Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: +200 - 11.11.08 - klo:18:21
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
-
Mikäs hollannissa riepoo
-
kuningas claysoni ei muka kiinnosta ???. jos lujaa konetta kattelet niin nyykkä sitte. sampokin on hyvä tarkalla käytöllä, ja sillä että tuntee koneen hyvin ;). meillä ei muuta ole ollutkaan kuin sampoja, 680 oli ainut susi malli meillä tähän mennes.
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
Mielipiteenä että Tucano noista,taidat verrata 320 Tucanoon? Miksei hollanti? Ennemminkin Brassijontikka pois ja hollanti tilalle... Samposta samaa mieltä,ellei jotain supertarjousta joka voisi muuttaa käsitystä laadustakin :P
Tältä päivältä tarjous Tucanosta, eroa 320 vs. 430 noin 15K€. Kummassakin samat varusteet, erona puintikoneiston ero,viljasäiliön koko sekä moottoriteho. Pieni hintaero mielestäni suhteessa puintitehon eroon vai kuinka lienee? Hinnathan hirmuisia jokatapauksessa ::)
-
Ostin vuosisitten tm155 hollannin ja se oli jaloin tehty.Jos "kuningas claysonit" on saman tasoisia niin kiitos ei.
Onko brassi jonneissa jotain rakenteellista vikaa vai vain valmistusmaa?
-
Brassijontikoissa taitaa olla hiukan moottoriongelmaa veivien laakereissa..
Tai mistäs minä niistä tietäisin, kaks tälle kylälle on tullu ja kahdesta on moottori käytetty auki saman vian takia
-
Eikö niis käytetä samoja moottoreita kun saksalaisissa?
Mediooniakin kuulemma sais vielä.
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
kyllähän tucano on huippu mutta taitaa 1450 olla eri hintaluokassa
-
kuningas claysoni ei muka kiinnosta ???. jos lujaa konetta kattelet niin nyykkä sitte. sampokin on hyvä tarkalla käytöllä, ja sillä että tuntee koneen hyvin ;). meillä ei muuta ole ollutkaan kuin sampoja, 680 oli ainut susi malli meillä tähän mennes.
Tainnut viimeisen vuoskymmenen olla pikemminkin Claassi kunkku, ainakin hinta Lexionissa omaa luokkaansa, esim CX:ään verrattuna. Liekö Ijasjalla päivän lukuja?
-
kuningas claysoni ei muka kiinnosta ???. jos lujaa konetta kattelet niin nyykkä sitte. sampokin on hyvä tarkalla käytöllä, ja sillä että tuntee koneen hyvin ;). meillä ei muuta ole ollutkaan kuin sampoja, 680 oli ainut susi malli meillä tähän mennes.
Tainnut viimeisen vuoskymmenen olla pikemminkin Claassi kunkku, ainakin hinta Lexionissa omaa luokkaansa, esim CX:ään verrattuna. Liekö Ijasjalla päivän lukuja?
CS huomattavasti edullisempi kuin Tucano,kuinkahan lienee puintitehot ym. käytettävyys? Lexionin hinnoista eikä CX:n hinnoista tietoa,pikkulexionit kyllä kiinnostaa käytettynä mutta uusien hinnat karkaa pilviin. CX saakutin painava,tosin on nämä muutkin mutta CX oikea malmikasa.
Brassijontikassa vieroksuttaa lähinnä vanhahko tekniikka,liekö vain turhaa mielikuvaa.
On muuten valinnan varaa varusteissa,Tucanossa lasinpyyhinkin lisävaruste ;D Joten ovh. on tosiaankin lähtöhinta...
-
onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle. :-\
-
onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle. :-\
tälle suunnalle tuli yks cs6050 ja csx7060, jälkimmäinen tuontikoneita ja tuollaasta ei taira suomen tuontiohjelmas ollakkaan, hiukan alko tuntumaan turhauttavalta puira naksutella sampo 2085 tuon csx:n kans vierekkäisillä pelloilla :-\
-
ovatko olleet tyytyväisiä claysoniiin.
-
onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle. :-\
tälle suunnalle tuli yks cs6050 ja csx7060, jälkimmäinen tuontikoneita ja tuollaasta ei taira suomen tuontiohjelmas ollakkaan, hiukan alko tuntumaan turhauttavalta puira naksutella sampo 2085 tuon csx:n kans vierekkäisillä pelloilla :-\
CS 540RS, CS 6050RS ja CSX 7050RS käytännössä sama kone,mallinumero muuttunut vuosien saatossa mutta tekniset muutokset käytännössä pieniä. Ainakin paperilla. CSX 7060RS puintikoneistoltaan kuusikohliminen eli leveämpi kuin tämä pienempi,pitääkin olla turhauttavaa puida sampolla tuon rinnalla kun toinen "saattaa" olla hiukan tehokkaampi :)
Tuossa yllä nuo oman mielenkiinnon kohteetkin leisoneista,koneita maailmalla mutta nopeasti katoavat myyntilistoilta. Kuinkahan lie käytettyihin saatava investointiavustus,saako edes?
Käytännössä hankalaa kun pitää tietää mitä ostaa eikä saa kauppoja tehdä ennen tukipäätöstä, käytetyt koneet menee moneen kertaan tuossa ajassa ja toisaalta ehtii tulla lisää vaihtoehtoja tukipäätöstä odotellessa. Korkotukilaina kiinnostaa velkaista aina,vaikka pienikin määrä ::)
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
kyllähän tucano on huippu mutta taitaa 1450 olla eri hintaluokassa
km 13/2008 puimuritaulukko.
jd 1450 cws ovh hinta 154 500€
claas tucano 320 165 800€
tucano 430 185 700€
nhcsx 7040 163 000€
-
onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle. :-\
tälle suunnalle tuli yks cs6050 ja csx7060, jälkimmäinen tuontikoneita ja tuollaasta ei taira suomen tuontiohjelmas ollakkaan, hiukan alko tuntumaan turhauttavalta puira naksutella sampo 2085 tuon csx:n kans vierekkäisillä pelloilla :-\
nyt on agritekin tuontiohjelmassa csx puimuri.
alkoivat myöskin ajosilppureita tuomaan maahan.
-
onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle. :-\
tälle suunnalle tuli yks cs6050 ja csx7060, jälkimmäinen tuontikoneita ja tuollaasta ei taira suomen tuontiohjelmas ollakkaan, hiukan alko tuntumaan turhauttavalta puira naksutella sampo 2085 tuon csx:n kans vierekkäisillä pelloilla :-\
CS 540RS, CS 6050RS ja CSX 7050RS käytännössä sama kone,mallinumero muuttunut vuosien saatossa mutta tekniset muutokset käytännössä pieniä. Ainakin paperilla. CSX 7060RS puintikoneistoltaan kuusikohliminen eli leveämpi kuin tämä pienempi,pitääkin olla turhauttavaa puida sampolla tuon rinnalla kun toinen "saattaa" olla hiukan tehokkaampi :)
Agritek puhuu palturia ainakin asiakaslehdessään, varmaan myöskin sulle ovat... CSX ei njuuhollantilla korvannut CS:ää, vaan se se esiteltiin sen ja CX:n väliin toissa vuonna. CSX:ssä Harvestar eli käytännössä sama puimakone peltien alla kuin TX:ssä - neljä kelaa. Mutta ei toisaalta kuitenkaan rajaisten erillistä puintia kuten TX:ssä, se vasta CX:ssä. Vrt. CS:n joko normaali puintikela/olkikela tai kaksoiskela RS-malleissa, eli sama puima kuin TC:ssä. Myös elektroniikkaa tuohon CSX:ään tais ainakin alussa saada enemmän kuin CS:ään, em. satokartoitusta yms.
Nyt sitten Agritek dumppas noi CS:t tuontiohjelmasta ilmeisesti uusien TC:eitten tieltä, ja mainostaa tota jonkinlaisena päivityksenä CS:ään. Jokainen sitten itse päättää minkä arvoinen se erillinen olkilkela siellä jossain välissä on...
-
Yhden syksyn kokemus TC 5080:stä 260ha/72h kelalla.Yli 100ha Timoteita ja jonkinverran nurminataa.Edes yhtään terälappua ei tarvinnut vaihtaa.Ei kietonut olkea laonnostokelaan eikä mihinkään akseleiden ympärille.Toinen puintikela poisti käytännössä kohlintappiot ja mahdollisti suuren ajonopeuden.Tämän vuoden viljat oli kyllä huonoja joten ei päässyt kokeilemaan todellista puintitehoa mutta olettaisin olevan n.15 tn/h.Ihmettelen kyllä kommenttia että Sampo tai Hollanti ei kiinnosta sillä luulen että 3000-sarjan Sampokin on ihan hyvä puimuri mutta nyt kyllä uskon itsekkin legendaan Claysoneiden lujuudesta.Valintaani vaikutti erittäin edullinen hinta ja mascucsessa myytävät yli 8000 tuntia ajetut koneet.
Puintikokemusta 10v Deutz-fahr 660s,10v MF20,10v JD1170 eli juuri tuo Brasilian malli.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
-
Murheet melko pieniä,vaihto lähinnä kohtuullisen välirahan ja toisen kelan takia.Säiliön tyhjennysruuvin voimansiirto ei ollut mitoitettu meikäläisille viljoille eli säätölevyjen asento melko tarkalla ettei mennyt tukkoon.Lienevät korjanneet ongelman 1450:seen ja ongelman kanssa kyllä pärjää.Laonnostokela ei kestänyt alkuun mutta vahvistimme tankojen kiinnitykset ja laitoimme vahvemmat piikit niin ongelma poistui.Kolakuljettimen yläpään akselin oikeaan päähän kietoutui nurminadan olkea ja akseli katkesi.Kietominen loppui kun laitettiin suojapelti kolakuljettimen suulle(supistettiin kapeammaksi ketjujen kohdalle)Kaikenkaikkiaan ihan hyvä puimuri.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
ja tuo 2035 muutenkin kurja malli sampolta, puinti koneisto tehokas muttei seulat. pui yli heti. ja jos vuosimallikin vielä jotein 90 luvun alkupuolta niin remontit sata varmoja. kun vm.00 jälkeen alettiin sampos käyttämään milliä vahvempia peltejä, painavatkin enemmän. ei toki kaikki pellit oo vahvistettuja, mutta tärkeimmät paikat. vanhas 2055 ja tuos uudes 2065 on pelliis selevä ero.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
ja tuo 2035 muutenkin kurja malli sampolta, puinti koneisto tehokas muttei seulat. pui yli heti. ja jos vuosimallikin vielä jotein 90 luvun alkupuolta niin remontit sata varmoja. kun vm.00 jälkeen alettiin sampos käyttämään milliä vahvempia peltejä, painavatkin enemmän. ei toki kaikki pellit oo vahvistettuja, mutta tärkeimmät paikat. vanhas 2055 ja tuos uudes 2065 on pelliis selevä ero.
Miksi seulasto on noin tehoton?
-
onko nuita csä missään päin käytössä.miten lie tuo csx vetääkö vertoja etes isolle sampolle. :-\
CS 540 RS löytyy tallista ja puitu on nyt jonkin verran yli 500ha. Alussa oli joitakin ongelmia, jotka johtuivat huolimattomasti tehdystä maahantulohuollosta (osia asennettu väärin yms.) Kun näistä ongelmista päästiin, ei ole kyllä muuta tarvinnut kuin puida. On kuitenkin aika yksinkertainen kone, jota tyhmempikin ymmärtää ja puhdisttavuus ja kulkukyky märällä pellolla positiivisia yllätyksiä, vaikka pientä epäilystä noista ominaisuuksista oli kotimaisen puimurin jälkeen. Puintiteho on ainakin meidän kokoisella kerhopalstalla aivan riittävä. Pahin puute on huollon aivan käsittämätön taitamattomuus, joka ei tietysti paljon tulevaisuudessa haittaa jos kone pelaa edelleen hyvin, silti koneessa kun koneessa osaava huolto ja hyvä varaosapalvelu ovat pirun tärkeitä asioita.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
ja tuo 2035 muutenkin kurja malli sampolta, puinti koneisto tehokas muttei seulat. pui yli heti. ja jos vuosimallikin vielä jotein 90 luvun alkupuolta niin remontit sata varmoja. kun vm.00 jälkeen alettiin sampos käyttämään milliä vahvempia peltejä, painavatkin enemmän. ei toki kaikki pellit oo vahvistettuja, mutta tärkeimmät paikat. vanhas 2055 ja tuos uudes 2065 on pelliis selevä ero.
Tarkennaan edellisen tietoja: Sampossa kaudella 1998 kaikissa ohut levyrakenteissa siirryttiin käyttämään 40% lujenpaa terästä !!
-
NH:n puhdistettavuus ja kulkukyky märällä pellolla yllättivät minutkin.Siemenviljelyssä koneesta joutuu välillä imuroimaan jokaisen jyvän ja ainakin JD:hen meni pari tuntia enemmän kuin tähän.Eroa lähinnä pohjaruuveissa ja säiliössä (JD:n säiliössä monenlaista kulmaa joihin paineilmalla puhallettaessa roiskui jyviä,NH:n pohjaruuvit tyhjeni melkein kun luukut avaa) 800mm renkailla 1,2kg:n paineilla meni siitä mistä traktorilla jäi syvät urat.
-
Oli mahdollisuus pari kertaa istuskella uuden 3065 Rosenlewin hytissä.Kyllä ihan asiallinen kone.Omistaja on tyytyväinen ainakin puhdistettavuuteen ja ajo-ominaisuuksiin.Tuntuu kyllä aiempiin Sampo kokemuksiin verraten oikeinkin asialliselta koneelta.
Puitiin porukalla naapurin rypsejä,ajoin kaverin Claasilla,88SL vm.92 yhdessä em.3065 kanssa.
Olosuhteen hiton vaikeat,molemmat koneet saatiin tukkoon seuloilta.
Semmoinen kommentti jäi mieleen,että pöydän korkeuden automaattisäätö Sampossa sivuuttaa kevennyksen.Jos sitten vetäsee automaatilla kiveen,pöydän koko paino on sitten rusentamassa törmäävää elementtiä...kuskin vastuulla estää moinen.Hyvin automaatti toimii.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
Eikö 2035 vastaa lähinnä 48 claassia :P
Eikös 2035 ylimeno johdu enemmänkin kohlimista?
Kävin tänään istuskelemassa 1450 jonnes ja hain esitteitä ko koneesta,lupas myyjä tarjouksenkin käydä tekemäs.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
Eikö 2035 vastaa lähinnä 48 claassia :P
Eikös 2035 ylimeno johdu enemmänkin kohlimista?
Kävin tänään istuskelemassa 1450 jonnes ja hain esitteitä ko koneesta,lupas myyjä tarjouksenkin käydä tekemäs.
nuo tiedot on uusimmasta km lehdestä.
48 claasia ei tehdä enää.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
Eikö 2035 vastaa lähinnä 48 claassia :P
Eikös 2035 ylimeno johdu enemmänkin kohlimista?
Kävin tänään istuskelemassa 1450 jonnes ja hain esitteitä ko koneesta,lupas myyjä tarjouksenkin käydä tekemäs.
juu taitaa sieltäki yli tursua
http://www.konedata.net/sampo2045-96.htm
sieltäpä katteletta 2035 arvoja, sama puimakoneikko ku suuremmis muttei sitten ookkaa samat seulat/kohlimet. kohlimet näköjään lyhemmät. tuolla meidän 2065 saa päästellä pystyä kauraa 7-8km/h, eikä peltoon tule juuri mitään.
kyllä minä sinuna ottaisin vakavasti myös sampon 3000-sarjan. kyllä ne eri koneita ku nää 2000-sarja.
-
Eiköhän sampois ole parasta Claassin navat.
Itte verrannut claassia ja sukulaispojan sampoa suunnilleen samoilla puinti aloilla ja tunneilla->sampeliin tehtiin huomattavasti enemmän remonttia.
Oliko 1170 murheita?
kyllä on koneiden painossakin eroa:
sampo 2035 6000kg
claas 130 8230kg
Eikö 2035 vastaa lähinnä 48 claassia :P
Eikös 2035 ylimeno johdu enemmänkin kohlimista?
Kävin tänään istuskelemassa 1450 jonnes ja hain esitteitä ko koneesta,lupas myyjä tarjouksenkin käydä tekemäs.
juu taitaa sieltäki yli tursua
http://www.konedata.net/sampo2045-96.htm
sieltäpä katteletta 2035 arvoja, sama puimakoneikko ku suuremmis muttei sitten ookkaa samat seulat/kohlimet. kohlimet näköjään lyhemmät. tuolla meidän 2065 saa päästellä pystyä kauraa 7-8km/h, eikä peltoon tule juuri mitään.
kyllä minä sinuna ottaisin vakavasti myös sampon 3000-sarjan. kyllä ne eri koneita ku nää 2000-sarja.
Niin, onhan se hiukan pätkäisty versio. Sitä vaan, kun aika iso tuo seulasto silti on tuon kokoiseen puimuriin... ehkä mitoituksessa muuten häikkää.
-
NH:n puhdistettavuus ja kulkukyky märällä pellolla yllättivät minutkin.Siemenviljelyssä koneesta joutuu välillä imuroimaan jokaisen jyvän ja ainakin JD:hen meni pari tuntia enemmän kuin tähän.Eroa lähinnä pohjaruuveissa ja säiliössä (JD:n säiliössä monenlaista kulmaa joihin paineilmalla puhallettaessa roiskui jyviä,NH:n pohjaruuvit tyhjeni melkein kun luukut avaa) 800mm renkailla 1,2kg:n paineilla meni siitä mistä traktorilla jäi syvät urat.
Kaverini myös myös siemenviljelijä eikä hän normaalisti putsaa konetta sen kummemmin. Pui lajikkeen loppuun tyhjentää säiliön ja ajaa seuravaa lajiketta jonkun matkaa tyhjentää säiliön tullet jyvät ja edellisen lajikkeen jämät pellolle ja jatkaa ajamista.
-
Homman täytyisi tapahtua niin että ensin ajetaan seuraavaa lajiketta,sitten putsataan,sitten taas seuraavaa lajiketta vähän matkaa ja tyhjennetään peltoon tai rehuksi.Meillä lajikkeiden välillä puidaan yleensä timoteitä tai nurminataa.Koneistoon jää kosteudesta riippuen muutama kymmenen kiloa viljaa,esim.eri lajikkeen ohra ei aiheuta hylkäystä koska aitoutta ei tutkita c2 siemenestä mutta kirjavan näköistä kasvustoa tulee.
-
NH:n puhdistettavuus ja kulkukyky märällä pellolla yllättivät minutkin.Siemenviljelyssä koneesta joutuu välillä imuroimaan jokaisen jyvän ja ainakin JD:hen meni pari tuntia enemmän kuin tähän.Eroa lähinnä pohjaruuveissa ja säiliössä (JD:n säiliössä monenlaista kulmaa joihin paineilmalla puhallettaessa roiskui jyviä,NH:n pohjaruuvit tyhjeni melkein kun luukut avaa) 800mm renkailla 1,2kg:n paineilla meni siitä mistä traktorilla jäi syvät urat.
Kaverini myös myös siemenviljelijä eikä hän normaalisti putsaa konetta sen kummemmin. Pui lajikkeen loppuun tyhjentää säiliön ja ajaa seuravaa lajiketta jonkun matkaa tyhjentää säiliön tullet jyvät ja edellisen lajikkeen jämät pellolle ja jatkaa ajamista.
Naapuris on siemenviljelijä. Hänpä on asentanut teollisuusimurin kiinteästi puimuriin. Joka pellon (ei lajikkeen) välillä kaikki suojat otataan pois ja huoltoauto ajaa viereen ja huoltoauton kuski puhaltaa paineilmalla puimurin sisältä ja päältä. Sen jälkeen sisäosat imuroidaan... Eikö kaikki siemenviljelijät tee näin? Nyt meni usko sertifioituun siemeneen.
-
Meikä putsaa ensin paineilmalla ja sen jälkeen teollisuusimurilla ja väitän, että koneeseen ei montaa jyvää jää. Koneena NH.
-
Eikö kaikki siemenviljelijät tee näin? Nyt meni usko sertifioituun siemeneen.
Kun sertifioidulla zebran siemenellä kylvetystä tuloksena oli kaurapeltoa muistuttava lopputulos, niin eipä taida kaikki siemenviljelijät kovin tarkasti laitteitaan putsailla.
-
"Kun sertifioidulla zebran siemenellä kylvetystä tuloksena oli kaurapeltoa muistuttava lopputulos, niin eipä taida kaikki siemenviljelijät kovin tarkasti laitteitaan putsailla.!"
Hoksasitko itte puhuristaa kylyvökonesta ku tulit kauraa kylyvämästä??? ;)
-
Ettei kellekkään jää epäselväksi niin meillä kuin muillakin siementiloilla täälläpäin imuroidaan jokainen jyvä niin puimurista,kuivurista,perävaunuista ja siiloista lajikkeenvaihdon yhteydessä.Lisäksi meillä yleensä puidaan nurmisiemeniä välillä joten kone on varmasti puhdas.Lohkojen välillä puhdistuksen syyksi epäilen hukkakauraa,muuten homma on hätävarjelun liioittelua.Puimureista Sampo on helpoin puhdistaa mutta se ei tarkoita etteikö myös muita merkkejä saa puhtaaksi.Vieraat lajit siemenessä johtuvat siitä kun uusi lajike tulee markkinoille niin esikasvina on yleensä ollut toinen laji jota kasvaa läpi ensimmäisenä vuotena läpi(täälläpäin vaihto tulee yleensä nurmen kautta,ei tosin aina)Seuraavina vuosina ongelmaa ei pitäisi olla.kitkeminen kannattaa huonosti mutta yleensä ainakin maatilapakkaamot tekevät sen huolellisesti.
-
Meillä lajikkeiden välillä puidaan yleensä timoteitä tai nurminataa.
Kovin aikaisia viljoja teilläpäin jos nataa pääsee viljan puinnin välissä puimaan.. Tai sitten natojen kasvurytmi yhden kolme viikkoa myöhäisempi kuin täällä hämeessä.. :)
-
Nata puitiin kolme viikkoa myöhemmin,oli miten oli se on joka tapauksessa esim.nyt vehnänpuinnin ja ensi kesän Pilvi-ohran puinnin välissä
-
Mennäänpäs taas asiaan, mitenkä Claasin varstasillan pinta ala "riittää" irrottamaan kaikki jyvät, kun se on pinta-alaltaan huomattavasti pienempi kuin puimureissa, joissa on 60 cm kela.
-
Mennäänpäs taas asiaan, mitenkä Claasin varstasillan pinta ala "riittää" irrottamaan kaikki jyvät, kun se on pinta-alaltaan huomattavasti pienempi kuin puimureissa, joissa on 60 cm kela.
Claasissa peittävin varsta, pinta-alaa enemmän enemmän kuin Sampossa. Lisäksi suurempi suunnanmuutos pienemmällä matkalla pui agressiivisemmin, kait.
-
Ajattelin vaan, että jos Claas Tucano 320 vs. esim. NH TC laitetaan 17 jalan pöytä, niin mitenkä irtipuinti?
-
Mää luulen, että siemenpakkaamoilla on tarkkuussyöttölaite jolla esim. ohran joukkoon
lisätään vehnää just alle sertifiointirajan.
Puimuria ei tarvii imuroida ja puhallella. Riittää kun ajaa parikyt metrii ja päästää torosta
jyvät peltoon.
Tällä putsausmenetelmällä on tähän asti saanut puhtaampaa omaa viljansiementä kuin
kaupasta ostettu yleensä.
Poikkeuksena on tämänvuotinen Epos-vehnä. Siin ei vierailijoita ollut.
-
Nata puitiin kolme viikkoa myöhemmin
Joo-o.
Kattelin viljelymuistiinpanoista, otantani on kyllä aika lyhyeltä ajalta, viimeisten natojen tai raiheinän puinnista ensimmäisten aikaisten ohrien aloitukseen 10-17 vrk...
Tänä vuonna puitiin natoja 1-13 päivä elokuuta ja ensimmäiset ohrat 23 elokuuta.
-
Ajattelin vaan, että jos Claas Tucano 320 vs. esim. NH TC laitetaan 17 jalan pöytä, niin mitenkä irtipuinti?
Lienee samaa luokkaa yks kelaisissa, kahella kelalla eli 430 Tucano menee TC5080RS:n eelle?
Kohlimet Claasissa huomattavasti isommat,lisäksi kohlimilla tehokohlimet. Seulat jonkiverran isommat.
Kohlimet "jännä" mittausalue,esim. Sampoon mahtuu samaan pituus kertaa leveys tilaan enemmän neliöitä kuin esim. yllä mainittuihin ;D
-
Mennäänpäs taas asiaan, mitenkä Claasin varstasillan pinta ala "riittää" irrottamaan kaikki jyvät, kun se on pinta-alaltaan huomattavasti pienempi kuin puimureissa, joissa on 60 cm kela.
Claasissa peittävin varsta, pinta-alaa enemmän enemmän kuin Sampossa. Lisäksi suurempi suunnanmuutos pienemmällä matkalla pui agressiivisemmin, kait.
pinta-alat aika samoja sampossa ja claasissa.
ainoastaan 400 sarjan tucanoissa ja lexioneissa selvästi isompi varsta pinta-ala.
-
Onko TC sarjan hytit yhtä äänekkäitä isommissa kuin 5050 mallissa? Tuo äänekkyys ainoa moite mitä käyttäjiltä kuullut mutta kommentit koskee tuota pikkumallia.
Tehoero käytännössä TC RS ja CS RS välillä, meneekö noilla TC koneilla kohlimilta kuinka helposti kun kohlinala suhteellisen pieni? Vai puiko RS malli sen verran tehokkaasti ettei CS:n isompi kohlinala tule tarpeeseen.
Löytyykö edes kuulopuheita käyttäjiltä jolla ollut ennen TC 56RS ja vaihtanut CS:ään,kokemuksia?
Kannattaako edes ajatella "säästää" ja laittaa TC? Puintiteho riittää molemmissa mutta jälleenmyyntiarvo,teho,mukavuus kuitenkin ratkaisee paljon.
Tucanon hinnoittelu jotain järjetöntä joten sillä näitä kysymyksiä ???
-
Hytin äänekkyys ai ainakaan minua vaivannut,melutaso pieni ainakin entiseen verrattuna.
Kohlintappioita ei ainakaan mittarin mukaan,mutta ainakin täällä tuo viime kesän satotaso ei päätä huimannut.JD:llä huomasi puinnin jälkeen vihreitä raitoja pellolla jos ei malttanut hidastaa yli kuuden tonnin viljassa.Lakopaikoissa joissa oli juolavehnää tappiomittari kävi noin pari sekuntia punaisella.
Tucanon hintaa kannattaa verrata CS:ään eikä TC:hen,tämä on kuitenkin vähän karvahattumalli mutta ainakin itse olen hyvin tyytyväinen
-
Onko TC sarjan hytit yhtä äänekkäitä isommissa kuin 5050 mallissa? Tuo äänekkyys ainoa moite mitä käyttäjiltä kuullut mutta kommentit koskee tuota pikkumallia.
Tehoero käytännössä TC RS ja CS RS välillä, meneekö noilla TC koneilla kohlimilta kuinka helposti kun kohlinala suhteellisen pieni? Vai puiko RS malli sen verran tehokkaasti ettei CS:n isompi kohlinala tule tarpeeseen.
Teoriaa teoriaa, mutta rotary separator ei siis oikeastaan ole mikään puinti/kiihdytyskela, kuten esim Sampon tai Claasin esikelat, vaan_kohlinkela_, eli erottelee jo puidusta massasta jyviä. Kelan muotokin on sellainen, ettei tolla toisella varstasillalla tapahdu puimista, siis ainakaan periaatteessa, yhtään. Enemmänkin siis vastaa Claasin kohlinpöyhijää. Merkitsevämpää on varmaan tuo CS(X):n portaattomasti säädettävä varstasillan peittokulma lyhyestä todella peittävään, vrt TC.
Erehdyin näkökään tosta pienimmästä CSX:stä, se tosiaan on CS:n perillinen, siis ilmeisesti joku
Härmä-spesiaali ;D Ei siis muiden CSX:ien neljää kelaa, eikä siihen saa RS:kään
Jos puintitehosta ei viimestä rutistusta hae niin kai se TC välttää? Onhan se uudenkin TC:n hytti vähän ysäri, mutta uusien Dominaattorien hytissä istuessa tulee mieleen lähinnä Woodstockin ajat :P Hyvityksistä sitten tiiä, luulenpa, että näille kantikkaillekin löytyy aika hyvin ottajia maakunnasta jos tarvitsee eroon päästä. Vrt. vaikka 8030:n hintoja verrattuna saman ikäisiin isompiin/nykyaikaisempiin. 8)
-
ajelen nh 8030 12". käytettynä ostin ku oli halvempi kuin tuplatunnit ajettu sampo 2045, mittarissa oli n.400h. nyt on ajettu sinne melkein 900h, 100h/vuosi. vain hihnoja ja terälappuja uusittu. kestävyys on hyvä. painuu, mutta kulkee jos löytyy kovaa pohjaa. seulat sais olla isommat ja heittokuljetin irroitettava. moottori on pieniruokainen. en vaihtaisi sampoon, kokemusta on 430 massikasta=600 sampo. remonttia tehtiin riittävästi. jontikasta ei kokemuksia, mutta mielestäni se kestää ajoa kuten nh. muilla en lähtisi kokeilemaan. seuraava kone tulee olemaan tc54 tai siitä uudempi malli. uutta ei pysty ostaan vaikka ajan rahtia 3/4 tunneista. onneksi kuninkaan uskaltaa ostaa käytettynäkin.
-
Edellä kirjoitettiin että NH rotary separator vastaisi Claas kohlinten oljenkääntäjiä.Usalainen koelaitos on mittaillut eri puimureita perusteellisesti.Osa koneista on meillä tuntemattomia -Gleaner-Case axialflof-NH twin rotor-MF ym.Mutta tähän keskusteluun Claasin 45 cm kelan irtipuinnin riittävyyteen verrattuna NH 60cm kelaan.http://www1.agric.gov.ab.ca/$department/deptdocs.nsf/all/eng7932?OpenDocument Tuolla sivulta Claas 106 ja NH tx 36 pdf tiedosto evaluation report avaa täydellisen koetuksen.Kumpikin puimuri on 6-kohliminen Claasissa perinteinen 120´ asteen varstasilta , paljon suurempi kohlinala 2 oljenpöyhimet.sama rakenne kuin uudemmat 108-98-88 -78. pienemmät 48-58-68 eroa ainakin moottorin sijoituksessa jaseulaston rakenteessa mutta kelan mitoitus ym saman tyyppinen. Isot ovat puintitappio erot. Myös tappiot nousevat jyrkästi ajonopeuden mukaan.Ihmetyttää suuret seulasto ja kelatappiot.Tutkikaa ja kommentoikaa !!!!!!
-
Ijas pysy vain claassissa. Nh on hyvä kakkonen mutta matkaa on roimasti ykköseen.
Asiaa ei sinänsä suoraan kuulu, onko kellään kokemuksia http://www.agri-broker.de/dedi/projekt01/index.php?lang=1&idcatside=81 Varsin edukkaat olisi, paljon varaosahintojen alle.
-
Varsin edukkaat olisi, paljon varaosahintojen alle.
Löysitkö noille hintoja jostain?
-
Asiaa ei sinänsä suoraan kuulu, onko kellään kokemuksia http://www.agri-broker.de/dedi/projekt01/index.php?lang=1&idcatside=81 Varsin edukkaat olisi, paljon varaosahintojen alle.
Pari vuotta sitten noita sivuja ihmettelin ja meilailinkin mutta silloin ei tuo Lahdelma enää noiden välittäjänä/kontaktina toiminut vaikka "tehtaalta" häneen käskettiin yhteydessä olemaan ja se jäi silloin siihen. Voishan joku kysästä sieltä..
Sampoihinhan tuota saa lisävarusteena. Kait nuo nokkaseulat vähän tehokkaammat on ku tavalliset..
-
Asiaa ei sinänsä suoraan kuulu, onko kellään kokemuksia http://www.agri-broker.de/dedi/projekt01/index.php?lang=1&idcatside=81 Varsin edukkaat olisi, paljon varaosahintojen alle.
Yhen syksyn kokemukset nuista seuloista... En tosin osaa sanua onko paremmat ku vakioseulat. Mitään erityisiä säätövinkkejäkään en oo saanu mistään, etten sitte tiiä, josko nuista sais "irti" vielä enemmän.
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
Sitte iski nuukuus ja köyhyys :-[
Sampon mies tulijateki tarjouksen joka täytyi hyväksyä.Sampo tilauksessa.
-
Löysitkö noille hintoja jostain?
[/quote]
Messuilla sanoi että 3000 sarjan sampo n 2000 ja 48 claas n 1200
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
Sitte iski nuukuus ja köyhyys :-[
Sampon mies tulijateki tarjouksen joka täytyi hyväksyä.Sampo tilauksessa.
millainen sampo tulossa?
-
miten se tuo op:n linkin testi meni pieksikö nh claassin?kääntö taitoset herätys!
-
tuo kopioimani linkki ei näköjään avaa suoraan puimuritestisivulle mutta avutuvalle ALBERTA sivulle oikeaan yläkulman `haku´ kenttään kun kirjoittaa Claas combine ja avautuvista linkeistä kokeilee niin pitäis löytyä
-
kyllä se sieltä löyty mutta voisko joku kääntää tuon suomeksi?
-
Nyt kun puinnit on ohi ja puimuri putsattuna tallis niin pitäis alkaa jo ensisyksyä miettiä.
Eli onko kokemuksia tai mielipiteitä JD 1450 vs Claas tucano?
Sampo tai Hollanti ei kiinosta.
tämä ei liity tähän mut näyttää olevan agritekin pisteeseen oulu/kempele tulossa kaksi kappaletta kolmetonnisia sampoja 3065 ja 3085.
tietääkö kukaan näistä paremmin että tuleeko cx-sarjan koneita pohjoiseen?
-
Kun valitsee testatun puimurin esim Claas 106 avautuu lyhyt yhteenveto.Voi siitäkin ilman kielipäätä lukea mitatut tuntitehot tonneissa.Kanattaa klikata pdf merkkiä jolloin täydellinen testi avautuu.Siitä on helppo teho ja tappiokäyristä tehdä päätelmiä.Pystysuunnassa tappio(loss) vaaka teho tonnia tunnissa (th).Käyristä kokonaistappio(total) kohlintappio(walker) seulatappio(shoe) joissakin puimureissa on tullut kelatappioitakin (cylinder) Myös tappiokäyrien muoto kertoo puintikoneiston eroittelukyvystä jos tappiokäyrä nousee jyrkästi ylöspäin sallitun rajan jälkeen (yleensä 2%) niin meikäläisissä oloissa kun on lakoa tai kosteaa juolaa on varma että pellot vihertää puintien jälkeen.
-
Juumassille: Kyliltä kuultua että CSX RS malleja tulossa. Tuo 3065 on muuten melko uniikkii yksilö.....
-
mitäs niin uniikkia 3065 on?
-
mitäs niin uniikkia 3065 on?
se on kait erikoismaalattu versio.
-
Edellä kirjoitettiin että NH rotary separator vastaisi Claas kohlinten oljenkääntäjiä.Usalainen koelaitos on mittaillut eri puimureita perusteellisesti.Osa koneista on meillä tuntemattomia -Gleaner-Case axialflof-NH twin rotor-MF ym.Mutta tähän keskusteluun Claasin 45 cm kelan irtipuinnin riittävyyteen verrattuna NH 60cm kelaan.http://www1.agric.gov.ab.ca/$department/deptdocs.nsf/all/eng7932?OpenDocument Tuolla sivulta Claas 106 ja NH tx 36 pdf tiedosto evaluation report avaa täydellisen koetuksen.Kumpikin puimuri on 6-kohliminen Claasissa perinteinen 120´ asteen varstasilta , paljon suurempi kohlinala 2 oljenpöyhimet.sama rakenne kuin uudemmat 108-98-88 -78. pienemmät 48-58-68 eroa ainakin moottorin sijoituksessa jaseulaston rakenteessa mutta kelan mitoitus ym saman tyyppinen. Isot ovat puintitappio erot. Myös tappiot nousevat jyrkästi ajonopeuden mukaan.Ihmetyttää suuret seulasto ja kelatappiot.Tutkikaa ja kommentoikaa !!!!!!
Pikaisesti lukemalla Claasin tappiot nousevat varsin jyrkästi. RS on varmasti tehokkaampi kohlin kuin hankoakselit, ei sitä käy kieltäminen. Kuten ei myöskään sitä, että TX oli aikansa kingi kohlinpuimureissa, ennen Lexionia ja CX:ää. Kuitenkin TX:ssä on kolme puivaa kelaa, joten vertailu APS:llä varustettuun Megaan olisi luonnollisempi
-
Onko kellään käyttökokemuksia tai muuten vaan käytännön vinkkejä antaa NH TC 56 H RS puimuriin?
Pysyykö pinnalla kosteina syksyinä vakio taka renkailla?
-
Onko kellään käyttökokemuksia tai muuten vaan käytännön vinkkejä antaa NH TC 56 H RS puimuriin?
Pysyykö pinnalla kosteina syksyinä vakio taka renkailla?
eteen 800/65 r32 ja taakse korkearipanen vähintään 22,5" niin ei tarvi arpoa kulkeeko.
Kone painaa noin 10t tyhjänä, joten vaihtaisin renkaat isompiin.
-
Juu on tässä eessä 800/65 r 32 renkaat,takana 16.0/70-20.
-
Vaiha taakse korkearipanen halkaisijaltaan isompi rengas. Mulla omassa claysonissa on takana 560/45r22.5 ELS ja se lopettaa pyörimisen kun kone painuu ja etupää alkaa lievästi kuopimaan. Halkaisija on tärkeempi ku leveys. Etupään puolesta kulkukyky kyllä riittää, koneen painosta noin 80% on etuakselilla.
-
mulla on 14.9-24 normi traktorin etu pyörät ja pijän niitä aika hyvänä,kääntyy nuilla varmasti paremmin mitä elsseillä eikä perä silti juuri painu eessä 900 milliset.seuraavaan laittasin jotku 540-24 ripa kuvioiset.