Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Paalaaja - 19.05.14 - klo:00:19
-
Ympäristöministeriö tekee jälleen aivan kotikutoisesti Suomeen asetusta, jolla maatalouden kustannukset kasvavat ja byrokratia lisääntyy. Mm. patterointi pellolla meinataan kutakuinkin lopettaa.
Käytännössä kirjanpitovaateilla lannankäytöstä nollattaan mahdollisuus jättäytyä ympäristötuen ulkopuolelle. Seuraava askel todennäköisesti on, että todetaan taas uusien asioiden(lohkokirjanpidon) olevan lakiperustaisia, ja siksi vailla kustannuskompensaation tarvetta ymppituessa...
On se yhtä Hvettiä kun meillä on tasavallassa hallitus, jossa näiden yksien ex-stallariviherhippien hallitseman ministeriön annetaan neljässä vuodessa viedä läpi kaikki vuosikymmenien märkien unien kliimaksit!
Koskinen HALOO, hallitus haloo!! >:(
http://www.ym.fi/download/noname/%7B8AA68C30-A91D-40DC-B63A-56DD27EF4DE4%7D/99052
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2014/Lausuntopyynto_luonnoksesta_valtioneuvos%2829175%29
-
eikös koskinen lähteny jyykin kanssa samalla oven avauksella? tais säästää saranoita moisella! on se vaan että on niiiiin hyvä hallitus että oikein pie..... naurattaa! saa paljon aikaan lyhyessä ajassa ja kaikki meille vain hyvää!!!!!! kiitti vaan, veeti!
-
Hallinto vieraantuu maataloudesta ja päinvastoin. Kohta mennään jo venäjän touhulla, asiakirjat ja byrokratia järjestyksesä ja käytännössä pellolla tapahtuu jotain aivan muuta.
-
Lukaisin asetusehdotuksen läpi enkä löytänyt siitä mitään erityisen typerää. Tottakai tulee yksittäisille tiloille kustannuksia että saa rakennettua vaikka kunnon lantalat, mutta rahaa palaa myös aina kun ravinteet päätyy muualle kuin kasville
-
Kai siellä vaaditaan lantalat myös kasvinviljelytiloille ??? Olis tasapuolista
-
Lannan määrä kasvaa esimerkiksi naudan kuivalanta 65%. Nuo määrät pitänevät paremmin paikkaansa kuin vanhat taulukot, ainakin sitä tulee reippaasti enemmän kuin vanhat taulukkoarvot. Monien lantalat täyttävät vanhat taulukkoarvot, mutta todellisuudessa ne ovat riittämättömät. Jos patterointi kielletään ensi vuodenvaihteessa tulee aika kiire rakentaa uusia lantaloita. :o
Patteroimalla pystytään lantaa ajamaan etälohkoille, joiden fosforiluvut ovat alhaiset. Jos patterointi kielletään joudutaan lanta ajamaan lähemmille lohkoille, jotka eivät fosforilannoitusta välttämättä tarvitse ja hankkimaan lannoitefosforia etälohkoille. Kaksi viikkoa ennen kylvöä ei näille maille ainakaan pysty lantaa siirtämään, maa alkaa kantamaan perävaunua noin viikkoa ennen kylvöaikaa. Viikossa ei pystytä siirtämään riittävästi lantaa kauemmille lohkoille kun mahdollisilla urakoitsijoillakin on kiirettä tuohon aikaan ja kuorma-autoilijat eivät mielellään lannansiirtoon ryhdy. Lisäksi kuorma-autolla ei kaikkille lohkoille pysty ajamaan kelirikkoaikaan.
-
Se on rakennettava lantavarastoja etälohkolle. Eikös se olisi jo ligistiikan kannaltakin järkevää tehdä ne sinne jos joudutaan kuitenkin lisää tekemään.
-
Ne etälohkot on vuokrapeltoja, joiden sopimuksen jatkuvuudesta ei ole tietoa.
Jos pattereista tulee valumia luulisi sen jotenkin patterin ympäristön kasvussa näkyvän. Joskus oli patteri nurmilohkolla vielä kesän ylikin. Parinkymmentä senttiä patterin ympärillä nurmi kasvoi paremmin.
-
Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.
HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?
-
Karjanlannassa kulut tulevat maalaisille ja yhdyskuntajätteessä kaupunkilaisille. ::)
-
Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.
HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?
Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .
Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.
Petri
-
Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.
HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?
Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .
Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.
Petri
Silloin kuin itsellä oli viellä lehmiä, niin silloin useasti mietin millä sais sen kuivalannan "palamaan" siellä lantalassa ollessa mahdollisimman tehokkaasti, sillä se poistaisi monta ongelmaa lannan jatkokäsittelystä ja varastoinista. Onneksi lopetin eläinten pidon ennen kuin aloin rakentelemaan paskaputken päähän mitään purkukela viritelmiä ja etsimään jotain lahoittaja bakteeri coktailia jonka olis lantakouruun laittanut kastelukannulla, ennen kun lantakoneen käynistää.
-
Silloin kuin itsellä oli viellä lehmiä, niin silloin useasti mietin millä sais sen kuivalannan "palamaan" siellä lantalassa ollessa mahdollisimman tehokkaasti, sillä se poistaisi monta ongelmaa lannan jatkokäsittelystä ja varastoinista. Onneksi lopetin eläinten pidon ennen kuin aloin rakentelemaan paskaputken päähän mitään purkukela viritelmiä ja etsimään jotain lahoittaja bakteeri coktailia jonka olis lantakouruun laittanut kastelukannulla, ennen kun lantakoneen käynistää.
Riittävästi kuivikkeita. Ja niitä pitää olla aika lailla, kuivikkeen määrälle on karkeasti kolme vaihtoehtoa:
- vähän. Lanta ei pala, vaan säilyy sinällään.
- vähää enemmän. Lanta palaa, mutta kuiviketta on niin vähän, että typpi ei sitoudu kuivikkeisiin -> ammoniakkitappiot suuret
- riittävästi. Lanta palaa, liukoinen typpi sitoutuu kuivikkeisiin, vapautuu vähitellen pellossa.
Petri
-
Riittävästi kuivikkeita. Ja niitä pitää olla aika lailla, kuivikkeen määrälle on karkeasti kolme vaihtoehtoa:
- vähän. Lanta ei pala, vaan säilyy sinällään.
- vähää enemmän. Lanta palaa, mutta kuiviketta on niin vähän, että typpi ei sitoudu kuivikkeisiin -> ammoniakkitappiot suuret
- riittävästi. Lanta palaa, liukoinen typpi sitoutuu kuivikkeisiin, vapautuu vähitellen pellossa.
Petri
Riippuu myös kuivikkeesta ja lannanpoistokoneesta. Oljen kanssa palaa helpommin kuin turpeen. Puristimella poistettu lanta palaa huonommin kuin päältätäytettävä lantala. Turve todennäköisesti sitoo liukoista typpeä muita kuivikkeita tehokkaammin.
-
Tuo palaminen vaatii kyllä aikaakin. Meillä on toissa talvista sontaa heinällä kasattuna siiloon ja nyt on muhinut sellaiseksi unelmalannoitteeksi. Eilittäin takapihalle sitä muutaman kauhan kippasin ja koostumus täydellistä kompostia. Tuolla meidän lantalassa ei tällaista tavaraa ole, vaikka sitä siellä lapataan edestakaisin. Olisikohan se kompostin kanssa sama resepti: happea, kortta ja lantaa oikeassa suhteessa, niin homma toimii.
-
No joo ... :( :( :( Kyllä mun paskanajo ainakin on perustunut pitkälti patterointiin. Joitakin lohkoja sijaitsee alueella, missä satunnaisina :( keväinä on painorajoitettuja teitä. Lisäksi yli 5km matkoja muutenkaan en ole paskakärryt perässä tehnyt. Yks kytö taas niin savisen tien päässä, että ojia ei sitten enää paskarallin jälkeen ole vaan tienpinta on alempana , kuin ojan pohjat. Eli ns. kotomaat 1/5 pinta-alasta olis lannanlevitysalaa. Arvatkaapa missä suunnassa olis fosforin tarvetta ja missä ei ? :( Ja nuo kotomaat on muutenkin laitumena ;D Taas yksi todella hyvä syy ajatella noiden kantturoiden poistoa. Ai niin ei noi YLö 6500 "paskakärrytkään" mitkään pitkänmatkan kuljettimet ole :(
-
Yks jännä juttu on se miten toitotetaan, että tukipotti kokonaisuutena ei olisi tuotantotukea vaan korvausta ympäristötoimenpiteistä. Vaikka tämä onkin ollut alkuperäinen ideologia, ja näin haluttaisiin ehkä edelleenkin ajatella ja perustella jotain muutoksia sillä, niin mitenkäs on käytännössä. Kun nimittäin se tukipotti aikapalailla on tuotantotukea, tai siis siitä on ikään kuin markkinavoimien muklaamana käytännössä sitä tullut.
-
Ne etälohkot on vuokrapeltoja, joiden sopimuksen jatkuvuudesta ei ole tietoa.
Jos pattereista tulee valumia luulisi sen jotenkin patterin ympäristön kasvussa näkyvän. Joskus oli patteri nurmilohkolla vielä kesän ylikin. Parinkymmentä senttiä patterin ympärillä nurmi kasvoi paremmin.
Niin meinaatko että patteroinnin kieltäminen perustuisi johonkin faktoihin siitä, että niistä oikein perustettuna olisi jokin merkittävä ympäristöhaitta.
-
Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.
HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?
Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .
Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.
Petri
Oli tarkotus tuonne jotain pointteja viestittää, mutta kas kun aihio jäi viimeistelemättä ja lähettämättä kesken kiireiden. Aivan liian kätevästi oli tuohonkin varattu aikaa tutustua ja antaa palautetta.
-
Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.
HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?
Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .
Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.
Petri
Oli tarkotus tuonne jotain pointteja viestittää, mutta kas kun aihio jäi viimeistelemättä ja lähettämättä kesken kiireiden. Aivan liian kätevästi oli tuohonkin varattu aikaa tutustua ja antaa palautetta.
Sama juttu: Muutenkin pitkää päivää tässä kohtaa työntäessä, ei rakentavan ja asiantuntevan palautteen muotoiluun liiennyt tällä kohtaa aikataulusta tilaa. Vähän konkreettisemmin omalle tontille osuvan kylän yleiskaavan vastineen sentään sain eräänä yösydännä väännettyä.
MUTTA ainahan maailman tuskaa voi työntää bittiavaruuden tuolle puolen agroon.... ???
-
Ne etälohkot on vuokrapeltoja, joiden sopimuksen jatkuvuudesta ei ole tietoa.
Jos pattereista tulee valumia luulisi sen jotenkin patterin ympäristön kasvussa näkyvän. Joskus oli patteri nurmilohkolla vielä kesän ylikin. Parinkymmentä senttiä patterin ympärillä nurmi kasvoi paremmin.
Niin meinaatko että patteroinnin kieltäminen perustuisi johonkin faktoihin siitä, että niistä oikein perustettuna olisi jokin merkittävä ympäristöhaitta.
Perustuu, perustuu!
Onhan siellä tutkimuspohjana nurmelle joulukuussa hangelle levitetty lanta. Sen antamilla tuloksilla tultiin johtopäätökseen, kuinka vaarallista tuo lannan syyslevitys onkaan! Ja varmaankin myös patteroinnin valumat arvioitiin samalla järjen köyhyydellä. No, SYKEn "asiantuntijat"... Arvaahan sen.
-
Lukaisin asetusehdotuksen läpi enkä löytänyt siitä mitään erityisen typerää. Tottakai tulee yksittäisille tiloille kustannuksia että saa rakennettua vaikka kunnon lantalat, mutta rahaa palaa myös aina kun ravinteet päätyy muualle kuin kasville
Ravinteilla on toki hintansa, mutta niin infrallakin, varsinkin jos ruvetaan puhumaan kelirikon kestävistä peltoteistä.
Esitys henkiin minun laseillani luettuna sitä kirjoituspöydän takaista utopiaa, jossa katsellaan kapeasta lävestä maailmaa. Ja sen läven klasikin vielä vääristää näkymää.
Kotimaan tuotanto ei yksinkertaisesti kestä enää yhtään kotikutoisia kustannusautomaatteja.
Ja nämä päästöt ja rehevöityminen: Suomi on tässäkin asiassa Euroopan pulmunen, mutta eihän se riitä!
"Suomen tavoite tarkoittaa liki 20 prosentin leikkausta ammoniakkipäästöihin ensi vuosikymmenen alusta lähtien. Vain Tanskalla on yhtä tiukkaa. Sen pitää leikata 24 prosenttia vuoden 2005 laskennallista ammoniakkipäästöistä, kun Ruotsi on sitoutunut 15 prosentin leikkaukseen.
EU:n isot maatalousmaat Ranska ja Saksa tyytyvät 4–5 prosentin leikkauksiin vuosina 2020–2029. Ruuvia kiristetään vasta sen jälkeen.
Päästöjä ehdotetaan suitsittavaksi muun muassa lannan varastointia ja levitystä kehittämällä sekä tarkentamalla karjan rehustusta vähemmän valkuaista sisältäväksi." MT 19.5.2014
-
Jos pelto ei vietä ojiin tai vesistöihin päin, niin ei varmasti tule patterista mitään valumia peltoon. Sitä minä en ymmärrä että kuivalantaa ei saisi ajaa patteriin, mutta yhdyskuntakompostia saa taas ajaa missä voi olla raskasmetalleja mukana.
HEI HALOO!!! MISSÄ ON VILLE NIINISTÖN JÄRKI TAAS?
Kait lausuit annettuna aikana sinne, minne pitää lausua? Itse kirjailin asiallisen vastineen + vähän suoraa vaikuttamista. Ti: onhan tässä vielä 50 min aikaa, kirjaamo.ym@ymparisto.fi .
Tuon patteroinnin suhteen Make on just oikeassa, suurin ongelma pitkällä aikavälillä on juuri tuo, että se p..kakuorma rupea taas perinteiseen malliin kaatumaan siihen navetan päähän. Patteri asiallisesti peitettynä (siis pressu tai ns. kompostihuopa yms. vastaava), niin ei valu. Olki- ja turvepeitteiden suurin vaikutus on levittäjää työllistävä, ei muuta. Ja tuo peittäminen olisi vielä helppo valvoakin.
Petri
Oli tarkotus tuonne jotain pointteja viestittää, mutta kas kun aihio jäi viimeistelemättä ja lähettämättä kesken kiireiden. Aivan liian kätevästi oli tuohonkin varattu aikaa tutustua ja antaa palautetta.
Sama juttu: Muutenkin pitkää päivää tässä kohtaa työntäessä, ei rakentavan ja asiantuntevan palautteen muotoiluun liiennyt tällä kohtaa aikataulusta tilaa. Vähän konkreettisemmin omalle tontille osuvan kylän yleiskaavan vastineen sentään sain eräänä yösydännä väännettyä.
MUTTA ainahan maailman tuskaa voi työntää bittiavaruuden tuolle puolen agroon.... ???
Häiritseekö ketään muuta mikä oikeudellinen tenkkapoo on se, että sääntösakarit voivat säätää lakeja väärin perustein, määräten toimia jotka eivät johda väitettyihin tavoitteisiin.
-
Lukaisin asetusehdotuksen läpi enkä löytänyt siitä mitään erityisen typerää. Tottakai tulee yksittäisille tiloille kustannuksia että saa rakennettua vaikka kunnon lantalat, mutta rahaa palaa myös aina kun ravinteet päätyy muualle kuin kasville
Ravinteilla on toki hintansa, mutta niin infrallakin, varsinkin jos ruvetaan puhumaan kelirikon kestävistä peltoteistä.
Tavallinen laakasiilo kauempana olevien peltojen vieressä ei kovin kummoisia maksa.
Päästöjä ehdotetaan suitsittavaksi muun muassa lannan varastointia ja levitystä kehittämällä sekä tarkentamalla karjan rehustusta vähemmän valkuaista sisältäväksi." MT 19.5.2014
Onko jollain tietoa mitä mahtavat tarkoittaa karjan rehustuksen tarkentamisella?
-
Tavallinen laakasiilo kauempana olevien peltojen vieressä ei kovin kummoisia maksa.
:( :( :(
Mistä näitä loisto ideoita oikein sikiää. On muuten kaunista katseltavaa tyhjän panttina oleva betoni bunkkeri peltoaukealla, jossa säilötään paskaa esim. joka neljäsvuosi 2kk:n ajan kevättalvella. Tulee oikein maalaisromanttinen fiilis. Voipi olla että ihan joka lohkon reunaan ei edes näille rakennuslupaa myönnetä. Ja on lisäksi ihanan kustannustehokasta.
-
Ville Niinistölla ja kumppaneilla on kiire! Nyt valmistuu RAE hankeen toimesta uusi tutkimus karjanlannan vaikutuksista vesistöön.
Vuosi sitten tutkija sanoi että oli ollut yllätys ettei kotieläintiheän alueen päästöt olleetkaan sitä luokkaa kun oli ajateltu. VAAN PIENEMMÄT KUIN ALUEEN MISSÄ OLI PELKÄSTÄÄN KASVINVILJELYÄ!
Sanoi esim. että syväkyntö karjanlannan multauskeinona olisi miettimisen arvoinen asia. Sain myös sen käsityksen että voitaisiin käyttää isompia lietemääriä kasveilla.
-
Ville Niinistölla ja kumppaneilla on kiire! Nyt valmistuu RAE hankeen toimesta uusi tutkimus karjanlannan vaikutuksista vesistöön.
Vuosi sitten tutkija sanoi että oli ollut yllätys ettei kotieläintiheän alueen päästöt olleetkaan sitä luokkaa kun oli ajateltu. VAAN PIENEMMÄT KUIN ALUEEN MISSÄ OLI PELKÄSTÄÄN KASVINVILJELYÄ!
Sanoi esim. että syväkyntö karjanlannan multauskeinona olisi miettimisen arvoinen asia. Sain myös sen käsityksen että voitaisiin käyttää isompia lietemääriä kasveilla.
En ole oivaltanut tuon syksyllä muokkauksen ihanuutta. Kevään kuumalla pintaan levitetyn lannan multaus vähentää ammoniumtypen haihtumista ja ravinteet ovat paremmin juurten ulottuvilla. Mutta syksyllä muokattu maa altistuu sateen huuhdottavaksi. Kun muutoin suositaan kasvipeitteisyyttä, niin miksi lantaa saanut pelto pitää muokata? Parasta tietysti että pellossa olisi kasvusto sitomassa ravinteita kun levitetään.
Kehnojen teiden taakse kannattaa lanta viedä kylvöjen jälkeen oraille, nykyajan kuivalantavehkeillä ei jää levitysjäljestä kiinni. Peltokin on merkittävästi kuivempi muokkauskerroksen alta, eikä kylvökiireet ole sotkemassa levitystä.
-
Ville Niinistölla ja kumppaneilla on kiire! Nyt valmistuu RAE hankeen toimesta uusi tutkimus karjanlannan vaikutuksista vesistöön.
Vuosi sitten tutkija sanoi että oli ollut yllätys ettei kotieläintiheän alueen päästöt olleetkaan sitä luokkaa kun oli ajateltu. VAAN PIENEMMÄT KUIN ALUEEN MISSÄ OLI PELKÄSTÄÄN KASVINVILJELYÄ!
Sanoi esim. että syväkyntö karjanlannan multauskeinona olisi miettimisen arvoinen asia. Sain myös sen käsityksen että voitaisiin käyttää isompia lietemääriä kasveilla.
En ole oivaltanut tuon syksyllä muokkauksen ihanuutta. Kevään kuumalla pintaan levitetyn lannan multaus vähentää ammoniumtypen haihtumista ja ravinteet ovat paremmin juurten ulottuvilla. Mutta syksyllä muokattu maa altistuu sateen huuhdottavaksi. Kun muutoin suositaan kasvipeitteisyyttä, niin miksi lantaa saanut pelto pitää muokata? Parasta tietysti että pellossa olisi kasvusto sitomassa ravinteita kun levitetään.
Kehnojen teiden taakse kannattaa lanta viedä kylvöjen jälkeen oraille, nykyajan kuivalantavehkeillä ei jää levitysjäljestä kiinni. Peltokin on merkittävästi kuivempi muokkauskerroksen alta, eikä kylvökiireet ole sotkemassa levitystä.
Tyypillinen kirjoituspöydän takainen vastaus joka ei ota huomioon rehuntekoa eikä ruiskutuksia ja ehtiikö urakoitsija joka paikkaan .. teoreettinen oletus . :o
-
Tyypillinen kirjoituspöydän takainen vastaus joka ei ota huomioon rehuntekoa eikä ruiskutuksia ja ehtiikö urakoitsija joka paikkaan .. teoreettinen oletus . :o
Olen tuota tehnyt ihan pellolla kymmenisen vuotta. Ei ainakaan minun orasmaillani ole ollut mitään rehuntekijöitä. Nimenomaan tuohon aikaan urakoitsija ehtii kun kaikki kylvön alle tehtävät levitykset, joita on aina enemmistö, on tehty.
EI sillä, etteikö nykyinen patterointikäytäntö minulle kelpaisi. Se patterin paikka tahtoo olla hiukan hankala saada nättiin kylvöön.
-
Häiritseekö ketään muuta mikä oikeudellinen tenkkapoo on se, että sääntösakarit voivat säätää lakeja väärin perustein, määräten toimia jotka eivät johda väitettyihin tavoitteisiin.
Häiritsee.
1995 alkaen on toteutettu ympäristötukijärjestelmää.
Lannoitusta on vähennetty, suoria päästöjä vähennetty eritoten lantaloista, lannanlevitystekniikka ja -ajoitus tarkennettu, kasvipeitteisyyttä lisätty,
suojakaistat ylläpidetty, maanäytteet otettu säntillisesti.
Jos vesistöjen tila ei ole näillä parantunut, niin sitten tutkijat eivät ole alunperinkään olleet perillä ravinnekierron mekanismeista.
-
Viime viikolla levitettiin yhden päivän aikana 900 kuutiota lantaa pattereista ja mullattiin saman tien äkeellä. Sama homma levitysvaunulla lantalasta suoraan pellolle olis ollu ainaki parin viikon jobi ja joillain teillä kymmenen kelirikkoaikaan ajetun kuorman jälkeen ei tarttis yrittää samoja jälkiä henkilöautolla..
-
höh, tuo nyt on elvistelyä ja luonnon pilaamista sillä välivarastolla! kyllä virkamiäs tietää mikä on kansalle hyväksi!
-
En ole oivaltanut tuon syksyllä muokkauksen ihanuutta. Kevään kuumalla pintaan levitetyn lannan multaus vähentää ammoniumtypen haihtumista ja ravinteet ovat paremmin juurten ulottuvilla. Mutta syksyllä muokattu maa altistuu sateen huuhdottavaksi. Kun muutoin suositaan kasvipeitteisyyttä, niin miksi lantaa saanut pelto pitää muokata? Parasta tietysti että pellossa olisi kasvusto sitomassa ravinteita kun levitetään.
Kehnojen teiden taakse kannattaa lanta viedä kylvöjen jälkeen oraille, nykyajan kuivalantavehkeillä ei jää levitysjäljestä kiinni. Peltokin on merkittävästi kuivempi muokkauskerroksen alta, eikä kylvökiireet ole sotkemassa levitystä.
Suomessakin on monenlaisia olosuhteita. Lounais-Suomen savilla kun usein ei sada Vapun ja Juhannuksen välillä ei tahdo edes kylvön allekaan mullatun lannan ravinteet tulla kylvövuoden kasvin käyttöön.
Jos lannan levittää kasvustoon multaamatta pelto haisee koko keskikesän. Peltojen ympärillä on yleensä useampi omakotitalo. Tahtoo jo kylvön allekin levityksestä tulla sanomista vaikka lannat mullataan äkeellä samantien. Syyslevityksestä ei ole koskaan tullut naapureilta valituksia. Kyntäjä tulee samantien levittäjän perässä.
-
Tyypillinen kirjoituspöydän takainen vastaus joka ei ota huomioon rehuntekoa eikä ruiskutuksia ja ehtiikö urakoitsija joka paikkaan .. teoreettinen oletus . :o
Olen tuota tehnyt ihan pellolla kymmenisen vuotta. Ei ainakaan minun orasmaillani ole ollut mitään rehuntekijöitä. Nimenomaan tuohon aikaan urakoitsija ehtii kun kaikki kylvön alle tehtävät levitykset, joita on aina enemmistö, on tehty.
EI sillä, etteikö nykyinen patterointikäytäntö minulle kelpaisi. Se patterin paikka tahtoo olla hiukan hankala saada nättiin kylvöön.
Meilläpäin tuota viljan oraille levitystä on joku kokeillut huonolla menestyksellä . Ainoa varteen otettava toimi olisi levitys säilörehun ensimmäisen sadon jälkeen nurmen sängelle, mutta virkamiehet tekevät todennäköisesti multausvaatimuksilla tämänkin mahdottomaksi. Hajuhaitta kesäloma aikaan on siten kokonaan vielä huomioimatta.
-
Nurmelle minäkin olen enemmän levittänyt ja nimenomaan lounaan saviaavikolla. Jo ennen luomua lanta oli jossain määrin kompostoitua ja lannoitusvaikutus ei silloin voikaan olla äkkinäinen. Kattosonta on muinainen termi kylvön päälle levitetylle lannalle joka suojaa maata kuivumiselta ja hyödyttää matoja ja muuta maan elämää.
-
Häiritseekö ketään muuta mikä oikeudellinen tenkkapoo on se, että sääntösakarit voivat säätää lakeja väärin perustein, määräten toimia jotka eivät johda väitettyihin tavoitteisiin.
Häiritsee.
1995 alkaen on toteutettu ympäristötukijärjestelmää.
Lannoitusta on vähennetty, suoria päästöjä vähennetty eritoten lantaloista, lannanlevitystekniikka ja -ajoitus tarkennettu, kasvipeitteisyyttä lisätty,
suojakaistat ylläpidetty, maanäytteet otettu säntillisesti.
Jos vesistöjen tila ei ole näillä parantunut, niin sitten tutkijat eivät ole alunperinkään olleet perillä ravinnekierron mekanismeista.
Ainakin lähijoet ovat nykyään aivan täysin eri kunnossa kuin ennen EU:ta. Väri on keskikesälläkin savimaille sopiva ruskea eikä enää vihreä ja täynnä levämömmöä. Saaristossakaan en ole enää nähnyt vastaavia leviä kuin 90-luvulla. En tiedä mitkä toimet tilanteen on korjannut, mutta joku ainakin.
-
Sittenhän toimien vaikutus saattaa olla todennettu jo.
Tarvitaanko sitten lisätiukennuksia?
-
Häiritseekö ketään muuta mikä oikeudellinen tenkkapoo on se, että sääntösakarit voivat säätää lakeja väärin perustein, määräten toimia jotka eivät johda väitettyihin tavoitteisiin.
Häiritsee.
1995 alkaen on toteutettu ympäristötukijärjestelmää.
Lannoitusta on vähennetty, suoria päästöjä vähennetty eritoten lantaloista, lannanlevitystekniikka ja -ajoitus tarkennettu, kasvipeitteisyyttä lisätty,
suojakaistat ylläpidetty, maanäytteet otettu säntillisesti.
Jos vesistöjen tila ei ole näillä parantunut, niin sitten tutkijat eivät ole alunperinkään olleet perillä ravinnekierron mekanismeista.
Ainakin lähijoet ovat nykyään aivan täysin eri kunnossa kuin ennen EU:ta. Väri on keskikesälläkin savimaille sopiva ruskea eikä enää vihreä ja täynnä levämömmöä. Saaristossakaan en ole enää nähnyt vastaavia leviä kuin 90-luvulla. En tiedä mitkä toimet tilanteen on korjannut, mutta joku ainakin.
Varmasti on jotain muuttunutkin. Ehkä jopa maatalouden osalta.
Täälläpäin joesta kasteluveden ottaneet tiesivät aina koska palkansaajat pääsivät päivätoimestaan kotio. Jokivesi alkoi lähes kellon tarkkuudella vaahtoamaan pumpatessa...
Varmaan nuo yhteiskunnan jätevesien puhdistuskin on vaikuttanut johonkin sekä pesuaineiden fosfaatti rajoitukset.
-
Eurassako se nyt oli että epäillään kaupungin jätevedenpuhdistamon pilanneen vesistön siihen pisteeseen ettei MAANVILJELIÄT VOI VETTÄ KÄYTTÄÄ EDES PELTOJEN KASTELUUN! ::)
-
Eurassako se nyt oli että epäillään kaupungin jätevedenpuhdistamon pilanneen vesistön siihen pisteeseen ettei MAANVILJELIÄT VOI VETTÄ KÄYTTÄÄ EDES PELTOJEN KASTELUUN! ::)
Eurassa sijaitseva jätevedenpuhdistamo ohijuoksuttaa jätevettä Eurajokeen niin paljon, että vettä ei voi käyttää edes kasvien kasteluun, viime kesänä sama tilanne..
Ympäristöministeriön leväperäinen suhtautuminen kyseiseen tapaukseen panee ihmettelemään, kun samaan aikaan näperrellään maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi keinoilla, joilla ei päästä tavoitteeseen. Mikäli ammoniakkipäästöjä oikeasti haluttaisiin leikata 20% pitäisi eläinten ruokintaakin muuttaa.
-
Eurassako se nyt oli että epäillään kaupungin jätevedenpuhdistamon pilanneen vesistön siihen pisteeseen ettei MAANVILJELIÄT VOI VETTÄ KÄYTTÄÄ EDES PELTOJEN KASTELUUN! ::)
Eurassa sijaitseva jätevedenpuhdistamo ohijuoksuttaa jätevettä Eurajokeen niin paljon, että vettä ei voi käyttää edes kasvien kasteluun, viime kesänä sama tilanne..
Ympäristöministeriön leväperäinen suhtautuminen kyseiseen tapaukseen panee ihmettelemään, kun samaan aikaan näperrellään maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi keinoilla, joilla ei päästä tavoitteeseen. Mikäli ammoniakkipäästöjä oikeasti haluttaisiin leikata 20% pitäisi eläinten ruokintaakin muuttaa.
Ja tuo 20% on taas kotikutoista. Isot eu-maat tyytyy viiteen prossaan.
-
Viime viikolla levitettiin yhden päivän aikana 900 kuutiota lantaa pattereista ja mullattiin saman tien äkeellä. Sama homma levitysvaunulla lantalasta suoraan pellolle olis ollu ainaki parin viikon jobi ja joillain teillä kymmenen kelirikkoaikaan ajetun kuorman jälkeen ei tarttis yrittää samoja jälkiä henkilöautolla..
Mulla vähän sama homma, Rekalla ajatettu talvella kolmeen patteriin lantaa ja ne levitettiin kolmessa erässä pellolle. Lantalalta matkaa kauimmaiselle pellolle 17km, lyhimmilläänkin noin 10km. Ois siinä tiet ihmeissään kun tuo lantaralli tehtäisiin kevättöiden aikaan, lietteet peltosäiliössä kun se aikanaan oman navetan tuotoksille tehty ja täytetään sekin talvella rekalla roudan aikaan, mutta ei mitään järkeä rakentaa viittä kuivalantalaa.
Viisi tarkoittaisi että olisivat suunnilleen oikeissa paikoissa, keskimäärin. Siltikin ajomatkaa tulisi pahimmoillaan kevätlevityksessäkin kilometriluokkaa pellolle lantalasta, kun ei sitä lantalaa voi siirtää pellolle minne paskaa tarkoitus levittää. YMPÄRISTÖN ja TALOUDEN nimissä tarkoitus levittää lantaa eri pelloille eri vuosina, patterointi sopii tähän kuin nenä päähän. Näillä nurkilla patterille löytyy aina kuiva paikka, josta ei valumia eikä patteria huomaa kasvustossa kuin tummana läikkänä, ympärillä normikasvusto kun kaivinkoneella lastataan levittimeen.
JOS pitäisi rakentaa lantala, mun osalta kuivalannan vastaanotto loppuu välittömästi. Näillä nurkilla tätä harrastetaan todella paljon, ja luulen että kasvinviljelytiloilta ei löydy ylimääräistä rahaa lantalan tekoon. Vähän sama homma kuin lietteen syyslevityksen kieltäminen, vastaanotto loppuu niiltä osin kun ei keväällä ole järkevää ajaa teitä nurin, peltoteitä ei ole tehty kevään kelirikkoaikaan rekkaliikenteelle. Oraslevitykset ei näillä main onnistu ilman että näkyy sadoissa, kun näkyy nurmissakin levittimien jäljet...
Kaikista näistä säännöistä seuraus että lantaa levitetään yhä pienemmälle alalle lähemmäksi lantaloita, kun nyt on opittu levittämään laajemmalle , kiitos talven rekkakuljetukset, etäsäiliöt ja aumat. Ympäristö kiittää. Talous sitten toinen juttu varastoineen, pellon hinnat ym. kun kukaan kasvitila ei halua pelloilleen kallista pskaa.UGH.
-
Juuri näinhän se menee, itte olen miettinyt myös nurmen uusintaa kesällä ja silloin lannan levitystä, toisaalta liikaa kiirettä ja tarkastuksessa ei välttämättä ymmärretä juuri kylvettyä peltoa elokuussa, vaikka olisi jo yksi nurmisato korjattu. Väliin tuntuu, ettei virheiden tarkoitus olekkaan muuttaa maataloutta ympäristöystävällisemmäksi, vaan yksinkertaisesti lopettaa sen harjoittaminen suomesta ja siirtää "ympäristöystävällisempiin" maihin :o
Patteroinnin ja syyslevityksen kieltäminen aiheuttaisi sen sortin rallin kevääseen, ettei sitä tiet kestä, ehkä nurmien kylvö suoraan vasta kesäkuun puolella vois toimia, mutta silloin tarttis olla jo rehunkorjuussa..
-
Patteroinnin ja syyslevityksen kieltäminen aiheuttaisi sen sortin rallin kevääseen, ettei sitä tiet kestä, ehkä nurmien kylvö suoraan vasta kesäkuun puolella vois toimia, mutta silloin tarttis olla jo rehunkorjuussa..
Saamme varmaan uuden investointituen: tiestön rakentaminen lannanlevityksen tarpeisiin
-
Saamme varmaan uuden investointituen: tiestön rakentaminen lannanlevityksen tarpeisiin
Saamme sitten varmaankin valtionteistä aloittaa, nekun on kaikkein huonoimmassa kunnossa. ::)