Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mlahti - 23.11.07 - klo:09:13
-
tällä sais hieman lisää tehoa rehun tekoon..
http://youtube.com/watch?v=y1q_oOq_73w&feature=related
huomatkaa suomalainen happosäiliö vaunun alla.. ;D
-
tällä sais hieman lisää tehoa rehun tekoon..
http://youtube.com/watch?v=y1q_oOq_73w&feature=related
huomatkaa suomalainen happosäiliö vaunun alla.. ;D
Ettei vaan ois Suomesta kuvattu tuo pätkä ???
-
tällä sais hieman lisää tehoa rehun tekoon..
http://youtube.com/watch?v=y1q_oOq_73w&feature=related
huomatkaa suomalainen happosäiliö vaunun alla.. ;D
Vetokoukko on nois fendteis harmillisen alhaalla, kunnon karho ei mahdu alta. Euroopas toi ei tuu niinkään vastaan kun rehu tehdään paljon nuorempana, karhot on ihan ihme luruja, mutta tekokertoja on tietty enemmän.
-
mielestäni suomessa ei vielä oo tollaista vaunua.. muutenkaan niitä on tehty alle kymmenen..
-
No ei tuossa hirveisiin määriin kyllä päästy.. Ja urakoitsija laskuttaa 40 €/kuorma..
Edelleen pidän tätä rehunteon mallina... Tuossa määrässä Claassikin ansaitsee pienen lepohetkensä.
http://video.google.nl/videoplay?docid=4121097551822225823&q=van
Ja kun sitä massikkamiehen päiväunia kaivattiin niin kovasti.. ;D
-
tällä sais hieman lisää tehoa rehun tekoon..
http://youtube.com/watch?v=y1q_oOq_73w&feature=related
huomatkaa suomalainen happosäiliö vaunun alla.. ;D
Ettei vaan ois Suomesta kuvattu tuo pätkä ???
Ettei ois ollu tsek repuplik? Ainaki pätkän laittaja oli joku 18v tsekki.
-
No ei tuossa hirveisiin määriin kyllä päästy.. Ja urakoitsija laskuttaa 40 €/kuorma..
Edelleen pidän tätä rehunteon mallina... Tuossa määrässä Claassikin ansaitsee pienen lepohetkensä.
http://video.google.nl/videoplay?docid=4121097551822225823&q=van
Ja kun sitä massikkamiehen päiväunia kaivattiin niin kovasti.. ;D
Happoa tai muuta säilöntävärkkiä ei ainakaan tossa vaiheessa käytetty, jos sitten ollenkaan. Vai menikö biokaasun raaka-aineeksi...
-
Vetokoukko on nois fendteis harmillisen alhaalla, kunnon karho ei mahdu alta. Euroopas toi ei tuu niinkään vastaan kun rehu tehdään paljon nuorempana, karhot on ihan ihme luruja, mutta tekokertoja on tietty enemmän.
Kyllä mennään Suomessakin vielä siihen, että tehdään lypsättävää rehua eikä mahantäytettä.
-
Kyllä mennään Suomessakin vielä siihen, että tehdään lypsättävää rehua eikä mahantäytettä.
Minkäsmoista se sellainen rehu on?
-
Kyllä mennään Suomessakin vielä siihen, että tehdään lypsättävää rehua eikä mahantäytettä.
Minkäsmoista se sellainen rehu on?
D72-74 ;)
-
Kyllä mennään Suomessakin vielä siihen, että tehdään lypsättävää rehua eikä mahantäytettä.
Minkäsmoista se sellainen rehu on?
D72-74 ;)
Just näin :)
-
D72-74 ;)
Just näin :)
Kyllähän ne lypsää D70-72 rehullakin. Joskus oli D73 säilörehua syötössä ilman olki lisää ja silloin päätin, ettei koskaan enää. 5 juoksutusmahapotilasta yhtä aikaa oli liikaa.
-
D72-74 ;)
Just näin :)
Kyllähän ne lypsää D70-72 rehullakin. Joskus oli D73 säilörehua syötössä ilman olki lisää ja silloin päätin, ettei koskaan enää. 5 juoksutusmahapotilasta yhtä aikaa oli liikaa.
Ääni arvoille 70-71. 72-74 välillä alkaa olemaan tarvetta kortisemmalle aineelle ja siinä vaiheessa kun lisätään olkea niin seoksen maittavuuden on uhkana heikentyä. Ja toisaalta jos lisätään kortisemman aineen ruokintaa erikseen säilörehun lisänä niin muodostuu sinne pellon puolelle ylimääräistä pyörimistä kun täytyy keräillä olkea tai vastaavasti kuivaa heinää.
-
Ääni arvoille 70-71. 72-74 välillä alkaa olemaan tarvetta kortisemmalle aineelle ja siinä vaiheessa kun lisätään olkea niin seoksen maittavuuden on uhkana heikentyä. Ja toisaalta jos lisätään kortisemman aineen ruokintaa erikseen säilörehun lisänä niin muodostuu sinne pellon puolelle ylimääräistä pyörimistä kun täytyy keräillä olkea tai vastaavasti kuivaa heinää.
Ei siitä oljesta ole haittaa, vaikka käyttäisi tuollaisen huonomman D70-71 rehunkin kanssa. Mulla menee jatkuvasti 0,4 kiloa/lehmä olkea lypsävien appeeseen. Ja vaikkei lypsäville olkea käyttäisikään, niin pitäähän sitä olla kumminkin ummessaoleville ja hiehoille.
-
Entäs jos käyttää kokoviljasäilörehua lisänä? Oljet ja jyvät tulee kerta ajolla ja samalla kalustolla kuin sr. En mää lehmän ruokinnasta mitään ymmärrä..
-
D72-74 ;)
Just näin :)
Kyllähän ne lypsää D70-72 rehullakin. Joskus oli D73 säilörehua syötössä ilman olki lisää ja silloin päätin, ettei koskaan enää. 5 juoksutusmahapotilasta yhtä aikaa oli liikaa.
Kuitukoostumukseen vaikutetaan nurmiseoksilla. Toi juoksutusmahajuttu on vähän sellainen timoteilegenda :)
-
Entäs jos käyttää kokoviljasäilörehua lisänä? Oljet ja jyvät tulee kerta ajolla ja samalla kalustolla kuin sr. En mää lehmän ruokinnasta mitään ymmärrä..
Ei se silti ole niin "huonoa" kuin puhdas olki. Otin viime viikolla tuosta siilosta analyysin, mikä oli korjattu ohran tullessa tähkälle, mutta kasvusto oli vielä vihreää. D64, kuiva-aine 33,3, raakavalkuainen 13,6 ja NDF 51. Samaan aikaan syötössä olevassa nurmisäilörehussa D70 ja NDF 54,4... :)
-
Kuitukoostumukseen vaikutetaan nurmiseoksilla. Toi juoksutusmahajuttu on vähän sellainen timoteilegenda :)
Joo seos on nykyään vaihtunut timotei-nurminata-koiranheinästä timotei-ruokonataan.
-
No ei tuossa hirveisiin määriin kyllä päästy.. Ja urakoitsija laskuttaa 40 €/kuorma..
meilläpäin ajetaan tunti taksalla.. ja toi sit oli jumbo 10000 eli 100 m3 tulee kerralla.. ;D
-
No ei tuossa hirveisiin määriin kyllä päästy.. Ja urakoitsija laskuttaa 40 €/kuorma..
meilläpäin ajetaan tunti taksalla.. ja toi sit oli jumbo 10000 eli 100 m3 tulee kerralla.. ;D
Eikä paina paljon. Sitten ihmetellään, kun pellot polkeentuu eikä kasva hetken päästä mitään. ;D :P
-
itsekki pidän sitä suurena tänne.. ainakin toistaiseksi. paikallinen kauppias ei vielä tienny ees hintaa. ;)
-
D72-74 ;)
Just näin :)
Kyllähän ne lypsää D70-72 rehullakin. Joskus oli D73 säilörehua syötössä ilman olki lisää ja silloin päätin, ettei koskaan enää. 5 juoksutusmahapotilasta yhtä aikaa oli liikaa.
Kuitukoostumukseen vaikutetaan nurmiseoksilla. Toi juoksutusmahajuttu on vähän sellainen timoteilegenda :)
***Jotenkin nyt kuitenkin tekisi mieli väittää vastaan. Seoksella on toki merkitystä, mutta kyllähän kokonaisNDF:n määrä yhdistettynä sen koostumukseen on todellisuudessa vaikuttava tekijä.
-
Ääni arvoille 70-71. 72-74 välillä alkaa olemaan tarvetta kortisemmalle aineelle ja siinä vaiheessa kun lisätään olkea niin seoksen maittavuuden on uhkana heikentyä. Ja toisaalta jos lisätään kortisemman aineen ruokintaa erikseen säilörehun lisänä niin muodostuu sinne pellon puolelle ylimääräistä pyörimistä kun täytyy keräillä olkea tai vastaavasti kuivaa heinää.
Ei siitä oljesta ole haittaa, vaikka käyttäisi tuollaisen huonomman D70-71 rehunkin kanssa. Mulla menee jatkuvasti 0,4 kiloa/lehmä olkea lypsävien appeeseen. Ja vaikkei lypsäville olkea käyttäisikään, niin pitäähän sitä olla kumminkin ummessaoleville ja hiehoille.
No huono ja huono.. ;D Mutta se on vähän monipiippuinen juttu tuo korkea D-arvo, eli se tarkoittaa aikaista korjuuta ja sillon pitää saada kolme satoa. Tai pieni ensimmäinen sato ja ns. vatsantäyttäjä toisesta sadosta jos ei halua talveksi jättää kovin pitkää sänkeä, mikä olisi taasen heikentämässä seuraavan vuoden sadon laatua. Kolmelle sadolle ei Suomessa kovin häävisti lämpö ja tehot riitä. Niittojen jälkeen nurmen toipuminenkin vie loppujen lopuksi paljon aikaa.
-
Kolmelle sadolle ei Suomessa kovin häävisti lämpö ja tehot riitä. Niittojen jälkeen nurmen toipuminenkin vie loppujen lopuksi paljon aikaa.
Kolme satoa on tehty pääsääntöisesti joka vuosi, eikä talvehtimisen kanssa ole ollut ongelmia. Enemmän haittaa on ollut pitkäksi kasvaneen sängen kanssa, missä keväällä on sitten kova kuloheinä. Tänäkin syksynä tehtiin vielä rehua syyskuun loppupuolella sateiden takia ja kovasti heinä kerkesi vielä kasvamaan ennen pakkasia. Ruokonata ilmeisesti pukkaa koko ajan uutta.
-
***Jotenkin nyt kuitenkin tekisi mieli väittää vastaan. Seoksella on toki merkitystä, mutta kyllähän kokonaisNDF:n määrä yhdistettynä sen koostumukseen on todellisuudessa vaikuttava tekijä.
Kyllä se niin onkin. NDF:n määrä olisi saatava mielellään yli 51% samalla, kun D-arvo on tuolla 73-74. Mun kokemuksen mukaan just tähän voi vaikuttaa nurmiseoksen suhteilla.
-
***Jotenkin nyt kuitenkin tekisi mieli väittää vastaan. Seoksella on toki merkitystä, mutta kyllähän kokonaisNDF:n määrä yhdistettynä sen koostumukseen on todellisuudessa vaikuttava tekijä.
Kyllä se niin onkin. NDF:n määrä olisi saatava mielellään yli 51% samalla, kun D-arvo on tuolla 73-74. Mun kokemuksen mukaan just tähän voi vaikuttaa nurmiseoksen suhteilla.
Myin just siilollisen rehua jossa D-arvo näytteestä riippuen 73-74. NDF yli tuon 51:n, valkuaista eka näytteessä noin 13 ??? ja toisessa normaali 16-17%. Erikoista rehua valkuaisen perusteella. Mikä vois olla hinta tuollaisella,siilo tyhjeni eilen joten hinta vain puuttuu ja sitä myöten tili? :)
Kaksi aumaa syyssatoa,liekö missään päin tarvetta rehulle,liikkuuhan se rekallakin...
Tuo ylläoleva 73-74 liikaa parsinavettaan,ellei halua leikkiä kuivalla heinälläkin. Appeeseen mainiota värkkiä,sain myydä myös olkea että sai sopivan seoksen ;D
-
Ei oo näköjään valakuainen kerenny nousee.(Tai päinvasto,valakuaista pukkaa,sano äijä,ku rehut homehtu.)
-
Tuo ylläoleva 73-74 liikaa parsinavettaan,ellei halua leikkiä kuivalla heinälläkin. Appeeseen mainiota värkkiä,sain myydä myös olkea että sai sopivan seoksen ;D
Enpäs ole huomannut mitään ongelmaa parsinavetassa tuolla 74-rehulla, mitä nyt syötetään. NDF taitaa olla 54 % kieppeillä, mutta ruokinnassa väkirehua vain reilut 20% ka:sta. Saattaa olla, ettei tämä rehu sovellu väkirehuvaltaisempaan diettiin syötettäväksi.
-
Turhan moni isäntä on vaan opetellu sulavuuden/Väkirehu prosentin suhteen kantapään kautta.Itte en oo ees tavotellu yli 70 D.Työtekninen mahdottomuus tällä hetkellä.
-
Turhan moni isäntä on vaan opetellu sulavuuden/Väkirehu prosentin suhteen kantapään kautta.Itte en oo ees tavotellu yli 70 D.Työtekninen mahdottomuus tällä hetkellä.
Sillä tehdään tiliä näillä viljan/väkirehun hinnoilla.
-
Enpäs ole huomannut mitään ongelmaa parsinavetassa tuolla 74-rehulla, mitä nyt syötetään. NDF taitaa olla 54 % kieppeillä, mutta ruokinnassa väkirehua vain reilut 20% ka:sta. Saattaa olla, ettei tämä rehu sovellu väkirehuvaltaisempaan diettiin syötettäväksi.
Ääni tälle. Tällaisella rehustuksella on tähän asti päästy parhaaseen katteeseen. Väkirehumäärät niin alas että mahat toimii. 0,3-0,35 kg väkirehua/tuotettu maitokg jättää rahaa tilalle varsinkin nyt paljon enemmän kuin vanhemman rehun vaatima 0,45-0,5 kg.
Miten aperuokinta mahtaa toimia samalla suhteella kun tuntuu olevan väkirehu% aina suht. korkealla
-
Aperuokinnassa menisi varmaan samaan aivan samaan tyyliin. Appeella käytetään monesti korkeaa väkirehu% siksi, että se onnistuu paremmin sillä. Välttämätöntä se ei liene. Rehunteossa pitää tosin huomioida esikuivatusajan vaikutus kuiva-ainepitoisuuteen. Liian kuivaksi päässyt rehu vaatii sitten vettä seokseen.....
-
74 ei toimi ropolla,ilman lisä rautaa.Vapaalla kierrolla 69 rehulla kierron hallinta helppoa.Meillä näkyy menevän 0.38kg väkirehua/maitolitra.Väkirehukustannus eilen oli 7.5c/litra.Seuraavat väkkärit ovatkin sitten parikymppia kalliimpia/tn.
-
Tuo ylläoleva 73-74 liikaa parsinavettaan,ellei halua leikkiä kuivalla heinälläkin. Appeeseen mainiota värkkiä,sain myydä myös olkea että sai sopivan seoksen ;D
Enpäs ole huomannut mitään ongelmaa parsinavetassa tuolla 74-rehulla, mitä nyt syötetään. NDF taitaa olla 54 % kieppeillä, mutta ruokinnassa väkirehua vain reilut 20% ka:sta. Saattaa olla, ettei tämä rehu sovellu väkirehuvaltaisempaan diettiin syötettäväksi.
Ei sovellu,lisäksi oltava tarkkana millaista väkirehua lisäksi. Kuten alla,aika moni on taistellut tällaisen rehun kanssa,saattaa tulla kalliiksi ilman asiansa osaavaa ruokinnan suunnittelijaa. Helpommalla/riskittömämmin pääsee 70-72 rehulla?
-
Tuo ylläoleva 73-74 liikaa parsinavettaan,ellei halua leikkiä kuivalla heinälläkin. Appeeseen mainiota värkkiä,sain myydä myös olkea että sai sopivan seoksen ;D
Enpäs ole huomannut mitään ongelmaa parsinavetassa tuolla 74-rehulla, mitä nyt syötetään. NDF taitaa olla 54 % kieppeillä, mutta ruokinnassa väkirehua vain reilut 20% ka:sta. Saattaa olla, ettei tämä rehu sovellu väkirehuvaltaisempaan diettiin syötettäväksi.
Ei sovellu,lisäksi oltava tarkkana millaista väkirehua lisäksi. Kuten alla,aika moni on taistellut tällaisen rehun kanssa,saattaa tulla kalliiksi ilman asiansa osaavaa ruokinnan suunnittelijaa. Helpommalla/riskittömämmin pääsee 70-72 rehulla?
***Näissä nuorena korjatuissa rehuissa on usein ongelmana korkea valkuaispitoisuus, jos nurmea on lannoitettu reilusti. Korkean valkuaisen hukkaamiseen kuluu runsaasti energiaa eikä pötsi toimi tehokkaasti, tuloksena normaalisti korkea ureapitoisuus ja matala valkuainen maidossa. Jos korjuuaste on huomioitu lannoitettaessa, ei ongelmia ole kuin sadonmenetyksen muodossa.
-
mulla on ollut vuosia myös tuollaiset 70-73 d rehut. kuitua sellaiset 50-54. annan hieman olkea mukaan, ehkä sellaiset 100 g/pv. Väkirehuna oma vilja, rypsirouhe ja ohrarehu. Valkuaisen kanssa tosiaan saa olla tarkkana, jos liikaa lannoitetta niin sitten valkuainen korkealla=ureat korkealla, Jos vähentää rypsia niin maitomäärä vaan tippuu ureat pysyy samassa. Lehmät parsinavetassa ja ihan normiruokinnalla ei apetta.
-
Apemies on oikeassa lannoituksen suhteen. Typen kanssa pitää olla tarkkana. Sadonmenetyksiä en allekirjoita, noin 9000ry/ha tulee melko kevyesti. Huonona puolena on ehkä kolmesta niitosta johtuva apilan täydennyskylvön tarve.
-
Kolmelle sadolle ei Suomessa kovin häävisti lämpö ja tehot riitä. Niittojen jälkeen nurmen toipuminenkin vie loppujen lopuksi paljon aikaa.
Ruokonata ilmeisesti pukkaa koko ajan uutta.
Aika myöhään syksyyn tuntuu ruokonata pukkaavan. Hitaampaa kuivumaan esikuivauksessa kuin timotei, melkein kuin raiheinät.
-
Aika myöhään syksyyn tuntuu ruokonata pukkaavan. Hitaampaa kuivumaan esikuivauksessa kuin timotei, melkein kuin raiheinät.
Näin tuntuu olevan, kun ei toisella sadolla meinannu edes vuorokausi piisata puristemehun hävittämiseen.