Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: maidontuottaja - 24.03.14 - klo:18:40
-
Seikka, joka motivoi yhtiöittää toiminta, on saada painettua veroja alemmas. nykyisellään ennakoiden maksu tekee melkosen loven kassaan. Velkaa on reippaan liikevaihdon verran. (uusi talo ja peltokaupat vajaa puolet velasta. Poistoja on mitättömän vähän, viimevuonna lainanlyhennykset oli 3xpoistot. tarkoitus olisi edelleen kehittää tilaa ja noin viiden vuoden kuluttua saattaisi tulla kysymykseen isompi pihattoinvestointi.
olisiko yhtiöittäminen nyt järkevää, verot alenisivat noin 30 000€/v?
Entä haittapuolet?
-
kyl aikamoiselta veroalelta vaikuttaa et ainakin kannattaa harkita tarkkaan. pari hehtaaria peltoa ostat säästyneillä veroilla ja ne saa vielä oy:ssä paremmin taseeseen.
varmaankin nettovarallisuutesi on negatiivinen eli kaikki mennään ansiotuloasteikon mukaisesti? jos ei puolisoa kenen kanssa maatalouden tulosta voisi jakaa niin onhan se ansiotuloverotus melko raakaa.
elukat ja pellot oy:lle, talo ja mettät itelle?
-
Puolison kanssa 50/50. nettovarallisuus plussalla 80 000.
-
Haittapuolet...
Varainsiirtovero siitä pyöräytyksestä Oy nimiin?
Luulen että pellot kannataisi mm. tuon takia itseasiassa vuokrata Oy'lle, pyöritellä sitten vuokra sopivaksi verojen kannalta.
-
Haittapuolet...
Varainsiirtovero siitä pyöräytyksestä Oy nimiin?
Luulen että pellot kannataisi mm. tuon takia itseasiassa vuokrata Oy'lle, pyöritellä sitten vuokra sopivaksi verojen kannalta.
Eli pelkästään navetta ja elukat oy:n alle?
-
Noin mie ajattelisin, mutta mutta... En tiedä onko tuo oikeasti järkevä vaihtoehto ???
-
Haittapuolet...
Varainsiirtovero siitä pyöräytyksestä Oy nimiin?
Luulen että pellot kannataisi mm. tuon takia itseasiassa vuokrata Oy'lle, pyöritellä sitten vuokra sopivaksi verojen kannalta.
Jos koko toiminta menee oylle,ei varainsiirtoveroo mene.Olen voinu käsittää väärinkin :-\
-
Hmn, väittäisin että menee, mutta en ole tätä koskaan tehnyt...
Sen sijaan joudun näköjään hieman tutkittuani perumaan nuo puheet että peltoja ei siirtäisi:
http://www.eskokiviranta.net/johtaako-maatalouden-osakeyhtioittaminen-verosaastoihin.htm
Tuolla lukee että kiinteistöt täytyy siirtää, asiallisen oloinen teksti muutenkin...
-
Kuka tietäisi sanoa, onko oikeastaan syytä miksi jättäisi yhtiöittämättä. Itselle ei väliä omistaako yksityishenkilönä vai onko omistajana yhtiö.
Entä, jos tila joskus myydään, jatkajaa ei löydykkään perhepiiristä, sitten myydään yhtiö?
-
Ostat sen fentin ja rakennat sen pihaton jolloin saat poistoja ;D
-
Ostat sen fentin ja rakennat sen pihaton jolloin saat poistoja ;D
Pankki ohjeisti, että nyt on "sulateltava" entisiä lainoja ensin pois. Arvelisin siihen menevän aikaan noin neljä-viisivuotta, kun uutta lainaa alkaisi irrota pihattoo varten.
Koneisiin ei tarvetta investoida, se puoli on ok.
-
oliko muuten että spv yhteydes oy:n muutos on kans vapaa varainsiirtoverosta?
-
Ainakin osa pelloista täytyy siirtää Oy:lle koska kuuluvat toimintaan.
-
Puolison kanssa 50/50. nettovarallisuus plussalla 80 000.
Maitokiintiön arvonalenema syö tuota nettovarallisuutta äkkiä. Aloittaisin paperisodan yhtiöttämisestä eli ainakin ennakkopäätökset kannattaa hakea. Toimintamuodon muutoksena yhtiöittäminen on verovapaa, mutta se mitä sinne laitetaan ja jätetään ulos, pitää ennakkopäätöksillä varmistaa.
Oy:n spv:tä olen kuullut toteutettavan siten, että uusi yrittäjä tulee vähemmistosuudella mukaan ja sen jälkeen oy ostaa itsensä, omat osakkeensa pois vanhoilta yrittäjiltä. Tällöin se rahoittaa itse oman spv:nsä.
-
Puolison kanssa 50/50. nettovarallisuus plussalla 80 000.
Maitokiintiön arvonalenema syö tuota nettovarallisuutta äkkiä. Aloittaisin paperisodan yhtiöttämisestä eli ainakin ennakkopäätökset kannattaa hakea. Toimintamuodon muutoksena yhtiöittäminen on verovapaa, mutta se mitä sinne laitetaan ja jätetään ulos, pitää ennakkopäätöksillä varmistaa.
Oy:n spv:tä olen kuullut toteutettavan siten, että uusi yrittäjä tulee vähemmistosuudella mukaan ja sen jälkeen oy ostaa itsensä, omat osakkeensa pois vanhoilta yrittäjiltä. Tällöin se rahoittaa itse oman spv:nsä.
Eli, ei muuta kun tuumasta toimeen siis. Onko sillä suurta väliä kukan sen hoitaa, proagria?
Itte en ala tän kans säätämään (ihan älytön paperiallergia(henkinen)) ;D
-
Taidat hyvin osua tohon Kivirannan nyrkkisääntöön; ansiotuloa yli sata tonnia henkeä kohti ja potit päälle, velkaa paljon ja investointeja velalla edessä, jotka vielä nostaa verotettavaa tuloa, muttei pot-osuutta.
Joskus oli semmonen sääntö, että jos tilalla oli kt-lainaa jäljellä, niin varainsiirtoveroa ei tarvinnu maksaa ja myyntivoitto yms muut verot jää pois kun homma hoidetaan toimintamuodon muutoksena. Yhtiöittämisen purkaminen onkin sitten kovempi juttu, jossa verot maksetaan ekasta viimeseen euroon..
Asuinrakennus kannattaa sitten jättää omiin nimiin..
-
Haittapuolet...
Varainsiirtovero siitä pyöräytyksestä Oy nimiin?
Luulen että pellot kannataisi mm. tuon takia itseasiassa vuokrata Oy'lle, pyöritellä sitten vuokra sopivaksi verojen kannalta.
Jos koko toiminta menee oylle,ei varainsiirtoveroo mene.Olen voinu käsittää väärinkin :-\
Eikös ne vanhatkin rakennukset kannata vuokrata sille oy.lle ja kun uusia rakennuksia (navetoita) tekee niin maapohja vuokrattava ja rakennus yhtiön nimiin.
Sillä periaatteella että mahdollisimman vähän olemassaolevaa kiinteätä omaisuutta sijoitetaan yhtiön pääomaksi. Riskibisnes, nääs.
Ja vasaran alle ei mene kaikkea, jos vaikka työkyky menee ja eikä pysty pitämään bisnestä yllä.
Pitää vaan olla tarkkana kun takaa firmansa lainoja (tuskin mikään robonavetta, keskellä korpea käy täydestä takauksesta?)
Kannattaa myös katsoa tuota osuuskuntaakin yhtiömuotona, jos on jo työikäisiä lapsia (vaatii 3 osakasta). Vaikka sieltä löytyisikin ratkaisu ongelmiin.
-
Eikös ne vanhatkin rakennukset kannata vuokrata sille oy.lle ja kun uusia rakennuksia (navetoita) tekee niin maapohja vuokrattava ja rakennus yhtiön nimiin.
Sillä periaatteella että mahdollisimman vähän olemassaolevaa kiinteätä omaisuutta sijoitetaan yhtiön pääomaksi. Riskibisnes, nääs.
Ja vasaran alle ei mene kaikkea, jos vaikka työkyky menee ja eikä pysty pitämään bisnestä yllä.
Pitää vaan olla tarkkana kun takaa firmansa lainoja (tuskin mikään robonavetta, keskellä korpea käy täydestä takauksesta?)
Kannattaa myös katsoa tuota osuuskuntaakin yhtiömuotona, jos on jo työikäisiä lapsia (vaatii 3 osakasta). Vaikka sieltä löytyisikin ratkaisu ongelmiin.
Minusta kiinteiden apportien määrää ei kannata minimoida. Pankit katsovat kuitenkin rahoitustilanteessa ns. konsernirasitusta ja tarvittaessa yhtiön lainoja joutuu takaamaan omavelkaisesti. Oy on toki helpompi realisoida, jos siinä on kiinteistöjä, mutta se tulee eteen myös spv-tilanteessa. Rakennukset jäävät silloin vanhoille omistajille ja niiden myynnistä on maksettava verot erikseen. Asuintalo ja metsät erikseen, loppu oy:hyn. Jos on jotain muuta toimintaa, lomamökkejä tms. kannattanee nekin jättää erikseen tai tehdä oma yhtiönsä, jos niissä on liiketoimintaa.
-
Taidat hyvin osua tohon Kivirannan nyrkkisääntöön; ansiotuloa yli sata tonnia henkeä kohti ja potit päälle, velkaa paljon ja investointeja velalla edessä, jotka vielä nostaa verotettavaa tuloa, muttei pot-osuutta.
Joskus oli semmonen sääntö, että jos tilalla oli kt-lainaa jäljellä, niin varainsiirtoveroa ei tarvinnu maksaa ja myyntivoitto yms muut verot jää pois kun homma hoidetaan toimintamuodon muutoksena. Yhtiöittämisen purkaminen onkin sitten kovempi juttu, jossa verot maksetaan ekasta viimeseen euroon..
Asuinrakennus kannattaa sitten jättää omiin nimiin..
Minkälaisessa tilanteessa voitaisiin tarvita tuota purkua ja mitä tuo käytännössä tarkoittaa tuo kova verotus tuossa tilanteessaHaittapuolet...
Varainsiirtovero siitä pyöräytyksestä Oy nimiin?
Luulen että pellot kannataisi mm. tuon takia itseasiassa vuokrata Oy'lle, pyöritellä sitten vuokra sopivaksi verojen kannalta.
Jos koko toiminta menee oylle,ei varainsiirtoveroo mene.Olen voinu käsittää väärinkin :-\
Eikös ne vanhatkin rakennukset kannata vuokrata sille oy.lle ja kun uusia rakennuksia (navetoita) tekee niin maapohja vuokrattava ja rakennus yhtiön nimiin.
Sillä periaatteella että mahdollisimman vähän olemassaolevaa kiinteätä omaisuutta sijoitetaan yhtiön pääomaksi. Riskibisnes, nääs.
Ja vasaran alle ei mene kaikkea, jos vaikka työkyky menee ja eikä pysty pitämään bisnestä yllä.
Pitää vaan olla tarkkana kun takaa firmansa lainoja (tuskin mikään robonavetta, keskellä korpea käy täydestä takauksesta?)
Kannattaa myös katsoa tuota osuuskuntaakin yhtiömuotona, jos on jo työikäisiä lapsia (vaatii 3 osakasta). Vaikka sieltä löytyisikin ratkaisu ongelmiin.
Onko yhtiömuotoinen maatila hankalampi vai helpompi tapaus saada selville vesille, jos tuotanto meinaa jostain syystä kyykätä, esim. oma terveys pettää, tulipalo, avioero tai jotain muuta kivaa?
?
-
Tästä aiheesta oli jo aikaisemminkin ketju: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=878.0
Sieltä voi lukea kaikki tiedot, luulot, arvaukset ja muu spekuloinnit.
Yhtiömuoto ei vaikuta yrittämisessä muodostuvaan käyttökatteeseen, joka on kaiken kannattavan toiminnan perusta. Käyttökate ei parane myöskään toiminnan pilkkomisella osiin. Siirtohinnoittelulla saada jokin osa kannattavaksi (näyttämään kannattavalta), mutta kokonaisuus ei siitä muutu.
Viivan alle jäävään erään voidaan sensijaan yritysmuodolla vaikuttaa.
-
Tästä aiheesta oli jo aikaisemminkin ketju: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=878.0
Sieltä voi lukea kaikki tiedot, luulot, arvaukset ja muu spekuloinnit.
Yhtiömuoto ei vaikuta yrittämisessä muodostuvaan käyttökatteeseen, joka on kaiken kannattavan toiminnan perusta. Käyttökate ei parane myöskään toiminnan pilkkomisella osiin. Siirtohinnoittelulla saada jokin osa kannattavaksi (näyttämään kannattavalta), mutta kokonaisuus ei siitä muutu.
Viivan alle jäävään erään voidaan sensijaan yritysmuodolla vaikuttaa.
Juu, ei tässä ole kyse mistään kassakriisistä. Makselen mielellään verojakin, eihän tää valtio muuten pyöris, mutta kohtuu kaikessa.
-
Oy kannattaa silloin kun on velkaa paljon tai verotettava tulos yli 100k€. Tosin tuo raja esitettiin silloin kun yhteisövero oli sama pääomaveron kanssa. Nythän niissä on vähintään 10% ero.
ProAgrialla on eräs neuvoja joka osaa sanoa jo veroilmoituksen etusivulta että kannataako yhtiöitäminen vai ei.
Metsäverotuksessa olisi kiva tietää saisiko oy:n kautta myyntituoja nostettua pienemmällä verolla osinkoina.
-
ProAgrialla on eräs neuvoja joka osaa sanoa jo veroilmoituksen etusivulta että kannataako yhtiöitäminen vai ei.
Tämmösestä "asiantuntijasta" pitää hankkiutua eroon.
-
ProAgrialla on eräs neuvoja joka osaa sanoa jo veroilmoituksen etusivulta että kannataako yhtiöitäminen vai ei.
Tämmösestä "asiantuntijasta" pitää hankkiutua eroon.
oliko tuo "täp täp minä olen viisain" tilallisen neuvo?
-
ProAgrialla on eräs neuvoja joka osaa sanoa jo veroilmoituksen etusivulta että kannataako yhtiöitäminen vai ei.
Tämmösestä "asiantuntijasta" pitää hankkiutua eroon.
oliko tuo "täp täp minä olen viisain" tilallisen neuvo?
Luulen että enemmänkin sellaisen joka tietää että samoihin lukuihin Kakkosen etusivulla voi päästä aika montaa eri reittiä eli siitä etusivusta on paha sanoa yhtään mitään varmaa. Toiminnan kokoluokan ehkä.
-
oliko tuo "täp täp minä olen viisain" tilallisen neuvo?
Pidä sitä minä lystäät. Viisautta on olla sanomatta mitään, täällä ;D
Siitä veroilmoituksen etusivulta ei käy ilmi mitään sellaista, jolla voisi yhtiöittämisen kannattavuudesta sanoa mitään.
-
oliko tuo "täp täp minä olen viisain" tilallisen neuvo?
Pidä sitä minä lystäät. Viisautta on olla sanomatta mitään, täällä ;D
Siitä veroilmoituksen etusivulta ei käy ilmi mitään sellaista, jolla voisi yhtiöittämisen kannattavuudesta sanoa mitään.
no joo.... kyllä se katsoo luvut ja kannatavuuden läpi, mutta osaa sanoa niistä suoraan kannattaako homma. ja sanoo mielipiteensä rehelisesti, eikä ole niitä neuvojia että kyseleppä tunti rehujen hintoja ja eipä niistä olekaan hyötyä.
-
no joo.... kyllä se katsoo luvut ja kannatavuuden läpi, mutta osaa sanoa niistä suoraan kannattaako homma. ja sanoo mielipiteensä rehelisesti, eikä ole niitä neuvojia että kyseleppä tunti rehujen hintoja ja eipä niistä olekaan hyötyä.
Verotuloksella ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa. Vaikka yhtiöittäminen tehtäisiin juuri verosäästöjen takia, ei sitä mitenkään voi ajatella pelkkänä verosuunnittelukikkana.
Eli ihan ensimmäiseksi: verotettava tulos EI kerro tilan kannattavuudesta mitään. Se on tehtävä ensimmäiseksi tase ja tuloslaskelma ihan kirjanpitolain mukaan, proon tulosanalyysi on aivan hyvä. Kahdenkertaiseen kirjanpitoon ja kirjanpitolakiin on ihan hyvä totuttautua jo ennen yhtiöittämistä.....
-
no joo.... kyllä se katsoo luvut ja kannatavuuden läpi, mutta osaa sanoa niistä suoraan kannattaako homma. ja sanoo mielipiteensä rehelisesti, eikä ole niitä neuvojia että kyseleppä tunti rehujen hintoja ja eipä niistä olekaan hyötyä.
Verotuloksella ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa. Vaikka yhtiöittäminen tehtäisiin juuri verosäästöjen takia, ei sitä mitenkään voi ajatella pelkkänä verosuunnittelukikkana.
Eli ihan ensimmäiseksi: verotettava tulos EI kerro tilan kannattavuudesta mitään. Se on tehtävä ensimmäiseksi tase ja tuloslaskelma ihan kirjanpitolain mukaan, proon tulosanalyysi on aivan hyvä. Kahdenkertaiseen kirjanpitoon ja kirjanpitolakiin on ihan hyvä totuttautua jo ennen yhtiöittämistä.....
Sitä enää talon tililtä niin vain nostellakkaan rahaa sen jälkeen.
Adam on oikeassa tuosta mitä täällä sanoo. varsinkin mun olis itseni kannalta edullisempi olla hiljaa. Tunnistaa ne kuitenkin ja vielä sattuvat provosoitumaan jostain asiattomasta kommentista. ;D
-
Sitä enää talon tililtä niin vain nostellakkaan rahaa sen jälkeen.
Adam on oikeassa tuosta mitä täällä sanoo. varsinkin mun olis itseni kannalta edullisempi olla hiljaa. Tunnistaa ne kuitenkin ja vielä sattuvat provosoitumaan jostain asiattomasta kommentista. ;D
Joo. Viisautta on olla hiljaa. Minusta ei sitä löydy ;D
Rahaa ei nostella miten haluaa, sitä on töissä firmassaan ihan verokirjalla. Varastojen seuranta kuuluu asiaan ja jos jonain vuonna innostuu tekemään ylimääräistä rehua, niin avot: yhtiön tulos nousee varastomuutosten myötä. Eikä sitä "tilinpäätösostoilla" suitsita, koska lannoitevarasto on sama kuin raha tilillä. Lehmät, rehut ja lannoitteet lasketaan varallisuuteen, mutta osuuskuntien osuuksista vain maksettu osuus. Verotusarvolla ei ole merkitystä....
-
Sitä enää talon tililtä niin vain nostellakkaan rahaa sen jälkeen.
Adam on oikeassa tuosta mitä täällä sanoo. varsinkin mun olis itseni kannalta edullisempi olla hiljaa. Tunnistaa ne kuitenkin ja vielä sattuvat provosoitumaan jostain asiattomasta kommentista. ;D
Joo. Viisautta on olla hiljaa. Minusta ei sitä löydy ;D
Rahaa ei nostella miten haluaa, sitä on töissä firmassaan ihan verokirjalla. Varastojen seuranta kuuluu asiaan ja jos jonain vuonna innostuu tekemään ylimääräistä rehua, niin avot: yhtiön tulos nousee varastomuutosten myötä. Eikä sitä "tilinpäätösostoilla" suitsita, koska lannoitevarasto on sama kuin raha tilillä. Lehmät, rehut ja lannoitteet lasketaan varallisuuteen, mutta osuuskuntien osuuksista vain maksettu osuus. Verotusarvolla ei ole merkitystä....
Noi melkein jokainen lause on mun tilan yhtiöittämistä vastaan :-[
Ainoo olis että pelto luettais ostohinnalla nettovarallisuuteen ;D
Näkee siittä kakkoslomakkeesta sen koska ei ainkaan kannata yhtiöittää ;)
-
Kuka tässä uskaltaa edes ajatella yhtiöittämistä kun hallituksen kätyrit sopivat taas pääomaveron nostamisesta?
Yritysvero & pääomaverot heiluvat kuin hullun mulkku vuodesta toiseen ja tarkkaan laaditut kannattavuuslaskelmat yhtiöittäimisestä voi viedä vessapaperin jatkeeksi. Velkaantuvan Suomen maariski kannattaa ottaa huomioon.
-
jos yhtiöitämistä ei kannata tehdä veroteknisistä syistä, niin sitä kannattaa sitten tosiaan miettiä kahdesti. Normaali maatilaverotus antaa niin paljon liikkumavaraa kirjanpidossa että kannattaako sitä menettä.
-kaksinkertainen kirjanpiro
-alv joka kuukausi, neljännnes vuosittain tai puoli vuosittain
-palkannostaminen
-rahan nostaminen yksityistalouteen
+talouden seuranta helpompaa
+yksityistalouden nostot vaikeampia
+veroprosentti yhtiössä aina 20%
+osingon nosto mahdolista
+pellot ja eläimet arvostetaan hankinta hinnasta
-
jos yhtiöitämistä ei kannata tehdä veroteknisistä syistä, niin sitä kannattaa sitten tosiaan miettiä kahdesti. Normaali maatilaverotus antaa niin paljon liikkumavaraa kirjanpidossa että kannattaako sitä menettä.
-kaksinkertainen kirjanpiro
-alv joka kuukausi, neljännnes vuosittain tai puoli vuosittain
-palkannostaminen
-rahan nostaminen yksityistalouteen
+talouden seuranta helpompaa
+yksityistalouden nostot vaikeampia
+veroprosentti yhtiössä aina 20%
+osingon nosto mahdolista
+pellot ja eläimet arvostetaan hankinta hinnasta
Ja muistetaan, että täysin verovapaita osinkoja ei enää ole:
• Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa (nykyisin 9 prosenttia). Osingon uusi vero on 7,5–8 prosenttia käteen maksetusta osingosta (25 prosenttia x 30–32 prosenttia). Samalla kevyemmän verotuksen 60 000 euron yläraja nousee 150 000 euroon.
• 8 prosentin enimmäisrajan ylittävät osingot ovat 75-prosenttisesti ansiotuloa (kokonaisvero on korkeimmillaan 53 prosenttia saajan ansiotuloista riippuen). 150 000 euron ylittävät osingot puolestaan ovat 85-prosenttisesti pääomatuloa (kokonaisvero näistä on 40,4–41,8 prosenttia).
• 9 prosentin tuottoasteen lasku 8 prosenttiin kiristää etenkin niiden osakkaiden verotusta, jotka ovat mitoittaneet osingonjaon suhteessa nettovaroihin optimiin. Vastapainona on osinkoverohuojennuksen alueen laajentuminen 60 000 eurosta 150 000 euroon ja mahdollisuus kasvattaa yritystä nykyistä nopeammin myös yhteisöveron laskiessa.
//Suomen Yrittäjät
-SS-
-
ja verotukselisesti raja siirtyy entistä alemmaksi. ylempi pääomavero nousee 33% ja raja tippuu 30000€. :'(
-
ja verotukselisesti raja siirtyy entistä alemmaksi. ylempi pääomavero nousee 33% ja raja tippuu 30000€. :'(
Sosialismia :'(
Toi jos mikä kyllä pistää vieläkin miettimään yhtiöittämistä, mutta kait ne ehtii poistaan kevyemmin verotetut osingotkin listaamattomilta, ennenkuin mä kerkiäisin yhtiöittään oman touhuni :(
Ay-jäsenmaksut pitäis nyt vihdoista viimein laittaa verolle.
Ansiosidonnaiseen kait nyt vihdoin puututaan, toivottavasti se tuo lisää työhaluisia markkinoille :)
-
ja verotukselisesti raja siirtyy entistä alemmaksi. ylempi pääomavero nousee 33% ja raja tippuu 30000€. :'(
Sosialismia :'(
Toi jos mikä kyllä pistää vieläkin miettimään yhtiöittämistä, mutta kait ne ehtii poistaan kevyemmin verotetut osingotkin listaamattomilta, ennenkuin mä kerkiäisin yhtiöittään oman touhuni :(
Ay-jäsenmaksut pitäis nyt vihdoista viimein laittaa verolle.
Ansiosidonnaiseen kait nyt vihdoin puututaan, toivottavasti se tuo lisää työhaluisia markkinoille :)
Eikö se teitinkin vinkkelistä olisi kuitenkin olennaisinta, miten pellon maksuun käytettävää rahaa verotetaan? Ja sehän menisi pellot omistavassa Oy:ssa pelkällä 20% yhteisöverolla. Ja jos ja kun nettovarallisuutta on jonkin verran, voi nostaa kynpin tai pari osinkoja, ja parikymppiä palkkaa, (yhteensä siis 30-40 tonnia yksityiskäyttöön) ja niiden kokonaisvero pysyy siinä max 28% tasolla.
-
Yrityksen kannalta lienee kuitenkin olennaisempaa yhteisöverokanta kuin pääomaverokanta.
-
No eiköhän hallitus keksi vielä tuohonin jonkun kikka vitosen ettei saa nostettua oy:stä muuta kuin ansiotuloa.
-
No eiköhän hallitus keksi vielä tuohonin jonkun kikka vitosen ettei saa nostettua oy:stä muuta kuin ansiotuloa.
Tuskin, niin kauan kuin kokoomus on hallituksessa.
-
MT:ssä on juttu yhtiöitetystä robonavetasta.
Että vapaa-aikaa tuli lisää, lomitukset menee edelleen samoin kuin ennen, ja isännät saavat käypää vuokraa pelloistaan yhtiöltä. Yhtiö jopa maksaa MYEl - maksut sopivin osin.
Että näyttäisi olevan monelle pienyksiköille sopiva synergiaetu kyseessä. Sitä en vielä ehtinyt lukea, miten tuosta yhtiökoneesta irtoaa tuottoja enemmän kuin ei - yhtiöstä tulisi ?
-SS-
-
Tosa maastullin tapauksessa Oy oli vaan sopiva foorumi laittaa kolmen pienehkön tilan hynttyyt yhteen, verotus ei ollut syynä ainakaan tässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä muitakin hyötyjä.. esim verosysteemi ja kirjanpito pakottaa ottamaan yritysmäisemmän asenteen työntekoon ja yrittämiseen ;)
-
Tosa maastullin tapauksessa Oy oli vaan sopiva foorumi laittaa kolmen pienehkön tilan hynttyyt yhteen, verotus ei ollut syynä ainakaan tässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä muitakin hyötyjä.. esim verosysteemi ja kirjanpito pakottaa ottamaan yritysmäisemmän asenteen työntekoon ja yrittämiseen ;)
Juu niillähän oli kaikilla (kai verotettavat) tulot tippuneet toistaiseksi verrattuna vanhaan yksin yrittämiseen. Muistan kun 2012 jouluna uutisissa kertoivat että 2013 tulee 1,5 miljoonaa litraa maitoa (ja vähän epäilin asiaa). Uudessa artikkelissa "tavoitteena" on 1,5 miljoonaa litraa... ;)
-
Tosa maastullin tapauksessa Oy oli vaan sopiva foorumi laittaa kolmen pienehkön tilan hynttyyt yhteen, verotus ei ollut syynä ainakaan tässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä muitakin hyötyjä.. esim verosysteemi ja kirjanpito pakottaa ottamaan yritysmäisemmän asenteen työntekoon ja yrittämiseen ;)
Joo mun mielestäni pelkkä verottajan pelko on huono syy yhtiöittämiseen, siinä kun tulee mukana paljon muutakin. Toi jutussa mainittujen tilojen homma oli loistava, lisää tuollaista.
-
Tosa maastullin tapauksessa Oy oli vaan sopiva foorumi laittaa kolmen pienehkön tilan hynttyyt yhteen, verotus ei ollut syynä ainakaan tässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä muitakin hyötyjä.. esim verosysteemi ja kirjanpito pakottaa ottamaan yritysmäisemmän asenteen työntekoon ja yrittämiseen ;)
Joo mun mielestäni pelkkä verottajan pelko on huono syy yhtiöittämiseen, siinä kun tulee mukana paljon muutakin. Toi jutussa mainittujen tilojen homma oli loistava, lisää tuollaista.
No sen tilan isäntä mikä on ensimmäisenä muutettu oy:ksi on sanonut että "jos ainoa peruste on yritysmuodon muutamisessa oy:ksi verotus, niin ensimmäisenä kannattaa tutkituttaa pää!"
No kohta tähän joku kommentoi että tuommoisesta isännästä kannattaa hankitua eroon! ;D
-
Tosa maastullin tapauksessa Oy oli vaan sopiva foorumi laittaa kolmen pienehkön tilan hynttyyt yhteen, verotus ei ollut syynä ainakaan tässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä muitakin hyötyjä.. esim verosysteemi ja kirjanpito pakottaa ottamaan yritysmäisemmän asenteen työntekoon ja yrittämiseen ;)
Joo mun mielestäni pelkkä verottajan pelko on huono syy yhtiöittämiseen, siinä kun tulee mukana paljon muutakin. Toi jutussa mainittujen tilojen homma oli loistava, lisää tuollaista.
No sen tilan isäntä mikä on ensimmäisenä muutettu oy:ksi on sanonut että "jos ainoa peruste on yritysmuodon muutamisessa oy:ksi verotus, niin ensimmäisenä kannattaa tutkituttaa pää!"
No kohta tähän joku kommentoi että tuommoisesta isännästä kannattaa hankitua eroon! ;D
Verotus taitaa olla ainut syy, miksi kannattaa laittaa maatila oy.ksi.
Paitsi jos onkin talouden seurannasta ja byrokratiasta kiinnostunut itsensä kiduttaja, niin se olisi toinen syy.
Jos helppoutta haluaa, niin yhtiönmuodon muutosta ei kannata edes harkita, niin helppoa tämä on oy.hyn verrattuna.
-
Ja voihan sitä taloutta seurata ilman että yhtiöittää....
-
Jos sulla on 100k€ rahaa josta pitäisi maksaa joko verot tai tehdä investointi ja lähellä olisi sillä hinnalla peltoa myynissä minkä ostaminen olisi tilan kannalta järkevää. Niin normaali tilan kannataisi ostaa sillä 100k€ traktori ja pitkällä pankkilainalla se 100k€ pelto. Niin tilan nettovaralisuus kasvoi n.100k€!
Oy taas voisi ostaa sitä peltoa sillä 100k€ omalla rahalla ja 100k€ pankkilainalla yhteensä 200k€ ja oy:n varalisuus kasvaa kanssa 100k€, ainoa ero että oy osti peltoa KAKSI KERTAA ENEMMÄN!
-
Jos sulla on 100k€ rahaa josta pitäisi maksaa joko verot tai tehdä investointi ja lähellä olisi sillä hinnalla peltoa myynissä minkä ostaminen olisi tilan kannalta järkevää. Niin normaali tilan kannataisi ostaa sillä 100k€ traktori ja pitkällä pankkilainalla se 100k€ pelto. Niin tilan nettovaralisuus kasvoi n.100k€!
Oy taas voisi ostaa sitä peltoa sillä 100k€ omalla rahalla ja 100k€ pankkilainalla yhteensä 200k€ ja oy:n varalisuus kasvaa kanssa 100k€, ainoa ero että oy osti peltoa KAKSI KERTAA ENEMMÄN!
Oy:n ei tarvitse eikä se edes voi tehdä ostoja varallisuuden kasvattamiseksi. Se raha on yhtiön varallisuutta sen taseessa jo siellä pankkitilillä ollessaan.
-
Tosa maastullin tapauksessa Oy oli vaan sopiva foorumi laittaa kolmen pienehkön tilan hynttyyt yhteen, verotus ei ollut syynä ainakaan tässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä muitakin hyötyjä.. esim verosysteemi ja kirjanpito pakottaa ottamaan yritysmäisemmän asenteen työntekoon ja yrittämiseen ;)
Joo mun mielestäni pelkkä verottajan pelko on huono syy yhtiöittämiseen, siinä kun tulee mukana paljon muutakin. Toi jutussa mainittujen tilojen homma oli loistava, lisää tuollaista.
No sen tilan isäntä mikä on ensimmäisenä muutettu oy:ksi on sanonut että "jos ainoa peruste on yritysmuodon muutamisessa oy:ksi verotus, niin ensimmäisenä kannattaa tutkituttaa pää!"
No kohta tähän joku kommentoi että tuommoisesta isännästä kannattaa hankitua eroon! ;D
Verotus taitaa olla ainut syy, miksi kannattaa laittaa maatila oy.ksi.
Paitsi jos onkin talouden seurannasta ja byrokratiasta kiinnostunut itsensä kiduttaja, niin se olisi toinen syy.
Jos helppoutta haluaa, niin yhtiönmuodon muutosta ei kannata edes harkita, niin helppoa tämä on oy.hyn verrattuna.
Mikä siinä osakeyhtiössä nyt niin vaikeaa on? Kuukausittain vie tilitoiistoon laput ja liput sekä tarpeen mukaan joku pitää yhtiökokouksia yksinään, eli kirjoittelee vanhoihin pöytäkirjapohjiin uusia juttuja...
-
Jos sulla on 100k€ rahaa josta pitäisi maksaa joko verot tai tehdä investointi ja lähellä olisi sillä hinnalla peltoa myynissä minkä ostaminen olisi tilan kannalta järkevää. Niin normaali tilan kannataisi ostaa sillä 100k€ traktori ja pitkällä pankkilainalla se 100k€ pelto. Niin tilan nettovaralisuus kasvoi n.100k€!
Oy taas voisi ostaa sitä peltoa sillä 100k€ omalla rahalla ja 100k€ pankkilainalla yhteensä 200k€ ja oy:n varalisuus kasvaa kanssa 100k€, ainoa ero että oy osti peltoa KAKSI KERTAA ENEMMÄN!
Osimoilleen muuten noin, mutta ton henkilöyhtiön NV ei kasva sataa tonnia, ku siitä 100ke traktorista ja vajaan kympin verotusarvoisesta pellosta vähennetään 100ke laina :(
-
Onko kukaan huomioinut lain 1142/2005 arvostusmääräyksiä pellon osalta ? Ei siis välttämättä ole niin, että pellon arvostus nettovarallisuuteen tulee ostohinnan mukaan ? Eli verotusomaisuudeksi huomioitava arvo on tuottoarvo x 7 ?
Toisaalta, osakeyhtiön varat vähenevät osinkojen mukana, jos lisävoittoa ei tule, poistamattomat menojäännökset pienenevät vähitellen, jos rahaa ei kerry, jotta uusia voisi ostaa.
Kovin ovat luovia ajatukset, joita täällä esitetään, osoittaakseen, että osakeyhtiön verotus on niin paljon kevyempää kuin henkilöyhtiön....
-SS-
-
Jos sulla on 100k€ rahaa josta pitäisi maksaa joko verot tai tehdä investointi ja lähellä olisi sillä hinnalla peltoa myynissä minkä ostaminen olisi tilan kannalta järkevää. Niin normaali tilan kannataisi ostaa sillä 100k€ traktori ja pitkällä pankkilainalla se 100k€ pelto. Niin tilan nettovaralisuus kasvoi n.100k€!
Oy taas voisi ostaa sitä peltoa sillä 100k€ omalla rahalla ja 100k€ pankkilainalla yhteensä 200k€ ja oy:n varalisuus kasvaa kanssa 100k€, ainoa ero että oy osti peltoa KAKSI KERTAA ENEMMÄN!
Osimoilleen muuten noin, mutta ton henkilöyhtiön NV ei kasva sataa tonnia, ku siitä 100ke traktorista ja vajaan kympin verotusarvoisesta pellosta vähennetään 100ke laina :(
Joo.. Anteeksi virhe. Henkilöyhtiön nettovaralisuus ei kasvakkaan kun pellon ostolaina kuolettaa sen traktorista muodostuvan nettovaralisuuden.
-
Mikäli tulee miljoonan mätkyt, kannattaa vaan vetää
Levee hymy kyl sitä jotain täytyy tilillä kans olla ::)
-
niin, yhtiöittämisen kallein juttuhan on tuo varainsiirtoverojen maksu. Mitä noissa on käytetty pellon käypänä arvona, vai onko sille joku laskukaava?
-
niin, yhtiöittämisen kallein juttuhan on tuo varainsiirtoverojen maksu. Mitä noissa on käytetty pellon käypänä arvona, vai onko sille joku laskukaava?
Ostohintaa,olettaisin :-\
-
Näissä ketjuissa on aika moneenkin otteeseen ainakin väitetty peltojen nostavan varallisuutta ostohintansa verran.
Eli oy ei kärsi velkapellon aiheuttamasta vero-ongelmasta.
-
Näissä ketjuissa on aika moneenkin otteeseen ainakin väitetty peltojen nostavan varallisuutta ostohintansa verran.
Eli oy ei kärsi velkapellon aiheuttamasta vero-ongelmasta.
Näinhän se on.
Eikös toimintamuodon muutos muuttunut varainsiirtoverovapaaksi? Vai onko se vasta esitys?
-
niin eiks tässä semmonen vire ole ollut. kun varainsiirtovero tuosta poistuu niin harkitsen kyllä itsekin oy:ksi siirtoa vaikkei tila mikään kovin iso olekaan. lisämaan osto helpottuu ja muualta saa kyllä elämiseen vaadittamat rahat.
-
Joo ooyyks vaan ja hetken päästä on sekin hyöty siirretty pellon hintaan.
-
niin eiks tässä semmonen vire ole ollut. kun varainsiirtovero tuosta poistuu niin harkitsen kyllä itsekin oy:ksi siirtoa vaikkei tila mikään kovin iso olekaan. lisämaan osto helpottuu ja muualta saa kyllä elämiseen vaadittamat rahat.
verotus taitaa olla ainoa puoltava peruste, miksi "normaali" tila yhtiöitetään. Jos veroa ei mene paljon, niin nykyisellään pieni ansiotulo ja loppu pääomatulona riittää aika pitkälle. Kaikki tulontasauskeinot kun vielä hyödyntää, niin verotus on aika harvalla tilalla se suurin ongelma nykyisin.
Suunta toivottavasti olisi pitkässä juoksussa se, että kaikki tilat olisivat kuten muutkin yritykset ja niitä hoidettaisiin samalla tavalla. Nythän meillä koko viljelijäperheen asiat; omistus, perinnöt, lainat ja työ on sekaisin.
-
niin eiks tässä semmonen vire ole ollut. kun varainsiirtovero tuosta poistuu niin harkitsen kyllä itsekin oy:ksi siirtoa vaikkei tila mikään kovin iso olekaan. lisämaan osto helpottuu ja muualta saa kyllä elämiseen vaadittamat rahat.
verotus taitaa olla ainoa puoltava peruste, miksi "normaali" tila yhtiöitetään. Jos veroa ei mene paljon, niin nykyisellään pieni ansiotulo ja loppu pääomatulona riittää aika pitkälle. Kaikki tulontasauskeinot kun vielä hyödyntää, niin verotus on aika harvalla tilalla se suurin ongelma nykyisin.
Suunta toivottavasti olisi pitkässä juoksussa se, että kaikki tilat olisivat kuten muutkin yritykset ja niitä hoidettaisiin samalla tavalla. Nythän meillä koko viljelijäperheen asiat; omistus, perinnöt, lainat ja työ on sekaisin.
näin käy tääläkin .heti pamahtaa oy jos varainsiirtovero poistuu .
-
Itse viime talvena harkitsin yhtiöittämistä kun tuota ansiotuloa on muualta niin oli varteen otettava vaihtoehto, mutta en sitä kuitenkaan tehnyt vaikka SPV:n osalta olisi saanut varainsiirtoverosta vapautuksen. Metsä tietysti ulkopuolelle, etenkin jos tuota metsävähennystä meinaa hyödyntää.
Ansiotulojen puolen kokonaisveroaste kun pyyhkii 30 tai yli niin sit siinä yhtiöittämisessä alkaa olla järkeä. Osinkojen verotus tuntuu seilaavan kokoajan ja kannattaa asioihin hieman tutustua ja tuota taulukkolaskentaa apuna käyttää. Jos pelkkää verotusta laskee että oy maksaa 20% ja jos ansioverotus on 30% ja varallisuus on negatiivinen, lisäksi meinaa investoida velkarahalla niin alkaahan se yhtiöittäminen kiinnostaa. Jos varallisuus plussalla ja voi jakaa tuloa puolison kanssa niin on tietenkin eri juttu. Ja tietyst silläkin on merkitystä kuinka paljon rahaa meinaa yhtiöstä ulos ottaa.
Ja tuskin valtiovalta antaa sitä oy:ta ihan noin vain purkaa eli varallisuus sit on siellä oy:ssa ja pysyy tai sitten se käy kalliiksi...Jostain yrittäjävähennyksestäkin on puhuttu..
-
Kannattaa kuitenkin muistaa, että "verovapaa" osinko tarkoittaa nykyään 27,5-28,5 prosentin veroa :(
-
Kellään tietoa, toimintamuodon muutoksessa varainsiirtovero, joka on esitetty hallitusohjelmassa poistettavaksi. Liekkö missä vaiheessa?
-
Ei sitä ainakaan vielä ole poistettu. Eipä ole kyllä asiasta puhuttukkaan ::)
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Maaseudussahan oli jokin aika sitten, että esityksessä 2018 alusta alkaen tulisi varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutokselle. Että 2017 puolella ei vielä kannata muuttaa...
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Siirrä eteenpäin. Verovapautus on vielä työlistalla, mutta ei voi ehtiä puolessa vuodessa valmiiksi.
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
Nimenomaan. Jos olen ostanut 2017 ennakkolaskulla seuraavaksi vuodeksi vaikka sitä väkirehua, ostaako Oy sitten multa sen "varaston"?
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
Nimenomaan. Jos olen ostanut 2017 ennakkolaskulla seuraavaksi vuodeksi vaikka sitä väkirehua, ostaako Oy sitten multa sen "varaston"?
Jos Oy:n tekee toimintamuodon muutoksella (TVL 24§) osakeyhtiö ei osta sinulta yhtään mitään, vaan omaisuus siirtyy osakeyhtiöön apporttina.
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
Nimenomaan. Jos olen ostanut 2017 ennakkolaskulla seuraavaksi vuodeksi vaikka sitä väkirehua, ostaako Oy sitten multa sen "varaston"?
Jos Oy:n tekee toimintamuodon muutoksella (TVL 24§) osakeyhtiö ei osta sinulta yhtään mitään, vaan omaisuus siirtyy osakeyhtiöön apporttina.
Mä Oon käsittänyt että ne voi poistaa mitkä on pihaan tullut. Eli jos ostat vuoden rehut, niin poistaa voi ne mitkä on tullut pihaan.
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
Nimenomaan. Jos olen ostanut 2017 ennakkolaskulla seuraavaksi vuodeksi vaikka sitä väkirehua, ostaako Oy sitten multa sen "varaston"?
Jos Oy:n tekee toimintamuodon muutoksella (TVL 24§) osakeyhtiö ei osta sinulta yhtään mitään, vaan omaisuus siirtyy osakeyhtiöön apporttina.
Mä Oon käsittänyt että ne voi poistaa mitkä on pihaan tullut. Eli jos ostat vuoden rehut, niin poistaa voi ne mitkä on tullut pihaan.
Siis ne mitkä olet ostanut/maksanut vähennät verotuksesssi (2 lomakkeellla). Puhut kuitenkin poistoista? Tämä kohta (yhtiömuodon muutos) on kuitenkin aika tarkkaan verottajan taholta seurattua, että kannattaa pyytää ennakkopäätös ja jopa käyttää jotain konsulttia.
-
Kuinka kannattaisi menetellä, jos yhtiöittäminen tehtäisiin esim 2017 toukokuusta eteenpäin. Kannattaako nyt hankkia tuotantopanoksia etupainotteisesti ja siirtää tulosta ensi vuoteen?
Tietysti kannattaa. Täysrehu on hyvä. Sää helposti puolen vuoden rehut varastoitua ja saman määrän rahaa siirrettyä seuraavalle vuodelle. Toinen on polttoöljy. Kohtuudella saa vuoden löpöt. Meri kontti ois kans Kiva. Sais muovia ymm. Kätevästi varastoitua vaikka parin vuoden tarpeet.
jos ostan nyt kokonaan ens vuoden väkirehut ja ens vuonna kans seuraavan tyyliin reilulla ennakkolaskulla ja yhtiöitys 2018. Puuttuuko verottaja peliin?
Sä täytät 2 -lomakkeen osakeyhtiöittämispäivään asti ja oy tekee veroilmoituksensa/tilinpäätöksensä sitten osakeyhtiön perustamispäivästä alkaen. Se kumpi tekee esm. poistot on vähän kinkkisempi juttu. Mutta yhtiöittämisvuonna tehdään kahdet veroilmoitukset (toki oy:n tilikausi voi olla muukin kuin kalenterivuosi)
Nimenomaan. Jos olen ostanut 2017 ennakkolaskulla seuraavaksi vuodeksi vaikka sitä väkirehua, ostaako Oy sitten multa sen "varaston"?
Jos Oy:n tekee toimintamuodon muutoksella (TVL 24§) osakeyhtiö ei osta sinulta yhtään mitään, vaan omaisuus siirtyy osakeyhtiöön apporttina.
Mä Oon käsittänyt että ne voi poistaa mitkä on pihaan tullut. Eli jos ostat vuoden rehut, niin poistaa voi ne mitkä on tullut pihaan.
Siis ne mitkä olet ostanut/maksanut vähennät verotuksesssi (2 lomakkeellla). Puhut kuitenkin poistoista? Tämä kohta (yhtiömuodon muutos) on kuitenkin aika tarkkaan verottajan taholta seurattua, että kannattaa pyytää ennakkopäätös ja jopa käyttää jotain konsulttia.
Niin ne pihaan tulleet mitkä olet maksanut. Saattaa tarkastuksessa verottaja Näihin ennakko laskuihin herkästi tarttua jos maksettua tavaraa ei pihasta löydykään.
-
Kannattaa selvittää mitä mahdollisille eläinviitemäärille yms. tapahtuu, jos siirtää toiminnan oy:n alle. Tekee tukipuolelle ison loven. Tässä on eräs tapaus tiedossa, jossa jostakin syystä nämä eivät seuranneetkaan yhtiöön jolloin tukia jäi saamatta aika iso kasa.
-
Kannattaa selvittää mitä mahdollisille eläinviitemäärille yms. tapahtuu, jos siirtää toiminnan oy:n alle. Tekee tukipuolelle ison loven. Tässä on eräs tapaus tiedossa, jossa jostakin syystä nämä eivät seuranneetkaan yhtiöön jolloin tukia jäi saamatta aika iso kasa.
Jättivätkö pellot itelle?
-
Kannattaa selvittää mitä mahdollisille eläinviitemäärille yms. tapahtuu, jos siirtää toiminnan oy:n alle. Tekee tukipuolelle ison loven. Tässä on eräs tapaus tiedossa, jossa jostakin syystä nämä eivät seuranneetkaan yhtiöön jolloin tukia jäi saamatta aika iso kasa.
Jättivätkö pellot itelle?
Käsittääkseni ja muistaakseni ei.
Samoin kuin jutteli muistaakseni, että satotasokorjaukset eivät seuranneet yhtiöön. En tarkaan muista oliko tuossa käynyt joku moka itselle, että eläinviitemäärät "hävisivät", mutta yhtiöittäjien kannattaa selvittää...
-
Kannattaa selvittää mitä mahdollisille eläinviitemäärille yms. tapahtuu, jos siirtää toiminnan oy:n alle. Tekee tukipuolelle ison loven. Tässä on eräs tapaus tiedossa, jossa jostakin syystä nämä eivät seuranneetkaan yhtiöön jolloin tukia jäi saamatta aika iso kasa.
Jättivätkö pellot itelle?
Käsittääkseni ja muistaakseni ei.
Samoin kuin jutteli muistaakseni, että satotasokorjaukset eivät seuranneet yhtiöön. En tarkaan muista oliko tuossa käynyt joku moka itselle, että eläinviitemäärät "hävisivät", mutta yhtiöittäjien kannattaa selvittää...
Näissä kannattaa olla tarkoina. En muista miten se meni peltojen ja eläinten kanssa.
-
Jos sulla on 100k€ rahaa josta pitäisi maksaa joko verot tai tehdä investointi ja lähellä olisi sillä hinnalla peltoa myynissä minkä ostaminen olisi tilan kannalta järkevää. Niin normaali tilan kannataisi ostaa sillä 100k€ traktori ja pitkällä pankkilainalla se 100k€ pelto. Niin tilan nettovaralisuus kasvoi n.100k€!
Oy taas voisi ostaa sitä peltoa sillä 100k€ omalla rahalla ja 100k€ pankkilainalla yhteensä 200k€ ja oy:n varalisuus kasvaa kanssa 100k€, ainoa ero että oy osti peltoa KAKSI KERTAA ENEMMÄN!
???
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
ai, jos vaikka makuuttaa tilillä sekin ok. mutta koneinvestointi oy:ssa huono koska poistot syö nettovarallisuutta, mutta pellossa arvo pysyy.
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
ai, jos vaikka makuuttaa tilillä sekin ok. mutta koneinvestointi oy:ssa huono koska poistot syö nettovarallisuutta, mutta pellossa arvo pysyy.
En minä mistään koneinvestoinneista ole kommentoinut. Pellon ostaminen ei muuta nettovarallisuuslaskelmaa, jos rahat ottaa tililtä oli ainoa mitä kommentoin.
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
Joo otetaan huomioon. Myös se otetaan huomioon jos nostat niistä pankki rahoista osinkoa. Pellon arvo pysyy samana vaikka nostat osinkoa joka vuosi.
-
Yhtiömuotisen maatilan maakauppa on parhaita investointeja. Varsinkin omalla pääomalla tehty kauppa näkyy suoraan tasearvon nousuna, mitä parempi tase, niin sitä enemmän voi nostaa veropaita osinkoja.
Yhtiömuotoisen maatilan nettovarallisuutta ei rasita velalla ostettu pelto jos muuten yhtiön perse kestää ostaa peltoa. Käteisellä ostettu pelto kasvattaa tosiaan sitä osingonmaksua potensiin.
Osakeyhtiönkin nettovarallisuutta laskettaessa otetaan velat huomioon. Eli varat - velat. Pankkitilillä olleet rahat ovat jo nettovarallisuutta nostaneet, joten jos ne rahat käyttää pellon ostoon, ei se nettovarallisuuslaskelmaa muuta.
ai, jos vaikka makuuttaa tilillä sekin ok. mutta koneinvestointi oy:ssa huono koska poistot syö nettovarallisuutta, mutta pellossa arvo pysyy.
Eiköhän se poistaminen vähennä varallisuutta ihan samassa suhteessa ilman osakeyhtiötäkin.
Mut se on tosi, että pellon ostaminen osakeyhtiössä on oikeasti järkevää. Varallisuus kasvaa peltolainaa lyhennellessä, perus jussilla siitä pellosta ei jää velkojen maksun jälkeen varallisuuteen käytännössä mitään ja nettovarallisuuskin on mennyttä siihen asti että laina on maksettu.
600k€ varallisuuden kautta pääsee käsiksi pieneen veroasteeseen, eikä se hirveitä vaadi laajentavalla tilalla pidemmällä aikavälillä.
-
Kyllä se ny jotain vaatii että tyhjästä alotettu oy
Saavuttaa edes 600ke nettovarallisuuden.
Vai aiotteko ilmanedestä luovuttaa hankkimanne
Omaisuudet oy:n omistukseen.
-
Kyllä se ny jotain vaatii että tyhjästä alotettu oy
Saavuttaa edes 600ke nettovarallisuuden.
Vai aiotteko ilmanedestä luovuttaa hankkimanne
Omaisuudet oy:n omistukseen.
Viljatilalla voi kestääkin. Mutta jos on joku 500000 broilerin koppi,
eiköhän se nopiaan kerry, ihan jakamattomista voittovaroista.
-SS-
-
Kyllä se ny jotain vaatii että tyhjästä alotettu oy
Saavuttaa edes 600ke nettovarallisuuden.
Vai aiotteko ilmanedestä luovuttaa hankkimanne
Omaisuudet oy:n omistukseen.
Viljatilalla voi kestääkin. Mutta jos on joku 500000 broilerin koppi,
eiköhän se nopiaan kerry, ihan jakamattomista voittovaroista.
-SS-
Siinä on taas vanhan kiukkuisen äijän vinkumista ja itkemistä, kuten itse sanot.
Kateellisuus oikeen paistaa suvakin kirjoituksista.
-
Kyllä se ny jotain vaatii että tyhjästä alotettu oy
Saavuttaa edes 600ke nettovarallisuuden.
Vai aiotteko ilmanedestä luovuttaa hankkimanne
Omaisuudet oy:n omistukseen.
Vaatiihan se sen että tekee tulosta ja maksaa lainoja. Tosin tuossa itse laskeskelin että 36k€ tuloista maksetaan 16% kunnalisveroa, kun otetaan viranpuolesta tehdyt verovähennykset huomioon. Lähde on VERONMAKSAJIEN KESKUSLIITTO. Kaksi ihmistä jos jakaa maatalouden tuloa, niin n.72k€ saa tulosta repiä tuolla 16%. Verottajan laskurilla laskin että omassa kunnassa veroprosentti on 36k€ 20,5%. mitään vähennyksiä en laittanut.
jossain 60k€ kulkee raja että tulovero ohittaa 30% pääomaveron prosenteissa.
Nuitten prosenttien päälle tulee 8,25% sotu ja eläkemaksuja. Minusta niitä vain ei tarvitse huomioida kun puhutaan progression kiristymisestä ja tutkitaan verotusta. Yleisellä tasolla haluan luoda enemmän huomiota verotuksen epätasa-arvoon! Se 72 tonnia tienaava maksaa veroina saman verran kuin toinen niistä 36 tonnia tienaavista tienaa!!!!! Eli tosi asiassa se perhe missä toinen vain käy töissä ja tienaa 72 tonnia on pienituloinen ja ne missä molemmat käy töissä ja tienaa 36 tonnia on hyvätuloisia!
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Sillä palkalla mitä nostaa tuon 36k€? siitä n.20 pinnaa veroja. Loppuhan on yrityksen rahaa jolla voi kasvattaa vaikka sitä nettovarallisuutta.
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Joo, siis täällä saattaa möläytellä tyhmiä, mutta viisautta on sen verran, että ymmärtää antaa veroasiat selvästi fiksumpien ja lukeneempien ratkaistaviksi. 🙂
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Joo, siis täällä saattaa möläytellä tyhmiä, mutta viisautta on sen verran, että ymmärtää antaa veroasiat selvästi fiksumpien ja lukeneempien ratkaistaviksi. 🙂
Haiskahtaa v.i.t.t.u.i.l.u.l.l.e?
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Joo, siis täällä saattaa möläytellä tyhmiä, mutta viisautta on sen verran, että ymmärtää antaa veroasiat selvästi fiksumpien ja lukeneempien ratkaistaviksi. 🙂
Haiskahtaa v.i.t.t.u.i.l.u.l.l.e?
No ei vaikka niin tuosta vois ymmärtää. Tarkoitin että mun on parempi keskittyä lehmähomnaan ja että tankit olis mahd. täynnä.
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Joo, siis täällä saattaa möläytellä tyhmiä, mutta viisautta on sen verran, että ymmärtää antaa veroasiat selvästi fiksumpien ja lukeneempien ratkaistaviksi. 🙂
Haiskahtaa v.i.t.t.u.i.l.u.l.l.e?
Ei, vaan on aitoa iloa siitä, että maatalous on siitä aivan erilainen elinkeinomuoto, että se näyttää pitävän huolta hitaimmistakin, jotka voivat menestyä siirtymättä puumerkkiaikakaudesta yhtään mihinkään.
-SS-
-
Velaton henkilöyhtiö tai maatila kompleksi tms.
Myydään sille oy:lle jonka osakepääomasta 100%
On itsellä. Niin mistään ansio tulovero ongelmistai tarvi
Sitten murehtiakaan.
Jos vain verosuunnitteluun käyttää muitakin kuin
Tämän foorumin ilmaisia ja hintansa väärtejä neuvojia.
No jos teet tulosta 72k€, siitä menee veroa 48% tuloverona. Homman kun muuttaa oy:ksi, niin n.20%(ei ole huomioitu viran puolesta tehtäviä vähenyksiä.) 36k€. Lopuista yhtiö maksaa 20% veroa. Nettovarallisuus on 0€. Pääomatuloa jos pystyy nostamaan, niin raja on jonkun verran korkeampi. Tosin on huomioitava että oy:ssä tuon 20% jälkeen loput jää vaikka lainan lyhennykseen, kun taas normaalisti tuon 48% jälkeen maksetaan lainat ja pitäisi elääkin.
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Joo, siis täällä saattaa möläytellä tyhmiä, mutta viisautta on sen verran, että ymmärtää antaa veroasiat selvästi fiksumpien ja lukeneempien ratkaistaviksi. 🙂
Haiskahtaa v.i.t.t.u.i.l.u.l.l.e?
Ei, vaan on aitoa iloa siitä, että maatalous on siitä aivan erilainen elinkeinomuoto, että se näyttää pitävän huolta hitaimmistakin, jotka voivat menestyä siirtymättä puumerkkiaikakaudesta yhtään mihinkään.
-SS-
juu, voi ostaa välillä muutakin kuin metsänreunaa eikä alaleuka tärise yhtään.
-
Milläs ajattelit oy:ssä elää, jos firman nettovarallisuus ei salli osingon jakoa? Palkkaa pitää maksaa, joka menee taas ansiotuloprosenteilla, ja on toisaalta pois firman tuloksesta. Verosuunnittelu on taitolaji, josta kannattaa maksaa fiksummilleen.
Joo, siis täällä saattaa möläytellä tyhmiä, mutta viisautta on sen verran, että ymmärtää antaa veroasiat selvästi fiksumpien ja lukeneempien ratkaistaviksi. 🙂
Haiskahtaa v.i.t.t.u.i.l.u.l.l.e?
Ei, vaan on aitoa iloa siitä, että maatalous on siitä aivan erilainen elinkeinomuoto, että se näyttää pitävän huolta hitaimmistakin, jotka voivat menestyä siirtymättä puumerkkiaikakaudesta yhtään mihinkään.
-SS-
tuntui ennakkoon kovemmalta halu siirtyä oy-muotoiseen viljelyyn kun varainsiirto poistui, tuliko niitä lopulta paljon vai ovatko vasta suunnittelussa? Täyttyikö sittenkään monella tilalla se kannattavuuden tavoite, kun sitä on oikein laskimella laskettu?
Kannattavuuden karkea raja taitaa mennä siinä, että tulot (ml sivutulot) ovat niin suuret ettei oman perheen elämiseen tarvita kaikkea tuloa, vaan osa voidaan jättää kasvamaan korkoa yhtiöön. Joku muukin syy voi olla, laajempi omistajapohja, sukupolvenvaihdos ym. Valitettavasti pienistä tuloista menee aina pieni vero, eikä tarvitse perehtyä oikeaan kirjanpitoon, eikä laatia pöytäkirjoja jutteluista emännän kanssa....tämä puoltaa pysymistä erossa yhtiöstä.
-
Tulosta näyttää jäävän ja poistopohjaa on vähän. Uuden navetan tekoon ei ole ihan kiire ja peltolainaa on jonkin verran. Verotus muuttuu aika paljon kevyemmäksi ja nopeuttaa siten jäljellä olevia lainanmaksuja.
-
Kannattavuuden karkea raja
Tuo yhtiöittöäminen toimii silloin kun on erilaisia pääomatulolähteitä, ja muutenkin jos omaa semmoisen verosuunnittelijan luonteen. Tekee hallintayhtiön, jonka hallintaan tulee maatilayhtiö ja muut esim. vuokraluukut kaupungissa, urakointiyhtiö jne. Tällöin osingot voi hallituista yhtiöistä ryöstää viimeiseen penniin, vaikka olisi velkainen surkimus se tila. Pistää vaan selvitystilailmoituksia toisensa perään ja ajaa oman pääoman -2000% miinukselle. Holding-yhtiö saa silti ne osingot verovapaina. Sitten sijoitellaan siitä pääyhtiöstä yhtiöstä erilaisiin pääomasijoituksiin ja saadaan raha poikimaan. Ja edullisemmalla verotuksella Samalla hallintayhtiö muuttuu varakkaaksi, vaikka imisi kuiviin kaikki omistamansa tulolähteet. Tällöin kelpaa hiljalleen nostella niitä kevyemmin verotettuja osinkoja.
Sitten kun ne tilat menee konkkaan, pääsee isäntä halvalla maihinsa takaisin kiinni. Rahan tuloa ei voi estää.
Tai jotain.
-SS-
-
Ennen oy:n perustamista kannattaa selvittää mm seuraavat
seikat ja termit, peitelty osingonjako, osakaslaina, palkkatuloista maksettavat sivukulut.
Jos kotitalous tarvii elääkseen nettona maataloudesta tai
muusta toiminnasta esim 50000eur vuodessa.
Niin maksaa se jokatapauksessa kaikestaan aivan helkutisti.
Veroja tai muita. Oli se yhtiömuoto mikä tahansa.
-
Joo tämä yhtiöittäminen on joku muoti nyt, esimerkiksi lääkäriasemien osakkaiden ansiotulojen muutos osingoiksi on jo vastatuulessa. Keinotekoista pääoman pumppaamista, "sovitaan, et mä saan miljoona palkkaa, mutta mä en nostakaan siitä kuin satatuhatta, loput jää sit mun sijoitukseks tohon putiikkiin, ja sit mä saankin halvalla osingot jee" -tyyppistä kepulointia yritetään rajata vähäisemmäksi.
Jos yhtiömuodon muutoksella tai erilaisilla järjestelyillä pyritään pelkästään verojen välttelyyn, on sille ennemmin tai myöhemmin tuleva stoppi, koska samat menetelmät leviävät laajemminkin nopeasti liikkuvien liikemiesten keskuuteen. Eikä se ole äänestäjäkunnnan mielestä ihan OK välttämättä, eli populisteille tulee tilaa tuossa, ja reikä tukitaan.
Esimerkiksi uusin tapaus
Lääkäreitä houkuteltiin töihin veroedulla – nyt verottajalta tulossa heille miljoonien mätkyt (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005610123.html) (TalSa 20.03.2018)
-SS-
-
No tuossa äsken huvikseen Exelin värkäsin(vähän kesken ja pitää vielä tarkistaa) niin 100k€ tuloilla ja 100k€ nettovaralisuudella näytti 10k€ pienempiä veroja jos oy:ksi muuttaa ja nostaa 36k€ palkaa kaksi henkeä.
-
No tuossa äsken huvikseen Exelin värkäsin(vähän kesken ja pitää vielä tarkistaa) niin 100k€ tuloilla ja 100k€ nettovaralisuudella näytti 10k€ pienempiä veroja jos oy:ksi muuttaa ja nostaa 36k€ palkaa kaksi henkeä.
Onko oikeen komposiitti vai teitkö puusta?
-
Maatilan kehittämisen kannalta hyvä, kun Oy maksaa vain sen 20% veroja tuloksesta. Hieman helpompi tehdä peltokauppaa ym., tätähän tässä on jankattu monta vuotta. Yksityistalouteen nostetaan palkkaa sen verran että tulee toimeen. Maatila on etusijalla.
-
Kuinkas 100ke tulot vs 36ke tulot on verrokit?
Entäs jos oiskin samat tulot?
Entäs sivukulut?
Entäs henkilökohtaisen nettovarallisuuden kasvu?
Tekeekö työtä elääkseen?
Elääkö tehdäkseen työtä?
Miksi yleensäkään on vaihtoehtoja jos on vain yksi oikea keino.
Katsokaa itse eteenne.
-
No tuossa äsken huvikseen Exelin värkäsin(vähän kesken ja pitää vielä tarkistaa) niin 100k€ tuloilla ja 100k€ nettovaralisuudella näytti 10k€ pienempiä veroja jos oy:ksi muuttaa ja nostaa 36k€ palkaa kaksi henkeä.
Onko oikeen komposiitti vai teitkö puusta?
Termarin Excelin kun näkis, niin pääsis varmaan lujasti kiinni kiuruvetisten kriisin syihin. :D :D :D
-
Kuinkas 100ke tulot vs 36ke tulot on verrokit?
Entäs jos oiskin samat tulot?
Entäs sivukulut?
Entäs henkilökohtaisen nettovarallisuuden kasvu?
Tekeekö työtä elääkseen?
Elääkö tehdäkseen työtä?
Miksi yleensäkään on vaihtoehtoja jos on vain yksi oikea keino.
Katsokaa itse eteenne.
jos kyseessä on niin sanottu siirtymävaiheen sukupolvi, jonka tehtävänä on vain luoda olosuhteet seuraavan sukupolven menestykselle? Tähän tarkoitukseen yhtiö sopii hyvin, verotus suosii tulon jättämistä yhtiöön, kilpailukyky toisten tilojen suhteen paranee, maanhankinnat, investoinnit ja kasvu vauhdittuu.... jos sitä haluaa.
Yhtiöön jätetystä tulosta verotetaan vain osittain, loppu vero tulee maksettavaksi kun nostaa tulon itselle tai myy yhtiön. Tarkkaan kannattaa miettiä, onko yhtiöön vuosittain jäävä pääoma oikeasti parhaiten tuottavassa paikassa? Hakkaako maataloustulo nyt tai tulevaisuudessa muut sijoituskohteet.... voi käydä niin, että verotuksessa voittaa vähän mutta esimerkiksi osinkotulo muualle sijoitettuna kääntääkin kelkan päinvastoin. Maanviljelijä ei poikkea mitenkään muista yrittäjistä, jotka enempää miettimättä laittavat viimeiseen asti kaiken omaan firmaansa....kunnes vouti tai kuolema erottaa :)
-
Tarkkaan kannattaa miettiä, onko yhtiöön vuosittain jäävä pääoma oikeasti parhaiten tuottavassa paikassa?
Perustetaanhan osakeyhtiöitä ihan puhtaaseen sijoituskäyttöönkin, joten miksi maatalousyhtiö ei voisi kans sijoittaa rahojaan myös muualle?
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
-
Kyllä se kehittyvä ja vahva maatila antaa tulevaisuudessakin varmimmin elannon. Jos nyt tässä vaiheessa maatilasta otetaan ylimääräiset eurot pois johonkin muuhun tarkoitukseen, niin se on pian entinen tila.
Voihan maatila oy:n alla harjoittaa mitä vain. Edustamani OY:n kohdalla yhtiön toimialaksi on kerrottu maa-metsätalous, kotieläintalous, koneurakointi, metallituotteiden valmistus ja myynti, työkoneiden huoltopalvelut, rakentamispalvelut, lomituspalvelut, maatalouden tuotantopanosten ja koneiden kauppa sekä maahantuonti. Edelleen yhtiön toimialaan kuuluu myös sähkön, kaasun, ja lämpöenergian sekä muun energian tuottaminen ja myynti. Yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita ja osuuksia sekä ostaa, myydä ja vuokrata kiinteistöjä, osakkeita ja arvopaperiosakkeita.
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Maksaa sitä palkkaa vaikka silloin? Mähän laskin että 36k€ per lärvi saa pienemmillä veroilla nyt nostaa kuin 100000€ jaetaisiin kahdelle ja siitä otettaisiin paaomatulona 0, 10 tai 20 prosenttia 100k€ nettovarallisuudella. Sitä en osaa vielä sanoa jos nettovarallisuus olisi isompi esim.200000€ miten kävisi. Tai 300000€. Silloin voisi jakaa molemmille 20% 30k€ pääomatuloa ja 20k€ per lärvi ansiotuloa.
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Miksi sitä ei voisi maksaa osinkona? Se on kuitenkin edelleen "halvinta" rahaa jos tuloja on vähänkään enemmän. Eikä siinä ole mitään laitonta, että yhtiö jakaa omistajilleen varojaan jos sillä on varaa siihen.
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Miksi sitä ei voisi maksaa osinkona? Se on kuitenkin edelleen "halvinta" rahaa jos tuloja on vähänkään enemmän. Eikä siinä ole mitään laitonta, että yhtiö jakaa omistajilleen varojaan jos sillä on varaa siihen.
On ja ei! Kun hommaa mietitään maksettujen verojen kannalta, niin onko se lopulta järkevää nostaa osinkoa ja missä vaiheessa? Kannataisiko silloin maksaa myös vähemmän palkkaa? Matemaatisen kaavan kanssa osinkoa saa maksaa 8% yhtiön matemaatisesta nettovarallisuudesta lievillä veroseuraamuksilla 150000€ asti. No 100k€ nettovaralisuudesta se on 8000€, eli kahdelle yrittäjä/omistajalle 4000€ per lärvi.
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Miksi sitä ei voisi maksaa osinkona? Se on kuitenkin edelleen "halvinta" rahaa jos tuloja on vähänkään enemmän. Eikä siinä ole mitään laitonta, että yhtiö jakaa omistajilleen varojaan jos sillä on varaa siihen.
On ja ei! Kun hommaa mietitään maksettujen verojen kannalta, niin onko se lopulta järkevää nostaa osinkoa ja missä vaiheessa? Kannataisiko silloin maksaa myös vähemmän palkkaa? Matemaatisen kaavan kanssa osinkoa saa maksaa 8% yhtiön matemaatisesta nettovarallisuudesta lievillä veroseuraamuksilla 150000€ asti. No 100k€ nettovaralisuudesta se on 8000€, eli kahdelle yrittäjä/omistajalle 4000€ per lärvi.
Jos Oy:llä on varaa sijoittaa rahaa myös muualle kuin maatalouteen, niin sen nettovarallisuus on pitkästi päälle 100k€. 100k€ on kyllä muutenkin aika surkea nettovarallisuus maatalouden osakeyhtiölle.
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Miksi sitä ei voisi maksaa osinkona? Se on kuitenkin edelleen "halvinta" rahaa jos tuloja on vähänkään enemmän. Eikä siinä ole mitään laitonta, että yhtiö jakaa omistajilleen varojaan jos sillä on varaa siihen.
On ja ei! Kun hommaa mietitään maksettujen verojen kannalta, niin onko se lopulta järkevää nostaa osinkoa ja missä vaiheessa? Kannataisiko silloin maksaa myös vähemmän palkkaa? Matemaatisen kaavan kanssa osinkoa saa maksaa 8% yhtiön matemaatisesta nettovarallisuudesta lievillä veroseuraamuksilla 150000€ asti. No 100k€ nettovaralisuudesta se on 8000€, eli kahdelle yrittäjä/omistajalle 4000€ per lärvi.
Jos Oy:llä on varaa sijoittaa rahaa myös muualle kuin maatalouteen, niin sen nettovarallisuus on pitkästi päälle 100k€. 100k€ on kyllä muutenkin aika surkea nettovarallisuus maatalouden osakeyhtiölle.
On sinäänsä, mutta jotain lukua pitää käyttää. Kun ei tiedä millä hintaa on peltoa esim. ostettu. Paljon velkaa.
Jos oy:ssä pitäisi käyttää isompaa lukua, niin eikö sitä pitäisi myös käyttää tavan maatalous yrityksessä? Kaksi henkeä kun voi tuon 60k€ nostaa 30% verolla ja sen 40k€ voi nostaa 16,9% veroprosentilla. Siis jos nettovarallisuus on 300k€. OY:ssä sais kevyesti verotettuna osinkona nostaa n.24k€/per lärvi. Tästä maksetaan veroa 75% pääiomatuloprosentin mukaan.
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Maksaa sitä palkkaa vaikka silloin? Mähän laskin että 36k€ per lärvi saa pienemmillä veroilla nyt nostaa kuin 100000€ jaetaisiin kahdelle ja siitä otettaisiin paaomatulona 0, 10 tai 20 prosenttia 100k€ nettovarallisuudella. Sitä en osaa vielä sanoa jos nettovarallisuus olisi isompi esim.200000€ miten kävisi. Tai 300000€. Silloin voisi jakaa molemmille 20% 30k€ pääomatuloa ja 20k€ per lärvi ansiotuloa.
se kannattaa muistaa, että osakeyhtiö pitää maatilaan nähden hyvin tarkkaa kirjanpitoa eli sieltä on helppo tarkastaa, mistä kyseinen raha on peräisin. Jos kuvittelee maksavansa esimerkiksi osakesalkun tuoton palkkatulona osakkaalle pieninä verottomina puroina, niin jotenkin pitäisi osoittaa se työ josta palkka maksetaan, muuten kyse voi olla veronkierrosta. SS linkitti tänne aikaisemmin jo esimerkin käänteisestä tilanteesta, jossa lääkärien palkkaa maksettiin osinkoina ansiotulon sijaan ja näin saatiin veroetua https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005610123.html
-
Jos niitä varoja joskus haluaa omaan käyttöön,
Niin ehkä olisi syytä sijoitella omia varoja.
Eikä osakeyhtiön.
Maksaa sitä palkkaa vaikka silloin? Mähän laskin että 36k€ per lärvi saa pienemmillä veroilla nyt nostaa kuin 100000€ jaetaisiin kahdelle ja siitä otettaisiin paaomatulona 0, 10 tai 20 prosenttia 100k€ nettovarallisuudella. Sitä en osaa vielä sanoa jos nettovarallisuus olisi isompi esim.200000€ miten kävisi. Tai 300000€. Silloin voisi jakaa molemmille 20% 30k€ pääomatuloa ja 20k€ per lärvi ansiotuloa.
se kannattaa muistaa, että osakeyhtiö pitää maatilaan nähden hyvin tarkkaa kirjanpitoa eli sieltä on helppo tarkastaa, mistä kyseinen raha on peräisin. Jos kuvittelee maksavansa esimerkiksi osakesalkun tuoton palkkatulona osakkaalle pieninä verottomina puroina, niin jotenkin pitäisi osoittaa se työ josta palkka maksetaan, muuten kyse voi olla veronkierrosta. SS linkitti tänne aikaisemmin jo esimerkin käänteisestä tilanteesta, jossa lääkärien palkkaa maksettiin osinkoina ansiotulon sijaan ja näin saatiin veroetua https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005610123.html
Ei pitäisi lähteä säveltämään. palkka palkkana ja osingot osinkona. Tuolla oli lehtijutussa että n.40k€ ansiotulona. Sen jälkeen osinkona. Äkkiä väitän että jos maataisteliat ottaa sen 36-40k€ per lärvi palkkana, niin sekaisin menevät käteen tulevasta raha määrästä.
-
Maksaa sitä palkkaa vaikka silloin? Mähän laskin että 36k€ per lärvi saa pienemmillä veroilla nyt nostaa kuin 100000€ jaetaisiin kahdelle ja siitä otettaisiin paaomatulona 0, 10 tai 20 prosenttia 100k€ nettovarallisuudella. Sitä en osaa vielä sanoa jos nettovarallisuus olisi isompi esim.200000€ miten kävisi. Tai 300000€. Silloin voisi jakaa molemmille 20% 30k€ pääomatuloa ja 20k€ per lärvi ansiotuloa.
se kannattaa muistaa, että osakeyhtiö pitää maatilaan nähden hyvin tarkkaa kirjanpitoa eli sieltä on helppo tarkastaa, mistä kyseinen raha on peräisin. Jos kuvittelee maksavansa esimerkiksi osakesalkun tuoton palkkatulona osakkaalle pieninä verottomina puroina, niin jotenkin pitäisi osoittaa se työ josta palkka maksetaan, muuten kyse voi olla veronkierrosta. SS linkitti tänne aikaisemmin jo esimerkin käänteisestä tilanteesta, jossa lääkärien palkkaa maksettiin osinkoina ansiotulon sijaan ja näin saatiin veroetua https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005610123.html
Termiksen laskelmiin ja neuvoihin en luottaisi pätkääkään. Kuvittelet ihan liikaa mutta todellista ja paikkansa pitävää tietoa tuntuu olevan todella vähän.
Yleensäkin maatiloilla tuntuu olevan se että veroja ei haluttaisi maksaa lainkaan vaikka olisi kuinka suuret tulot. Antaa ennemmin niitten työttömien maksaa se työttömyyskorvauksestaan, ne kun eivät voi kikkailla tai käyttää maan tapaa.
Ja pelkästään tuon että kirjanpidon vaatimus muuttuu ihan toiseksi voi olla monelle aika mielenkiintoinen haaste. Nyt monella tilalla on iloisesti sekaisin yksityistalous ja yritystalous ja vain yksi tili käytössä. OY niin minimi on että yrityksellä on oma tila ja joka ainoalle sentille mitä tilille tulee tai tililtä lähtee on löydyttävä kirjanpidossa hyväksyttävä selitys. Et voi ostaa bensaa yritystilin kortilla yksityistalouden autoon. Tai voit mutta se pitää palauttaa tilisiirtona takaisin yksityistalouden tililtä tai kirjata palkaksi josta pitää maksaa ennakonpidätykset ja sotut. Kuten muutenkin joka ainoasta sentistä jonka yksityistalouteen nostaa.
Tuo oli mielenkiintoinen asia. Milläs se verottaja/kirjanpitäjä vahtii sitä että kumpaa bensa autoa yrityksen kortilla tankataan. Sitä yksityis autoa vai yrityksen? Tosin se yrityksen autokin kannattaa tankata yksityiskortilla, niin saa s-boonukset. Yrityksillehän niitä ei makseta.
Sama kaikessa muussakin pienkalustossa. Kannattaa ostaa yksityishenkilönä ja myydä yritykselle, niin takuuehdot on paremmat kuin jos yritys ostaisi ne. Eli jos ostat itselesi 1000€ pesukoneen yrityksen kautta, niin sillä oli suurinpiirtein perävalo takuu, mutta kun ostat yksityishenkilönä niin 5 vuotta.
Niin ja tohon verojen maksuun. Niin se on DUUNAREILLAKIN että haluttaisiin verot laistaa, mutta nostaa kaikki etuudet mitkä veroilla maksetaan. Mulla on ainakin alkanut mitta tulla täyteen kun kuulee #ei kannata töihin lähteä sillä 1400€/kk liksalla kun saman saa kelastakin.
-
Kyllä se kehittyvä ja vahva maatila antaa tulevaisuudessakin varmimmin elannon. Jos nyt tässä vaiheessa maatilasta otetaan ylimääräiset eurot pois johonkin muuhun tarkoitukseen, niin se on pian entinen tila.
Voihan maatila oy:n alla harjoittaa mitä vain. Edustamani OY:n kohdalla yhtiön toimialaksi on kerrottu maa-metsätalous, kotieläintalous, koneurakointi, metallituotteiden valmistus ja myynti, työkoneiden huoltopalvelut, rakentamispalvelut, lomituspalvelut, maatalouden tuotantopanosten ja koneiden kauppa sekä maahantuonti. Edelleen yhtiön toimialaan kuuluu myös sähkön, kaasun, ja lämpöenergian sekä muun energian tuottaminen ja myynti. Yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita ja osuuksia sekä ostaa, myydä ja vuokrata kiinteistöjä, osakkeita ja arvopaperiosakkeita.
osakeyhtiö voi tehdä noita kaikkia ja vielä muutakin.... joku rustaa pöytälaatikkoon firmoja vaan, että "tehdään kaikkea laillista bisnestä", sekin riittää. Jotkut lupaviranomaiset tai tuet vaatii yksilöidympiä listoja.
Ydinkysymys on siinä, mihin noista erikoisesti panostetaan ja laitetaan rahaa. Jos tavallisella maatilan isännällä jää verotuksen jälkeen vähemmän, mutta raha on omalla yksityistilillä. Rahan voi käyttää vapaasti harrastuksiin, lomailuun, sijoittaa tai mitä mieleen tulee. Yhtiön rahojen on tarkoitus tuottaa voittoa ja siten tuloja omistajille, siksi niille pitäisi löytää hyvää käyttöä... yleensä yrittäjän alkuperäinen liikeidea on ykkösenä niin kauan kuin siihen ei muut osakkaat pääse vaikuttamaan.
-
Kyllä se kehittyvä ja vahva maatila antaa tulevaisuudessakin varmimmin elannon. Jos nyt tässä vaiheessa maatilasta otetaan ylimääräiset eurot pois johonkin muuhun tarkoitukseen, niin se on pian entinen tila.
Voihan maatila oy:n alla harjoittaa mitä vain. Edustamani OY:n kohdalla yhtiön toimialaksi on kerrottu maa-metsätalous, kotieläintalous, koneurakointi, metallituotteiden valmistus ja myynti, työkoneiden huoltopalvelut, rakentamispalvelut, lomituspalvelut, maatalouden tuotantopanosten ja koneiden kauppa sekä maahantuonti. Edelleen yhtiön toimialaan kuuluu myös sähkön, kaasun, ja lämpöenergian sekä muun energian tuottaminen ja myynti. Yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita ja osuuksia sekä ostaa, myydä ja vuokrata kiinteistöjä, osakkeita ja arvopaperiosakkeita.
osakeyhtiö voi tehdä noita kaikkia ja vielä muutakin.... joku rustaa pöytälaatikkoon firmoja vaan, että "tehdään kaikkea laillista bisnestä", sekin riittää. Jotkut lupaviranomaiset tai tuet vaatii yksilöidympiä listoja.
Ydinkysymys on siinä, mihin noista erikoisesti panostetaan ja laitetaan rahaa. Jos tavallisella maatilan isännällä jää verotuksen jälkeen vähemmän, mutta raha on omalla yksityistilillä. Rahan voi käyttää vapaasti harrastuksiin, lomailuun, sijoittaa tai mitä mieleen tulee. Yhtiön rahojen on tarkoitus tuottaa voittoa ja siten tuloja omistajille, siksi niille pitäisi löytää hyvää käyttöä... yleensä yrittäjän alkuperäinen liikeidea on ykkösenä niin kauan kuin siihen ei muut osakkaat pääse vaikuttamaan.
Siis normaalisti sinä maksat siitä esim.100k€ verot ennen kuin nostat sen palkkana. OY:ssä sinä nostat ensin palkan ja sitten maksat siitä verot. OY:lle palkkan maksu on järkevää kun se pienentää oy:n tulosta. Eikä se nyt minusta ole vähän joku n.40k€ palkkaa. Varsinkin jos taloudessa 2 sen nostaa. 20k€ jää vielä yhtiöön sisälle josta oy maksaa veron 20%.
Se on taas eri asia missä se järkevä raja kulkee yhtiöittää ja milloin tai miten velat/nettovaralisuus siihen vaikuttaa.
-
Tuo oli mielenkiintoinen asia. Milläs se verottaja/kirjanpitäjä vahtii sitä että kumpaa bensa autoa yrityksen kortilla tankataan. Sitä yksityis autoa vai yrityksen? Tosin se yrityksen autokin kannattaa tankata yksityiskortilla, niin saa s-boonukset. Yrityksillehän niitä ei makseta.
Sama kaikessa muussakin pienkalustossa. Kannattaa ostaa yksityishenkilönä ja myydä yritykselle, niin takuuehdot on paremmat kuin jos yritys ostaisi ne. Eli jos ostat itselesi 1000€ pesukoneen yrityksen kautta, niin sillä oli suurinpiirtein perävalo takuu, mutta kun ostat yksityishenkilönä niin 5 vuotta.
Niin ja tohon verojen maksuun. Niin se on DUUNAREILLAKIN että haluttaisiin verot laistaa, mutta nostaa kaikki etuudet mitkä veroilla maksetaan. Mulla on ainakin alkanut mitta tulla täyteen kun kuulee #ei kannata töihin lähteä sillä 1400€/kk liksalla kun saman saa kelastakin.
Ainakin minä olen ollut firmoissa joissa jouduttiin pitämään ajopäiväkirjaa? Jos ei kilometrit ja bensan kulutus ole järkevässä suhteessa niin voi tulla sanomista?
Mitä tankkaamisen ja nusnussiin tulee niin ainahan voi ensin tuikata. Meinaan sen nusnus-kortin ensin. Ja sitten vetää ulos. Ja tuikata uudestaan sisään. Sen yrityskortin.
Takuuehtoihin taas niin asia on se että ihan sama minkä nimiin ostat, käyttö ratkaisee. Jos ostat omiin nimiisi pesukoneen ja pesetkin sillä yrityksen pyykkiä kahdeksan koneellista päivässä niin jos takuusta ruvetaan tarkemmin keskustelemaan niin voi siinäkin tulla sanomista.
Toi 1400 kuussa on kyllä aikamoinen loukkaus osaavalle työntekijälle. Lapsenikin ovat kesätöistä tienanneet paremmin. Ei ihme jos sinulla on vaikeuksia työntekijöiden kanssa?
Pointti olikin se että tuo kun saadaan ei lähdetä "virallisiin" töihin. Kyllä jollain 15€/tunti tehdään päälle pimeää hommaa.
-
Tuo oli mielenkiintoinen asia. Milläs se verottaja/kirjanpitäjä vahtii sitä että kumpaa bensa autoa yrityksen kortilla tankataan. Sitä yksityis autoa vai yrityksen? Tosin se yrityksen autokin kannattaa tankata yksityiskortilla, niin saa s-boonukset. Yrityksillehän niitä ei makseta.
Sama kaikessa muussakin pienkalustossa. Kannattaa ostaa yksityishenkilönä ja myydä yritykselle, niin takuuehdot on paremmat kuin jos yritys ostaisi ne. Eli jos ostat itselesi 1000€ pesukoneen yrityksen kautta, niin sillä oli suurinpiirtein perävalo takuu, mutta kun ostat yksityishenkilönä niin 5 vuotta.
Niin ja tohon verojen maksuun. Niin se on DUUNAREILLAKIN että haluttaisiin verot laistaa, mutta nostaa kaikki etuudet mitkä veroilla maksetaan. Mulla on ainakin alkanut mitta tulla täyteen kun kuulee #ei kannata töihin lähteä sillä 1400€/kk liksalla kun saman saa kelastakin.
Ainakin minä olen ollut firmoissa joissa jouduttiin pitämään ajopäiväkirjaa? Jos ei kilometrit ja bensan kulutus ole järkevässä suhteessa niin voi tulla sanomista? Kuorma-autolla ja traktorilla saa ajaa melko paljon hupia.
Mitä tankkaamisen ja nusnussiin tulee niin ainahan voi ensin tuikata. Meinaan sen nusnus-kortin ensin. Ja sitten vetää ulos. Ja tuikata uudestaan sisään. Sen yrityskortin. Ei onnistu. Tunnistaa yrityskortin.
Takuuehtoihin taas niin asia on se että ihan sama minkä nimiin ostat, käyttö ratkaisee. Jos ostat omiin nimiisi pesukoneen ja pesetkin sillä yrityksen pyykkiä kahdeksan koneellista päivässä niin jos takuusta ruvetaan tarkemmin keskustelemaan niin voi siinäkin tulla sanomista. Milläs ne sen selvittää?
Toi 1400 kuussa on kyllä aikamoinen loukkaus osaavalle työntekijälle. Lapsenikin ovat kesätöistä tienanneet paremmin. Ei ihme jos sinulla on vaikeuksia työntekijöiden kanssa?
-
Ei sun kans jaksa näistä keskustella. Ensinnäkin siitä 40k€ palkasta menee vielä vähintää 20k€ sivumenoja. Eikä tuo 40k€ voi kyllä enää mitenkään olla verotuksellisesti järkevää maksaa ansiotulona.
Luulen kyllä, että pikemminkin maajussille tulee rahan puute jos muuttaa toiminnan oy muotoon. Ei menekkään enään kaikki iloisesti sekaisin.
Ainakin meillä oy:nä olis yli parisataa kiloa enemmän nettovarallisuutta ja siitä saa jo osinkoa hyvin irroittaa.
-
Ei sun kans jaksa näistä keskustella. Ensinnäkin siitä 40k€ palkasta menee vielä vähintää 20k€ sivumenoja. Eikä tuo 40k€ voi kyllä enää mitenkään olla verotuksellisesti järkevää maksaa ansiotulona.
Luulen kyllä, että pikemminkin maajussille tulee rahan puute jos muuttaa toiminnan oy muotoon. Ei menekkään enään kaikki iloisesti sekaisin.
Ainakin meillä oy:nä olis yli parisataa kiloa enemmän nettovarallisuutta ja siitä saa jo osinkoa hyvin irroittaa.
Siis toi 40k€ oli verrattu siihen mitä menis jos veroa jommin kummin.. pitää muistaa että 30k€ menee 30% veroa ja sen jälkeen vasta 34%. OY:ssä tulee se ettei kaikkea kivaa kannatakaan ostaa itselle vaan se raha jättää yhtiöön. Eikös mela-maksut ole jo pois tuloksesta jos ei henkilöverotuksessa halua niitä vähentää?
Tohon rahan puutteeseen että sen takia pitäisikin varautua siihen palkan nostoon ettei verottaja katso veronkierroksi tai peitelyksi osingon jaoksi.
Oy myös estää kikailun sillä että ostetaanko tuotantopanoksia nyt vai ensivuonna kun prosentti on kiinteä. Varastojahan ei kannata oy:ssä kasvattaa samalla tapaa kuin normi tilalla.
Ja se 40k€ oli revitty yrittäjien sivulta. Että en paljon mennyt metsään kun sanoin 36k€.
-
Osinkojen kirjaaminen ja ulosmaksaminen on sitten
Kaksi eri asiaa.
Vaikka kuinka ois varaa maksaa osinkoja kirjanpidon mukaan.
Niin onko lompsassa kuitenkaan paukkuja siihen.
-
Kuinka kauan terminaattori jatkaa itsensähäpäisyä??
🤣🤣🤣
-
Siis normaalisti sinä maksat siitä esim.100k€ verot ennen kuin nostat sen palkkana. OY:ssä sinä nostat ensin palkan ja sitten maksat siitä verot. OY:lle palkkan maksu on järkevää kun se pienentää oy:n tulosta. Eikä se nyt minusta ole vähän joku n.40k€ palkkaa. Varsinkin jos taloudessa 2 sen nostaa. 20k€ jää vielä yhtiöön sisälle josta oy maksaa veron 20%.
Se on taas eri asia missä se järkevä raja kulkee yhtiöittää ja milloin tai miten velat/nettovaralisuus siihen vaikuttaa.
Täytyy tietysti muistaa että oy maksaa palkan lisäksi myös palkan sivukulut. Siinä ei olekaan enää MELA tukemassa sitä eläkemaksua vaan koko maksu pitää maksaa TYEL mukaan? Voi maksun suuruus yllättää? Vai onko maatalous-OYllä taas joku erityissäädös?
Päätoimiselle yrittäjälle kyllä saatetaan maksaa osakeyhtiöstä vain palkka ja pienehkö sosiaaliturvamaksu, muuten YEL (MYEL) hoidetaan pois kiinteän arvioidun maksun perusteella, eikä ole mm. työttömyysvakuutusmaksua.
Lomarahojakaan tms. ei tarvitse maksaa, voihan kirjanpidossa tietenkin tehdä lomapalkkavarauksen, jos haluaa sen näkyvän, mutta sama maksaa normipalkka itaalianloman ajaksi. Sama juttu sairaslomissa, saat Kelalta vain sen määrän, mikä on YEL:liin maksettu. Yrityksen pääomistajaahan ei sido mitkään työsopimusvelvoitteet tai työaikalait. Tiedän toisaalta yhden kahden miehen osakeyhtiön, jossa omistus oli 50-50, ja osakkaat maksoivat normipalkan ja TEL-eläkkeet itselleen. Sekin siis on mahdollista. Tällöin esimerkiksi yhden osakkaan sydänkohtaus tuli helpommaksi hoitaa, oli paremmat sairaslomaedut mitä olisi minimi-YEL:lin kanssa ollut. Eläkkeetkin melko hyvät, ovat sitä vanhempaa ikäluokkaa vielä, että oli superkarttumat ja semmoiset.
-SS-
-
Siis normaalisti sinä maksat siitä esim.100k€ verot ennen kuin nostat sen palkkana. OY:ssä sinä nostat ensin palkan ja sitten maksat siitä verot. OY:lle palkkan maksu on järkevää kun se pienentää oy:n tulosta. Eikä se nyt minusta ole vähän joku n.40k€ palkkaa. Varsinkin jos taloudessa 2 sen nostaa. 20k€ jää vielä yhtiöön sisälle josta oy maksaa veron 20%.
Se on taas eri asia missä se järkevä raja kulkee yhtiöittää ja milloin tai miten velat/nettovaralisuus siihen vaikuttaa.
Täytyy tietysti muistaa että oy maksaa palkan lisäksi myös palkan sivukulut. Siinä ei olekaan enää MELA tukemassa sitä eläkemaksua vaan koko maksu pitää maksaa TYEL mukaan? Voi maksun suuruus yllättää? Vai onko maatalous-OYllä taas joku erityissäädös?
Päätoimiselle yrittäjälle kyllä saatetaan maksaa osakeyhtiöstä vain palkka ja pienehkö sosiaaliturvamaksu, muuten YEL (MYEL) hoidetaan pois kiinteän arvioidun maksun perusteella, eikä ole mm. työttömyysvakuutusmaksua.
Lomarahojakaan tms. ei tarvitse maksaa, voihan kirjanpidossa tietenkin tehdä lomapalkkavarauksen, jos haluaa sen näkyvän, mutta sama maksaa normipalkka itaalianloman ajaksi. Sama juttu sairaslomissa, saat Kelalta vain sen määrän, mikä on YEL:liin maksettu. Yrityksen pääomistajaahan ei sido mitkään työsopimusvelvoitteet tai työaikalait. Tiedän toisaalta yhden kahden miehen osakeyhtiön, jossa omistus oli 50-50, ja osakkaat maksoivat normipalkan ja TEL-eläkkeet itselleen. Sekin siis on mahdollista. Tällöin esimerkiksi yhden osakkaan sydänkohtaus tuli helpommaksi hoitaa, oli paremmat sairaslomaedut mitä olisi minimi-YEL:lin kanssa ollut. Eläkkeetkin melko hyvät, ovat sitä vanhempaa ikäluokkaa vielä, että oli superkarttumat ja semmoiset.
-SS-
Periaatteessa OY:ssä pitää mieltää itsensä työntekiäksi jolla ei ole TES_sopimusta ja vastaa yrityksen tuloksesta ja riskistä.
Lähdin ihan siltä pohjalta viemään tuota omaa ajatusta että mikä on VEROJEN määrä OY:llä ja normi tilalla kun mahdolisimman suuri osa otetaan kylmästi ulos. Tosin kumassakaan ei lainoja huomioitu sinäänsä kun niiden lyhennykset maksetaan vaerotettavasta tuloksesta.
-
Joo useimmiten siinä listaamattoman yrityksen osinkoveroedussa yliarvioidaan omat kyvyt ja rahan yksityisnostamisen mahdollisuudet. Toinen asia on, jos omistaa hallintayhtiötä, joka imee useiden yrityksen pienet voitot täysin veropapaana sisään, riippumatta kuinka heikossa kantimissa tase näissä on, ja saa lisäksi jonkun piruparan sijoittajan puskemaan ylipääomituksen sille hallintayhtiölle, niin silloin veroetu voi ollakin melkoinen.
Ja tämä pyhä kolminaisuus on kaikilla pienillä raksayrittäjärepaleillakin tarkassa tiedossa: 1/3 palkkaa, 1/3 (yli)vuokratuloa yhtiöstä (tontti esim) ja 1/3 osinkoa, kevyesti verotettu osa tietenkin tappiin.
Ns. sarjayrittäjät keskimäärin ylellisimmin elävät, hyvä esimerkki on parin vuosikymmenen ja usean sarjakonkurssin Ultimatemarket - tyyppiset projektit. Mutta eipä voi ihan taakseen katsomatta öiseen aikaan kylillä nakkijonoissa seisoskella.
-SS-
-
Joo useimmiten siinä listaamattoman yrityksen osinkoveroedussa yliarvioidaan omat kyvyt ja rahan yksityisnostamisen mahdollisuudet. Toinen asia on, jos omistaa hallintayhtiötä, joka imee useiden yrityksen pienet voitot täysin veropapaana sisään, riippumatta kuinka heikossa kantimissa tase näissä on, ja saa lisäksi jonkun piruparan sijoittajan puskemaan ylipääomituksen sille hallintayhtiölle, niin silloin veroetu voi ollakin melkoinen.
Ja tämä pyhä kolminaisuus on kaikilla pienillä raksayrittäjärepaleillakin tarkassa tiedossa: 1/3 palkkaa, 1/3 (yli)vuokratuloa yhtiöstä (tontti esim) ja 1/3 osinkoa, kevyesti verotettu osa tietenkin tappiin.
Ns. sarjayrittäjät keskimäärin ylellisimmin elävät, hyvä esimerkki on parin vuosikymmenen ja usean sarjakonkurssin Ultimatemarket - tyyppiset projektit. Mutta eipä voi ihan taakseen katsomatta öiseen aikaan kylillä nakkijonoissa seisoskella.
-SS-
yritystulkki neuvoi juuri tuon noin.40k€ rajan palkalle. Siinä on prosentti karkeasti sama kuin osingossa.
Tää Oy homma on siinä mielessä hankala että 72k€ verotettavalla tulolla yksinyrittäjä jolla nettovarallisuus on 0€ on kusessa. tavan maatilaverotuksessa. Oy:ssä asia muuttuukin toiseksi jos nostetaan palkkaa 20k€ ja loppu 52k€ jää yhtiöön verotettavaksi.
72k€x38,7%=27864€! tavan maatilana veroa
50k€x20=10k€+22k€X18.9=4158€+10000=14158€ veroja oy:nä verojen jälkeen oy:ssä jää 40k€ lainojen lyhennykseen kun tavan tilalla jää palkkaan ja lainojenlyhennykseen 44136€
Eli teoriassa tuossa esimerkissä verojen laskulla maksettiin lähes kokonaan oma palkka. Sitten jos nettovaralisuutta on, niin asia muutuu melko paljonkin.
Jollain on ne lainatkin hoidettava ei se oy mikään rahanteko kone sentään ole.
-
Mä uskon että se yksinyrittäjä jolla on vuodesta toiseen 72ke
Verotettava tulo on todella paljon vähemmän kusessa kuin se
Jolla ei ole..
-
Mä uskon että se yksinyrittäjä jolla on vuodesta toiseen 72ke
Verotettava tulo on todella paljon vähemmän kusessa kuin se
Jolla ei ole..
Riippuu veloista.
-
Kyllä.
Ja kusessa ollaan edelleen jos sitä velkaista henkilöyritysä
Aletaan verohyöt tavoitellen ajaa oy:ksi.
Jos reilun 50ke lisä verotettavissa tuloissa on mielestänne
Niin suuri ongelma että siitä joutuu kuseen.
Voin kyllä lähettää kaikille sen mielisille sen suuruisen
Laskun joka poistaa tämän ongelman.
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
Unohdit jostakin syystä suurimman yritystukien momentin, maataloustuet. Miksi ?
-SS-
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
Unohdit jostakin syystä suurimman yritystukien momentin, maataloustuet. Miksi ?
-SS-
Siis maatalosutuki pitää myös mieltää eräänlaiseksi sosiaalitueksi. Ajatus jos maataloutta ei tuettaisi missään maailmalla, niin ruuna hinta ja tuotanto etsisi tasapainon. Se olisi ehkä joku 90% kulutuksesta. Niin ja maatalosutuesta maksetaan yleensä veroa. AY-liitot ei maksa veroa, suuryhritykset yleensä kiertää verot veroparatiisien kautta, opperajuhlatkin taitaa olla mikä ei maksa veroja. Maatalous on ainut joka maksaa Suomeen 100% verot ja silti vain maatalouden saamia tukia haukutaan?
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
Periaatteessa normi verotus tilalla pakottaa investoimaan että progressio pysyy aisoissa nettovarallisuuden kautta. Tai olla sitten ottamatta velkaa maatalouteen mikä ei kasvata nettovaralisuutta.
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
Unohdit jostakin syystä suurimman yritystukien momentin, maataloustuet. Miksi ?
-SS-
Siis maatalosutuki pitää myös mieltää eräänlaiseksi sosiaalitueksi. Ajatus jos maataloutta ei tuettaisi missään maailmalla, niin ruuna hinta ja tuotanto etsisi tasapainon. Se olisi ehkä joku 90% kulutuksesta. Niin ja maatalosutuesta maksetaan yleensä veroa. AY-liitot ei maksa veroa, suuryhritykset yleensä kiertää verot veroparatiisien kautta, opperajuhlatkin taitaa olla mikä ei maksa veroja. Maatalous on ainut joka maksaa Suomeen 100% verot ja silti vain maatalouden saamia tukia haukutaan?
Oletko pohtinut koskaan mikä maataloustukien suhde maatalouden maksamiin veroihin? Tai muiden yritystukien suhde maksettuihin yhteisöveroihin? Kummassa luulet olevan paremman hyötysuhteen valtion kannalta?
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
Unohdit jostakin syystä suurimman yritystukien momentin, maataloustuet. Miksi ?
-SS-
Siis maatalosutuki pitää myös mieltää eräänlaiseksi sosiaalitueksi. Ajatus jos maataloutta ei tuettaisi missään maailmalla, niin ruuna hinta ja tuotanto etsisi tasapainon. Se olisi ehkä joku 90% kulutuksesta. Niin ja maatalosutuesta maksetaan yleensä veroa. AY-liitot ei maksa veroa, suuryhritykset yleensä kiertää verot veroparatiisien kautta, opperajuhlatkin taitaa olla mikä ei maksa veroja. Maatalous on ainut joka maksaa Suomeen 100% verot ja silti vain maatalouden saamia tukia haukutaan?
Oletko pohtinut koskaan mikä maataloustukien suhde maatalouden maksamiin veroihin? Tai muiden yritystukien suhde maksettuihin yhteisöveroihin? Kummassa luulet olevan paremman hyötysuhteen valtion kannalta?
Tästä oli parin Proffan tutkimus. Yhteisöveroa maksavat ne pienet yritykset jotka eivät syystä tai toisesta hae yritystukia, vaikka tarvitsisivat yritystukia kehitääkseen yritystä.. Yritystukia hakee taas ne yritykset jotka voivat kiertää yhteisöveroa verosuunnittelun kautta ja eivät vältämättä tarvitsisi yritystukia. Eli olisi järkevämpää poistaa yhteisövero ja yritystuet. Periä vero yhtiöstä ulos maksettavasta rahasta.
Samalla pitäisi myös perehtyä siihen että ei kait ammattiliitot korjauta vuokra-asuntojaan millään palkkatuella?
-
Ihmeellinen ajatusmalli joillain, kun ajattelevat, että on velvollisuus maksaa veroja mahdollisimman paljon...
verotus on sopivaan rajaan saakka ihan hyödyllistä ja maksajien kannalta erittäin kustannustehokasta. Suomessa tämä raja on ylitetty jo aikoja sitten, nykyään veroja kerätään mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, järjestetään oopperajuhlia, suuryrityksille yritystukia, ay-liikkeelle välillistä vuokratukea... siksi verosuunnittelu kehittyy, joskus toimitaan harmaalla alueella ja mennään jopa veronkierron puolelle.
Jenkeissä verotus on kevyttä, mutta rikkailla on moraalinen velvoite antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, summat ovat miljardiluokkaa. Toimii se niinkin, ettei välttämättä pakolla.
Unohdit jostakin syystä suurimman yritystukien momentin, maataloustuet. Miksi ?
-SS-
lista ei ollut muutenkaan tyhjentävä.... vai kuuluuko maataloustuet juuri niihin hyödyllisiin ja kustannustehokkaisiin käyttökohteisiin? :)
-
Unohdit jostakin syystä suurimman yritystukien momentin, maataloustuet. Miksi ?
-SS-
[/quote]
lista ei ollut muutenkaan tyhjentävä.... vai kuuluuko maataloustuet juuri niihin hyödyllisiin ja kustannustehokkaisiin käyttökohteisiin? :)
[/quote]
Aika vähän taitaa olla sellasia maataloustukien saajia joilla ne tuet jäävät itselle, taas on alkanut virmoilla makkaransyöntipäivät joilla esitellään sijoituskohteita, eikä niitä kohteitakaupata pörssissä...
-
Yhteisöveron tuotto viime vuodelta on noin 5,5 miljardia, eipä pienin yrityskokoluokka saa juurikaan liikevaihtoja tuota enempää kasaan. Yritystuet viimeisessä komukka-MOT - ohjelmassa olivat 800 miljoonaa. Suurimmat yritystukien saajat ovat tuulivoima- ja porauslauttatukia. Ainoa jotenkin selvä vientiyritys on Nokia tuossa. Laivayhtiöiden jälkeen muut sitten ovat osa ympäristösuojelustrategiaa ovat tuulivoimaa, uusiutuva energiaa, biokaasua.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/fl_keep_iptc,f_auto,fl_progressive/q_88/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_1200/v1512321238/39-4475025a24308bb9bc0.jpg)
Taitaa kuitenkin maatalous kelluvien verohuojennettujen tuntihotellien ja tuuliviipperöiden ohella olla ainoa yritystukien saaja, joka ei välttämättä maksa osuuttaan takaisin valtiolle, ainakaan työllistäjänä tai vientitulojen aikaansaajana. Tuontikuluja kyllä järjestetään tehokkaasti, energiana ja ulkomaisina ostopanoksina. Terminaattorin toteamus maataloustuista sosiaalitukina on osuva, että ei voi ehkä pitää yritystukina. Mutta jotenkin olisi ehkä sellaiset yksittäiset perheet, joka nostavat puolesta miltsistä miltsiin maataloustukia, yhteiskunnallisesti kannattavinta kustantaa jollekin ylelliselle rantahuvilalle Balille ja ylläpitää heidät siellä, palvelijoineen päivineen ? Valtion laskuun. Jos siis sosiaalitukia ovat.
-SS-
-
Siis maatalosutuki pitää myös mieltää eräänlaiseksi sosiaalitueksi. Ajatus jos maataloutta ei tuettaisi missään maailmalla, niin ruuna hinta ja tuotanto etsisi tasapainon. Se olisi ehkä joku 90% kulutuksesta. Niin ja maatalosutuesta maksetaan yleensä veroa. AY-liitot ei maksa veroa, suuryhritykset yleensä kiertää verot veroparatiisien kautta, opperajuhlatkin taitaa olla mikä ei maksa veroja. Maatalous on ainut joka maksaa Suomeen 100% verot ja silti vain maatalouden saamia tukia haukutaan?
ei missään tapauksessa ole sosiaalituki!!
Huolestuttavia askeleita siihen suuntaan ottaa mm mtk, joka hakee jokaisen vastoinkäymisen jälkeen uutta tukimuotoa vedoten viljelijöiden huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Jos tälle tielle lähdetään, niin kohta kaikki tuet ovat jo haettaessa riippuvaisia hakijan sosiaaliekonomisesta taustasta eli pitää todistaa kuinka kusessa on ennen kuin saa myönteisen tukipäätöksen. Tämä tie johtaa maaorjuuteen tai elinkeino loppuu kokonaan.
Maataloutta tuetaan siksi, että jokaisella valtiolla on oikeus huolehtia omien kansalaistensa ruokkimisesta ja tarvittaessa oikeutta puolustetaan tukemalla tätä elinkeinoa.... nyt se tehdään vielä EU-maiden kesken sovitusti.
-
Yhteisöveron tuotto viime vuodelta on noin 5,5 miljardia, eipä pienin yrityskokoluokka saa juurikaan liikevaihtoja tuota enempää kasaan. Yritystuet viimeisessä komukka-MOT - ohjelmassa olivat 800 miljoonaa. Suurimmat yritystukien saajat ovat tuulivoima- ja porauslauttatukia. Ainoa jotenkin selvä vientiyritys on Nokia tuossa. Laivayhtiöiden jälkeen muut sitten ovat osa ympäristösuojelustrategiaa ovat tuulivoimaa, uusiutuva energiaa, biokaasua.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/fl_keep_iptc,f_auto,fl_progressive/q_88/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_1200/v1512321238/39-4475025a24308bb9bc0.jpg)
Taitaa kuitenkin maatalous kelluvien verohuojennettujen tuntihotellien ja tuuliviipperöiden ohella olla ainoa yritystukien saaja, joka ei välttämättä maksa osuuttaan takaisin valtiolle, ainakaan työllistäjänä tai vientitulojen aikaansaajana. Tuontikuluja kyllä järjestetään tehokkaasti, energiana ja ulkomaisina ostopanoksina. Terminaattorin toteamus maataloustuista sosiaalitukina on osuva, että ei voi ehkä pitää yritystukina. Mutta jotenkin olisi ehkä sellaiset yksittäiset perheet, joka nostavat puolesta miltsistä miltsiin maataloustukia, yhteiskunnallisesti kannattavinta kustantaa jollekin ylelliselle rantahuvilalle Balille ja ylläpitää heidät siellä, palvelijoineen päivineen ? Valtion laskuun. Jos siis sosiaalitukia ovat.
-SS-
Virallisesti puhuttiin työryhmässä 4-8 miljardia laskutavasta riippuen. Vihreät olisi jo yhden 600 miljoonaa leikanneet.
-
Terminaattorin toteamus maataloustuista sosiaalitukina on osuva, että ei voi ehkä pitää yritystukina. Mutta jotenkin olisi ehkä sellaiset yksittäiset perheet, joka nostavat puolesta miltsistä miltsiin maataloustukia, yhteiskunnallisesti kannattavinta kustantaa jollekin ylelliselle rantahuvilalle Balille ja ylläpitää heidät siellä, palvelijoineen päivineen ? Valtion laskuun. Jos siis sosiaalitukia ovat.
-SS-
meillä jälkipolvi suunnittelee kovin uravalintaa ja koulutuspaikkaa haetaan yhteishaussa. Pitäiskö yhteishaussa olla maatalousalan lisäksi myös muita vastaavia vaihtoehtoja... haen ensisijaisesti sosiaalitukielätiksi (erikoistuminen toimeentulo- tai asumistukiin), työttömyystukiselätiksi (ansio- tai perusturva), maataloustukielätiksi?
Tästä se ura urkenisi, onneksi vielä nyt teknillinen yliopisto näytti vievän voiton.
-
Yhteisöveron tuotto viime vuodelta on noin 5,5 miljardia, eipä pienin yrityskokoluokka saa juurikaan liikevaihtoja tuota enempää kasaan. Yritystuet viimeisessä komukka-MOT - ohjelmassa olivat 800 miljoonaa. Suurimmat yritystukien saajat ovat tuulivoima- ja porauslauttatukia. Ainoa jotenkin selvä vientiyritys on Nokia tuossa. Laivayhtiöiden jälkeen muut sitten ovat osa ympäristösuojelustrategiaa ovat tuulivoimaa, uusiutuva energiaa, biokaasua.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/fl_keep_iptc,f_auto,fl_progressive/q_88/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_1200/v1512321238/39-4475025a24308bb9bc0.jpg)
Taitaa kuitenkin maatalous kelluvien verohuojennettujen tuntihotellien ja tuuliviipperöiden ohella olla ainoa yritystukien saaja, joka ei välttämättä maksa osuuttaan takaisin valtiolle, ainakaan työllistäjänä tai vientitulojen aikaansaajana. Tuontikuluja kyllä järjestetään tehokkaasti, energiana ja ulkomaisina ostopanoksina. Terminaattorin toteamus maataloustuista sosiaalitukina on osuva, että ei voi ehkä pitää yritystukina. Mutta jotenkin olisi ehkä sellaiset yksittäiset perheet, joka nostavat puolesta miltsistä miltsiin maataloustukia, yhteiskunnallisesti kannattavinta kustantaa jollekin ylelliselle rantahuvilalle Balille ja ylläpitää heidät siellä, palvelijoineen päivineen ? Valtion laskuun. Jos siis sosiaalitukia ovat.
-SS-
Virallisesti puhuttiin työryhmässä 4-8 miljardia laskutavasta riippuen. Vihreät olisi jo yhden 600 miljoonaa leikanneet.
Tuo 4-8 miljardia on juuri tuota vasemmistolaisten jatkuvaa mutta luonnollista näkemystä, että jos omasta metsästäsi otat haketta ja poltat kattilassa, saat sen tehdä verovapasti tilalla. Se on verotukea, kun et maksa lämmitysenergiasta samoja veroja kuin esim. kaukolämpöasiakkaat. Saat ajaa traktorilla polttoöljyllä, eli alemman verokannan liikennepolttoaineella. Saat ajaa omalla kaslustollasi hankintaa ja saat mahdollisen hankintapalkan verovapaana tietyn suuruisista tuloista. Se on verotukea parhaimmillaan. Saat tehdä VHF kapuloilla puhelinliikenteen tilasi työntekijöiden välillä, säästät puhelinkuluissa, se säästön verottamattomuus on verotukea, ja et edes tilitä ALV. Verotuet näin oikeastaan ovat suorastaan idioottimainen määritelmä tuelle, koska verotus olennaisesti on valtiodiktatuurin tekemä mielivaltainen takavarikko, ei se, että rosvo ei ryöstä sinua, ole mikään rosvon antama tuki Sinulle ?
Eli noiden 4-8 miljardin verotuen väite kohdistuu ihan samalla suhteella maataloustukiaisten päälle, maanviljelijöihin, koska heilläkin on paljon sellaista verovapautta, joka olennaisesti on verotukea. Miksipä siis valmisteveropalautusta ELI VEROTUKEA annetaan viljankuivaukselle ja navetan lämmitykseen ?
-SS-
-
Siis maatalosutuki pitää myös mieltää eräänlaiseksi sosiaalitueksi. Ajatus jos maataloutta ei tuettaisi missään maailmalla, niin ruuna hinta ja tuotanto etsisi tasapainon. Se olisi ehkä joku 90% kulutuksesta. Niin ja maatalosutuesta maksetaan yleensä veroa. AY-liitot ei maksa veroa, suuryhritykset yleensä kiertää verot veroparatiisien kautta, opperajuhlatkin taitaa olla mikä ei maksa veroja. Maatalous on ainut joka maksaa Suomeen 100% verot ja silti vain maatalouden saamia tukia haukutaan?
ei missään tapauksessa ole sosiaalituki!!
Huolestuttavia askeleita siihen suuntaan ottaa mm mtk, joka hakee jokaisen vastoinkäymisen jälkeen uutta tukimuotoa vedoten viljelijöiden huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Jos tälle tielle lähdetään, niin kohta kaikki tuet ovat jo haettaessa riippuvaisia hakijan sosiaaliekonomisesta taustasta eli pitää todistaa kuinka kusessa on ennen kuin saa myönteisen tukipäätöksen. Tämä tie johtaa maaorjuuteen tai elinkeino loppuu kokonaan.
Maataloutta tuetaan siksi, että jokaisella valtiolla on oikeus huolehtia omien kansalaistensa ruokkimisesta ja tarvittaessa oikeutta puolustetaan tukemalla tätä elinkeinoa.... nyt se tehdään vielä EU-maiden kesken sovitusti.
Siis kumpikin tajusi oikeaopisesti väärin! Suomessa on progresiivinen verotus. Eli suurituloinen maksaa maatalosutuesta isoman osan veroina kuin pienituloinen. Maataloustuella halutaan laskea ruuan hintaa. No se taas on vähän niin ja näin nykyisessä kaupojen duopolissa. Mutta kuitenkin. Eli suurituloiset rahoittaa maataloustuen kautta pienituloisten ja köyhien ruokamenoja. Mikä olisi TÄYSIN vapaassa markkinataloudessa ruuan hinta jos missään maassa ei mitenkään tuetaisi ruuan hintaa? Markkinatalous tahtoo etsiä sen tasapainon hinnalle ja tuotteelle. Todenäköisesti ruokaa tuotettaisiin silloin 90-100% välille kulutuksesta. eihän paperiakaan tehdä enempää kuin tarvitaan varmasti.
Tarkasti ajateltuna maataloustuki on toimialalle maksettava eräänlainen TOIMEENTULOTUKI tällä hetkellä ja sitä maksetaan myös MUUALLAKIN maailmassa. Jopa USASSA ja UUDESSA-SEELANNISSA. USASSA se on kanavoitu kriisitukien kautta valtion lainoina jotka sitten aina välillä annetaan anteeksi ja USA kun antaa esim. ruoka-apua jonnekin päin palloa, niin se antaa lainaa jolla voi ostaa USASTA ruokaa. Eli USASSAKIN maksetaan MAATALOUDELLE tätä TOIMEENTULOTUKEA.
Samahan se on Turun telakalla Vapaavuoren Janne neuvotteli telakalle VALTION takaaman rahoituksen TILAUKSILLE. Telakka saa maksun vasta kun laiva on luovutettu. Eli josa nyt iskee lama ja tilaajat tekee konkan, niin VALTIOLLA ON P.I.R.U.S.T.I laivoja. Uudenkaupungin ihmekkin on kait vähän niin ja näin. Eikös sieltäkin toimari lähtenyt, eli todenäköisesti autotehdas tekee halvemmalla ne MERSUT kuin mitä Saksan tehtaisa olisi tehty. Toivottavasti rahat riittää, eikä alihankia vedä konkkaa.
-
Terminaattorin toteamus maataloustuista sosiaalitukina on osuva, että ei voi ehkä pitää yritystukina. Mutta jotenkin olisi ehkä sellaiset yksittäiset perheet, joka nostavat puolesta miltsistä miltsiin maataloustukia, yhteiskunnallisesti kannattavinta kustantaa jollekin ylelliselle rantahuvilalle Balille ja ylläpitää heidät siellä, palvelijoineen päivineen ? Valtion laskuun. Jos siis sosiaalitukia ovat.
-SS-
meillä jälkipolvi suunnittelee kovin uravalintaa ja koulutuspaikkaa haetaan yhteishaussa. Pitäiskö yhteishaussa olla maatalousalan lisäksi myös muita vastaavia vaihtoehtoja... haen ensisijaisesti sosiaalitukielätiksi (erikoistuminen toimeentulo- tai asumistukiin), työttömyystukiselätiksi (ansio- tai perusturva), maataloustukielätiksi?
Tästä se ura urkenisi, onneksi vielä nyt teknillinen yliopisto näytti vievän voiton.
Tuo voisi olla nykypäivänä ihan hyvä koulutus linja "sosiaalitukien hakemisen ammatilainen".
-
Yhteisöveron tuotto viime vuodelta on noin 5,5 miljardia, eipä pienin yrityskokoluokka saa juurikaan liikevaihtoja tuota enempää kasaan. Yritystuet viimeisessä komukka-MOT - ohjelmassa olivat 800 miljoonaa. Suurimmat yritystukien saajat ovat tuulivoima- ja porauslauttatukia. Ainoa jotenkin selvä vientiyritys on Nokia tuossa. Laivayhtiöiden jälkeen muut sitten ovat osa ympäristösuojelustrategiaa ovat tuulivoimaa, uusiutuva energiaa, biokaasua.
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload/fl_keep_iptc,f_auto,fl_progressive/q_88/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_1200/v1512321238/39-4475025a24308bb9bc0.jpg)
Taitaa kuitenkin maatalous kelluvien verohuojennettujen tuntihotellien ja tuuliviipperöiden ohella olla ainoa yritystukien saaja, joka ei välttämättä maksa osuuttaan takaisin valtiolle, ainakaan työllistäjänä tai vientitulojen aikaansaajana. Tuontikuluja kyllä järjestetään tehokkaasti, energiana ja ulkomaisina ostopanoksina. Terminaattorin toteamus maataloustuista sosiaalitukina on osuva, että ei voi ehkä pitää yritystukina. Mutta jotenkin olisi ehkä sellaiset yksittäiset perheet, joka nostavat puolesta miltsistä miltsiin maataloustukia, yhteiskunnallisesti kannattavinta kustantaa jollekin ylelliselle rantahuvilalle Balille ja ylläpitää heidät siellä, palvelijoineen päivineen ? Valtion laskuun. Jos siis sosiaalitukia ovat.
-SS-
Virallisesti puhuttiin työryhmässä 4-8 miljardia laskutavasta riippuen. Vihreät olisi jo yhden 600 miljoonaa leikanneet.
Tuo 4-8 miljardia on juuri tuota vasemmistolaisten jatkuvaa mutta luonnollista näkemystä, että jos omasta metsästäsi otat haketta ja poltat kattilassa, saat sen tehdä verovapasti tilalla. Se on verotukea, kun et maksa lämmitysenergiasta samoja veroja kuin esim. kaukolämpöasiakkaat. Saat ajaa traktorilla polttoöljyllä, eli alemman verokannan liikennepolttoaineella. Saat ajaa omalla kaslustollasi hankintaa ja saat mahdollisen hankintapalkan verovapaana tietyn suuruisista tuloista. Se on verotukea parhaimmillaan. Saat tehdä VHF kapuloilla puhelinliikenteen tilasi työntekijöiden välillä, säästät puhelinkuluissa, se säästön verottamattomuus on verotukea, ja et edes tilitä ALV. Verotuet näin oikeastaan ovat suorastaan idioottimainen määritelmä tuelle, koska verotus olennaisesti on valtiodiktatuurin tekemä mielivaltainen takavarikko, ei se, että rosvo ei ryöstä sinua, ole mikään rosvon antama tuki Sinulle ?
Eli noiden 4-8 miljardin verotuen väite kohdistuu ihan samalla suhteella maataloustukiaisten päälle, maanviljelijöihin, koska heilläkin on paljon sellaista verovapautta, joka olennaisesti on verotukea. Miksipä siis valmisteveropalautusta ELI VEROTUKEA annetaan viljankuivaukselle ja navetan lämmitykseen ?
-SS-
No kun esim. energiaveroa nostetaan ja sitten tehdään siihen palautus järjestelmä, niin sehän on verotukea. Paljon järkevämpää olisi ajatella veronalennuksia sieltä kautta, miten ne työllistäisivät, loisivat yrittäjyyttä ynm. enemmän. Tukisivat kotimaista kysyntää.
Nykyäänhän on muotia laskea tuloverotusta ja nostaa ALV veroa. Kumasti porukka sitten tilaa ulkomailta tavaraa kun tavaran hinta nousi kotimaassa 10% muuhun eu:hun nähden. Kulutus kyllä lisääntyi, mutta Suomalainen kivijalka yritys teki konkan samalla.
Saahan ammatiliitotkin periaatteessa verotukea. Nehän ei maksa veroa mistään tuloistaan. Pikuisen eri viivalla sijoitus bisneksessä kuin tavan asuntosijoittaja vaikka OY:n kautta homaa tekisikin.
Melkein se tila pitäisi muuttaa jotenkin ammattiliitoksi, hakea sille yleishyödylisen organisaation status ja nostaa siitä palkkaa, kokouspalkioita ynm. kivaa.
-
TOIMEENTULOTUKI tällä hetkellä ja sitä maksetaan myös MUUALLAKIN maailmassa. Jopa USASSA ja UUDESSA-SEELANNISSA. USASSA se on kanavoitu kriisitukien kautta valtion lainoina jotka sitten aina välillä annetaan anteeksi ja USA kun antaa esim. ruoka-apua jonnekin päin palloa, niin se antaa lainaa jolla voi ostaa USASTA ruokaa. Eli USASSAKIN maksetaan MAATALOUDELLE tätä TOIMEENTULOTUKEA.
Muuten, se Wikipedian linkki, jossa mainitaan Uuteen Seelantiin tuodun maataloustukia takaisin, on päivitetty varmaankin MTK:n lehmäosastolta, koska varsinaisissa linkeissä näkyy muutaman prosentin pohjavesi- ja vesistösuojeluinvestointien tukea, maataloustukia ei todellakaan ole palautettu.
Että korostaminen elintarvikkeiden hinnan hinnanalennusta tällä tehokkuudella käytetyllä tukipotilla, on kyllä toteutuneella hinnanlaskulla melkoinen hinta. On esitetty syitä, että ilman tukia Suomen maatalous olisi ajan päästä 1500 suurtilan hallussa. No se muutos on joka tapuksessa käynnissä, nykyisten tukien maksatuksen aikana. Siinä on nykyisen kasvumanian tausta, ja osin rahoituskin.
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/maataloustukien-poisto-vahentaisi-tuotantoa-suomessa-mutta-ei-eussa
-SS-
-
Nykyäänhän on muotia laskea tuloverotusta ja nostaa ALV veroa. Kumasti porukka sitten tilaa ulkomailta tavaraa kun tavaran hinta nousi kotimaassa 10% muuhun eu:hun nähden. Kulutus kyllä lisääntyi, mutta Suomalainen kivijalka yritys teki konkan samalla.
Tämä pienten tavaratilausten tilaussysteemi EU:n ulkopuolelta vero- ja tullivapaasti on nimenomaan verotukea esim. ahvenanmaalaisille verorajakikkailijoille. Ei olisi kuin arvovalinta muuttaa "ei kannata periä pienempiä veroja" - järjestelmästä "peritään aina tietty vähimmäistulli- ja vero " .
Tästä siirtymisestä toisensuuntaiseen asenteeseen on keskusteltu EU:ssa jo.
Teetkö verottomia ostoksia verkossa? Et tee enää tulevaisuudessa (YLE) (https://yle.fi/uutiset/3-9607220)
-SS-
-
TOIMEENTULOTUKI tällä hetkellä ja sitä maksetaan myös MUUALLAKIN maailmassa. Jopa USASSA ja UUDESSA-SEELANNISSA. USASSA se on kanavoitu kriisitukien kautta valtion lainoina jotka sitten aina välillä annetaan anteeksi ja USA kun antaa esim. ruoka-apua jonnekin päin palloa, niin se antaa lainaa jolla voi ostaa USASTA ruokaa. Eli USASSAKIN maksetaan MAATALOUDELLE tätä TOIMEENTULOTUKEA.
Muuten, se Wikipedian linkki, jossa mainitaan Uuteen Seelantiin tuodun maataloustukia takaisin, on päivitetty varmaankin MTK:n lehmäosastolta, koska varsinaisissa linkeissä näkyy muutaman prosentin pohjavesi- ja vesistösuojeluinvestointien tukea, maataloustukia ei todellakaan ole palautettu.
Että korostaminen elintarvikkeiden hinnan hinnanalennusta tällä tehokkuudella käytetyllä tukipotilla, on kyllä toteutuneella hinnanlaskulla melkoinen hinta. On esitetty syitä, että ilman tukia Suomen maatalous olisi ajan päästä 1500 suurtilan hallussa. No se muutos on joka tapuksessa käynnissä, nykyisten tukien maksatuksen aikana. Siinä on nykyisen kasvumanian tausta, ja osin rahoituskin.
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/maataloustukien-poisto-vahentaisi-tuotantoa-suomessa-mutta-ei-eussa
-SS-
Myös tutannon perusehdot pitäisi tuolloin laittaa joka maassa samalle viivalle. Samoiten palkaukset. Jos verrataan palkatasoja, niin jenkkilässä 10-12$/tunti maksetaan liksaa(en tiedä tuleeko jotain työnantaja kuluja vielä päälle). Tuotantokustannus on 0,29$/litra. Rakennukset on huomattavasti kevyempiä. Byrogratia kevyempää. Lannan levitys talvella pellolle on mahdolista pienillä tiloilla vaikka olisi lunta maassa ja maa jäässä.
Virossa tuotantokustannus on 0,21€/litra. sielä varsinkaan palkat ei ole Suomen tasolla.
Itselle on jäänyt mielikuva rakentamisen hinoissa että joku rahastaa ja kovasti. Suomessa ei 200 lehmän navettaa tehdä alle 10k€ parsipaikan. Tanskassa päästään 5500€/parsipaikka. Ruotsissa on päästy 4900€/parsipaikka konseptinavetassa. Jenkeissä maksoi 60 lehmän navetta 500k$ roboteineen. Finnmilk pääsi 7500€/parsipaikka 600 lehmällä suomessa.
Mitä itse olen kierellyt niin samalla hintaa sai 6 vuotta sitten vasikkatiloja betonielementti navettaan kuin nyt saa verhoseinäpihattoon pelkät lypsävät ja poikivat.
-
Nykyäänhän on muotia laskea tuloverotusta ja nostaa ALV veroa. Kumasti porukka sitten tilaa ulkomailta tavaraa kun tavaran hinta nousi kotimaassa 10% muuhun eu:hun nähden. Kulutus kyllä lisääntyi, mutta Suomalainen kivijalka yritys teki konkan samalla.
Tämä pienten tavaratilausten tilaussysteemi EU:n ulkopuolelta vero- ja tullivapaasti on nimenomaan verotukea esim. ahvenanmaalaisille verorajakikkailijoille. Ei olisi kuin arvovalinta muuttaa "ei kannata periä pienempiä veroja" - järjestelmästä "peritään aina tietty vähimmäistulli- ja vero " .
Tästä siirtymisestä toisensuuntaiseen asenteeseen on keskusteltu EU:ssa jo.
Teetkö verottomia ostoksia verkossa? Et tee enää tulevaisuudessa (YLE) (https://yle.fi/uutiset/3-9607220)
-SS-
Suunta hyvä, muttei poista sitä ongelmaa että voi tilata Saksasta. Saksan ALV on 19%, Suomen 24%
-
TOIMEENTULOTUKI tällä hetkellä ja sitä maksetaan myös MUUALLAKIN maailmassa. Jopa USASSA ja UUDESSA-SEELANNISSA. USASSA se on kanavoitu kriisitukien kautta valtion lainoina jotka sitten aina välillä annetaan anteeksi ja USA kun antaa esim. ruoka-apua jonnekin päin palloa, niin se antaa lainaa jolla voi ostaa USASTA ruokaa. Eli USASSAKIN maksetaan MAATALOUDELLE tätä TOIMEENTULOTUKEA.
Muuten, se Wikipedian linkki, jossa mainitaan Uuteen Seelantiin tuodun maataloustukia takaisin, on päivitetty varmaankin MTK:n lehmäosastolta, koska varsinaisissa linkeissä näkyy muutaman prosentin pohjavesi- ja vesistösuojeluinvestointien tukea, maataloustukia ei todellakaan ole palautettu.
Että korostaminen elintarvikkeiden hinnan hinnanalennusta tällä tehokkuudella käytetyllä tukipotilla, on kyllä toteutuneella hinnanlaskulla melkoinen hinta. On esitetty syitä, että ilman tukia Suomen maatalous olisi ajan päästä 1500 suurtilan hallussa. No se muutos on joka tapuksessa käynnissä, nykyisten tukien maksatuksen aikana. Siinä on nykyisen kasvumanian tausta, ja osin rahoituskin.
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/maataloustukien-poisto-vahentaisi-tuotantoa-suomessa-mutta-ei-eussa
-SS-
Uuden-Seelannin maataloustuki on juuri erilaisia vientitukia ynm. Samaan tyyliin kuin USASSA. Kyseinen valtio on myös melko protektionistinen, eli tuonti vaikeaa.
Esim. Australiaan oli eräs Suomalainen vienyt 8" hirsimökin. Ihmiset halusivat itseleenkin samanlaisen. No kyseinen Suomalainen selvitti asiaa ja ongelmaa ei ollut viranomaisten mukaan tällöin. Ensimäinen laivalasti kun tuli satamaan, niin 6" ja sitä paksumpien hirsien tuonti olikin kielletty. Eikä niitä saanut poiskaan viedä vaan ne poltettiin roviolla. Virallisesti syy oli ettei mitään tuholaisia haluta Australiaan, mutta oikea syy oli suojella omaa taloutta. Sama se on Jenkeissäkin. Ponsetkin viedään kahdessa konstissa perä ja keula eri satamiin. Ajetaan rekalla puoleen väliin ja liitetään sielä yhteen. Eli kun puhutaan maataloustuista ja niiden poistamisesta, niin pitäisi myös muistaa tuonnin esteet millä maat suojelee omaa tuotantoa.