Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jth1976 - 14.12.14 - klo:16:09
-
Tähänhän sitä tuli tultua, että kun vetokone vaihtui, niin viimeinenkin osa koneketjusta täytyy päivittää tälle vuosituhannelle.
Eli hankinnassa kaksijatkeinen, hydraulisella esiohjauksella, yli 8 metrinen nosturi kärrinaisalle.
Tällä hetkellä itsellä mielessä joko Palms 825 tai Oniar 83. Molemmat painivat samassa hintaluokassa 15-18 K€ alvillisena.
Onko kokemuksia, kumman ottaisitte tai olisiko vielä jokin muu merkki samaan hintaluokkaan.
Käyttö on siis harrastustoimintaan, omien metsien ajoon lähinnä.
-
Mainittiinko Koneviestin vertailussa kuormaajien ja kärryjen valmistusmaita?
-
Mainittiinko Koneviestin vertailussa kuormaajien ja kärryjen valmistusmaita?
Mihin tuollaista tietoa tarvitaan????..........eikös se ole Viro noilla molemmilla......näkötuntumalta ainakin Palms näyttää hyvin kevytrakenteiselta...tiedä sit materiaaleista
-
Kärry pitää olla tuon alle jos aika raskas ja leveä,jos meinaa että se pystyssä pysyy.
Seinäjoen Valralla 8000 sarjan Valmetti jossa Fiskarssin kopio itämailta ,on ulottuvuutta ja järeyttä.
Nuo on vähän lapsen tekemiä palmsit ja onierit.
Oman pumpun tuollainen jo vaatii ehdottomasti ja yleensä aina .
-
ite kanssa noilla mitoilla kattelisin jotain pikkasen viksumpaa merkkiä. aika rimpulan tasoisia noi näyttävät olevan jo noilla ulottuvuuksilla kun vielä aattelee miten tollasen puomisto on mitoitettu kestämään. kun jostain on noissa hinnoissa yleensä tingitty. mutta saattaapa nekin sentäs kestää kun nätisti ajelee...
-
Kärrinä mulla on Tekon vetävä 12 tonninen. Todellakaan ei urakointoon vaan omassa metsässä pyörimiseen, sitäkin kun on ihan riittävästi vapaa-aikana tehdä. Ja lisää tullut matkan varrella hankittua ja ehkä jatkossakin, jos pitää turvata hyvien passipaikkojen pysyvyys metsästyskäytössä. Joku voisi sanoa, että hullun hommaa. Sitä se onkin.
Tuntuu, että noita kahdella jatkolla olevia ei kovin kauheasti ole käytössä, ainakaan ei ammattilaisilla.
-
Farmalla on toki vielä 8,5 vai liekö 8,3 metrinen ketjujatkolla.
Noissa on suht isoja sylkkyjä, joten lisäpumppu ei olis tosiaan pahasta. Traktorissa lie kuitenkin 90 l hydrauliikka ? Sillä tullee jo auttavasti toimeen.
Noissa 'hinnat alkaen' merkeissä voi pahimmillaan joutua varautumaan pieniin rakennelapsuksiin, ahtaisiin letku\putkilinjoihin ja huonosti suojattuihin asennuksiin. Päällisin puolin palms on ehkä noista etelän tuotteista fiksuimpia, mut vertaamalla vastaaviin Keslan, cranabin, epsilonin ym. tuotteisiin huomaa ainakin yksityiskohdissa eroja. Jos käyttö ei ole urakointia, niin noilla eroilla ei lie juuri merkitystä.
-
Mulla on toi palmsin 840 kuormain ollu nyt kolmisen vuotta. Eikä sitä ole tarvinnu mistään korjailla. Käyttötunteja kuormaajassa jotain 700 paikkeilla. Olen ollu tyytyväinen.
-
Mulla on käytössäni JOUTSA 33 vm. 2001 .Se on tietääkseni Oniar 83 tänä päivänä. Nosteltu jo miljoonia kiloja säilöheinäpaaleja ilman vikoja !
Tarkemmin en tiedä mitä eroja on Oniariin verrattuna, mutta jos ei suuria niin voin suositella. Painavahan se toki on. Oma kuormaimeni on nykyään kuorma-auton vaihtolavassa kiinni ja pelkästään kuljetuspuolella nosturina. Tuli hankittua keväällä peltokäyttöön se Nokka, kun kuljettaminen on nykyään ympärivuotista.
-
Kärrinä mulla on Tekon vetävä 12 tonninen. Todellakaan ei urakointoon vaan omassa metsässä pyörimiseen, sitäkin kun on ihan riittävästi vapaa-aikana tehdä. Ja lisää tullut matkan varrella hankittua ja ehkä jatkossakin, jos pitää turvata hyvien passipaikkojen pysyvyys metsästyskäytössä. Joku voisi sanoa, että hullun hommaa. Sitä se onkin.
Tuntuu, että noita kahdella jatkolla olevia ei kovin kauheasti ole käytössä, ainakaan ei ammattilaisilla.
Nyt kyllä alkoi kiinnostamaan, että paljonko sitä metsää pitää olla että kannattaa oma kärry hommata?
Oma veikkaus tuollaiselle varustukselle 1000ha --->.
-
Nyt kyllä alkoi kiinnostamaan, että paljonko sitä metsää pitää olla että kannattaa oma kärry hommata?
Oma veikkaus tuollaiselle varustukselle 1000ha --->.
Eihän harrastukset koskaan kannata ;) etenkään vetokoneeksi vielä hommata uutta traktoria :D . Ei tuo kärri vielä mikään paha investointi ollut, oli verottomana 8500 €:n paikkeilla kolme vuotta sitten. Kuten sanottua hullun hommaa.
Jos lasketaan näin päin, että sen maksimin verovapaan osuuden tekee omassa mettässä energiapuuta vuodessa tienlaitaan, sitten tulenkaadot yms. maisemahakkuut hankintana ja porukkametsästä sekä puolison mettästä vielä ajelee puut pois, niin olisko sellainen parikymmentä vuotta noilla kuoletusaika tolle kalustolle.
Ei ole nelinumeroinen luku hehtaarit, ainakaan vielä. :P
-
Kärrinä mulla on Tekon vetävä 12 tonninen. Todellakaan ei urakointoon vaan omassa metsässä pyörimiseen, sitäkin kun on ihan riittävästi vapaa-aikana tehdä. Ja lisää tullut matkan varrella hankittua ja ehkä jatkossakin, jos pitää turvata hyvien passipaikkojen pysyvyys metsästyskäytössä. Joku voisi sanoa, että hullun hommaa. Sitä se onkin.
Tuntuu, että noita kahdella jatkolla olevia ei kovin kauheasti ole käytössä, ainakaan ei ammattilaisilla.
Nyt kyllä alkoi kiinnostamaan, että paljonko sitä metsää pitää olla että kannattaa oma kärry hommata?
Oma veikkaus tuollaiselle varustukselle 1000ha --->.
Nyt puhuttiin harrastuksesta..! silloin ei lasketa kannattavuutta ;)
-
Nyt puhuttiin harrastuksesta..! silloin ei lasketa kannattavuutta ;)
Juuri näin ja omalle ajankäytölle ei lasketa ollenkaan mitään hintaa, kun kyse on terapiasta työelämän vastapainoksi. Sitä oli tänäänkin niin terapiteuttista olla kasista kolmeen Huskua ulkoiluttamassa, saaden lunta niskaan niin, että varusteet riisuessa ne oikein valui, eikä kaikki ollut hikeä :)
Mutta sekin nuorenmetsän hoitokohde näyttää helvetin paljon paremmalta siltä osin tämän päivän jälkeen.
-
No harrastuksensa kullakin, mikäs mä olen niitä tuomitsemaan.
Itse en vaan osaa kuvitella itseäni nauttimassa siitä että istun traktorin kopissa ja lastaan puita (saatika että laittaisin rahaa siihen).
Itse asiassa en kertaakaan ole huvikseni laittanut metsäkärryä traktorin perään käyttääkseni sitä vaikka molemmat löytyykin ennestään.
-
JD6630:lle
Se riippuu hyvin paljon mitä tekee työkseen mistä nauttii harrastuksena. Vähän pitää avata mitä teen työkseni, jotta ehkä pystyt kuvittelemaan sen fiiliksen. Eli käytännössä istun päivät palavereissa ja pyrin kehittämään ja ohjaamaan erikokoisissa ryhmissä asiakkaiden toimintaympäristöä ja sitten kehitän heidän avuksi ohjelmistoja, joiden koodaamista ohjaan kun tunnen substanssin hyvin. Eli työni tulos on hyvin vaikea nähdä samantien ja kokoajan täytyy olla hyvin sosiaalinen; paljon ihmisiä ympärillä.
Sitten siihen vastapainoksi metsätyöt kaikessa muodoissaan; on hyvin konkreettista esim. olla raivaamassa ja nähdä heti kättensä jälki. Samoin lumisessa metsässä pimeällä puita ajamassa valoa ympärillä riittävästi ja lämmin hytti, jossa radio pauhaa. Taikka eräs metsänhoitotyön muoto (samalla liikennneturvallisuustyötä) eli koiran kanssa hirvimetsällä. Saa olla omien ajatustensa kanssa kahdestaan.
Olen siis ihan maatilalta lähtöisin, ehkä siksi konkreettinen työ tuntuu hyvältä harrastukselta. Koneiden korjausta en halua harrastaa, kun en sitä riittävän hyvin osaa, siksi mulla on erikseen tekninen tuki. Ja siksi kalustoon on ehkä investoitu vähän enemmän.
Joku tykkää esim. veneillä ja siihenkin saa helposti sen 20 000-30 000 menemään, eikä ole kummoinenkaan paatti. Mä taasen laitan ennemmin sen rahan metsäkoneisiin. Traktori vaihtui tosin toisaalta ihan täysin matemaattisen laskennan pohjalta; ei voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi, että saa hyvitystä melkein kaksi kertaa niin paljon kuin mitä 9 vuotta sitten maksoi käytetystä 6300 sta.
Nosturi vielä olisi uusittava, niin sitten noilla varmastikkin mentäisiin seuraavalle vuosikymmenelle ennen harrastusvälineiden seuraavaa uusintaa.
-
JD6630:lle
Eli työni tulos on hyvin vaikea nähdä samantien ja kokoajan täytyy olla hyvin sosiaalinen; paljon ihmisiä ympärillä.
Sitten siihen vastapainoksi metsätyöt kaikessa muodoissaan; on hyvin konkreettista esim. olla raivaamassa ja nähdä heti kättensä jälki.
Vähän on ollut samantapaisia ajatuksia, vaikka mulla työ oli sitä että korjasin/säädin elektroniikkaa ja omaa koodinvääntöä oli myös . Se on tosiaan terapiaa liikutella tonneja ja kuutioita luonnossa, sen sijaan että siirtelee smd-hiluja mikroskoopin alla tai siirtelee bittejä jonkun piirin rekistereihin. Tosiaan jää jotakin pidempiaikaista näkyvää jälkeä kuin jonkun skriptin viilaus jossain pilvenreunan serverillä.
Nykyään en paljoa enää noita bittihommia tee. Ei jaksa enää oikein opetella koko ajan uutta ja viihdyn paremmin konkreettisemmissa hommissa.
-
JD6630:lle
Eli työni tulos on hyvin vaikea nähdä samantien ja kokoajan täytyy olla hyvin sosiaalinen; paljon ihmisiä ympärillä.
Sitten siihen vastapainoksi metsätyöt kaikessa muodoissaan; on hyvin konkreettista esim. olla raivaamassa ja nähdä heti kättensä jälki.
Vähän on ollut samantapaisia ajatuksia, vaikka mulla työ oli sitä että korjasin/säädin elektroniikkaa ja omaa koodinvääntöä oli myös . Se on tosiaan terapiaa liikutella tonneja ja kuutioita luonnossa, sen sijaan että siirtelee smd-hiluja mikroskoopin alla tai siirtelee bittejä jonkun piirin rekistereihin. Tosiaan jää jotakin pidempiaikaista näkyvää jälkeä kuin jonkun skriptin viilaus jossain pilvenreunan serverillä.
Nykyään en paljoa enää noita bittihommia tee. Ei jaksa enää oikein opetella koko ajan uutta ja viihdyn paremmin konkreettisemmissa hommissa.
Täysin keskustelun otsikon ulkopuolelta.
Ihmisen ei tarvitse siirtää bittejä johonkin rekisteriin, koska piipalikka tekee sen itse. Tosin ohjelman sanelemana. Toki ohjelman siirron yhteydessä rekisterien bittejä saatetaan muuttaa, jos on tarvetta.
Ja rekisterien bittejä voi toki laitteen käyttäjä muuttaa esim. katkaisijalla tai vaikka kaukosäätimen napilla. Tällöinkin käyttäjä ei ole suoraan yhteydessä rekisterin bittiin vaan mikro-ojaimen jonkun oheislaitteen ja sisäisten väylien kautta.
Uutta ei tarvitse opetella, kun vielä ykkösten ja nollien kanssa touhutaan. Sovellukset ja tingeltangelit vaan muodostetaan niiden ympärille. Kun opettelee jonkun mikro-ohjaimen suurin piirtein ulkoa, niin on aika hyvin eri suoritinperheistä riippumatta jyvällä "kehityksestä".
Toki en kyllä itekään osaa vielä kaikkea noista ohjaimista, joten enemmänkin kyse on tietämisestä kuin osaamisesta.
Joskus vaan sattuu olemaan ylimääräistä aikaa tarttua aivan totaalisen merkityksettömään aiheeseen keskustelun rungosta poiketen. ;D ;D ;D ;D ;D ;D :-\ :-\ :( :P :-[ :-[
-
JD6630:lle
Eli työni tulos on hyvin vaikea nähdä samantien ja kokoajan täytyy olla hyvin sosiaalinen; paljon ihmisiä ympärillä.
Sitten siihen vastapainoksi metsätyöt kaikessa muodoissaan; on hyvin konkreettista esim. olla raivaamassa ja nähdä heti kättensä jälki.
Vähän on ollut samantapaisia ajatuksia, vaikka mulla työ oli sitä että korjasin/säädin elektroniikkaa ja omaa koodinvääntöä oli myös . Se on tosiaan terapiaa liikutella tonneja ja kuutioita luonnossa, sen sijaan että siirtelee smd-hiluja mikroskoopin alla tai siirtelee bittejä jonkun piirin rekistereihin. Tosiaan jää jotakin pidempiaikaista näkyvää jälkeä kuin jonkun skriptin viilaus jossain pilvenreunan serverillä.
Nykyään en paljoa enää noita bittihommia tee. Ei jaksa enää oikein opetella koko ajan uutta ja viihdyn paremmin konkreettisemmissa hommissa.
Täysin keskustelun otsikon ulkopuolelta.
Ihmisen ei tarvitse siirtää bittejä johonkin rekisteriin, koska piipalikka tekee sen itse. Tosin ohjelman sanelemana. Toki ohjelman siirron yhteydessä rekisterien bittejä saatetaan muuttaa, jos on tarvetta.
Ja rekisterien bittejä voi toki laitteen käyttäjä muuttaa esim. katkaisijalla tai vaikka kaukosäätimen napilla. Tällöinkin käyttäjä ei ole suoraan yhteydessä rekisterin bittiin vaan mikro-ojaimen jonkun oheislaitteen ja sisäisten väylien kautta.
Uutta ei tarvitse opetella, kun vielä ykkösten ja nollien kanssa touhutaan. Sovellukset ja tingeltangelit vaan muodostetaan niiden ympärille. Kun opettelee jonkun mikro-ohjaimen suurin piirtein ulkoa, niin on aika hyvin eri suoritinperheistä riippumatta jyvällä "kehityksestä".
Toki en kyllä itekään osaa vielä kaikkea noista ohjaimista, joten enemmänkin kyse on tietämisestä kuin osaamisesta.
Joskus vaan sattuu olemaan ylimääräistä aikaa tarttua aivan totaalisen merkityksettömään aiheeseen keskustelun rungosta poiketen. ;D ;D ;D ;D ;D ;D :-\ :-\ :( :P :-[ :-[
Taidan ostaa pöllikärryn.
-
No harrastuksensa kullakin, mikäs mä olen niitä tuomitsemaan.
Itse en vaan osaa kuvitella itseäni nauttimassa siitä että istun traktorin kopissa ja lastaan puita (saatika että laittaisin rahaa siihen).
Itse asiassa en kertaakaan ole huvikseni laittanut metsäkärryä traktorin perään käyttääkseni sitä vaikka molemmat löytyykin ennestään.
niitä myydään traktoreita kääntyvällakkii penkillä ni tartte selkää kiertää ;) ;) ;) ;) ;)
-
No harrastuksensa kullakin, mikäs mä olen niitä tuomitsemaan.
Itse en vaan osaa kuvitella itseäni nauttimassa siitä että istun traktorin kopissa ja lastaan puita (saatika että laittaisin rahaa siihen).
Itse asiassa en kertaakaan ole huvikseni laittanut metsäkärryä traktorin perään käyttääkseni sitä vaikka molemmat löytyykin ennestään.
niitä myydään traktoreita kääntyvällakkii penkillä ni tartte selkää kiertää ;) ;) ;) ;) ;)
Ihanko totta?
Ehkä se ei ole se ongelma, en vain koe metsässä touhuamista millään muotoa mukavaksi.
Ja meidän kärry ei ole kertaakaan ollut edes jontikan perässä, että silleen. Ja koko kärry ei ole tainnut ainakaan pariin vuoteen käydä edes metsän puolella.
Ymmärrän kyllä ihan hyvin sen että jotkut tykkäävät metsätöistä. Ei tarvitse olla edes konttorirotta että viettää viikonloput metsässä moottorisahan kanssa.
Itse en vain henk.koht. siitä nauti, mutta en tuomitse niitä jotka siitä nauttivat.
-
Vähä sama kun maatilakaivuri :o
-
No harrastuksensa kullakin, mikäs mä olen niitä tuomitsemaan.
Itse en vaan osaa kuvitella itseäni nauttimassa siitä että istun traktorin kopissa ja lastaan puita (saatika että laittaisin rahaa siihen).
Itse asiassa en kertaakaan ole huvikseni laittanut metsäkärryä traktorin perään käyttääkseni sitä vaikka molemmat löytyykin ennestään.
niitä myydään traktoreita kääntyvällakkii penkillä ni tartte selkää kiertää ;) ;) ;) ;) ;)
Ihanko totta?
Ehkä se ei ole se ongelma, en vain koe metsässä touhuamista millään muotoa mukavaksi.
Ja meidän kärry ei ole kertaakaan ollut edes jontikan perässä, että silleen. Ja koko kärry ei ole tainnut ainakaan pariin vuoteen käydä edes metsän puolella.
Ymmärrän kyllä ihan hyvin sen että jotkut tykkäävät metsätöistä. Ei tarvitse olla edes konttorirotta että viettää viikonloput metsässä moottorisahan kanssa.
Itse en vain henk.koht. siitä nauti, mutta en tuomitse niitä jotka siitä nauttivat.
Mitäpä sitä kärryä "metsään" viemään jos siellä ei ole puitakaan.
-
jokunen sata kiintoa tulee vuodessa ajeltua puita metästä, mie en sitä touhua sillai terapiana pidä mutta mukavaa touhua kuitenkin. Eikä vielä toistaiseks ole semmosta vuotta ollut ettei olis tuulenkaatoja, se on miusta ihan sulaa hulluutta jättää ne mettään syrjälleen, ja toki polttopuita pitää aina keräillä varastoon.
-
kannon nokkaan kilitelemään? jopas on hankinnat kun käyttämättä pidettävä nurkissa. itelä ei niiin hirveesti käyttöä mutta kuiteski sen verta ettei ruostu kiinni.
terapia onkin hyvä sana. mutta tänä vuonna meinaa jäähä tuulenkaatot kun ei es saappailla pääseliki. pärskele!
-
kannon nokkaan kilitelemään? jopas on hankinnat kun käyttämättä pidettävä nurkissa. itelä ei niiin hirveesti käyttöä mutta kuiteski sen verta ettei ruostu kiinni.
terapia onkin hyvä sana. mutta tänä vuonna meinaa jäähä tuulenkaatot kun ei es saappailla pääseliki. pärskele!
ettei vaan olis niin ettei aronetiltä jouda...:)
-
Metkossa syssyllä kattelin, et Kirellä oli 8metrin luokkaan kans kuormain. Ja eiköhän se ollu ketjujatkoilla...ehkä
-
Mitäpä sitä kärryä "metsään" viemään jos siellä ei ole puitakaan.
No sullahan se paska metsätilanne on :'(
Meilläpäin metsissä liikutaan pääsääntöisesti oikealla metsäkalustolla (motolla ja ajokoneella) eikä harrasteluvälineillä.
Ja oksalle sen verran että vaikka sitä kärryä ei metsän puolelle ole vietykkään, ei se tarkoita sitä etteikö sillä olisi voinut puita silti ajaa. Paljon mukavampaa ostaa vaan valmis koivuläjä siitä metsäautotien varresta ja ajaa siitä se kotimarkille, kuin että menis itte ne kaatamaan ja hajakeräilemään :)
-
No kalliiksi tulee… parempi ajattaa jollain muulla nuo vähätkin.
-
No kalliiksi tulee… parempi ajattaa jollain muulla nuo vähätkin.
Niin munkin mielestä.
Kesällä sen laitoinkin jo massikan perään että otan myyntikuvat, mutta siinä olikin vääränlaiset liittimet, niin ei saanu jalkoja nousemaan eikä kuormainta liikutettua niin se sitten vähän niinku jäi ;D
Aikoinaan sillä on ollut enemmänkin käyttöä koska on toiminut yleiskuormaimena aikana ennen etukuormaimia ja joku on kehdannut metsänkin puolelle mennä touhuamaan.
Ja valehtelin tosiaan. Onhan se metsässä käynyt viimeaikoinakin, yli sata kiintoa sillä taidettiin ajaa viime talvenakin, mutta ei ollu meidän kuski, metsä eikä puut.
-
Metsäkärrypaketti on tosiaan vaikea saada kannattamaan, jos kyliltä löytyy joku, jolla on aikaa ja kiinnostusta tulla ajamaan puita. Ja mikä tärkeintä, myös tulee eikä lupaile tulevansa. Täälläkin on muutama isäntä, joka ovat valmiita tekemään ihan minkälaista urakointia hyvänsä. Mutta sitten kun pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin, niin homma ei vaan lähde käyntiin. Aina on jotain muuta kiireellistä menossa. Ei siitä sitten mitään tule.
Itse laskin, että vieraalla ajo maksaa 5e motti. Kärryn ostohinta on kuoletettu ilman mitään korkoja noin 3000 motissa. Tähän mennessä ajettu yhtiöiden kuitille reilu 700 mottia. Ehkä tuo 3000 tulee jossain vaiheessa täysi. Unohtaa ei kuitenkaan sovi tuon paketin jäännösarvoa, siitä voidaan joskus maksaa yllättävän paljon ja se voi muuttaa lopullista kustannusta paljonkin. Siitäkin voidaan aina keskustella, että mikä arvo lasketaan sille, että kone on aina käytettävissä, se nopeuttaa monta kertaa hommia, esim. polttopuiden kanssa pelatessa ja sitä voi käyttää muutamaan muuhunkin hommaan. Jos nämä ilman kuormainmahdollisuutta tehtävät hommat muutettaisiin käsipelin tehtäväksi työksi ja sille laskisi jonkin tuntipalkan, niin kyllä sekin aika kivasti maksaisi konetta takaisin. Just nämä risuhommat yms. onkin paljon tuottavampia kuin kunnon mottien ajo hakkuupalstalta.
-
Mulla vaan tuollainen pilipali yhdistelmä patu545+8t kärry. Se maksoi v.-02 6000€ vähän käytettynä ja tämän päivän arvo kai vähintään sama. Ei paljon pääomakulut rasita enää n. 10000 kuution ajoilla. ;D
-
Tämä on vähän sama asia kuin vaikka puimuri; halvempaa puitattaa vieraalla, mutta hyvin monessa talossa puimuri siitä huolimatta on, että pääsee puimaan silloin kun kelit on kohdillaan.
Kire siis on myös näitä eteläsuomalaisia. Tuntuu vähän samalta, että eteläsuomeen on keskittynyt nosturien teko oikein urakalla. Vähän samalla tavalla kuin koiratutkien valmistus Oulun lentokentälle vievän tienvarteen.
-
kyl se itteeki joku vanha vaari kiinnostas ni sais korjailla syksyllä ja kenties vähä puituakin.. Mutta se alkuperänen aihe niin itekkin tässä parisen vuotta jo haaveillu +8 metrin nostureita. Köyhä ku on ni pitäs ostaa kallista mut mitä ny kahellu näitä halvempia ni oon ite hylänny tuon oniarin ja vähä haikaillu palmsin tai kiren perää.
-
Tuossahan nyt kannattaa kysyä tarjousta useammalta merkiltä. Missä hinta ja ominaisuudet (ja laatu) kohtaa, niin valintahan on selvä :D
Omassa kotimaan paketissa ei ollut isoa eroa virolaisiin, siis jos hintaa katsotaan. Tuskin on pelkissä kuormaimissakaan, tai voi ollakin ::)
Laittakaa hintoja rohkeasti esiin..
-
Tällä hetkellä palmsin 825 ja Oniarin 83 verottomina 12tonnin molemmin puolin.
-
Täysin keskustelun otsikon ulkopuolelta.
Ihmisen ei tarvitse siirtää bittejä johonkin rekisteriin, koska piipalikka tekee sen itse. Tosin ohjelman sanelemana. Toki ohjelman siirron yhteydessä rekisterien bittejä saatetaan muuttaa, jos on tarvetta.
Ja rekisterien bittejä voi toki laitteen käyttäjä muuttaa esim. katkaisijalla tai vaikka kaukosäätimen napilla. Tällöinkin käyttäjä ei ole suoraan yhteydessä rekisterin bittiin vaan mikro-ojaimen jonkun oheislaitteen ja sisäisten väylien kautta.
Uutta ei tarvitse opetella, kun vielä ykkösten ja nollien kanssa touhutaan. Sovellukset ja tingeltangelit vaan muodostetaan niiden ympärille. Kun opettelee jonkun mikro-ohjaimen suurin piirtein ulkoa, niin on aika hyvin eri suoritinperheistä riippumatta jyvällä "kehityksestä".
Off topic tämäkin, mutta ehkä jotakin harvaa lukijaa kiinnostaa vastapainona niille pölleille ?
Kyllä minusta maailma muuttuu ihan hirmuista vauhtia. Lyhyenä esimerkkinä vaikka itselleni niin tuttu palvelinpuolen LAMP. Eli Linux + Apache + MySQL + PHP. Saattavat vielä uudet tuulet puhaltaa:
http://summa.talentum.fi/article/tv/6-7-2014/70459
Rubyn ja Pythonin kyllä tiedän, muu on ihan 'mitä lienee'.
On tullut mobiilit käyttikset: WP, Androidit, iOS jne. Vanhalla Symbian osaamisella ei ilman pikakurssia applikaatiota synny. Langattomat verkkotekniikat, sovellusten ajo virtuaalisina pilvessä, käyttäjien autentikointi, salaukset, tietoturva. Esimerkkinä vaan.
Jatkan tässä yhden FPGA-projektin ihmettelyä, mikro-ohjain ei oikein tuohon kykene mutta FPGA kykenee. Pitää pureksia dataa 25,17 MHz vauhdilla tiukassa synkronissa ajoitukset säilyttäen, tavoite luoda kelvollista VGA-signaalia epästandardista inputista. Onneksi kaveri on noista tietävämpi kuin minä... pidän tuota ihan aitona bitinvääntönä kyllä.
Työkalut ovat kehittyneet valtavasti, valitettavasti laatu ei aina korvaa määrää. Ilmeisesti löysimme Latticen Diamond'ista bugin joka kiusaa piiriin oman logiikan rinnalle syntesoitavan sisäisen analysaattorin käyttöä :-(
-
Evi 570 hyd.esiohj. 14532 0 alv.Nostaa 4 metrin päästä 1000 kg.
-
Evi 570 hyd.esiohj. 14532 0 alv.Nostaa 4 metrin päästä 1000 kg.
Vähän päälle metri ulottuvuutta lisää olisi hakusessa. Nykyisessä on tuo 7 metriä ulottuvuutta.
-
Omalla kohalla on tullut yhdistettyä tuo bittien ja puiden kaatelu ja siirtely samaan, parasta terapiaa kyllä. Läppärin kanssa hakkuulle ja siinä ohessa mukava miettiä uusia parannuksia moton toimintojen ohjaukseen. Huonona puolena tuossa on ilmennyt että aikaa kuluu monesti siihen malliin että alkaa helposti harrastus haittaamaan "oikeita töitä" ja toisaalta taas toisinpäin.
-
Täysin keskustelun otsikon ulkopuolelta.
Ihmisen ei tarvitse siirtää bittejä johonkin rekisteriin, koska piipalikka tekee sen itse. Tosin ohjelman sanelemana. Toki ohjelman siirron yhteydessä rekisterien bittejä saatetaan muuttaa, jos on tarvetta.
Ja rekisterien bittejä voi toki laitteen käyttäjä muuttaa esim. katkaisijalla tai vaikka kaukosäätimen napilla. Tällöinkin käyttäjä ei ole suoraan yhteydessä rekisterin bittiin vaan mikro-ojaimen jonkun oheislaitteen ja sisäisten väylien kautta.
Uutta ei tarvitse opetella, kun vielä ykkösten ja nollien kanssa touhutaan. Sovellukset ja tingeltangelit vaan muodostetaan niiden ympärille. Kun opettelee jonkun mikro-ohjaimen suurin piirtein ulkoa, niin on aika hyvin eri suoritinperheistä riippumatta jyvällä "kehityksestä".
Off topic tämäkin, mutta ehkä jotakin harvaa lukijaa kiinnostaa vastapainona niille pölleille ?
Kyllä minusta maailma muuttuu ihan hirmuista vauhtia. Lyhyenä esimerkkinä vaikka itselleni niin tuttu palvelinpuolen LAMP. Eli Linux + Apache + MySQL + PHP. Saattavat vielä uudet tuulet puhaltaa:
http://summa.talentum.fi/article/tv/6-7-2014/70459
Rubyn ja Pythonin kyllä tiedän, muu on ihan 'mitä lienee'.
On tullut mobiilit käyttikset: WP, Androidit, iOS jne. Vanhalla Symbian osaamisella ei ilman pikakurssia applikaatiota synny. Langattomat verkkotekniikat, sovellusten ajo virtuaalisina pilvessä, käyttäjien autentikointi, salaukset, tietoturva. Esimerkkinä vaan.
Jatkan tässä yhden FPGA-projektin ihmettelyä, mikro-ohjain ei oikein tuohon kykene mutta FPGA kykenee. Pitää pureksia dataa 25,17 MHz vauhdilla tiukassa synkronissa ajoitukset säilyttäen, tavoite luoda kelvollista VGA-signaalia epästandardista inputista. Onneksi kaveri on noista tietävämpi kuin minä... pidän tuota ihan aitona bitinvääntönä kyllä.
Työkalut ovat kehittyneet valtavasti, valitettavasti laatu ei aina korvaa määrää. Ilmeisesti löysimme Latticen Diamond'ista bugin joka kiusaa piiriin oman logiikan rinnalle syntesoitavan sisäisen analysaattorin käyttöä :-(
Ohjelmoitava logiikka on tehokasta useassa eri kohteissa. Joskus kouluaikoina tuli touhuttua FPGA ja CPLD piirien kanssa.
Piirien sisäisistä analysaattoreista en tiedä mitään. Joissakin kehistysalustoissa on toiminnan simulointia. Näkee ainakin teoriassa, kuinka bitit vipeltää.
Sen sijaan emulaattorilaitteisto esim. mikro-ohjainta ohjelmoitaessa on hyvä värkki toiminnan testaamiseen livenä. Toisaalta hallitussa ajan käytössä ohjelmointi on suoritettava ainakin osin assembly-tason kielellä.
Nykyään resurssien ollessa mahottoman suuret, korkean tason kielet ovat monessa tapauksessa syrjäyttänyt matalan tason kielet.
Mahdolliset vikatilat ovat tosin vaikeampi havainnoida, kun koodin mukaan sen pitäisi tehdä tuota ja eikä se sitä kuitenkaan tee, aina. Sitten ihmetellään, miksi se valmetti ei nyt lähdekään liikkeelle.
Digitaalitekniikka on mielenkiintoinen aihealue, mihin kannattaa kaikkien siitä kiinnostuneiden tutustua. Kunhan muistaa sen, että tyvestä kannattaa puuhun nousta. Asiat ovat usein näin helpompi sisäistää.
Kunhan vaan olis enemmän aikaa tehä sitä sun tätä... :-\
Pöllin ajossa hermo lepää tosin paremmin.
-
Evi 570 hyd.esiohj. 14532 0 alv.Nostaa 4 metrin päästä 1000 kg.
Vähän päälle metri ulottuvuutta lisää olisi hakusessa. Nykyisessä on tuo 7 metriä ulottuvuutta.
http://oniar.eu/fi/kuormaimet/oniar-83/teknisettiedot/
-
Kärrinä mulla on Tekon vetävä 12 tonninen. Todellakaan ei urakointoon vaan omassa metsässä pyörimiseen, sitäkin kun on ihan riittävästi vapaa-aikana tehdä. Ja lisää tullut matkan varrella hankittua ja ehkä jatkossakin, jos pitää turvata hyvien passipaikkojen pysyvyys metsästyskäytössä. Joku voisi sanoa, että hullun hommaa. Sitä se onkin.
Tuntuu, että noita kahdella jatkolla olevia ei kovin kauheasti ole käytössä, ainakaan ei ammattilaisilla.
Niin kuin tuossa aikaisemmin jo tuli todettua, pysyykö kärry pyörillään jos siinä on yli 8m puomi ? luulis jo tympivän ainainen tuki jalkojen käyttö. Eikö tuolla 7 m puomilla saa tempoa nostamaan pyörää.
Entäpä hyd esiohjaus, joskus oli juttua jostain sähköisestä ”ergokahvat” ( propo venttiilit, sis koko paketin venttiilit ja ohjauksen ym ) ohjauksesta hinta taisi olla alle 4 t hinta taitaa olla hyd esiohjauksessa sama.
-
Kyllähän tuollakin saa nostamaan pyörää, jos isoa tukkia vääntää täydellä jatkolla ja kärri tyhjä. Muuten kyllä on ihan vakaasti paikallaan. Jalkoja käytetään silloin kun on tarvetta, eli juuri tyhjällä kärrillä ja purussa tulee käytettyä. Eikä ne mielestäni yhtään ole tylsiä käyttää.
Esiohjattu venttiilistö veroineen Finn-rotorila on luokkaa 2300 € joten on siinä vielä eroa ja näin harvakseltaan tekevän käteen omasta mielestä tuntuma on parempi noilla kuin sähköllä.
Näistä ulottuvuuksista vielä, että eihän näillä yli kasimetrisillä päästä kuin vähän alle kahdeksaan metriin kun huomioidaan puiden olevan yleensä korkeusasemassa -1 metri tornin juureen nähden.
-
Mulla vaan tuollainen pilipali yhdistelmä patu545+8t kärry. Se maksoi v.-02 6000€ vähän käytettynä ja tämän päivän arvo kai vähintään sama. Ei paljon pääomakulut rasita enää n. 10000 kuution ajoilla. ;D
1987-mallisella Patun melkein vastaavan yhdistelmällä yks isäntä on ajellu sillä viiden metrin ulottuvuudella yhteensä n. 40 000 kiintoa.....asiakkaat valitelleet puomin lyhyyttä.......
-
Tällä hetkellä palmsin 825 ja Oniarin 83 verottomina 12tonnin molemmin puolin.
[/quote
Millä varustuksella on entisen joutsan tarjous,täällä kun hakettajalla on käytössä kaksi joutsaa keslan hakkurit
sanoi kestäneen hyvin vaikka repivät talvella tiukkojakin kasoja,evi oli keskänyt kesällä ,mutta talven tultua pystypuomi poikki ja tyvi silmä irti,oli tehtaan Joensuun Heikki sanonut ettei evit ole tuohon käyttöön suunniteltu.
Kiinnostaisi ostaa oniar jos tuossa hinnassa olis esiohjaus ja
jalkavarustus.
-
1987-mallisella Patun melkein vastaavan yhdistelmällä yks isäntä on ajellu sillä viiden metrin ulottuvuudella yhteensä n. 40 000 kiintoa.....asiakkaat valitelleet puomin lyhyyttä.......
Tässä on ehkä se suurin pointti, miksi mä olen omaa hankkimassa mahdollisimman pitkällä puomilla. Omassa metsässä kun ajaa, niin etenkin nuorenmetsän hoitokohteissa niitä ajouria ei raaski, eikä halua tehdä yhtään enempään kuin tarvetta. Ja tuollaisella 8 metrin ulottuvuudella alkaa olemaan suunilleen sellaisilla etäisyyksillä, että samoja uria voi sitten myöhemminkin hyödyntää.
Jos ajaa toiselle, niin silloinhan tilanne on se, että isäntä tekee urat sen mukaan mitä konekuski sanoo.
-
Tähän taas autokuskin näkökulma: lyhyellä puomilla pinot tuppaa olemaan liian lähellä tietä tai tiellä. Korostuu pitkällä kuidulla ja tukilla. Iso osa tässä asiassa on tietysti siellä vipujen ja selkänojan välissä, mutta näin se vain menee...
-
Kyllä pituudella on merkitystä :-)
Helpottaa elämää niin monta kertaa. Eipä sillä niin väliä jos ajelee 3 m metsurikasoja kasattuna nätisti uran varteen, mutta kun mennään metsurintyön tuulenkaatoihin, hankalaan maastoon, haamu-urilta puituihin motokasoihin, ylipitkään tavaraan jne niin jokainen metri ulottuvuutta on aina plussaa. Säästyy paljolta nysväämiseltä ja hieromiselta.
Pino on myös usein tieltä katsoen ojan takana eikä aivan viereen pääse. Tukkeja vielä ujuttelee kasan päälle/päältä, mutta jollain energiarangalla ei paljoa viitsi sotkea. Lajittelu helpottuu kun ylettyy laittamaan toisen pinon reunaan ne 2 mäntytukkia kuusikuormasta ilman että tarvitsee siirtyä.
Samoin ulottuvuus auttaa jos tilanahtauden vuoksi joutuu tekemään korkeampaa pinoa, ainakin allekirjoittanut joutuu toisinaan tekemään kuvan mukaisia yli 4 m korkeita taideteoksia :-(
-
Olisko nyt nörteillä hartiat surkastuneet kun ei puita saada uran varteen.Evin 6,5 metrillä olen pärjännyt erittäin hyvin,tosin vedän suuret tyvet ja ojantakus puut vinsillä uranvarteen ja samalla teen polanteen,näin se homma käy.
Evi on tarkoitettu maatila käyttöön siitä kertoo jo hintakin,kuten kaikki nämä onierit ym.Sitten kun mennään esim . keslan 300 sarjan yläpäähän ne on tarkoitettu jatkuvaan repimiseen,toki niistäkin kääntöpöytä lohkeaa ym . kivaa.
Poronsarvipöytä niin ei tarvitse sähkövikojen kanssa taistella ja homma etenee.
-
Ulottuvuudesta harvemmin on haittaa, mutta näissä pienemmissä nostureissa tuplajatko vie osansa nostovoimasta. Vertailin taannoin esim. Palms 825 ja 695. Ulkomuistista heitettynä oliko 100 kilon ero ::)
Puomin liikeradat kannattaa tutkia. Edellisessä kuormaajassa puomin lähinostokorkeus jäi usein hiukan vajaaksi. Ainakin harvennuksilla läheltä kuormaajaa nippua puunvälistä tuotaessa tämän huomaa, että jysähtääkö nostosylkky päätyä vasten vai ei..
-
Ulottuvuudesta harvemmin on haittaa, mutta näissä pienemmissä nostureissa tuplajatko vie osansa nostovoimasta. Vertailin taannoin esim. Palms 825 ja 695. Ulkomuistista heitettynä oliko 100 kilon ero ::)
Puomin liikeradat kannattaa tutkia. Edellisessä kuormaajassa puomin lähinostokorkeus jäi usein hiukan vajaaksi. Ainakin harvennuksilla läheltä kuormaajaa nippua puunvälistä tuotaessa tämän huomaa, että jysähtääkö nostosylkky päätyä vasten vai ei..
Evissä torni on korkea pystyy tosi vaikeista väleistä puut tuomaan kärryyn.Tuosta Palsin kuormaimesta puuttui kouran paino ,meinaan taulukosta,koura on kuitenkin aika välttämätön puun käsittelyssä,toki saadaan taulukko arvot muhkeiksi. ;D
-
Olisko nyt nörteillä hartiat surkastuneet kun ei puita saada uran varteen.Evin 6,5 metrillä olen pärjännyt erittäin hyvin,tosin vedän suuret tyvet ja ojantakus puut vinsillä uranvarteen ja samalla teen polanteen,näin se homma käy.
Näin itsekkin tekisin, jos olisi enemmälti aikaa. Vaan vielä pitää päivätöitä tehdä eikä vain harrastella päivät pitkät.
-
Olisko nyt nörteillä hartiat surkastuneet kun ei puita saada uran varteen.Evin 6,5 metrillä olen pärjännyt erittäin hyvin,tosin vedän suuret tyvet ja ojantakus puut vinsillä uranvarteen ja samalla teen polanteen,näin se homma käy.
Evi on tarkoitettu maatila käyttöön siitä kertoo jo hintakin,kuten kaikki nämä onierit ym.Sitten kun mennään esim . keslan 300 sarjan yläpäähän ne on tarkoitettu jatkuvaan repimiseen,toki niistäkin kääntöpöytä lohkeaa ym . kivaa.
Poronsarvipöytä niin ei tarvitse sähkövikojen kanssa taistella ja homma etenee.
Näinhän se on. Kyllä maatilakäytössä pärjää pienelläkin yhdistelmällä, kun ei niillä isäntälinjan paketeilla kuitenkaan päästä ajokoneen ulottuvuuksiin ja tehokkuuteen. Jätetään ne harvennuksetkin suosiolla metsäkoneitten tehtäväksi, joitain pieniä muista työmaista etäällä olevia kulmia voi sitten itsekkin harkita harrastelevansa.
Nyt tarvitsisi päättää, että hommaako keskikokoluokan pilkin nykyiseen 11 tn kärryyn vai laittaako kärryn myyntiin ja hommaa jonkun 8 tn/5,3m yhdistelmän, mikä kyllä sekin ajaisi jo asiansa näissä vähissä ajoissa.
-
Nyt tarvitsisi päättää, että hommaako keskikokoluokan pilkin nykyiseen 11 tn kärryyn vai laittaako kärryn myyntiin ja hommaa jonkun 8 tn/5,3m yhdistelmän, mikä kyllä sekin ajaisi jo asiansa näissä vähissä ajoissa.
Minun ehdotukseni: jos kärry on pysynyt kaikin puolin ehjänä etkä usko käytön ja iän mukanan tulevien väsymismurtumien ja rikkoutumisten pian yleistyvän ja kärryssä on toimiva ja käyttökelpoinen veto, niin uusi pilkki. Jos kärryssä on paljon tai arvokkaita kulumisesta johtuvia, hyvin pian hajoavia tai ennakolta korjattavia kohtia tai kärryn kuorma-alaa ei pysty kunnolla hyödyntämään (koska vetokone ei saa täyttä kärryä liikkumaan tarpeeksi hyvin), niin uusi yhdistelmä.
-
Näinhän se on. Kyllä maatilakäytössä pärjää pienelläkin yhdistelmällä, kun ei niillä isäntälinjan paketeilla kuitenkaan päästä ajokoneen ulottuvuuksiin ja tehokkuuteen. Jätetään ne harvennuksetkin suosiolla metsäkoneitten tehtäväksi, joitain pieniä muista työmaista etäällä olevia kulmia voi sitten itsekkin harkita harrastelevansa.
Nyt tarvitsisi päättää, että hommaako keskikokoluokan pilkin nykyiseen 11 tn kärryyn vai laittaako kärryn myyntiin ja hommaa jonkun 8 tn/5,3m yhdistelmän, mikä kyllä sekin ajaisi jo asiansa näissä vähissä ajoissa.
Aika hankalaksi menee elämä tuommosen jatkeettoman kuormaimen kanssa. Sais siinä kuormaimessa joku 6,5 metriä olla ulottuvuutta vähintään ja vajaat 40 knm nostovoimaa.
Saattaahan niitä fiksuja kuormaimia löytyä käytettynäkin, vaikkakin maatalouskauppojen listoilla tuntuvat olevan raakasti yliarvostettuja hinnaltaan. Tuntuis että niihin on jätetty suhteessa saman verran tinkivaraa kuin uusiin pilkkeihin.
Esim tuommoinen 925 patu vois olla kiinnostava käytettynäkin jos sopivasti saisi.
(http://www.powerforest.fi/ApplicationPic/727_1.jpg)
-
Nyt tarvitsisi päättää, että hommaako keskikokoluokan pilkin nykyiseen 11 tn kärryyn vai laittaako kärryn myyntiin ja hommaa jonkun 8 tn/5,3m yhdistelmän, mikä kyllä sekin ajaisi jo asiansa näissä vähissä ajoissa.
Minun ehdotukseni: jos kärry on pysynyt kaikin puolin ehjänä etkä usko käytön ja iän mukanan tulevien väsymismurtumien ja rikkoutumisten pian yleistyvän ja kärryssä on toimiva ja käyttökelpoinen veto, niin uusi pilkki. Jos kärryssä on paljon tai arvokkaita kulumisesta johtuvia, hyvin pian hajoavia tai ennakolta korjattavia kohtia tai kärryn kuorma-alaa ei pysty kunnolla hyödyntämään (koska vetokone ei saa täyttä kärryä liikkumaan tarpeeksi hyvin), niin uusi yhdistelmä.
Juuri tuo vetokone jakaa hankinta-ajatuksen kahtia. Kahdesta veturista pienempää puoltaa, että sen voisi omistaa kärryn eteen koko talveksi, mutta se painaa alle 3,5 tn, eikä nykyisessä kärryssä ole vetoa, jolloin vaihtoehdoksi jäisi pienemmän yhdistelmän hankkiminen. Lisäksi miinuksena on mainittava pienen traktorin pieni ohjaamo, joten kääntyvään penkkiin ei ole mahdollisuuksia.
Isompi veturi olisi mainio kone metsään, mutta sitä tarvitaan nautatilan ajoissa lähes päivittäin. Vaikka ei se nyt toisaaltaan paha homma ole jos kärryä joutuisi muutaman kerran talvessa irrottamaan/kytkemään.
-
Niinhän se on, että nälkä kasvaa syödessä. Vaikka isompaan vaihtaa niin sekin tuntuu hetken päästä pieneltä.
Omassa tapauksessa sen vinssin saa kuitenkin jokatapauksessa laittaa joka talvi perään, kun jostain notkosta ja puron takaa täytyy puita saada.
-
No niin päätös on tehty ja kaupat kätelty sekä pullakahvit juotu. Konjakit sitten vasta myöhemmin. Valituksi tuli Palmsin 825. Väliraha vanhaan Hakkiin on vaihdettuna verollisena "Simo Vaatehuoneelta terve" tyyliin vain alle 7000 euroa.
Muuten mutu tuntuma on, että ominaisuudet paranivat poislukien lohkoa. Vanhassa FRV 60:nen joka runkoon valettu ja karakohtaisesti voi säätää. Palmissa walvoilin legopalikka venttiilistö ja ei karakohtaista säätöä.
Siinä se sitten omat joululahjat olikin...
-
No niin päätös on tehty ja kaupat kätelty sekä pullakahvit juotu. Konjakit sitten vasta myöhemmin. Valituksi tuli Palmsin 825. Väliraha vanhaan Hakkiin on vaihdettuna verollisena "Simo Vaatehuoneelta terve" tyyliin vain alle 7000 euroa.
Muuten mutu tuntuma on, että ominaisuudet paranivat poislukien lohkoa. Vanhassa FRV 60:nen joka runkoon valettu ja karakohtaisesti voi säätää. Palmissa walvoilin legopalikka venttiilistö ja ei karakohtaista säätöä.
Siinä se sitten omat joululahjat olikin...
Nopeeta toimintaa, mutta onnittelut kuitenkin hankinnalle!
Oliko paljolti hintaeroa muihin kuormaajiin verrattuna, siis kai muitakin oli vaihtoehtona kuin nuo kaksi?
-
Verollinen hintaero näiden kahden jälkeen tuleviin alkoi 3500 eurosta ylöspäin. Ja sitten kun haluaa käyttää sekä aisalla, että traktorin perässä, niin muutama karsiutui pois sen takia, että tukijalat ei vakuuttanut tai niitä ei edes ollut saatavilla.
-
Tällä hetkellä palmsin 825 ja Oniarin 83 verottomina 12tonnin molemmin puolin.
[/quote
Millä varustuksella on entisen joutsan tarjous,täällä kun hakettajalla on käytössä kaksi joutsaa keslan hakkurit
sanoi kestäneen hyvin vaikka repivät talvella tiukkojakin kasoja,evi oli keskänyt kesällä ,mutta talven tultua pystypuomi poikki ja tyvi silmä irti,oli tehtaan Joensuun Heikki sanonut ettei evit ole tuohon käyttöön suunniteltu.
Kiinnostaisi ostaa oniar jos tuossa hinnassa olis esiohjaus ja
jalkavarustus.
Vielläkin vastausta odottava,mikä virma tarjosi tuohon hintaan oniaria..
-
Ne on nää "etelä-suomen" kauppiaat, eli käytännössä ei tuota alvia ole ollenkaan. Kyllä sä nämä kauppiaat tiedät....
-
Vastine JTH 1976 Kun nyt on kaikki kolme suomen oniarin virallista jälleenmyjää on puhuteltu ja tehtaan suomen vastaava edustaja on ollut yhteydessä
niin voin sanoa suoraan ,että jos sanot päivää, niin voin kysyä onko se totta .....
-
Nyt kannattaa ostaa pikkuryssän tekemiä koneita se tekee kutaa Suomen taloudelle,ihan vaan kiusallaankin sieltä vedentakaa. ;D
-
Elä lievennä asiaa mielestäni suomen edustajalla on puhtaat jauhut pussissa...
-
Vastine JTH 1976 Kun nyt on kaikki kolme suomen oniarin virallista jälleenmyjää on puhuteltu ja tehtaan suomen vastaava edustaja on ollut yhteydessä
niin voin sanoa suoraan ,että jos sanot päivää, niin voin kysyä onko se totta .....
Samoilla paateilla kulkee muutkin kun Suomen kiintiön koneet... Arvaappa vaan oliko mullakin kaikki kolme suomen virallista jälleenmyyjää kysyttynä verokiksi...
-
Kuitenkin yli kahdeksan vuotta olen tuntenut kyseisen organisaation ja pystyn vielläkin sanomaan ja sen myös tulen todistamaan ,että kyseisen lapsen suussa on kirves.....-
-
Eli ihan suomeksi sanottuna kartelli pystyssä, jonka rikkoja halutaan viedä saunan taakse....
-
Kuitenkin varmaan suurin osa palstan käyttäjistä haluaisi kommettien olevan totuuden mukaisia,ettei mopo lähde lapasesta..
-
Kuinkas hyvin Palms istuu tuohon Tekon vaunun päälle? Itsellänikin harkinnassa Teko + Palms 840 yhdistelmä, mutta Palms-kauppias ei oikein halua myydä pelkkää kuormaajaa "koska ei ole varma yhteensopivuudesta" ja haluaa siksi myydä "varmasti yhteensopivan Palmsin vaunun". Tämä pitäisi olla kyllä ennemminkin asiakkaan ongelma, kuin kaupanteon este.
-
Kuinkas hyvin Palms istuu tuohon Tekon vaunun päälle? Itsellänikin harkinnassa Teko + Palms 840 yhdistelmä, mutta Palms-kauppias ei oikein halua myydä pelkkää kuormaajaa "koska ei ole varma yhteensopivuudesta" ja haluaa siksi myydä "varmasti yhteensopivan Palmsin vaunun". Tämä pitäisi olla kyllä ennemminkin asiakkaan ongelma, kuin kaupanteon este.
Voi höpöhöpö mitä selittelyä...jos jalat ylettyy maahan niin ei se muuta yhteensopivuutta tarvitse.
Turhaa tietotekniikkakieltä..."yhteensopivuus" ;D
Muuten, tenkasella oli Tampereella näytillä paketti, jossa Ruotsalainen kuormaaja+Teko kärry ja Ergo-venttiilistö, hyvin näytti istuvan naapurimaiden vermeet yhteen.
-
Jos haluaa itämaita suosia eikä kotimaista niin tässä http://www.nettikone.com/muu-merkki/nosturi/1365703
-
Kuinkas hyvin Palms istuu tuohon Tekon vaunun päälle? Itsellänikin harkinnassa Teko + Palms 840 yhdistelmä, mutta Palms-kauppias ei oikein halua myydä pelkkää kuormaajaa "koska ei ole varma yhteensopivuudesta" ja haluaa siksi myydä "varmasti yhteensopivan Palmsin vaunun". Tämä pitäisi olla kyllä ennemminkin asiakkaan ongelma, kuin kaupanteon este.
Voi höpöhöpö mitä selittelyä...jos jalat ylettyy maahan niin ei se muuta yhteensopivuutta tarvitse.
Turhaa tietotekniikkakieltä..."yhteensopivuus" ;D
Muuten, tenkasella oli Tampereella näytillä paketti, jossa Ruotsalainen kuormaaja+Teko kärry ja Ergo-venttiilistö, hyvin näytti istuvan naapurimaiden vermeet yhteen.
Onhan siinä oma hommansa ja hallinosturikin olisi hyväksi jotta tulisi hitsattua myös altapäin ja tuulen ja kylmän suojassa. ;)
-
Tuohon kiinnittämiseen Tekon aisalle, niin helpointa olisi pultata kanteen kiinni, mutta vähän täytyy nähdä vaivaa enemmän ja laittaa läpipultit ja tuki ylä ja ala kannen väliin kuten Palmsin omassa kärryssä. Muuten pitäisi mennä aika helpolla mittojen mukaan.
Kotimaisuus aste on kieltämättä vähän vähäisempi, mutta jos vaikka verrataan Keslaan niin käännön valurunko tulee samasta paikasta kun Palmsin. Puomiston palkit taasen on Ruukilta kotoisin, joten ei nyt ihan yö ja päivä ole tuo kotimaisuusasteen ero.
Simonin turhaitumiseen kaupankäynnin heikkoudelle sen verran, että kannattaa ehkä tehdä jotakin vaikkapa nettisivuille näin alkuun...
-
Jos haluaa itämaita suosia eikä kotimaista niin tässä http://www.nettikone.com/muu-merkki/nosturi/1365703
Ton kauppiaan tietäen niin toi on todennäkösest läpimätä mikä maalattu uudestaan ja öljyä kusee joka paikasta.
Jos asiasta soittaa niin vastauksena että mitäs ostit....
-
Jos haluaa itämaita suosia eikä kotimaista niin tässä http://www.nettikone.com/muu-merkki/nosturi/1365703
Ton kauppiaan tietäen niin toi on todennäkösest läpimätä mikä maalattu uudestaan ja öljyä kusee joka paikasta.
Jos asiasta soittaa niin vastauksena että mitäs ostit....
Kauppiasta en tunne, mutta nosturi on maalattu, alkuperäinen väri on sininen. Valmistaja saksalainen Pfanzelt Maschinenbau GmbH. Nosturin ulottavuus lienee 10m luokkaa.
Jos on vikaa vaikka kääntäjässä ylläpito voi olla kallista.