Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jylli77 - 19.10.14 - klo:16:13
-
onkos kokemuksia kellään tuollaisesta Tucano Claasista? Avero 240 ensi meinasin mutta aika pieni hinnanero tuohon joten alko kiinnostaa, perusvarmaa tekniikkaa ilmeisesti... vakio 490 pöydällä olis tarkoitus ottaa ja muutenkin ihan vakiovarustein...täysin outo kone koska Sampo 2065 ennen mutta täällä päin kaikki jotka pui paljon on alla Claasi tai Nyykkäri
-
Samasta syystä itse päädyin ehkä itselle turhan järeään Tucano 320 malliin, 240 averon kun varusti isoilla renkailla väliraha tucanoon oli lähes sama, sitten taas Tucano 420 hinta pompsahtaa vaikka eroa ei ole kuin aps-kela, sukkelaa tuo Claasin hinnoittelu...itsellä myös oli 2065 ennen ja kyllä silläkin aina puitua sai, tehokas peli sekin mutta kyllä tuo Claas on ajonautinto sen jälkeen, toki sitä pitäisi verrata uuteen comia c10:neen joka varmasti myös kehittynyt, mutta kyllä tuo saksalainen laatu vakuuttaa, ei paljon rämise ja kone viimeistelty ja maalattu kunnolla. yhden syksyn jälkeen ei minkäänlaisia lastentauteja, mutta tuo urean kanssa lutraaminen kyllä harmittaa.Itse otin varusteiksi sähköseulat ja niitä kyllä suosittelen, en helppo tiirailla minkälaista tavaraa säiliöön tulee ja säätää siitä konetta.muuten koneessa on kyllä kaikki tarpeellinen vakiona...nämä uudet 2015 mallithan on nyt hieman muuttunut, säiliön kannet sähköiset ja tyhjennystorvi erillainen, ei kyllä ole vanhan mallisessakaan moittimista, pikkukärryille saa tarkkaan sihdata kun viljaa syöksyy lujaa.
-
Minkälaisia toimenpiteitä teit urealaitteistolle talvisäilytystä silmällä pitäen?
-
Minkälaisia toimenpiteitä teit urealaitteistolle talvisäilytystä silmällä pitäen?
Kyllä säiliö ja putket tyhjennettiin...tie saisko koko kusivehkeet ohjelmoitua joku moottori kirurgi pois, on meinaan sen verta tekniset vehkeet että miten mahtaa toimia kun kone vanhenee...sen verta viel tuosta tucanosta että kohlimilta se sitten heittää yli tappiomittarin mukaan, jos satotaso on kova niin ei sillä hirveän lujaa pysty ajaan 5-6 km tunnis, tosin en tie oliko se viel edes ihan tällis, ku vasta eka syksy takana, ei sillä, mun hehtaareille riittää vallan mainiosti mutta kattelin vaan naapuri pellolla ku joku iso lexiooni meni varmaa 11-12
-
Urean tulo ja kaaren korkeus vain pappa/ vaari linjalla ;)
http://www.nettikone.com/claas/tucano-adblue-off/1346984
-
Minkälaisia toimenpiteitä teit urealaitteistolle talvisäilytystä silmällä pitäen?
Kyllä säiliö ja putket tyhjennettiin...tie saisko koko kusivehkeet ohjelmoitua joku moottori kirurgi pois, on meinaan sen verta tekniset vehkeet että miten mahtaa toimia kun kone vanhenee...sen verta viel tuosta tucanosta että kohlimilta se sitten heittää yli tappiomittarin mukaan, jos satotaso on kova niin ei sillä hirveän lujaa pysty ajaan 5-6 km tunnis, tosin en tie oliko se viel edes ihan tällis, ku vasta eka syksy takana, ei sillä, mun hehtaareille riittää vallan mainiosti mutta kattelin vaan naapuri pellolla ku joku iso lexiooni meni varmaa 11-12
Juu saa ne pois ;) http://www.ltr-racing.fi/index.html
-
Ei taida paljon Tucano kuskeja täällä olla.
-
Ei taida paljon Tucano kuskeja täällä olla.
On täällä, näistä löytyy juttua haulla... Eipä moitittavaa kuin ensimmäisten mallien tyhjennystorven ruuvin laakeroinnissa. Siinä ollut murhetta mullakin mutta asian kanssa pärjää kun pitää laakerin kannaketta varastossa (noin 10€ peltikannake) ja vaihtaa aamulla/illalla kun särkyy, puinti ei ko. vikaan keskeydy.
Ensi vuonna tulee hitusen vaille 1000 tuntia täyteen 430 Tucanolla.
Kaverille tuli Sampojen jälkeen 320 tälle kaudelle ja ei lie tarvi perustella millä puidaan jatkossakin :)
-
laakerin kannaketta varastossa (noin 10€ peltikannake)
Jumankekka onko Laassissakin pelliset laakeripukit? Ettei Pori-puimakoneessa pelkästään..?
-
laakerin kannaketta varastossa (noin 10€ peltikannake)
Jumankekka onko Laassissakin pelliset laakeripukit? Ettei Pori-puimakoneessa pelkästään..?
Oli, tuo yks ainoa lie koko koneessa ja vielä voimaa välittävässä "mutkassa". Rakenne sellainen ettei voi kestää, ihmetyttää miten tuollainen lapsus voi ollakin. Laakeripukissa ei mitään vikaa keskon mukaan, kellään ei oo mennyt kuin mulla ja rakennetta ei ole muutettu/korjaussarjaa ei ole!
Uskomatonta paskan puhumista, piti sitten eräässä näyttelyssä käydä itse kattomassa millainen uusissa koneissa. Vidutti siihen malliin että oon antanut asian olla, vika sinänsä pieni eikä estä puintia, mutta vaihtotyön vaiva silloin tällöin vijasäiliössä, missä työasennot ei mitään ergonomisia :)
Tälläkin palstalla lienee saman vian kanssa olleita, mm. eräs hyvinkin tunnettu henkilö lehtien palstoilta paininut saman pienen ongelman kanssa. Tiedä sitten onko ongelma vain pitkissä tyhjennystorvissa, mulla joku xxxxl torvi jolla ongelmana että menee yli kärryistä. Mutta kun on pitkän kanssa tottunut elämään, niin... ;D
Näin ikään, liekö ongelman perimmäinen syy tuossa kuvassa näkyvä torven mitta ja sen aiheuttama rasitus torven mutkassa olevalle tukilaakerille:
(http://i9.aijaa.com/t/00529/13448479.t.jpg) (http://aijaa.com/U7AA4m)
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
Vähän epäilen ;D Vaikka tuossa edessä toisinaan myös suurin viiatti, ei taida kärryn yli olla kattelemista. Ei oo omaa kalustoa tuo :)
-
Mites Joozeppi se vaihdelaatikko ongelma? Mikä siellä oli vikana?
-
http://www.youtube.com/watch?v=tG8XpMDbHGM
auki oli mut ei kauaa. rahdin jouduin maksamaan mut luvattiin huomioida ku seuraavassa traktorikaupassa ???
takasin sai jo ajaa hirvikoskelta ku meni joku muukin silmään ku ykkönen ;D
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästä puimattomia läpi.
-
14 vuotta puitu Sampolla, eikä kertaakaan ole saatu rajaisruuvia tukkoon... ;D :D
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
[/quot
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
-
14 vuotta puitu Sampolla, eikä kertaakaan ole saatu rajaisruuvia tukkoon... ;D :D
Pari vuotta sit märkänä syksynä sain 2065:sta, pari kertaa meni ja sitten levis jo siiva 😒
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
[/quot
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
Niin, aika erikoista, että uudistuneet(?) Claassit ei siedä nopeutta. Tämä sama ongelma on ilmeisesti Averojenkin ongelma. 240:stä on tullut sangen monta vaihtoon vähillä tunneilla kuluvana vuonna. Jos Averoon päätyy, kannattanee ottaa 160, mikä on halvempi ja riittävän tehokas. Jos ei riitä, niin sitten Tuksuun.
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
vähän sama olo itellä et kovempaa kuuluis päästä mut nimenomaan ohralla tää ongelma. ekat puinnit 10-14%, loppusyksyn märjemmissä nyt jotenki ymmärtääkin tappiot ja jos vihne olis pirusti kiinni mut ei ollu.
tuli sitä sitten ajettua reippaamminkin ku pois piti saada ja hiukan vihreetä on. tosin kylällä on myös jontikan suurin kohlinmalli T670 ja senkin perässä on vihreää..
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
[/quot
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
Pelkät kuoretkin kyllä itää, ovatko oikein jyvän kokoisia?
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
Pelkät kuoretkin kyllä itää, ovatko oikein jyvän kokoisia?
kyl siellä oli olevinaan vähä isompiakin. kyl dominaattorilla meni seuloilta jos meni.
-
Seuloilta tuo ei haaskaa yhtään ja sama toteamus, 7-tonnin amarettoa sai lykätä miltei yhtä lujaa missä Sampo meni polville. Ei siis pitäs ohralla paukut loppua.
-
Seuloilta tuo ei haaskaa yhtään ja sama toteamus, 7-tonnin amarettoa sai lykätä miltei yhtä lujaa missä Sampo meni polville. Ei siis pitäs ohralla paukut loppua.
Eli toisen kelan vaikutus on dramaattinen?
Kun ei ihan helpolla ohralla lopu paukut kesken, kohlimilta menee yli mullakin jos jostakin. Toki seulojen elämää helpottaa porrastettu viettopinta, josta lähtee jo suurin osa keveymmästä tavarasta kohti ulkoilmaa.Kuivaa ohraa saa puida melkoisen surutta, ka. kuuden tonnin laihossa jyväteho reilu 20 tonnia tunnissa satomittarin mukaan eikä vihreää lainkaan puinnin jälkeen. Kun mittarissa alkaa pyöriä yli 25 tonnin lukemat, alkaa pellossa varmuudella vihertään :) Naapurissa samanlainen sato, 2065 zampooni ja hiljaa ajaen 3.9 pöydällä. Vihreää oli rajusti, kovempaa ajaen meni peltoon jo mattona :-X Kaveri on monesti manannut ettei vaan voi ajaa kovempaa. Kauralla osat vaihtuu, tai, no ainakin tasoittumaan päin.
Kosteissa oloissa kohlimilta alkaa mennä yli, lakopaikat vihertää väkisinkin, jo maahan jäävinä jyvinäkin sekä keveämmät jyvät lentää tuulen mukana. Noissa kohdissa yleensä hiljennetään vauhtia, samaa vauhtia ajaen mittarit kyllä pillastuu...
Kohlinmittari näyttää silppuri päällä vähän mitä sattuu, oljet kun ottaa pitkänä ei ongelmaa. Tai sanotaan näin, että herkkyys kasvaa liikaa ts. ei saa riittävän pienelle mittarin näyttöä. Aina menevinään yli, vaikka pellosta ei löydy mitään.
Ihan riittävästi tuolla 430 Tucanollakin pui, paras päivä ollut tähän mennessä vehnänpuinnissa muutama vuosi sitten, aloitus yhden jälkeen iltapäivällä ja illalla oli puituna noin 27ha ja noin 150 tonnia kuivattuna. Tuoreena huomattavasti enemmän, puintikosteus reilusti yli 20%. Tuo yhdellä lohkolla ja vieressä olleella pikkupläntillä, harvemmin pääsee puimaan tehokkaasti koko päivää. 200 tonnia pitäisi onnistua pitkänä päivänä hyvässä laihossa vierekkäisillä lohkoilla.
Vajaa 100 tonnia pitäisi saada vielä loppukaudestakin, alkukaudesta yli.
Sitten kun puidaan pikkutilkkuja, epätasaisia/kivisiä peltoja ja tehdään pöytäsulkeisia,puidaan kolmen tonnin kasvustoa. Tuntuu että kone menee ihan hukkaan, suorituskyvystä käytössä pieni osa :-X
Olosuhteistahan nää kaikki kiinni, kaikki läpi ja oon tyytyväinen reilun 2 hehtaarin tuntivauhtiin. Hyvillä pelloilla ajonopeutta rajoittaa sato, heikommilla pelloilla pellon olosuhteet. Rahtia kun ajaa, kiire pitää unohtaa.
-
Seuloilta tuo ei haaskaa yhtään ja sama toteamus, 7-tonnin amarettoa sai lykätä miltei yhtä lujaa missä Sampo meni polville. Ei siis pitäs ohralla paukut loppua.
Eli toisen kelan vaikutus on dramaattinen?
Kun ei ihan helpolla ohralla lopu paukut kesken, kohlimilta menee yli mullakin jos jostakin. Toki seulojen elämää helpottaa porrastettu viettopinta, josta lähtee jo suurin osa keveymmästä tavarasta kohti ulkoilmaa.Kuivaa ohraa saa puida melkoisen surutta, ka. kuuden tonnin laihossa jyväteho reilu 20 tonnia tunnissa satomittarin mukaan eikä vihreää lainkaan puinnin jälkeen. Kun mittarissa alkaa pyöriä yli 25 tonnin lukemat, alkaa pellossa varmuudella vihertään :) Naapurissa samanlainen sato, 2065 zampooni ja hiljaa ajaen 3.9 pöydällä. Vihreää oli rajusti, kovempaa ajaen meni peltoon jo mattona :-X Kaveri on monesti manannut ettei vaan voi ajaa kovempaa. Kauralla osat vaihtuu, tai, no ainakin tasoittumaan päin.
Kosteissa oloissa kohlimilta alkaa mennä yli, lakopaikat vihertää väkisinkin, jo maahan jäävinä jyvinäkin sekä keveämmät jyvät lentää tuulen mukana. Noissa kohdissa yleensä hiljennetään vauhtia, samaa vauhtia ajaen mittarit kyllä pillastuu...
Kohlinmittari näyttää silppuri päällä vähän mitä sattuu, oljet kun ottaa pitkänä ei ongelmaa. Tai sanotaan näin, että herkkyys kasvaa liikaa ts. ei saa riittävän pienelle mittarin näyttöä. Aina menevinään yli, vaikka pellosta ei löydy mitään.
Ihan riittävästi tuolla 430 Tucanollakin pui, paras päivä ollut tähän mennessä vehnänpuinnissa muutama vuosi sitten, aloitus yhden jälkeen iltapäivällä ja illalla oli puituna noin 27ha ja noin 150 tonnia kuivattuna. Tuoreena huomattavasti enemmän, puintikosteus reilusti yli 20%. Tuo yhdellä lohkolla ja vieressä olleella pikkupläntillä, harvemmin pääsee puimaan tehokkaasti koko päivää. 200 tonnia pitäisi onnistua pitkänä päivänä hyvässä laihossa vierekkäisillä lohkoilla.
Vajaa 100 tonnia pitäisi saada vielä loppukaudestakin, alkukaudesta yli.
Sitten kun puidaan pikkutilkkuja, epätasaisia/kivisiä peltoja ja tehdään pöytäsulkeisia,puidaan kolmen tonnin kasvustoa. Tuntuu että kone menee ihan hukkaan, suorituskyvystä käytössä pieni osa :-X
Olosuhteistahan nää kaikki kiinni, kaikki läpi ja oon tyytyväinen reilun 2 hehtaarin tuntivauhtiin. Hyvillä pelloilla ajonopeutta rajoittaa sato, heikommilla pelloilla pellon olosuhteet. Rahtia kun ajaa, kiire pitää unohtaa.
no tottakai ekana tulee mieleen eikö irtipui tehokkaasti. APS auttaa tässä varmasti. kun ei näissä käännetä kammesta hankainlevyjä niinku vanhassa viiskasissa jos vihneet on kiinni.
semmonen reilu 100 tonnia tällä 320 pui päivässä helposti. 2000 hehtoo tais olla mun paras päivä tänä syksynä reilu viiden tonnin ohraa.
pöydästä sen verran että tässä kotonurkissa ajelen pöytä paikalla kylätiellä mut asvaltille otan sit perään.
-
Kohlimilta yli meno taitanee tosiaan olla yksikelaisten ongelma. Muualtakin olen kuullut samaa. Jossain näyttelyissä Keskon mies jopa väitti, että kosteissa olosuhteissa 240 Avero olisi 320 Tucanoa tehokkaampi!
Tästä meidän kakskelaisesta kimppakoneesta loppuu hyvässä kasvustossa voima ja heikossa nopeus, kun koneistoon nähden liian kapealla pöydällä ei saa riittävästi tavaraa sisään. Käytettynä ostetun ongelmia.
Ja samainen tyhjennyskierukan pukki siitäkin on hajonnut pari kertaa. Tänä syksynä hajosi yksi seulastoa käyttävä rauta, jossa oli todennäköisesti valmistusvika, sillä yksikään huoltomies ei ollut ikinä kuullut ko. raudan pettäneen. Eikä myöskään ollut kuullut, että puimurista olisi mennyt alavesiletku! Muut viat ovat olleet lähinnä käyttäjistä, joko nykyisistä tai entisestä omistajasta johtuvia. Moottoritunteja on nyt n.1300 ja hehtaareja n.2700.
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
vähän sama olo itellä et kovempaa kuuluis päästä mut nimenomaan ohralla tää ongelma. ekat puinnit 10-14%, loppusyksyn märjemmissä nyt jotenki ymmärtääkin tappiot ja jos vihne olis pirusti kiinni mut ei ollu.
tuli sitä sitten ajettua reippaamminkin ku pois piti saada ja hiukan vihreetä on. tosin kylällä on myös jontikan suurin kohlinmalli T670 ja senkin perässä on vihreää..
Seuloja auki ja tuulta lisää. Menee rajaisilta liikaa jyviä kelalle..putoavat kelalle olkipatjan päälle ja kulkee kohlimilta yli mittarit punasella! Nopeutta lisää..kyllä sinne kohlimille olkea mahtuu kunhan ei syötä väkisin JYVIÄ KELALLE KAHTEEN KERTAAN!! 8)
-
näkeekö viiatilla hyvin kärryjen yli kun peruuttaa ;D
itellä viimisiä tier3 -malleja eli ilman ureaa. kaksi syksyä puinut. oli yksi syy puimurin vaihtoon ku sai vielä viimisiä ureattomia. ajattelin että voi vaikka pitää arvonsa hyvinkin jos ureasysteemit alkaa sohlata. itse asiassa on hytistä tier4 eli löytyy hotkey ym. ja silppurin käyttö vasemmalta kun ureatankki olisi tiellä oikealla jos semmonen olisi. eli vain moottori tier3 muuten tier4 -malli.
mietin pitkään otanko taittopöydällä kun ei olisi paljon kalliimpi ollut enää kuin pöytävaunu. 450 olis hiukan kapea tolle koneelle ja 540 taas tosi nokkapainoinen. otin sitten peruspöydällä C490 ja olen ollut ratkaisuuni tyytyväinen. pöydän irroittamista ei kannata pelätä. claas on toteuttanut sen todella hienosti ja samalla tulee vähän putsailtua paikkoja ja tsekattua kolakuljettimet. vaunun ostin somerolta tarmon teräkseltä, tyytyväinen siihenkin.
lisävarusteiksi ehdottomasti sähköseulat, pystyy vauhdissa ajamaan säädöt kohdalleen ja illalla kosteuden noustessa reagoimaan, samoin lajien välillä vaihdot nopeita kesken päivän. muuta aivan pakollista en tiedä mut peruutuskamerat on hyvät.
hytti on todella hiljainen. new holland ei ollut lähelläkään ennen tätä viimeistä mallisarjan muutosta. hieman ongelmia on ollut kohlintappioiden kanssa ohralla. en ole vielä päässyt oikein jyvälle miksi se suttaa. samoin puintitappiomittareiden säädöissä on edelleen jotain häikkää.
tehoja voi "hieman" tulla lisää sen sampon jälkeen. suosittelen. ei ole halpa mutta puimuria pitkäksi aikaa. muutamat uuden mallisarjan muutokset, kuten sähköiset viljasäiliön kannet eivät kyllä houkuttele. jos puit ennen sadetta kukkua täyteen niin saako kiinni kun jättää koneen pellolle. turhaa sähköä, jotain sais olla mekaanisestikin.
Noita kohlintappioita itsekkin oon ihmetelly, Oli kyllä syksy vielä harjottelua, rajasiinki tahto tulla vähä liikaa viljaa, ajoin rajais elevaattorin tukkoon jonkun kerran, jospa sen ensi syksynä sais säätöihin...ootkos koskenu siihen jyväverhon asentoon...?
en ole kajonnut. mittaritkin heittää välillä punaiselle ja huoltomies vaan sanoo että ajaa päitensä vaan se on ohjelmointivika.. mut kyl vihree pellossa kertoi että ne jotain tiesikin.
alaseulaa yks napsu auki jos tukkoon menee. ajan itsekin melko rajoilla (tulee puhdasta) ja sain kaksi kertaa tänä vuona tukkoon. toinen kun ilta pimeni ja toinen aamulla ku jatkoin samoilla säädöillä ja seulat vielä kosteet. siks kehuin sähköseuloja ku niillä on helppo hakee säädöt kohdalleen. tuuli melko isolla, yläseula auki ja alaseula niin kiinni ettei päästäpuimattomia läpi.
Se yksi pykälä vaan tuntuu heti selvästi roskaisempana tavarana, puitu vilja kyllä oli kuin lajiteltua mutta nakutti vaan tuo ajonopeus, hiljaa piti ajaa, muuten pillit soi...itse pidin kohlintappiomittarin melkein nollassa, vähänkin kosteana tai illalla puidut kyllä vihanoi...luulisi tuollaisella myllyllä saavan päästää lujempaa...
vähän sama olo itellä et kovempaa kuuluis päästä mut nimenomaan ohralla tää ongelma. ekat puinnit 10-14%, loppusyksyn märjemmissä nyt jotenki ymmärtääkin tappiot ja jos vihne olis pirusti kiinni mut ei ollu.
tuli sitä sitten ajettua reippaamminkin ku pois piti saada ja hiukan vihreetä on. tosin kylällä on myös jontikan suurin kohlinmalli T670 ja senkin perässä on vihreää..
Seuloja auki ja tuulta lisää. Menee rajaisilta liikaa jyviä kelalle..putoavat kelalle olkipatjan päälle ja kulkee kohlimilta yli mittarit punasella! Nopeutta lisää..kyllä sinne kohlimille olkea mahtuu kunhan ei syötä väkisin JYVIÄ KELALLE KAHTEEN KERTAAN!! 8)
Voi olla että tuossa on perää,ilman muuta rajaisa tars olla vähemmän... ensi syksynä säädellään taas, ... Puimurikursseillakin tuli hauholla käytyä mutta ne kurssit olisi tavinnu pitää vasta kun olis vähä puinu...muistelin kun noita medioneja tuli uusia kylälle kuinka ne kehu että saa ajaa kahva auki, ei oikein tullut sitä tunnetta...mutta täytyy nyt kyllä muuten kehua konetta, joskus oli dominator, mutta välissä sampolla kun on ajanut muutaman vuoden, on tuo Tucano vaan taivaallisen hieno laite :)
-
sain tänään arskan avoimissa ovissa todella hyvää infoa mellilän isännältä joka saattaa täälläkin kirjoitella tiedä häntä. kone täysin sama kuin mulla muuten mutta taittopöytä 540. ja ongelmat myös samat, siis olleet.
kolme asiaa jäi mieleen. varstasillan välit pitää tarkistaa edestä ja takaa, joku mekaaninen systeemi. olen kuvitellut olevan tehtaalta kohtaallaan.
syöttörumpuun pitää asentaa jotkut ylimääräiset harjat tms. joiden kanssa tullut suomeen mutta otetaan maahantulohuollossa pois (niistä on ongelmia litimärässä vehnässä). kuulemma hytistä pitäs löytyä. herra oli huomannut että silppurista tulee jyviä molemmilta sivuilta mutta ei keskeltä. eli syöttörumpu syöttää vain kelan sivuille lyhyttä kasvustoa (ohraa). kone siis on keskeltä tyhjä. oli huomannut kun avasi konetta ja varstat oli kulunut sivuilta puhtaiksi ja keskellä oli jotain töhnää edelliseltä kasvilta. siitä ei ollut kulkenut läheskään niin paljon tavaraa kuin sivuilta.
pöydän takana suuaukolla kolakuljettimelle jotkut levyt pois. neljä kappaletta.
tää jäi nyt vähän auki ku mun tekninen osaaminen on sitä sun tätä mut kertokaahan viisaammat jotka tiedätte claasin C -sarjan pöydästä että miltä kuulostaa.
-
sain tänään arskan avoimissa ovissa todella hyvää infoa mellilän isännältä joka saattaa täälläkin kirjoitella tiedä häntä. kone täysin sama kuin mulla muuten mutta taittopöytä 540. ja ongelmat myös samat, siis olleet.
kolme asiaa jäi mieleen. varstasillan välit pitää tarkistaa edestä ja takaa, joku mekaaninen systeemi. olen kuvitellut olevan tehtaalta kohtaallaan.
syöttörumpuun pitää asentaa jotkut ylimääräiset harjat tms. joiden kanssa tullut suomeen mutta otetaan maahantulohuollossa pois (niistä on ongelmia litimärässä vehnässä). kuulemma hytistä pitäs löytyä. herra oli huomannut että silppurista tulee jyviä molemmilta sivuilta mutta ei keskeltä. eli syöttörumpu syöttää vain kelan sivuille lyhyttä kasvustoa (ohraa). kone siis on keskeltä tyhjä. oli huomannut kun avasi konetta ja varstat oli kulunut sivuilta puhtaiksi ja keskellä oli jotain töhnää edelliseltä kasvilta. siitä ei ollut kulkenut läheskään niin paljon tavaraa kuin sivuilta.
pöydän takana suuaukolla kolakuljettimelle jotkut levyt pois. neljä kappaletta.
tää jäi nyt vähän auki ku mun tekninen osaaminen on sitä sun tätä mut kertokaahan viisaammat jotka tiedätte claasin C -sarjan pöydästä että miltä kuulostaa.
Varstasilta säädettiin 50 tunnin pakollisessa takuuhuollossa, eikö sitä ole tehty??? Voihan se olla ketullaan jo lähtiessä, tai nitkahtanut hieman jostakin syystä? Millin varstasillan väliä lisää ja satahehtaaria, näin on joku joskus sanonut.
Harjat oli kuuskasissa C360 pöydässä muttei nykyisessä mulla oo ollut lainkaan, eikä tullut puimurin mukanakaan. Muutenkin pöytä erilainen kuin kuuskasin C-sarjan pöytä. Nuo levypalat taitaa koskea 490 pöytää? Kun en mielestäni sellaisia tiedä tuossa leveämmässä, pitääpä käydä kattomassa. Ellei tarkoita niitä ohjuripeltejä ruuvin takana, tuntuu että veisi vain enemmän laidoille kun sivulta ohjurit poistuu.
-
Eikö tucanossa voi laskea syöttörumpua alemmas, että syöttäis keskemälle kuljetinta. yleensä se säätö löytyy?
-
varstasillan välit pitää tarkistaa edestä ja takaa, joku mekaaninen systeemi. olen kuvitellut olevan tehtaalta kohtaallaan.
Niin mekin kuviteltiin vuonna yks ja kaksi, että Porissa on uuteen koneeseen laitettu varstasilta kohdalleen. No ei ollut. Sampossa olis muutenkin pitänyt teettää ensihuolto siinä vaiheessa kun kone saapui ekan kerran tontille... ::) :D
Tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa erinomainen juttu Komatsun Ruotsin tehtaalta, teemana japanilainen laatu vs. Suomi-Ruotsi laatu. Kannattaa lukea...
-
sain tänään arskan avoimissa ovissa todella hyvää infoa mellilän isännältä joka saattaa täälläkin kirjoitella tiedä häntä. kone täysin sama kuin mulla muuten mutta taittopöytä 540. ja ongelmat myös samat, siis olleet.
kolme asiaa jäi mieleen. varstasillan välit pitää tarkistaa edestä ja takaa, joku mekaaninen systeemi. olen kuvitellut olevan tehtaalta kohtaallaan.
syöttörumpuun pitää asentaa jotkut ylimääräiset harjat tms. joiden kanssa tullut suomeen mutta otetaan maahantulohuollossa pois (niistä on ongelmia litimärässä vehnässä). kuulemma hytistä pitäs löytyä. herra oli huomannut että silppurista tulee jyviä molemmilta sivuilta mutta ei keskeltä. eli syöttörumpu syöttää vain kelan sivuille lyhyttä kasvustoa (ohraa). kone siis on keskeltä tyhjä. oli huomannut kun avasi konetta ja varstat oli kulunut sivuilta puhtaiksi ja keskellä oli jotain töhnää edelliseltä kasvilta. siitä ei ollut kulkenut läheskään niin paljon tavaraa kuin sivuilta.
pöydän takana suuaukolla kolakuljettimelle jotkut levyt pois. neljä kappaletta.
tää jäi nyt vähän auki ku mun tekninen osaaminen on sitä sun tätä mut kertokaahan viisaammat jotka tiedätte claasin C -sarjan pöydästä että miltä kuulostaa.
Mielenkiintosta tekstiä, itelläkin 540 pöytä, varstasiltaa ole tullu mieleenkään tarkastaa, mutta ne harjat kyllä tuli mukana, naapurin isäntä vielä tuli koneen saapuessa varmistaan että ne on pois paikaltaan, sen mukaan ne kuuluu olla paikalla jos kapeampi koneisto/kolakuljetin eli avero. kyllähän tuota syöttörumpuakin saisi säädettyä, se kyllä selittäisi paljon ongelmia jos ei pui kun osalta kelaa...noista neljästä levystä en osaa sanoa mitä tarkoittaa, oliskohan taittopöytä malleissa..ennen puinteja tarvis ensi huolto tehdä, täytyy sillon tarkastaa huoltomiehen kanssa tuo varstasilta. kyllä nää käyttäjäkomemukset on aina paljon parempia ku myyjään kehumiset.
-
Jos pelto vihertää puinnin jäliltä, niin pääsääntöisesti 2 syytä, säätövirhe, tai ajonopeus liian suuri= siis istuimen ja ratin väliin mennään.
-
Mielenkiintoinen aihe pisti kans osallistumaan keskusteluun. Itsellä kans 320 tucano jolla jo noin 500 tuntia tullu puitua. Ilmastoinnin kompura hajos joskus takuu ajan jälkeen ja yhden hihnan vaihdoin kun oli jo huono kuntoisen näköinen ennen puinteja. Toi vilja massan tasainen syöttö pöydältä on ollut oikeestaan ainoa miinus puoli koneessa, eli lyhyellä kasvustolla ei tahdo saada menee tasasesti kelalle ja kela pikkasen äänteleekin. Syöttörummun korkeutta on säädetty, sormien asentoa, ne syöttörummun ruuvin jatkot otin pois (onko ne ne harjat vai ?) ne oli kyllä mulla kiinni koneessa kun tuli. Eipä ole apua ollut niistä säädöistä. Noihin peltilevyihin mitkä kolakuljettimen edessä puimurista en ole koskenut. Pitää vissii koittaa ottaa niitä pois ens syksynä jos ois apua. Sellasta 5-6 km/h tulee ajettu hyvään kasvustoon 490 pöydällä. Ja sähköseulat ja rajaistenikkunaa en antaisi pois. On niin hyvä säätää tulematta ulos koneesta.erittäin mukava kone käyttää.
-
Jos pelto vihertää puinnin jäliltä, niin pääsääntöisesti 2 syytä, säätövirhe, tai ajonopeus liian suuri= siis istuimen ja ratin väliin mennään.
no ajonopeuden voi tässä tapauksessa sulkea pois. tommosen koneen yksinkertaisesti kuuluu syöfä viiden tonnin ohraa kuutta kilsaa tunnissa ja alle viittä joutuu ajamaan jos haluaa mittarit pitää vihreellä. eiköhän tämän ketjun jälkeen jotain uutta säätöpolitiikkaa löydy ensi vuoden melius ja wolmari -puinneille.
-
Mielenkiintoinen aihe pisti kans osallistumaan keskusteluun. Itsellä kans 320 tucano jolla jo noin 500 tuntia tullu puitua. Ilmastoinnin kompura hajos joskus takuu ajan jälkeen ja yhden hihnan vaihdoin kun oli jo huono kuntoisen näköinen ennen puinteja. Toi vilja massan tasainen syöttö pöydältä on ollut oikeestaan ainoa miinus puoli koneessa, eli lyhyellä kasvustolla ei tahdo saada menee tasasesti kelalle ja kela pikkasen äänteleekin. Syöttörummun korkeutta on säädetty, sormien asentoa, ne syöttörummun ruuvin jatkot otin pois (onko ne ne harjat vai ?) ne oli kyllä mulla kiinni koneessa kun tuli. Eipä ole apua ollut niistä säädöistä. Noihin peltilevyihin mitkä kolakuljettimen edessä puimurista en ole koskenut. Pitää vissii koittaa ottaa niitä pois ens syksynä jos ois apua. Sellasta 5-6 km/h tulee ajettu hyvään kasvustoon 490 pöydällä. Ja sähköseulat ja rajaistenikkunaa en antaisi pois. On niin hyvä säätää tulematta ulos koneesta.erittäin mukava kone käyttää.
eli samaa stooria alkaa vähitellen kuulua kaikilta. veikkaan että sun koneesi on hieman vanhempi, koska jossain vaiheessa ne tuli tilalle ne harjat paikalla mutta 2012 märkänä syksynä rikkoivat syöttörumpuja ja ne ruvettiin ottamaan pois maahantulohuollossa.
-
Mielenkiintoinen aihe pisti kans osallistumaan keskusteluun. Itsellä kans 320 tucano jolla jo noin 500 tuntia tullu puitua. Ilmastoinnin kompura hajos joskus takuu ajan jälkeen ja yhden hihnan vaihdoin kun oli jo huono kuntoisen näköinen ennen puinteja. Toi vilja massan tasainen syöttö pöydältä on ollut oikeestaan ainoa miinus puoli koneessa, eli lyhyellä kasvustolla ei tahdo saada menee tasasesti kelalle ja kela pikkasen äänteleekin. Syöttörummun korkeutta on säädetty, sormien asentoa, ne syöttörummun ruuvin jatkot otin pois (onko ne ne harjat vai ?) ne oli kyllä mulla kiinni koneessa kun tuli. Eipä ole apua ollut niistä säädöistä. Noihin peltilevyihin mitkä kolakuljettimen edessä puimurista en ole koskenut. Pitää vissii koittaa ottaa niitä pois ens syksynä jos ois apua. Sellasta 5-6 km/h tulee ajettu hyvään kasvustoon 490 pöydällä. Ja sähköseulat ja rajaistenikkunaa en antaisi pois. On niin hyvä säätää tulematta ulos koneesta.erittäin mukava kone käyttää.
eli samaa stooria alkaa vähitellen kuulua kaikilta. veikkaan että sun koneesi on hieman vanhempi, koska jossain vaiheessa ne tuli tilalle ne harjat paikalla mutta 2012 märkänä syksynä rikkoivat syöttörumpuja ja ne ruvettiin ottamaan pois maahantulohuollossa.
jos tommosella kunnon ohralla saiskin päästää sen 6-6.5km/h ni olisin tyytyväinen.
No ensi syksynä koitetaan saada kone tälliin, koitetaan nää kaikki konstit jotta ongelmat poistuu tai sitten todetaan ettei tuon puintiteho olekkaan niin mahdoton...paikallinen myyjä vielä ensin nauroin kun rupesin puhuun että tuo on tehoton. harmi sinänsä, ainoa negatiivinen asia vehkeessä.
-
Mielenkiintoinen aihe pisti kans osallistumaan keskusteluun. Itsellä kans 320 tucano jolla jo noin 500 tuntia tullu puitua. Ilmastoinnin kompura hajos joskus takuu ajan jälkeen ja yhden hihnan vaihdoin kun oli jo huono kuntoisen näköinen ennen puinteja. Toi vilja massan tasainen syöttö pöydältä on ollut oikeestaan ainoa miinus puoli koneessa, eli lyhyellä kasvustolla ei tahdo saada menee tasasesti kelalle ja kela pikkasen äänteleekin. Syöttörummun korkeutta on säädetty, sormien asentoa, ne syöttörummun ruuvin jatkot otin pois (onko ne ne harjat vai ?) ne oli kyllä mulla kiinni koneessa kun tuli. Eipä ole apua ollut niistä säädöistä. Noihin peltilevyihin mitkä kolakuljettimen edessä puimurista en ole koskenut. Pitää vissii koittaa ottaa niitä pois ens syksynä jos ois apua. Sellasta 5-6 km/h tulee ajettu hyvään kasvustoon 490 pöydällä. Ja sähköseulat ja rajaistenikkunaa en antaisi pois. On niin hyvä säätää tulematta ulos koneesta.erittäin mukava kone käyttää.
eli samaa stooria alkaa vähitellen kuulua kaikilta. veikkaan että sun koneesi on hieman vanhempi, koska jossain vaiheessa ne tuli tilalle ne harjat paikalla mutta 2012 märkänä syksynä rikkoivat syöttörumpuja ja ne ruvettiin ottamaan pois maahantulohuollossa.
Noniin, tänään kävin kattomassa kaverin konetta, tän vuoden käytössä ollutta 320 mallia C490 pöydällä. Harjat oli ollut, tai on ollut tehtaalta tullessa ja otettu irti maahantulohuollossa tms. Nuo harjat siis syöttöruuvin jatkona. Kuuskasissa oli ne kolmion malliset pakkosyöttö palikat. Mulla C540 pöytä eikä siinä ole koskaan ollutkaan tuollaisia palikoita, ei reikiäkään mihin pultata.
Muuten pöydän nielu näytti yhtäläiseltä, ehkä ne kietomisen estävät harjat uli tuossa kaverin pöydässä pidemmälle ts. syöttää keskemmälle. Jos näin, kyse kuitenkin korkeintaan viidestä sentistä puolellaan, ehkä vain kuvittelin kun koneet ei vierekkäin. Noita lyhentämällä voisi kuvitella syöttävän enemmän laidoille ja ehkä kietovan syöttöruuvin keskelle sormien viereen? Keskelle jos haluaa syöttävän, säätää noita rautoja keskemmälle, joka tuntuu hullulta tempulta kun syöttöaukkoa kavennetaan jo pöydällä.
Syöttökuljettimen pellit identtiset, ne laitapalikat ja yläpelti ilmeisesti kyseessä jos jotain aikoo ottaa irti, muuta ei saa irti koneesta eikö pöydästä. Nuo oli ihan uudessa maalissa vaikka mullakin hehtaareja jo takana, eli ei ole kosketuksissa puitavaan massaan.
Viiden tonnin monitahoisessa, kypsässä ohrakasvustossa 540 pöydällä kaipaa leveämpää pöytää. Ajonopeutta voisi pitää ilman tappiota 7-8km/h. Ja noilla nurkilla se onkin tuollaisessa kasvustossa, kuuden tonnin kasvustossa 6 km/h kieppeillä. Ei tuolla jälkimmäiselläkään puintiteho ole kuin noin 20 tonnia tuoreena.
Hitaimmillaan noin 4km/h, lakoa ja oikeasti hyvä sato, tehoa enemmän käytössä kuin em. Moottoritehostakin paljon käytössä, kuulemma alkaa kuulemaan äänestä että puimuri tekee töitä :) Rajaisilla kiertää enemmän ja vähemmän tavaraa, kuten sanottua, sähköseuloilla hyvä tehdä säätöjä lennosta.
Tänään just kuulin onnellisesta uudesta Tucano kaupasta, näitä on jo neljä kaveripiirissä muutaman kilometrin säteellä :)
-
Tänään just kuulin onnellisesta uudesta Tucano kaupasta, näitä on jo neljä kaveripiirissä muutaman kilometrin säteellä :)
Minkälaisia hehtaarimääriä per tila näillä päästellään irti?
-
Ehkä olette oottanu Tucanolta liikoja, kun se on niin iso päältä. Sentään 5 metrinen pöytä, mahdoton määrä tavaraa menee sisälle jos 8 km vauhtia ajellaan. Olkimassa jonkinverran tuoreessa viljassa on jokatapauksessa haaste, sieltä menee jyviä ehkä peltin.
-
Tuus lakanoolle ja otetaa altialaista laas tukanoolle, sano moommalaanen poikamies ku Hustlerin runkopatjalle avas... ;D
-
sain tänään arskan avoimissa ovissa todella hyvää infoa mellilän isännältä joka saattaa täälläkin kirjoitella tiedä häntä. kone täysin sama kuin mulla muuten mutta taittopöytä 540. ja ongelmat myös samat, siis olleet.
kolme asiaa jäi mieleen. varstasillan välit pitää tarkistaa edestä ja takaa, joku mekaaninen systeemi. olen kuvitellut olevan tehtaalta kohtaallaan.
syöttörumpuun pitää asentaa jotkut ylimääräiset harjat tms. joiden kanssa tullut suomeen mutta otetaan maahantulohuollossa pois (niistä on ongelmia litimärässä vehnässä). kuulemma hytistä pitäs löytyä. herra oli huomannut että silppurista tulee jyviä molemmilta sivuilta mutta ei keskeltä. eli syöttörumpu syöttää vain kelan sivuille lyhyttä kasvustoa (ohraa). kone siis on keskeltä tyhjä. oli huomannut kun avasi konetta ja varstat oli kulunut sivuilta puhtaiksi ja keskellä oli jotain töhnää edelliseltä kasvilta. siitä ei ollut kulkenut läheskään niin paljon tavaraa kuin sivuilta.
pöydän takana suuaukolla kolakuljettimelle jotkut levyt pois. neljä kappaletta.
tää jäi nyt vähän auki ku mun tekninen osaaminen on sitä sun tätä mut kertokaahan viisaammat jotka tiedätte claasin C -sarjan pöydästä että miltä kuulostaa.
[/quote
Minkäslaiseen ajonopeuteen/puintitehoon toi mellilän isäntä oli Ko.koneella muuten sitten päässyt...?
-
sain tänään arskan avoimissa ovissa todella hyvää infoa mellilän isännältä joka saattaa täälläkin kirjoitella tiedä häntä. kone täysin sama kuin mulla muuten mutta taittopöytä 540. ja ongelmat myös samat, siis olleet.
kolme asiaa jäi mieleen. varstasillan välit pitää tarkistaa edestä ja takaa, joku mekaaninen systeemi. olen kuvitellut olevan tehtaalta kohtaallaan.
syöttörumpuun pitää asentaa jotkut ylimääräiset harjat tms. joiden kanssa tullut suomeen mutta otetaan maahantulohuollossa pois (niistä on ongelmia litimärässä vehnässä). kuulemma hytistä pitäs löytyä. herra oli huomannut että silppurista tulee jyviä molemmilta sivuilta mutta ei keskeltä. eli syöttörumpu syöttää vain kelan sivuille lyhyttä kasvustoa (ohraa). kone siis on keskeltä tyhjä. oli huomannut kun avasi konetta ja varstat oli kulunut sivuilta puhtaiksi ja keskellä oli jotain töhnää edelliseltä kasvilta. siitä ei ollut kulkenut läheskään niin paljon tavaraa kuin sivuilta.
pöydän takana suuaukolla kolakuljettimelle jotkut levyt pois. neljä kappaletta.
tää jäi nyt vähän auki ku mun tekninen osaaminen on sitä sun tätä mut kertokaahan viisaammat jotka tiedätte claasin C -sarjan pöydästä että miltä kuulostaa.
[/quote
Minkäslaiseen ajonopeuteen/puintitehoon toi mellilän isäntä oli Ko.koneella muuten sitten päässyt...?
ei ollu juttua mut suttaus oli vähentynyt huomattavasti. normiohraa melko kuivana tolla mun 490-pöydällä pitäs saada viiskohlimisella ajaa surutta ainakin 6 km/h. ku 430 on sisuskaluilta sama ja niissä on 600-pöytää paljon. sillähän pitäs madella sit.
-
Tucano 320:sen omistajat oletteko saaneet kohlintappioita kuriin joillakin konsteilla/säädöillä?
-
Omassa koneessa huoltomies kalibroi kohlintappioanturit uudelleen tietokoneella. Näytti kans heti punaista. Pellosta katsottuna
puintitappiot oli aika pienet. Olivat huomanneet , että ilmeisesti silppuri heittää olkisilppua antureihin.
-
Vielä tähän 5 metrin pöydän leveyteen 320 Tucanon kanssa. Kyllä se on siihen ylärajoilla oleva pöytä. Aikaisemmin Dominator 88 pöytä oli 4.5m ja se oli sopiva ja näissä on sama koneisto. Mega 204 pöytä oli 5 m ja se oli paljon isompi kuin 320. Siinä oli etukela, pidemmät seulat ja kohlimet, kuin 320.
-
Vielä tähän 5 metrin pöydän leveyteen 320 Tucanon kanssa. Kyllä se on siihen ylärajoilla oleva pöytä. Aikaisemmin Dominator 88 pöytä oli 4.5m ja se oli sopiva ja näissä on sama koneisto. Mega 204 pöytä oli 5 m ja se oli paljon isompi kuin 320. Siinä oli etukela, pidemmät seulat ja kohlimet, kuin 320.
Seulat ja kohlimet on 204 megassa ja 320 tucanossa saman kokoiset.
Pikkumegassa ja kasikasissa oli lyhemmät kohlimet mutta samat seulat kaikissa.
Näin mä ainakin oon ymmärtänyt ja mitä taulukoista katellut eroja. 430 tucanon ja 204 Megan seulojen isompi pinta-ala kai tulee teoriasta, että kaksiosainen viettopinta vastaa tiettyä seulapinta-alaa, ja lisää näin paperilla erottelualaa. Mikä onkin tosi, suurin osa moskasta lähtee lenton kaksiosaisella viettopinnalla jo "hypyssä" alaspäin, välistä kun puhaltaa ilmaa reippaasti.
Ei sillä että nää ois jäänyt jotenkin mieleen, kun konetta aikanaan valitsin :D Seulojen kuormitukselle aika suuri asia, että enin roju poistuu jo ennen seuloille putoamista. Kohlimet juttu erikseen, ja niissä nuo hangot sais heittää menemään????
Näin ikään APS eli megat ja 400-sarjan tucanot, lexionit https://youtu.be/f6AAk3T-wzI?t=46s
Ja 320 tms. yksikelaiset https://youtu.be/pkF_jXzdL-Y?t=46s
-
On hienoa nähdä, että uuden uutukaiset huipputeknologiset Claas puimurit ovat ottaneet käyttöön Sampo 10:ssa käytetyn kohlimien alla olevan erillisen heittokuljetin-viettopinnan, joka kuljettaa viljaa eteenpäin ja pudottaa sen seulojen alkupäähän.
Eivät halveksi porilaisen peltitoosan sovellusta kuusikymmenluvulta.
-SS-
-
On hienoa nähdä, että uuden uutukaiset huipputeknologiset Claas puimurit ovat ottaneet käyttöön Sampo 10:ssa käytetyn kohlimien alla olevan erillisen heittokuljetin-viettopinnan, joka kuljettaa viljaa eteenpäin ja pudottaa sen seulojen alkupäähän.
Eivät halveksi porilaisen peltitoosan sovellusta kuusikymmenluvulta.
-SS-
Se ompi ollut näissä dominaattoreita isommilla nykypäivää jo kauan, pienempiin sitä ei ole jostain syystä laitettu. On kyllä hyvä keksintö, viiskasissa kohlimet tukkeentui vihneistä sopivissa oloissa, kuuskasissa jo paremmat kohlimet ja nykyisissä Averoissa vielä vähän paremmat. Tuo viettopinta ei tukkeennu lie koskaan, eikä oo vielä tukkeentunut kohlimien reiätkään Tucanossa...
Muutenkin lie ollut jo ammoisista ajoista Claasin filosofiana että kuuskasia pienemmät on jotenkin vanhanaikaisella ja peltisemmällä tekniikalla, vähän sellaisia kertakäyttökoneita... Myyjä jo 20 vuotta sitten sanoi viiskasia ostaessa, että kuuskasi on vasta oikea Claas. Ja näin jälkeenpäin, totta puhui :)
-
Omaan koneeseeni tein parannuksen joka auttoi kohlintappioiden huomattavaan pienenemiseen tappiomittarista toteamalla ennen ja jälkeen muutoksen samalla pellolla viime syksynä.
Jos otatte koneen vasemmalta sivulta kohlintunnelin luukun pois ja katsotte olkiestettä niin huomaatte että olkiesteen akselin yläpuolinen peltiosuus on toistakymmentä senttiä katosta auki, MIKSI?
Käyttöohjekirja antaa korkeamman olkieste vaihtoehdon riisille ja maissille mutta viljalle tämä vakio matala.
Huoltomiehen kanssa juteltuani asiasta hänkin muisteli että Dominatoreissakin olisi olkieste alkanut katosta tai ainakin lähes.
Teoria, olkikela roiskii jyviä katonkautta yli olkiesteen kohlimille ja perästä ulos.
Kokeilin asiaa ruuvaamalla alumiinisen korokepellin olkiestepellin yläreunaan, korokepeltini tuli viljatankin alapuolen vahvikekantteihin asti (eli jäi katosta irti muistaakseni noin 4cm).
Tarvittaessa loveamalla korokkeen kanttien kohdalta pääsisi lähemmäksikin kattoa.
Lopputulos, lukee heti jutun alussa🙂
Saa käyttää muttei ole pakko.
Valitettavasti kun olen tumpelo niin kuvaa en liitteeksi saanut kun oli liian iso (kuva)😉
-
Omaan koneeseeni tein parannuksen joka auttoi kohlintappioiden huomattavaan pienenemiseen tappiomittarista toteamalla ennen ja jälkeen muutoksen samalla pellolla viime syksynä.
Jos otatte koneen vasemmalta sivulta kohlintunnelin luukun pois ja katsotte olkiestettä niin huomaatte että olkiesteen akselin yläpuolinen peltiosuus on toistakymmentä senttiä katosta auki, MIKSI?
Käyttöohjekirja antaa korkeamman olkieste vaihtoehdon riisille ja maissille mutta viljalle tämä vakio matala.
Huoltomiehen kanssa juteltuani asiasta hänkin muisteli että Dominatoreissakin olisi olkieste alkanut katosta tai ainakin lähes.
Teoria, olkikela roiskii jyviä katonkautta yli olkiesteen kohlimille ja perästä ulos.
Kokeilin asiaa ruuvaamalla alumiinisen korokepellin olkiestepellin yläreunaan, korokepeltini tuli viljatankin alapuolen vahvikekantteihin asti (eli jäi katosta irti muistaakseni noin 4cm).
Tarvittaessa loveamalla korokkeen kanttien kohdalta pääsisi lähemmäksikin kattoa.
Lopputulos, lukee heti jutun alussa🙂
Saa käyttää muttei ole pakko.
Valitettavasti kun olen tumpelo niin kuvaa en liitteeksi saanut kun oli liian iso (kuva)😉
Mielenkiintoista, tuossa saattaa olla perää, pitääpä kokeilla itsekkin
-
Millaisilla seulasäädöillä puitte kauraa 320 Tucanolla?
-
Kyllä se olkieste tosiaan on melkein 15 cm irti katosta. Samoin oli toisessa kolme vuotta vanhassa 320 tucanossa jonka ohitin tossa ajellessa ja kurkkasin.
Mutta. Kävin kurkkaan myös kaverin uuden 420 sisään. Siellä väli oli puolet pienempi. Yritetään alkuviikolla virittää jotain korotusta ja katotaan mitä vaikuttaa.
-
Kyllä se olkieste tosiaan on melkein 15 cm irti katosta. Samoin oli toisessa kolme vuotta vanhassa 320 tucanossa jonka ohitin tossa ajellessa ja kurkkasin.
Mutta. Kävin kurkkaan myös kaverin uuden 420 sisään. Siellä väli oli puolet pienempi. Yritetään alkuviikolla virittää jotain korotusta ja katotaan mitä vaikuttaa.
Tarkoitatteko olkiesteellä säädettävää kumilippaa? Muistelin keskustelun ja kävin kattomassa luukusta, sieltä näy ku pöyhin, pitää käydä kurkkaamassa uudelleen. Viljasäiliöstä otin luukun irti ja luukun kohdalla tuo säädettävä kumilippa, se irti säiliöstä/katosta noin puolimetriä, alhaalla kumit hipsii kohlimiin mutta säätöakselin yläpuoli täysin avoin. Olkikela mulla mallia HD, mitä lie tarkoittaakin ku ei oo Suomeen tehty kone vaikka uutena sen täältä ostinkin. Oisko jotain eroja. Oma kone 430, jos sillä mitään merkitystä kohlimien osalta, samathan ne pitäisi olla eli kahdet pöyhijät jne. kuin 320. Olkikelalta eteenpäin on sitten eroa.
-
Näin Sampon omistajana tunnen keskimääräistä suurempaa tyydytystä ongelmienne edessä. Kyllä niin monet kerrat on muistettu mainita kuinka Sampo aina roiskii jyvät peltoon. Nyt sitten pohditaan kuumeisesti jotain peltiviritystä johtotähteen, ettei jyvät karkaile....
(hykertelee tyytyväisenä)
-
Pakko osallistua keskusteluun, Sampon omistaja näyttää herkistelevän siihen tyyliin. Mega 204 säädöt on ainakin ollut melko helpot. Yläseulat auki senverran, että sormen päät mahtuu säätöseulojen väliin. Alaseulat 4-5 säädössä. Muut säädöt ohjekirjan mukaan, paitsi varstasilta 1 väli enemmän, kuin ohjekirja sanoo. Näillä säädöillä pitäisi viljan puinnin hyvin onnistua. Ainakin täälläpäin 2 tahoista ohraa on tullut todella paljon. Olkieste on ollut 5 lenkissä, eikä siinä ole mielestäni ollut mitään ongelmaa. Puinnin valvonta laitteet hiukan välillä käyvät punaisella, mutta se on normaalia. Vauhti on ollut noin 5 km, koska ohra on ollut erittäin vahvaa, en muista koskaan ennen tällaista ohrakasvustoa olleen, lajike on Propino.
-
Pakko osallistua keskusteluun, Sampon omistaja näyttää herkistelevän siihen tyyliin. Mega 204 säädöt on ainakin ollut melko helpot. Yläseulat auki senverran, että sormen päät mahtuu säätöseulojen väliin. Alaseulat 4-5 säädössä. Muut säädöt ohjekirjan mukaan, paitsi varstasilta 1 väli enemmän, kuin ohjekirja sanoo. Näillä säädöillä pitäisi viljan puinnin hyvin onnistua. Ainakin täälläpäin 2 tahoista ohraa on tullut todella paljon. Olkieste on ollut 5 lenkissä, eikä siinä ole mielestäni ollut mitään ongelmaa. Puinnin valvonta laitteet hiukan välillä käyvät punaisella, mutta se on normaalia. Vauhti on ollut noin 5 km, koska ohra on ollut erittäin vahvaa, en muista koskaan ennen tällaista ohrakasvustoa olleen, lajike on Propino.
Pistä sihen päristimeen kahden metrin pöytä ni pääset vieläkin vahvemmassa kasvustossa yli 5km/h.
-
Mielestäni tuolla pellillä taitaa olla vaikutusta, valmista planettia puidessa puintitappiot pysyi kurissa mutu tuntumalla paremmin vaikka oli märkää, kuitenkin vahva kasvusto ja vauhtia oli...tää nyt on lyhyt kokemus, syksyn jälkeen viisaampi.monitahoista tullut enempi puitua ja sen kans ei ainaka ollu mitään ongelmaa, vahva kasvusto ja yli 6km/h.lisäksi mieltä lämmittää että naapurin nyykkäri cx 5080 on havaittu olevan yhtä sama ongelma, sekin yli heittää.
-
Mielestäni tuolla pellillä taitaa olla vaikutusta, valmista planettia puidessa puintitappiot pysyi kurissa mutu tuntumalla paremmin vaikka oli märkää, kuitenkin vahva kasvusto ja vauhtia oli...tää nyt on lyhyt kokemus, syksyn jälkeen viisaampi.monitahoista tullut enempi puitua ja sen kans ei ainaka ollu mitään ongelmaa, vahva kasvusto ja yli 6km/h.lisäksi mieltä lämmittää että naapurin nyykkäri cx 5080 on havaittu olevan yhtä sama ongelma, sekin yli heittää.
5050 ei näyttänyt edes liikkuvan......
-
Mielestäni tuolla pellillä taitaa olla vaikutusta, valmista planettia puidessa puintitappiot pysyi kurissa mutu tuntumalla paremmin vaikka oli märkää, kuitenkin vahva kasvusto ja vauhtia oli...tää nyt on lyhyt kokemus, syksyn jälkeen viisaampi.monitahoista tullut enempi puitua ja sen kans ei ainaka ollu mitään ongelmaa, vahva kasvusto ja yli 6km/h.lisäksi mieltä lämmittää että naapurin nyykkäri cx 5080 on havaittu olevan yhtä sama ongelma, sekin yli heittää.
5050 ei näyttänyt edes liikkuvan......
KÄäpiön köyhyys ja kateus paistaa rivien välistä, niele pikkumies vaan pölyä avopuimurillasi,
EIpä siinä suurta vahinkoa muille tule kun pölyä nielet, P-Ö-L-V-Ä-S-T-I!!!!
:DDDD
-
Pakko osallistua keskusteluun, Sampon omistaja näyttää herkistelevän siihen tyyliin. Mega 204 säädöt on ainakin ollut melko helpot. Yläseulat auki senverran, että sormen päät mahtuu säätöseulojen väliin. Alaseulat 4-5 säädössä. Muut säädöt ohjekirjan mukaan, paitsi varstasilta 1 väli enemmän, kuin ohjekirja sanoo. Näillä säädöillä pitäisi viljan puinnin hyvin onnistua. Ainakin täälläpäin 2 tahoista ohraa on tullut todella paljon. Olkieste on ollut 5 lenkissä, eikä siinä ole mielestäni ollut mitään ongelmaa. Puinnin valvonta laitteet hiukan välillä käyvät punaisella, mutta se on normaalia. Vauhti on ollut noin 5 km, koska ohra on ollut erittäin vahvaa, en muista koskaan ennen tällaista ohrakasvustoa olleen, lajike on Propino.
Tuo mun 430 tucanohan pääosin sama kone, ja seulat on tosiaan sopivasti auki, 12-15mm tilanteen mukaan ja alaseula 8-11mm ohralla. Sähköseuloilla voi säätöjä tehdä tilanteen mukaan, on kyllä ehdottoman hyvä varuste.
Tiiä sitten mitä pitäisi odottaa, noin kymmentä tonnia tulee tuoreena MÄRKÄÄ viljaa ja sitä noin 4km/h ettei märän oljen mukana mee liikaa peltoon, tuo tarkoittaa reilun 20 tonnin puintitehoa. Vauhtia kasvattamalla tehokin kasvaa, mutta viljaelevaattori näyttää silmämäärin niin tiineeltä ts. työntää täyttä pötköä säiliöön, ettei viitti hajottaa mitään ehdoin tahdoin, räikät eikä summerit ei vielä piippaile mutta jokin järki pitää olla 40-50% viljaa puidessa.
Tuohon yllä mainittuun peltiin, 320 on tosiaan ihan erinäköinen sieltä kohlimen luukustakin kurkattuna. Pöyhijät erilaiset, ja se olkieste, joka mulla jää noin puolimetriä katosta irti, on noissa koneissa lähes kattoon saakka! Piti käydä kaverin konetta katsomassa. Viljasäiliöön en viittinyt kömpiä säiliön sisältä peltejä irroittamaan, olisi nähnyt onko jo olkikela erilailla. Ainakin omassa se aika syvällä säilön alla.
Jos ohra on kypää, samoin olki, ja satotaso viisitonnia, saa ajaa sopivassa kasvustossa kakkosella täysiä. Joskus kokeilin, ku epäilin tappiomittareiden toimivuutta. Nyt pitäisi lähteä, tämän '''''n sateen jälkeen joka juuri alkoi jälleen kerran, puimaan märkää ohraa maatamyöten, kun oljet yhtä tärkeä sato kuin vilja... Siinä kohlimien kautta menevää on hankalaa estää, kun puimuri on tehty jyvien puintiin eikä olkien keräämiseen läpimärästä puolivalmiista viljasta. Voi tulla katsomaan huomenna :D ...Kun tämän päivän pouta näyttää olevan vain vähäsateinen.
-
Palaan vielä tuohon Propinon puintiin. Tämän kesän viileys sai ohran versomaan erittäin paljon. Kasvusto oli tosi tuuheaa. Sain ohrat pois pellolta ja suurinpiirtein sain laskettua määrät. Muistan jostain, molempia tulee sama määrä, jyviä ja olkia. Keskisato oli noin 6.5 tn ha. Jostain lohkoilta enemmän ja jostain vähemmän. Puintikosteus oli keskimäärin noin 20-22. Muistan 5 tn satoja puineeni useinkin ja silloin voi päästellä melkoista vauhtia. Mutta tuossa kasvustossa ei voinut mennä kovaa vauhtia. Runsas olki teki jo sen, se oli niin valtavan suuri määrä, silppurille meni niin paljon tavaraa, että se ahdisti selvästi ja valvontalaitteet vilkkuivat punaista, jos meni liian kovin. Nyt seuraavaksi kevätvehnien kimppuun, nyt näyttää tulevan hyvät kelit. Tosiaan 430 on melkolailla sama kone, kuin mega 204, 430 on melkoisesti vaan uudempi.
-
jokin järki pitää olla 40-50% viljaa puidessa.
Tarkennapas vähän että missä kohtaa tuossa se järki esiintyy..?
-
jokin järki pitää olla 40-50% viljaa puidessa.
Tarkennapas vähän että missä kohtaa tuossa se järki esiintyy..?
Kun neljä viimeistä viikkoa on ollut 19 sadepäivää, on poutapäivä puintipäivä. Just kahvia hörpin, edellisestä tuhnukuurosta kolmisen tuntia ja tuulee. Märkää on, mutta puitavissa, tuollaisen viljan puinti onnistuu ihan ok. Kuten sanoin, voi tulla katsomaan jos epäilee :) Nyt murskeviljaa, mutta on tuota märkää puitu kuivaajallekin. Sadot pelloissa tosi hyviä ja jos puituna keskimäärin alle 10%, kummasti poutapäivät pistää puimaan. Järkeä vai ei, mutta hanskoja ei lyödä kesken kaiken tiskiin. Poutaa lupaa, luvannut jo kauan. Viikko, eikä kaksikaan riitä mihinkään. Kuukauden pouta ja lähes kaikki tulee puitua, niin voi kuvitella ettei kuukauden päästäkään ole sen parempaa keliä todennäköisesti kuin nyt. Toki voi olla kuivempaa, lunta maassa ja pakkasta...
-
Vielä tuohon Propinon puintiin, sen korsi oli vielä jonkinverran vihreää, vaikka puintikosteus oli 20-22. Taitaa tautien ruiskutukset vaikuttaa?, kolmeen kertaan ruiskutin. Sitten tuohon puintiin märkänä, siis yli 30% on jo sellaista. Tuolla jonkunmatkan päässä on suurtila, taitaa olla yli 1000 ha puitavaa.Muutama vuosi aikaa, en muista tarkkaan sitä vuotta, mutta puivat melko märkänä viljoja. puimureina oli aika iso Lexion ja iso Deere, saksan tehtaan, ei mikään brasilian tehtaan kone. Isäntä kertoi vaan sen, jos oikein märkää joutuu puimaan, niin Claasin koneisto kyllä selvittää märänkin, mutta ei Deere. Nyt siellä on pelkästään Claas puimureita.
-
Kyllä minulla auttoi myös ylöspäin jatkettu olkieste.