Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 24.08.14 - klo:12:25
-
"Grinstad ei tee kuin yhden sadon", "apilakin on (lähes) kaikki surkeaa", nataa ei syö mikään ja sinimailanen talvehtii vain tuurilla, samoin raiheinät.
Mutta mikä olisi vähiten huono seos Lounais-Suomen saville tai Pohjanmaan parhaille lohkoille?
Voi erikseen ehdottaa täydennys- ja perustusseoksia kylvöaika- (ja tapa)suosituksineen. :)
-
Entäs koiranheinä?
Ei ihan niin maittavaa mutta kasvupotentiaalia löytyy reippaasti.
-
Täytyy laittaa vähän kustakin pussista. ;D Monipuolinen seos, joku toimii aina.
-
Sotke sekasin puolenkymmentä timotei-lajiketta, niin kai sieltä joku nousee syssymmälläkin. Mistä muuten noin negatiivinen suhtautuminen, mulla ei oo koskaan ollut ongelmaa, että nurmet ei olis kasvanu vaadittavasti ja ollaan kuitenkin aika pohjoisessa sieltä lounaasta katsottuna?
-
Sotke sekasin puolenkymmentä timotei-lajiketta, niin kai sieltä joku nousee syssymmälläkin. Mistä muuten noin negatiivinen suhtautuminen, mulla ei oo koskaan ollut ongelmaa, että nurmet ei olis kasvanu vaadittavasti ja ollaan kuitenkin aika pohjoisessa sieltä lounaasta katsottuna?
Aloitusviestiin lähinnä kokosin negatiivisia kommentteja joita olen lukenut ;)
Tarkoitus siis että ne jotka tietää tai arvaa mikä parhaiten toimii, voisivat pistää lajikkeet ja prosentit esille nyt eikä sitten kesäkuun alussa kun mitään niistä siemenistä ei ole myyty enää kuukausiin.
-
Sotke sekasin puolenkymmentä timotei-lajiketta, niin kai sieltä joku nousee syssymmälläkin. Mistä muuten noin negatiivinen suhtautuminen, mulla ei oo koskaan ollut ongelmaa, että nurmet ei olis kasvanu vaadittavasti ja ollaan kuitenkin aika pohjoisessa sieltä lounaasta katsottuna?
Lounaassa on liian kuivaa, säilis antaa yhden hyvän sadon ja sitten se odelma kituu loppukesän.
Ehkä antin pitäisi kylvää kaktuksia. Tai sitten hyväksyä se, että kuivuus rajoittaa satoa. Ruokonata voisi kasvaa parhaiten, sinimailanenkin voisi kasvaa (paitsi esim. mun koeala saviseudulla kuoli tänä vuonna kuivuuteen)...
Mä luulen, että niittokorkeus pitäisi nostaa 10 senttiin. Ja niittää 1 sato kesäkuun 7.päivä.
-
Tänä vuonna eniten tonneja minimaalisella typpilannlituksella antanut seuraava seos:
Grindstad Timotei 20%
Nuutti Timotei 20%
Tuure Timotei 20%
nurmi-, rainata ja englannin raiheinä 20%
Atlantis puna-apila 12 %
Frida alsikeapila 4 %
Vysocan valkoapila 4%
Nämä Savon multavilla hiedoilla.
-
Tänä vuonna eniten tonneja minimaalisella typpilannlituksella antanut seuraava seos:
Grindstad Timotei 20%
Nuutti Timotei 20%
Tuure Timotei 20%
nurmi-, rainata ja englannin raiheinä 20%
Atlantis puna-apila 12 %
Frida alsikeapila 4 %
Vysocan valkoapila 4%
Nämä Savon multavilla hiedoilla.
Mitä siin laitumella oli
-
Mutta jos sekoittaa 10 eri timppalajiketta niin mistä niistä sitten tietää mikä toimii ja mikä ei ???
-
Tänäkesänä kylvin seosta jossa oli
-koiranheinää
-Nuutti timoteitä
-sinimailasta
-alsikeapilaa
-valkoapilaa
Ensikesänä lisään seokseen todenäköisesti puna-apilaa ainakin ja voisi siihen laittaa ruokonataa ja nurminataa.
Pintajuuriset kasvit tuovat pellon pintaan kantavuutta ja syväjuuriset löytävät veden kuivana aikana syvältä ja muokkaavat maan rakennetta.
-
Tänä vuonna eniten tonneja minimaalisella typpilannlituksella antanut seuraava seos:
Grindstad Timotei 20%
Nuutti Timotei 20%
Tuure Timotei 20%
nurmi-, rainata ja englannin raiheinä 20%
Atlantis puna-apila 12 %
Frida alsikeapila 4 %
Vysocan valkoapila 4%
Nämä Savon multavilla hiedoilla.
Mitä siin laitumella oli
Missä käveltiin oli italianraiheinää. Tien toinen puoli muuten em. seos paitsi ouna-apila korvattu Tuurella..
-
Kivennäismaille ruokonata, englannin raiheinä ja sinimailanen. Multamailla pitää sinimailanen korvata alsikeapilalla.
-
kolmea timppaa, kahta apilaa, sinimailasta, nurminataa
Tuo on kyllä tuottanut hyvää satoa monta vuotta perustettuna suojaviljaan 100kg ohraa ja nurmiseosta 35kg/ha ja vilja korjattu vihantana rehuksi + toinen satoa syksyllä. Onnistuu todella hyvin heinän perustaminen näin pohjanmaan turvepelloilla. Lannoitus sato vuosina keväällä 200kg 28-3-5 pussista ja kesällä 100kg typpi27 + lietettä mitä riittää 8)
-
miten muilla kasvannu raision vauhti 2 ? itellä on kasvannu aika hyvin vaikka on toooosi vaatimaton pelto tolle mutta toi sinim. ei ole noussu kun on pht kai persiillään ja huono kesä tolle. ens vuonna kylvän uudestaan tolla jos vaan joku myy siemenet.
-
Rannikkosavilla ruokonata ja valkoapila taitavat olla kestävimpiä. Muut apilat kestävät myös se kolmisen vuotta. Jostakin syystä on "timpalle" ollut kaksi huonoa talvea peräkkäin, viime vuonna sitä oli kovin vähäisesti, tänä vuonnakin vain välttävästi osalla maita. Sinimailanen on pärjännyt itsellä mahtavasti monina vuosina, mutta tämän keväinen takatalvi teki mailaspoloille exodusta. Edellisvuosien parhaimmalta mailaspellolta ei tullut satoa juuri lainkaan tänävuotena. Englantilaiset raiheinät eivät selviä kymmenestä talvesta yhdeksästä kovinkaan hyvin...:'(
-
Timppaa 20 kg
alsiketta 4kg
puna-apila vajaakg
valkoapila vajaakg
Aikaisemmin kylvömäärä oli 10 kiloa isompi, suhteet samat. Timppa lajikkeita ollut monia kaikki toimineet. Apila katoaa kolmessa neljässä vuodessa, jonka jälkeen saa vielä pari-kolme melko puhdasta timppasatoa talviruokintaan. Tärkeintä on muistaa laittaa se 100 tonnia lantaa perustamisen yhteydessä, niin varmistaa kolme-neljä vuotta kovat kaksi satoa. Perustaminen suoraan nurmeksi viherlannoituksen kautta tai harvalla suojaviljalla, siten että sato ajoissa paaliin. Puitavalla suojaviljalla luomussa tulee vääjäämättä rikkoja ekan vuoden satoon.
-
Tärkeintä on muistaa laittaa se 100 tonnia lantaa perustamisen yhteydessä
Kuinka laimeaa se olki/turve kuivikelanta on?
-
Tärkeintä on muistaa laittaa se 100 tonnia lantaa perustamisen yhteydessä
Kuinka laimeaa se olki/turve kuivikelanta on?
Enne kyntöö...
Tasausäestykse jäläkee...
kylyvömuakkaukse välis...
ja katteeks....
100 tn per kiarros nin timpoti saattaa jo multavammisa kohorisa kasvaa...!
-
Tärkeintä on muistaa laittaa se 100 tonnia lantaa perustamisen yhteydessä
Kuinka laimeaa se olki/turve kuivikelanta on?
Liukoista typpeä 0,23 kg/kuutio ja fosforia 0,63 kg/kuutio.
Karjanlantapoikkeuksella pikkasen pyöristämällä mahtuu ihan laillisiin lannoitusrajoihinkin 8)
Typestä osa hidasliukoista, vaikuttaa piiiitkäään ;D
-
Kyllä sitä paskaa kannattaa ajaa kunnolla ennen uuden nurmen perustamista 8)
-
ei se ainakaan hukkaan mäne, silleen että livettää! sinnehän sitä saa hyvin piilotettua.
-
mah. ootko huomannu miten on mailaselle käyny? onko kasvua vielä näkynny vai menikö kokonaan? itellä oli keväällä kivasti kasvussa mutta kesäkuun talvi rokotti ja jäi kait nyt muitten jalkoihin, paria kolmea häippää lukuunottamatta kyllä männy... multa. hietamoreenilla oli mutta en ympänny sitä siementä joten sekin kait osasyy.
-
mah. ootko huomannu miten on mailaselle käyny? onko kasvua vielä näkynny vai menikö kokonaan? itellä oli keväällä kivasti kasvussa mutta kesäkuun talvi rokotti ja jäi kait nyt muitten jalkoihin, paria kolmea häippää lukuunottamatta kyllä männy... multa. hietamoreenilla oli mutta en ympänny sitä siementä joten sekin kait osasyy.
Josse mailasta olsi ollu ei olsi ens talavana elikoolla syämistä...! :o
-
Paras nurmiseos? Ei kai sellaista olekaan... Vuodesta ja maalajista riippuen toimii paremmin erilaiset nurmi-/palkokasvit. Lounaan kuiville savikoille varmaan ruokonata-koiranheinä voi olla ainoat menestyvät kasvit? Mulla on seoksessa timppaa jonkin verran ja ryyditettynä ruoko- tai nurminadalla ja englanninraiheinällä jota on noin maalajista riippuen aika runsaastikin seoksessa. Lisäksi vielä nurmipalkokasveja...
Englanninraiheinä talvehtii kohtuullisesti kunhan pellossa on ravinteita ja vesi ei seiso pellolla. Puhdas rainatapelto + puna-apila peltokin löytyy ja se on kasvanut kaikista voimallisimmin vaikka ikää on jo kolme vuotta. Satoa rainadasta ei kuitenkaan tunnu tulevan puhtaana. Kasvutyyppi hieman samanlainen kuin ruokonadalla... Kasvaa liian matalana ja on tosi lehtevää. Ei varjosta rikkakasveja kovinkaan hyvin kun makaa maata pitkin... Sinimailaspelto taitaa olla kolmannen kerran korjuuvuorossa ihan pian. Sinimailanen on sellainen kasvi että en luottais kovin rohkeasti. Tuvan vieressä on lohko jossa mailanen on menestynyt hyvin vaihtelevasti. Osin kasvaa tosi rajusti ja sitten ei ole ollenkaan. Onneksi kaverina on valkoapilaa ja englanninraiheinää.
Meillä on varmaan helpoimmat mahdolliset maat viljeltävänä. Hikeviä hietikoita pääosin ja tietenkin niitä eloperäisiä. Kuivuus koitteli tänä suvena pahasti ja hiekkaisimmilla töyräillä nurmet paloi ihan karrelle toiselle sadolle. K-pohjanmaan rannikolla voi olla hyvin paljon samat ongelmat kuin lounaissuomessakin. Yleisimmin kärsitään kuivuudesta pahasti, mutta maalajit on toki erilaisia...