Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 17.12.14 - klo:21:55
-
Vasikoista kun on vuosikaudet lätisty niin nyt olisi aika keskittyä hiehojen oloihin. Ne on monella aivan liian tiheästi ja huonoissa ympäristöissä. Niiden tila on kuitenkin halpaa verrattuna lypsäviin ja vasikoihin.
-
Ei niin kovin paljoa ole tullut hiehoja katsottua kun on hiehohotellissa lähes kaikki... Valitettavasti. Ei oikein homma toimi niin kuin pitäisi :(
-
Ei niin kovin paljoa ole tullut hiehoja katsottua kun on hiehohotellissa lähes kaikki... Valitettavasti. Ei oikein homma toimi niin kuin pitäisi :(
Jossain tökkii jos esim. hiehoilla keskipoikimaikä nousee 3-vuoteen tai yli :-X
-
Mielenkiintoista että aihe ei herätä mitään keskustelua.
Onko hiehoilla oikeasti olosuhteet hyvät. Sen minkä olen itse nähnyt näyttää että tämä eläinosa on kaikkein huonoimmalla hoidolla navetoissa. Yleensä ne on tosi pienissä karsinoissa ja huonoilla kuivikkeilla. Miten ne pitäisi olla oikeaoppisesti että senhetkinen tila olisi hyvä ja tulevaisuus taattu. itse koen että vinokuivikkeet täysin koneellistettuna ei olisi kovin huono vaihtoehto. Putsattavalla ruokintakäytävällä tietenkin.
Jotenkin tuntuu että vasikoiden ja lypsylehmien olosuhteisiin on panostettu liikaa ja nämä hiehot on jääneet väliinputoajiksi.
-
Eiköhän se ole hieholla ihan samanlaiset vaatimukset hyvistä olosuhteista kuin missä muussa tahansa vaiheessa naudan elämää. Sopiva eväs helposti saatavilla ja vettä myös. Raitis ilma ja kuiva pehmeä makuualusta. Liikuntaakin pitäisi saada. Usein rahasta ja infrasta kiinni saako asiat järjestettyä kuntoon. Meillä osa hiehoista lähtee hiehohotelliin ja osa on kotosalla. Kotona juotolta vieroitetut vasikat on reilun noin vuoteen asti entisessä laakasiilossa jossa on kuivikepohja. Hyvin viihtyvät kunhan olkea on riittävästi ja välillä siivoilee vanhat sotkut pois. Tulis vaan pakkanen niin pysyis paikat kuivempana. Lämmitettävä juomakuppi ollut suht tarpeeton :-X
-
Tää talvi kestokuivikkeella, ens talvi toivon mukaan lantakäytävän kanssa ja jaloittelutarha.
-
Ei niin kovin paljoa ole tullut hiehoja katsottua kun on hiehohotellissa lähes kaikki... Valitettavasti. Ei oikein homma toimi niin kuin pitäisi :(
Jossain tökkii jos esim. hiehoilla keskipoikimaikä nousee 3-vuoteen tai yli :-X
Noin voi käydä tahallaan jalostuskarjoisssa, joissa hiehoja huuhdellaan urakalla. Tilastoissa noita karjoja näkyy ja sitten niitä "kauhistellaan" ;D
Muistan menneiltä vuosilta karjan jossa hiehojen keskipoikimaikä oli 46 kuukautta, ja vanhimmat hiehot olivat 56 kk. Osa vanhimmista oli vielä tyhjiä ::)
-
eikös faba jotain kampanjaa käy noitten hiehojen iän laskemiseksi? itellä on vanhoja mutta kun ei ole sitä sulkuporttijatkoa niin jää sisäruokintakaudelle siemennys.
-
eikös faba jotain kampanjaa käy noitten hiehojen iän laskemiseksi? itellä on vanhoja mutta kun ei ole sitä sulkuporttijatkoa niin jää sisäruokintakaudelle siemennys.
Meillä laiduntavat kasvattamon vieressä siemennysikäiset (ja portit auki koko ajan sisälle, loppukesästä kun laidun ehtyy niin syövät pääosin sisällä). Siitä on näppärä jos ja kun kiiman näkee tai panta ilmoittaa niin johdattaa lauma sinne kasvattamoon, heittää lukkoaidat oikeaan asentoon, vähän nappulaa ränniin ja käydä hakemassa annos/annokset.
-
Ei niin kovin paljoa ole tullut hiehoja katsottua kun on hiehohotellissa lähes kaikki... Valitettavasti. Ei oikein homma toimi niin kuin pitäisi :(
avaakko vähän mikä ei toimi niin kuin pitäis
-
eikös faba jotain kampanjaa käy noitten hiehojen iän laskemiseksi? itellä on vanhoja mutta kun ei ole sitä sulkuporttijatkoa niin jää sisäruokintakaudelle siemennys.
Eikös ikä lasketa syntymäpäivästä tähän päivään ??? ;D Vai täytyykö tämäkin erikseen opettaa
-
Ei niin kovin paljoa ole tullut hiehoja katsottua kun on hiehohotellissa lähes kaikki... Valitettavasti. Ei oikein homma toimi niin kuin pitäisi :(
avaakko vähän mikä ei toimi niin kuin pitäisi
Ongelma tuntuu olevan ruokinnassa... Eläimet on hyvin vaatimattoman näköisiä kun tulevat takaisin. Pahin ongelma tässä on kuitenkin se että meillä on välit kasvattajan kanssa käytännössä täysin poikki. Meille tuli aikoinaan kuusi hiehoa ja neljä niistä jouduttiin laittaa honkajoelle poikimisvaikeuksien vuoksi. Ei paljoa naurattanut. Tietystikään syyllinen oli vaikea osoittaa näissä tapauksissa. No seuraavaksi kasvattaja ilmoitti että täällä hiehoja joita ei saada tiineeksi ja kysyi laitetaanko teurastamolle. ilmoitettiin että laittakaa tulemaan tänne seuraavassa kuormassa. Hiehot tuli meille ja niille tehtiin tiineystarkastus. Kaikki oli tiineitä ja on lypsyssä ;) Luottamuspula vaivaa aika pahasti ja kasvattaja on meinannut tulla puhelinlankoja pitkin kylään kun asioista on "keskusteltu".
-
no nyt taitaa olla tilanne jo siinä pisteessä ettei auta muuta kuin lopettaa yhteistyö kyseisen kasvattajan kanssa
-
En ole koskaan uskonut tuohon hiehojen kasvatuksen ulkoistamiseen. Ite olen niin tarkka niiden ruokinnasta ja olosuhteista. Meille ei sopisi se että joku muu hoitaisi vaikka hyvin tekisikin. Lisäksi se salmonellatesti rulijanssi ja muu tautiriski. Toki tiedän pari tuttua joilla homma toimii ja kyllähän se uudistuksen kasvattaminen maksaa ja vaatii työtubtejakin. Meilläkin on nuorisoa siellä täällä, varsinkin kesällä kun kaikki laitetaan ulos. Syksyllä sitte sisään otetaan vaan pienet ja siemennettävät hiehot.
Ollaan koitettu alentaa uudistukustannusta niin että u% on 20-25. Lisäksi hiehot ovat kasvaneet hyvin että valtaosa siemennetään 13-14 kk iässä jolloin kasvatusaikaa saa lyhyemmäksi mikä tuo säästöjä sekä rahana että tilantarpeess ja tietenkin työajassakin. Me käytetään ajallisesti nuorkarjaan nyt vähän liikaakin aikaa ja resursseja, mutta mitä enempi niitte kans pelaa niin ovat ainakin kesyjä.
Suunnitelmia olis uusi pihatto ja kovasti haluttais nuoriso saman katon alle. Se vaikuttais olevan aika kallista näin alustavien tiedustelujen perusteella.
-
Moni tuntuu tietävän millaiset olosuhteet hieholla pitää olla. Siksi olisikin aika käydä joka päivä hiehon vieressä miettimässä onko kaikki asiat niin kuin pitää. Väitän että 90% tiloista on joku puute jossain vaiheessa. Eikä vähiten kuivituksen, ilmanvaihdon, tilan ja ruokinnan kanssa. No ne on tosin ainut mitä hieho tarvitsee. Mielestäni liikaa painotetaan siemennysikää koska se on vain sen kasvatuksen kruunu ja enemmin pitäisi keskittyä sen hiehon olosuhteisiin ennen ja jälkeen siemennyksen.
-
no nyt taitaa olla tilanne jo siinä pisteessä ettei auta muuta kuin lopettaa yhteistyö kyseisen kasvattajan kanssa
no sehän tässä onkin kun kasvattaja ei päästä sopimuksesta irti...
-
mikäli kasvatus toiminta ei vastaa kasvatuttajan tavoitteita eikä neuvotteluista huolimatta
muutu parempaan niin sopimus kyllä voidaan purkaa
reklamointi täytyy tehdä kirjallisena ja olisi hyvä käyttää
kolmatta tahoa esim maitotila neuvojaa arvioimaan kasvatuksen taso
mikäli toiminta ei annetussa ajassa parane täyttyvät sopimuksen purku edellytykset
hiehokasvatus on liiketoimintaa jossa pätee aivan yleiset liiketoiminta tavat
kasvattajan täytyy toimillaan pitää asiakas tyytyväisenä
jos ei ole tyytyväistä asiakasta niin toiminta ei voi jatkua
sellaista sopimusta ei ole mitä ei saa purettua
mikäli haluat keskustella asiasta lähesty yv
-
no nyt taitaa olla tilanne jo siinä pisteessä ettei auta muuta kuin lopettaa yhteistyö kyseisen kasvattajan kanssa
no sehän tässä onkin kun kasvattaja ei päästä sopimuksesta irti...
Miten se sopimus sitoo sinua? Onko siinä mainittu eläinmääriä tms...
Kasvattaja tietysti tarvitsee elukat pysyäkseen kotieläintilana?
Mu tyttölehmä tarvitsee hyvää ruokaa ja hyvät olosuhteet. Silloin se kasvaa nopeasti siemennyspainoon ja poikii nuorena, ei tässä isompaa taikaa ole takana.
-
Asiaa on jo viety eteen päin ulkopuoliselle taholle... Veetuttaa kun pitänyt taistella tässä jo monesta asiasta. Navetan lupakäsittelyssä meni aikaa helevatan paljon hukkaan. Emännällä epäonnistui leikkaus ja nyt saa taistella potilasvahinkokeskuksen kanssa. Henkiselle puolelle käy tämmöinen taistelu...
Meillähän piti alun perin tulla puolta isompi navetta mitä nyt on ja kasvatussopimus tehtiin sen mukaan. Mutta kun meiltä ei voi yksinkertaisesti tulla niin paljon eläimiä mitä sopimuksessa on kirjattu niin pitäiskö meidän ostaa eläimiä kasvatettavaksi. Kasvattajalta puuttuu inhimillinen ymmärrys ja asioita hoidetaan bisnes edellä. Meiltä ei edes vuodessa tule kovin paljoa eläimiä kasvatettavaksi mikä on kasvattajan kapasiteettia ajatellen merkityksetöntä. Kasvattajista on pula ja tuntuu ihmeelliseltä jos rakennusta ei saa täyteen...
-
Asiaa on jo viety eteen päin ulkopuoliselle taholle... Veetuttaa kun pitänyt taistella tässä jo monesta asiasta. Navetan lupakäsittelyssä meni aikaa helevatan paljon hukkaan. Emännällä epäonnistui leikkaus ja nyt saa taistella potilasvahinkokeskuksen kanssa. Henkiselle puolelle käy tämmöinen taistelu...
Meillähän piti alun perin tulla puolta isompi navetta mitä nyt on ja kasvatussopimus tehtiin sen mukaan. Mutta kun meiltä ei voi yksinkertaisesti tulla niin paljon eläimiä mitä sopimuksessa on kirjattu niin pitäiskö meidän ostaa eläimiä kasvatettavaksi. Kasvattajalta puuttuu inhimillinen ymmärrys ja asioita hoidetaan bisnes edellä. Meiltä ei edes vuodessa tule kovin paljoa eläimiä kasvatettavaksi mikä on kasvattajan kapasiteettia ajatellen merkityksetöntä. Kasvattajista on pula ja tuntuu ihmeelliseltä jos rakennusta ei saa täyteen...
Ensinnäkin voimia ja jaksamista teille.
Meillä kävi myös kasvattajan kanssa oharit, mutta onneksi sen verran aikaisin ettei muuta vahinkoa käynyt kuin se että nykyään lypsää yksi robotti ???
Suunnitelmat oli kahden jopa kolmen koneen navetasta ja ternistä eteenpäin ulkoistaa kaikki = ostaa hiehoja aina tarvittaessa takaisin. Tehtiin sitten vajaa eläinten tuplaus + robo. Vanhassa rempatussa parsinavetassa hiehot ja vasikkala vanhoihin laakasiiloihin valmistuu kesällä. Bisnes tästä on kaukana, mutta yksin voi helposti navetoida kun tälläinen puuhastelu karja.
Hiehoista sen verran jotta tavoite on maksimissaan 12-16 poikivaa hiehoa/vuosi itselle. Loput jos löytyy ostaja myydä tai laittaa vasikat välitykseen. Kaksi apettta menee molempiin navetoihin + vasikanrehu + rypsilisät. Olkea ja kokoviljaa käytetään hiehoilla paljon.
Suunnitelmissa tehdä lapekattoinen kylmäkatos hiehoille/umpilehmille vuosien päästä.
-
Asiaa on jo viety eteen päin ulkopuoliselle taholle... Veetuttaa kun pitänyt taistella tässä jo monesta asiasta. Navetan lupakäsittelyssä meni aikaa helevatan paljon hukkaan. Emännällä epäonnistui leikkaus ja nyt saa taistella potilasvahinkokeskuksen kanssa. Henkiselle puolelle käy tämmöinen taistelu...
Meillähän piti alun perin tulla puolta isompi navetta mitä nyt on ja kasvatussopimus tehtiin sen mukaan. Mutta kun meiltä ei voi yksinkertaisesti tulla niin paljon eläimiä mitä sopimuksessa on kirjattu niin pitäiskö meidän ostaa eläimiä kasvatettavaksi. Kasvattajalta puuttuu inhimillinen ymmärrys ja asioita hoidetaan bisnes edellä. Meiltä ei edes vuodessa tule kovin paljoa eläimiä kasvatettavaksi mikä on kasvattajan kapasiteettia ajatellen merkityksetöntä. Kasvattajista on pula ja tuntuu ihmeelliseltä jos rakennusta ei saa täyteen...
Onhan se kasvattajalle oikeasti hienoinen ongelma jos joku tilaa hiehoille tilaa ja siihen investoi ja sitten yhtäkkiä lypsytila toteaa että ei niitä elukoita tulekkaan kun ei me pystytä rakentamaan suunnitelmien mukaan. Äkkiseltään tuntuu että ainakin jossainpäin niiden lisäkasvatettavien haaliminen on aika työlästä ja voi jopa olla mahdotonta.
Vähän näyttää että edellisessä tapauksessa tilanne on jo menetetty mutta sikäli olisi ehkä ihan hyvä tavata jos joku tällainen kriisi iskee eikä vaan puhua puhelimessa. Onko esimerkiksi maitotila tehnyt töitä saadakseen muita maitotiloja siirtämään kasvatusta tälle kasvattajalle.
-
Suunnitelmat oli kahden jopa kolmen koneen navetasta ja ternistä eteenpäin ulkoistaa kaikki = ostaa hiehoja aina tarvittaessa takaisin.'
Hiehoista sen verran jotta tavoite on maksimissaan 12-16 poikivaa hiehoa/vuosi itselle. Loput jos löytyy ostaja myydä tai laittaa vasikat välitykseen. Kaksi apettta menee molempiin navetoihin + vasikanrehu + rypsilisät. Olkea ja kokoviljaa käytetään hiehoilla paljon.
Suunnitelmissa tehdä lapekattoinen kylmäkatos hiehoille/umpilehmille vuosien päästä.
Luulisi että terninä kuljettaminen on vähän turha riski, ja maitotilalta tulee välillä ylimääräistä maitoakin, ja maitotilalla ollaan aina pari kertaa päivässä navetoimassa mikä puoltaisi juottokautta joka tapauksessa "kotitilalla"
Mutta anyway, saksassa homma meni ainakin yhdellä tilalla niin että möi tosiaan vasikat juottokauden jälkeen hiehokasvattajalle muistaakseni 500-700 euron hintaan, ja vasikat punnittiin / mitattiin tässä yhteydessä. Hiehokasvattaja sitoutuu siinä samalla myymään yhdessä sovitut raja-arvot (päiväkasvu, tiineyden aste, yms.) täyttävät tiineet hiehot vajaan 2 tonnin hintaan takaisin maitotilalle. Ja maitotila sitoutuu ne ostamaan. Niihin hiehoihin jotka eivät täytä ehtoja, maitotilalla on etuosto-oikeus myöskin, mutta ei ostovelvoitetta.
Meillä ovat 2-6kk mullit / hiehot vinokuivikkeella ja lehmien appeella. Nykyisin saavat raision hiehomaituria siihen päälle kilon tai pari / nuppi, mutta olen ajatellut että voisi pistää rypsirouhetta sen tilalle kun mullien kovasta valkuaisruokinnasta on ollut puhetta. Siitä en ole kyllä varma saavatko kaikki tarvittava hivenet yms. lehmien appeesta? Enkä siitä että kulkeeko rypsirouhe miten hyvin vanhassa spiraalissa jolla nappula tulee siilosta.
200m2 putsattavalla lantakäytävällä olevassa kestokuivikekasvattamossa (josta kesällä laidunnetaan) ovat siemennykseen asti eli keskimäärin 6-18kk tms., ja tiineinä sitten eri laitumille tai vanhaan navettaan parteen ja samalla appeella parressa. Kaiken kaikkiaan tuntuu fiksulta vedolta että pistettiin saman tien 24hiehoa parteen mukana pari ei vielä tiinettä, eikä yritetty sinnitellä suuremman eläinmäärän kanssa kestokuivikkeella kuten viime talvena.
Vajaa 40 lähinnä alle 15kk eläintä menee 200m2 kestokuivikkeella kohtuullisesti vähän kosteamallakin kelillä, mutta silloin kun tuolla on koetettu pitää samaa eläinmäärää mutta melkein poikimisikäisiä osa, niin aika hankala on pitää tarpeeksi kuivitettuna.
Hiehoappeessa on lähinnä vanhana korjattua säilistä ja härkäpapua, ja nykyään sama eurotradingin myymä vitamiini/hivenseos kuin lypsävien appeessa. Hiehoillekin voisin asentaa suolakivet kun muistan.
Vanhassa navetassa pidetään mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lyhyt hetki parressa ja viimeistään 2kk ennen poikimista sitten umpiosastolle jossa umpiappeena oljella laihennettu ja kivennäistäydennetty lypsyape. Jos tilaa on niin varsinkin vanhemmaksi päässeet tai muuten vaan isommat hiehot siirretään jo aiemmin umpiosastolle.
Kaikille paitsi nuorimmille hiehoille annoin boluksen/bolukset viime keväänä ennen laidunkautta, ja saman varmaan teen tänä keväänä, luultavasti myös niille nuoremille. Ja umppareille kanssa.
Poikimaikä on tilastoissa jossain 26,5kk paikkeilla mutta sitä vetää yleensä ylöspäin pari ongelmatapausta. Nykyään lähtevät kyllä herkemmin teuraaksi varsinkin jos odotusarvoja ei kauheasti ole. Alle 24kk (mutta yli 23) iässä nyt lähikuukausina on poikinut about puolet eläimistä.
Uudistusainesta on kauheasti, ja nyt lähtee huonompi herkästi teuraaksi elle kerrasta tiinehdy. Nyt on kanukkitilasonnin jälkeläisiä siemennysiässä (sonni oli kyllä ihan hyvä veto rakeennusvaiheen hiehosiemennyksiin mutta rotu olisi pitänyt valita toisin) ja niitä varsinkin karsiintuu herkästi.
edit: Ja parannusehdotuksia otetaan vastaan.
Robolypsäjille sellainen vinkki että niitä hiehoja ei kannata ainakaan oman kokemuksen perusteella yrittää opettaa robottiin ennen poikimista. Vasikka ulos ja juotto, ja sitten robottirehua puolisen kiloa (metalli)ämpäristä että pääsee makuun ja kuulee äänen. Ja sitten vaan jäätävän rauhallisesti elukka lypsylle. Tarvittaessa työntäen ja nostaen mieluummin kuin ääntä yhtään korottaen. Se hieho on heti poikimisen jälkeen noin 100 kertaa sopeutuvampi ja nälkäisempi kuin 1-2vk ennen poikimista eli kaikki totuttaminen aiemmin on tosi stressaavaa ajanhukkaa.
Tämä siis ihan vain omasta kokemuksesta, muilla voi olla tietty eri kokemuksia.
-
Puolisen tusinaa hiehoa ehtinyt poikimaan robotin aikana ja samaa mieltä Antin kanssa totuttamisesta.
Vasta poikimisen jälkeen viety lypsävien osastolle ja ensitutustuminen robottiin on samalla ensilypsy. Kunhan rauhallisena sinne vie, niin saa kyllä opetettua ja lypsettyä. Mahdollinen potkiminen tullut vasta myöhemmillä lypsyillä. Luonteesta riippuen oppivat käymään itse jopa kahden ajokerran jälkeen. Mutta se tosiaan oleellista että ilman huutoa, keppejä ja puolta kylää vie robotille ensimmäiset kerrat. Sopivat kääntyvät portit ja/tai paikka sitoa köysi robotin sisääntuloon, niin onnistuu yksin. Oikeastaan parempi yksin, koska ei tule edes yritettyä kovasti työntää tai vetää ennen kuin hiehon oma uteliaisuus herää.
-
Robolypsäjille sellainen vinkki että niitä hiehoja ei kannata ainakaan oman kokemuksen perusteella yrittää opettaa robottiin ennen poikimista. Vasikka ulos ja juotto, ja sitten robottirehua puolisen kiloa (metalli)ämpäristä että pääsee makuun ja kuulee äänen. Ja sitten vaan jäätävän rauhallisesti elukka lypsylle. Tarvittaessa työntäen ja nostaen mieluummin kuin ääntä yhtään korottaen. Se hieho on heti poikimisen jälkeen noin 100 kertaa sopeutuvampi ja nälkäisempi kuin 1-2vk ennen poikimista eli kaikki totuttaminen aiemmin on tosi stressaavaa ajanhukkaa.
Tämä siis ihan vain omasta kokemuksesta, muilla voi olla tietty eri kokemuksia.
Me laitetaan (melkein) aina yli kuukausi ennen poikimista hiehot lehmien sekaan, mutta ei koskaan pakoteta robotille ennen poikimista. Kioskille yleensä pakotetaan, ja se helpottaa huomattavasti robotillekkin opettamista poikimisen jälkeen.
Aika moni hieho silti siinä reilun kuukauden aikana seuraa lehmien touhua ja menee itse robotille, eikä ne sitä pelkää, koska se ei ekalla kerralla ala kätensä kanssa hääräämään vaan toimii niin kuin kioski.
-
Komppaan anttia tuossa opetuksessa robotille. Mulla tulee 44 eläintä 420m2 kestokuivikkeelle.
-
Komppaan anttia tuossa opetuksessa robotille. Mulla tulee 44 eläintä 420m2 kestokuivikkeelle.
Alan pitäisi riittää hyvin mutta joka tapauksessa suosittelisin sitä vähintään 2x viikossa putsattavaa lantakäytävää (ehkä onkin tulossa) että saavat sopivasti kovempaakin pohjaa sorkan alle.
-
Meillä on tuo hiehon opetus viety astetta pidemmälle, hiehopoloinen pääsee robotille heti kahden viikon päästä poikimisesta... :-X
-
Komppaan anttia tuossa opetuksessa robotille. Mulla tulee 44 eläintä 420m2 kestokuivikkeelle.
Alan pitäisi riittää hyvin mutta joka tapauksessa suosittelisin sitä vähintään 2x viikossa putsattavaa lantakäytävää (ehkä onkin tulossa) että saavat sopivasti kovempaakin pohjaa sorkan alle.
joo, ensikesänä. Nyt ei tarvitse tehdä lantalaa tuon väljyyden ansiosta. Samalla on haaveissa että saisin tehtyä myös soppelit aitaukset ympärivuotiseen jaloitteluun hiehoille.
-
Sarka-messujen lypsykarjavierailukohteissa on suht hyvin myös uusia hiehopihatoita..
http://www.pytinki.fi/esittelytilakohteet-2015.html
-
Ruokinta on kaiken A Ja O,meilläkin sanottiin ennen vanhaan hiehoja joutokarjaksi-silti hoidettiin hyvin.Kunnolla ruokkimalla niistä kasvaa sellaisia eläimiä,että kasvu ei enää ensikkokaudella häiritse lypsyä-
-
jos ympäristötekijät on kunnossa, samoin ruokinta ja jalostus. Mikä on hyväksyttävissä oleva hylkyyn meno prosentti poikimisen jälkeen, entä mitä se on usein käytännössä? Nyt tuntuu, että pötköön tullut liikaa heikkolypsyistä ainesta. Sellainen tuntuma on, että ruokinta sen jälkeen kun tulevat kantaviksi, ei ole lypsylehmäksi kasvua ajatellen paras mahdollinen. Saavat saman säilörehun, kun lypsävät ja ehkä hieman rajoitetusti, etteivät lihoisi.
-
Minulla on periaatteita hiehojen kohdalla. Eli yhden kauden saa anteeksi jos ei aivan toivoton ole. Mutta meillä haetaan hiehoihin tilavuutta. Tuo kylmässä eläminen vaatii elukalta syöntikykyä ja sitä, minne sitä evästä jauhetaan. Tästä syystä hiehot ei parasta aiv:tä saa, vaan kortista laatua, mutta paljon. Hiehojen pöydällä on aina rehua, että varmasti on mitä haukata.
Viime vuonna ei teuraaksi lähtenyt ainoatakaan hiehoa, yksi meni tapaturmaisesti ja sitäkään ei olisi muuten poistettu. Hiehoja poiki 15 kappaletta.
-
Minulla on periaatteita hiehojen kohdalla. Eli yhden kauden saa anteeksi jos ei aivan toivoton ole. Mutta meillä haetaan hiehoihin tilavuutta. Tuo kylmässä eläminen vaatii elukalta syöntikykyä ja sitä, minne sitä evästä jauhetaan. Tästä syystä hiehot ei parasta aiv:tä saa, vaan kortista laatua, mutta paljon. Hiehojen pöydällä on aina rehua, että varmasti on mitä haukata.
Viime vuonna ei teuraaksi lähtenyt ainoatakaan hiehoa, yksi meni tapaturmaisesti ja sitäkään ei olisi muuten poistettu. Hiehoja poiki 15 kappaletta.
Alle 20 lypsävät on laitettu autoon nyt, lähinnä tuo tilanahtaus on madaltanut kynnystä. Niitä on vaan ollut viimeisen vuoden aikana ainakin 4.
-
Kyllä meillä nyt kaikki hiehot tuon 20 kiloa tikuttaa, ei vielä niin huonoa ole tuohon sakkiin mahtunut. Länskärikin on jo kolme kuukautta 22 tiputellut. Meillä ei heti tule seinät vastaan, kun on tuo puskurinavetta, joten hiehot saa rauhassa olla.
Nyt on kyllä yksi hieho, mikä juuri siihen 20 kiloon pääsee, mutta en minä sitäkään teuraaksi. Pitäähän sitä joka navetassa yksi talipallokin olla. ;D
-
Meillä on vuosien väliset vaihtelut jostakin syystä liian suuria. Joku olosuhdeasia sen täytyy olla, menikö kovina pakkastalvina vasikkalan olosuhteet liian huonoiksi vai mikä lie?
Laskin noita joskus ja parhaista ikäluokista 90% jatkoi toiselle kaudelle. Valitettavasti tuo ei ole usean vuoden keskiarvo. Tämäkin luku saisi olla jossakin tuotostarkkailun paperissa valmiiksi laskettuna, vaan eipä ole!
Nyt meni taas kolme hiehoa. Yhdellä oli pyogenes-tulehdus poikiessa kahdessa neljänneksessä>toivoton tapaus. Ja yhdet kaksoset eivät lähteneet lypsämään, oikein hienon näköisiä eläimiä molemmat, mutta herumishuippu 6 kg :(
-
Ensimmäisellä kaudella voi antaa vielä tilaisuuden ja monesti toisella kaudella maitoa lähtee tulemaan jopa kaksinkertaisesti ensikkokauteen verrattuna. Ensimmäisellä kaudella moni otus on kasvanut vielä reilusti mikä viittaa "huonoon" ruokintaan hiehona.
Nytkin on yksi ensikkokaudella oleva ilmoitettu teuraaksi ja toisella kaudella myöskin. Lihautareisia, eli helevetin tiukkalypsyisiä ja maitoa ei tule... Kohta pitäis lähtiä vetähän parteen kuollut ensikko joka oli kolmannella kuukaudella tiineenä. Kaikki mahdollinen hoito annettiin mitä keksittiin, mutta ilmeisesti elimistössä jokin yleistulehdus tms. ja olis pitänyt vaan ilmoittaa alkuviikosta pikalehmänä niin ei tarvis maksaa pois hakemisesta. Ja oli tietenkin hyvä lypsäjä ja muutenkin aivan mukavan oloinen otus kaikin puolin. Voi tätä yrittämisen ihanuutta :(
-
Eipä tuota ole oikotietä onneen. Kokeilun ja erehdyksen kautta.
Meille tuli satsi hiehovasikoita tai mulleja paremminkin perjantaina. Vanhin ja komein olikin hiukka innostunut ja pompannut aidan yli. Seurauksena takajalka kintereen päältä irti poikki. Siellä se roikkuu etukuormaajassa.. Sattuu näitä, ei navettaa ilman sattumuksia.
-
Jos hiehon joutuu karsimaan kannattaa poistaa myös siltä syntynyt lehmävasikka. Nuo ovat sellaisia kun kiertävät sukpolvesta toiseen mukana ja mokomat tekevät vielä sillä ainoalla poikimiskerrallaan lehmäsen. ::)
Nykyisin ei ensikoita juurikaan joudu poistamaan. Viimevuonna poistettiin 12 ensikosta yksi, joka loi 6 kk tiineyden jälkeen ja herui vain 18 kg
-
Jos hiehon joutuu karsimaan kannattaa poistaa myös siltä syntynyt lehmävasikka. Nuo ovat sellaisia kun kiertävät sukpolvesta toiseen mukana ja mokomat tekevät vielä sillä ainoalla poikimiskerrallaan lehmäsen. ::)
Nykyisin ei ensikoita juurikaan joudu poistamaan. Viimevuonna poistettiin 12 ensikosta yksi, joka loi 6 kk tiineyden jälkeen ja herui vain 18 kg
Mulla olis nyt kasvamas reilu 1v. mullikka, jonka emän poistin ensikkona muutaman kuukauden lypsyn jälkeen. Sen emä taas on ollut mielestäni ihan "hyvä" en tiedä mikä sitten meni pieleen. Utareetkin oli ihan tois puoleiset eli näytti 2 pyttyiseltä. Oikeastaan jääräpäänä tekis mieli kokeilla minkälainen lehmä tuollaisen rupu emän jälkeläinen voi olla ::) Oliko tuotos heikkous perittyä vai ulkopuolen ja sattumien muovaamaa.
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
Ei
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
Ei
No mikä niis sitten mahtaa olla
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
Ei
No mikä niis sitten mahtaa olla
Meidän jo edesmennyt tilasonni tuotti pirusti poikimavaikeuksia, ei mahdu enää satunnaisen vaihtelun piikkiin kuolleisuus. Vasikoilla iso pää tai jumalattoman pitkät jalat tai molemmat. Osa muuten vaan heikkoja elinvoimaltaan. Yhtään poikimista ei uskaltanut tarkoituksella jättää valvomatta ja jos jostain syystä ei oltu vahtimassa, niin kuoli vähintään vasikka :'(
-
Ensimmäisellä kaudella voi antaa vielä tilaisuuden ja monesti toisella kaudella maitoa lähtee tulemaan jopa kaksinkertaisesti ensikkokauteen verrattuna. Ensimmäisellä kaudella moni otus on kasvanut vielä reilusti mikä viittaa "huonoon" ruokintaan hiehona.
Nytkin on yksi ensikkokaudella oleva ilmoitettu teuraaksi ja toisella kaudella myöskin. Lihautareisia, eli helevetin tiukkalypsyisiä ja maitoa ei tule... Kohta pitäis lähtiä vetähän parteen kuollut ensikko joka oli kolmannella kuukaudella tiineenä. Kaikki mahdollinen hoito annettiin mitä keksittiin, mutta ilmeisesti elimistössä jokin yleistulehdus tms. ja olis pitänyt vaan ilmoittaa alkuviikosta pikalehmänä niin ei tarvis maksaa pois hakemisesta. Ja oli tietenkin hyvä lypsäjä ja muutenkin aivan mukavan oloinen otus kaikin puolin. Voi tätä yrittämisen ihanuutta :(
Onko sokeri maitohappoinen sulavasäilis?Tänä vuonna tahtoo rehuissa olla sokeria ja sulavuutta samassa,tämä ei sovi eteenkään nuorisolle,ensikoille.Tekee juurikin juoksutusmahaongelmia,hapanta pötsiä,nk.yleistulehdusoireita.
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
Ei
No mikä niis sitten mahtaa olla
Meidän jo edesmennyt tilasonni tuotti pirusti poikimavaikeuksia, ei mahdu enää satunnaisen vaihtelun piikkiin kuolleisuus. Vasikoilla iso pää tai jumalattoman pitkät jalat tai molemmat. Osa muuten vaan heikkoja elinvoimaltaan. Yhtään poikimista ei uskaltanut tarkoituksella jättää valvomatta ja jos jostain syystä ei oltu vahtimassa, niin kuoli vähintään vasikka :'(
Meillä on nyt huomattu vähän samaa ongelmaa. Vasikat järkiään isopäisiä ja jämeriä. Vetotalkoita on jo ihan kohtuudella pidetty. Positiivisena asiana on tietysti se, että oli vähän laiska hyppäämään, joten aletaan olla jo voiton puolella.
Jokin naksahti sonnin korvien välissä ja alkoi möyräköinti, sitten iskikin pulttipyssy ja hiljaisuus..
Vasikat kuitenkin elinvoimaisia, ettei yhtään ole sitten menetetty, kun on ulos saatu.
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
Ei
No mikä niis sitten mahtaa olla
Meidän jo edesmennyt tilasonni tuotti pirusti poikimavaikeuksia, ei mahdu enää satunnaisen vaihtelun piikkiin kuolleisuus. Vasikoilla iso pää tai jumalattoman pitkät jalat tai molemmat. Osa muuten vaan heikkoja elinvoimaltaan. Yhtään poikimista ei uskaltanut tarkoituksella jättää valvomatta ja jos jostain syystä ei oltu vahtimassa, niin kuoli vähintään vasikka :'(
Meillä on nyt huomattu vähän samaa ongelmaa. Vasikat järkiään isopäisiä ja jämeriä. Vetotalkoita on jo ihan kohtuudella pidetty. Positiivisena asiana on tietysti se, että oli vähän laiska hyppäämään, joten aletaan olla jo voiton puolella.
Jokin naksahti sonnin korvien välissä ja alkoi möyräköinti, sitten iskikin pulttipyssy ja hiljaisuus..
Vasikat kuitenkin elinvoimaisia, ettei yhtään ole sitten menetetty, kun on ulos saatu.
Ja niillä on pää vielä sellainen "kanttiotta".Ja toinen jalka jääjälkeen kun ulos pitäis tulla.
Koko pihattoaikana ennemmin autettu 2 poikimista.Toises oli eläinlääkärikin mukana.Niin nyt peräkkäiset 8 hiehon poikimista niin että kaikkia vedetty,ja lujaa.
Kaikki ei ole selvinny :(
-
Meinaa olla hiukan poikimavaikeuksia tällä hieholaumalla.Ehkä sonni periytti tosi isoja vasikoita. :( Noh eikö se siitä :-\
Onks ne maanneet ahtaasti ??? ::)
Ei
No mikä niis sitten mahtaa olla
Meidän jo edesmennyt tilasonni tuotti pirusti poikimavaikeuksia, ei mahdu enää satunnaisen vaihtelun piikkiin kuolleisuus. Vasikoilla iso pää tai jumalattoman pitkät jalat tai molemmat. Osa muuten vaan heikkoja elinvoimaltaan. Yhtään poikimista ei uskaltanut tarkoituksella jättää valvomatta ja jos jostain syystä ei oltu vahtimassa, niin kuoli vähintään vasikka :'(
Meillä on nyt huomattu vähän samaa ongelmaa. Vasikat järkiään isopäisiä ja jämeriä. Vetotalkoita on jo ihan kohtuudella pidetty. Positiivisena asiana on tietysti se, että oli vähän laiska hyppäämään, joten aletaan olla jo voiton puolella.
Jokin naksahti sonnin korvien välissä ja alkoi möyräköinti, sitten iskikin pulttipyssy ja hiljaisuus..
Vasikat kuitenkin elinvoimaisia, ettei yhtään ole sitten menetetty, kun on ulos saatu.
Ja niillä on pää vielä sellainen "kanttiotta".Ja toinen jalka jääjälkeen kun ulos pitäis tulla.
Koko pihattoaikana ennemmin autettu 2 poikimista.Toises oli eläinlääkärikin mukana.Niin nyt peräkkäiset 8 hiehon poikimista niin että kaikkia vedetty,ja lujaa.
Kaikki ei ole selvinny :(
Ja meillä on vielä ollut se toinen jalka poikittain siellä kanavassa ja osalla jäänyt jumiin. Näitä olen sitten kaiveskellut, mutta kaikki on saatu elävinä ulos. Muutama kyllä elvytetty, että se kylmä vesiämpäri on kyllä heti käsillä ja ulko-ovi likellä.
Tai menihän se yksi, juuri tuolla tavalla oli toinen jalka jäänyt tarjonnasta ja sitten emä runtannut voimalla luihin. Siitä sen vekslasin ulos, mutta onneksi oli vanhempi lehmä, joten oli tilaa vääntää. Tämä poiki yllättäen, joten enpä osannut silmällä pitää. Normaalisti vahdin kyllä aika tarkkaan..
-
Ensimmäisellä kaudella voi antaa vielä tilaisuuden ja monesti toisella kaudella maitoa lähtee tulemaan jopa kaksinkertaisesti ensikkokauteen verrattuna. Ensimmäisellä kaudella moni otus on kasvanut vielä reilusti mikä viittaa "huonoon" ruokintaan hiehona.
Nytkin on yksi ensikkokaudella oleva ilmoitettu teuraaksi ja toisella kaudella myöskin. Lihautareisia, eli helevetin tiukkalypsyisiä ja maitoa ei tule... Kohta pitäis lähtiä vetähän parteen kuollut ensikko joka oli kolmannella kuukaudella tiineenä. Kaikki mahdollinen hoito annettiin mitä keksittiin, mutta ilmeisesti elimistössä jokin yleistulehdus tms. ja olis pitänyt vaan ilmoittaa alkuviikosta pikalehmänä niin ei tarvis maksaa pois hakemisesta. Ja oli tietenkin hyvä lypsäjä ja muutenkin aivan mukavan oloinen otus kaikin puolin. Voi tätä yrittämisen ihanuutta :(
Onko sokeri maitohappoinen sulavasäilis?Tänä vuonna tahtoo rehuissa olla sokeria ja sulavuutta samassa,tämä ei sovi eteenkään nuorisolle,ensikoille.Tekee juurikin juoksutusmahaongelmia,hapanta pötsiä,nk.yleistulehdusoireita.
Ei ainakaan rehunäytteiden mukaan ole sokeria liikaa kun säilötään pallukat biologisilla niin kuluttaa sokeria sekin. Täysaperuokinta ja ruokinnan pitäis olla kunnossa ainakin siinä mielessä ettei aiheuttaisi terveydellisiä ongelmia. Väkirehu% on noin 45, kuitua löytyy riittävästi eikä säilis ole liian sulavaa. Saattaahan se olla että esim. maksa petti tai jotain muuta mikä aiheutti ongelman. Eläinlääkäri tutki eläimen huolella mutta ei löytänyt mitään syytä huonoon vointiin. Sydän ja pötsi eivät toimineet kuulemma ihan normaalisti ??? Jos oikein jaksais kiinnostaa niin eläimen vois avata ja lähettää näytepaloja tutkittavaksi mutta antaa olla tällä kertaa.
-
nyt itellä poiki friisihieho muutaman päivän ennakkoon , ihan elinvoimaisen lehmävasikan jota ei sitten millään lailla huomioinut saati nuollu... tuo on sellanen saa -kaveritkin -syödä, rehun siirtelijä jo vasikasta mutta nyt on toooodella hentoisella kielellä syöjä. ei pahemmin kelpaa oikein mikään,; hyvä rehu ja jauhot söi aiemmin kyllä mutta nyt ei pahemmin niitä kehtaa... säilörehu on maittavaa apilaista just tätä hetkee varten, ei kelpaa..
on sopusuhtainen, ei millään muotoa lihava. antaa maitoa vähän vielä mutta mutta, mitä tuollaiselle voisi antaa ruokahaluja ettimään? poikimisen jälkeen se ei hyväksynä veden juottoa ollenkaan mutta eipä kuulosta kilinää juoksuistakaan. poikiminen oli pikkasen ahasta huolimatta pienestä vasikasta, jälkeiset tuli jo yöllä eikä päällisin puolin ole sairaannäkönen.
-
nyt itellä poiki friisihieho muutaman päivän ennakkoon , ihan elinvoimaisen lehmävasikan jota ei sitten millään lailla huomioinut saati nuollu... tuo on sellanen saa -kaveritkin -syödä, rehun siirtelijä jo vasikasta mutta nyt on toooodella hentoisella kielellä syöjä. ei pahemmin kelpaa oikein mikään,; hyvä rehu ja jauhot söi aiemmin kyllä mutta nyt ei pahemmin niitä kehtaa... säilörehu on maittavaa apilaista just tätä hetkee varten, ei kelpaa..
on sopusuhtainen, ei millään muotoa lihava. antaa maitoa vähän vielä mutta mutta, mitä tuollaiselle voisi antaa ruokahaluja ettimään? poikimisen jälkeen se ei hyväksynä veden juottoa ollenkaan mutta eipä kuulosta kilinää juoksuistakaan. poikiminen oli pikkasen ahasta huolimatta pienestä vasikasta, jälkeiset tuli jo yöllä eikä päällisin puolin ole sairaannäkönen.
Vähän on saattanut hiehosi säikähtää, joten lykkäisin kurkusta alas särkylääkettä, melassiglykolia ja kyyyllä minä sen kalkinkin antaisin. Ja sitten tietysi vähän kustakin purkista ja nyssäkästä, mitä nyt sieltä navetan nurkilta saattaa löytyä..
Ja jos nyt oikein tuntuu nololta olenpa sen pitkän huikan Tapiotakin saattanut antaa, mutta ilman särkylääkettä. Eihän ne sitä suosittele, mutta puudutteena käy lehmällekkin. ;D
-
tänä aamuna se "heräsi" että lypsy onkin joka kerta kuin muillakin. meinasi nostaa jalkaa... syö nyt jotenkin mutta on se vaan keljua katella kun elikko ei vaan oikein keksi miksi syödä. vuoteen ei ole ollut ruokintaongelmaa hiehojen kanssa, paremminkin ollu viime talvena jarruttelun makua ettei liho liikoja. tuo on ollu aina vaan niin sellanen nälvijä. mutta niin hyvä rakenteinen ja luontonen. auttiskohan pötsipotku asiaa?
-
ai niin, tuo tapoi on kyllä ihan pätevä juttu, aina pyrkinyt antamaan hiehoille kun poikivat mutta nyt pääsi yllättämään tyhjän hyllyn kanssa kun etuajassa. kukaan ei ole kieltänyt mutta lekurit ei suosi, outoa miusta kun se kuitenkii tehoaa, -jotenkin! onhan se vedenmuistikin homopaattisessa!
-
tänä aamuna se "heräsi" että lypsy onkin joka kerta kuin muillakin. meinasi nostaa jalkaa... syö nyt jotenkin mutta on se vaan keljua katella kun elikko ei vaan oikein keksi miksi syödä. vuoteen ei ole ollut ruokintaongelmaa hiehojen kanssa, paremminkin ollu viime talvena jarruttelun makua ettei liho liikoja. tuo on ollu aina vaan niin sellanen nälvijä. mutta niin hyvä rakenteinen ja luontonen. auttiskohan pötsipotku asiaa?
Anna vaan,pötsipotku ei kyllä kovin tehokasta ole,anna myös tuo kipulääke,se on ainoa joka todella auttaa,väkirehut pois.Tuommoiselle hieholle joka ei kunnolla syö ennen poikimista,ei missään nimessä väkirehuja muuta hapanta pötsiä tekevää ennen poikimista poikimisen aikoihin,kyllä pelkästään poikiminen tuota tekee tarpeeksi.Väkirehuja ei myöskään ilman korsirehuja.Pötsipotkut ja nämä aineet yleensäkkin toimivat paremmin annettuna ennen ongelmaa.Kyllähän tuon syömään saa,mutta se on eri asia pysyykö syönti ja kestääkö tämän syönnin mitä tarvitsee,voi kokeilla eri korsirehuja.
-
nyt syö noita paalirehuja ja jonkinverran tota jauhoseosta. mutta on selvästi keksimässä että on syötävä kun ei muuten pärjää.. vasikka on onnessaan kun sai tuota raision vasikkamysliä, sitä se napsii jo silmät ummessa. voi, että osaakin olla niin nätti...