Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: miemsl - 05.02.14 - klo:23:59
-
Miten menestyy soijapapu suomen pelloilla, onko kellään käytännön kokemusta?
Hankin pienen erän ei gmo soijaa ja ajattelin pienellä alueella ensi kaudella kokeilla. 85 päivää väitti siemenmyyjä kasvukauden pituusvaatimukseksi, eli sen puolesta pitäisi olla viljeltävissä täälläkin.
-
Miten menestyy soijapapu suomen pelloilla, onko kellään käytännön kokemusta?
Hankin pienen erän ei gmo soijaa ja ajattelin pienellä alueella ensi kaudella kokeilla. 85 päivää väitti siemenmyyjä kasvukauden pituusvaatimukseksi, eli sen puolesta pitäisi olla viljeltävissä täälläkin.
Taisi olla maissin tavoin kasvi joka ei pidä kylmästä kylvöalustasta, pitkästä päivästä ja lyhyestä kesästä. Lehdissä esiteltiin Aarre Anttilan kokeilua.
http://www.satafood.net/index.php?page=alituotantokasvien-tuotannon-kehittaeminen
EI tuo sinilupiinikaan ole kaksinen ollut.
-
Millaista mahtaa olla soijapavun varsimassa? Ajattelin että kokoviljasäilörehuksi tekeminen auttaisi aikaisempaa korjuuajankohtaa, ellei
Varsi ole ihan surkeaa rehua niin korkealta ajettuna voisi palvella hyvin.
-
Tuskinpa tuo soija tuottaa sen enempää raakavalkuaista/hehtaari kuin vaikkapa härkäpapu ? Joka tuottaa sitä parhaimmillaan noin 1100 kg/hehtaari ilmakehästä ja maan typestä ilman lannoitusta.
Minä unohtaisin nuo kokeilut. Lupiinia voisi kokeilla, jos olisi varaa harrastaa tuottamatonta toimintaa ;D
-
Millaista mahtaa olla soijapavun varsimassa? Ajattelin että kokoviljasäilörehuksi tekeminen auttaisi aikaisempaa korjuuajankohtaa, ellei
Varsi ole ihan surkeaa rehua niin korkealta ajettuna voisi palvella hyvin.
Alimmat palot kasvaa käsittääkseni tosi lähellä maata.
Tuossa jotain juttua puinnista.
http://www.youtube.com/watch?v=9iEHEls2QOg
-
Tuskinpa tuo soija tuottaa sen enempää raakavalkuaista/hehtaari kuin vaikkapa härkäpapu ? Joka tuottaa sitä parhaimmillaan noin 1100 kg/hehtaari ilmakehästä ja maan typestä ilman lannoitusta.
Minä unohtaisin nuo kokeilut. Lupiinia voisi kokeilla, jos olisi varaa harrastaa tuottamatonta toimintaa ;D
Näillä rehuviljan hinnoilla voi harrastella kaikenlaista...
-
Tuskinpa tuo soija tuottaa sen enempää raakavalkuaista/hehtaari kuin vaikkapa härkäpapu ? Joka tuottaa sitä parhaimmillaan noin 1100 kg/hehtaari ilmakehästä ja maan typestä ilman lannoitusta.
Minä unohtaisin nuo kokeilut. Lupiinia voisi kokeilla, jos olisi varaa harrastaa tuottamatonta toimintaa ;D
Näillä rehuviljan hinnoilla voi harrastella kaikenlaista...
Se on kyllä totta. Pitää myöntää, että katselin itsekin Naturcomin luetteloa "sillä silmällä"..... Jos pitäis sapattivuoden ::) Tai vaikka pari... Kylväis vain sen mitä päivässä ehtii ja huiskalla loput 8)
-
Tuskinpa tuo soija tuottaa sen enempää raakavalkuaista/hehtaari kuin vaikkapa härkäpapu ? Joka tuottaa sitä parhaimmillaan noin 1100 kg/hehtaari ilmakehästä ja maan typestä ilman lannoitusta.
Minä unohtaisin nuo kokeilut. Lupiinia voisi kokeilla, jos olisi varaa harrastaa tuottamatonta toimintaa ;D
Näillä rehuviljan hinnoilla voi harrastella kaikenlaista...
Se on kyllä totta. Pitää myöntää, että katselin itsekin Naturcomin luetteloa "sillä silmällä"..... Jos pitäis sapattivuoden ::) Tai vaikka pari... Kylväis vain sen mitä päivässä ehtii ja huiskalla loput 8)
Saattaa muuten olla jollain puolitutulla aika latinki TOS-apilaaki. ;)
-
Tuskinpa tuo soija tuottaa sen enempää raakavalkuaista/hehtaari kuin vaikkapa härkäpapu ? Joka tuottaa sitä parhaimmillaan noin 1100 kg/hehtaari ilmakehästä ja maan typestä ilman lannoitusta.
Minä unohtaisin nuo kokeilut. Lupiinia voisi kokeilla, jos olisi varaa harrastaa tuottamatonta toimintaa ;D
Näillä rehuviljan hinnoilla voi harrastella kaikenlaista...
Se on kyllä totta. Pitää myöntää, että katselin itsekin Naturcomin luetteloa "sillä silmällä"..... Jos pitäis sapattivuoden ::) Tai vaikka pari... Kylväis vain sen mitä päivässä ehtii ja huiskalla loput 8)
Saattaa muuten olla jollain puolitutulla aika latinki TOS-apilaaki. ;)
Ai jaa :)
-
Kiitos linkeistä! Nuohan oli ihan rohkaisevia, kunhan kesä vain olisi sopivan lämmin, kostea ja pitkä. Toki tuota härkäpapuakin laitan jonkun neljänneshehtaarin, niin pääsee suoraan vertailemaan.
Onkohan muuten soijasta olemassa lajiketta jota olisi pitkään viljelty eli luontaisesti jalostettu / adaptoitu tähän pohjoiseen pitkään päivärytmiin? Kuinkahan monta kasvukautta tarvitsisi soijaa viljellä jotta tuommoista adaptaatiota ehtisi tapahtua ja jotenkin vakiintuakin suvullisen jalostuksen kautta?
-
Ruotsinmaalla tais olla jotain kokeiluja 2-3vuotta sitten jos nyt väärin muista?.Lajikeista sai varmaa vihiä sieltä.
-
Kai tuossa soijapavussa jotain vikaa on kun sitä ei viljellä koko Euroopan Unionissakaan kuin muutama sata tuhatta hehtaaria vaikka on maailmanmittakaavassa kuitenkin viidenneksi tärkein viljelyskasvi.
-
Kai tuossa soijapavussa jotain vikaa on kun sitä ei viljellä koko Euroopan Unionissakaan kuin muutama sata tuhatta hehtaaria vaikka on maailmanmittakaavassa kuitenkin viidenneksi tärkein viljelyskasvi.
Just tuosta voisi päätellä jotain.
Ja miksi sitä pitäisi edes viljellä, rypsin valkuainen on kuitenkin parempaa nurmisäiliksen kanssa naudoille.
-
Kai tuossa soijapavussa jotain vikaa on kun sitä ei viljellä koko Euroopan Unionissakaan kuin muutama sata tuhatta hehtaaria vaikka on maailmanmittakaavassa kuitenkin viidenneksi tärkein viljelyskasvi.
Just tuosta voisi päätellä jotain.
Ja miksi sitä pitäisi edes viljellä, rypsin valkuainen on kuitenkin parempaa nurmisäiliksen kanssa naudoille.
Eikös soijan valkuaisprosentti ole kovenmpi kuin rypsin? Eli pienempi määrä soijaa riittää kun euroopassa viljellään sen lisäksi maissia.
-
Kai tuossa soijapavussa jotain vikaa on kun sitä ei viljellä koko Euroopan Unionissakaan kuin muutama sata tuhatta hehtaaria vaikka on maailmanmittakaavassa kuitenkin viidenneksi tärkein viljelyskasvi.
Just tuosta voisi päätellä jotain.
Ja miksi sitä pitäisi edes viljellä, rypsin valkuainen on kuitenkin parempaa nurmisäiliksen kanssa naudoille.
Eikös soijan valkuaisprosentti ole kovenmpi kuin rypsin? Eli pienempi määrä soijaa riittää kun euroopassa viljellään sen lisäksi maissia.
Onhan siinä enemmän valkuaista ja jopa enemmän energiaa. Mutta nurmisäilörehun kanssa tuo ei auta tarpeeksi... viljamäärä nousee liikaa ja tärkkelysrajat paukkuvat. Rypsin valkuainenkin on usein liian korkea, ja ruokintoja joudutaan laimentamaan sitten ainesosalla X.
Aminohappokoostumus tekee myös vähän kiusaa.... Tiedähän: Jos soija olisi Suomeen parempi valkuaisrehu, niin miksi tänne tuotaisiin rypsiä/rapsia ollenkaan ::) ::) ::) Hintasuhteet vaikuttavat tietysti asiassa, mutta myös muut asiat.
-
Aminohappokoostumus tekee myös vähän kiusaa.... Tiedähän: Jos soija olisi Suomeen parempi valkuaisrehu, niin miksi tänne tuotaisiin rypsiä/rapsia ollenkaan ::) ::) ::) Hintasuhteet vaikuttavat tietysti asiassa, mutta myös muut asiat.
Näistä vähemmän täydellisistä herneen ja härkäpavun sadontuottokyky ja viljelyvarmuus ovat kuitekin eri kertaluokassa soijapapuun nähden. Lupiini voisi olla sopivilla karuilla maalajeilla se Suomen soija, jos nuo edelliset eivät sovi. Riskikerroinkin asettuu sinne härkäpavun ja soijan väliin.
Petri
-
Taisi olla maissin tavoin kasvi joka ei pidä kylmästä kylvöalustasta, pitkästä päivästä ja lyhyestä kesästä.
Puintivideon tekijöissä on Manitobassa soijatutkimusta tekevä tai niitä yhteenkokoava pulju. Heidän sivuiltaan löytyi lajikekokeita. Kylvöaika oli huhtikuun lopulla tai toukokuussa ja korjuuaika useimmiten lokakuussa, joten kasvuajan puolesta ei ihan mahdoton ajatus. Mutta koepaikat olivat Keski-Euroopan levyysasteilla joten pitkä päivä saattaa olla suurin hankaluus.
Minäkin veikkaisin, että kaikkia mahdollisia viljelykasveja on jo kokeiltu. Jos kasvuaika tai kasville sopiva päivänpituus poikkeaa paljon täkäläisestä, niin aika onnenkantamoinen pitää osua kohdalle jos halutunlaista satoa pääsee korjaamaan. Kaikkea voi tietysti kokeilla.
-
Aminohappokoostumus tekee myös vähän kiusaa.... Tiedähän: Jos soija olisi Suomeen parempi valkuaisrehu, niin miksi tänne tuotaisiin rypsiä/rapsia ollenkaan ::) ::) ::) Hintasuhteet vaikuttavat tietysti asiassa, mutta myös muut asiat.
Näistä vähemmän täydellisistä herneen ja härkäpavun sadontuottokyky ja viljelyvarmuus ovat kuitekin eri kertaluokassa soijapapuun nähden. Lupiini voisi olla sopivilla karuilla maalajeilla se Suomen soija, jos nuo edelliset eivät sovi. Riskikerroinkin asettuu sinne härkäpavun ja soijan väliin.
Petri
Viljelyvarmuus, joo'o. Herneenviljelyä seurannut ajoista jolloin oli Pikkaa ja Prokkoo. Joskus saa puitua, joskus ei. Härkäpapua yrittänyt viitisen kertaa, ensimmäisen kerran luonasi, muulloin: sateet, helle, peurat, suklaalaikku... ja vituralleen, lannoitusvaikutus lohtuna.
Suomalaisen luomun kulmakivi, apila, on ainoa johon luotan ja tietty mailanen hyvillä lohkoilla. Haasteena on se, että apilan valkuainen pitäisi saada jonkin tehokkaamman eläimen kuin naudan kautta lihaksi:tiput, possut, fisut. En ole viitsinyt pilata päivääni kysymällä Eviran kalifeilta tulkintaa tähän:
"Luomurehuissa ei saa käyt-
tää rehuaineita, jotka on valmistettu ke-
miallisesti syntetisoitujen liuottimien avul-
la, tällaisia ovat esim. uuttamisprosessis-
ta saatavat rouheet."
...että olisiko vesi, paine ja lämpö kiellettyjä konsteja?
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_7_rehut_15082011.pdf
FAO on tutkinut aihetta (apilanlehdistä uutettu proteiini) myös ihmisten ravitsemuksen kannalta, ajatellen valtioita joissa nälkä on vakituisena vieraana. Soisin asian kiinnostavan myös planeettaa pelastavia vegetaristeja/vegaaneja, sillä eihän tuo maailmalta tuleva soija ole todellakaan yhtään suomalaista lihaa jalompaa kamaa.
Yksityisviestejä odotetaan ujoilta tahoilta, joita teema kiinnostaa.
-
Tuossa aika hyvä tietopläjäys soijapavun viljelystä Euroopan olosuhteissa.
http://www.europabio.org/sites/default/files/report/120526_report_eu_farming_practices_soybean.pdf