Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Lese - 19.01.15 - klo:12:29
-
Emolehmäkasvattamon makuukatos 84*10m, toiselle pitkälle sivulle tulee kattamaton lantakäytävä/ulkojaloittelualue, jonka toisella reunalla on ruokintapöytä. Alueen päässä katettu lantala ja lietesäiliö nesteille.
Jos tuohon haluaa pituussuunnassa kallistusta lantalan suuntaan niin rakennuskin pitäisi tehdä myös vinoon. Rakennesuunnittelun ja rakentamisen kannalta olisi kuitenkin helpompaa tehdä suoraan, joten mitä mieltä olette onko tuo kallistus oikeasti tarpeellinen?
-
Ei minun mielestäni. Minusta pituussuuntainen kallistus on perusteltu silloin, kun rakennuksen itsekantavat kattopellit laitetaan pituussuuntaan.
-
Ajattelin, että kallistettuna pysyisi sadekausina kuivempana tuo tarha, muttamutta... Toisaalta kesällä olisi hyvä ettei kaikki vesi menisi sukkana lietesäiliöön vaan haihtuisi, jolloin olisi vähemmän veden ajamista pellolle. ::)
-
Mikäs siinä rakennesuunnittelussa ja rakentamisessa on vaikeaa?
-
Ajattelin, että kallistettuna pysyisi sadekausina kuivempana tuo tarha, muttamutta... Toisaalta kesällä olisi hyvä ettei kaikki vesi menisi sukkana lietesäiliöön vaan haihtuisi, jolloin olisi vähemmän veden ajamista pellolle. ::)
84*10 metriä. Ei oo kuin 840 neliötä ja siihen sataa vuodessa vain vajaat 700 mottia. Ei oo paljon ;D ;D
-
Ajattelin, että kallistettuna pysyisi sadekausina kuivempana tuo tarha, muttamutta... Toisaalta kesällä olisi hyvä ettei kaikki vesi menisi sukkana lietesäiliöön vaan haihtuisi, jolloin olisi vähemmän veden ajamista pellolle. ::)
84*10 metriä. Ei oo kuin 840 neliötä ja siihen sataa vuodessa vain vajaat 700 mottia. Ei oo paljon ;D ;D
Ja hyvällä tuurilla vielä kattovedet päälle....
-
Just näin: avoin käytävä ja katettu lantala :-\
Suomessa sataa keskimäärin noin 650 mm/vuosi ja haidunta on noin 200-500 mm/vuosi. Voihan kesällä jotain haihtuakin, mutta älä ole liian optimisti. Keskimäärin kaikki on keskimääräistä.
-
Saaks niit kesän vesii ohjattuun vaikka ojaan,jos elukat on kuitenki laitumel
-
Meille rakennettiin vastaavan tyyppinen sonnikasvattamo ja suunnittelija esitti mulleki samaa kallistusta ja minä kyllä torppasin ajatuksen jo pelkästään siksi kun laskee esim lisätäyttöjen määrän esim 2% kallistuksella... toinen pää on 1,6 m ylempänä. Tietysti jos allas on alamäessä niin sitten. Tänä syksynä jaloittelutarhassa oli vettä enimmillään n 3 cm ja haihtuvuus 0. Lattiat kun vaan saa niin tasaiseks että ei jää monttuja niin en näe perusteita moiselle kallistukselle. paskaa ja muuta töhnää siellä lattialla on joka tapauksessa sen verra että ei se vesi sieltä valumalla valu. Ruokintapöydän vierestä ns lantakäytävä pienellä kallistuksella tarhaan päin niin pysyy syöntipaikka kuivempana.
-
84*10 metriä. Ei oo kuin 840 neliötä ja siihen sataa vuodessa vain vajaat 700 mottia. Ei oo paljon ;D ;D
Tarha on 670m2, mutta lantalan ja pihaton välisestä "kuormauslaatasta" kertyykin sitten nuo vajaat parisataa neliötä lisää. Lietepytyksi tulee 750m3.
Ja hyvällä tuurilla vielä kattovedet päälle....
Pulpettikatto.
Just näin: avoin käytävä ja katettu lantala :-\
Suomessa sataa keskimäärin noin 650 mm/vuosi ja haidunta on noin 200-500 mm/vuosi. Voihan kesällä jotain haihtuakin, mutta älä ole liian optimisti. Keskimäärin kaikki on keskimääräistä.
Luomusäädösten takiahan tuo tarha on, joten en nyt ainakaan enempää halua noita vesiä keräillä. Lantala toimii myös kuivikevarastona ja eläintilana vasikoiden vierotuksessa ym...
Saaks niit kesän vesii ohjattuun vaikka ojaan,jos elukat on kuitenki laitumel
Pihatto tulee laitumien yhteyteen jossa on lisäruokinta eli vapaa pääsy pihattoon tai laitumelle.
-
Ilman muuta kallistus, ja sitten myös se ojaan lasku laidunkauden ajaksi. Käytävä pysyy paljon kuivempana. Miksi se rakennus pitää tehdä vinoon jos käytävä kallistaa? Ei ymmärrä...
-
Taidan kyllä tehdä tuon kallistuksen, mutta 1% riittänee...
Ilman muuta kallistus, ja sitten myös se ojaan lasku laidunkauden ajaksi. Käytävä pysyy paljon kuivempana. Miksi se rakennus pitää tehdä vinoon jos käytävä kallistaa? Ei ymmärrä...
84m matkalla esim. 2% kallistus lantakäytävään on toisessa päässä 168cm. Tarttis olla rappuset toisessa päässä jos rakennus olisi vaakatasossa. Kyllä sä ymmärrät jos vähän mietit asiaa...
-
Eiks niit voi ruokkii sinne laitumel.tulee vaan ylimääräst paskan ja kuivikkeiden kans puljaamist.tai kai sää sen ite paremmin tiädät :) :)
-
Just näin: avoin käytävä ja katettu lantala :-\
Suomessa sataa keskimäärin noin 650 mm/vuosi ja haidunta on noin 200-500 mm/vuosi. Voihan kesällä jotain haihtuakin, mutta älä ole liian optimisti. Keskimäärin kaikki on keskimääräistä.
No ei se siitä kaltevalta latalta mihinkään haihdu
-
Eiks niit voi ruokkii sinne laitumel.tulee vaan ylimääräst paskan ja kuivikkeiden kans puljaamist.tai kai sää sen ite paremmin tiädät :) :)
Laitumelle lisäruokittu 5 kesää ja alkaa arvostaa betonilattiaa märkään aikaan. Itse näen pelkkänä plussana, että saa paskan talteen ja lannoitteeksi, eikä kuiviketta kesällä juurikaan kulu.
Just näin: avoin käytävä ja katettu lantala :-\
Suomessa sataa keskimäärin noin 650 mm/vuosi ja haidunta on noin 200-500 mm/vuosi. Voihan kesällä jotain haihtuakin, mutta älä ole liian optimisti. Keskimäärin kaikki on keskimääräistä.
No ei se siitä kaltevalta latalta mihinkään haihdu
Kyllä se itseasiassa keskikesällä haihtuu kun antaa kertyä paskaa/kuiviketta laatalle jonka aurinko ja tuuli kuivaa ihan korpuksi se ottaa pienemmät sateet talteen ja haihduttaa ne taas...
-
Eiks niit voi ruokkii sinne laitumel.tulee vaan ylimääräst paskan ja kuivikkeiden kans puljaamist.tai kai sää sen ite paremmin tiädät :) :)
Uuden nitraattidirektiivin mukaan pysyvät ruokintapaikat täytyy betonoida ja kattaa..
Ite kyllä kattaisin koko alueen ja jättäisin vaan jonkun pienen kulman ilman kattoa luomusääntöjä täyttämään.
-
Eiks niit voi ruokkii sinne laitumel.tulee vaan ylimääräst paskan ja kuivikkeiden kans puljaamist.tai kai sää sen ite paremmin tiädät :) :)
Uuden nitraattidirektiivin mukaan pysyvät ruokintapaikat täytyy betonoida ja kattaa..
Ite kyllä kattaisin koko alueen ja jättäisin vaan jonkun pienen kulman ilman kattoa luomusääntöjä täyttämään.
Jos ruokkii häkeistä,ni pitääks nekin kattaa.Tai jos niit siirtää metrin viikonvälein,ni onks ne sillon pysyviä ruokintapaikkoja :o :o ;D ;D
-
Eiks niit voi ruokkii sinne laitumel.tulee vaan ylimääräst paskan ja kuivikkeiden kans puljaamist.tai kai sää sen ite paremmin tiädät :) :)
Uuden nitraattidirektiivin mukaan pysyvät ruokintapaikat täytyy betonoida ja kattaa..
Ite kyllä kattaisin koko alueen ja jättäisin vaan jonkun pienen kulman ilman kattoa luomusääntöjä täyttämään.
Jos ruokkii häkeistä,ni pitääks nekin kattaa.Tai jos niit siirtää metrin viikonvälein,ni onks ne sillon pysyviä ruokintapaikkoja :o :o ;D ;D
En rupeis tekeen tässäkään asiassa tulkintoja, kun viranomaisten kanssa kuitenkin jää helposti kakkoseksi..
-
Taidan kyllä tehdä tuon kallistuksen, mutta 1% riittänee...
Ilman muuta kallistus, ja sitten myös se ojaan lasku laidunkauden ajaksi. Käytävä pysyy paljon kuivempana. Miksi se rakennus pitää tehdä vinoon jos käytävä kallistaa? Ei ymmärrä...
84m matkalla esim. 2% kallistus lantakäytävään on toisessa päässä 168cm. Tarttis olla rappuset toisessa päässä jos rakennus olisi vaakatasossa. Kyllä sä ymmärrät jos vähän mietit asiaa...
Tietty se lattia kaataa käytävän mukana, mutta harjan ja lattian väli voi olla suorassa, tai niin suorassa kun osaatte tehdä
-
Taidan kyllä tehdä tuon kallistuksen, mutta 1% riittänee...
Ilman muuta kallistus, ja sitten myös se ojaan lasku laidunkauden ajaksi. Käytävä pysyy paljon kuivempana. Miksi se rakennus pitää tehdä vinoon jos käytävä kallistaa? Ei ymmärrä...
84m matkalla esim. 2% kallistus lantakäytävään on toisessa päässä 168cm. Tarttis olla rappuset toisessa päässä jos rakennus olisi vaakatasossa. Kyllä sä ymmärrät jos vähän mietit asiaa...
Tietty se lattia kaataa käytävän mukana, mutta harjan ja lattian väli voi olla suorassa, tai niin suorassa kun osaatte tehdä
Juu tuolleen meillä tehty ei ainakaan tuossa pienkatoksessa 16m pituutta ongelmaa tuottanut... Mutta kattoa päälle nyt suunnitellaan hermo menee nuiden vesien kanssa
-
Meidän navetta on tehty kahden prosentin kaatoon. Rakentaminen sinällään ei ollut vaikeaa, koska se onnistuttiin tekemään. Hiukan joutuu ehkä enempi timpuri ja itekin miettimään muutamia nurkkia ja liitoksia. Pitkän seinän alaosan elementit menee maan myötäisesti alamäkeen, mutta päätyseinät, runko, kattotuolit ovat pystysuorassa, samoin toimistosiipi on vaaterissa.
Mitään haittaa en ole tästä vuosien saatossa keksinyt, hyötyjä senkin edestä.
Tasaista rakennuspaikkaa ei meidän tontilta löytynyt kyseisen kokoiselle rakennukselle, joten täyttöjä jouduttiin joka tapauksessa tekemään, mutta maastomyötäisellä rakentamisella säästö oli iso. Toki jos rakennuspaikka on aivan tasainen, niin kaadon teko vastaavasti maksaa.
Kyllä se vesi vaan valuu tarhasta, vaikka paskaa ja hiukan kuivikettakin on vastuksena. Ihan eri kuiva on sorkille. Sorkkahoitajakin on maininnut, että meidän lehmien sorkat on parempia kuin pihatto(lypsy)lehmillä. Rankankin sadekuuron jälkeen menee alle puoli tuntia, niin vesi on valunut pois. Kesällä, kun navetta on tyhjä, laitetaan sadevedet virtaamaan ohi lietekuilun.
Tarhan putsaus on helpompaa, kun voi työntää moskan alamäkeen.
Jos ravinteita haluaa säästää, niin ei tarhastakaan kannattaisi mitään haihduttaa, vaan nopeasti lietesäiliöön pitäisi tavara saada, mieluummin vielä kuoren alle. Paras systeemi tähän olisi huuhtelusysteemi tai raappa, useasti päivässä.
Tarhavesien kerääminen tuntuu tietysti pöljältä, mutta ei niitä ravinteita kannata hukatakaan ja toisaalta ohutta tavaraa voi ajaa pienellekin alalle reippaammin, joten lähipelloillekin mahtuu aika monta kuutiota. Lietesäiliön mitoituksessa kannattaa huomioida mahdolliset syyslevityksen kiellot ja se, että sadeveden lisäksi säiliöön kertyy sontaakin aika tavalla, mikäli lehmät saavat vapaasti olla tarhassa. Aloittajan jutusta ymmärsin, että melkolailla samanlainen systeemi on tulossa kuin meillä. Säiliö on meillä reilu 1000 kuutiota, tarha tuon 84*10 ja lehmiä noin 120, 8kk sisällä oloaika, lannanlevitys vain kasvukaudella (elokuun puolivälin jälkeen ei ajettu), ei kattovesiä. Meille muuten sanottiin, ettei kuormauslaatan vesiä tarttee kerätä talteen, mutta voi olla nykyään eri.
Vesikourut on helppo asentaa, kun räystäs on valmiiksi kaadossa. Rakennus maastoutuu sen verran hyvin kaltevaan maastoon, ettei yleensä kukaan huomaa, että rakennus on kallellaan, ennen kuin asiasta on puhetta. Toki kun tarkkaan katsoo, niin joku on varmaan ihmetellyt, miten toimistosiipi näyttäisi painuvan maan sisään tai navetan sisäovi on vinossa.