Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: luomuviljelijä - 17.09.14 - klo:00:04
-
Kertokaas kokemuksia mattoperistä. Paljonko vaatii tehoa esim. 320 leveä menopaluukone mattoperällä? Minkälainen karho? Kasvustot apila- ja sinimailasnurmia, toimiiko mattoperä nuorella ja lyhyellä apilakasvustolla?
-
eikös tuo kasvusto ole juuri sen mattoperän ongelma? kaikkeen pintaa tarttuva apilakasvusto niin kettumainen jo muutenkin.
-
Tästä on usen ennenkin väänetty mutta ei löydy ihan helposti syytä laittaa heti niitossa 6 metrin tavarat samaan karhoon. Yksi tapa saada aikaiseksi ongelmia rehuun. Isohko karhotin vaan ajamaan samaa asiaa niin lopputulema on parempi.
-
Mistään esikuivauksesta ei tarvitse puhua, jos niitossa tavaraa mätetään aimo kasa päällekkäin.
Seuraavana päivänä (jos korjuu viivästyy) höyry jo nousee. :D
Jos rehun kosteutta ei näe ongelmana, niin miksei sitten siinä tapauksessa.
-
Mistään esikuivauksesta ei tarvitse puhua, jos niitossa tavaraa mätetään aimo kasa päällekkäin.
Seuraavana päivänä (jos korjuu viivästyy) höyry jo nousee. :D
Jos rehun kosteutta ei näe ongelmana, niin miksei sitten siinä tapauksessa.
Hevon paskat. Nytkin jäi pari lohkoa mattoperä perhosen jäljiltä 3 päiväksi kuivaamaan. Pohjimmaisin kostea tavara oli edelleen 3. päivänä kylmää. Koskaan ei ole lämpenemään ainakaan minulla alkanut. 2 päivän kuivatuksella tulee normaalikeleillä semmosta 30-35 kuiva ainetta paaliin. Ongelma on enemminkin se että jonkun verran huhutaan tulevan jotain haihtumistappiota liian pitkällä esikuivatuksella.
-
4 vuotta ajaettu noukkarilla ja yhden kerran on onnistunut säitten puolesta yksi sato ajaa esikuivattuna. Aina muuten joku sadekuuro ja vesi valuu kuormasta. Eli ite en nää enään mitään merkitystä missä vaiheessa vedetään karheelle kun kastuu kuitenkin. Kuivinta heinää on yleensä saatu kun on vedetty suoraan niittokoneen perästä. Pystössä sentään suurimmat vesihelmet valuu pois.
-
Tuollainen 3,2m menee 100 heppasella jo erittäin kevyesti.
E: eikä se mattoperä todellakaan ole turha.
-
4 vuotta ajaettu noukkarilla ja yhden kerran on onnistunut säitten puolesta yksi sato ajaa esikuivattuna. Aina muuten joku sadekuuro ja vesi valuu kuormasta. Eli ite en nää enään mitään merkitystä missä vaiheessa vedetään karheelle kun kastuu kuitenkin. Kuivinta heinää on yleensä saatu kun on vedetty suoraan niittokoneen perästä. Pystössä sentään suurimmat vesihelmet valuu pois.
Vähä samat kokemukset...
Nytkin pitäs lähtee aamulla niitettyä kerämään ja huomenna loput...
-
4 vuotta ajaettu noukkarilla ja yhden kerran on onnistunut säitten puolesta yksi sato ajaa esikuivattuna. Aina muuten joku sadekuuro ja vesi valuu kuormasta. Eli ite en nää enään mitään merkitystä missä vaiheessa vedetään karheelle kun kastuu kuitenkin. Kuivinta heinää on yleensä saatu kun on vedetty suoraan niittokoneen perästä. Pystössä sentään suurimmat vesihelmet valuu pois.
Teil on huono karma ;D liikaa meinaa kuivua yleensä, varsinkin kakkosen aikaan oli +30, niin kiire paalata. :)
-
Paalaus hommassa on tuo keskeytys mahdollisuus plussaa. Aumaan kun ajaa niin ei kestäs useamman päivän taukoja olla. Kyllä itse olen mattoperän kannalla jos ei ole jouten kuskeja tai urakoitsijaa saatavilla kohtuu hintaan karhottaan. Mattoperällä kuitenkin tulee kaksi työtä samalla kertaa. Kaksi karhoakin on ihan riittävä suurimmalle osalle noukkareita ja paalaimia. Ei tarvi enään yli lujaa ajaa.
-
Eikös osassa mattoperäkoneista ole maton nopeuden säätö, jolloin voisi laittaa karhot vierekkäin, jolloin ne kuivaa paremmin. Sit yhdistää kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin molemmat karhot osin kääntyvät ja kuivavat myös pohjalta. Kolmen normikarhon karhotuksessa keskimmäinen jää paikoilleen.
-
Toimii hyvin, oli kasvusto lyhyttäkin ja apilaa,sinimailasta ainakin tuo urakoitsijan samaz perhonen.Karhotus vaatii yhden traktorin ja kuskin lisää.
-
Toinen vaihtoehto olis kaksroottirinen keskelle karhottava + lautasniittokone, mutta vaatii yhden traktorin ja kuskin lisää. Karhotuksessa vaan lehtien variseminen epäilyttää. Pellotkaan ei täysin tasaisia ole, joten laatukin voi olla karhotuksen vuoksi huonompi. Kokeiltiin kolmannen sadon korjuussa yksroottorista karhotinta, paaleista tuli pyöreitä joka suunnassa ja aikaa ei säästynyt yhtään verrattuna pelkkään niittomurskaukseen ja paalaukseen.
-
Se niitetty karho voi olla aika veemäistä karhoittaa. Ainakin se vaatii todella pitkän sängen.
-
Toinen vaihtoehto olis kaksroottirinen keskelle karhottava + lautasniittokone, mutta vaatii yhden traktorin ja kuskin lisää. Karhotuksessa vaan lehtien variseminen epäilyttää. Pellotkaan ei täysin tasaisia ole, joten laatukin voi olla karhotuksen vuoksi huonompi. Kokeiltiin kolmannen sadon korjuussa yksroottorista karhotinta, paaleista tuli pyöreitä joka suunnassa ja aikaa ei säästynyt yhtään verrattuna pelkkään niittomurskaukseen ja paalaukseen.
1-roottorinen karhotin on maailman turhin kapine. Perässä vedettävän karhottimen pitää yhdistää vähintään kolme karhoa että siinä on järkeä.