Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: veko - 10.03.14 - klo:22:44
-
Onkohan tietoa paljonko nykyään maksaa pellon metsitys per/ha, ja saako siihen nykyään mitään avustuksia?
-
Mul meinaa lhp viljelykset metsittyy :-[ ;D
Oisko 50 centtii taimi..?
-
Paljonkohan niitä hehtaarille menee, ja tarviiko ennen istutusta vielä lannoittaa?
-
Paljonkohan niitä hehtaarille menee, ja tarviiko ennen istutusta vielä lannoittaa?
2500 kpl
-
tuo onkii sellanen tuhannen taalan kysymys, jotku väittää että tuhkalannotus parantaa pellon metityshommaa onnistumaan, tiedä sitten. usein näkee sellasta rääseikköä kasvavan pellon että... alkuun lähtee hyvin mutta jo muutaman vuoden jälkeen alkaa oksain kasvu ja sitten se onkin sellasta havua että..!
-
Mul meinaa lhp viljelykset metsittyy :-[ ;D
Oisko 50 centtii taimi..?
Ihanan kalliita. :D
-
Paljonkohan niitä hehtaarille menee, ja tarviiko ennen istutusta vielä lannoittaa?
2500 kpl
Jos tuo määrää lähtee 100% kasvamaan niin joudut kyllä raivurilla harventamaan. Ei sovi moto. Mää läittasin sellaiset 1500 ja siirtäisin ekaharvennusta 5 vuotta myöhemmäksi. Sillä tavalla saa muutakin kuin aitatolppia.
-
30-35ha ois jäämässä savi ja turveliejua käsiin. mutta ei nuita taidakaan kaikkia ainakaan kerralla pystyä pistämään taimelle.
-
Paljonkohan niitä hehtaarille menee, ja tarviiko ennen istutusta vielä lannoittaa?
2500 kpl
Jos tuo määrää lähtee 100% kasvamaan niin joudut kyllä raivurilla harventamaan. Ei sovi moto. Mää läittasin sellaiset 1500 ja siirtäisin ekaharvennusta 5 vuotta myöhemmäksi. Sillä tavalla saa muutakin kuin aitatolppia.
Pitäis puulajikin ensin päättää. Pelto on helpolla niin viljavaa, että liian harvasta istutuksesta tulee aika lyhyitä ja leveitä puita.
-
Paljonkohan niitä hehtaarille menee, ja tarviiko ennen istutusta vielä lannoittaa?
2500 kpl
Jos tuo määrää lähtee 100% kasvamaan niin joudut kyllä raivurilla harventamaan. Ei sovi moto. Mää läittasin sellaiset 1500 ja siirtäisin ekaharvennusta 5 vuotta myöhemmäksi. Sillä tavalla saa muutakin kuin aitatolppia.
Pitäis puulajikin ensin päättää. Pelto on helpolla niin viljavaa, että liian harvasta istutuksesta tulee aika lyhyitä ja leveitä puita.
Pellon viljavuudesta voisi miettimisen aloittaa. Savi ei ainakaan männyn kasvupaikalta kuulosta. Jos on hyvä kasvupaikka, niin koivuja ta leppiä tms. rehevien kasvupaikkojen lajeja voisi miettiä ainakin osalle alaa. Taimitiheys riippuu puulajista. Havupuilla tuo 1500 on kyllä aika harva... tai sitten ei ole, jos tavoittlet lähes sentin paksuisia vuosilustoja ja yhtä levetä kuin pitkää puuta ::)
Lannoittamisesta on nyt vain haittaa ellei jostain ravinteesta ole selvästi puutosta.
-
Pellon metsityksen kemeraa on oltu poistamassa jo monta vuotta - kannattaa kysyä Metsäkeskuksesta saako sitä vielä ensi kesälle. Jos sitä saa niin sen jälkeen teetät metsityssuunnitelman jollakin metsäpalveluyrittäjällä (paikallinen joku, Otso, MHY) ja saat sitovan päätöksen Metsäkeskuksesta tuen maksamiseen sinun projektiin. Suunnitelman tekemiseen saa kemeraa.
Tuki on hyvä ja kattaa valtaosan kustannuksista. Käy katsomassa paikkakunnan osuudet: http://www.metsavastaa.net/tuet_taulukkonametsanuudistaminen . Jos tukea tippuu niin saat käytännössä 1600 ilmaista rauduskoivun taimea ja olisiko 1200 ilmaista taimisuojaa per hehtaari. Tämän lisäksi saat vähän rahaa muokkaukseen ja istutukseen (vaikka istuttaisit itse). Jos pellolla on puiden kannalta ravinnepuutosta niin valtio tukee sitäkin samalla pienellä osuudella.
Homma tulee maksamaan itselle joitakin satasia per hehtaari Kemeran jälkeen. Ei paha.
-
Ekstrana vielä ei kukaan pääse hyötymään pelloista viljelemällä. Plussaa tulee vieäl mahdollisesta varjostuksesta naapurille.
-
Jos on vähänkin viiljavaa peltoo niin maagiset 3000 tainta hehtaarille. Sitten palkkaa puolalaiskomppanian leikkelee niitä ja myy joka toisen joulukuuseksi 10 vuoden päästä. Silloin on pahimmat ravinteet imetty ja lopputulemana kunnon kuusikko. Silloin tämä kunnon provo on onnistunut koska kuulostaa hieman uskomattomalle lyödä 30 ha metsään. Maan arvo on kuitenkin peltona 5 kertainen.
-
Kiitoksia vaahteralle neuvoista, täytyy ruveta tuolla tavalla asiaa eteenpäin viemään.! Jos tämä olisi provo niin ehkäpä olisin laittanut jollekin toiselle aihealueelle. Yleensä kevät sesongin aikana tuli ajettua 1,5 kuukauteen 20 000km syrjäkylän teitä ja nähtyä näitä "uudisviljelmiä" ja vastaavia , niin ei se metitys mikään huono vaihtoehto ole.
-
Jos sattuu vähän kevyempää maata metsitettäväksi, niin lehtikuusi+koivu on vähemmän pimentävä vaihtoehto kuin kuusi. Eivät myöskään ole niin herkkiä lajeja ravinnepuutoksille kuten boorin ja magnesiuminpuutteelle. Kuusta istutettaessa joutuu melkein järkiään laittamaan maahan boorilannoituksen jotta taimet lähtevät kehittymään normaalisti. Noin suurilla pinta-aloilla on tuo hivenainelannoitus helpointa tehdä huiskalla ennen mätästämistä/viilun kyntämistä.
Koivusekametsän perustamalla voisi ajatella että metsitettävältä alalta pääsee korjaamaan koivua energiaksi jo reilussa 20 vuodessa ja samalla hoituu jäävän metsän ennakkoraivaus. Oliskin mielenkiintoinen kokella tuollaista jollain sopivalla kuviolla. Periaatteessa vois ajoreitin paikoille istutta koivua, jonka korjaisi tuossa raivauksessa pois.
-
Joskus oli juttua jossain lehdessä erään isännän kokeilusta kylvää kauran seassa kuusen siemeniä. Muistaaksen isäntä kehui systeemiä että sillä konstilla oli metsitys helppoa.
Syksyllä sitten vain puinti pitkään sänkeen. Kuulema piti heinikon kurissa niin kauan että kuuset kerkesivät kasvaa tarpeeksi isoiksi pärjätäkseen muulle kasvustolle.
-
Tässä pitäjässä on metsitetty peltoja satoja hehtaareita. Savikoita. Etupäässä koivua ja jonkin verran kuusta. Hyvin on lähteneet. Veikkaisin iäksi noin 20-30 vuotta. Kuuset aika tiheässä näyttäs olevan, eikä mitään turreja vaan ihan uljasta nuorta metsää.
Paljonko tuommonen hyvin onnistunut viljelty puupelto tuottaa kierron aikana?
Jos saan kysyä, mikä motivoi metsittämään tuollaisen pinta-alan tänäpäivänä?
-
Tässä pitäjässä on metsitetty peltoja satoja hehtaareita. Savikoita. Etupäässä koivua ja jonkin verran kuusta. Hyvin on lähteneet. Veikkaisin iäksi noin 20-30 vuotta. Kuuset aika tiheässä näyttäs olevan, eikä mitään turreja vaan ihan uljasta nuorta metsää.
Paljonko tuommonen hyvin onnistunut viljelty puupelto tuottaa kierron aikana?
Jos saan kysyä, mikä motivoi metsittämään tuollaisen pinta-alan tänäpäivänä?
10m3 per vuosi
-
Tässä pitäjässä on metsitetty peltoja satoja hehtaareita. Savikoita. Etupäässä koivua ja jonkin verran kuusta. Hyvin on lähteneet. Veikkaisin iäksi noin 20-30 vuotta. Kuuset aika tiheässä näyttäs olevan, eikä mitään turreja vaan ihan uljasta nuorta metsää.
Paljonko tuommonen hyvin onnistunut viljelty puupelto tuottaa kierron aikana?
Jos saan kysyä, mikä motivoi metsittämään tuollaisen pinta-alan tänäpäivänä?
10m3 per vuosi
voishaa sinne puittenväliin lisäksi istuttaa ylämaankarjaa,vai vieläks noit perinnebiotoopi soppareit saa tehtyä.lisäis kummasti ton mettän tuottoa mikäli sais..
-
Tässä pitäjässä on metsitetty peltoja satoja hehtaareita. Savikoita. Etupäässä koivua ja jonkin verran kuusta. Hyvin on lähteneet. Veikkaisin iäksi noin 20-30 vuotta. Kuuset aika tiheässä näyttäs olevan, eikä mitään turreja vaan ihan uljasta nuorta metsää.
Paljonko tuommonen hyvin onnistunut viljelty puupelto tuottaa kierron aikana?
Jos saan kysyä, mikä motivoi metsittämään tuollaisen pinta-alan tänäpäivänä?
10m3 per vuosi
voishaa sinne puittenväliin lisäksi istuttaa ylämaankarjaa,vai vieläks noit perinnebiotoopi soppareit saa tehtyä.lisäis kummasti ton mettän tuottoa mikäli sais..
voi sinne laittaa karjaa, mutta ei tuu metsää sit
-
Tässä pitäjässä on metsitetty peltoja satoja hehtaareita. Savikoita. Etupäässä koivua ja jonkin verran kuusta. Hyvin on lähteneet. Veikkaisin iäksi noin 20-30 vuotta. Kuuset aika tiheässä näyttäs olevan, eikä mitään turreja vaan ihan uljasta nuorta metsää.
Paljonko tuommonen hyvin onnistunut viljelty puupelto tuottaa kierron aikana?
Jos saan kysyä, mikä motivoi metsittämään tuollaisen pinta-alan tänäpäivänä?
10m3 per vuosi
voishaa sinne puittenväliin lisäksi istuttaa ylämaankarjaa,vai vieläks noit perinnebiotoopi soppareit saa tehtyä.lisäis kummasti ton mettän tuottoa mikäli sais..
voi sinne laittaa karjaa, mutta ei tuu metsää sit
juu ei sit varmaa taimikkoasteella kannata kovin kovasti laiduntaa,lähinnä ajatustasolla mietin niit pelkkii jäkiä jos sielt löytys et riittäs perinnepiotoopin hakuun :-[
-
Maidontuottajan kysymykseen: Miksipä ei, yhtä lailla kai sitä voi laittaa pellot metälle kuin raivata peltoa pohjattomaan suohon. Onko tietoa miten se kauran mukana kylvämisessä lähtenyt etenemään.
-
Se juttu siitä kuusen kylvämisestä kauran seassa oli joko KM:ssä tai Maatilan Pellervossa. Muistelisin että isäntä kehui sen onnistuneen ihan hyvin. Heinän polkemisen sanoi jäävän kokonaan pois taimien ympäriltä kun sen asian ajoi kauran sänki ja pehkut.
Hommalle ei saanut ainakaan silloin mitään kemera tukia, kun se tuli nähtävästi liian halvaksi ja helpoksi. Myös nähtävästi silläkin oli vaikutusta että se onnistui ihan isäntälinjan sivupyörä jukolla.
-
ei kait tuo niiiin hirveästi maksais kokeilla, ei nyt tietysti koko alalla mutta.. tuo pellon metitys on joskus herrassaan kiinni että saa jotenkin onnistumaan. itellä on yks lohko joka ei sitten tuota muuta kuin pajua ja raitaa mutta vieressä ihan samanlaista lettoa ja siinä puskee niin nättiä kuusta että! tänään pitäsi keretä, kun keliä vielä, harventamaan siitä reunasta mäntyjä ja koivuja polttopuiks kun alkaa olla liian tiheää kasvatella.
-
Se juttu siitä kuusen kylvämisestä kauran seassa oli joko KM:ssä tai Maatilan Pellervossa. Muistelisin että isäntä kehui sen onnistuneen ihan hyvin. Heinän polkemisen sanoi jäävän kokonaan pois taimien ympäriltä kun sen asian ajoi kauran sänki ja pehkut.
Hommalle ei saanut ainakaan silloin mitään kemera tukia, kun se tuli nähtävästi liian halvaksi ja helpoksi. Myös nähtävästi silläkin oli vaikutusta että se onnistui ihan isäntälinjan sivupyörä jukolla.
Miksei saman tien kylvä pintalevittimellä, sekoittaa kaiken vaan sekaisin ja ajaa. Sit äestää yli.
-
Hommalle ei saanut ainakaan silloin mitään kemera tukia, kun se tuli nähtävästi liian halvaksi ja helpoksi. Myös nähtävästi silläkin oli vaikutusta että se onnistui ihan isäntälinjan sivupyörä jukolla.
Miksei saman tien kylvä pintalevittimellä, sekoittaa kaiken vaan sekaisin ja ajaa. Sit äestää yli.
Sivupyörä Jukolla tekeminen ei taida ihan täyttää virallisia vaatimuksia ja muitakin käytännön pikkuongelmia voi tulla. Ohjeen mukaan ( http://www.tapio.fi/mannynjakuusensie ) siemenmäärä on luokkaa 400 g/ha (männyn ja kuusen sekakylvö). Sen sekoittaminen tasaisesti kauransiemeniin ja kylväminen niin, ettei seos lajitu liikaa kuulostaa nykykielen mukaan aika haastavalta, tai siis mahdottomalta. Puunsiemenet omaan pienensiemen pintalevittimeen ja kaura kylvökoneella, niin saattaisi olla jotain toivoa onnistumisesta. Simenmäärää voisi lisätä, mutta kuusensiemenet maksavat laadusta riippuen 200-1490 €/kg, alv 0%. Linkki sivulla http://www.tapio.fi/hinnasto
-
Hommalle ei saanut ainakaan silloin mitään kemera tukia, kun se tuli nähtävästi liian halvaksi ja helpoksi. Myös nähtävästi silläkin oli vaikutusta että se onnistui ihan isäntälinjan sivupyörä jukolla.
Miksei saman tien kylvä pintalevittimellä, sekoittaa kaiken vaan sekaisin ja ajaa. Sit äestää yli.
Sivupyörä Jukolla tekeminen ei taida ihan täyttää virallisia vaatimuksia ja muitakin käytännön pikkuongelmia voi tulla. Ohjeen mukaan ( http://www.tapio.fi/mannynjakuusensie ) siemenmäärä on luokkaa 400 g/ha (männyn ja kuusen sekakylvö). Sen sekoittaminen tasaisesti kauransiemeniin ja kylväminen niin, ettei seos lajitu liikaa kuulostaa nykykielen mukaan aika haastavalta, tai siis mahdottomalta. Puunsiemenet omaan pienensiemen pintalevittimeen ja kaura kylvökoneella, niin saattaisi olla jotain toivoa onnistumisesta. Simenmäärää voisi lisätä, mutta kuusensiemenet maksavat laadusta riippuen 200-1490 €/kg, alv 0%. Linkki sivulla http://www.tapio.fi/hinnasto
En muista miten kyseinen isäntä tuon toteutti, mutta 0,5kg kylväminen hehtaarille ei luulisi olevan kummoinenkaan ongelma kylvölannoitimella. Onhan siinä siemensäiliö, apulantapuoli ja heinänsiemen puoli.
-
Hommalle ei saanut ainakaan silloin mitään kemera tukia, kun se tuli nähtävästi liian halvaksi ja helpoksi. Myös nähtävästi silläkin oli vaikutusta että se onnistui ihan isäntälinjan sivupyörä jukolla.
Miksei saman tien kylvä pintalevittimellä, sekoittaa kaiken vaan sekaisin ja ajaa. Sit äestää yli.
Sivupyörä Jukolla tekeminen ei taida ihan täyttää virallisia vaatimuksia ja muitakin käytännön pikkuongelmia voi tulla. Ohjeen mukaan ( http://www.tapio.fi/mannynjakuusensie ) siemenmäärä on luokkaa 400 g/ha (männyn ja kuusen sekakylvö). Sen sekoittaminen tasaisesti kauransiemeniin ja kylväminen niin, ettei seos lajitu liikaa kuulostaa nykykielen mukaan aika haastavalta, tai siis mahdottomalta. Puunsiemenet omaan pienensiemen pintalevittimeen ja kaura kylvökoneella, niin saattaisi olla jotain toivoa onnistumisesta. Simenmäärää voisi lisätä, mutta kuusensiemenet maksavat laadusta riippuen 200-1490 €/kg, alv 0%. Linkki sivulla http://www.tapio.fi/hinnasto
Höpö höpö.... Mä olen vuosia sekoittanut kaikki siemenet ja apulannat yht`aikaa Bögballeen ja hyvin toimii. Esim. kilo valkoapilaa/ha leviää aivan tasaisesti...
-
onko se pölle semmonen ratin mallinen kolme 40 kilon säkkiä vetävä?
-
PELLONMETSITYKSEN YKSITYISTALOUDELLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN KANNATTAVUUS (http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/mekon/pg/pahkasalo/pellonme.pdf)
Tapani Pahkasalo - Kansantaloudellisen metsäekonomian pro gradu -työ - v. 2005
-
PELLONMETSITYKSEN YKSITYISTALOUDELLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN KANNATTAVUUS (http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/mekon/pg/pahkasalo/pellonme.pdf)
Tapani Pahkasalo - Kansantaloudellisen metsäekonomian pro gradu -työ - v. 2005
suoraan johtopäätöksiin. Ei yllätä, mutta vuoteen 2005 erona on nyt se, että hiilensidonnan arvo on noussut kokonaan toiselle tasolle. Seuraavista vaaleista uhkaa tulla "ilmastovaalit" (lähde: greenpeace), niin vähintä mitä metsänomistajien etuja puolustava järjestö voisi tehdä, on se että kyseinen laskelma päivitetään nykyarvoilla.
Vaikka moni viljelijä ei yhtään tykkää ehdotuksesta metsittää peltoja, niin kyllähän se kannattaisi tehdä perustuen vapaaehtoisuuteen ja taloudellisesti kannattavasti, kuin lopulta väkisin ja pakolla. Jos vaan ollaan hiljaa poteroissa, niin tukipolitiikalla voidaan esim pienten lohkojen (<0,5ha) arvo mitätöidä kokonaan poistamalla niistä tuet.
Yhteiskunnallinen hyöty muodostuu puunmyyntituloista ja hiilensidonnasta pellonmetsitysaloilla.
Tilanteessa jossa yhteiskunta hyötyy pellonmetsityksestä, se voisi tukea pellonmetsitystä
tiettyyn rajaan saakka. Pellonmetsityksen tukeminen parantaa metsityksen
yksityistaloudellista kannattavuutta, jolloin peltoja metsitettäisiin enemmän nykytilanteeseen
verrattuna. Nykytilanteessa pellon käytön muut vaihtoehdot ovat
yksityistaloudellisesti kannattavampia ja metsää on jopa kannattanut raivata pelloksi
(Hyytiäinen 2004). Peltokasvituotannon lisääminen ei yhteiskunnalliselta kannattavuudeltaan
tämänkään tutkimuksen valossa ole mielekästä. Pellonmetsitys voi onnistuessaan
tarjota merkittävää hyötyä yhteiskunnalle hiilensidonnan ja bioenergian
tuotannon muodossa.
-
Oikeasti olet päästäsi kipeä kaveri
-
Kyllä kiinnostaa metsittää Noi metsän keskellä olevat Pikku tilkut. Niitä on yhteensä liki viisi hehtaaria. Joku täkyraha siihen kyllä tarvittaisiin kun tällä hetkellä höpöheinillä saa sen reilut 500€/ha
-
Kyllä kiinnostaa metsittää Noi metsän keskellä olevat Pikku tilkut. Niitä on yhteensä liki viisi hehtaaria. Joku täkyraha siihen kyllä tarvittaisiin kun tällä hetkellä höpöheinillä saa sen reilut 500€/ha
Tässä ollaan nyt vaarallisella tiellä. Millä estetään se, että metsäsaarekkeita ei ala ilmestymään aukeiden keskelle?
-
Hiilen päästämiselle on määritelty hinta, nyt olisi aika tehdä sama myös hiilen ottamiselle pois. Vaan hulluhan se on joka ilmaisesta maksaisi.
-
Hiilen päästämiselle on määritelty hinta, nyt olisi aika tehdä sama myös hiilen ottamiselle pois. Vaan hulluhan se on joka ilmaisesta maksaisi.
Suomen päästöt ovat luokkaa 0,14%, siksi meillä kulutuskäyttäytymisen muutosten pitäisi olla todella rajuja, että saataisiin edes jotain tulosta aikaan. Metsiemme osuus hiilen sidonnasta on vastaavasti noin prosentin luokka eli melkein kymmenkertainen. Siksi näiden kansainvälisten sopimusten asettamien rajojen saavuttamisessa metsien vaikutus on ratkaisevaa. Pahin tilanne tulee vastaan, kun näiden ilmastosopimusten määräajat lähestyy. Meillähän on poliittisesti päätetty, että näitä sopimuksia noudatetaan... kyse ei ole edes puoluepolitiikasta, vaan kaikki lienevät yhtä vahvasti asian takana.
Nyt uutisoinnissa näkyy selvä pyrkimys ottaa tämä hiilensidontakapasiteetti ilmaiseksi käyttöön, monet kampanjat sitovat kansalaisia metsiin ja luodaan mielikuvaa yhteisistä metsistä. Metsänomistajat odottavat visusti mitä tuleman pitää. Kuitenkin näillä päästöoikeuksilla käydään kauppaa tai metsänhoidon ylimääräisistä kustannuksista on hyvät laskelmat, esimerkiksi paljonko avohakkuiden kielto lisää kustannuksia tai miten suureen korvaukseen metsänomistaja olisi oikeutettu päästökaupassa?
-
Metsäsuunnitelman laskelmiin tulisi liittää co2- muuttuja. Sähköisissä suunnitelmissa tämä olisi helppoa ja muuttaisi varmasti monen metsänomistajan aikomuksia JOS siitä joku olisi valmis maksamaan. Vaan ei niin ei, (ilmasto)uskovaisten omaisuus kun on yhteistä.
-
Löytyi Metlan raporttikin tuosta Lapin laista jolla kunnostettiin 160 000 hehtaaria surkeita Pohjois-Suomen metsiä ottamaan hiiltä itseensä. Nythän nuo ovat parhaimmassa iässä.
Lapin lain mukainen metsänviljely – tilastotarkastelu (http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff03/ff031015.pdf)
-
Muistuipa tuo Riika Raition juttu viimeisimmästä loppukiristä peltojen metsityksessä. Viljelymateriaali loppui silloin joiltain keskenkin. Peltoheittoja varmasti silti vielä piisaa uudelle laillekin ja suurille rahoille kun tämä on nyt jokaiselle poliitikolle NIIN tärkeää.
Potti palteeseen ja eteenpäin – koivua istutetaan aiempaa enemmän (https://yle.fi/uutiset/3-8004840)
-
ja kuin paljon nuo kessin aukot nytkin hiiltä syövät? ei aikoinaan kukaan uskonnu kuin hyvät metät tuloo tilalle, -siihen ryteikköön.
-
Nykyäänhän saa jatkuvan kasvatuksen nimissä jälleen harsia ja uudistaa miten tahtoo.
-
juuripa tuo kiinnostaa alle puolen hehtaarin aukoissa... mitä sanova viherterroristit
-
juuripa tuo kiinnostaa alle puolen hehtaarin aukoissa... mitä sanova viherterroristit
meinaat sellaista hakkuuta, jossa shakkilaudan mallisesti hakattava palsta jaetaan pieniin aukkoihin, ensin hakataan "mustat" ja sitten kymmenen vuoden päästä "valkoiset" ruudut? Näin luulisi sen elukkakannan ja kovakuoriaisten pärjäävän paremmin, samoin näyttäisi siistimmältä, uudistuisi ehkä paremmin, eikä tarvitsisi jättää niitä muutamaa puuta tuulen kaadettavaksi. Tällaisen voisi olettaa myös tehtäväksi nykyisillä koneeilla, toisin kuin nämä yläharvennukset tai tehdään kai niitäkin jos vaan on varaa maksaa.
Vai käykö näin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/koijarven-kaivinkone-kettinkeihin
-
Oon katellu tossa kylillä noita hömppäpeltoja että aika hyvin jo pukkaa leppää ja haapaa, että jos metsitykselle tukea puuhaavat niin eipä noilla plänteillä tartte muuta tehdä kuin lopettaa se vähäinenkin niittäminen :)
-
mutta saabiko metityspalkkion? katoin tuossa tänään yhen pellon ohi mennessä, oli vielä net neljä talvee seiseet paalit siinä ojan varressa... mut ei pajun pajua näkynnä... ja keskellä korpee..