Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Viljelijä - 23.06.15 - klo:10:41
-
Huippu satoa ei enään tule. Ettei vaan katovuosi?
-
Mitäs jos kelit keikkaakin heinäkuun alusta poudalle ja pitää sitten hellettä kuukauden :o Sellaista on nykyään nämä säät. Pitää pitkään jotain tiettyä ilman alaa. Johan tässä on tullut vettä kohta pari kuukautta...
-
Jaa? Ei täälläpäin kyllä mitenkään pahalta näytä...
....myöhässä, juu, kosteaa, juu, mutta pellot näyttänyt suurimmaksi osaksi ihan hyvältä mitä olen ohi ajellut.
-
v.1987 oli viimeksi näin täydelliset oraat...
-
sadosta tulee ok jos saadaan puitua nää ei valmistu mikään ennen syyskuuta mää en oo tottunu kuivuria käyttään ku muutaman tunnin jos rupee meneen yli 8h kaappiin niin en pui annan ilmatteeksi pois tai murskaus ainut asia mikä lohduttaa on että en oo perseaukinen ny enkä sillo
-
Tää vuosi erottaa taas jyvät akanoista ;D
Sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti ;D
-
87 oli huono juurikasvuosi. Nyt näyttää kyllä huomattavasti paremmalta.
-
Onks backpach jyvä vai akana?
-
Onks backpach jyvä vai akana?
Olenhan minä ihmisenä rasittava, mut +6 tonnia vehnää/ha on tulossa 8)
-
En nyt sanois rasittava.
-
Lounai-Suomes näyttää oraat erinomaisilta :)
-
-87 ei onnistunut kuin kuivaheinä. Kesän ainoa poutaviikko juuri heinänteon aikaan.
-
Joka kevät kun kyselee, niin aina on tulossa katovuosi. Jos ei halla tai hankkija ehdi viemään, niin heinäsirkat viimeistään.
Hassua on vain se, että nämä katovuodet ei näy enää syksyn ennakkokonekaupassa... 8)
-
Joka kevät kun kyselee, niin aina on tulossa katovuosi. Jos ei halla tai hankkija ehdi viemään, niin heinäsirkat viimeistään.
Hassua on vain se, että nämä katovuodet ei näy enää syksyn ennakkokonekaupassa... 8)
Tuet tulee varmemmin kuin se katovuosi. ::)
-
Joka kevät kun kyselee, niin aina on tulossa katovuosi. Jos ei halla tai hankkija ehdi viemään, niin heinäsirkat viimeistään.
Hassua on vain se, että nämä katovuodet ei näy enää syksyn ennakkokonekaupassa... 8)
Mitä maailma olis ilman narisevaa ja itkevää MTK-talonjussia? Ei mitään. ;D
-
87 oli omalla kohdalla viimeinen "katovuosi" nyt ei enää sellaista tule.
-
Ai pitää muistaa, että "Kekkosen aikana puolikarkea venhäjauhokin oli puolikarkeampaa"
-
Hmm, jaa sitä on oikeasti märkää taas sekä idempänä että lännempänä? Ei kait sitä vettä nyt niin paljon sielläkään tule että nämä viimeisetkin oraat hukkuvat?
-
Ennustin jo toukokuussa katovuotta täällä naureskeltiin ,mutta taitaa hymy hyytyä.Kevään sääennuste osui 99,99 % oikeaan ja loppukesä ei paljon naurata sateista harmaata ja jopa koleaa,syksy tulee nopeasti ja voimalla. :o Muistakaa ennuste alueet.
-
Ennustin jo toukokuussa katovuotta täällä naureskeltiin ,mutta taitaa hymy hyytyä.Kevään sääennuste osui 99,99 % oikeaan ja loppukesä ei paljon naurata sateista harmaata ja jopa koleaa,syksy tulee nopeasti ja voimalla. :o Muistakaa ennuste alueet.
Mää meinasin naureskella ennusteellesi myös kesä-, heinä- ja elokuun ;D
-
Ennustin jo toukokuussa katovuotta täällä naureskeltiin ,mutta taitaa hymy hyytyä.Kevään sääennuste osui 99,99 % oikeaan ja loppukesä ei paljon naurata sateista harmaata ja jopa koleaa,syksy tulee nopeasti ja voimalla. :o Muistakaa ennuste alueet.
Onks toi 99,99 sen eilisen puhelinnumeron puuttuva osa? ;D
Mulla on ainakin niin saatanalliset oraat taten ja josen kans et vinttasilmät ei moisista osaa edes haaveilla. 8)
-
Ennustin jo toukokuussa katovuotta täällä naureskeltiin ,mutta taitaa hymy hyytyä.Kevään sääennuste osui 99,99 % oikeaan ja loppukesä ei paljon naurata sateista harmaata ja jopa koleaa,syksy tulee nopeasti ja voimalla. :o Muistakaa ennuste alueet.
Mää meinasin naureskella ennusteellesi myös kesä-, heinä- ja elokuun ;D
Suuri humoristi, luennoi jopa komiikasta isommille yleisöille.... ;D
-
Hybridirukiista tulee ainakin 16 tn / ha.
Ja jos ei tule, voi sitä liukoisen typen määrää itämeressä... eiku... :o
-
2012 oli suurisatoisin vuosi koskaan. Kohtuu lämpötiloja, sadetta runsaasti, ainaiseen kuivuuteen verrattuna, ei ole mitään vikaa tässäkään kesässä, voipi olla 2012 toisinto. Tähkät ovat pitkiä ja pulleita. Päivät yli 20, yöt 10 päälle. Ei hallan hallaa ole ollut.
Noin 60 mm on kesäkuun normaali sademäärä. 60.5 mm on tullut nyt 23. päivän iltaan mennessä. Eli ei olla vielä mitenkään kummallisessa sadetilastossa ollenkaan. Toukokuu 56,9 mm Salossa tuntui ihmeellisen kostealta poikkeukselta, mutta normisateet keskimäärin 30 v ajalta ovat antaneet kuitenkin 45 mm.
Tehoisan lämpötilan summa vapun jälkeen kylvetyissä 285 astetta, Salossa näkyy olevan. Tampereella noin 10 astetta vähemmän. Tähkä on kevätvehnällä mukavasti tupessa jo. Syysvehnät tähkällä, rukiit kukkineet.
Suurin ongelma 2015 säässä lienee paikallinen viljan ylituotanto, jälleen kerran.
-SS-
-
hyvä tulee jos puidaan 14vuosi oli sadoltaan semmonen että ei usko viäkään jos pistäis jose kaa luvut pöytään 99,9%väittäs että valehtelee 12v taas taloudellinen lottovoitto
-
odotellutkin koska alkaa -87 puheet. ite en semmosesta muista mitään eikämuista kyl paronit tate ja snkääpäkä. mukava kyllä kuulla miten silloin oli maailman laita. polttoöljyllä pystyi valmistamaan, nykyään ei kannata.
ite varaudun ostamalla kanoille apetta kesällä normaalia enemmän, koska koko ajan riski kasvaa että rehuviljoistakin menee laatu. 120-125 € on melko edullista kun tavara on hyvää ainakin painoltaan. syksyllä voi kyllä saada halvemmallakin.
tänään oli hyvä ruiskutuspäivä, 70 ha harrastusten ja töiden välissä. samassa sai katselmuksen ihmisten viljoihin. oikein hyviä jos ei märkään sotkettuja. mitä suorempaan sen paskempaa. myös myöhään kylvetyt on ihan hyviä mut toki todennäköisyys erinomaisille korjuukeleille on niillä heikommat.
elokuussa puidaan wolmarit, rukiit ja syysvehnätkin nippanappa. loput sitten joskus ja rapsi viimiseks..
satotavoitteet itellä edelleen korkealla: ruis ja syysvehnä 7000 kg/ha (onko koskaan ollu näin vahvoja), kevätvehnä ja 2t ohrat 6000 kg/ha (uusilla vuokramailla ei niin rajuja, kotorannat seiskaa). wolmarit jäänee viiteen ei niihin kahuihin saa ikinä jyväkokoo tarpeeksi. toki edellytys sadoille on että ne korjataan.. riskit on syksyllä kovat jos heinäkuu ei korjaa. 2012 kun viimeksi kuivattiin raakasti oli viljat puolta kalliimpia.
-
odotellutkin koska alkaa -87 puheet. ite en semmosesta muista mitään eikämuista kyl paronit tate ja snkääpäkä. mukava kyllä kuulla miten silloin oli maailman laita. polttoöljyllä pystyi valmistamaan, nykyään ei kannata.
ite varaudun ostamalla kanoille apetta kesällä normaalia enemmän, koska koko ajan riski kasvaa että rehuviljoistakin menee laatu. 120-125 € on melko edullista kun tavara on hyvää ainakin painoltaan. syksyllä voi kyllä saada halvemmallakin.
tänään oli hyvä ruiskutuspäivä, 70 ha harrastusten ja töiden välissä. samassa sai katselmuksen ihmisten viljoihin. oikein hyviä jos ei märkään sotkettuja. mitä suorempaan sen paskempaa. myös myöhään kylvetyt on ihan hyviä mut toki todennäköisyys erinomaisille korjuukeleille on niillä heikommat.
elokuussa puidaan wolmarit, rukiit ja syysvehnätkin nippanappa. loput sitten joskus ja rapsi viimiseks..
satotavoitteet itellä edelleen korkealla: ruis ja syysvehnä 7000 kg/ha (onko koskaan ollu näin vahvoja), kevätvehnä ja 2t ohrat 6000 kg/ha (uusilla vuokramailla ei niin rajuja, kotorannat seiskaa). wolmarit jäänee viiteen ei niihin kahuihin saa ikinä jyväkokoo tarpeeksi. toki edellytys sadoille on että ne korjataan.. riskit on syksyllä kovat jos heinäkuu ei korjaa. 2012 kun viimeksi kuivattiin raakasti oli viljat puolta kalliimpia.
Eiks -87 ollu Eput sillanalusrokissa? Sen muistan. ;D
-
odotellutkin koska alkaa -87 puheet. ite en semmosesta muista mitään eikämuista kyl paronit tate ja snkääpäkä. mukava kyllä kuulla miten silloin oli maailman laita. polttoöljyllä pystyi valmistamaan, nykyään ei kannata.
ite varaudun ostamalla kanoille apetta kesällä normaalia enemmän, koska koko ajan riski kasvaa että rehuviljoistakin menee laatu. 120-125 € on melko edullista kun tavara on hyvää ainakin painoltaan. syksyllä voi kyllä saada halvemmallakin.
tänään oli hyvä ruiskutuspäivä, 70 ha harrastusten ja töiden välissä. samassa sai katselmuksen ihmisten viljoihin. oikein hyviä jos ei märkään sotkettuja. mitä suorempaan sen paskempaa. myös myöhään kylvetyt on ihan hyviä mut toki todennäköisyys erinomaisille korjuukeleille on niillä heikommat.
elokuussa puidaan wolmarit, rukiit ja syysvehnätkin nippanappa. loput sitten joskus ja rapsi viimiseks..
satotavoitteet itellä edelleen korkealla: ruis ja syysvehnä 7000 kg/ha (onko koskaan ollu näin vahvoja), kevätvehnä ja 2t ohrat 6000 kg/ha (uusilla vuokramailla ei niin rajuja, kotorannat seiskaa). wolmarit jäänee viiteen ei niihin kahuihin saa ikinä jyväkokoo tarpeeksi. toki edellytys sadoille on että ne korjataan.. riskit on syksyllä kovat jos heinäkuu ei korjaa. 2012 kun viimeksi kuivattiin raakasti oli viljat puolta kalliimpia.
Eiks -87 ollu Eput sillanalusrokissa? Sen muistan. ;D
-87 ei tullu ku kahuja, halla lopetti kasvun ennenkuin ehti loppusuoralle :P Muistan hämärästi ajan, mielikuva, joka saattaa olla väärä ja pari vuotta myöhemmin, kun olin isän kanssa puimassa illalla suht kaukana kotoa. Kova myrsky, kaurat varisi peltoon ja kiire oli, olin ajamassa puimurin rinnalla. Jokin remmi katkesi puimurista, paikan päällä sen pystyi korjaamaan ja meni pitkään yöhön. Traktorissa nukkuessa, aamulla kouluun :)
Tällä menolla, ennusteiden mukaankin jos menee ettei 20 astetta saavuteta seuraavana kahtena viikkonakaan, hätäisesti 15 astetta. Ei lämpösummaa kerry ei, kasvu silminnähden hidasta.
Eilen oli lämmin aamupäivä, ennen jokapäiväistä sadetta. Mennyt päivä olikin paluu normiin, viileää ja vettä tulikin päivän aikana 16mm. Vähän siihen nähden mitä muualla lähialueella, varsinkin kun Juhannus oli vähäsateinen. Pellot on maakunnassa ihan järvenä :(
Vieläkin on kylvöjä kesken ja oraatkin näyttää monella pellolla olevan vasta piikillä, veden seassa.
Voi puhua jo nyt katovuodesta monella tilalla.
Omat viljat näyttää ihan mukiinmeneviltä, se vain rassaa kun lämpösummaa ei kerry ja siten kokoajan varmempaa että eka puinnit elokuulla, pääosa syyskuulla ja lokakuussakin puidaan melkoisen varmasti.
Vaikka helteitä tulisikin, vaatii hurjaa keliä että kirii menetettyä takaisin. Kun keskimäärin jokavuonna heinäkuussa lämmintä, ei paljoa normilämpimillä kiritä kasvukautta kiinni.
-
Jonkinlainen heikko muistikuva on itsellänikin vuoden 1987 touhuista. Silloin tosin oli maajussin ja koko elintarvikeketjun toimintaympäristö aika lailla erilainen.
Olisi aika kova harjoitus koko ketjulle jos nykyolosuhteissa tulisi selkeä kato laajalti koko Suomen päätuotantoalueille. Löytyisikö hallitukselta rahaa laajamittaisiin katokorvauksiin? Ostaisiko teollisuus ollenkaan heikkolaatuisia viljoja? Millä hinnalla saataisiin tuotua maahan kotieläinten rehuvilja? Mistä se tuotaisiin ja millä logistiikalla? Kuinka monelle tilalle katovuosi olisi viimeinen niitti joka vie koko roskan voudin vasaran alle?
-
-87 oli märkä ja kylmä.
Zebra vehnä alkanu kellastua savimaalla, ihme että ohra ei vielä ainakaan ole kellastun
-
Ainekset on samaan kuin 87 jos ei ilmat pian muutu. Kevätvehnät ei 87 valmistuneet lainkaan. Muutama kevätvehnälohko silloinkin kylvettiin huhtikuun lopulla ja puitiin lokakuussa. Kasvupäiviä tuli yli 150 mutta lämpösummaa ei riittävästi.
-
Tämänpäiväinen sade tuli tarpeeseen sillä maat pääsivät kuivaamaan niin pahasti. Olisko viikkoon tullut 40 milliä ja se on kaikki mitä viimeisenä kylvetyille lohkoille on tullut. Tämän päivän sateiden jälkeen maa on juuri sopivan kosteata. Sitten alkakoon lämpöjakso!
Itsellä on 85% ruista ja rehuohraa ja 15% 100 päivän kasvuajalla olevaa kauraa joten luotto siihen että kaikki tulee korjattua syksyllä on vielä kova.
Mutta ei tässä silti rahaa pääse tekemään kun viljan hinta on mitä on melkein +-0 hommaa. Jos sato jäisi 50% korjaamatta niin menisin nurin ilman maatilan ulkopuolisia tuloja´ :o
-
Kummaa panikointia.
Kerääjäkasvit ja ennätysrunsaat riista lhp ja suojavyöhykkeet plus näennäisviljellyt valkuaiskasvipalkkiot ihan sama tuleeko 100 vai 1000 mm. Ei ole korjuuvelvoitettakaan.
Ruista ja syysviljoja on ennätyssuuri ala; aika kummallinen vuosi pitää tulla jos elokuun aikana ei pääse niitä puimaan.
Odelmat kasvavat kohisten; kyllä se parin viikon pouta vielä tulee, jotta paalirullia pääsee tekemään.
-SS-
-
Njoo, nyt mietityttää että tyhjäsinköhän tuon sademittarin ennen tätä sadetta, muistelen että kyllä... Nyt siellä vaan on jo 16mm eikä olla kuin pilven puolessavälissä...
Ja 15 päivän ennuste näyttää tosiaan että 20 asteen yli mennään ehkä jo 8.7.
...sitä vuoden ensimmäistä hellepäivää odotellessa... :'(
-
Ruista ja syysviljoja on ennätyssuuri ala; aika kummallinen vuosi pitää tulla jos elokuun aikana ei pääse niitä puimaan.
Odelmat kasvavat kohisten; kyllä se parin viikon pouta vielä tulee, jotta paalirullia pääsee tekemään.
-SS-
Ruista oli viime vuonna koko pitäjän 16500ha:n alalla 6ha, tänä vuonna kai enemmän kun itsekin tiedän pari pientä tilkkua naapurikylällä. Syysvehnää enemmän mutta vähän sitäkin, koko vehnäala 450ha, joka lähes kaikki kevätvehnää.
Odelmasta ei voi puhua, kun suurin osa nurmesta odottaa korjuusäitä.
Osa edelleen joillakin kylvämättä, pikkuhiljaa alkaa niillä lohkoilla olemaan kato. Elukoille ostorehua siis, viljatilat lie kylvönsä tehneet tai höpöjä kylväneet tilalle mikäli mahdollista.
Eli olisi tuon yllä olevankin voinut lopettaa lauseeseen ei koske sisämaata eikä Pohjanmaata :)
-
36800 ha yksistään ruista kylvössä.
Kohdentamisalueella suojavyöhykkeitä on haettu lähes 10000 ha ylimääräistä.
Kerääjäkasvit on ylitetty 3-4 - kertaisesti ennusteisiin verrattuna.
Jos ei vielä ole kylvetty, onhan pohjalla 400/500 € (tuki)sato aina ? Voi tulla parempi
tuotto kuin sillä 3-4 tonnin ohralla puituna ja kuivattuna ? Kaikki aina touhottavat,
että se 4 tonnin viljanviljely on tappiollista, eli jos sade pilaa tilan touhut, rahaa
jää viljelijälle enemmän ? Nyt se sitten nähdään, onko tämä yleispäteväksi
sanottu totuus oikea ? Missään tapauksessa 7-8-tonnareita ei kaikilla ole
tullut, eikä tule.
Eli ainoa vamma kylvämättä/puimatta jääneille tiloille on isännän itsetunnon vaurio ?
Harmi tietenkin on, että jollakin kymppitonnareita säännöllisesti kaikilta pelloiltaan
ottaneille tulee mahdollisena myöhäisenä syksynä rumpupuimuriin tukkoa ja vacboostiin
joutuu tankkaamaan toisenkin tankkiautollisen löpöä ?
-SS-
-
Noin 60 mm on kesäkuun normaali sademäärä. 60.5 mm on tullut nyt 23. päivän iltaan mennessä. Eli ei olla vielä mitenkään kummallisessa sadetilastossa ollenkaan. Toukokuu 56,9 mm Salossa tuntui ihmeellisen kostealta poikkeukselta, mutta normisateet keskimäärin 30 v ajalta ovat antaneet kuitenkin 45 mm.
-SS-
No ehhehe...Mikä ihme Dome on laskeutunut Lohjan ylle? Suomen sateisimpia paikkakuntia joskus kun on ollut... Täällä naapurissa taas eilen 8mm. Ja koko ajan tulee lisää. 100mm kieppeillä nyt mennään, ihan tarkka raportti vielä auki. Naapurin "langaton sademittari", elikkä tekstari raportti hieman myöhässä. :P
Ehkä toi kokonaismääräkin olis vielä siedettävän rajoissa, jos olis tullut pienempinä annoksina, mutta kun ei... Varsinkin kun toukokuukin jo säilytti kosteustasapainon kovin kostean puolelle. Oraat olis olleet ihan kohtuulliset, taas kerran. Mutta ei enää. >:( Sitten joskus... jos nimittäin sateet nyt sitten joskus taukoavat... ja pelto hieman kuivuu... taidan sovittaa sähköviskurin mönkkäriin ja huiskia puna-apilaa niihin kohtiin joissa vesi on tappanut kaiken alleen. Tulis sit edes jotain kasvustoa, ehkä...
Tarkennus:
Tuo n. 100mm siis kesäkuun sademäärä.
-
Noin 60 mm on kesäkuun normaali sademäärä. 60.5 mm on tullut nyt 23. päivän iltaan mennessä. Eli ei olla vielä mitenkään kummallisessa sadetilastossa ollenkaan. Toukokuu 56,9 mm Salossa tuntui ihmeellisen kostealta poikkeukselta, mutta normisateet keskimäärin 30 v ajalta ovat antaneet kuitenkin 45 mm.
-SS-
No ehhehe...Mikä ihme Dome on laskeutunut Lohjan ylle? Suomen sateisimpia paikkakuntia joskus kun on ollut... Täällä naapurissa taas eilen 8mm. Ja koko ajan tulee lisää. 100mm kieppeillä nyt mennään, ihan tarkka raportti vielä auki. Naapurin "langaton sademittari", elikkä tekstari raportti hieman myöhässä. :P
Ehkä toi kokonaismääräkin olis vielä siedettävän rajoissa, jos olis tullut pienempinä annoksina, mutta kun ei... Varsinkin kun toukokuukin jo säilytti kosteustasapainon kovin kostean puolelle. Oraat olis olleet ihan kohtuulliset, taas kerran. Mutta ei enää. >:( Sitten joskus... jos nimittäin sateet nyt sitten joskus taukoavat... ja pelto hieman kuivuu... taidan sovittaa sähköviskurin mönkkäriin ja huiskia puna-apilaa niihin kohtiin joissa vesi on tappanut kaiken alleen. Tulis sit edes jotain kasvustoa, ehkä...
Nooh kun muistelet 2010 tai 2011 ei paljon Lohjalla satanut.
Nyt näkyy peruskuivatuksen vaikutus, ainakin omassa sydämessä
pistää kun katsoo, että piiriojat ja veto-ojan olisi voinut perata
jo viisi vuotta sitten. Kun siis olisi koko aukean saanut pitää
ojatta näinä menneinä kuivina vuosina.
En tiedä olenko nähnyt oikein, mutta Uudenmaan kevytmuokatuissa
näkyy sellaista, että vesi ei mene läpi vaan jää pinnalle
lammikoiksi. Oras kellastuu. Osasyy lienee pahnajätteen tautien
tarttuminen sateen roiskeissa. Neljänä vuotena viidestä kynnökset
ovat kuivuneet pahanlaisesti. Ehkä nyt on sitten kevätkynnön vuoro.
-SS-
-
Heh, arvaas vaan riittääkö miesmuisti nyt noin monta vuotta taaksepäin. ;D
Tossa Virkkalantien varressa kattelin kun säläojat näkyy nyt harvinaisen selvästi vihreinä viivoina, kellastuvassa kasvustossa. Täytyy jalkautua katsomaan lähemmin, ja merkata mahdollisia uusia sorasilmäke paikkoja...
Yks vaihtoehto ois kans hilata Metsäman mallinen kaivuuyksikkö mönkkärillä märkiin kohteisiin ja vähän avustaa veden siirtymistä ojiin... Mutta eihän tuonne sateeseen viitsi mennä sotkemään edes niin kevyellä kalustolla.
Ja joo, kieltää ei voi, etteikö tämä vuosi kurittaisi suorakylväjää. Vantaan viillot täyttyy ensimmäisenä kun tulvii... Jos sateet olis normalisoituneet toukokuun jälkeen, olisin hyötynyt suorakylvöstä. Paikoitellen en pertsa-tyylillä olis päässyt kylvämään yhtä aikaisin. (hassu väite ehkä, mutta Semeaton etu esim. VM:ään verrattuna)
-
140 millii on tullu tääl huhtikuun 25 päivän jälkeen.tän päiväset siihen sit viel pääl,mitä tulee
-
tänään tulee tonni typpiliuosta. voi olla et tarvii jättää ajamatta. tein just päätöksen että loput amaretot jää ilman lisätyppeä ja viimeisen 100 kg Cannia syysvehnälle jätän ensi vuodelle. menköön valkuaisesta rehuksi sit.
hakkeella kuivaavat mööpelit maksavat tänä vuonna takasin veikkaan..
-
Heh, arvaas vaan riittääkö miesmuisti nyt noin monta vuotta taaksepäin. ;D
Tossa Virkkalantien varressa kattelin kun säläojat näkyy nyt harvinaisen selvästi vihreinä viivoina, kellastuvassa kasvustossa. Täytyy jalkautua katsomaan lähemmin, ja merkata mahdollisia uusia sorasilmäke paikkoja...
Yks vaihtoehto ois kans hilata Metsäman mallinen kaivuuyksikkö mönkkärillä märkiin kohteisiin ja vähän avustaa veden siirtymistä ojiin... Mutta eihän tuonne sateeseen viitsi mennä sotkemään edes niin kevyellä kalustolla.
Ja joo, kieltää ei voi, etteikö tämä vuosi kurittaisi suorakylväjää. Vantaan viillot täyttyy ensimmäisenä kun tulvii... Jos sateet olis normalisoituneet toukokuun jälkeen, olisin hyötynyt suorakylvöstä. Paikoitellen en pertsa-tyylillä olis päässyt kylvämään yhtä aikaisin. (hassu väite ehkä, mutta Semeaton etu esim. VM:ään verrattuna)
Tuo kertoo vaan huonosta maan rakenteesta. Edellytykset korjata tilanne on hyvä, koska salaojat näkyvät kasvustossa. Eli toimivat.
Eli "höpö-" heinää ja jankkurointia.
Molemmat turhia syteemejä joidenkin mielestä, mutta erittäin toimivia.
-
Jos ei vielä ole kylvetty, onhan pohjalla 400/500 € (tuki)sato aina ? Voi tulla parempi
tuotto kuin sillä 3-4 tonnin ohralla puituna ja kuivattuna ? Kaikki aina touhottavat,
että se 4 tonnin viljanviljely on tappiollista, eli jos sade pilaa tilan touhut, rahaa
jää viljelijälle enemmän ?
Eli ainoa vamma kylvämättä/puimatta jääneille tiloille on isännän itsetunnon vaurio ?
-SS-
Tää on niin totta, itse en olisi ohtaa kylvänyt enää pariin viikkoon, olkoonkin aikaisia lajikkeita. Riistapeltoa tms., tukierolla saa jo karjatilakin ostaa pari tonnia viljaa. Ilman syksyn kuluja... Riistapeltoon voi hukata kaikki siemenjemmat, mitä vuosien varrella tullut, tai sitten suoraan laarista viskaan sekaisin kaikkea ja ehkä kaupasta jotain lisäksi. Tavoitehan on tehdä riistapelto, ei mahdollisimman kallis riistapelto :P
-
Jos ei vielä ole kylvetty, onhan pohjalla 400/500 € (tuki)sato aina ? Voi tulla parempi
tuotto kuin sillä 3-4 tonnin ohralla puituna ja kuivattuna ? Kaikki aina touhottavat,
että se 4 tonnin viljanviljely on tappiollista, eli jos sade pilaa tilan touhut, rahaa
jää viljelijälle enemmän ?
Eli ainoa vamma kylvämättä/puimatta jääneille tiloille on isännän itsetunnon vaurio ?
-SS-
Tää on niin totta, itse en olisi ohtaa kylvänyt enää pariin viikkoon, olkoonkin aikaisia lajikkeita. Riistapeltoa tms., tukierolla saa jo karjatilakin ostaa pari tonnia viljaa. Ilman syksyn kuluja... Riistapeltoon voi hukata kaikki siemenjemmat, mitä vuosien varrella tullut, tai sitten suoraan laarista viskaan sekaisin kaikkea ja ehkä kaupasta jotain lisäksi. Tavoitehan on tehdä riistapelto, ei mahdollisimman kallis riistapelto :P
30.6. asti "pitää" yrittää kun ei tullut tehtyä muutosilmoitusta.
Muuten menee hyvin mutta tuo järvi joka on viimevuosina toimittanut pellon virkaa, on sijainniltaan kuin kellonviisareiden akseli ja homman etenemisen seuraajia on ympärillä enempi kuin jokaiselle kellotaulun numerolle. Valvontaa siis riittää kotitarpeiksi. ;D
-
Päin #ittua menee tänä vuonna kaikki, paitsi #¤rpä.. :-X
-
Mitenkähän mahtaa syysviljojen kylvölle käydä tänä vuonna... laskeskelin että alkaa tulla kiire saada ruista rukiinkaan perään, saati sitten kevätviljojen (tällä korkeudella). Toisaalta on sitten niitä plänttejä joille ei mitään järkevää saanut kylvettyä, kesantona ym. nyt? Joihin kerkiää hyvin syysviljan kanssa...
...noh, liian aikaista ehkä vielä ajatella noin pitkälle...
-
On muuten aika "hienoa" katsella kun ammattiviljelijän populaatio menee nurin kuin metsää konsanaan Osaran aukeilla.
Tällaisen tyhmän harrastelijan tiheämpi Evolo pysyy pystyssä kuin tatti lukuisista liiallisista(sanottiin) itämerisaastemolekyyleistä riippumatta.
Moddus on hyvä kaveri, kun se toimii. ;D
-
Mitenkähän mahtaa syysviljojen kylvölle käydä tänä vuonna... laskeskelin että alkaa tulla kiire saada ruista rukiinkaan perään, saati sitten kevätviljojen (tällä korkeudella). Toisaalta on sitten niitä plänttejä joille ei mitään järkevää saanut kylvettyä, kesantona ym. nyt? Joihin kerkiää hyvin syysviljan kanssa...
...noh, liian aikaista ehkä vielä ajatella noin pitkälle...
Juu on. Kerääjäkasvin takia muutenkin on alettava harjoittelemaan lokakuun alun syysvehnän kylvöjä. Näillä näkymin vaikuttaa toimivalta systeemiltä sekin. Tavarat on oltava valmiina jo syyskuun lopulla, kyntö pienenkin poudan alle ja illalla minimiäestyksellä ja 50% suurennetulla TOS siemenmäärällä.
-SS-
-
Vielä en ole lyömässä hanskoja tiskiin tämän kesän suhteen viljan osalta... Strobeja turha laittaa viivästyttämään tuleentumista. Antaa sitten vaikka tautien "kypsentää" viljat pellolla jos niin on käydäkseen. Kunhan nyt pystyssä pysyis niin ollaan jo paljon voiton puolella. Pidemmän ajan epävarmoja ennusteita kun katselee niin heinäkuussa voisi tulla ihan hyviä ilmoja kartuttamaan lämpösummaa. Nurmea tuntuu onneksi pukkaavan ihan mukavasti ja sitä pitää korjata hyvin sulavana niin ei tarvi täydennellä niin paljon energiaa viljalla jos käykin niin että jyvien keräily jää syksyllä huonolle tolalle.
-
Mitenkähän mahtaa syysviljojen kylvölle käydä tänä vuonna... laskeskelin että alkaa tulla kiire saada ruista rukiinkaan perään, saati sitten kevätviljojen (tällä korkeudella).
Saneerauskasvi alkukesäksi ja syysviljat loppuvuodeksi.
Kyllä helpottaa tuo viiden aarin perunamaa elämää. Saa rahat tilille ja perunat talveksi.
-
Mitenkähän mahtaa syysviljojen kylvölle käydä tänä vuonna... laskeskelin että alkaa tulla kiire saada ruista rukiinkaan perään, saati sitten kevätviljojen (tällä korkeudella).
Saneerauskasvi alkukesäksi ja syysviljat loppuvuodeksi.
Kyllä helpottaa tuo viiden aarin perunamaa elämää. Saa rahat tilille ja perunat talveksi.
Tarkoitatko että ei tarvitse olla voimassa perunantuotantosopimusta,
jotta voi merkitä muutamalla peruna-aarilla loput tilan pelloista
saneerauskasvitoimenpiteelle ? Kun keväällä kyselin, niin sanottiin,
että tarkoitettu vain vihkiytetyille perunakuninkaille ja sokerijuurikasprinsseille.
Vai mikä homma tossa saneeraustoimenpiteessä on ?
-SS-
-
Tarkoitatko että ei tarvitse olla voimassa perunantuotantosopimusta,
jotta voi merkitä muutamalla peruna-aarilla loput tilan pelloista
saneerauskasvitoimenpiteelle ? Kun keväällä kyselin, niin sanottiin,
että tarkoitettu vain vihkiytetyille perunakuninkaille ja sokerijuurikasprinsseille.
Vai mikä homma tossa saneeraustoimenpiteessä on ?
-SS-
Saneerauskasvi -toimenpiteen ehdot eivät täyty, jos viljelykierrossa ei ole perunaa/sokerijuurikasta/avomaan vihanneksia.
Eli sinä vuonna pitää perunaa olla viljelykierrossa kun ilmoittaa saneerauskasvilohkon. Sekä asetuksissa ei ole määritetty mitään minimi-alaa eli pienin kasvulohkoala 0,05 ha.
Voihan ne kertoa, mutta asetukset sanoo noin.
-
Joo taisivat sokerimiehet koulutustilaisuudessa huudella vähän ketunhäntä kainalossa, jäi mieleen, että ei missään tapauksessa muille kuulu kuin heille eturivisille, jos todellakaan ei ole sopimusviljelijöitä tässä toimenpiteessä ajateltu, onhan tuo harmi kun ei ole tuommoista tukea miettinyt, onhan meillä ollut vähintään 5 aaria perunaa vuodesta 1960 asti, ja kasvatuspaikkojakin on ollut useita. Ajattelin itse asiassa laittaa omaan piikkiin kesannolle ameriikan retikkaa, mutta sitten juuri tuon tukipolitiikan mahdollisuuden kyllä hukkasin kokonaan. Viherkesanto häviäisi tosiaan 300 eurolla, jos tuommoinen toimenpide olisi ollut ajatuksissa.
-SS-
-
Tarkoitatko että ei tarvitse olla voimassa perunantuotantosopimusta,
jotta voi merkitä muutamalla peruna-aarilla loput tilan pelloista
saneerauskasvitoimenpiteelle ? Kun keväällä kyselin, niin sanottiin,
että tarkoitettu vain vihkiytetyille perunakuninkaille ja sokerijuurikasprinsseille.
Vai mikä homma tossa saneeraustoimenpiteessä on ?
-SS-
Saneerauskasvi -toimenpiteen ehdot eivät täyty, jos viljelykierrossa ei ole perunaa/sokerijuurikasta/avomaan vihanneksia.
Eli sinä vuonna pitää perunaa olla viljelykierrossa kun ilmoittaa saneerauskasvilohkon. Sekä asetuksissa ei ole määritetty mitään minimi-alaa eli pienin kasvulohkoala 0,05 ha.
Voihan ne kertoa, mutta asetukset sanoo noin.
Mahtaaks siellä lukea että; perunanviljelykierrossa oleville lohkoille voi ilmoittaa saneerauskasvin.
Kait tarkastaja tms. lopulta määrittelee missä se saneerauskasvi on hyväksyttävää.
-
Mahtaaks siellä lukea että; perunanviljelykierrossa oleville lohkoille voi ilmoittaa saneerauskasvin.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
"Monimuotoisuuspeltoja saa olla enintään 15 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta. "
-
Mahtaaks siellä lukea että; perunanviljelykierrossa oleville lohkoille voi ilmoittaa saneerauskasvin.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
"Monimuotoisuuspeltoja saa olla enintään 15 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta. "
Saneerauskasvia saa olla vherryttämisvaatimukset täyttävästi kunhan EFA ja kolmen kasvin vaatimus täyttyvät, eli kahta eri saneerauskasvia esimerkiksi 75% ja 20 %. Monimuotoisuuspelto on "peltoluonnon monimuotoisuus"-pääkohdan eri alakohta kuin saneerauskasvi-toimenpide. Tähän samaan pääkohtaan liittyy kerääjäkasvi ja viherlannoitusnurmi. Ainoa toimenpide, jolla on rajoitus alasta, on monimuotoisuuspellot (riista, lintu jne pellot)
Ehkäpä tuli arvioiduksi väärin tuo ympäristökorvausjärjestelmä. Tuo saneerauskasvit - toimenpide menee noin 80€ siemenkustannuksella, useat viherlannoitusnurmiseokset tekevät sen saman kuluina, ja saa vain 54 euroa.
Tuo 300 on melkein liian hyvää ollakseen totta. Siksi sitä selvästi taukokahveilla harhautettiinkin noissa tilaisuuksissa kuulumaan vain sokeri- tai perunasopimuksien, tai avomaanvihannes-ammattitoiminnan alaisille tiloille.
-SS-
-
Kun vuodesta 87 puhutaan niin muutama muistikuva. olin silloin armeijassa silloisessa HelItr:ssä. Touot tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa, kesäkuussa puolustusvoimien lippujuhlaparaatissa Senaatintorilla paleli aika lailla. Viimeiset kuivat heinät tehtiin heinäkuun lopulla.
Ekat ohrat puitiin syyskuun alussa. Erityisen hyvin on jäänyt mieleen eräs lokakuun alun torstai. Olin silloin Auk:n apukouluttajana ja silloinen koulun johtaja majuri Vehviläinen kutsui luokseen kaikki santsarit ja koksun. Ilmoitti että tulevana viikonloppuna mennään Hankkijan kasvinjalostuslaitokselle sadonkorjuutöihin. Tulin avanneeksi suuni ja totesin että olisihan noita sadonkorjuuhommia kotonakin. Iltapäivällä sitten kutsuttiin kaikki aukissa olleet maatilojen pojat johtajan luokse ja majuri ilmoitti että menkää kotiin töihin ja tulkaa maanantai-iltana takaisin. Hankkija jäi sillä kertaa auttamatta. Tuon ylimääräisen loman aikana puitiin kauraa, tai paremminkin kauran kuoria, hlp oli muistaakseni jotain nelosella alkavaa.
Tänä vuonna on kaikki ainekset vastaavaan, mutta lämmin heinä-elokuu voi tuoda hyvänkin sadon.
-
Mahtaaks siellä lukea että; perunanviljelykierrossa oleville lohkoille voi ilmoittaa saneerauskasvin.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
"Monimuotoisuuspeltoja saa olla enintään 15 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta. "
Saneerauskasvia saa olla vherryttämisvaatimukset täyttävästi kunhan EFA ja kolmen kasvin vaatimus täyttyvät, eli kahta eri saneerauskasvia esimerkiksi 75% ja 20 %. Monimuotoisuuspelto on "peltoluonnon monimuotoisuus"-pääkohdan eri alakohta kuin saneerauskasvi-toimenpide. Tähän samaan pääkohtaan liittyy kerääjäkasvi ja viherlannoitusnurmi. Ainoa toimenpide, jolla on rajoitus alasta, on monimuotoisuuspellot (riista, lintu jne pellot)
Ehkäpä tuli arvioiduksi väärin tuo ympäristökorvausjärjestelmä. Tuo saneerauskasvit - toimenpide menee noin 80€ siemenkustannuksella, useat viherlannoitusnurmiseokset tekevät sen saman kuluina, ja saa vain 54 euroa.
Tuo 300 on melkein liian hyvää ollakseen totta. Siksi sitä selvästi taukokahveilla harhautettiinkin noissa tilaisuuksissa kuulumaan vain sokeri- tai perunasopimuksien, tai avomaanvihannes-ammattitoiminnan alaisille tiloille.
-SS-
Jos se nyt on noin tärkeää, niin kuinka paljon sitten viljapelloilla on ankeroisia, joita saneerauskasveilla tuhotaan.
Saneerauskasvien siemenet loppuivat keväällä Sucrokselta ja toivottavasti kaikki käyttävät niitä ankeroisten tuhoamiseen, eikä vaan tukien nostamiseen.
Itekin laitoin pahimpiin peltoihin retikkaa ja sinappia.
Ei näitä saneeraustukia pitäisi käyttää kaikkien pöttöjen näennäistouhuissa. >:(
-
Kato, vuosi vanha Hardi tiellekin.... ;D
-
Ja täten julistan virallisesti ja torellisesti katovuoden omille pelloille. Sen verran runsaasti näkyy tuota vettä olevan joka paikassa että alkaa hukkua niin oraat kuin itämättömätkin viimeisten kylvöjen jyvät. Jos kuitenkin vielä rohkenisi yli 2 tonnin keskisatoja viljakasveille odotella sentään, jos noita kyntömaiden kylvöjä sitten saa syksyllä millään puitua kun eivät ne kuivuneet keväälläkään millään kuivalantakärryä kantavaan kuntoon. Ainoa positiivinen asia tänä keväänä oli että mitään merkittävää ei hajonnut mistään koneesta kevättöissä.
-
Mahtaaks siellä lukea että; perunanviljelykierrossa oleville lohkoille voi ilmoittaa saneerauskasvin.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
"Monimuotoisuuspeltoja saa olla enintään 15 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta. "
Hyvä tarkennus.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
Katse kiinnittyy em. lauseessa sanoihin VOIDAAN MYÖNTÄÄ.
Ehkä saneerauskasvituen saanti ei olekkaan isännän päätettävissä ?
-
Jonkinlainen heikko muistikuva on itsellänikin vuoden 1987 touhuista. Silloin tosin oli maajussin ja koko elintarvikeketjun toimintaympäristö aika lailla erilainen.
Olisi aika kova harjoitus koko ketjulle jos nykyolosuhteissa tulisi selkeä kato laajalti koko Suomen päätuotantoalueille. Löytyisikö hallitukselta rahaa laajamittaisiin katokorvauksiin? Ostaisiko teollisuus ollenkaan heikkolaatuisia viljoja? Millä hinnalla saataisiin tuotua maahan kotieläinten rehuvilja? Mistä se tuotaisiin ja millä logistiikalla? Kuinka monelle tilalle katovuosi olisi viimeinen niitti joka vie koko roskan voudin vasaran alle?
Mihinkä halavatun katokorvauksiin? Jos ei jokavuotinen vajaan 500 euron katokorvaus riitä valtion avuksi, täytyy kyllä olla aito demari
Ja jos puinnin venymistä joku jo murehtii, niin kannattaa miettiä jo nyt millä kasvuston syksyllä murskaa madonruuaksi. Nythän ei tartte enää Stasiakaan pelätä siinä hommas
-
Tuo kertoo vaan huonosta maan rakenteesta. Edellytykset korjata tilanne on hyvä, koska salaojat näkyvät kasvustossa. Eli toimivat.
Eli "höpö-" heinää ja jankkurointia.
Molemmat turhia syteemejä joidenkin mielestä, mutta erittäin toimivia.
Mitenkään väheksymättä mielipidettäsi; toteaisin kuitenkin ettei tällaisia vesimääriä savimaa pysty käsittelemään, millään keinolla. Tän päivän saldo 19mm, ja vielä on pari tuntia jäljellä. Noin parinkymmenen millin päiviä on ollut useampia. Kahden peräkkäisen päivän paras saldo 44mm... Kesäkuussa nyt yht. 110mm. Toukokuussakin tuli 70mm...Joka yksistään on about triplat normaalihkoon etelän kevääseen ... Kerpele, ku autokin jo uppoo nurmikolle, vaikka melkein kukkamultaa. Näillä seuduilla kun yleensä kylvöjen jälkeiset sateet on tosi kortilla, heinänteko ilmoihin saakka...
Mutta kuten sanoin, uskon kyllä että tarjoamistasi lääkkeistä olisi hyötyä, ihmeisiin nekään eivät kuitenkaan kykene. Lähinnä puna-apila, on ollut kierrossa mukana reilun vuosikymmenen 15-30% painotuksella. Kultivointi ei valitettavasti ole vielä ollut käytössä, hankinnassa kuitenkin.
-
toivottavasti kaikki käyttävät niitä ankeroisten tuhoamiseen, eikä vaan tukien nostamiseen.
Eihän se ollut pelkästään ankeroistorjuntaan tarkoitettu vaan nimenomaan myös syvän juuren
ansiosta tallautuneen ja pilalle juntatun maaperän möyhennyskeino, kaveriksi jankkurille esmes ?
Eipä tuota nyt sitten ole haettu kun erikoisviljelijät todellakin ärtyisästi suhtautuivat kun sitä kyselin,
et todellakaan, ei mikään takarivin taavi rupee leikkimään semmosilla....peruna-ammattilaisten
touhua kas.
Mut siis jos vaikka kolmasosa pelloista noukkisi saneerauskasvit niin siinähän se koko
ympäristökorvauspotti olisikin. Ymmärrän, että tukirohmuja ei kaivata. Kerääjäkasvitoimenpide
pääsi jo karkaamaan käsistä.
-SS-
-
Tuo kertoo vaan huonosta maan rakenteesta. Edellytykset korjata tilanne on hyvä, koska salaojat näkyvät kasvustossa. Eli toimivat.
Eli "höpö-" heinää ja jankkurointia.
Molemmat turhia syteemejä joidenkin mielestä, mutta erittäin toimivia.
Mitenkään väheksymättä mielipidettäsi; toteaisin kuitenkin ettei tällaisia vesimääriä savimaa pysty käsittelemään, millään keinolla. Tän päivän saldo 19mm, ja vielä on pari tuntia jäljellä. Noin parinkymmenen millin päiviä on ollut useampia. Kahden peräkkäisen päivän paras saldo 44mm... Kesäkuussa nyt yht. 110mm. Toukokuussakin tuli 70mm...Joka yksistään on about triplat normaalihkoon etelän kevääseen ... Kerpele, ku autokin jo uppoo nurmikolle, vaikka melkein kukkamultaa. Näillä seuduilla kun yleensä kylvöjen jälkeiset sateet on tosi kortilla, heinänteko ilmoihin saakka...
Mutta kuten sanoin, uskon kyllä että tarjoamistasi lääkkeistä olisi hyötyä, ihmeisiin nekään eivät kuitenkaan kykene. Lähinnä puna-apila, on ollut kierrossa mukana reilun vuosikymmenen 15-30% painotuksella. Kultivointi ei valitettavasti ole vielä ollut käytössä, hankinnassa kuitenkin.
Jollakin oli joskus samanlaista ongelmaa, että salaojien kohdat olivat hyväsä kasvussa. Jankkurointi vajaaseen puoleen metriin myyräauraveto"kuulat" kiinni kävin nykimässä pellon auki. Jäi vielä vuodeksi stabiloitumaan. Nykyään ei tinttausongelmia.
Samanlaista sateenläpäisyä ei savimaalle saa edes jeesuksen pierullakaan kuin hiekkamaalle. Mutta pitkän ajan ongelmiin maan rakenteella on merkitystä.
-
toivottavasti kaikki käyttävät niitä ankeroisten tuhoamiseen, eikä vaan tukien nostamiseen.
Eihän se ollut pelkästään ankeroistorjuntaan tarkoitettu vaan nimenomaan myös syvän juuren
ansiosta tallautuneen ja pilalle juntatun maaperän möyhennyskeino, kaveriksi jankkurille esmes ?
Eipä tuota nyt sitten ole haettu kun erikoisviljelijät todellakin ärtyisästi suhtautuivat kun sitä kyselin,
et todellakaan, ei mikään takarivin taavi rupee leikkimään semmosilla....peruna-ammattilaisten
touhua kas.
Mut siis jos vaikka kolmasosa pelloista noukkisi saneerauskasvit niin siinähän se koko
ympäristökorvauspotti olisikin. Ymmärrän, että tukirohmuja ei kaivata. Kerääjäkasvitoimenpide
pääsi jo karkaamaan käsistä.
-SS-
Ainakin juurikasankeroisen kanssa paras lääke on raju viljelykierto. Kerran neljässä vuodessa koitetaan pitää sääntönä tässä talossa.
Yhden vuoden saneerausvaikutus pahasti saastuneella pellolla on ihan ok. Vielä parempi, jos sitä käytettäisiin myös seuraavana vuonna. Sjt on tätä tutkinut.
Yhden vuoden syväjuurikasvin viljely tintatulle juurikasmaalle on yhtä tyhjän kanssa. Parempi tietenkin kuin ei mitään, mutta jankkuroinnin yhteydessä maa saisi stabiloitua vielä yhden vuoden niin, ettei siellä ajettaisi turhia ajoja. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Eli pari vuotta ainakin joitain syväjuurisia kasveja sun muita heiniä.
-
Mihinkä halavatun katokorvauksiin?
Laki satovahinkojen korvaamisesta on edelleen voimassa. Tämä huusholli ei kylläkään ole ko. korvausta vielä koskaan koko EU-aikana hakenut eikä tietysti saanutkaan.
-
Mahtaaks siellä lukea että; perunanviljelykierrossa oleville lohkoille voi ilmoittaa saneerauskasvin.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
"Monimuotoisuuspeltoja saa olla enintään 15 prosenttia maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta. "
Hyvä tarkennus.
"Ympäristökorvausta saneerauskasveista voidaan myöntää viljelykierrossa peruna-, sokerijuurikas- tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille. "
Katse kiinnittyy em. lauseessa sanoihin VOIDAAN MYÖNTÄÄ.
Ehkä saneerauskasvituen saanti ei olekkaan isännän päätettävissä ?
Joopa viiden aarin peruna-ala ei pelasta tätä. Menee lhp:eeks tai tuki menetykseks koko alalta... ;D
-
Kaikki toukokuun lopun kylvöt alkaa olla keltaisia...
-
Kaikki kesäkuun kylvöt alkaa olla keltaisia...
-
>Kaikki kesäkuun kylvöt alkaa olla keltaisia.
Ihan höpöjuttuja
Normaaleilta näyttävät
-
Lähes kaikki kylvöt alkaa näyttämään erinomaiselta...
...Hukkuneita laikkuja ym. lukuunottamatta ::) Vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon sadon suhteen.
-
Lähes kaikki kylvöt alkaa näyttämään erinomaiselta...
...Hukkuneita laikkuja ym. lukuunottamatta ::) Vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon sadon suhteen.
Viskalla kylvetyt näyttää iteasiassa erinomaisilta ja kaikki muutkin kesäkuun puolella kylvetyt. :D
-
toissa kesänä kaivetut kivet löytää nyt kun niiden montuissa näkyy seisovan vesi tai muuten vaan kasvusto on neljännes siitä mitä vieressä koskematon... ja pinta sellasessa homeessa tahimuutajotain... onneks noita ei monta... kylvön aikaan ei päässy yli kuin vauhilla ja äes kevennettynä varpajyrälle... viime kesänä syskyllä sai ajaa saman kohdan yli silppurilla huoleti. maa taitaa olla märkää!
-
Vielä reilu viikko sitten kaikki kylvöt näyttivät hyviltä, jopa erinomaisilta, vaikka vettä tuli silloinkin jo hieman liikaa. Nyt satanut viikossa n 100mm ja lisää tulee koko ajan. Lopputuloksen saattaa arvata. >:(
-
Kato tuli jo julistettua aiemminkin mutta nyt näyttää jo täyskato olevan oikea sana. Ne jyvät, jotka eivät ole itäneet, ovat täysin mädäntyneet maahan, ja ohrat kellatuvat ja juuret mustuvat kasvuun lähteneillä kohdilla. Kauraa on lahonnut maahan hehtaarikaupalla ja vain kylvökonetta päisteissä nostaessa pintaan jääneet jyvät itäneet niillä lohkoilla. Eipä kyllä ole rikkakasvejakaan itänyt. Ja maa niin märkää että ei saa edes uudelleen kylvettyä. Mitä noittenkin kanssa oikein pitää tehdä? 18 ha vehnää ainoat kunnolliset kylvökset jokusen ohrahehtaarin ohella, loput päin p*rsettä totaalisesti.
-
Kato tuli jo julistettua aiemminkin mutta nyt näyttää jo täyskato olevan oikea sana. Ne jyvät, jotka eivät ole itäneet, ovat täysin mädäntyneet maahan, ja ohrat kellatuvat ja juuret mustuvat kasvuun lähteneillä kohdilla. Kauraa on lahonnut maahan hehtaarikaupalla ja vain kylvökonetta päisteissä nostaessa pintaan jääneet jyvät itäneet niillä lohkoilla. Eipä kyllä ole rikkakasvejakaan itänyt. Ja maa niin märkää että ei saa edes uudelleen kylvettyä. Mitä noittenkin kanssa oikein pitää tehdä? 18 ha vehnää ainoat kunnolliset kylvökset jokusen ohrahehtaarin ohella, loput päin p*rsettä totaalisesti.
Onhan kylvöaikaa jatkettu kolme viikkoa ::)
-
Huhtikuun kylvöt kuin kasvukirjasta. Toukokuun alun hyviä. Toukokuun puolessa välissä kylvetyt "sinnepäin". Toukokuun lopussa kylvetyt karmeita paskoja.
Tämä koskee siis täälläpäin kasvavia kansakunnan elintarvikkeita.
Huhtikuu, niin.... ::)
-
Huhtikuun kylvöt kuin kasvukirjasta. Toukokuun alun hyviä.0 Toukokuun puolessa välissä kylvetyt "sinnepäin". Toukokuun lopussa kylvetyt karmeita paskoja.
Tämä koskee siis täälläpäin kasvavia kansakunnan elintarvikkeita.
Huhtikuu, niin.... ::)
Täällä on toisin päin. En ole koskaan aikaisemmin ohralle edes miettinyt laittaa korrensäädettä, nyt oli 30 päivää sitten kylvetty Elmeri karannut osin lakoiseksi naatiksi, traktorin etupyörän melkein peitti; eli hermo meni ja sonis purkille mars. 65 päivää sitten kylvetyt ohrat ovat vieläkin kellertävän punaisia, vaaksan korkuisia , minitähkä tulossa.
-SS-
-
Huhtikuun kylvöt kuin kasvukirjasta. Toukokuun alun hyviä. Toukokuun puolessa välissä kylvetyt "sinnepäin". Toukokuun lopussa kylvetyt karmeita paskoja.
Tämä koskee siis täälläpäin kasvavia kansakunnan elintarvikkeita.
Huhtikuu, niin.... ::)
Eikö siellä näy muka kesäkuussa kylvettyjä? Eilen kiertelin tuolla takamailla, voi herranjumala niitä, mun sanat ei riitä kertomaan :D
-
Täälläpäin vehnät ja kaurat joka-aikaan kylvettyinä jonkinnäköisiä. Ohrat kylvöajasta riippumatta keskinkertaisista totaalituhoon.
Itse sain ensimmäisenä keväänä huhtikuussa jurtit kylvettyä, mutta loppupouta meni kakkaleikeissä.
Aika keltaisia lohkoja on ympäri eteläistä Varsinais-Suomea. Jopa rinnemaat saattavat olla aivan kirkkaan keltaisia. Kaura ja vehnämaat ovat sitten punaisia.
-
Eikös kuminan kylvölle olisi vielä ihan hyvä aika? Jos tarkastus sattuu niin sitten on kyllä väärä kasvi mutta...
-
Lähes kaikki kylvöt alkaa näyttämään erinomaiselta...
...Hukkuneita laikkuja ym. lukuunottamatta ::) Vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon sadon suhteen.
Kaikki kylvöt märemmästä alkaa näyttämään kirkkaan keltaiselta noin puolet,eilinen 20mm ukkoskuuro teki hyvää...Vesilinnutkin on taitanut lähteä etsimään kuivempaa maata.
-
Lähes kaikki kylvöt alkaa näyttämään erinomaiselta...
...Hukkuneita laikkuja ym. lukuunottamatta ::) Vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon sadon suhteen.
Viskalla kylvetyt näyttää iteasiassa erinomaisilta ja kaikki muutkin kesäkuun puolella kylvetyt. :D
Mulla ei oo kesäkuun puolella kylvettyjä kuin yks vajaa 16ha:n lohko, se näyttää kieltämättä erinomaiselta. On vain raakasti jäljessä kuukautta aiemmin kylvettyihin, Bragea, ja tuohon viimeiseen suunnittelen rikkaruiskutusta lähipäivinä eka moddus satsin kaa, eka kylvöt lippulehdellä ja niihin viimeinen jarru ja tautiaine.
Ne näyttää hyviltä, mutta niissä juuri niitä hukkuneita laikkuja, ovat saaneet jokaikisene tipan näistä kevään sateista. Jos saisin valita, olisin kylvänyt siitä huolimatta kaikki Toukokuun alussa.
Kymppimilli tullut suunnilleen tästä sateesta, tällainen sade tuntuu suorastaa kuivattavalta. Nivalan suunnalla on tainnut tulla reilusti enemmän, siellä mahtaa olla karua kun tässä vaiheessa on tullut paljon vettä. Kylvöjen viivästyminen sateiden vuoksi, sekä pienille oraille tulleet lätäköt ei lähellekään niin paha kuin korrenkasvu vaiheessa tullut kellastuminen.
-
Lämpöä vaatis viljat nyt kovasti, mutta ainakin tänne suunnalle seuraava 10 vrk ennuste ei näytä kovin kaksiselta. Vähän aikaa lämmintä ja sitten viilenee taas. Nurmi kasvaa kyllä komiasti, mutta kolmen sadon korjuussa menee varmaan lokakuulle viimeisen teko ::) On sitä rehua joskus tehty silloinkin, mutta eipä se kovin esikuivattua tahdo enää olla.
-
Lämpöä vaatis viljat nyt kovasti, mutta ainakin tänne suunnalle seuraava 10 vrk ennuste ei näytä kovin kaksiselta. Vähän aikaa lämmintä ja sitten viilenee taas. Nurmi kasvaa kyllä komiasti, mutta kolmen sadon korjuussa menee varmaan lokakuulle viimeisen teko ::) On sitä rehua joskus tehty silloinkin, mutta eipä se kovin esikuivattua tahdo enää olla.
Kuka sen kolmosen pakottaa ottamaan?
-
Täälläpäin vehnät ja kaurat joka-aikaan kylvettyinä jonkinnäköisiä. Ohrat kylvöajasta riippumatta keskinkertaisista totaalituhoon.
Itse sain ensimmäisenä keväänä huhtikuussa jurtit kylvettyä, mutta loppupouta meni kakkaleikeissä.
Aika keltaisia lohkoja on ympäri eteläistä Varsinais-Suomea. Jopa rinnemaat saattavat olla aivan kirkkaan keltaisia. Kaura ja vehnämaat ovat sitten punaisia.
Kyllä se vaan tuo kevytmuokkaus on tuota keltasta laittannu. Yhtäkään tietämääni kynnettyä ei ole keltainen vallannut, kokonaan, kylvöajasta riippumatta. Sitten on semmosia 10 ha kirkkaankeltaisia läiskiä. Ja puoli metriä korkeita saunakukkia siinä vihreinä. Ja nehän ovat juuri sen kevytmuokkauksen jalostamia.
Olet varmaan ajellut meiltä päin ohi; kyllä ruis ja syysvehnä vaan tämmäsenä vuonna voivat hyvin, itellä ei ole ollut uskallusta lannoittaa mitään 300 kg typpeä, mutta katselin sitä isoa neliötä Saloon päin lähdettäessä, siinä on tähkät tulossa kuin osmankäämin päät. Raetta laitettin aikamonta suursäkkiä siihen, sekä huhtikuulla että nyt kesäkuussa.
Itse koetan saada väriä tummaksi solatrelilla ja muutamalla litralla typpiliuosta. Aika toivotonta näpertelyä. Voimasta on puute ja odotankin alle 10 jäävää valkuaista, kun tuli nuo prosarotkin laitettua nyt sitten kuitenkin. Kaksi kertaa päällekkäin levittimellä keväällä ajettu on kuin olisi vihreitä 70-luvun kravatteja pantu pystyyn nippuun. 8)
-SS-
-
Kymppimilli tullut suunnilleen tästä sateesta, tällainen sade tuntuu suorastaa kuivattavalta. Nivalan suunnalla on tainnut tulla reilusti enemmän, siellä mahtaa olla karua kun tässä vaiheessa on tullut paljon vettä. Kylvöjen viivästyminen sateiden vuoksi, sekä pienille oraille tulleet lätäköt ei lähellekään niin paha kuin korrenkasvu vaiheessa tullut kellastuminen.
On tullu enemmän. Yli 20mm nyt (vuorokauden aikana) ja sade jatkuu.
Ruiskuttamaan pitäs päästä, mutta pellot ei kanna.
-
Onks kato-vuosi sellainen, että pitää "äkkiä rakentaa lisää katoi", et kaikki uusi sato mahtuisi varastoon ???
-
Onks kato-vuosi sellainen, että pitää "äkkiä rakentaa lisää katoi", et kaikki uusi sato mahtuisi varastoon ???
Leipävehnän valkuaiset on tänävuonna taputeltu,
rehuvehnästä saattaa TAAS olla ylituotantoa. Vai pitäskö nyt
viimevuotiset vehnät varata sekoitteluun ?
Vuosi 2012 tulee mieleen, vilja kasvoi kuin kaisla. Vesi plitkui
jalan alla hukkista ettiessä.
-SS-
-
Kymppimilli tullut suunnilleen tästä sateesta, tällainen sade tuntuu suorastaa kuivattavalta. Nivalan suunnalla on tainnut tulla reilusti enemmän, siellä mahtaa olla karua kun tässä vaiheessa on tullut paljon vettä. Kylvöjen viivästyminen sateiden vuoksi, sekä pienille oraille tulleet lätäköt ei lähellekään niin paha kuin korrenkasvu vaiheessa tullut kellastuminen.
On tullu enemmän. Yli 20mm nyt (vuorokauden aikana) ja sade jatkuu.
Ruiskuttamaan pitäs päästä, mutta pellot ei kanna.
Reilu 70mm vuorokauteen. Kanavat pikkusen täynnä vettä
-
Kymppimilli tullut suunnilleen tästä sateesta, tällainen sade tuntuu suorastaa kuivattavalta. Nivalan suunnalla on tainnut tulla reilusti enemmän, siellä mahtaa olla karua kun tässä vaiheessa on tullut paljon vettä. Kylvöjen viivästyminen sateiden vuoksi, sekä pienille oraille tulleet lätäköt ei lähellekään niin paha kuin korrenkasvu vaiheessa tullut kellastuminen.
On tullu enemmän. Yli 20mm nyt (vuorokauden aikana) ja sade jatkuu.
Ruiskuttamaan pitäs päästä, mutta pellot ei kanna.
Reilu 70mm vuorokauteen. Kanavat pikkusen täynnä vettä
2mm näkyy tänään tullee, eilen ei mitään...
...tosin tämä sadealueen häntä vasta menossa yli, eiköhän sieltä muutama milli vielä tule...
-
Lämpöä vaatis viljat nyt kovasti, mutta ainakin tänne suunnalle seuraava 10 vrk ennuste ei näytä kovin kaksiselta. Vähän aikaa lämmintä ja sitten viilenee taas. Nurmi kasvaa kyllä komiasti, mutta kolmen sadon korjuussa menee varmaan lokakuulle viimeisen teko ::) On sitä rehua joskus tehty silloinkin, mutta eipä se kovin esikuivattua tahdo enää olla.
Kuka sen kolmosen pakottaa ottamaan?
Ei periaatteessa kukaan, mutta suunnitelmat ja lannoitukset on tehty kolmelle sadolle. Tarkoituksena hommata mahdollisimman paljon sulavaa säilistä appeeseen mikä ei onnistu kahden sadon korjuutekniikalla.
-
Kymppimilli tullut suunnilleen tästä sateesta, tällainen sade tuntuu suorastaa kuivattavalta. Nivalan suunnalla on tainnut tulla reilusti enemmän, siellä mahtaa olla karua kun tässä vaiheessa on tullut paljon vettä. Kylvöjen viivästyminen sateiden vuoksi, sekä pienille oraille tulleet lätäköt ei lähellekään niin paha kuin korrenkasvu vaiheessa tullut kellastuminen.
On tullu enemmän. Yli 20mm nyt (vuorokauden aikana) ja sade jatkuu.
Ruiskuttamaan pitäs päästä, mutta pellot ei kanna.
Ei ole enään kantaneetkaan,34,6mm tuli eilen taas lisää.Näkyy kerran viikossa viikon välein satavan saman määrän ukkoskuuron jälkeen,entiset lätäköt kerkiää kuivahtaa,uudet tulee tilalle.
-
Nyt kun lopulta alkaa kuivua on ohrat keltaisia. Ajelin eilen kymppitietä Somerolta Hämeenlinnaan ja tosi paljon keltaisia kasvustoja näkee. Ei uskalla rikkoja ruiskuttaa, aianakaan vielä. ajattelin laittaa hukkisaineen ja expressin seoksen, mutta taitaa olla viisain pistää pelkkä Expres ja kiinnite, koska lienee vähemmän tressaava.
-
Maanantaina näytettäis palaavan normaaliin kylmään ja märkään. Alle 20 astetta ja 10 milliä vettä nyt ennusteessa, tiistaille 20 milliä lisää...
-
Maanantaina näytettäis palaavan normaaliin kylmään ja märkään. Alle 20 astetta ja 10 milliä vettä nyt ennusteessa, tiistaille 20 milliä lisää...
Niin kuumaa ja navakka tuuli, et kasvien lehdet meni kurttuun.
Tirinä kävi entisissä lätäkönpaikoissa pellolla kun tuuli imi vettä ylös maasta.
-SS-
-
Eihän tästä enää katovuotta saa tehtyä millään :) Eka rehusato paalissa ja loput kuivat heinät huomenna paaliin niin tärkeimmät sadot onkin jo hoidettu. Jos parikyt hehtaaria viljaa ei ehdi valmistua niin ei sitten tarvi kuivatakkaa. Aina nyt joku rako toiselle rehusadolle löytyy ja sen verran olkia saa, että talven selviää.
-
Yks päivä käväs lämpö 25 asteessa, nyt seuraava päivä ja 15, utuinen ja pilvinen. Vielä ei oo satanut, mitä nyt yöllä... Ennusteet lupaa kylmää kahdeksi viikoksi. Taitaa olla viisainta kun puolittaa tautiainemäärät, strobit on jo unohdettu lopuilta kylvöksiltä. Eilen meni vielä tähkälle tulossa oleville Delaroa reilu tömäys, ne ehtii hyvin.
Kateltiin muutama päivä sitten kaverin kanssa muistiinpanoja, lämpösummien kertymää ym. Sateisin alkukesä "koskaan", sekä vanhojen patujen että tilastojen mukaan. Meidän käppyrät yltää 15 vuotta taaksepäin. Lämpösummaa on kertynyt samaan tahtiin kuin viimeisinä kylminä vuosina eli 2008 ja 2012, tuolloin jäi lämpösummat 920 ja 980 asteeseen. Nyt on vehnät kylvetty lämpösumman näyttäessä nollaa, mutta jos lämpösumma jää tuohon, ei kummoista satoa ole odotettavissa.
Pitääkö tähän loppuun lisätä SS:n kommentti, ei koske Etelä-Suomea :)
-
Heinä Eolkuun vaihteessa on se kriittinen aika, jolloin yölämpötila saattaa käväistä 0 alapuolella c2 alueella ja ehkä muuallakin.Sen jälkeen usein hiukan lämpenee. Nyt on remmissää paljon isäntiä, jotka ei ole katovuotta nähneetkään?
-
Heinä Eolkuun vaihteessa on se kriittinen aika, jolloin yölämpötila saattaa käväistä 0 alapuolella c2 alueella ja ehkä muuallakin.Sen jälkeen usein hiukan lämpenee. Nyt on remmissää paljon isäntiä, jotka ei ole katovuotta nähneetkään?
Totta, yleensä Elo-Syyskuun vaihteessa ei oo halloista pelkoa. Kyyhkysen pyynti alkaa Elokuun 10., eikä oo yks eikä kaks kertaa kun passiin menty aamuyöllä maan ollessa kuurassa. Toki pitkäaikainen passipaikka hallanrarka nurkka, mutta kuitenkin... Ohraa merkkaa vasta -2´c halla 2m:n korkeudessa, kuuraa on jo nollakeleillä ts. nuo hallat usein lieviä.
-
Heinä Eolkuun vaihteessa on se kriittinen aika, jolloin yölämpötila saattaa käväistä 0 alapuolella c2 alueella ja ehkä muuallakin.Sen jälkeen usein hiukan lämpenee. Nyt on remmissää paljon isäntiä, jotka ei ole katovuotta nähneetkään?
Katovuodet eivät tule vanhanajan tiheydellä takaisin, vaikka ilmastomuutosdenialistit vinkuisivat kuinka. Mutta niitä silti tulee, koska sää on tilastollisesti jakautunut tietylle vaihteluvälile, jossa ääri-ilmiöt eivät ole kiinteä arvo. Eli joskus vielä tulee vanhan ajan hallasyksykin, entisaikoja harvemmin vaan.
Vaasan korkeudelle on vanhoissa oppaissa kasvukauden lämpösumma määritelty pikemminkin säännömukaisesti alle 1000 astetta kuin yli. Nyt on ollut vuosikausien ajan 1200 - 1300:kin astetta.
Auringon kierto ja korkeus sekä leveyspiiri ei ole muuttunut. Siksi on vielä potentiaalia ns. vanhan ajan lämpösummiin olemassa.
Ainakin joskus.
-SS-
-
Halla vuosien määrän väheneminen viittais ilmaston lämpenemiseen. Toki sillä rajalla lämpötila käy mutta varsinaista vahinkoa ei niin usein ole näkynyt. Muutama vuoskymmen sitten näillä kulmilla ei vehnää juur viljelty, mutta nyt näyttää sekin onistuvan.
-
Yks päivä käväs lämpö 25 asteessa, nyt seuraava päivä ja 15, utuinen ja pilvinen. Vielä ei oo satanut, mitä nyt yöllä... Ennusteet lupaa kylmää kahdeksi viikoksi. Taitaa olla viisainta kun puolittaa tautiainemäärät, strobit on jo unohdettu lopuilta kylvöksiltä. Eilen meni vielä tähkälle tulossa oleville Delaroa reilu tömäys, ne ehtii hyvin.
Kateltiin muutama päivä sitten kaverin kanssa muistiinpanoja, lämpösummien kertymää ym. Sateisin alkukesä "koskaan", sekä vanhojen patujen että tilastojen mukaan. Meidän käppyrät yltää 15 vuotta taaksepäin. Lämpösummaa on kertynyt samaan tahtiin kuin viimeisinä kylminä vuosina eli 2008 ja 2012, tuolloin jäi lämpösummat 920 ja 980 asteeseen. Nyt on vehnät kylvetty lämpösumman näyttäessä nollaa, mutta jos lämpösumma jää tuohon, ei kummoista satoa ole odotettavissa.
Pitääkö tähän loppuun lisätä SS:n kommentti, ei koske Etelä-Suomea :)
niin kyl mullaki on kylvetty huhtikuusa mut mun viljoissa ei oo tietootaan tähkistä
-
Kymenlaaksossa jo savimaat halkeilee, vettä sais tulla nyt kiiruusti, onneksi ennusteiden mukaan tulevalla viikolla sitä saadaan. Helle yhdessä kovan aavikkotuulimaisen tuulen kanssa on kyllä imenyt tehokkaasti kosteuden maasta.
-
Kymenlaaksossa jo savimaat halkeilee, vettä sais tulla nyt kiiruusti, onneksi ennusteiden mukaan tulevalla viikolla sitä saadaan. Helle yhdessä kovan aavikkotuulimaisen tuulen kanssa on kyllä imenyt tehokkaasti kosteuden maasta.
Juu ja keskiaikaiset kevätvehnät kukkivat, mikäs hätä tässä on, 45 päivää ja puimaan.
-SS-
-
(http://i.imgur.com/FwXxjPl.jpg)
Ja pitkä ennuste oli että koko kuukausi samaa...
...noh, ei sen väliä, kunhan syyskuun alussa olisi puintikelejä sitten ???
-
Tämä kartta on perusyy siihen, miksi viisastelut huhtikuun lopun kylvöistä eivät oikein edes toimi. Jopa alle sata kilometriä linnuntietä erottaa paikkakunnat säiden osalta merkittävästi. Siinä, missä pohjoisempana siemenet kestivät toukokuun alun sateet, ja Halikonlahden ympäristössä eivät, näkyy toukokuun kuvasta. Olen myös merkinnyt suurimman lämpötilapoikkeaman alueen sinisellä ympyrällä. Tämä on syy, miksi Lohjalla suorakylvöt takkusivat. Ei löytynyt lämpöä maiden kuivatteluun. Oheistinpa joskus keväällä kuvankin perniöläisellä terassilla, lunta 10 cm.
(http://www.viistonninen.com/muut/Sateet_052015.jpg)
-SS-
-
Kyl tästä alkaa olemaan leikki kaukana nyt. Vettä taas kun aisaa ja kasvukausi ei etene yhtään. Talvella katotaan tosissaan kenen perse kestää.
-
Alueelliset vaihtelut melkoisia. On selvää ettei lämpösumma enään riitä myöhäisille kylvöille. Niin tai näin, mutta osaan maata tulee viljojen osalta huono vuosi.
-
(http://koti.mbnet.fi/samtai/Kuviapelloilta2015_tiedostot/image016.jpg)
-
9 tietä turkuun niin oli kyllä todella vaihtelevaa, keltaisista järvistä ihan erinomaisen näköisiin. Ja monesti lähes vierekkäisillä lohkoilla tuollaisia eroja.
-
Täysi katovuosi tulossa. Kesäkuun alussa märkään kylvetyistä osa lähes kokonaan kuollut ja loput kellastuneet niin, että turha odottaa mitään satoa.
-
kylvöt pitää tehä huhtikuussa kuka pässi viä kesäkuussa jotaki jyviä jemmaa heinät erikseen
-
kylvöt pitää tehä huhtikuussa kuka pässi viä kesäkuussa jotaki jyviä jemmaa heinät erikseen
Tuet leikkaantuvat, jos ei saa kylvetyksi, jää suuri osuus kesannoksi, ja siihen iskee LHK leikkuri,
LHP:n ja suojavyöhykkeiden kanssa samaa kiintiötä syö.
Siksi kannattanee laittaa oraalle ja jättää sikseen. Varsinkin jos on suunnitelmissa
syyskylvöt, sillä riistapeltoja ei varmaankaan saa päättää niin aikaisin. Eihän sitä apulantaa
tarvinne niin paljon myöhäiseen kylvään tuhlata.
Joku huono TOS rehuohra on halvempaa kuin heinänsiemen, jos tavoitteena on vihreä oras.
-SS-
-
kylvöt pitää tehä huhtikuussa kuka pässi viä kesäkuussa jotaki jyviä jemmaa heinät erikseen
;D ;D
Tosi ku vesi.
-
Meilläpäin kylvökset ihan ok näköisiä. Keli on kyl vaihdellu siis lähinnä sademäärien osalta lyhyenkin matkan päässä. Yhtä kalseeta silti kaikkialla. På vekkosluuttet ois tarkootus piipahtaa turkkuse seudulla ni saa siin samalla tsekata tienvarsipellot sielläkin suunnalla
-
Kaura on aivan hyvin kasvanut, mutta riittääkö kesää.
-
Kaura on aivan hyvin kasvanut, mutta riittääkö kesää.
Miksi ei riittäisi ? 1987 - vuonna puitiin ryhtikaurasta mahdottoman suuri,
mutta tietenkin kostea sato, kylvöpäivä oli 25.05 ja puintipäivä noin 10.10.1987
Eikä tänä kesänä ole ollut edes kylmää, alle 12 asteen öitä vain muutama ?
-SS-
-
Kaura on aivan hyvin kasvanut, mutta riittääkö kesää.
Miksi ei riittäisi ? 1987 - vuonna puitiin ryhtikaurasta mahdottoman suuri,
mutta tietenkin kostea sato, kylvöpäivä oli 25.05 ja puintipäivä noin 10.10.1987
Eikä tänä kesänä ole ollut edes kylmää, alle 12 asteen öitä vain muutama ?
-SS-
Juur maanantaina yks muisteli tuota -87 kesää ja sanoi et syssyllä oli pinnalla pysymis ongelmia puidessa ja vilja puitiin tuoreena väkisin lokakuulla. Tuolloinkin varmaan paikkakohtaiset erot ratkaisivat?
-
jos oikein muistan niin -87 kylvettiin rusoa 20.5., kasvusto kukoisti siinä elokuun puolivälin jälkeen.
Ei tällä kesällä ja kasiseiskalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, lievä sateisuus ehkä
-
Vuonna 87 hehtolitrapaino oli huimat 28,kauralla ja ohralla.
-
jos oikein muistan niin -87 kylvettiin rusoa 20.5., kasvusto kukoisti siinä elokuun puolivälin jälkeen.
Ei tällä kesällä ja kasiseiskalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, lievä sateisuus ehkä
Pitäähän sitä piruja maalailla seinille, etukäteen, ja olisiko maajussi maajussi jos ei valittas??
Suurinta meteliä pitävät suorakylväjät ja sotkettujen maiden kanssa tahkoovat epäonnen soturit.
Ei mulla ainakaan ole valittamista, sataa juur niinku pitääkin. Kuivuus se pahempi kaveri on kuten SS sen jo taulukossaan esitti. :)
-
Tampereen pohjois puolella vilja sato on käytännössä menetetty niin syksyinen on loppu kesä.
-
jos oikein muistan niin -87 kylvettiin rusoa 20.5., kasvusto kukoisti siinä elokuun puolivälin jälkeen.
Ei tällä kesällä ja kasiseiskalla ole mitään tekemistä toistensa kanssa, lievä sateisuus ehkä
Pitäähän sitä piruja maalailla seinille, etukäteen, ja olisiko maajussi maajussi jos ei valittas??
Suurinta meteliä pitävät suorakylväjät ja sotkettujen maiden kanssa tahkoovat epäonnen soturit.
Ei mulla ainakaan ole valittamista, sataa juur niinku pitääkin. Kuivuus se pahempi kaveri on kuten SS sen jo taulukossaan esitti. :)
Joo, tohon maailman aikaan ei ollut toi suorakylvö vielä niin pop...
-
Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä :'(
-
Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä :'(
Matti?? :o
Matti kukkarossa ja meikäläisillä se myötä??
-
Suorakylvö toimii suurten alojen kevytmuokkauksena; kuivina vuosina parhaat sadot ovat tulleet kevytmuokatuilta. Nyt jos näin on, että kosteat kelit ovat tulleet jäädäkseen, jää osa kevytmuokkauksen hyödystä tautipaineen alle, kustannukset ja resistenssiriski kasvavat.
Missään tapauksesa ei yksittäinen jopa 1500 ha kokoluokan tila kerkiä kyntämään kaikkea, eli ehkäpä kultivaattorit tulevat takaisin ? Niillä tuntuu vähiten tulevan ongelmia vedenläpäisevyyden kanssa, toisalta kuivuutta tuntuvat kestävän jopa suorakylvettyjä paremmin.
Itsellä on hakusessa vanhanajan 9 - 10 - piikkinen, tuommoinen 1-rivinen Muko ei kulje pahnassa. Kasvipeitteisyyttä haetaan, enkä vielä ihan 100% ole kevätkyntöön lähtemässä. Vaikka tänä vuonna näkyy tulevan lihava päällikkösato, juurikin kevätkynnetyistä. Nuo vanhat järvenpohjat toimivat kevätkynnöllä turvoksiin asti satoa, se ei ole onnenkantamoinen.
-SS-
-
Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä :'(
Matti?? :o
Matti kukkarossa ja meikäläisillä se myötä??
Ei oo Matti. En oo ajellut Matin pihapiirissä moneen kuukauteen
-
Lähiseudun siemenviljelijän iso pelto näyttää ihan Brasilian lipulta. Ilman sitä maapalloa siinä keskellä :'(
Matti?? :o
Matti kukkarossa ja meikäläisillä se myötä??
Ei oo Matti. En oo ajellut Matin pihapiirissä moneen kuukauteen
Sano Matille terkkuja jos näet ostarilla. ;D Sitä Tocada-tarjousta ei oo vieläkään tullu. >:(
-
En tiedä että saanko läjään puimuria joten oon miettinyt käytetyn ostoa ton rinnalle.
Kertokaa asiantuntijat että mikä merkki tai malli kulkee parhaiten märällä ja upottavalla maalla. Puintitheho ei ole tärkeää vaan se että pääsee eteenpäin näin sateisena vuonna!
-
En tiedä että saanko läjään puimuria joten oon miettinyt käytetyn ostoa ton rinnalle.
Kertokaa asiantuntijat että mikä merkki tai malli kulkee parhaiten märällä ja upottavalla maalla. Puintitheho ei ole tärkeää vaan se että pääsee eteenpäin näin sateisena vuonna!
Komatsu, Daewoo tai sitten Cat.
-
Kyl tästä alkaa olemaan leikki kaukana nyt. Vettä taas kun aisaa ja kasvukausi ei etene yhtään. Talvella katotaan tosissaan kenen perse kestää.
Eikös teillä oo viljat pääosin jo tähkällä. Jaa, luinpa toisaalta ettei olekaan :P
Mulla edelleen eka lohkoilla vihneitä näkyvissä, ei vieläkään tähkällä. Ja mä oon se hätäinen omalla aukealla, kaverit kylväneet karuille hietikoille aiemmin ja ne sentään suunnilleen tähkällä, aikaiset ohrat...
Eilen aikaiselle lippulehdelle 0.6-07 prosaroa ja vajaa litra terpalia. Alle puolet ohrista lippulehdellä, loput sitten joskus. Kaikki saaneet kertaalleen modduksen, ja pitäs vielä terpalia laittaa että pysyvät pystyssä, ja tautiainetta että eivät mätäne pystyyn. Tiheys on jälleen sama ku sulla, mallia liian tiheitä ja kovassa kasvussa olosuhteisiin nähden. Vettä on tullu tänään pari milliä, iltapäivä kahveella piti laittaa villapusero takin alle kun pihalla rakennetaan :-X
-
En tiedä että saanko läjään puimuria joten oon miettinyt käytetyn ostoa ton rinnalle.
Kertokaa asiantuntijat että mikä merkki tai malli kulkee parhaiten märällä ja upottavalla maalla. Puintitheho ei ole tärkeää vaan se että pääsee eteenpäin näin sateisena vuonna!
Neliveto.
Silloin 1981:kö se oli, niin oli melko märkää Etelä-Suomessa. Monet isännät rakentelivat apuvetoja, esim. Claas Consul, Sampo 410 (pitkä kardaani muistaakseni, ei voinut ajaa kovin lujaa) , sitten tehtiin apuvetoja hydrauliikalla. Yksi parhaimpia etenijöitä on ollut SR 2085 neliveto, ei jalkamies pysy pinnalla mistä se menee meetrisillä renkailla.
Nuo pikkukoneet tietysti menevät melko hyvin, jos kokonaispaino on alle 3 tonnia. Isommat vyörenkaat pitää laittaa, isot takarenkaat.
-SS-
-
Ja niin saamme lukea voimansiirtorikoista, museopuimureiden kohdalla.... ;D
-
Ja niin saamme lukea voimansiirtorikoista, museopuimureiden kohdalla.... ;D
Ei meillä hajonnut voimansiirto Samposta, muistan kun harmittelin sitä rypemistä, sitten muutama läntti jäi puimata ja siitä sitten sai kuulla, kahden viikon päätä pellot kuivivat ja menin hakeen loput ohrat pois, aikaisempien yritysten urat vaan keikuttivat kovasti puimaa. Muuten oli maa ihan kovaa.
-SS-
-
Ja niin saamme lukea voimansiirtorikoista, museopuimureiden kohdalla.... ;D
Ei meillä hajonnut voimansiirto Samposta, muistan kun harmittelin sitä rypemistä, sitten muutama läntti jäi puimata ja siitä sitten sai kuulla, kahden viikon päätä pellot kuivivat ja menin hakeen loput ohrat pois, aikaisempien yritysten urat vaan keikuttivat kovasti puimaa. Muuten oli maa ihan kovaa.
-SS-
Pikkuvaarien vetokehät eivät kuulemma kestäneet piikkipyöriä.
-
Ja niin saamme lukea voimansiirtorikoista, museopuimureiden kohdalla.... ;D
Ei meillä hajonnut voimansiirto Samposta, muistan kun harmittelin sitä rypemistä, sitten muutama läntti jäi puimata ja siitä sitten sai kuulla, kahden viikon päätä pellot kuivivat ja menin hakeen loput ohrat pois, aikaisempien yritysten urat vaan keikuttivat kovasti puimaa. Muuten oli maa ihan kovaa.
-SS-
Pikkuvaarien vetokehät eivät kuulemma kestäneet piikkipyöriä.
Heikolla miähellä on aina hanko poikki.
-SS-
-
Ja niin saamme lukea voimansiirtorikoista, museopuimureiden kohdalla.... ;D
Ei meillä hajonnut voimansiirto Samposta, muistan kun harmittelin sitä rypemistä, sitten muutama läntti jäi puimata ja siitä sitten sai kuulla, kahden viikon päätä pellot kuivivat ja menin hakeen loput ohrat pois, aikaisempien yritysten urat vaan keikuttivat kovasti puimaa. Muuten oli maa ihan kovaa.
-SS-
Pikkuvaarien vetokehät eivät kuulemma kestäneet piikkipyöriä.
Heikolla miähellä on aina hanko poikki.
-SS-
;D ;D
-
Heikolla miähellä on aina hanko poikki.
-SS-
[/quote]
Tuon muistan aina, kun olin pikkupoikana isän ja siskon sulhaskandidaatin kans maataloukaupas ja isä katsoi uutta hankoa, alkoi vävykokelas moittimaan, ettei ainakaan hänellä puuvartiset kestä yhtään. Tuli seläntakaa pitäjän pikkupoika, vähän yli kaks metrinen karski isäntä ja laski vävynvenaleen (vajaa170) olkapäälle käden ja näytti toisella kädellä ohimolle todeten, täällä on vikaa, jos hangonvarret kestä, voi sitä punaista naamaa ja hiljaisuutta, mikä siitä seurasi 😯
-
Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen leipäruista ei tarvitse tuoda ulkomailta.
Suomessa saatiin tänä vuonna ennätykselliset syysviljojen eli syysrukiin ja -vehnän sadot. Syysvehnästä saatiin 100 vuoden toiseksi suurin sato, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) sato- ja luomusatotilastosta.
Ruissatoa saatiin lähes 110 miljoonaa kiloa. Sato oli niin iso, ettei ulkomailta tarvitse tuoda leipäruista - ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.
(Kauppalehti)
-SS-
-
Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen leipäruista ei tarvitse tuoda ulkomailta.
Suomessa saatiin tänä vuonna ennätykselliset syysviljojen eli syysrukiin ja -vehnän sadot. Syysvehnästä saatiin 100 vuoden toiseksi suurin sato, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) sato- ja luomusatotilastosta.
Ruissatoa saatiin lähes 110 miljoonaa kiloa. Sato oli niin iso, ettei ulkomailta tarvitse tuoda leipäruista - ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.
(Kauppalehti)
-SS-
http://www.vyr.fi/www/fi/markkinatietoa/kotimaan_hinnat/
Vehnän hinnoissa... ;D
-
Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen leipäruista ei tarvitse tuoda ulkomailta.
Suomessa saatiin tänä vuonna ennätykselliset syysviljojen eli syysrukiin ja -vehnän sadot. Syysvehnästä saatiin 100 vuoden toiseksi suurin sato, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) sato- ja luomusatotilastosta.
Ruissatoa saatiin lähes 110 miljoonaa kiloa. Sato oli niin iso, ettei ulkomailta tarvitse tuoda leipäruista - ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.
(Kauppalehti)
-SS-
Ja teollisuus kiittää rukiin viljelystä nykyisellä hinta kehityksellä...Monta vuottahan rukiin viljelyalan kasvattamisesta ehdittiinkin paasata...
-
Heikolla miähellä on aina hanko poikki.
-SS-
Tuon muistan aina, kun olin pikkupoikana isän ja siskon sulhaskandidaatin kans maataloukaupas
[/quote]
Oli kandi varmaan aika "otettu" kun kerran molemmat hänet sulhasekseen tahtoi. ;)
-
ensivuonna ei ookka ruista ku 20% tarpeesta ja seuraavana 0 jos ei hinta muutu
-
ensivuonna ei ookka ruista ku 20% tarpeesta ja seuraavana 0 jos ei hinta muutu
Eikö sille saanu jotain aputukee, niin enpä usko että into laantuu.
-
ensivuonna ei ookka ruista ku 20% tarpeesta ja seuraavana 0 jos ei hinta muutu
Eikö sille saanu jotain aputukee, niin enpä usko että into laantuu.
ookko nähny ny ruiskylvöö .täältä ku ajaa tampereelle ni ei yhtään peltoo oo vihreenä tai on siinä yksi vammalan jälkeen siinä kalatehtaan kyljessä.voi olla kyl vehnää.jose ei kylväny. mulla on ekaa kertaa pois .ym ym.no käsittääkseni kojolla erittäin iso viljatila rykäs taas hybridii maahan