Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Peurajussi - 31.08.14 - klo:08:52
-
Millä tasolla mennään? ??? Lähtökohtana sellainen, että silppuriketju-urakointia olis mahdollisesti ostettavissa ja pyöröpaalausta melko varmasti. Niitto voidaan hoitaa itse. Pellot 0-7 kilsan päässä, peruslohkoja melkein saman verran kuin hehtaareja ja kulkuyhteydet vuokrapelloille ei aina kovin kummoisia. Suurin osa kapeissa saroissa. Siiloja ei (vielä) ole. Siinäpä pähkinää.. :P Pyöröpaalaus tuntuu luontevimmalta ja se onkin hoidettu itse tai urakoitsijan kanssa. Nyt kun tuota omaa konetta vielä pähkäilee niin olis hauska kuulla mihin hintaa muut urakointia ostavat.
Laskelmat sanoo että suunnilleen yhtä kallista on teettää paaliin kuin paalata itse minun tilanteessa.
-
Rehun tekeminen laadukkaana ja suuremmissa määrillä on suhteellisen kallista tyylistä riippumatta. Vanhoilla ja omilla koneilla kun tekee itselle inhimillisen alan, se on mielestäni "edullista". Tarkemmin tuntematta tilannettasi, tuntuu että nykyinen tyylisi on edullisimmasta päästä. Teet osan itse edullisilla kunnostetuilla koneilla ja loput teetät urakoitsijalla (oma kone hajoaa tai et jaksa ja kerkeä enempään, sitten urakoitsija loput). Paaleja voit ajella koko talven pieniltä eri lohkoilta ja sehän ei onneksi maksa ja on mukavaa ajanvietettä traktorissa viihtyvälle.
-
Mulle kuulostaa äkkiä kulujen maksimoimiselta yhtälö että osan tekee itse ja toisen osan urakoitsija. Yhtälöä voi varmistaa viellä tekemällä monella tavalla eli sekä silppurilla että paaliin. Jotenkin on tunne että tekee millä tekee mutta vain yhden toimesta yhdellä tavalla niin lopputulos on kustannustehokkain.
Edellisessä viestissä muuten oli klassinen esimerkki kun ei lasketa ommantyön osuutta.
-
Laskelmissani oon käyttänyt työn hintana 25e, poisto 7 vuotta, korkona 5% ja riski/tuotto-odotus 5%. Kunnossapitoprosenttia en viiti edes laskea kun käytännössä mun paalaimella se on jotain 40.. *oksennushymiö* -> tahtoo muutosta asiaan.
-
Niitto+noukinvaunukorjuu urakoitsijalla = 170 €/ha. Tänä vuonna teetetty vajaat 30 ha eli reilun viistonnia maksanut tähän mennessä. Ei vielä riitä eli täytyy paalauttaa sen mitä pystyy ja kasvaa. Siitä tulee ylimääräinen kustannus tänä vuonna :( Ajankohta ei yleensä ihan optimi, kun ollaan pieni paikka. Mut toisaalta helppo sovittaa kun päivässä hoituu homma jos sää sallii. Ollaan tyytyväisiä.
Omia koneita on vain aumatraktori.
-
Niitto+noukinvaunukorjuu urakoitsijalla = 170 €/ha. Tänä vuonna teetetty vajaat 30 ha eli reilun viistonnia maksanut tähän mennessä. Ei vielä riitä eli täytyy paalauttaa sen mitä pystyy ja kasvaa. Siitä tulee ylimääräinen kustannus tänä vuonna :( Ajankohta ei yleensä ihan optimi, kun ollaan pieni paikka. Mut toisaalta helppo sovittaa kun päivässä hoituu homma jos sää sallii. Ollaan tyytyväisiä.
Omia koneita on vain aumatraktori.
Minun paalauskustannus on ollut tätä luokkaa ilman tarvikkeita. Eli menee liki 250e alv. 0 hehtaari ja paalit on silloin vasta levällään pellolla..
-
Paalauksessa ainakin pääsee kohtalaiselle palkalle. Se reilu 10 000 paalia, mikä nyt on paalattu yhä hyvässä työkunnossa olevalla vanhalla agronicilla, olis tullut maksamaan melkoisen kasan rahaa. paalautin tänä kesänä 100 paalia urakoitsijalla, niin hintaa kuitenkin tuli heti alun toista tonnia omillakin muoveilla. Polttoainekustannus ei kuitenkaan ole kuin noin euron paali.
-
Niitto 35e/ha, ajosilppuri 65/ha, karhotin 22/ha, kärryt (40m3) n.62e/tunti.
Keskiarvo tuntisaavutus ollut nyt kolmen vuoden ajan 6ha/h.
Toki lohkot keskikooltaan 4-5ha.
Ajomatkat 0-7km.
Lähipelloilla ha-kustannus luokkaa 140e, 7 kilsan päässä noin 170e.
Päälle tietysti säilöntäaine ja aumamuovi.
Šekä aumaaminen, 2 konetta a 50e/h. Eli noin 16€/ha.
Näillä taksoilla omat rehuni tehdään.
Osa omia koneita mutta niillä tietysti pitää olla sama taksa kuin ostopalveluillakin.
Eli lopputulemana kaikki kulut on yhteensä 160-195€/ha.
Tuolla rahalla saa meilläpäin keskiarvo sadon juuri paalautettua. Paalaustaksa on 14,5€/ha (sis muovit. Ym).
Siihen sitten niitto, mahdollinen karhotus tai mattoperä, ja paalien päisteisiin ja lopulta kotiin ajo päälle.
Näillä spekseillä paalauksen kokonaishinta liikkuu välillä 205-260€/ha.
Hintaero menetelmien välillä kasvaa mitä kovempi on satotaso.
-
Tilanteessa jossa siis löytyy paalain joka ehkä vaihdetaan tai sitten ei, näkisin kaksi taloudellista vaihtoehtoa:
1: Käytetään sitä silppuriurakoitsijaa jos mahdollista ja muuten taistellaan vanhan paalaimen kanssa. Olkea, hiehoille jotain satunnaiseriä yms. on joka tapauksessa näppärä paalata tuossa kokoluokassa.
2: Vaihdetaan se paalain.
Ihan näin mutuna.
-
n.600 eur/h ja työsaavvutukset 4-10ha tunnisa aumaan/siiloon polettuna :o
-
n.600 eur/h ja työsaavvutukset 4-10ha tunnisa aumaan/siiloon polettuna :o
Niitosta alkaen kai?
Ei paha. Voitko paljastaa minkä kokoinen kokonaisala ja minkä kokoinen lasku 1. sadosta 2014?
-
Niitto 35e/ha, ajosilppuri 65/ha, karhotin 22/ha, kärryt (40m3) n.62e/tunti.
Keskiarvo tuntisaavutus ollut nyt kolmen vuoden ajan 6ha/h.
Toki lohkot keskikooltaan 4-5ha.
Ajomatkat 0-7km.
Lähipelloilla ha-kustannus luokkaa 140e, 7 kilsan päässä noin 170e.
Päälle tietysti säilöntäaine ja aumamuovi.
Šekä aumaaminen, 2 konetta a 50e/h. Eli noin 16€/ha.
Näillä taksoilla omat rehuni tehdään.
Osa omia koneita mutta niillä tietysti pitää olla sama taksa kuin ostopalveluillakin.
Eli lopputulemana kaikki kulut on yhteensä 160-195€/ha.
Tuolla rahalla saa meilläpäin keskiarvo sadon juuri paalautettua. Paalaustaksa on 14,5€/ha (sis muovit. Ym).
Siihen sitten niitto, mahdollinen karhotus tai mattoperä, ja paalien päisteisiin ja lopulta kotiin ajo päälle.
Näillä spekseillä paalauksen kokonaishinta liikkuu välillä 205-260€/ha.
Hintaero menetelmien välillä kasvaa mitä kovempi on satotaso.
Liitänpa piruuttaan omat laskelmat, hevosheinää muoviin, ka% >60
Niitto 35e/ha, 2x pöyhintä 40e/ha, karhotin 22/ha, keräily 40e(>1h).
muovit 6e x20 eli 120e
Lannoitus 200
Perustamiskulu 65 (5v nurmi ilman suojaviljaa, sis
Roundup
Kyntö
Tasaus
Raivaus
kivien keruu
Äestysx3
jyräys(x2, pintakylvö)
siemen
rikkaruohomyrkky x1
)
Paalaus ~200 (urakointi hinta, talon muovi)
Eli siis 902 eur / 20paalia, ka sato jotain 5000. Paalien määrä riippuu paalaimesta
Tuillahan ei sitten maita enää maksella, tai se on vähän tietysti tapauskohtaista.
:)
-
Vaihtuskohan tuo vekotin seosrehuvaunuun.. :P Etenkin jos pääsis silppuriketjuun mukaan niin houkuttelis. Tällä hetkellä paalirehu paalisilppurilla ja väkkärit jaetaan kottarilla.. :-[ Etenkin lehmien terveydessä, miksei myös tuotoksessa vaikuttaa varmasti tuo kun väkirehu jaetaan vaan kahdesti ja on se perseestä hommanakin. Peltoala ei oikeastaan rajoita jakeiden kasvattamista.. täällä periferiassa ei tosin teollisia ole oikeastaan järkevään hintaan saatavissa.
Kohta joku sanoo, että tuon kokoisessa karjassa kannata mitään seosrehuja alkaa säätämään.. edullisinta toki lienee viritellä kioskit, siilokin menis vaihtoon siinä vaiheessa eli tulee sieltäkin kulua. Sekä tuo oman paalaimen kohtalo ei ole taas ratkennut mihinkään ja siellä on se ongelman ydin - en aio kovin pitkään sitä pitää missään tapauksessa.
-
Vaihtuskohan tuo vekotin seosrehuvaunuun.. :P Etenkin jos pääsis silppuriketjuun mukaan niin houkuttelis. Tällä hetkellä paalirehu paalisilppurilla ja väkkärit jaetaan kottarilla.. :-[ Etenkin lehmien terveydessä, miksei myös tuotoksessa vaikuttaa varmasti tuo kun väkirehu jaetaan vaan kahdesti ja on se perseestä hommanakin. Peltoala ei oikeastaan rajoita jakeiden kasvattamista.. täällä periferiassa ei tosin teollisia ole oikeastaan järkevään hintaan saatavissa.
Kohta joku sanoo, että tuon kokoisessa karjassa kannata mitään seosrehuja alkaa säätämään.. edullisinta toki lienee viritellä kioskit, siilokin menis vaihtoon siinä vaiheessa eli tulee sieltäkin kulua. Sekä tuo oman paalaimen kohtalo ei ole taas ratkennut mihinkään ja siellä on se ongelman ydin - en aio kovin pitkään sitä pitää missään tapauksessa.
Paljonko väkirehuja ja minkälaiselle säilikselle?
-
Aika vahva täysrehu, vr % 36. Säilis ME 11,5, rv. 154, ka 354. Säilis kyllä vaihtelee.. sulavuus välillä 680-720
-
Mulle kuulostaa äkkiä kulujen maksimoimiselta yhtälö että osan tekee itse ja toisen osan urakoitsija. Yhtälöä voi varmistaa viellä tekemällä monella tavalla eli sekä silppurilla että paaliin. Jotenkin on tunne että tekee millä tekee mutta vain yhden toimesta yhdellä tavalla niin lopputulos on kustannustehokkain.
Edellisessä viestissä muuten oli klassinen esimerkki kun ei lasketa ommantyön osuutta.
Omalle työlle jokainen voi laskea niin korkean tuntihinnan, kuin tarpeelliseksi katsoo (jos kokee, että voi olla vaihtoehtoisesti jossain tuottavammassa työssä "ajallisuusuuskustannus") tai esimerkiksi netissä roikkumassa. Tällöin voi laittaa nautinnollista arvoa omalle ajalleen 30 €/h, jolloin oman työn arvo samaan aikaan tehdyssä oman rehun korjuussa täytyy ylittää rajakustannus joka on 30 €/h. Tällainen tila saattaa olla "joustamattomien" työmarkkinoiden armoilla, jolloin on vaikeaa löytää työtehtäviin tekijöitä omista tai palkatun henkilöstön joukosta kilpailukykyiseen hintaan.
Minun mielestäni pienemmällä tilalla, jossa rehua tehdään 15-40 ha ja on olemassa jokin lähes arvoton koneketju, mutta sillä voi tehdä laadukasta rehua, tulee tämä osa suhteellisen edulliseksi muihin vaihtoehtoihin nähden. Vaihtoehdot ovat kaluston uusiminen tai kokonaan urakoitsijalla tekeminen.
annti-x taisi mainita, että useimmat tilat joutuvat omistamaan kuitenkin jotain omaakin kalustoa tuotannon pyörittämiseen.
-
Vaihtuskohan tuo vekotin seosrehuvaunuun.. :P Etenkin jos pääsis silppuriketjuun mukaan niin houkuttelis. Tällä hetkellä paalirehu paalisilppurilla ja väkkärit jaetaan kottarilla.. :-[ Etenkin lehmien terveydessä, miksei myös tuotoksessa vaikuttaa varmasti tuo kun väkirehu jaetaan vaan kahdesti ja on se perseestä hommanakin. Peltoala ei oikeastaan rajoita jakeiden kasvattamista.. täällä periferiassa ei tosin teollisia ole oikeastaan järkevään hintaan saatavissa.
Kohta joku sanoo, että tuon kokoisessa karjassa kannata mitään seosrehuja alkaa säätämään.. edullisinta toki lienee viritellä kioskit, siilokin menis vaihtoon siinä vaiheessa eli tulee sieltäkin kulua. Sekä tuo oman paalaimen kohtalo ei ole taas ratkennut mihinkään ja siellä on se ongelman ydin - en aio kovin pitkään sitä pitää missään tapauksessa.
Itellä oli samat systeemit aikaisemmin... Kottaraisia väkirehu pari kertaa päivässä. Oli kyllä niin perheestä se homma verrattuna nykyiseen täysappeeseen. Aikaisemmin hehkutti ettei ole ollut ruokinnallisia ongelmia pariin vuoteen... No viikko sitten halvaantui yksi läski mamma :(
-
Itellä oli samat systeemit aikaisemmin... Kottaraisia väkirehu pari kertaa päivässä. Oli kyllä niin perheestä se homma verrattuna nykyiseen täysappeeseen. Aikaisemmin hehkutti ettei ole ollut ruokinnallisia ongelmia pariin vuoteen... No viikko sitten halvaantui yksi läski mamma :(
Onko loppulypsykauden mammat miten pulskassa kunnossa ja kuinka hankalaa sitä on appeella hallita? Joillakin alttius sairastua aineenvaihdunnallisiin on myös pirun paljon erilainen kuin muilla saman ryhmän elukoilla.
Sellanen juttu vaan että jos meen vaihtamaa paalainta vaunuun niin eihän siitä saa kuin nippa nappa välirahan tuen piiriin. Melkein kannattais jo myydä polkuhinnalla ja ostaa suoraan vaunu tuetusti. Tai sitten ostaa joku hyvä miljoona tuntia pyörinyt seko, jonka kanssa saa puuhastella ja ätistä ihan yhtä paljon kuin nykyisen vekottimen kanssa.. ;D
-
Urakointi lehdessä oli esittelyssä urakointiyhtiö jonka liikevaihto oli noin 500 th. voitto oli 24 th.Oliko juttuun pujahtanut virhe kun voitto oli siivoojan palkka. ;D
-
Urakointi lehdessä oli esittelyssä urakointiyhtiö jonka liikevaihto oli noin 500 th. voitto oli 24 th.Oliko juttuun pujahtanut virhe kun voitto oli siivoojan palkka. ;D
En ole lukenut, mutta jos yhtiön (oy) omistaja on esim. maksanut yhtiöstä itselleen palkkaa 30 tonnia ja sen lisäksi voittoa tulee 24 tonnia yhteensä siis tienaa kohtuullisilla veroilla 54 tonnia. Ja jos tuollaisen firman eteen tekee esim. reilu 1000 tuntia töitä vuodessa, niin sekin on eri kuin se että tekee 2500+ tuntia lehmäyrittäjänä jonkun 40 tonnin eteen. :-\
-
Osakeyhtiöstä puhuttaessa olisi tärkeää tietää puhutaanko liikevoitosta vai voitosta (tuloksesta verojen jälkeen) ja onko tulos/voitto oikaistu laskennallisella yrittäjän/omistajien palkalla, jos sitä ei ole maksettu. Yleensä, jos kyseessä jokin talouslehti ja siellä verrataan yrityksiä, on pohjautuvat niiden tulokset tilinpäätösanalyysin menetelmin oikaistuihin tuloslaskelmiin.
Maatalouslehtien tarinoita on aina syytä hivenen epäillä.
-
Urakointi lehdessä oli esittelyssä urakointiyhtiö jonka liikevaihto oli noin 500 th. voitto oli 24 th.Oliko juttuun pujahtanut virhe kun voitto oli siivoojan palkka. ;D
En ole lukenut, mutta jos yhtiön (oy) omistaja on esim. maksanut yhtiöstä itselleen palkkaa 30 tonnia ja sen lisäksi voittoa tulee 24 tonnia yhteensä siis tienaa kohtuullisilla veroilla 54 tonnia. Ja jos tuollaisen firman eteen tekee esim. reilu 1000 tuntia töitä vuodessa, niin sekin on eri kuin se että tekee 2500+ tuntia lehmäyrittäjänä jonkun 40 tonnin eteen. :-\
Asia on just näin, mutta koitapas selittää tätä asiaa vaikkapa sassille :)
-
Urakointi lehdessä oli esittelyssä urakointiyhtiö jonka liikevaihto oli noin 500 th. voitto oli 24 th.Oliko juttuun pujahtanut virhe kun voitto oli siivoojan palkka. ;D
En ole lukenut, mutta jos yhtiön (oy) omistaja on esim. maksanut yhtiöstä itselleen palkkaa 30 tonnia ja sen lisäksi voittoa tulee 24 tonnia yhteensä siis tienaa kohtuullisilla veroilla 54 tonnia. Ja jos tuollaisen firman eteen tekee esim. reilu 1000 tuntia töitä vuodessa, niin sekin on eri kuin se että tekee 2500+ tuntia lehmäyrittäjänä jonkun 40 tonnin eteen. :-\
Asia on just näin, mutta koitapas selittää tätä asiaa vaikkapa sassille :)
Mutta 500 tonnin liikevaihdon urakointiyrityksessö ei ole mitenkään mqhdotonta että käteen jää vaina 25 tonnia. Huonona vuonna tili voi olla tosi laiska.
-
70 luvulla jo huomattiin että koneurakointi on täysin kannattamatonta toimintaa,paljon pohinaa ja rähjyytä ,mutta vähän villoja. ;D ;D
-
70 luvulla jo huomattiin että koneurakointi on täysin kannattamatonta toimintaa,paljon pohinaa ja rähjyytä ,mutta vähän villoja. ;D ;D
Ei jokaisen kohdalla paikkaansa pidä .
Jouni kyllä kaivaa tappiokseen mutta Hänellä on hyvä palkka . ???
-
70 luvulla jo huomattiin että koneurakointi on täysin kannattamatonta toimintaa,paljon pohinaa ja rähjyytä ,mutta vähän villoja. ;D ;D
Ei jokaisen kohdalla paikkaansa pidä .
Jouni kyllä kaivaa tappiokseen mutta Hänellä on hyvä palkka . ???
2 v. ja koneen arvon verran tuli kaivettua, nyt pelkkää plussaa joka kuokallinen :D
-
Itellä oli samat systeemit aikaisemmin... Kottaraisia väkirehu pari kertaa päivässä. Oli kyllä niin perheestä se homma verrattuna nykyiseen täysappeeseen. Aikaisemmin hehkutti ettei ole ollut ruokinnallisia ongelmia pariin vuoteen... No viikko sitten halvaantui yksi läski mamma :(
Onko loppulypsykauden mammat miten pulskassa kunnossa ja kuinka hankalaa sitä on appeella hallita? Joillakin alttius sairastua aineenvaihdunnallisiin on myös pirun paljon erilainen kuin muilla saman ryhmän elukoilla.
Sellanen juttu vaan että jos meen vaihtamaa paalainta vaunuun niin eihän siitä saa kuin nippa nappa välirahan tuen piiriin. Melkein kannattais jo myydä polkuhinnalla ja ostaa suoraan vaunu tuetusti. Tai sitten ostaa joku hyvä miljoona tuntia pyörinyt seko, jonka kanssa saa puuhastella ja ätistä ihan yhtä paljon kuin nykyisen vekottimen kanssa.. ;D
Heh... Hauska huomata kirjoitusvirheet jälkeen päin kun kirjoittelee puhelimella :)
Ei ole ollut ongelmia lihomisien kanssa "normaaleilla" lehmillä. Ilmeisesti energiataso appeessa on hyvin kohdillaan. Sitten on näitä raskasrakenteisia eläimiä joille voi tarttua kylkiin läskiä, mutta tämä oli oikeasti ensimmäinen poikimishalvaus kohta kahteen vuoteen ja kenellekkään ei ole annettu kalsiumia ennen tai jälkeen poikimisien tai mitään muutakaan "lääkettä". Lehmä osaa näköjään säädellä syönnin ja vähentää ruoan määrää kun maitotuotoskin lähtee putoamaan.
-
Se on jännä funktio tuossa rehunteon ulostamisessa urakoitsijapoloiselle sekä myös rehun tekemisurakoinnissa. Kumpikaan ei tunnu kannattavan... :-X
-
Se on jännä funktio tuossa rehunteon ulostamisessa urakoitsijapoloiselle sekä myös rehun tekemisurakoinnissa. Kumpikaan ei tunnu kannattavan... :-X
Siinä on sellaine juttu että omilla koneilla puljatessa ei muisteta ihan kaikkia kuluja laskea jolloin kaikki tuntuu edulliselta.
Sitten taas tuntuu oman kokemuksen perusteella että kun ajomäärät nelinkertaistuu urakoinnin myötä niin rikkoutumisia sattuu tosi paljon herkemmin kuin omia vähäisiä puljatessa.