Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: carlos - 25.10.08 - klo:00:36
-
Nyt alkaa saven vatkaaminen taas kyllästyttää. Kertokaas syitä miksi ei kannata siirtyä suorakylvöön? Jääkö viivan alle oikeasti enemmän?
-
Tekemisen puute syksysin?
Jos ajattelet että siitä jää kolme ajokertaa pois raskaalla koneella ja kolmen metrin kylvimellä pärjäät mainiosti 130heppasella ja yhden kerran enemmän ruiskutat..
Eli astetta pienempi veturi riittää ja ei se satotaso siitä mahdottomia laske. Toi suorakylväminen vaan hiukan vaatii opettelua ja malttia
-
Ja tuuria syksyisin...
-
Voivoi.
Kyllä kyntäminen menee samaan sarjaan kun heinän tekeminen seipäille. Menneen talven lumia
Kerropas missä kohtaa sitä tuuria tarvitaan sen enempää kun perinteisillä menetelmillä?
-
Voivoi.
Kyllä kyntäminen menee samaan sarjaan kun heinän tekeminen seipäille. Menneen talven lumia
Kerropas missä kohtaa sitä tuuria tarvitaan sen enempää kun perinteisillä menetelmillä?
kyllä ne suorakylvömiehetkin kyntää peltojaan. kyntö tekee välillä hyvää pellolle.
-
Syysviljojen kylvöllä on helpointa aloittaa tutustuminen suorakylvöön. Tänä syksynä se tuskin perinteisillä menetelmillä sateiden vuoksi onnistuisikaan. RoundUppia tietysti kuluu joko keväällä tai syysviljoilla syksyllä.
Kokeilemaan!
-
Selittäkääs mulle et miks kyntö tekee hyvää pellolle?
Okei, sen verran joutuu muokkaamaan että saa syntyneet raiteet tms. pois. Jos pellolla ei tehdä mitään sinne kuulumatonta (Kuten kunnallistekniikka ym putkitöitä) niin aika paljon saa tapahtua ennen kun kynnän.
Varsinkin nyt kun on saanut siemenpankin ehtymään ja kasvinsuojelu on helpottunut huomattavasti.
Kyllä se vaan niin on että maan rakenne parantunut huomattavasti ja myöskään upottavia paikkoja ei enää esiinny. Perinteisillä menetelmillä joutu kiertelee kosteita paikkoja mut kyllä nykyään pystyy ihan surutta ajamaan yli ilman ongelmia. Samoin pintamaan rakenne on parantunut eikä pintamaa ole enää sellaista kittisavea mikä tarttuu ihan joka paikkaan ja on pirun liukas.
-
Ei tässäkään varmaan ole ihan patenttivastausta, yhdelle tilalle sopii yksi ja toiselle toinen systeemi. Tänä syksynä jäi monelle pellolle sellaisia puimurin uria, että moni vannoutunut rapitimies haki yön pimeydessä ne aurat sieltä metsästä, mihin ne oli riemusaatossa pari vuotta sitten kannettu. Hyvä systeemi tuo suorakylvö on, mutta paras varmaan on, että tekee aina niinkuin paras on. Luomumies kyntää kaikki, kun ei muuten pääse monivuotisista eroon, mutta en silti ole suorakylväjiäkään hourulaan kärräämässä.
-
Pellon muodot kuntoon.sitten ojitus.siten PH.sitten monivuotiset.eikä se muuta tartekkaa
-
Että kuinka? Saako luomut kyntää kaiken? Kai ne prosentit koskee heitäkin?
-
Huono routa talvella aiheuttaa päänvaivaa savikoilla. Klimppiä nousee kaksoiskiekkovantaalla.
-
Syitä miksei,monivuotiset mätästävät heinät. Savikoilla ei liene ongelma,mullakin pari plänttiä "savikkoon" päin eli raskaampaa kuin kht. Toimii,eikä heinistä ongelmaa enkä aio kyntää kuin pakon edessä.
Karkeilla hietikoilla jotka multavia,tai sopivilla turvemailla toivotonta. Kokeiltu on,ongelma ei poistu roundupilla eikä uskomalla. Kyntämällä kyllä. Riippuu mistä satotasosta lähtee suorakylvöön,peltojen sijainnista sekä peltojen maalajista.
Omaan kuntaan tuli parhaana vuonna lähes 10 suorakylvökonetta muutama vuosi sitten,nykyistä määrää en tiedä mutta kukaan tietämistäni ei enää suorakylvä kuin tietyissä tapauksissa.
Omat kokemukset tältä vuodelta täysin peestä,viime vuonna sentään tuli parhaalta lohkolta vehnää noin 6.5tonnia mutta keskisadot jäi lähes valtakunnan keskiarvojen tasolle. Ei paljoa lohduta 2006 vuosi,silloin tuli suorakylvämällä yhtä "suuri" sato kuin normikonstein.
Vertauskuvana osuva että kotimaat mitä parhaita,mitä nyt hiukan poudanarkoja. Suorakylvämällä yli neljätonnia hyvä sato,perinteisellä tavalla alle viistonnia kato ::) Huonommilla mailla erot tasoittuu mutta toisaalta kosteudesta hiukankin kärsiviltä rapakoilta ei tuu yhtään mitään heinien vallattua kasvualustan. Kyntämällä nekin varmoja maita pienillä typpitasoilla,ainoa miinus koneiden painuminen.
-
Selittäkääs mulle et miks kyntö tekee hyvää pellolle?
Okei, sen verran joutuu muokkaamaan että saa syntyneet raiteet tms. pois. Jos pellolla ei tehdä mitään sinne kuulumatonta (Kuten kunnallistekniikka ym putkitöitä) niin aika paljon saa tapahtua ennen kun kynnän.
Varsinkin nyt kun on saanut siemenpankin ehtymään ja kasvinsuojelu on helpottunut huomattavasti.
Kyllä se vaan niin on että maan rakenne parantunut huomattavasti ja myöskään upottavia paikkoja ei enää esiinny. Perinteisillä menetelmillä joutu kiertelee kosteita paikkoja mut kyllä nykyään pystyy ihan surutta ajamaan yli ilman ongelmia. Samoin pintamaan rakenne on parantunut eikä pintamaa ole enää sellaista kittisavea mikä tarttuu ihan joka paikkaan ja on pirun liukas.
terve kaikille! eräs lohko on ollu neljä vuotta muokkaamatta ja on aivan erityinen ongelmalohko pinnassa multaa5-20 cm alla semmonen savi ettei överumi pysty kuivana ja märällehän ei pitäs mennä kyntämään.
kyseinen lohko kesti puida tänä vuonna hyvin vaikka kasvuston alla paikoin avovesi eikä upottanu ko. lohkon varjopaikat muokattu ennen kylvöa että kosteus olis tasanen ja näyttäis toimivan . kyntövuosina upotti melkein joka vuosi niin että osa jäi puimatta myös parirenkain.
tämä pelto on raivattu luonnon niitystä 1960 ja salaojitus 1988 ketjukoneella
ja vähällä soralla tiiliputkella ja tosi märällä kelillä ja liian matalaan
ylimmät kokoojat 80cm syvyydessä ja imut 60 cm ja osalla myös ruostetta
ja aikaanhan kuului myös 25 m ojaväli mutta v1992 ojia lisättiin 1 joka väliin
mutta ei koko lohkolle minkä nyt huomaa ja siitä saa kärsiä.
ja aikanaa lohko oli 40 vuotta karjalannan levitys lohko kärry oli 5m3
ja kantavat renkaat 10*20 ja aina upotti paitsi tammikuussa
nyt lohkon viljavuusluokka on hyvä
ja lopuksi totean että jos pelto on hyvin ojitettu ja muut arvot kunnossa
ja siementä ja ravinteita tarpeeksi (mielellään lantaa tai yms lisänä. ph!!!!
eikä metät varjosta niiku meillä ni on aivan sama millä tavalla kylvää
kunhan siemen n.3cm syvyydessä ja kevyesti jyrättynä sopivasti sadetta
ja reilusti lämpöä. no nämä vaatimukset ei tänä kesänä täyttyny ainakaan lämmön ja kosteuden osalta.
minun kokemuksella suurin huoli suorakylvössä on pellon tasaisuus että siemen saadaan oikeaan paikkaan jos pelto on vähääkään urainen tai kuoppainen ni heti muokkaamaa ja tasaamaan koska se kannattaa.
ps. rapidilla ja hyvällä tuurilla ja jos VÄHÄNKIN lohkon kunto epäilyttää ni muokatkaa ja tarkastakaa vesitalous (ojitus tarvittaessa) ni homma toimii
no liperin pellot on tämmösiä ja näillä pitäs pärjätä kun maalajeja riittää
ls toisaalla ja kivistä mutaa suota moreenia rahkaturvettä hietikkoa somerikkoakin vähän löytyy jossa multaa ei juuri näy ja vielä puronvarsia joissa multaa paikoin 50 cm ja parilla lohkolla näitä kaikkia maalajeja ni nihin ei saa tasasta kasvustoa ei sitte millään tavalla.
-
kyseinen lohko kesti puida tänä vuonna hyvin vaikka kasvuston alla paikoin avovesi eikä upottanu ko. lohkon varjopaikat muokattu ennen kylvöa että kosteus olis tasanen ja näyttäis toimivan . kyntövuosina upotti melkein joka vuosi niin että osa jäi puimatta myös parirenkain.
***Kyl sun pitäis tietää, että pohjamaa on edelleen tosi kuiva vaikka vettä tulla loikottaa jatkuvasti. Peltojen hyvä kantavuus ei ole yksin suorakylvön ansiota.
-
Että kuinka? Saako luomut kyntää kaiken? Kai ne prosentit koskee heitäkin?
Että mitä rosentteja se nyt tarkoittaa? En laittannu rastia mihnään ruutuhun, että olis kasvipeitettä. Luonnollisesti tänä keväänä kylvetyt apilat kannattaa jättää kyntämäti, on ensi suvena sitten enämpi paalattavaa sillä lohkolla..
-
kyseinen lohko kesti puida tänä vuonna hyvin vaikka kasvuston alla paikoin avovesi eikä upottanu ko. lohkon varjopaikat muokattu ennen kylvöa että kosteus olis tasanen ja näyttäis toimivan . kyntövuosina upotti melkein joka vuosi niin että osa jäi puimatta myös parirenkain.
***Kyl sun pitäis tietää, että pohjamaa on edelleen tosi kuiva vaikka vettä tulla loikottaa jatkuvasti. Peltojen hyvä kantavuus ei ole yksin suorakylvön ansiota.
Niin, onhan se vähän kuivuudenkin syytä.
-
Kyllähän se nyt vaan on kova fakta, että kyntäminen ei tule ikinä jäämään kokonaan pois! Tässäpä syitä, jota tulee mieleen omista kokemuksista:
1. Meillä on ollu nyt 18ha suorakylvöllä 5 vuotta, ja puimurin päällä alkoi jo huomaamaan, että maata pitäisi kyllä jo tasoittaa. Kyllä ainakin lohkoilla, jossa maalajit vaihtelee niin myös maan painuminen on erilaista. Tämä taas aiheuttaa sen että on painanteita ym. Pakko on siis välillä kyntää, että saadaan maa taas pintamuotoilun osalta kuntoon.
2. Kun maa on ollut 5 vuotta suorakylvöllä, niin maan rakenne on muokkauskerroksessa jo varmasti parantunut. Maan pintakerros taas alkaa olemaan jo ns. niin täynnä tavaraa, että esim. kalkitseminen olisi tehokkaampaa kynnökselle, mitä tuohon tuuheaan sänkeen. Kyllä kai se kalkki siitä sängeltäkin liukenee, mutta en kyllä usko että niin hyvin mitä kynnökseltä.
3. Suorakylvön mahdollistaa vain hyvä kasvinsuojelu ja nyt kun niidenkin hinnat ovat nousseet niin jumalattomasti (erityisesti Roundup) niin ei suorakylvetyn lohkon katelaskelma tahdo olla paljo sen parempi mitä muidenkaan, riippuu vähän viljan hinnasta.
4. Ja aasinsiltana edellisestä, kyllähän se fakta on, että suorakylvöllä ei keskimäärin pääse millään niin hyviin satoihin kuin normaalilla menetelmällä, jos sillä nyt on näillä viljan hinnoilla merkitystä, mutta mistäs sitä tietää jos ne hinnatkin joskus korjaantuis.
Tiivistettynä voisi kait sanoa, että kyntö ei tule ikinä jäämään pois vaan lohkolle tekisi mielestäni hyvää kyntää maa esim.3 vuoden välein. Joka syksy sitä ei siis kyllä tarvitse tehdä...
-
Kyllähän se nyt vaan on kova fakta, että kyntäminen ei tule ikinä jäämään kokonaan pois!
Tiivistettynä voisi kait sanoa, että kyntö ei tule ikinä jäämään pois vaan lohkolle tekisi mielestäni hyvää kyntää maa esim.3 vuoden välein. Joka syksy sitä ei siis kyllä tarvitse tehdä...
Pinnan muotoiluun on kyntö hyvä keino, ja suorakylvössä on pinnan muodon vaikutus perinteistä kylvöä suurempi, painanteet kärsivät liiasta kosteudesta koko kasvukauden ja keväällä tulee sotkemis vaurioita maan rakenteeseen ainakin savi pitoisilla mailla.
Kyntöä ei kuitenkaan kannata suorittaa liian usein koska silloin ollaan jatkuvassa siirtymä vaiheessa, eli kun kyntää niin silloin pitää pyrkiä suorittamaan pinnan muotoilu kunnolla.
-
Olen lukenut kinnostuksella mitä löytyy suorakykvöstä ja jos ymmärän oikein niin turvepohajaisilla multavilla mailla ei kannata vaihtaa kynnöstä suorakylvöön.
Roundupi ei tehoa juolavehnään rittävän hyvin.
Onko näin?
-
Olen lukenut kinnostuksella mitä löytyy suorakykvöstä ja jos ymmärän oikein niin turvepohajaisilla multavilla mailla ei kannata vaihtaa kynnöstä suorakylvöön.
Roundupi ei tehoa juolavehnään rittävän hyvin.
Onko näin?
Tehoaa kyllä mutta muista heinistä voi tulla ongelmaa,lisäksi ainakin näillä seuduilla turve(ct) hitaasti vettä läpäisevää.
Hyvä esimerkki; kuusi vuotta peräkkäin nurmella nurmea suorakylvämällä jatkaen ja nyt vuosi rypsillä. Kasvusto hukkui lähes kaikkialla,vesi ei vain painunut pinnan läpi vaikka pelto takuulla hyvässä kunnossa nurmen jäljiltä. Heti turvekerroksen alla karkea hieta. Kyntäessä oli jälleen lammikoita ja pelto kantavaa,pinnan alla "kuivaa". Normaalissa viljelyssä täysin outo ilmiö,toki yleisesti tiedostettua turpeen heikko veden imukyky ja sen luovuttaminen. Kuitenkin tähän voi vaikuttaa muokkaamalla maata,vesi painuu maan sisään ja imeytyy hiljalleen eikä jää makaamaan maan pinnalle kuten tänä kesänä.
Kokeilemalla selviää,mulla samantyyppisiä maita mutta pieniä eroja esim. maatumisasteessa,hyvinkin suuria eroja juuri veden läpäisyssä.
-
Kyntöä ei kuitenkaan kannata suorittaa liian usein koska silloin ollaan jatkuvassa siirtymä vaiheessa,
***Olisko joka syksy sopivan usein?
-
Kyntöä ei kuitenkaan kannata suorittaa liian usein koska silloin ollaan jatkuvassa siirtymä vaiheessa,
***Olisko joka syksy sopivan usein?
tai kerran vuodessa?
-
Niin vai öljyä säästyy? Katselin juuri kuivurivihkoa syksyltä. Suorakylvetyiltä lohkoilta tuleva vilja vaati 9-11 tuntia satsi. Perinteisesti viljellyt 4-6 tuntia. Noin kahden hehtaarin viljat per täyttö, tekee 2,5 kuivaustuntia per hehtaari enemmän. = 50 litraa löpöä per hehtaari. Kyllä on edullista tuo suorakylvö.
-
Aidon suorakylvön teorian ymmärrän ,koska ajokerrat vähenee ja sitä kautta polttoainetta säästyy ,konekustannukset ovat pienemmät.Puintikosteus tosin 1-2%suurempi kuin kynnetyllä ja jotku väittää että sadon määrä ei laske ,mutta itte olen tehny toisenmoisia havaintoja.
Siemenviljely ei ainakaan tutulla onnistunu suorakylvössä eikä kevytmuokkauksessa,koska kasvitaudit ja homeet pilasivat laadun.Jos rehuviljaa viljelee ja syöttää vaikka elukoille ni saattaa suorakylvö olla järkevä ratkasu.
Mutta tämä kevytmuokkaus mitä sillä saavutetaan?.Monet vetaa 3 metrin amatsonee syksyllä ja vielä joskus keväälläki ja vaatii silti ruiskuttaaki keväällä että hyvä olis.
Satotaso ainaki meidän kokeilussa putosi eikä työmäärä kyntämiseen nähden paljon vähene?
kynnössä aikaa kuluu n.1,25h/ha.Muokkarin saavutusta en ole mitannu mutta on se hieman nopeempaa mutta sellanen kutina että minkä siinä ajas voittaa ni sen verran se heikommin antaa laadukasta satoa,että kallistun kynnönpuolelle.
Vesi ongelmia kanssa on ilmaantunu kun ei maa läpäse.
Täs tämmösiä perusjuntin ajatuksia.
-
Kylläpä se tuntuu olevan hankalaa tuo suorakylvö.
Joutuu kuivaamaanki kosteampana..
;D ;D ;D
Ihan miten vaan ;)
-
Kun lukee näitä viestejä niin on se ihme että tää tila on muutaman suorakylvö vuoden jälkeen vielä pystyssä. :)
-
Sama miten mänttää jyvät peltoon >:( aina jonkun mielestä teen vääriä ratkaisuja.Suorakylvöllä vaan on saanut hehtaari kustannukset sopivaan suhteeseen tuotteen hintaan nähden.
-
Sama miten mänttää jyvät peltoon >:( aina jonkun mielestä teen vääriä ratkaisuja.Suorakylvöllä vaan on saanut hehtaari kustannukset sopivaan suhteeseen tuotteen hintaan nähden.
Pystyy maksamaan korkeampaa vuokraa...
-
Kyntöä ei kuitenkaan kannata suorittaa liian usein koska silloin ollaan jatkuvassa siirtymä vaiheessa,
***Olisko joka syksy sopivan usein?
tai kerran vuodessa?
Tai kerran vuodessa jättää kyntämäti, niin hyvin menee...
-
Kyntöä ei kuitenkaan kannata suorittaa liian usein koska silloin ollaan jatkuvassa siirtymä vaiheessa,
***Olisko joka syksy sopivan usein?
tai kerran vuodessa?
Tai kerran vuodessa jättää kyntämäti, niin hyvin menee...
Joo, jouluaattona en viitti kyntää.
Hyvin menee mutta menköön.
-
Joo, jouluaattona en viitti kyntää.
***Sää hihkut joulukuusen alla kännipäissäs silloin.
Hyvin menee mutta menköön.
***Älä aina matki minua.
-
Tulisko tuollaisella suorakylvöä? http://www.trimble.com/agriculture/ez-steer.aspx?dtID=overview Sinikantinen Juko vaan perään. ;D Naapuri vetelee käsivaraltakin tosi suoraan.
-
Tehoaa kyllä mutta muista heinistä voi tulla ongelmaa,lisäksi ainakin näillä seuduilla turve(ct) hitaasti vettä läpäisevää.
Hyvä esimerkki; kuusi vuotta peräkkäin nurmella nurmea suorakylvämällä jatkaen ja nyt vuosi rypsillä. Kasvusto hukkui lähes kaikkialla,vesi ei vain painunut pinnan läpi vaikka pelto takuulla hyvässä kunnossa nurmen jäljiltä. Heti turvekerroksen alla karkea hieta. Kyntäessä oli jälleen lammikoita ja pelto kantavaa,pinnan alla "kuivaa". Normaalissa viljelyssä täysin outo ilmiö,toki yleisesti tiedostettua turpeen heikko veden imukyky ja sen luovuttaminen. Kuitenkin tähän voi vaikuttaa muokkaamalla maata,vesi painuu maan sisään ja imeytyy hiljalleen eikä jää makaamaan maan pinnalle kuten tänä kesänä.
Kokeilemalla selviää,mulla samantyyppisiä maita mutta pieniä eroja esim. maatumisasteessa,hyvinkin suuria eroja juuri veden läpäisyssä.
Eihän vaan oo päässy käymään niin, että toi helposti tiivistyvä karkea hieta olis siinä turpeen alla tiivistynyt muutaman takapyörillä suoritetun yliajon jälkeen?? Mulla on tämmösiä maita jonkin verran, eikä niihin sovi lautasmuokkaus tai yleensäkään mikään muu kuin kyntö.
-
Tehoaa kyllä mutta muista heinistä voi tulla ongelmaa,lisäksi ainakin näillä seuduilla turve(ct) hitaasti vettä läpäisevää.
Hyvä esimerkki; kuusi vuotta peräkkäin nurmella nurmea suorakylvämällä jatkaen ja nyt vuosi rypsillä. Kasvusto hukkui lähes kaikkialla,vesi ei vain painunut pinnan läpi vaikka pelto takuulla hyvässä kunnossa nurmen jäljiltä. Heti turvekerroksen alla karkea hieta. Kyntäessä oli jälleen lammikoita ja pelto kantavaa,pinnan alla "kuivaa". Normaalissa viljelyssä täysin outo ilmiö,toki yleisesti tiedostettua turpeen heikko veden imukyky ja sen luovuttaminen. Kuitenkin tähän voi vaikuttaa muokkaamalla maata,vesi painuu maan sisään ja imeytyy hiljalleen eikä jää makaamaan maan pinnalle kuten tänä kesänä.
Kokeilemalla selviää,mulla samantyyppisiä maita mutta pieniä eroja esim. maatumisasteessa,hyvinkin suuria eroja juuri veden läpäisyssä.
Eihän vaan oo päässy käymään niin, että toi helposti tiivistyvä karkea hieta olis siinä turpeen alla tiivistynyt muutaman takapyörillä suoritetun yliajon jälkeen?? Mulla on tämmösiä maita jonkin verran, eikä niihin sovi lautasmuokkaus tai yleensäkään mikään muu kuin kyntö.
Kyllä jossain on näin käynyt,totta. Kostea kohta suurella lohkolla alavassa lantossa pysyy kosteana pitkään,käytännössä kuivu koskaan kun vesi liikkuu nopeasti hietaa pitkin pinnan alla. Pinta kuivaa kylvökuntoon raapaisemalla pintaa rikki tai kyntämällä. Kyntämällä ei mitään ongelmaa,tietoakaan tiivistyneestä pohjamaasta koko kesänä.
Puhtailla turvemailla syynä turpeen rakenne,vastikään järjestetyillä prorahastuksen pellon tiivistyspäivillä asiasta mainitisi myös salaojateknikko,turpeiden erot suuria ja erot selviää käytännön viljelyssä.
-
Joo, jouluaattona en viitti kyntää.
***Sää hihkut joulukuusen alla kännipäissäs silloin.
Hyvin menee mutta menköön.
***Älä aina matki minua.
Toivottavasti kuusi on silloin jo tuotu sisälle.
Kaikki mene mutta menköön.
Onk toi paree?
-
Mites oikeesti toi tautihomma, onko joku kylväny suaraan vaikka vehnää monta vuotta, loppuuko kasvu kokonaan?
-
Mites oikeesti toi tautihomma, onko joku kylväny suaraan vaikka vehnää monta vuotta, loppuuko kasvu kokonaan?
Mä olen kylvnyt vehnää suorakylvönä joka vuosi.
Kannattaa vaan vaihtaa lohkoa joka kevät.
-
Mutulla kevytmuokkauksessa pö-kulutus jää melkein puoleen kynnöstä.Hyvillä lohkoilla 4 ha/h kynnön tehotarpeella.Yksi äestyskerta jää pois,vakojen tasaukset jää pois,lataa ei tarvitse eikä voi pitää alhaalla=keventää kummasti äestystä.
-
Mites oikeesti toi tautihomma, onko joku kylväny suaraan vaikka vehnää monta vuotta, loppuuko kasvu kokonaan?
Olisikohan niin, että kun tarpeeksi kauan kylvää samaa lajia samalle lohkolle riippumatta siitä, miten kylvää, kasvu loppuu aikanaan. Ja muistaa aina käyttää sitä vuonna 1980 hankittua Otra-ohraa ;D