Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 09.10.14 - klo:10:10
-
Vaihtokonelistat pullistelee vähän ajettuja ceekaseja. Missä vika? Eikö puintiteho ole ollut riittävä? Teknisiä murheita?
-
Vaihtokonelistat pullistelee vähän ajettuja ceekaseja. Missä vika? Eikö puintiteho ole ollut riittävä? Teknisiä murheita?
Liian pieni numero pellin tarrassa. Ovat rynnänneet varaamaan C10 ja C12.
http://www.agcosuomi.fi/sampo-rosenlew/index.php/puimurimallisto/comia-uutuudet-c10-c12
-SS-
-
Tukkiiko koholimia?
-
Viljan hinta vieläkin liian korkea ! ;D
-
Vaihtokonelistat pullistelee vähän ajettuja ceekaseja. Missä vika? Eikö puintiteho ole ollut riittävä? Teknisiä murheita?
Tälle kaudelle tuli sexymmät C4-C8 Comiat uusilla kurveilla ja Comivision-kosketusnäytöillä. Oisko tämä? ;D
-
Ei C8ssa mitään vikaa näin 2 kauden puintikokemuksella. Kiven prkl sain kuitenni sissään paremmin toisin kuin vanhassa 2065 koskaan. Kohlimet pysyy auki, paitti hampulla jossa piti kerran per hehtaari purkaa tukos pöyhimeltä.
-
Ei C8ssa mitään vikaa näin 2 kauden puintikokemuksella. Kiven prkl sain kuitenni sissään paremmin toisin kuin vanhassa 2065 koskaan. Kohlimet pysyy auki, paitti hampulla jossa piti kerran per hehtaari purkaa tukos pöyhimeltä.
Onko sama homma puintivälin säädön ja seulaston kuormittumisen kanssa C8:ssa kuin -98 etukela-Sampossa, jossa liian pieni puintiväli muodostaa sopivan valmiissa viljassa liikaa moskaa seulastolle ja tappiomittari alkaa elää kovasti. Mutta kun lisää puintiväliä niin tappio pienenee ja saa lisätä vauhtia kunnolla. Kone on siis punaisilla pelleillä oleva 2075 tai 2085 eli MF 28, siinä on 16" pöytä ja Valmetin 185hp kone. Ei tosin ehtinyt paljoa kertyä kokemusta koneesta kun hankin sen yllättäen puintien loppupuolella sopivan koneen osuessa sopivaan hintaan kohdalle.
-
Ei C8ssa mitään vikaa näin 2 kauden puintikokemuksella. Kiven prkl sain kuitenni sissään paremmin toisin kuin vanhassa 2065 koskaan. Kohlimet pysyy auki, paitti hampulla jossa piti kerran per hehtaari purkaa tukos pöyhimeltä.
Onko sama homma puintivälin säädön ja seulaston kuormittumisen kanssa C8:ssa kuin -98 etukela-Sampossa, jossa liian pieni puintiväli muodostaa sopivan valmiissa viljassa liikaa moskaa seulastolle ja tappiomittari alkaa elää kovasti. Mutta kun lisää puintiväliä niin tappio pienenee ja saa lisätä vauhtia kunnolla. Kone on siis punaisilla pelleillä oleva 2075 tai 2085 eli MF 28, siinä on 16" pöytä ja Valmetin 185hp kone. Ei tosin ehtinyt paljoa kertyä kokemusta koneesta kun hankin sen yllättäen puintien loppupuolella sopivan koneen osuessa sopivaan hintaan kohdalle.
ainakin kaverin kävi just noin. ekat puinnit anto komiaa vihreetä raitaa seuloilta mut kierrokset alas ja väliä isommaks autto.
-
Puinnit tältä syksyn lähes taputeltu, mutta jäi vaivaamaan käytettynä ostetun c8in tehottomuus. Kauraa saa lykätä koneeseen melkolailla reilusti ja kaikki ok, mutta ohran puinti yhtä p***ttä. Seuloilta lykää peltoon rajusti. Millasia säätöehdotuksia porukalla?? Oisko rajaisia liikaa tai auttasko alaseulaks säätöseula?? On tullu kokeiltua isompaa puintiväliä ja ISOA puintiväliä. Vähän auttaa mutta silti ei toimi kunnolla. Vanhalla 2065 jarruttaa kohlimet jonka ymmärtää, parhaillaan joskus kokeiltu tuntiteho 18tn tunnisa vain tähkät puiden tuoreessa ohrassa ja sitte tuli viljaelevaattori vastaan. C8 ei tarvi haaveillakaan tuosta...???
-
Kokeileppa heittää se alaseula pois kokonaan.
-
Liian vähän tuulta. Puhallin ei oo kunnossa tai pohjaläppä on auki.
-
Vaikea säädettävä,voi joutua hienosäätämään kesken puintipäivänkin.Ite laitoin rajaisiin määräanturin omalla näytöllä ja seulaston taakse kumpaankin sivuun tappioanturin omilla näytöillä. Sitten kun rajaiset alkaa lisääntyä näytössä,niin50m päässä alkaa vasemmalta puolelta seuloilta tulemaan yli.Jos samat rajaiset kiertää kokoajan,niin seuloilta loppuu ilma ja saa himmata vauhtia pitkän aikaa,että ruuhka selvii .Tuulensuuntaan uusi lovi 2.5 .Etukelan puintiväli 40 mm,ettei murskaa olkia liikaa. Jos olkipaskaa tulee liikaa seuloille ,niin ne kiertää rajaisissa edestakaisin varsinkin jos on sekulia kasvustoa.
-
Kuulin vaan juttua tehoa puintiin on just se että vauhti alas puintikelalta ja väli isomaksi niin seulat pystyy paremin ja jos kolimilta tulee yli, vähän tiukemin se väli sitten.
-
Vaikea säädettävä,voi joutua hienosäätämään kesken puintipäivänkin.Ite laitoin rajaisiin määräanturin omalla näytöllä ja seulaston taakse kumpaankin sivuun tappioanturin omilla näytöillä. Sitten kun rajaiset alkaa lisääntyä näytössä,niin50m päässä alkaa vasemmalta puolelta seuloilta tulemaan yli.Jos samat rajaiset kiertää kokoajan,niin seuloilta loppuu ilma ja saa himmata vauhtia pitkän aikaa,että ruuhka selvii .Tuulensuuntaan uusi lovi 2.5 .Etukelan puintiväli 40 mm,ettei murskaa olkia liikaa. Jos olkipaskaa tulee liikaa seuloille ,niin ne kiertää rajaisissa edestakaisin varsinkin jos on sekulia kasvustoa.
Just nuo oireet. Epäilinki rajisten kiertoa ku heti ei mee yli vaan muutaman kymmentä metriä saa ajaa. Sen jälkeen ku karkaa lapasesta, sama ko tyhjentäis paikalleen, pitkään saa ajaa hiljaa ennen ku mittarit rauhottuu ja seulat tyhjenee. Leviäisköhän rajaiset paremmin koko leveydelle jos ottais ensimmäisestä kohlimesta pellin pois jonka tarkotuksena tasata rajaisia? Millaset yläseulan ja tuulen säädöt? Auttaako tuo 2,5 lovi tuulen suunnassa paljo, kuullut jo aiemmin että tehty muihinki sampoihin?
-
Vaikea säädettävä,voi joutua hienosäätämään kesken puintipäivänkin.Ite laitoin rajaisiin määräanturin omalla näytöllä ja seulaston taakse kumpaankin sivuun tappioanturin omilla näytöillä. Sitten kun rajaiset alkaa lisääntyä näytössä,niin50m päässä alkaa vasemmalta puolelta seuloilta tulemaan yli.Jos samat rajaiset kiertää kokoajan,niin seuloilta loppuu ilma ja saa himmata vauhtia pitkän aikaa,että ruuhka selvii .Tuulensuuntaan uusi lovi 2.5 .Etukelan puintiväli 40 mm,ettei murskaa olkia liikaa. Jos olkipaskaa tulee liikaa seuloille ,niin ne kiertää rajaisissa edestakaisin varsinkin jos on sekulia kasvustoa.
Mitä antureita ja näyttöjä?
Säätäminen on aikamoista säätämistä, kun ei varsinkaan rajaisista tiedä oikein mitään. 2055 -97 ja ei ole mitään tappiomittareita. Strategisesti sijoitetut ilmaisimet auttaisivat. Koneviestin puimurijutussa joku vuosi sitten annettiin ymmärtää, ettei puimurissa pitäisi rajaisia kiertää kuin korkeintaan vähän.
Minäkin olen tehnyt 2,5 loven ja ainakin rypsin puinnissa se auttaa. Ilmaa pitäisi kehittää lisää. Puhallin ei jostain syystä kierrä kuin vajaat 900 r, ja se on turhan vähän. Mittari yttää oikein, se on tarkistettu. Oikeastaan ilmaa riittää vain kauralle. Muilla viljoilla pitää vähän rajoittaa vauhtia. Pitää varmaan vaihtaa alasiivaa pienemmäksi. Rypsillä käytin 16 alaseulaa, jotta sai yläseulan alle tarpeeksi painetta ja tavaran melko puhtaaksi. Kantti ei vielä kestänyt heittää sitä kokonaan pois... olisi ehkä pitänyt.
-
Ei liity C8-mallin mutta sen edeltäjään. Sain tuosta vanhan mallin kaksikelaversiosta kohlimet jokseenkin täyteen ohran vihnettä, mistähän moinen johtuu? Ei uskoisi todeksi sitä vihneen määrää joka niihin on tarttunut ellei itse näkisi. Ja niitä pois koneesta kaivaisi. Yksi kohlin oli kokonaan auki ja kaksi aivan täynnä väliportaasta taakse. Kahdessa oli neljännen pituudestä täynnä.
-
tuo jo 3 kymppi sanpossa. eikö inssit oo tehny mitään tuolle??? kyl alkaa yhä enempi miun mielestä tuntua et oon tehny oikean valinnan ku uutta deutsia vain hakennu...!
-
Jo vuonna -86 laitettiin köydenpätkät kakskymppisen Massikan kohlimien pohjalle,toimii kyllä.Mieltäylentävää olla kontallaan kohlimien päällä ja rassata kourua auki :) . Tiukassa on.
-
tuo jo 3 kymppi sanpossa. eikö inssit oo tehny mitään tuolle??? kyl alkaa yhä enempi miun mielestä tuntua et oon tehny oikean valinnan ku uutta deutsia vain hakennu...!
Ei ole kyllä herkkä vanha Sampo tukkimaan kohlimia, verrattuna esimerkiksi pienempien Claas Dominator 8-sarjan kohlimiin. Niissä "portaiden" kainalot täyttyvät rukiin sekä ohran vihneistä, ja pohjakotelotkin herkät tukkimaan. Vanhassa Sampossa kiiltelee puhtaana, koska jo Sampo 10:ssä (ja kolmessakympissä) oli alta avonaiset kohlimet ja Claas Tucanosta kopioitu erillinen eteenpäin viettävä heittokuljetin seulojen etupään lähelle.
Vai milloin se Tucano tuli myyntiin.
-SS-
-
Sampo 10:ssä (ja kolmessakympissä) oli alta avonaiset kohlimet ja Claas Tucanosta kopioitu erillinen eteenpäin viettävä heittokuljetin
"viettopinta"
-
Ei liity C8-mallin mutta sen edeltäjään. Sain tuosta vanhan mallin kaksikelaversiosta kohlimet jokseenkin täyteen ohran vihnettä, mistähän moinen johtuu? Ei uskoisi todeksi sitä vihneen määrää joka niihin on tarttunut ellei itse näkisi. Ja niitä pois koneesta kaivaisi. Yksi kohlin oli kokonaan auki ja kaksi aivan täynnä väliportaasta taakse. Kahdessa oli neljännen pituudestä täynnä.
Sampon kohlimien (2000 srj>>). Pohjat auki ja koneisto käymään,
Lähtee puhtaaksi melko hyvin, ei tarvi edes paineilmaa, pellolla pystyy tekeen.
Varsinkin ohralla, jos kohlimien pohjalevyssä tahmaa, alkaa tukkimaan vähän
Sitten enempi, ja sit täysin tukossa.
Yleensä rypsin jäljiltä tämä tahma.
Pohja levyt irti ja puhdistus, muovikrapa hyvä, ei naarmuta, ja pysyy galvanointi
Jäljellä.
-
Tossa kävi yks jantteri istumassa vähän aikaa puimuris. Haasto jotta oli ollu haastava saaha c8 säätöihin. Varsinkin monitahonen ohra toivotonta.
Oli löytäny hyvät säädöt viimein.
Oli ajanu sen tappurin Hankkijan vaihtokone rivistöö. Ja jonretee tilalle. Kehu että alko puiminen luonaamaa.
Yhessä todettiin että viljakenttien keltanen kuningaskin nielee hienosti.
Itelläkin oli näis rahti kekkereissä joskus kakstonninen porilainen. Siinä oli kerralla kaks porilaista.
Ei mulla muuta. ;D
-
Tossa kävi yks jantteri istumassa vähän aikaa puimuris. Haasto jotta oli ollu haastava saaha c8 säätöihin. Varsinkin monitahonen ohra toivotonta.
Oli löytäny hyvät säädöt viimein.
Oli ajanu sen tappurin Hankkijan vaihtokone rivistöö. Ja jonretee tilalle. Kehu että alko puiminen luonaamaa.
Yhessä todettiin että viljakenttien keltanen kuningaskin nielee hienosti.
Itelläkin oli näis rahti kekkereissä joskus kakstonninen porilainen. Siinä oli kerralla kaks porilaista.
Ei mulla muuta. ;D
Saamaa kävi naapuri juttelemassa niillä on porukassa onko se nyt c12. Ei meinannut ohraa saada puitua.
Toisella isännällä oli niitä vanhempia porilaisia ja monta vuotta jo kiroillut kyseisen laitteen kanssa. Nyt näytti aloittaneen puinnit sampolla ja nyt näyttää olevan john deere pihalla..
-
Olikos se niin että john deeretkin on nykyään vihreäksi maalattuja sampoja?
-
Olikos se niin että john deeretkin on nykyään vihreäksi maalattuja sampoja?
Pienemmän pään koneet. Pöytä on Jonnikan oma.
https://www.deere.co.uk/en/combines/w300-w400-series/
Nuo kai suunnilleen vastaa Sampoja C8 - C12
-
Juu "nyt on John Deere pihalla", heh
(https://www.deere.co.uk/assets/images/region-2/products/combines/w300-w400-series/w300_w400_combine_01_r2c020933_large_large_309d908f9004bfd91d426eea47fc1b238f276a23.jpg)
-SS-
-
Tossa kävi yks jantteri istumassa vähän aikaa puimuris. Haasto jotta oli ollu haastava saaha c8 säätöihin. Varsinkin monitahonen ohra toivotonta.
Oli löytäny hyvät säädöt viimein.
Oli ajanu sen tappurin Hankkijan vaihtokone rivistöö. Ja jonretee tilalle. Kehu että alko puiminen luonaamaa.
Yhessä todettiin että viljakenttien keltanen kuningaskin nielee hienosti.
Itelläkin oli näis rahti kekkereissä joskus kakstonninen porilainen. Siinä oli kerralla kaks porilaista.
Ei mulla muuta. ;D
Melko varmasti se ohran säätöongelma on jo leikkuupöydällä. Syöttö ei ole tasaista. Sen huomaa kelanopeuden pienestä heijaamisesta. Jos sen syötön saa tasaiseksi muutkin ongelmat pienenevät.
-
Tossa kävi yks jantteri istumassa vähän aikaa puimuris. Haasto jotta oli ollu haastava saaha c8 säätöihin. Varsinkin monitahonen ohra toivotonta.
Oli löytäny hyvät säädöt viimein.
Oli ajanu sen tappurin Hankkijan vaihtokone rivistöö. Ja jonretee tilalle. Kehu että alko puiminen luonaamaa.
Yhessä todettiin että viljakenttien keltanen kuningaskin nielee hienosti.
Itelläkin oli näis rahti kekkereissä joskus kakstonninen porilainen. Siinä oli kerralla kaks porilaista.
Ei mulla muuta. ;D
Melko varmasti se ohran säätöongelma on jo leikkuupöydällä. Syöttö ei ole tasaista. Sen huomaa kelanopeuden pienestä heijaamisesta. Jos sen syötön saa tasaiseksi muutkin ongelmat pienenevät.
Ainakin tuossa C8:n edeltäjässä vuodelta -98 ongelma on pöydällä, lyhyt tavara ei meinaa mennä millään tasaisena virtana sisään jos korsi ei ole ihan totaalisen kypsää ja rutikuivaa. Sen jälkeen toki jo 2000-sarjassa kai kertaalleen pöytää uusittu ja sitten Comiaan myös.
-
Tossa kävi yks jantteri istumassa vähän aikaa puimuris. Haasto jotta oli ollu haastava saaha c8 säätöihin. Varsinkin monitahonen ohra toivotonta.
Oli löytäny hyvät säädöt viimein.
Oli ajanu sen tappurin Hankkijan vaihtokone rivistöö. Ja jonretee tilalle. Kehu että alko puiminen luonaamaa.
Yhessä todettiin että viljakenttien keltanen kuningaskin nielee hienosti.
Itelläkin oli näis rahti kekkereissä joskus kakstonninen porilainen. Siinä oli kerralla kaks porilaista.
Ei mulla muuta. ;D
Melko varmasti se ohran säätöongelma on jo leikkuupöydällä. Syöttö ei ole tasaista. Sen huomaa kelanopeuden pienestä heijaamisesta. Jos sen syötön saa tasaiseksi muutkin ongelmat pienenevät.
Ainakin tuossa C8:n edeltäjässä vuodelta -98 ongelma on pöydällä, lyhyt tavara ei meinaa mennä millään tasaisena virtana sisään jos korsi ei ole ihan totaalisen kypsää ja rutikuivaa. Sen jälkeen toki jo 2000-sarjassa kai kertaalleen pöytää uusittu ja sitten Comiaan myös.
Tuo kuivuuteen kääpiöityneen ohran murahtelu puimurissa on kyllä kuuloaistimuksen perusteella tuttua merkillä kuin merkillä. Näistä 20-30 cm korkeista ohralajikkeista ehkä on päästy eroon, monet nykylajikkeet ovat melko pitkiä, satoisuudesta tai laonkestävyydestä tinkimättä. Pöydän pohjan vahaaminen muuten helpotti viime vuonna todella paljon. Toinen toimiva keino on laittaa 5 % pitkää noin saman aikaisuusluokan ohralajiketta siemenen joukkoon. Toimii, jos ei tarvitse siementä ottaa. Ne pitkät ohrat vievät sen silpun mukanaan syöttörummulle. Amerikoissa näkyy käytetyn kumiläppiä syöttörummulla sekä harjalisäkkeitä kaatokelalla, kitukasvuisilla preeriakasvustoilla.
-SS-
-
Onko vihreä porilainen saatavana hankijalta? Tekikö sampo myös deutzille puimureita?
-
Suuressa maailmassa käytetään myös näitä mattokuljettimella olevia pitkiä pöytiä. Toimii niin lyhyessä kuin pitkässäkin kasvustossa.
Esim Power-Flow header.
-
Tekikö sampo myös deutzille puimureita?
Juu.
-
hyi helkutta, ei voi uskoa.. mitä yhteistä on valtun koneen tärinän ja peltien helinän kanssa vaarin puinnille? kuin joku vajoaa nuin alas?
-
hyi helkutta, ei voi uskoa.. mitä yhteistä on valtun koneen tärinän ja peltien helinän kanssa vaarin puinnille? kuin joku vajoaa nuin alas?
Eihän tuo nyt mikään 1978 vuoden Sampo 500 ole ! 6-sylinterinen moottori ei tärise yhtään sen enempää kuin muutkaan 6-sylinteriset moottorit. Vertaathan vanhaa pienintä Sampoa kuitenkin vuoden 1979 Fahr M600:seen , on siinäkin kolmesylinterinen moottori, hammaskehänavat, moottori sivulla repussa, ei teknisesti juurikaan eroa.
(https://thumbs.tractorfan.nl/large/d/deutzfahr/526229-dx-deutzfahr.jpg)
Jos ajatellaan tuota John Deere W440 kaksikelamallia, painaa jotain 12,5 tonnia, melko painavaa peltiä ?
-SS-
-
Top Agrar testasi Sampoa. Huomattavaa on, että niitä kauheasti möyhättyjä peltipyöriä ei näy olevan, kun vilauttivat sisäosaa, valua tai terästä ennemminkin. Itse asiassa kävin laskemassa ei enää niin uudenkaan 2045: n hihnapyöriä: eipä monta peltipyörää näkynyt, paksumpaa materiaalia olivat.
Näissä komioissa jälkipuintikelassa on kulmavaihde, ei tarvitse kiemurahihnoja, niin 2045 :ssäkin taitaa jo olla kulmavaihde.
John Deere-Mähdrescher W330 und W440 im top agrar-Test (https://www.youtube.com/watch?v=PBzZYyFA3F4)
-SS-