Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Waltteri - 12.04.15 - klo:22:20
-
Mikäs mahtaa olla valtran power beyond vapaan paluun liitin koko? 1" vai joku muu?
Kiitosta! (http://)
-
Siihenhän voi itse masennella minkä kokoisen haluaa, meillä ainakin jonnikassa tuo 1", kun paalaimen paluuletkusta tulee tavaraa 1/2" liittimeen niin paljon, ettei ole vapaa paluu jos tuota 1/2" käyttää.
-
toimiiik tommose
-
tuumanen se tehtaalta lähtiessä on.
-
Morjens. Kuinka monella on tietoa valtra T ja M sarjan power beyond toiminnasta?
Järjestelmä missä on hammaspyörä pumppu.
Kuuluuko power beyond liittimessä olla koko ajan 40bar paine?
Ongelma seuraava kun kytken power beyond liittimeen jotain kaikki muu hydrauliikka lakkaa toimimasta. Etukuormaaja,nostolaite jne jne.
-
Onko noissa kytkettävissä myös LS-letku?
-
On kytkettävissä. Menee vaihtovastaventtiilin kautta.
Mutta oire on sama oli ls linja kytekttynä tai ei.
Napista saan sitten paineen päälle.
Mutta kun power beyondlinja ns.lepotilassa niin sielä on siltikin se 40bar.
-
Onko sieltä power beyondiin kytketystä kohkosta suljettu vapaakierto?
-
Siis ls linjan kauttako?
-
Siitä hydraulilohkosta, jota pb ruokkii. Esim. Edenhall jurttikoneissa on hydraulilohkossa hana, joka suljetaan jos on pb käytössä.
-
Hmmm.... jaa nyt en osaa kyllä sanoa.
Tässä tapauksessa on walvoil sähkölohko power beyondin jatkeena.
-
Kuormaaja kesla.
Walvoil sähköesiohjauksella oleva pöytä.
Ennen oli 6400 perässä,jossa väännettiin vivusta kiertopäälle pöytään.
Nyt m150 valtrassa power beyondin kautta ja heti kun kuormaajan letkut kytkee niin kaikki muu hydrauliikka hukkuu...
Molemmissa koneissa hammapyörä pumppu.
Pitääköhän silti walvoilista tehä kuormatuntevaan järjestelmään sopiva vaikka on ympäripumppaavassa järjrstelmässä nyt. Ei tunnu oikeen kukaan tietämään.
-
Kuormaaja kesla.
Walvoil sähköesiohjauksella oleva pöytä.
Ennen oli 6400 perässä,jossa väännettiin vivusta kiertopäälle pöytään.
Nyt m150 valtrassa power beyondin kautta ja heti kun kuormaajan letkut kytkee niin kaikki muu hydrauliikka hukkuu...
Molemmissa koneissa hammapyörä pumppu.
Pitääköhän silti walvoilista tehä kuormatuntevaan järjestelmään sopiva vaikka on ympäripumppaavassa järjrstelmässä nyt. Ei tunnu oikeen kukaan tietämään.
Heitit kyllä pahan ongelman ??? ??? ???
Ei mikään lohko olis jumissa ? Palautuuko hydrauliikka ennalleen kun otat letkut irti ?
-
Walvoil sähköesiohjauksella oleva pöytä.
Ennen oli 6400 perässä,jossa väännettiin vivusta kiertopäälle pöytään.
Nyt m150 valtrassa power beyondin kautta ja heti kun kuormaajan letkut kytkee niin kaikki muu hydrauliikka hukkuu...
Molemmissa koneissa hammapyörä pumppu.
... Ei tunnu oikeen kukaan tietämään.
Olet kysellyt vääristä paikoista. Pumpun tyyppi tai venttiilistön valmistaja tuskin vaikuttaa yhtään mitään vaan syy on traktoreiden hydrauliikan ohjauksessa ja venttiilistön tyypillä voi olla paljonkin vaikutusta. Kyllä Valtran ohjekirjaa lukemalla pitäisi selvitä tai vähintään myynnistä tai huolosta pitää löytyä henkilö, joka osaa kertoa minkä sorttisen venttiilistön tai laitteen voi kytkeä pb:n ja miten se vaikuttaa muuhun hydraulikkaan sekä voiko esim. Valluttiminen hipelöintinäytön (jos semmoinen on) kautta antaa uudet ohjeet miten hydrauliikan pitää nyt toimia. Ja samoin kuormaajan hydraulilohkon kanssa. Tyypin perusteella pitäisi saada selville miten se toimii ja pitääkö jotain kääntään eri asentoon kuten Maken nostokoneessa. Keslalla pitäisi asia tietää ja samoin Walvoilin myynnissä. Kun hydrauliikka on tarpeeksi "fiksua" niin aika usein on ihan traktorimerkki ja mallikohtaiset ohjeet miten kuormain kytketään jotta toimii niin kuin on tarkoituskin.
-
Kuormaaja toimii normaalisti kun kytken sen tavalliseen hydrauli lohkoon.
Tällöin kun painan venttiililtä kierron pois niin muu hydraulikka alkaa toimia normaalisti.
Tätä on kyselty keslalta ja valtralta.
En kuitenkaan usko että tuo olis niin hölmösti suunniteltu että kun power beyondiin kytketään jotain niin kaikki muu koneen hydrauliikka "kuolee" ..
Ajattelin kuiten kysästä täältäkin että jos jollain olis t tai m sarjan kone missä power beyond että miten muilla toimii.
-
En asiaa tunne, mutta luulisi pb tsydeemin vaativan ls pöydän ja ls linjan. Mistä se muuten tietää mitä se pöytä tarvitsee öljyä. Ilman ls tietoa siellä kiertää kaikki öljy.
-
Kuormaaja toimii normaalisti kun kytken sen tavalliseen hydrauli lohkoon.
Tällöin kun painan venttiililtä kierron pois niin muu hydraulikka alkaa toimia normaalisti.
Tätä on kyselty keslalta ja valtralta.
En kuitenkaan usko että tuo olis niin hölmösti suunniteltu että kun power beyondiin kytketään jotain niin kaikki muu koneen hydrauliikka "kuolee" ..
Ajattelin kuiten kysästä täältäkin että jos jollain olis t tai m sarjan kone missä power beyond että miten muilla toimii.
Yleensä LS-hydrauliikka tehdään niin että pöytä on cc- eli closed center tyyppiä. Tarkoittaa että levossa kun karat ovat keskellä niin öljy ei pääse kiertämään ollenkaan läpi. Eli paluulinja on tällöin 'tukossa'. Ainoa reitti öljylle on jonkin aktivoidun toiminnon kautta. LS-ohjaus (oikeammin sen puute) pitää huolen siitä että pumppukaan ei yritä tuottaa mitään, paitsi pienen herätepaineen. Karaa käytettäessä pöytä antaa LS-linjaan takaisin painetta joka ohjaa pumppua tuottamaan enemmänkin, kysynnän mukaan.
Jos tällaiseen (power beyond) liitäntään kytketään perinteinen ympäripumppaava (=läpikiertävä) pöytä, niin jos tätä pöytää ei käytetä kaikki pumpun tuotto pääsee kiertämään vapaasti paluuseen, eikä muualle toiseen järjestelmään enää saada mitään painetta. Se on vähän sama kuin yhdistäisi pumpun painepuolen paluuseen isolla putkella.
Ainakin Walvoilin joitakin pöytiä muutetaan ympäripumppaavasta CC + LS -käyttöön vaihtamalla sinne päätyyn toisenlainen tulppa.
Siitä jos traktorissa on jokin useamman pumpun systeemi ja erilaisia prioriteetti-, lepuutus- ja tiesmitä-vapaakierto-valintaventtiilejä, en minä osaa sanoa mitään.
Mutta jos yhden pumpun LS-systeemiin laittaa ympärikiertävän pöydän PowerBeyond-liittimiin, niin varmasti ei enää mikään muu hydrauliikka samassa systeemissä toimi kun paine pääsee koko ajan vapaasti karkuun paluuseen (ellei mainittua pöytää oikeasti käytetä).
Tavallisen pikaliittimen kara on systeemiin sopiva, joko se on CC-tyyppiä tai sitten läpikiertävä öljy menee oikeaan paikkaan eli seuraaville mahdollisille tarvitsijoille. Pikaliittimen karaa ei kiinnosta onko perässä yksi sylinteri vai koko pöytä, kiinni ollessaan asialla ei ole merkitystä.
Ainakin osa traktoreiden LS-systeemeistä ei ole puhdasoppisia, koska hammaspyöräpumppu ei kykene säätöön. Näissä tapauksissa tavallisesti siellä on heti pumpun jälkeen väljä vapaakiertoventtili. Pumppu pumppaa kyllä koko ajan mutta virtaus päästetään lepotilassa saman tien takaisin öljytilaan eikä sitä ajeta pidempää reittiä työkoneelle tai edes pikaliittimille saakka . Tuota vapaakiertoventtiliä sitten ohjaillaan erilaisilla ideoilla (mm LS-ohjauksella) tarpeen mukaan. Tämä systeemi on vähän unkeellinen eikä toiminnaltaan oikein vastaa kunnon säätyvällä mäntäpumpulla tehtyä järjestelmää. Aidossa järjestelmässä kaikki karat niin nostolaitteessa, ulkoisessa hydrauliikassa, ek-lohkossa kuin mahdollisissa lisäventtilistöissäkin ovat CC-tyyppiä (öljy ei kierrä yhdenkään läpi) ja kaikilta venttiileltä lähtee yhteys LS-linjaan. Tällöin öljyä liikkuu vain kuin sitä kysytään ja oikea määrä ja paine.
-
Okei. Tuo selvensikin paljon.
Täytyy koittaa toisella tapaa.
Walvoiliin tuli myös toinen kara matkassa.
Muuttaa tuo nyt sitten kuormantuntevaksi ja kytkeä walvoililta tuleva ls linja valtran ls linjaan.
Josko se tuolleen toimis vaikka hammaspyöräpumppu onkin.
Vaihtovastaventtiilihän tuossa ohjaa pumppua,eli kierrättää takas tankkiin kun mitään hydrauliikka liikettä ei käytetä esim etukuormaajassa.
-
Kuormaaja toimii normaalisti kun kytken sen tavalliseen hydrauli lohkoon.
Tällöin kun painan venttiililtä kierron pois niin muu hydraulikka alkaa toimia normaalisti.
Tätä on kyselty keslalta ja valtralta.
En kuitenkaan usko että tuo olis niin hölmösti suunniteltu että kun power beyondiin kytketään jotain niin kaikki muu koneen hydrauliikka "kuolee" ..
Ajattelin kuiten kysästä täältäkin että jos jollain olis t tai m sarjan kone missä power beyond että miten muilla toimii.
Yleensä LS-hydrauliikka tehdään niin että pöytä on cc- eli closed center tyyppiä. Tarkoittaa että levossa kun karat ovat keskellä niin öljy ei pääse kiertämään ollenkaan läpi. Eli paluulinja on tällöin 'tukossa'. Ainoa reitti öljylle on jonkin aktivoidun toiminnon kautta. LS-ohjaus (oikeammin sen puute) pitää huolen siitä että pumppukaan ei yritä tuottaa mitään, paitsi pienen herätepaineen. Karaa käytettäessä pöytä antaa LS-linjaan takaisin painetta joka ohjaa pumppua tuottamaan enemmänkin, kysynnän mukaan.
Jos tällaiseen (power beyond) liitäntään kytketään perinteinen ympäripumppaava (=läpikiertävä) pöytä, niin jos tätä pöytää ei käytetä kaikki pumpun tuotto pääsee kiertämään vapaasti paluuseen, eikä muualle toiseen järjestelmään enää saada mitään painetta. Se on vähän sama kuin yhdistäisi pumpun painepuolen paluuseen isolla putkella.
Ainakin Walvoilin joitakin pöytiä muutetaan ympäripumppaavasta CC + LS -käyttöön vaihtamalla sinne päätyyn toisenlainen tulppa.
Siitä jos traktorissa on jokin useamman pumpun systeemi ja erilaisia prioriteetti-, lepuutus- ja tiesmitä-vapaakierto-valintaventtiilejä, en minä osaa sanoa mitään.
Mutta jos yhden pumpun LS-systeemiin laittaa ympärikiertävän pöydän PowerBeyond-liittimiin, niin varmasti ei enää mikään muu hydrauliikka samassa systeemissä toimi kun paine pääsee koko ajan vapaasti karkuun paluuseen (ellei mainittua pöytää oikeasti käytetä).
Tavallisen pikaliittimen kara on systeemiin sopiva, joko se on CC-tyyppiä tai sitten läpikiertävä öljy menee oikeaan paikkaan eli seuraaville mahdollisille tarvitsijoille. Pikaliittimen karaa ei kiinnosta onko perässä yksi sylinteri vai koko pöytä, kiinni ollessaan asialla ei ole merkitystä.
Ainakin osa traktoreiden LS-systeemeistä ei ole puhdasoppisia, koska hammaspyöräpumppu ei kykene säätöön. Näissä tapauksissa tavallisesti siellä on heti pumpun jälkeen väljä vapaakiertoventtili. Pumppu pumppaa kyllä koko ajan mutta virtaus päästetään lepotilassa saman tien takaisin öljytilaan eikä sitä ajeta pidempää reittiä työkoneelle tai edes pikaliittimille saakka . Tuota vapaakiertoventtiliä sitten ohjaillaan erilaisilla ideoilla (mm LS-ohjauksella) tarpeen mukaan. Tämä systeemi on vähän unkeellinen eikä toiminnaltaan oikein vastaa kunnon säätyvällä mäntäpumpulla tehtyä järjestelmää. Aidossa järjestelmässä kaikki karat niin nostolaitteessa, ulkoisessa hydrauliikassa, ek-lohkossa kuin mahdollisissa lisäventtilistöissäkin ovat CC-tyyppiä (öljy ei kierrä yhdenkään läpi) ja kaikilta venttiileltä lähtee yhteys LS-linjaan. Tällöin öljyä liikkuu vain kuin sitä kysytään ja oikea määrä ja paine.
Melkoinen selvitys mutta varmasti selvensi .
Sanos Metsäjussi mitä muutoksia pitää tehdä et sai telineeseen semmosen pumpun joka sammuu kun ei tarvita ja alkaa pumppaamaan kun tarvitaan . Selitin vissiin vaikea selkoisesti .
-
Sanos Metsäjussi mitä muutoksia pitää tehdä et sai telineeseen semmosen pumpun joka sammuu kun ei tarvita ja alkaa pumppaamaan kun tarvitaan . Selitin vissiin vaikea selkoisesti .
Ilmeisesti sähkömoottorikäyttöinen hammaspyöräpumppu?
Järkevin olisi varmaan ohjata sähkömoottorin kontaktoria.. venttilivivuissa jos olisi joku yhteinen systeemi joka liikuttelisi mekaanisesti vaikka mikrokytkintä tms.
Sähkötrukeissa oli joskus vipujen juuressa sellainen vino pinta joka työnsi vastaavaa kaikille vivuille yhteistä lovitettua levyä sivulle. Ja levyn pää sitten tökkäsi isoa rajakytkintä. Laskusuuntaan moottoria ei edes käynnistetty koska tulee se 1-toiminen sylinteri ja taakka alas omalla painollaankin, ilman pumpun apua.
Toki hienompiakin ratkaisuja on olemassa, mutta tähän yhteyteen lienevät vähän overkill...
-
Rajakytkin versio ei onnistu , on nimittäin toimintoja niin paljo :-[ :-[ :-[
Semmonen systeemi , vaati varmaan suljetun järjestelmän , missä paineen avulla ohjataan kontaktoria joka sammuttaa pumpun ja käynnistää sen vois toimia . Niitä on mutta en ole löytänyt asiantuntijaa .
-
Rajakytkin versio ei onnistu , on nimittäin toimintoja niin paljo :-[ :-[ :-[
Semmonen systeemi , vaati varmaan suljetun järjestelmän , missä paineen avulla ohjataan kontaktoria joka sammuttaa pumpun ja käynnistää sen vois toimia . Niitä on mutta en ole löytänyt asiantuntijaa .
Toimintojen määrä on rakenteluun pieni ongelma jos ne on hajautettu moneen, erilliseen venttiiliryhmään. Jos on yksi iso pöytä niin ei ongelmaa.
Suljetulla vakiopainejärjestelmällä onnistuu pumpun ja pöydän välistä painetta haistelemalla, mutta tapa on arka venttiliien pienillekin sisäisille vuodoille. Jotta hukkakäynnistyksiä ei tulisi usein niin ainakin paineakku pitäisi systeemissä olla.
Jälkikäteen tuollaista on vähän hankala tehdä kun turhan monta osaa pitäisi vaihtaa. Jos aloittaisi tyhjästä niin ehdottomasti kokonaan sähköohjatut venttiilit, silloin olisi aina myös automaattisesti jo olemassa sähköinen tieto siitä että jotain venttiliä käytetään. Ja tällä sitten vaan moottoria komentamaan. Voisi liittää vaikka langattoman kaukosäätimen taskun pohjalle mikäli sellaiselle olisi tarvetta.
Jos venttiilit olisivat CC-tyyppiä ja käytettävät liikkeet / sylinterit pieniä, niin myös isolla paineakulla voisi kai hoidella muutaman liikkeen ennen uudelleen lataamisen tarvetta, mutta ei ole kovin kustannustehokas idea tämäkään.
-
Rajakytkin versio ei onnistu , on nimittäin toimintoja niin paljo :-[ :-[ :-[
Semmonen systeemi , vaati varmaan suljetun järjestelmän , missä paineen avulla ohjataan kontaktoria joka sammuttaa pumpun ja käynnistää sen vois toimia . Niitä on mutta en ole löytänyt asiantuntijaa .
Toimintojen määrä on rakenteluun pieni ongelma jos ne on hajautettu moneen, erilliseen venttiiliryhmään. Jos on yksi iso pöytä niin ei ongelmaa.
Suljetulla vakiopainejärjestelmällä onnistuu pumpun ja pöydän välistä painetta haistelemalla, mutta tapa on arka venttiliien pienillekin sisäisille vuodoille. Jotta hukkakäynnistyksiä ei tulisi usein niin ainakin paineakku pitäisi systeemissä olla.
Jälkikäteen tuollaista on vähän hankala tehdä kun turhan monta osaa pitäisi vaihtaa. Jos aloittaisi tyhjästä niin ehdottomasti kokonaan sähköohjatut venttiilit, silloin olisi aina myös automaattisesti jo olemassa sähköinen tieto siitä että jotain venttiliä käytetään. Ja tällä sitten vaan moottoria komentamaan. Voisi liittää vaikka langattoman kaukosäätimen taskun pohjalle mikäli sellaiselle olisi tarvetta.
Jos venttiilit olisivat CC-tyyppiä ja käytettävät liikkeet / sylinterit pieniä, niin myös isolla paineakulla voisi kai hoidella muutaman liikkeen ennen uudelleen lataamisen tarvetta, mutta ei ole kovin kustannustehokas idea tämäkään.
Kiitos tiedosta !!!!
-
Minulla on auton lavalla pieni Hiabin nosturi, jossa asia on toteutetu siten, että käsikäyttöisen ventiiliin vivut on kytketty yhteiseen ohjaustankoon, joka käyttää pumpun sähkönsyöttöä säätelevää kontaktoria. Kaikki lohkot ovat 2-toimisia. Pumppu pyörii vain vipuja käytettäessä. Pelittää hyvin.
-
Minulla on auton lavalla pieni Hiabin nosturi, jossa asia on toteutetu siten, että käsikäyttöisen ventiiliin vivut on kytketty yhteiseen ohjaustankoon, joka käyttää pumpun sähkönsyöttöä säätelevää kontaktoria. Kaikki lohkot ovat 2-toimisia. Pumppu pyörii vain vipuja käytettäessä. Pelittää hyvin.
Siinä varmaan kohdillaan . Tota , isossa telineessä hydemoottoreita 7 kpl ja sylintereitä ainaski saman verran :-[ Pienemmässä telineessä enempi :-[ .
-
Minulla on auton lavalla pieni Hiabin nosturi, jossa asia on toteutetu siten, että käsikäyttöisen ventiiliin vivut on kytketty yhteiseen ohjaustankoon, joka käyttää pumpun sähkönsyöttöä säätelevää kontaktoria. Kaikki lohkot ovat 2-toimisia. Pumppu pyörii vain vipuja käytettäessä. Pelittää hyvin.
Siinä varmaan kohdillaan . Tota , isossa telineessä hydemoottoreita 7 kpl ja sylintereitä ainaski saman verran :-[ Pienemmässä telineessä enempi :-[ .
Kuten sanottua, ei se lukumäärä ole ongelma jos ne ovat yhdessä pöydässä. Toki jonkun systeemin pitää pitkässä pöydässä olla pidempi :-)
En tiedä saako tuollaisia jostain valmiina vai ovatko ne aina koneenrakentajan omaa designia. Joihinkin lohkoihin saa kyllä karan asennon tunnistimia mutta eivät tähän projektiin ole oikein sopivia (kalliita, vaativat elektroniikkaa ja sopivat vain johonkin määrättyyn lohkoon)
Primitiivinen ratkaisu voisi olla liittää se pumpun käynnistys johonkin muuhun. Jos venttiilivivuilla on esim. jonkinlainen käsi/rannetuki siinä vieressä niin siihen systeemi joka käynnistää pumpun kun käyttäjä länttää rukkasensa siihen päälle. Tai jotain vastaavaa, liikkeentunnistin, valokenno, ultraääni- tai kapasitiivinen anturi, onhan näitä.
-
Vaihdoin karan walvoiliin ja kytkin ls linjaan letkun.
Nyt kaikki toimii kuin pitää.
Kiitoksia vinkistä.
Eli myös hammapyöräpumpulla olevassa power beyond järjestelmässä lohko pitää olla cc/ls mallia.
Aina oppii jotain uutta :)
-
Minkähän katoaa matkalla LS-paine ei saavuta pumppua.
-
Minkähän katoaa matkalla LS-paine ei saavuta pumppua.
Oi josef, josef pumpustahan paine on lähtöisin ::) Mikähän vehje on kyseessä? Onko sitä LS-painetta?
-
M 130
-
Hullukuula ei löydä reikäänsä, eli vaihtovastaventtiili vuotaa paineet käyttämättömään haaraan.
-
Millain tämän venttiilin paikallistaa.
-
Vasemmalla puolen konetta.
Hydraulilohkon päädyssä.
-
Niin hytin alla minne ei pääse mistään ilman mahdottomia purkutöitä tehden. Mikä on oikotie.
-
Vasen takarengas pois ja hytin alareunasta luukku auki (muutama pultti irti)
Siitä pääsee vaihtovastaventtiiliin käsiksi.
-
Niin yhteen niistä kaavion mukaan niitä on vaikka kuinka monta.
-
Niin yhteen niistä kaavion mukaan niitä on vaikka kuinka monta.
Mutta power beyondia ohjaa tuo mainitsemani vaihtovastaventtiili.
Jos jarru liitäntä koneessa niin se on siinä samassa piirissä