omaa työtä vaikkei varsinaista putken laittoa ja sorastusta tee itte.. Varsinkin jos käytettävä aika pitää löytää lypsyjen välistä.. ::)
Ääh. sitäpaitsi pitäs löytää joku kiva harrastus ja tuo salaojittaminen olis kivaa. Lisäksi täällä on aika helpot maat ojittaa. Sopivasti kaatoo löytyy ja vähän kiviä. Tuo traktorivedettävä kiinnostaa kans.
-
Eiköhän 40-50 hehtaarin salaojituksessa ole riittävästi omaa työtä vaikkei varsinaista putken laittoa ja sorastusta tee itte.. Varsinkin jos käytettävä aika pitää löytää lypsyjen välistä.. ::)
Ääh. sitäpaitsi pitäs löytää joku kiva harrastus ja tuo salaojittaminen olis kivaa. Lisäksi täällä on aika helpot maat ojittaa. Sopivasti kaatoo löytyy ja vähän kiviä. Tuo traktorivedettävä kiinnostaa kans.
Joo kyllähänse harrastuksesta käy kun lapiolla sitä santaa sinne ojaan mättää ;D Meiaan jokunen kilsa tullu lapiolla sorastettua :-[ Nykyään pistän kaivinkoneella suoraan kärrystä. Kauhankallistajalla saa aika hyvin ripsuteltua.
-
Riippuu vähän maalajistakin, mutta salaojituksen funktio on vestitalouden sääntely. Tasaisella maalla säätely onnistuu kaivoilla sun muilla virityksillä.
Kaltevilla, kumpuilevilla tai rinnepelloilla näkee, kuinka rinteissä on kuivaa ja monttujen pohjalla märkää. Sekö sitä salaojitusta sitten on.
Peruskuivatus ei ole sama kuin peltosalaojitus. Esim. rakennuksissa peruskuivatuksen tarkoitus on pitää paikat kuivina kelistä riippumatta. Pellolla on vähän hölmöä käyttää sanaa peruskuivatus, koska ei se kuivana pysyminen oikein ole hyvä juttu.
Paremminkin voisi käyttää tasaista vesitaloutta. Tässä mielessä salaojitus tarvitsee hiukan pään raapimista.
Suomessa kuivatus hoidetaan salaojituksilla ja kastelu letkuilla. Jossain Australian tuhansien hehtaarien pelloilla ja laitumilla ojituksen tarkoitus on tasata vesitaloutta kelistä riippumatta.
Toisaalta Suomessakin vesitaloutta voidaan säädellä muokkausmenetelmillä ja salaojat vain johtavat ylimääräisen veden pois.
-
En usko että saat liikevoittoa aikaan hankkimalla oman salaojituskoneen noin pienelle alueelle.
Saattaa se akkakin pysyä tyytyväisempänä jos välillä joutaisit navettaan astikin...
-
Minkälaista hommaa, jos laittaisi jonkun otsikon kaltaisen koneen itelle. Vaatiiko syvempää perehtymistä vai meneekö niinkun soranajo, tai heinänteko. Pääseekö palkoille, vai onko järkevintä antaa urakoitsijan hoitaa. Ojitettavia alueita olisi noin 40-50 ha.
Yks Tuttu urakoitti maanviljelyksen sivussa aikoinaan . Nyt eläkkeellä, varmaankaan ei konettaan myy . Edullisia ketjumaroja saattaa olla maakunnassa vielä paljonkin .
-
Minkälaista hommaa, jos laittaisi jonkun otsikon kaltaisen koneen itelle. Vaatiiko syvempää perehtymistä vai meneekö niinkun soranajo, tai heinänteko. Pääseekö palkoille, vai onko järkevintä antaa urakoitsijan hoitaa. Ojitettavia alueita olisi noin 40-50 ha.
Yks Tuttu urakoitti maanviljelyksen sivussa aikoinaan . Nyt eläkkeellä, varmaankaan ei konettaan myy . Edullisia ketjumaroja saattaa olla maakunnassa vielä paljonkin .
Nimenomaan noita saa ihan taskurahoilla ja vois tehdä aina kierron lopussa pienemmän alueen. Ja jos kaikki tekis on tuota alaa enemmän. Mää kyllä kerkeen käydä navetassakin. Se ei oo ongelma. :D
-
Mutta ei siittä yksin mitään tule, vaatii porukkaa, että tapahtuu.
-
Mutta ei siittä yksin mitään tule, vaatii porukkaa, että tapahtuu.
Pitääkö kaiken olla niin "tehokasta"? Juuri sopivaa hommaa syksylle kun rehut on tehty ja itse voi ojittaa vaikka kolmen aarin paloissa jos haluaa.. ja kaatosateessa ei oo mikään pakko mennä rääpimään ollenkaan ::)
Jos vaan on hyvät piiriojat niin hyvä konsti sopivilla mailla vedellä vaan suoraan ojiin putket.
Ennenmaailmassahan noita koneita oli monta joka paikkakunnalla, meidänkin kylällä oli maamiesseuralla tuollainen, olisko ollu 5-tonnisen fordin päällä.
Muutama kilometri on tullu käveltyä tuollaisen perässä.. ::)
-
Mutta ei siittä yksin mitään tule, vaatii porukkaa, että tapahtuu.
Jos ei ole ihan älytön päiväsaavutus suurimpana tavoitteena, niin riittää salaojakonekuski ja soravaunukuski. Liitosmontut kaivaa sitten kumpi kerkeää, yleensä ojuri sillä aikaa kun soramies on täyttämässä vaunua. Mulle ei jääny paljoa muuta hommaa kuin täytellä isompia sarkaojia, lähinnä siksi että soravaunu pääsi paremmin yli; ja työnnellä ojan valmistuttua se perälevyllä umpeen.
-
Kaikille isännille en suosittele kyseistä konetta. Kaikista ei tule konemiehiä vaikka haluja olisi.
Peruskoneena mielellään Ford hyväkuntoinen Ferkkukin käy. Kumpaankin saa osia toisinkuin Valmet pohjaisiin saattaa olla ongelmia kuten tunnettua.
Turbollinen Foorti jaksaa mennä savessakin. 3,8 5000 ja Ferkut ei niin mahtavilla tehoilla ole mutta menee kyllä jos vauhdista valmis tinkimään.
Kone Tandemin ansiosta kankea joten kääntöjarrulla avitettava myös siinä arvostaa tehoa.
Kauhoihin saa korjauspaloja Auran Sepiltä Auran suunnalta kuinka ollakkaan.
Kauhoja hitsatessa muistettava hitsata jokaista vuoron perään kauhaa ei saa päästää lämpiämään. Eli ei saa hitsata kauhaa kerrallaan valmiiksi.
Kauhojen hitsaus sekä kaivuketjun mahdolliset vauriot kuten liitos pulttien katkeaminen yleisimmät viat. Itsellä murtopultti akseli joten murtopultteja mene M8 8.8 kovuudessa. Nivelet Waltterin 2500 tähtiputkellisia.
Oma 16.9-34 renkailla isompia ei tandemiin sovi. Vyörenkaista olisi apua varmaankin oma ristikudoksilla. Telat olisi mukavat mutta jos tarvitsee teloja on melkein liian märkää ojia järkevästi. Vetoteho kasvaa teloilla joten jos ryömän kärki jää kiinni voi ryömän runko antaa periksi.
Konetta ei saa vetää keulasta vaan tandemin rungosta koska kaivinkoneella melko tunnotonta vetää varsinkin jos kone syvässä. Monta ryömintälaatikon kuorta katkottu tällä tyylillä.
Jos kaivinkoneessa taitava koneen käyttäjä voi vetää myös keulasta mutta kohtuudella yleensä riitää että ketju kiristyy eli pienestä kiinni. Saattaisi olla jos
etuakseli vetävä menisi monesta kohtaa yli.
Melkein oltava soravaunu tai sitten jollain kahmarilla kärrystä suoraan.
Kahdella hengellä pärjää mutta kolme jo hyvä.
Ensin kokooja eli saadaan yksi laskuaukko mikä tuleivaisuutta ajatellen helppo pitää esillä ja mukava piiriojia peratessa.
Sitten risteyksiä auki ja seuraavaksi imujen vetoon. Sora kun loppuu voi Mara kuski laittaa sihdit seuraavalle ojalle valmiiksi. Tietysti jos viitsii sijoittaa 3-4000,- laseriin niin mikäs siinä. Sihtien kanssa asuulu suht helppoa.
Sora traktorilla voi aja putkia tai sitten ennakkoon.
Kone kuoletettu ensimmäisellä kymmenellä hehtaarilla, mutta jonkun asteiset sepitystaidot oltava. Muuten konekorjaaja vie syntyneet säästöt. Kuitenkin työ kulutusosia syövää koska maata siinä hinkataan kokoajan.
http://aijaa.com/img/b/00748/13089409.jpg
-
Edellisen tekstin kirjoittaja näyttää olevan pikkasen harhaan johtavalla nimimerkillä liikenteessä. Kuulapää vois sopia paremmin ::)
-
Edellisen tekstin kirjoittaja näyttää olevan pikkasen harhaan johtavalla nimimerkillä liikenteessä. Kuulapää vois sopia paremmin ::)
Ei. Kyseisellä nimellä tunnettu maansiirtoyrittäjä on enempi meiltäpäinTM kotoisin. Harrastaa kyllä ojanpiilotustakin, mutta jonkunlaisella aurasysteemillä ymmärtääkseni.
-
Kyllä sitä kaivurillakin ojittaa malkolailla, jos ei kiirusta ole.
-
Edellisen tekstin kirjoittaja näyttää olevan pikkasen harhaan johtavalla nimimerkillä liikenteessä. Kuulapää vois sopia paremmin ::)
Ei. Kyseisellä nimellä tunnettu maansiirtoyrittäjä on enempi meiltäpäinTM kotoisin. Harrastaa kyllä ojanpiilotustakin, mutta jonkunlaisella aurasysteemillä ymmärtääkseni.
No tota loppia ei voi kyllä ainakaan lihavaksi sanoa ... mutta kukin nikillään :o
-
Joo ei mitään ojittakaa vaan kolmen aarin paloissa ja vaikka kaivurilla, tsemppiä
-
Kyllä sitä kaivurillakin ojittaa malkolailla, jos ei kiirusta ole.
Tasamaalla on kaivurilla haastavaa saada tasaista kaatoa. Soraa menee myös melko paljon kun sorstaa kyntökerroksen pohjaan asti niinkuin savimaalla nykyään on tapana.
Ketjumaran toimintaa sivusta seuranneena niissä näyttää aina hiukan jonkinmoista sepittämistä olevan. Todennäköisesti myytävässää koneessa on hieman enemmän.
Laaserkoneelle on paalutus aikalailla nopeampaa.
Kokoojat helpottavat myöhempää huoltoa verrattuna yksittäisojiin. Ruostealueella varmaankin yksittäisojat taas helpompi huoltaa. Paikkakunnan ojittajilla oli tapana jättää soravaunun ajo isännän vastuulle. Nykyisin ojittajat tulevat kauempaa ja niillä on konekuski, kaivurikuski ja pari soravaunua kuskeineen.
-
Edellisen tekstin kirjoittaja näyttää olevan pikkasen harhaan johtavalla nimimerkillä liikenteessä. Kuulapää vois sopia paremmin ::)
Ei. Kyseisellä nimellä tunnettu maansiirtoyrittäjä on enempi meiltäpäinTM kotoisin. Harrastaa kyllä ojanpiilotustakin, mutta jonkunlaisella aurasysteemillä ymmärtääkseni.
No tota loppia ei voi kyllä ainakaan lihavaksi sanoa ... mutta kukin nikillään :o
Ironiaa tuo nimimerkki on. Armeijan vaatteet on sopivia tai todella sopivia.
Jos 60 koon housut annetaan mun kokoiselle niin lypsyukkokaan ei voi olla nauramatta siitä sain lisänimen mitä nyt käytän täälläkin nimimerkkinä.
Oman ketjukoneen rakennin useasta koneesta; peruskoneeseen 4,2turbo moottori 3,8 tilalle. kaivuyksikkö toisesta ja ryömä kolmannesta. ohjaustehostin ja hydrauliset putkitelineet joista toinen lisää alkuperäiseen nähden. lisäpolttoaine säiliö uusi hydraulipumppu venttiilipöytä vaihdettu toinen käytetty. Nyt hytti odottamassa asennusta ettei istuin kastu koneen ollessa pellolla. Paremmat vetovarret odottamassa myös asennusta.
Kyllä sitä viikon sai parsia kasaan ja katsella kaikkea mahdollista.
Pellolla tehdyt remontit; syöttöpumppu (nyt toinen hyllyssä varalla), väli nivelakselin ristikko, nostovaijeri mikä tarkoitus korvata uudemman mallin sylinterillä. + niitä murtopultteja ja liitos lenkkejä kivisyydestä riippuen.
Melko pienillä on menty kun ajattelee paljonko peruskoneellakin ajettu.
Soravaunuun olen rakentanut uuden välpän kehikon ja syöttökierukka uusittu. Hydrauliikka sähköohjattua mallia nätisti joysticilla ohjaus hytistä.
hydraulimoottori tarvinnut tiivistesarjan kahdesti ja kerran olen vaunun kaatanut jonka jälkeen siihen yuli pyörivä silmukka.
Kyllä näihin on rahaakin mennyt mutta ostona vain suunnittelu, kepitys, sekä putket.Sorat ajan itse omasta montusta.
Tila kohtainen ratkaisu miten toteuttaa näin viljatilallisena tämä kuvio sopii itselle muttei välttämättä muille.
Vanhaisäntä teki joitain yksittäisiä kaivurilla ja minun laitettua kaivinkone on silläkin tehty joitain ojituksia mutta mielestäni liian hidasta, tarvitsee myös lapiomiehen monttuun, sekä soran kulutus/metri. Ainakin hyvillä mailla ketjukone aika ykkönen työn laadussa ja nopeudessa.
http://www.nettikone.com/ford/8210-karhu-mara/1428129
Tuossa valmis paketti tuolla kehtaisi *****ta jo kylälläkin. Paras peruskone mitä Marassa käytetty.
-
Lihavallapojalla asiallista meininkiä ja hyvin kerrottu. Voineeko noita traktorikäyttöisiä ketjukoneita, mitä nyt on alettu markkinoida verrata työn tuloksessa noihin koneisiin, mistä tässä puhuttu?
-
Eikös noi marat on aina ford tai mf traktorin ympärille rakennettu, paitsi ne viimeiset mitä oli ilman traktoria, ja valmet moottorilla.
Tuskin säästät yhtään ostamalla koneet ja ajat ite, mutta harrastusta pitää olla!
-
Hehtaarin maksaessa aurakoneella esim 3000 + sorat, niin paljon tuosta on itse työn osuus ilman tarvikkeita? Ajatellaan että on keskimääräiset olosuhteet ja putkea menee esim 600 m/ha.
-
Yli 10 e metri taitaa olla jo kaivu. Jos oikeen muistan?
-
Joskus muutama vuosi sitten oli kaikki tarvikkeet omasta takaa niin silloin metrihinta 1,80€/m+ alv. Sisälsi putken asennuksen aurakoneella ja sorastuksen.
-
Hehtaarin maksaessa aurakoneella esim 3000 + sorat, niin paljon tuosta on itse työn osuus ilman tarvikkeita? Ajatellaan että on keskimääräiset olosuhteet ja putkea menee esim 600 m/ha.
Vuonna 2012 ojitettiin 6,2 ha, ojaa n. 700m /ha. Hinta aurakoneella 10 000 + ALV . Sisälsi työt ja tarvikkeet, eli 10 000 + sora + suunnittelu - avustus. Olosuhteet ihan kauheat, mutta kyllä olis ojaston toiminnassakin tälläisinä kesinä toivomisen varaa :(
-
Markka aikana se tais olla 10 metri.
-
Miten saadaan korkeudensäätö automatisoitua jos laaseri käytössä? Traktoriauralla vedettäessä meinaa hytistä olla vaikea tiirailla korkeutta, varsinkin jos pellon pinnassa on laajoja painaumia. Miten se laaseri tieto saadaan siirrettyä traktorin nostolaitteille? Liekkö kallis palikka?
-
Miten saadaan korkeudensäätö automatisoitua jos laaseri käytössä? Traktoriauralla vedettäessä meinaa hytistä olla vaikea tiirailla korkeutta, varsinkin jos pellon pinnassa on laajoja painaumia. Miten se laaseri tieto saadaan siirrettyä traktorin nostolaitteille? Liekkö kallis palikka?
Millainenkohan tieto sieltä laserilta tulee - 2 johtoa joista toinen käskee nostamaan ja toinen laskemaan? Vai joku hienompi tapa siirtää dataa - sarja- tms väylä jollain protokollalla?
Ensinmainittu olisi helppo: sopivalla puskuroinilla ohjataan sähköventtiliä joka on sopivasti kuristettuna hydrauliikassa rinnan nostosylinterien kanssa. Eli sylintereihin voidaan painaa öljyä tai päästää pois kun nostolaitteen oma nappula on 0-asennossa. Öljykierto venttiilille vaikka ulkop.hydrauliikan vivulta.
Voisi varmaan myös ohjata nostolaitetta suoraan sähköisesti vaikka pienillä releillä niiden traktorin omien pakkokäyttönappuloiden johdoista, tämä olisi varmaan fiksuin ratkaisu (jos koneessa on sähköinen nostolaite. Vanhassa 5000-Fordissa ei ole, silloin tuo 1. tapa toimii)
Jos tarvitaan toisinaan hyvin nopeita liikkeitä niin sitten tuo nappulaidea ei toimi ja tarvittaisiin ensin mainittuun ehkä jo propoventtili ja hieman enemmän älyä...
Tosirakentajat hyödyntävät tietysti traktorin ISOBUS-väylää jne :-)
-
Miten saadaan korkeudensäätö automatisoitua jos laaseri käytössä? Traktoriauralla vedettäessä meinaa hytistä olla vaikea tiirailla korkeutta, varsinkin jos pellon pinnassa on laajoja painaumia. Miten se laaseri tieto saadaan siirrettyä traktorin nostolaitteille? Liekkö kallis palikka?
Pirttisen Tapsalla olis varmaan tietoa tuosta. Jos ei ole ite tehny tommosta niin osannee neuvoa oikean miehen puheille.
http://www.tapiopirttinen.fi/yhteystiedot/
-
Konrvastaanottimet on nykyään aika viksuja. Niissä on jonkin verran toleranssia ylös alas suunnassa, joten aika vauhti saa olla, jos ehtii laaseri kadota montussa.
Laaseri on siellä pellon reunassa ja konevastaanotin koneessa.
Soita geotrimille ja kysele sieltä laaseria ja vastaanotinta.
-
Konevastaanottimien dataliitännän protokolla harvemmin on saatavilla omiin virityksiin. Helpoiten sen signaalin saa avaamalla kuoret ja ryöstämällä ledeiltä signaalin. Isobus-väyläisen traktorin nostolaitetta voi tosiaan ohjata väylän kautta, mutta on asia erikseen saako siitä mitään lisäetua pakkokytkimien käyttöön verrattuna. Aikaa saa ainakin kulumaan uskomattoman paljon enemmän.
Pakko kai tähänkin on muistuttaa sitten turvajutuista. Jos ei huvita rakentaa hemmetinmoisia turvakytkimiä sun muita, niin ei parane päästää ketään vierasta vaikkapa 10 metriä lähemmäs konetta. Muuten voi käydä hassusti.