Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jylperö - 19.01.14 - klo:08:37
-
Onko kokemuksia vana valmisnavetoista? Töitä nuilla tuntui ainakin olevan kun olin yhteydessä kyseiseen firmaan.
Navettapaketeissa hinnan luulisi pitävän hyvin paikkansa, kun pohjatyötkin kuuluvat pakettiin.
-
mitenkähän lie noi hinnat pysyy kun monella tulee niitä yllereitä nykyisinkin pohjien kanssa...?
-
Vanan tarjous 1440000€ kun suunnittelijan kustannus arvio olis vähän reilu 900000€. Onhan siinä kohtuullinen hintaero. Etenkin kun etelän suuren suurilla investointi tuilla elyn kustannus ohjearvo 660000€ hinnat sisältää 1 ropotin navetta laajennus varauksella, laakasiilot ja lietealtaan.
Töitä riittää ainakin semmosilla tiloilla joissa ei muilta kun Lavalilta kysytä. Näitäkin on. :'(
Vanan valmiin pohjan jota Seinäjoella esittelivät kun valitsee niin sittenhän se onni ja autuus alkaa. >:(
-
Hinta oli 795000 sisältää valmiin navetan roboineen tankkeineen sun muut hilppeet. rehuvarastoja ei ollut eikä lietesäiliötä.
Sisälsi normaailit pohja työt sorineen. Eivät tietysti rupea maksamaan jos navetta halutaan suolle rakentaa.
-
Vanan tarjous 1440000€ kun suunnittelijan kustannus arvio olis vähän reilu 900000€. Onhan siinä kohtuullinen hintaero. Etenkin kun etelän suuren suurilla investointi tuilla elyn kustannus ohjearvo 660000€ hinnat sisältää 1 ropotin navetta laajennus varauksella, laakasiilot ja lietealtaan.
Töitä riittää ainakin semmosilla tiloilla joissa ei muilta kun Lavalilta kysytä. Näitäkin on. :'(
Vanan valmiin pohjan jota Seinäjoella esittelivät kun valitsee niin sittenhän se onni ja autuus alkaa. >:(
Älkää ny herrantähren :o Kökkätöitä saa tehdä ilman miljoonanavettaaki 8)
-
Jos voittaisi lotossa niin laittaisiko tuollaisen miljoonanavetan?
No ei todella.
:-D
-
minkähän hintainen navetta tuloo 180 lehmälle kolmella robolla paikkaan jossa ei oo vettä, tietä eikä sähköä? Mua rupiaas pian noilla sioitus ongelmilla kiinnostamaan jo Winkapitan kaltainen kulta sioottelukin ;D
-
Onhan nuo helevatan kalliita... Ja minä en usko pätkän vertaa siihen että isännän ei "tarvitse" olla työmaalla. Sitä minä en tiedä miten näihin päädytään kun kilpailuttaakin pitäisi jos rakennetaan avustuksilla ??? Pitää olla uskossaan vahva...
-
Onhan nuo helevatan kalliita... Ja minä en usko pätkän vertaa siihen että isännän ei "tarvitse" olla työmaalla. Sitä minä en tiedä miten näihin päädytään kun kilpailuttaakin pitäisi jos rakennetaan avustuksilla ??? Pitää olla uskossaan vahva...
Siinä kilpailutuksessa on alaraja että milloin se on pakollista.
Sehän toteutuu kun pyydät Apilastsa, Roborasta ja Vana navetasta avaimet käteen tarjouksen.
Se on sitten eri asia missä kohdassa valmistajat rupeaa sunitelmassa tinkimään ja kuinka tarkaan tarjoukseen/tarjouspyyntöön se navetta määritellään.
Tuommoisessa "avaimet käteen" kilpailutuksessa määrittelisin melko tarkkaan mitä siihen navettaan tulee ettei tarvii jälkikäteen riidellä että miksi ulko-ovissa on "lapin salpa" eikä "sahköinen koodi lukko".
-
muistakaa kaikki ettei tule yllätystä esim sisäpuolen tasaus hiekat tai lietesäiliön ympärystyöt se on helppoa nostaa seinän yli tavara ja toinen pikku kone tasaa .niin kiirus ei saa olla ettei tarkista kaikki 62 kertaa jonkun asiantuntian kanssa kaikki.
-
muistakaa kaikki ettei tule yllätystä esim sisäpuolen tasaus hiekat tai lietesäiliön ympärystyöt se on helppoa nostaa seinän yli tavara ja toinen pikku kone tasaa .niin kiirus ei saa olla ettei tarkista kaikki 62 kertaa jonkun asiantuntian kanssa kaikki.
no minä laskisin ensin "omana hankeena" kustannukset, sitten jollakin ulkopuolisen kilpailuttamana sen navetta hankkeen ja niitten lisäksi pyytäisin tarjoukset näistä valmis paketeista.
-
Tarvis kanssa kuulemma teettää jonkinlainen makuuparsi pihatto noin 30 kantturalle. Tiedäsitte kun noita hintoja ajattelee. Niin tuntuu vähän että ei oikein kannusta tekemään. Toisin sanoen ei tuottane hintaansa ennen kun eläkeikä koittaa noin 30v olis siis maksuaikaa :-[
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
Samaa on tullu mietittyä täälläkin. Ei kiinnostais ollenkaa alkaa navetan tekoon jos siitä työpaikasta pitää maksaa itsensä kipeäksi. Entäpä jos vaan rakentais omasta puutavarasta ja parin kirvesmiehen avustamana ilman prorahastuksen palveluita ja tukia? Olis ehkä vähän vapaampaa se tekeminen niin saisko sillä kuluja alas? Ei vaan oo nykyään kovin trendikästä :o
-
Jotenkin ihannoidaan sitä itse tekemistä ja siitä koituvaa edullisuutta. Mulla on vaan mututuntumana että itse tehden ei saa yhtään halvemmaksi jos pitää samat tasot kalusteissa, ilmastoinneissa, ja lantasysteemeissä jotka kuitenkin on ne olennaiset lypsykarjassa ja takaa toimiessaan jaksamisen tulevaisuudessa.
Totuus on kuitenkin että lihakarjapuolella löytyy edullisia ratkaisuja jotka ainakin teoriassa pitäisi toimia yhtälailla lypsykarjalla. Toki usein lypsykarjatiloilta puuttuu se suo mistä voisi vuoronperään nostaa turvetta ja paalata helpeä kuivikkeeksi eli lannan joutuu (saa) käsitellä lietteenä jolloin ollaan ritilöillä, parsipedeillä sekä niiden kanssa toimivilla konsepteilla ja hinta olikin yhtäkkiä pihatöineen 12000/ eläinpaikka.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
Kun ensin päätät kokoluokan (eläinmäärän) saat minimipinta-alan selville. Mitä enemmän käytävää ja joutotilaa sitä kalliimpi. Toisaalta toimivuus vaatii, ettei ihan tiukkaakaan saa olla. Kompromissi siis. Pohjakaivut ja täytöt ovat liki samat riippumatta päälle tulevasta rakennuksesta. Sijoituspaikka määrää nämä pitkälti.
Lattiapinta-ala määrää betonimäärän aika kiinteästi. Vasta tästä ylöspäin on paremmin vaihtoehtoja.
Rakennusmääräykset, eläinsuojelumääräykset, palomääräykset ja tukiehdot määräävät jo paljon rakentamisen tasosta. Siis liikkumavara ei ole suuri.
Oma sora (ilm. lähellä) on etu. Puutavaran kanssa onkin jo toinen asia. Bulkkitavaraa (22x100 ja 50x100) saa nipussa edullisesti työmaan viereen.
Ei se oma puu ilmaista ole. Voi olla yllättävän kallista, ellei ole ilmaisia rukkasen heiluttajia.
-
no minä laskisin ensin "omana hankeena" kustannukset, sitten jollakin ulkopuolisen kilpailuttamana sen navetta hankkeen ja niitten lisäksi pyytäisin tarjoukset näistä valmis paketeista.
Tuo maksaa jo koko kasan rahaa. Vai luuletko jonkun rakennusliikkeen laskevan sulle ilmaiseksi koetarjouksen? Sen laskentaan menee aikaa 4-5 pv vertailuineen ja rakennekuvien tarkistuksineen. omana työnä et pysty laskemaan ilman insinöörin apua, kun rakennevaatimukset on sen verran tiukkoja.
Tää kupru perustuu siihen, että oma työ on ilmaista. Varsinkin rakentamisessa. Samaan aikaan makselet sitten huoltomiehille 60-80 euroa tunnilta :D
Oma puutavara on toinen kupru. Sen saaminen logistisesti oikeaan paikkaan oikeaan aikaan oikeassa kuivuusasteessa tuskin onnistuu halvemmalla kuin puukeskuksesta toimitettu ehjä nippu. Turha se on retostaa halvalla omalla puutavaralla, joka on taapelissa tontin toisessa päässä ja tavara on osaksi vielä potkurivärkkiä 20% kosteudessa. Sieltä kirvesmiehet hakevat sitä 34 euroa tunti ja pätkivät tarpeeseensa. Isäntälinjan metsurihan on ne omalla silmällä katkonut ja mitat vaihtelee 3-6 metrin välillä. Määrämitasta puhettakaan. Vrt. määrämittanippu toimitettuna käyttöpaikkaansa.
-
Totta helevetissä rakennusliike tekee tarjouksen ja ilmaiseksi. Ottaahan ne toki rahatkin jos joku on niin tyhmä että tyrkyttää.
-
Totta helevetissä rakennusliike tekee tarjouksen ja ilmaiseksi. Ottaahan ne toki rahatkin jos joku on niin tyhmä että tyrkyttää.
Sellaisen tarjouksen, johon aikaa käytetään tunti, voi panna saman tien saunan pesään. Siinä on marginaalit sen verran varmaksi laitettu, ettei tarvi tappiolla lähteä tekemään.
Jos taas teet huolella suunnittelutyön ja teetät/lasketat kustannusarvion rakennesuunnittelijalla, voit tehdä tarjouspyyntökierroksen ja ottaa edullisimman. Sullahan on vertailuarvio itselläsi. Terminaattorin luulin tarkoittavan sitä, että pyytää tarjoukset rakennusliikkeiltä ja ne saatuaan vielä avaimetkäteenpytingeistä. Silloin ei saa kunnon tarjousta eikä pääse edes neuvottelemaan, kun rakennusliikkeet hoksaa koijaroinnin. Rakentaminen perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että rakennuttaja saa mahdollisimman edullisen rakennuksen ja rakentaja saa riittävän katteen eli kykenee tekemään voittoa.
-
Totta helevetissä rakennusliike tekee tarjouksen ja ilmaiseksi. Ottaahan ne toki rahatkin jos joku on niin tyhmä että tyrkyttää.
Sellaisen tarjouksen, johon aikaa käytetään tunti, voi panna saman tien saunan pesään. Siinä on marginaalit sen verran varmaksi laitettu, ettei tarvi tappiolla lähteä tekemään.
Jos taas teet huolella suunnittelutyön ja teetät/lasketat kustannusarvion rakennesuunnittelijalla, voit tehdä tarjouspyyntökierroksen ja ottaa edullisimman. Sullahan on vertailuarvio itselläsi. Terminaattorin luulin tarkoittavan sitä, että pyytää tarjoukset rakennusliikkeiltä ja ne saatuaan vielä avaimetkäteenpytingeistä. Silloin ei saa kunnon tarjousta eikä pääse edes neuvottelemaan, kun rakennusliikkeet hoksaa koijaroinnin. Rakentaminen perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että rakennuttaja saa mahdollisimman edullisen rakennuksen ja rakentaja saa riittävän katteen eli kykenee tekemään voittoa.
Kyllä se on mielikuvitus se paikka, jossa joku muu maksaa perusteellisen suunnittelu- ja laskentatyön. Joka loppupelissä on tärkein edullisen rakennushankkeen kulmakivi.
Petri
-
Totta helevetissä rakennusliike tekee tarjouksen ja ilmaiseksi. Ottaahan ne toki rahatkin jos joku on niin tyhmä että tyrkyttää.
Sellaisen tarjouksen, johon aikaa käytetään tunti, voi panna saman tien saunan pesään. Siinä on marginaalit sen verran varmaksi laitettu, ettei tarvi tappiolla lähteä tekemään.
Jos taas teet huolella suunnittelutyön ja teetät/lasketat kustannusarvion rakennesuunnittelijalla, voit tehdä tarjouspyyntökierroksen ja ottaa edullisimman. Sullahan on vertailuarvio itselläsi. Terminaattorin luulin tarkoittavan sitä, että pyytää tarjoukset rakennusliikkeiltä ja ne saatuaan vielä avaimetkäteenpytingeistä. Silloin ei saa kunnon tarjousta eikä pääse edes neuvottelemaan, kun rakennusliikkeet hoksaa koijaroinnin. Rakentaminen perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että rakennuttaja saa mahdollisimman edullisen rakennuksen ja rakentaja saa riittävän katteen eli kykenee tekemään voittoa.
Mitäs ***** koijarointia siinä on jos pyytää rakennusliikeeltä tarjouksen ja avaimet käteen pytingistä? Varsinkin jos olet jo maksanut niistä lupakuvista sen 20000€ että olet saanut rakennusluvan.
Niistä kuvista jos rakennusliike ei osaa laskea tarjousta ilman maksua, niin voi pitää tunkinasa.
-
Totta helevetissä rakennusliike tekee tarjouksen ja ilmaiseksi. Ottaahan ne toki rahatkin jos joku on niin tyhmä että tyrkyttää.
Sellaisen tarjouksen, johon aikaa käytetään tunti, voi panna saman tien saunan pesään. Siinä on marginaalit sen verran varmaksi laitettu, ettei tarvi tappiolla lähteä tekemään.
Jos taas teet huolella suunnittelutyön ja teetät/lasketat kustannusarvion rakennesuunnittelijalla, voit tehdä tarjouspyyntökierroksen ja ottaa edullisimman. Sullahan on vertailuarvio itselläsi. Terminaattorin luulin tarkoittavan sitä, että pyytää tarjoukset rakennusliikkeiltä ja ne saatuaan vielä avaimetkäteenpytingeistä. Silloin ei saa kunnon tarjousta eikä pääse edes neuvottelemaan, kun rakennusliikkeet hoksaa koijaroinnin. Rakentaminen perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että rakennuttaja saa mahdollisimman edullisen rakennuksen ja rakentaja saa riittävän katteen eli kykenee tekemään voittoa.
Sellainen rakennusliike joka tekee tarjouksen tahallaan päin hanuria on pian entinen rakennusliike.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
Samaa on tullu mietittyä täälläkin. Ei kiinnostais ollenkaa alkaa navetan tekoon jos siitä työpaikasta pitää maksaa itsensä kipeäksi. Entäpä jos vaan rakentais omasta puutavarasta ja parin kirvesmiehen avustamana ilman prorahastuksen palveluita ja tukia? Olis ehkä vähän vapaampaa se tekeminen niin saisko sillä kuluja alas? Ei vaan oo nykyään kovin trendikästä :o
Ei se ole kovin trendikästä roikkua protestilistalla vuosikausia. :-X ;D
-
Mitäs ***** koijarointia siinä on jos pyytää rakennusliikeeltä tarjouksen ja avaimet käteen pytingistä? Varsinkin jos olet jo maksanut niistä lupakuvista sen 20000€ että olet saanut rakennusluvan.
Niistä kuvista jos rakennusliike ei osaa laskea tarjousta ilman maksua, niin voi pitää tunkinasa.
Siinä on sitä koijarointia, ettet ole oikeasti edes kauppaa tekemässä, vaan ilmaista kustannusarviota hakemassa. Rakennusliikkeet on aika nopeasti kyllästyneet isäntien toimintaan, eikä tarjouspyyntöjä enää oteta vakavasti. Perusongelma on juuri se, että kuvitellaan rakennusliikkeiden tekevän ilmaista työtä tarjousten laskennassa vain siksi, että saat vertailevan kustannusarvion ja joko räpläät itse tai teetät varmasti jollain muulla.
Laitetaan nyt vielä yksinkertaisemmin: saat kilpailukykyisen tarjouksen, kun rakennusliike uskoo olevansa oikeasti kilpailussa mukana. Jos se epäilee hiukankaan olevansa vain hinnoittelukierroksella, tarjoukseen ei laiteta yhtään ylimääräistä aikaa, mikä tarkoittaa vähintään 10-20% ilmaa. Usein enemmän. Ja oon ollu ihan riittävän monessa tarjouslaskennassa mukana ;)
-
Mitäs ***** koijarointia siinä on jos pyytää rakennusliikeeltä tarjouksen ja avaimet käteen pytingistä? Varsinkin jos olet jo maksanut niistä lupakuvista sen 20000€ että olet saanut rakennusluvan.
Niistä kuvista jos rakennusliike ei osaa laskea tarjousta ilman maksua, niin voi pitää tunkinasa.
Siinä on sitä koijarointia, ettet ole oikeasti edes kauppaa tekemässä, vaan ilmaista kustannusarviota hakemassa. Rakennusliikkeet on aika nopeasti kyllästyneet isäntien toimintaan, eikä tarjouspyyntöjä enää oteta vakavasti. Perusongelma on juuri se, että kuvitellaan rakennusliikkeiden tekevän ilmaista työtä tarjousten laskennassa vain siksi, että saat vertailevan kustannusarvion ja joko räpläät itse tai teetät varmasti jollain muulla.
Laitetaan nyt vielä yksinkertaisemmin: saat kilpailukykyisen tarjouksen, kun rakennusliike uskoo olevansa oikeasti kilpailussa mukana. Jos se epäilee hiukankaan olevansa vain hinnoittelukierroksella, tarjoukseen ei laiteta yhtään ylimääräistä aikaa, mikä tarkoittaa vähintään 10-20% ilmaa. Usein enemmän. Ja oon ollu ihan riittävän monessa tarjouslaskennassa mukana ;)
Tämä toimii ihan joka kaupassa. Eteenkin rehukaupassa se toimi todella hienosti. Tyhjän kysyjille heitettiin hinta +20% koska tiedettiin, että tieto hinnasta lähti välittömästi kilpailijoille. Jotka nostivat omaa hintaansa +10%, jonka jälkeen pääsi "luukuttamaan" lähialueelle hinnastohinnoilla ;D ;D ;D
8) 8) 8)
Tietysti tuo aiheutti hintojen nousua pitkässä juoksussa ja eteenkin turhaa työtä kaikille
-
Toinen hyvä kikka näille "ei se kuitenkaan meiltä mitään osta" kyselijöille oli laskea ihan poskettoman halpa hinta, tuli hyvä mieli kun tiesi, että vartin kuluttua omamyyjää vituttaa... ;D ;D
-
Mites jos on todella pitkään rehufirman asiakkaana ja varmasti tilaa sieltä jatkossakin, niin ei minkäänlaista hintaporkkanaa asiakkaalle heitetä vaan kerrotaan aina että hinta on se mikä on listalla. Aika herkästi alkaa miettiä saisko kilpailijalta halvemmalla, ei jotenkin palvele pitkää yhteistyötä.. ???
-
Mites jos on todella pitkään rehufirman asiakkaana ja varmasti tilaa sieltä jatkossakin, niin ei minkäänlaista hintaporkkanaa asiakkaalle heitetä vaan kerrotaan aina että hinta on se mikä on listalla. Aika herkästi alkaa miettiä saisko kilpailijalta halvemmalla, ei jotenkin palvele pitkää yhteistyötä.. ???
Taisit vastata itse omaan kysymykseesi
-
Jos säästää pitää, niin saksanmurteella löytyy apuja.
Malleja Bayerista ja Itävallasta 1110-8800 €/lehmäpaikka http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=15&ved=0CFkQFjAEOAo&url=http%3A%2F%2Fwww.lfl.bayern.de%2Fmam%2Fcms07%2Fpublikationen%2Fdaten%2Finformationen%2Fp_46280.pdf&ei=rRjeUubKHqGE4ATE44CIAw&usg=AFQjCNH2ZyW8tWqJj_bK33IwuE2zynsKTA&bvm=bv.59568121,d.bGQ
Sveitsistä 4000-5000/lehmäpaikka http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CC4QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.swissmilk.ch%2Fde%2Fproduzenten%2Fservices-fuer-milchproduzenten%2Ffachportal-milchproduktion%2Fproduzieren%2Fgebaeude-anlagen%2F-dl-%2Ffileadmin%2Ffilemount%2Fgebaeude-anlagen-so-druecken-sie-die-baukosten-artikel-top-agrar-11-2010-de.pdf&ei=bhTeUuyxG7CnyAPA_IHIAQ&usg=AFQjCNEAYTUHR-TGawuaZK98NzTo-Umsyw&bvm=bv.59568121,d.bGQ
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
-
Mites jos on todella pitkään rehufirman asiakkaana ja varmasti tilaa sieltä jatkossakin, niin ei minkäänlaista hintaporkkanaa asiakkaalle heitetä vaan kerrotaan aina että hinta on se mikä on listalla. Aika herkästi alkaa miettiä saisko kilpailijalta halvemmalla, ei jotenkin palvele pitkää yhteistyötä.. ???
Taisit vastata itse omaan kysymykseesi
Ensimmäisinä vuosina tehtiin jatkuvaa kilpailutusta ja sen seurauksena rehut vaihtuivat melkein joka erällä. Ei lehmät minusta oikein siitä tykänneet. Jos siirtyis kilpailuttamaan mutta strategisesti kuitenkin päätyis aina samantyyppiseen rehuun.. ???
-
Rehut kilpailutetaan noin puolenvuoden välein, toimittaja vaihtuu hyvinkin herkästi. Ei ole ollut mitään tuotoksen pudotuksia. muuten kuin täysirehuilla oli viime kesänä suurinta säätöä. muutenkin täysirehun kustannukset on niin järkyttäviä että moiset tuotteet pitäisi kieltää lailla. Keskituotos pyörii siellä 11500 nurkilla.
Rypsillä ja viljalla päästiin samoihin tuotoksiin kun nyt vilja+puolitiiviste.
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
-
Kyllä ohjekustannus pitäisi onnistua alittamaan aika nätisti, tässä lähellä on tehty 1 Robon navetta teetettynä puolen miljoonan hintaan, ja melko likellä miljoonaan jäänyt kahden Robon systeemi.
Se on siitä kiinni että pitää asiat riittävän yksinkertaisena eikä lähde joka kohdassa hakemaan omanlaistaan ratkaisua, lisäksi rakennuspaikka on oltava suht.edullinen. Yhden Robon navetta joka tehdään
Pitkälti omasta puusta ristikkokatolla tehden yhden Robon navetan tekee uusillakin romuilla alle 0,5milj helposti.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Meillä on itse rakentamisesta ihan hyviä kokemuksia, mutta joskus 2007-2009 rakennettu 40 lehmän navetta joka tuli maksamaan 263 000€ + 10 000 tuntia omaa työtä + talkootöitä
on lähinnä halvan vastakohta. Varsikin kun vielä käytettyä eli tukikelvotonta tavaraa käytössä. edit: Ja oliko tuolla vielä apevaunu ja mattoruokkija leasingilla? :o
Oma 2 robon kompleksi (156 makuuparsipaikkaa täsikasvuisille) joka sisältää herd navigatorin, ruokintaparret, automaatti-ilmastoinnin pussiverhoilla, 2,1m valoharjan, erillisen vasikkala-maitohuone-toimiston (kalliilla yhdistelmäjuottoautomaatilla), korkean 250m2 komponenttivaraston, betonisen 4500m3 lietealtaan, ja vajaa 3000m3 4m korkean laakasiilon ja vajaa 3000m2 asfalttipihaa, tuli 2012 maksamaan 1,6 miljoonaa jos omalle työlle laskee kunnon hinnan. Kaikki uutta, katto termateria (kuten monissa valmisnavetoissakin), kaaret maalattu valkoisiksi jne. Viimeistely ei ihan priimaa, edelleen puuttuu jotain listoja yms.
edit: Rakennuspaikka oli siinä mihin se haluttiin, eli ei halvin mahdollinen, siinä olisi ehkä max. satkun voinut säästää. Ja joitakin kymppitonneja jos olisi jotenkin saanut ympäristölupaan kumialtaan, mutta luulen että esim veden kuskaamisessa ja muissa haasteissa sen säästön olisi saanut tuhlattua aika pian käytössä.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Tosi edullinen, 270 000 ja 10 000 tuntia omaa työtä? Se oma työ ei sitten varmaan maksakaan mitään? Mulla ainakin on se lähtökohtainen ajatus, että tällasessa "yhden miehen orkesterissa" minä olen se tontin kallein työntekijä. Minun kannattaa ihan oikeasti miettiä mihin rajallisen työaikani käytän.
Navetan rakentamisesta ei ole viimeajoilta kokemusta, mutta omakotitalo tilattiin "avaimet käteen". Pohjat tehtiin itse, ei tullut rakentajalle mitään maanalaisia yllätyksiä, sokkeli ja siitä eteenpäin urakoitsija. Kaikki tavarat ja tarvikkeet oli kirjattu tarjoukseen. Sisustusmateriaalit keskiohjehinnalla, rouva kävi sisustusliikkeessä valitsemassa, jos halusi muutoksia niin erotus lisättiin kokonaislaskuun. Kaikki meni niinkuin oli so*****, yhtään reissua en käynyt itse rautakaupassa, enkä ainuttakaan puuta ole talon takia kaatanut. Budjetti piti täysin, itseasiassa jopa hieman alittui. Kokonaiskustannus neliötä kohden halvin verrattuna tuttavapiirissä (itse)rakennettuihin taloihin.
Rakennuskesä ei ollut yhtään sen kiireisempi kuin muutkaan kesät, ei stressiä, mahahaavaa ylimääräisiä kauppareissuja, tekemättömiä maataloustöitä, burnouttia, yms. Rouvakaan ei ole vielä lähtenyt.
Seuraavakin rakennusprojekti toteutetaan varmasti samalla kaavalla, koska olen aivan liian kallis mies takomaan vasaralla sutta ja sekundaa.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Tosi edullinen, 270 000 ja 10 000 tuntia omaa työtä? Se oma työ ei sitten varmaan maksakaan mitään? Mulla ainakin on se lähtökohtainen ajatus, että tällasessa "yhden miehen orkesterissa" minä olen se tontin kallein työntekijä. Minun kannattaa ihan oikeasti miettiä mihin rajallisen työaikani käytän.
Navetan rakentamisesta ei ole viimeajoilta kokemusta, mutta omakotitalo tilattiin "avaimet käteen". Pohjat tehtiin itse, ei tullut rakentajalle mitään maanalaisia yllätyksiä, sokkeli ja siitä eteenpäin urakoitsija. Kaikki tavarat ja tarvikkeet oli kirjattu tarjoukseen. Sisustusmateriaalit keskiohjehinnalla, rouva kävi sisustusliikkeessä valitsemassa, jos halusi muutoksia niin erotus lisättiin kokonaislaskuun. Kaikki meni niinkuin oli so*****, yhtään reissua en käynyt itse rautakaupassa, enkä ainuttakaan puuta ole talon takia kaatanut. Budjetti piti täysin, itseasiassa jopa hieman alittui. Kokonaiskustannus neliötä kohden halvin verrattuna tuttavapiirissä (itse)rakennettuihin taloihin.
Rakennuskesä ei ollut yhtään sen kiireisempi kuin muutkaan kesät, ei stressiä, mahahaavaa ylimääräisiä kauppareissuja, tekemättömiä maataloustöitä, burnouttia, yms. Rouvakaan ei ole vielä lähtenyt.
Seuraavakin rakennusprojekti toteutetaan varmasti samalla kaavalla, koska olen aivan liian kallis mies takomaan vasaralla sutta ja sekundaa.
Tuohan ei siis ole minun tai kenenkään tuttavanikaan laitos, muistui vaan mieleen että tuommosen oon jostain lukenut. Sattupa vielä kuuklella löytymään nii linkitin raadin arvosteltavaksi.
Tuskinpa tulis itsekkään lähdettyä 4-vuotiseen navettaprojektiin. Mutta sitä ei kai voida kiistää etteikö olisi edullinen tuolla laskentatavalla? ::)
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
4 vuoden ajan 4 tuntia ylimääräistä työtä päivässä per naama, jos jätetään pyhät pois? :o
Kustannuspuolelle voinee laskea myös vanhan navetan pienempi maitomäärä 2-3 vuoden ajalta, sekä ne ylimääräisen työn aihettumat töpit navetta/peltopuolella.
-
Mää jos tekisin nyt navetan, niin tekisin sen vanhoista pakkasarkuista ja jääkaapeista. Pinoaisin niitä kuten lego-palikoita. Ovet sisäänpäin, olisi kaappitilaa ja saisihan johonkin suihkut ja vessatkin ??? Ja valaistusta/lämpötilaa voisi säätää ovia aukomalla ;D
Sit vaan kattotuolit päälle ja vaikka vanhoista Cd-levyn koteloista pärekatto 8)
-
Navetan rakentamisesta ei ole viimeajoilta kokemusta, mutta omakotitalo tilattiin "avaimet käteen". Pohjat tehtiin itse, ei tullut rakentajalle mitään maanalaisia yllätyksiä, sokkeli ja siitä eteenpäin urakoitsija. Kaikki tavarat ja tarvikkeet oli kirjattu tarjoukseen. Sisustusmateriaalit keskiohjehinnalla, rouva kävi sisustusliikkeessä valitsemassa, jos halusi muutoksia niin erotus lisättiin kokonaislaskuun. Kaikki meni niinkuin oli so*****, yhtään reissua en käynyt itse rautakaupassa, enkä ainuttakaan puuta ole talon takia kaatanut. Budjetti piti täysin, itseasiassa jopa hieman alittui. Kokonaiskustannus neliötä kohden halvin verrattuna tuttavapiirissä (itse)rakennettuihin taloihin.
Rakennuskesä ei ollut yhtään sen kiireisempi kuin muutkaan kesät, ei stressiä, mahahaavaa ylimääräisiä kauppareissuja, tekemättömiä maataloustöitä, burnouttia, yms. Rouvakaan ei ole vielä lähtenyt.
Seuraavakin rakennusprojekti toteutetaan varmasti samalla kaavalla, koska olen aivan liian kallis mies takomaan vasaralla sutta ja sekundaa.
Nämä on niin tapauskohtaisia asioita. Itse varmaan pyrin enemmän siihen että uutta kämppää rakentaessa (jos/kun on ajankohtaista) hommaisin navetalle lisää työvoimaa ja itse hoitaisin siellä vain tarvittaessa managementtiä, korjauksia ja ehkä siemennykset. Syystä että: 1,meillä on muitakin yrittäjiä vahtimassa että homma toimii 2,tykkään ihan rakentamisesta 3,verot + työn arvostus suosii sellaista valintaa.
Kun rakennan kämppää itse ja palkkaan työntekijän navettaan, työntekijä vähennetään verotuksesta ja oma verotettava tulo näin pienenee. Sen sijaan raksaäijistä joutuisin maksamaan (ainakin urakkalla tehden) alvitkin. Eli navettatyöntekijä maksaa sivukuluineen 20 euroa (joka vähennetään tilan verotuksessa), mutta urakkafirman raksatyöntekijä maksaa alvilla 40 euroa, ehkä jopa 50, ja se pitää vielä maksaa omista verotetuista tuloista. Pitäisi tehdä bruttona ihan järjetöntä tiliä että voisi maksaa samana vuonna puoli vuotta yhtä timpuria. Mutta navettatyöntekijän palkkaaminen puoleksi vuodeksi hoituu suht helposti jos on valmis vähän tinkimään omista bruttotuloistaan.
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Pakko kysyä.. että mitä meinaat koijaamisella? Oon ite vaan aina soittanut firmat läpi ja pyytänyt tarjousta. Jokaisesta olen joskus ottanut ja tietävät mun kulutuksenkin. Pitääkö tarjouspyyntöä tehdessä valehdella että naapurikauppa lupaa 40 euroa halvemmalla?
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Pakko kysyä.. että mitä meinaat koijaamisella? Oon ite vaan aina soittanut firmat läpi ja pyytänyt tarjousta. Jokaisesta olen joskus ottanut ja tietävät mun kulutuksenkin. Pitääkö tarjouspyyntöä tehdessä valehdella että naapurikauppa lupaa 40 euroa halvemmalla?
Ei tuolla tinkimisellä tienaa 30€/tonni. Kerran ehkä tienaa, mutta toista kertaa ei. Eivät rehukauppiaatkaan sentään ihan tyhmiä ole ;D Vedätykset paljastuvat, ja sitten sitä tarjousta ei enää tule.
-
Mää jos tekisin nyt navetan, niin tekisin sen vanhoista pakkasarkuista ja jääkaapeista. Pinoaisin niitä kuten lego-palikoita. Ovet sisäänpäin, olisi kaappitilaa ja saisihan johonkin suihkut ja vessatkin ??? Ja valaistusta/lämpötilaa voisi säätää ovia aukomalla ;D
Sit vaan kattotuolit päälle ja vaikka vanhoista Cd-levyn koteloista pärekatto 8)
Muista lääkkeesi.com :o
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Pakko kysyä.. että mitä meinaat koijaamisella? Oon ite vaan aina soittanut firmat läpi ja pyytänyt tarjousta. Jokaisesta olen joskus ottanut ja tietävät mun kulutuksenkin. Pitääkö tarjouspyyntöä tehdessä valehdella että naapurikauppa lupaa 40 euroa halvemmalla?
Ei tuolla tinkimisellä tienaa 30€/tonni. Kerran ehkä tienaa, mutta toista kertaa ei. Eivät rehukauppiaatkaan sentään ihan tyhmiä ole ;D Vedätykset paljastuvat, ja sitten sitä tarjousta ei enää tule.
Meil toimii jokakerta kun uhkaan päkpeissillä. ;D ;D ;D
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Pakko kysyä.. että mitä meinaat koijaamisella? Oon ite vaan aina soittanut firmat läpi ja pyytänyt tarjousta. Jokaisesta olen joskus ottanut ja tietävät mun kulutuksenkin. Pitääkö tarjouspyyntöä tehdessä valehdella että naapurikauppa lupaa 40 euroa halvemmalla?
Ei tuolla tinkimisellä tienaa 30€/tonni. Kerran ehkä tienaa, mutta toista kertaa ei. Eivät rehukauppiaatkaan sentään ihan tyhmiä ole ;D Vedätykset paljastuvat, ja sitten sitä tarjousta ei enää tule.
Meil toimii jokakerta kun uhkaan päkpeissillä. ;D ;D ;D
No sit sun hinta on jo varmaan negatiivinen :o
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Meillä on itse rakentamisesta ihan hyviä kokemuksia, mutta joskus 2007-2009 rakennettu 40 lehmän navetta joka tuli maksamaan 263 000€ + 10 000 tuntia omaa työtä + talkootöitä
on lähinnä halvan vastakohta. Varsikin kun vielä käytettyä eli tukikelvotonta tavaraa käytössä. edit: Ja oliko tuolla vielä apevaunu ja mattoruokkija leasingilla? :o
Oma 2 robon kompleksi (156 makuuparsipaikkaa täsikasvuisille) joka sisältää herd navigatorin, ruokintaparret, automaatti-ilmastoinnin pussiverhoilla, 2,1m valoharjan, erillisen vasikkala-maitohuone-toimiston (kalliilla yhdistelmäjuottoautomaatilla), korkean 250m2 komponenttivaraston, betonisen 4500m3 lietealtaan, ja vajaa 3000m3 4m korkean laakasiilon ja vajaa 3000m2 asfalttipihaa, tuli 2012 maksamaan 1,6 miljoonaa jos omalle työlle laskee kunnon hinnan. Kaikki uutta, katto termateria (kuten monissa valmisnavetoissakin), kaaret maalattu valkoisiksi jne. Viimeistely ei ihan priimaa, edelleen puuttuu jotain listoja yms.
edit: Rakennuspaikka oli siinä mihin se haluttiin, eli ei halvin mahdollinen, siinä olisi ehkä max. satkun voinut säästää. Ja joitakin kymppitonneja jos olisi jotenkin saanut ympäristölupaan kumialtaan, mutta luulen että esim veden kuskaamisessa ja muissa haasteissa sen säästön olisi saanut tuhlattua aika pian käytössä.
No siinähän oli mainittu että 300000€ olisi tullut lisää jo niistä omista töistä mitä oli tehty 10000 tuntia. Siihen kun lisätää että mitä kaikki olisi maksanut jos uutena olisi hankittu, niin olisko 1000000€ edes riitänyt. Olisi siinä saanut lypsää että tuon olisi maksanut 40-50 lehmällä.
Tuota nyt en kyllä ymmärtänyt että 10000€ säästää jos siirtyy aperuokintaa? apevaunuko on ilmainen? Ja jos vaunun ostaa, niin sekö ei tarvii komponentti varastoja?
-
Saako jostain muka mattoruokkijoita leasingilla?
Ja sitä kans mietin, että mitä hyötyä on jonkun tietyn rehufirman kanta-asiakkuudesta?
Kyllä meillä ainakin on monesti eri siiloissa eri firmojen tavaraa.
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Ei sun tarvi mitään koijata. Lopetat arvailun. Tee exceliin taulukko, johon keräät avainrehukomponenttien päivän hintoja ja toiseen sarakkeeseen valmiiden rehuseosten hintoja. Tee kaava, joka laskee eri rehuille eri komponenttipainotuksilla indeksin ja pyri totuudenmukaisuuteen. Merkkaa muistiin indeksiluku ennenkuin seuraavan kerran päivität hintoja. Jos indeksit alkaa erota toisistaan eli rehun hinta ei laske, vaikka komponentit laskee, tee nykyiselle toimittajalle vastatarjous ja perustele tällä. Jos vastapuolella on kauppamiehen vikaa, pääset neuvotteluun. Jos taas olet ryssinyt maineesi ja sinut tunnetaan koijarina, ei tämäkään ehkä auta.
Mun mielestä tämä on kilpailuttamista hintaneuvotteluilla. Jatkuva kumppanin vaihtaminen on oire jostain.
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Ei sun tarvi mitään koijata. Lopetat arvailun. Tee exceliin taulukko, johon keräät avainrehukomponenttien päivän hintoja ja toiseen sarakkeeseen valmiiden rehuseosten hintoja. Tee kaava, joka laskee eri rehuille eri komponenttipainotuksilla indeksin ja pyri totuudenmukaisuuteen. Merkkaa muistiin indeksiluku ennenkuin seuraavan kerran päivität hintoja. Jos indeksit alkaa erota toisistaan eli rehun hinta ei laske, vaikka komponentit laskee, tee nykyiselle toimittajalle vastatarjous ja perustele tällä. Jos vastapuolella on kauppamiehen vikaa, pääset neuvotteluun. Jos taas olet ryssinyt maineesi ja sinut tunnetaan koijarina, ei tämäkään ehkä auta.
Mun mielestä tämä on kilpailuttamista hintaneuvotteluilla. Jatkuva kumppanin vaihtaminen on oire jostain.
Jos rehun myyjä tietää että toimittaja vaihtuu jos rehun hinnassa on "ilmaa", niin silloin sen jo kannattaa laskea hinta sille tasolle ettei asiakas häviä.
-
Kun ostaa vain rypsirouhetta ja kivennäistä nuo voi aina kilpailuttaa erittäin. Rypsin hinnassa aikalailla vaihtelua riippuen milloin toimijalle on tullut muusi erä.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Meillä on itse rakentamisesta ihan hyviä kokemuksia, mutta joskus 2007-2009 rakennettu 40 lehmän navetta joka tuli maksamaan 263 000€ + 10 000 tuntia omaa työtä + talkootöitä
on lähinnä halvan vastakohta. Varsikin kun vielä käytettyä eli tukikelvotonta tavaraa käytössä. edit: Ja oliko tuolla vielä apevaunu ja mattoruokkija leasingilla? :o
Oma 2 robon kompleksi (156 makuuparsipaikkaa täsikasvuisille) joka sisältää herd navigatorin, ruokintaparret, automaatti-ilmastoinnin pussiverhoilla, 2,1m valoharjan, erillisen vasikkala-maitohuone-toimiston (kalliilla yhdistelmäjuottoautomaatilla), korkean 250m2 komponenttivaraston, betonisen 4500m3 lietealtaan, ja vajaa 3000m3 4m korkean laakasiilon ja vajaa 3000m2 asfalttipihaa, tuli 2012 maksamaan 1,6 miljoonaa jos omalle työlle laskee kunnon hinnan. Kaikki uutta, katto termateria (kuten monissa valmisnavetoissakin), kaaret maalattu valkoisiksi jne. Viimeistely ei ihan priimaa, edelleen puuttuu jotain listoja yms.
edit: Rakennuspaikka oli siinä mihin se haluttiin, eli ei halvin mahdollinen, siinä olisi ehkä max. satkun voinut säästää. Ja joitakin kymppitonneja jos olisi jotenkin saanut ympäristölupaan kumialtaan, mutta luulen että esim veden kuskaamisessa ja muissa haasteissa sen säästön olisi saanut tuhlattua aika pian käytössä.
No siinähän oli mainittu että 300000€ olisi tullut lisää jo niistä omista töistä mitä oli tehty 10000 tuntia. Siihen kun lisätää että mitä kaikki olisi maksanut jos uutena olisi hankittu, niin olisko 1000000€ edes riitänyt. Olisi siinä saanut lypsää että tuon olisi maksanut 40-50 lehmällä.
Ihan hyvän tilin tuossa on tehny ku voi 30 ekee tunnille laskee ittelle palkkaa. Tuskin kukaan sitä lypsämisestä saa eikä tarvi maksaa korkoja pankille. Ja sitte jos joku väittää ettei rehun hintoja kannata kilpailuttaa nii huhhuh! Yleensähän siinä käy pitkässäjuoksussa niin että jos liian tutuksi tulee myyjän kans nii sitte sitä koijaamista vasta alkaakin tapahtua nimittäin myyjän puolelta..
-
Kyllä ohjekustannus pitäisi onnistua alittamaan aika nätisti, tässä lähellä on tehty 1 Robon navetta teetettynä puolen miljoonan hintaan, ja melko likellä miljoonaan jäänyt kahden Robon systeemi.
Se on siitä kiinni että pitää asiat riittävän yksinkertaisena eikä lähde joka kohdassa hakemaan omanlaistaan ratkaisua, lisäksi rakennuspaikka on oltava suht.edullinen. Yhden Robon navetta joka tehdään
Pitkälti omasta puusta ristikkokatolla tehden yhden Robon navetan tekee uusillakin romuilla alle 0,5milj helposti.
Vaikka mulle tuli todellinen valmisnavetta,meni siihen yli 200000 että se saatiin toimiin :o 8)
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Meillä on itse rakentamisesta ihan hyviä kokemuksia, mutta joskus 2007-2009 rakennettu 40 lehmän navetta joka tuli maksamaan 263 000€ + 10 000 tuntia omaa työtä + talkootöitä
on lähinnä halvan vastakohta. Varsikin kun vielä käytettyä eli tukikelvotonta tavaraa käytössä. edit: Ja oliko tuolla vielä apevaunu ja mattoruokkija leasingilla? :o
Oma 2 robon kompleksi (156 makuuparsipaikkaa täsikasvuisille) joka sisältää herd navigatorin, ruokintaparret, automaatti-ilmastoinnin pussiverhoilla, 2,1m valoharjan, erillisen vasikkala-maitohuone-toimiston (kalliilla yhdistelmäjuottoautomaatilla), korkean 250m2 komponenttivaraston, betonisen 4500m3 lietealtaan, ja vajaa 3000m3 4m korkean laakasiilon ja vajaa 3000m2 asfalttipihaa, tuli 2012 maksamaan 1,6 miljoonaa jos omalle työlle laskee kunnon hinnan. Kaikki uutta, katto termateria (kuten monissa valmisnavetoissakin), kaaret maalattu valkoisiksi jne. Viimeistely ei ihan priimaa, edelleen puuttuu jotain listoja yms.
edit: Rakennuspaikka oli siinä mihin se haluttiin, eli ei halvin mahdollinen, siinä olisi ehkä max. satkun voinut säästää. Ja joitakin kymppitonneja jos olisi jotenkin saanut ympäristölupaan kumialtaan, mutta luulen että esim veden kuskaamisessa ja muissa haasteissa sen säästön olisi saanut tuhlattua aika pian käytössä.
No siinähän oli mainittu että 300000€ olisi tullut lisää jo niistä omista töistä mitä oli tehty 10000 tuntia. Siihen kun lisätää että mitä kaikki olisi maksanut jos uutena olisi hankittu, niin olisko 1000000€ edes riitänyt. Olisi siinä saanut lypsää että tuon olisi maksanut 40-50 lehmällä.
Ihan hyvän tilin tuossa on tehny ku voi 30 ekee tunnille laskee ittelle palkkaa. Tuskin kukaan sitä lypsämisestä saa eikä tarvi maksaa korkoja pankille. Ja sitte jos joku väittää ettei rehun hintoja kannata kilpailuttaa nii huhhuh! Yleensähän siinä käy pitkässäjuoksussa niin että jos liian tutuksi tulee myyjän kans nii sitte sitä koijaamista vasta alkaakin tapahtua nimittäin myyjän puolelta..
Ei se ole "koijaamista" jos myyjä vedättää! Se on kaupantekoa, bisnestä ynm. jos viljeliä silloin kilpailuttaa rehua se on "koijaamista!"
-
Sinisilmäisesti pitkäjänteiseen yhteistyöhön uskovat naiivit viljelijät maksavat niidenkin laskun, jotka onnistuvat koijaamaan rehukaupassa..? :P Luulis että ainakin pienemmille rehutaloille pitkäaikaiset asiakkaat ovat sikäli arvokkaita, ettei niiltä nyhdetä viimeistä hintaa. Neuvottelut käydään kyllä joka erästä, eli myyjä on tietoinen sittä että jos hinta ei ole sopiva niin asiakas lähtee.
Pelkästään tällä saitilla tuntuu olevan monenlaista filosofiaa kaupanteosta ylipäänsä. ??? Ja jokainen tietysti mielestään onnistuu tekemään erinomaisia kauppoja. ;D
-
Pelkästään tällä saitilla tuntuu olevan monenlaista filosofiaa kaupanteosta ylipäänsä. ??? Ja jokainen tietysti mielestään onnistuu tekemään erinomaisia kauppoja. ;D
Niin, ja moni isäntä suorastaan rakastaa kaupantekoa ja on mielestään tosi kova kauppamies. Vanha fraasi, "tulos tehdään ostaessa" ei vain maataloudessa toimi. Keskittymällä pitkän aikavälin toimintaa lyhyiden kauppajuttujen sijaan saadaan paljon suurempi hyöty tilan kannattavuudelle.
Esimerkiksi jos jamppa ostaa traktorin ja tinkaa siitä viimeistä tonnia konemyyjän kopissa, niin perustoiminta on hukassa. Jos investointipäätös on tehty ja siihen on rahoitus suunniteltu, niin on ihan sama maksaako 60 000 euron kone tonnin enemmän vai vähemmän, jos se muten sopii investointikehykseen. Tinkaaminen on pelkkää ison miehen leikkiä ja oman egon paisuttelua. Ollaan muka kova kauppamies kun saatiin omamyyjä polvilleen. Mutta kuka nauraa takahuoneessa? ;)
Mä en ymmärrä, miten tilanteessa jossa kumpikin osapuoli kuvittelee kusettaneensa toista saadaan mitään hyötyä? Ja yleensä se kusettaminen realisoituu kuitenkin vain sen vahvemman osapuolen kassaan.
-
Pelkästään tällä saitilla tuntuu olevan monenlaista filosofiaa kaupanteosta ylipäänsä. ??? Ja jokainen tietysti mielestään onnistuu tekemään erinomaisia kauppoja. ;D
Niin, ja moni isäntä suorastaan rakastaa kaupantekoa ja on mielestään tosi kova kauppamies. Vanha fraasi, "tulos tehdään ostaessa" ei vain maataloudessa toimi. Keskittymällä pitkän aikavälin toimintaa lyhyiden kauppajuttujen sijaan saadaan paljon suurempi hyöty tilan kannattavuudelle.
Esimerkiksi jos jamppa ostaa traktorin ja tinkaa siitä viimeistä tonnia konemyyjän kopissa, niin perustoiminta on hukassa. Jos investointipäätös on tehty ja siihen on rahoitus suunniteltu, niin on ihan sama maksaako 60 000 euron kone tonnin enemmän vai vähemmän, jos se muten sopii investointikehykseen. Tinkaaminen on pelkkää ison miehen leikkiä ja oman egon paisuttelua. Ollaan muka kova kauppamies kun saatiin omamyyjä polvilleen. Mutta kuka nauraa takahuoneessa? ;)
Mä en ymmärrä, miten tilanteessa jossa kumpikin osapuoli kuvittelee kusettaneensa toista saadaan mitään hyötyä? Ja yleensä se kusettaminen realisoituu kuitenkin vain sen vahvemman osapuolen kassaan.
Sinun mielestäkö sitä viimeistä tonnia ei kannata tingata? Tonnikin on iso raha. Ensin tietenkin pyydetään monelta tarjous ja katsotaan mikä on edullisin. Sen jälkeen mennään edullisimman luokse ja ollaan sitä mieltä että muilla oli edullisempi. Lähdetään pois ja puhelu tulee perään ja hinta on tippunut taas sen muutaman tonnin.
-
Tartuit siihen tonniin, mutta et ymmärtänyt kokonaisuutta taustalla. Ja juuri siitä yritin kertoa..
Tuo kuvaamasi perään soittaminen on muuten maailman naurettavin asia ja verrattavissa siihen kun edellisen illan huono pano soittaisi ja pyytäisi treffeille... ;)
Pitää ymmärtää milloin on hävinnyt.
-
Tartuit siihen tonniin, mutta et ymmärtänyt kokonaisuutta taustalla. Ja juuri siitä yritin kertoa..
Tuo kuvaamasi perään soittaminen on muuten maailman naurettavin asia ja verrattavissa siihen kun edellisen illan huono pano soittaisi ja pyytäisi treffeille... ;)
Jotkut firmat antaa heti lopullisen hinnan, jotkut ei. Ja idiootti on se joka maksaa näille tinkaajille heti pyydetyn hinnan jostain kymmenien tai satojen tonnien tuotteesta (varsinkin silloin kun tuote olisi sellainen että sen joka tapauksessa ostaa, eli ei ole miltään tiukan hinnnan kauppiaalta parempaa tarjousta). Esim. lypsylaitteistokaupoissa voi päätöksen tehtyään vielä saada hintaa 5 tonnia alaspäin. Ja se on ihan täysin 5 tonnia kotiinpäin.
Tyhmää tietty tinkata joka kilkkeestä ja kaikki kilpailuttaa joka ostoskerralla, mutta se että jättää samakon opein hintaneuvottelut väliin, on vaan tyhmää. Voi toki tehdä silti tulosta "ydinliiketoiminnallaan" mutta huonosti hoidetut ostot ovat heikkous kyllä joka firmalle. Ja itse en saa lypsettyä millään tonnin edestä puolessa tunnissa kuin korkeintaan joltain kauppiaalta :P
-
Minä oon sitä koulukuntaa että jos myyjä ei osaa kerralla sanoa sellaista hintaa mikä on sopiva tai ehdot ei miellytä niin kauppa jää tekemättä. Vaihtoehtoja on olemassa ja ottaa sitten sieltä missä hinta ja laatu kohtaa sopivalla tavalla. Ite kun olin myyjänä en harrastanu ollenkaan tuota huutokauppaa. Myyjän jättämä tarjous pitää olla semmoinen ettei harmita vaikka kauppa jääkin tekemättä ;D Eilenkin kävi taas yksi kaupparatsu kauppaamassa biologista säilöntäainetta ja tuumasin etten ota niiltä kun hinta on pitkänä. Aina vaan se tulee käymään vaikka pitäis olla selvää ettei kauppaa tule.
-
Kilpailutin paria vakuutusyhtiötä vasta. Toinen teki asiallisesti tarjouksen, mutta loppu löpinöissä sitten sanoi että tästä hinnasta voidaan vielä muutama satanen tuumata hintaa alaspäin, jos ''kilpailutilanne'' menee tiukille.
Teki jo mieli tässä vaiheessa sanoa että turhaampa kävit, mutta pidin mölyt mahassa.
No, toisen yhtiön edustajan tarjous olikin sitten karkeesti 1500€ edullisempi ja paremmilla ehdoilla :P
Vähä ohi aiheen meni taas...
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Pakko kysyä.. että mitä meinaat koijaamisella? Oon ite vaan aina soittanut firmat läpi ja pyytänyt tarjousta. Jokaisesta olen joskus ottanut ja tietävät mun kulutuksenkin. Pitääkö tarjouspyyntöä tehdessä valehdella että naapurikauppa lupaa 40 euroa halvemmalla?
No tuota että soitat firmat läpi. Niin minäkin teen ja otan sen joka sanoo halvimman/edulisimman hinnan. Se on kuulema koijaamista!
-
30€/tonni on helposti rehuissa "hyvän miehen lisää" hinnoissa. Eli jos et "koijaa" niin maksat todenäköisesti vähintään 30€/tonni enemmän kuin se "koijaaja".
Pakko kysyä.. että mitä meinaat koijaamisella? Oon ite vaan aina soittanut firmat läpi ja pyytänyt tarjousta. Jokaisesta olen joskus ottanut ja tietävät mun kulutuksenkin. Pitääkö tarjouspyyntöä tehdessä valehdella että naapurikauppa lupaa 40 euroa halvemmalla?
No tuota että soitat firmat läpi. Niin minäkin teen ja otan sen joka sanoo halvimman/edulisimman hinnan. Se on kuulema koijaamista!
mulla on ollu aina se käsitys että kun koijataan nii kusetetaan jotakuta. Ja hintavertailun trkeminen ja tinkaaminen ei mielestäni oo sitä. Mut täällä agrossa näyttää sanoilla olevan monta merkitystä ::)
-
On teillä ymmärrys ;D Koijaaminen jäi sieltä ilmaisten kustannusarviotarkastusten tekemisestä.
Minkä takia pitää soittaa rehukauppiaat läpi joka välissä? Jos teillä on hintatietoisuus olemassa, osaatte sanoa onko hinta kohdallaan vai ei. Rehuseoksissa koostumusta ei avata, joten esimerkiksi saman energiatason rehut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä edes tärkkelyspitoisuus kerro siitä, mistä tärkkelys on kotoisin.. Yritin vaan sanoa, että soittelemalla rehufirmat läpi kerrotte kaikille myyjille, ettette oikeasti tiedä, mitä rehu voi/saa maksaa. Teille voi lätkäistä hyvänmiehenlisää ;D
Rehuseosten hintaa voi verrata Proagrian rehukunnossa. Otanta voi tosin olla suppea....
http://www3.mloy.fi/ProAgriaNet/General/Login.aspx?Language=1
Satamarypsi on helppo kilpailuttaa. Samoin vilja. Siinä vaan laatuvaihtelut on jo suurempia.
-
Kyllä jokku on olevinaan niin rikkaita niin rikkaita. Muutamaa tonnia ei kannata tingata ja oma työ on joka jutussa kalleinta.
Niin kuin täälläpäin traktorin huoltomies sanoi. "Piha missä on komeimmat vehkeet on kaikki laskujen maksut myöhässä ja perinnän kautta hoidettava. Isännät joilla on 10 lehmää ja reikäset haalarit maksaa laskut aina ajallaan".
Jos itse suinkin ehtii lypsyiltä ja heinänteolta, kannattaa joka naula nakuttaa itse. Palkollisella on aina palkollisen aseene je koka tunnista minkä se on vasaran varressa maksat 40€
-
On teillä ymmärrys ;D Koijaaminen jäi sieltä ilmaisten kustannusarviotarkastusten tekemisestä.
Minkä takia pitää soittaa rehukauppiaat läpi joka välissä? Jos teillä on hintatietoisuus olemassa, osaatte sanoa onko hinta kohdallaan vai ei. Rehuseoksissa koostumusta ei avata, joten esimerkiksi saman energiatason rehut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä edes tärkkelyspitoisuus kerro siitä, mistä tärkkelys on kotoisin.. Yritin vaan sanoa, että soittelemalla rehufirmat läpi kerrotte kaikille myyjille, ettette oikeasti tiedä, mitä rehu voi/saa maksaa. Teille voi lätkäistä hyvänmiehenlisää ;D
Rehuseosten hintaa voi verrata Proagrian rehukunnossa. Otanta voi tosin olla suppea....
http://www3.mloy.fi/ProAgriaNet/General/Login.aspx?Language=1
Satamarypsi on helppo kilpailuttaa. Samoin vilja. Siinä vaan laatuvaihtelut on jo suurempia.
Voisko tämän nyt kiteyttää niin että laitetaan asenne kohdalleen eli teki miten vain nii vituiks menee kumminki ;D
-
Voisko tämän nyt kiteyttää niin että laitetaan asenne kohdalleen eli teki miten vain nii vituiks menee kumminki ;D
Aina! :'(
-
On teillä ymmärrys ;D Koijaaminen jäi sieltä ilmaisten kustannusarviotarkastusten tekemisestä.
Minkä takia pitää soittaa rehukauppiaat läpi joka välissä? Jos teillä on hintatietoisuus olemassa, osaatte sanoa onko hinta kohdallaan vai ei. Rehuseoksissa koostumusta ei avata, joten esimerkiksi saman energiatason rehut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä edes tärkkelyspitoisuus kerro siitä, mistä tärkkelys on kotoisin.. Yritin vaan sanoa, että soittelemalla rehufirmat läpi kerrotte kaikille myyjille, ettette oikeasti tiedä, mitä rehu voi/saa maksaa. Teille voi lätkäistä hyvänmiehenlisää ;D
Rehuseosten hintaa voi verrata Proagrian rehukunnossa. Otanta voi tosin olla suppea....
http://www3.mloy.fi/ProAgriaNet/General/Login.aspx?Language=1
Satamarypsi on helppo kilpailuttaa. Samoin vilja. Siinä vaan laatuvaihtelut on jo suurempia.
Kokemus on osoittanut sen että pitkään aikaan jos ei kysele ja tarkista hintoja, niin sinne hintaan ilmestyy sitä "hyvän miehen lisää."
Tietysti tarkoitin sitä että ensin suunitelma minkälainen navetta. Sitten kysytään läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin vaihtoehdot läpi ja sitten vertailun jälkeen tehdään päätös. Suunitelmien hinta koko navetasta ei ole kuin muutama prosentti.
-
Onko kukaan suunnitellut OIKEASTI edullista navettaa? Siis ilman sitä omakotitaloa siellä navetan sisällä ja mahdollisimman yksinkertaisesti, osin käytetystä tavarasta (esim. asema). Millainen konsepti siihen pitäis tehdä? Meneekö väkisin kuralillinkiin avokouruilla?
Luulis että jollakin konstilla ohjekustannus olisi alitettavissa. Eri asia tietysti, kuka haluaa tehdä sellaisen navetan. Itselläni olis siinä mielessä houkutusta että omaa hiekkaa ja puuta löytyy ja vanhan vois helposti saneerata hiehoille.. :P
http://www.kp24.fi/uutiset/27553/Toimiva-navetta-edullisesti
Selkänahka bisnes vastaan manakementti kun pölyjyys voitti valmis navetat.
-
On teillä ymmärrys ;D Koijaaminen jäi sieltä ilmaisten kustannusarviotarkastusten tekemisestä.
Minkä takia pitää soittaa rehukauppiaat läpi joka välissä? Jos teillä on hintatietoisuus olemassa, osaatte sanoa onko hinta kohdallaan vai ei. Rehuseoksissa koostumusta ei avata, joten esimerkiksi saman energiatason rehut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä edes tärkkelyspitoisuus kerro siitä, mistä tärkkelys on kotoisin.. Yritin vaan sanoa, että soittelemalla rehufirmat läpi kerrotte kaikille myyjille, ettette oikeasti tiedä, mitä rehu voi/saa maksaa. Teille voi lätkäistä hyvänmiehenlisää ;D
Vaikka mäkin teen rehukauppaa parin kuukauden välein, en silti osaisi tehdä sellaista taulukkoa, josta selviäisi suoraan onko hinta kohdallaan. Muutaman kymmenen euron tarkkuuteen voi päästä, mutta kyllä minä haluan sen viimeisenkin euron pois. Kuinka tuollainen taulukko ottaa huomioon, että toisella firmalla on ostot onnistuneet paremmin, eli varastossa on esim. halvemmalla ostettua valkuaista kuin toisella? Entä sen että kun firma on menettänyt markkinaosuuttaan ja tehdas käy vajaalla kapasiteetillä, niin hinnoittelu muuttuukin yllättäen agressiivisemmaksi? Mä en myöskään osaa siihen taulukkoon iskeä kalliiden pienkomponenttien hintoja.
-
On teillä ymmärrys ;D Koijaaminen jäi sieltä ilmaisten kustannusarviotarkastusten tekemisestä.
Minkä takia pitää soittaa rehukauppiaat läpi joka välissä? Jos teillä on hintatietoisuus olemassa, osaatte sanoa onko hinta kohdallaan vai ei. Rehuseoksissa koostumusta ei avata, joten esimerkiksi saman energiatason rehut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä edes tärkkelyspitoisuus kerro siitä, mistä tärkkelys on kotoisin.. Yritin vaan sanoa, että soittelemalla rehufirmat läpi kerrotte kaikille myyjille, ettette oikeasti tiedä, mitä rehu voi/saa maksaa. Teille voi lätkäistä hyvänmiehenlisää ;D
Vaikka mäkin teen rehukauppaa parin kuukauden välein, en silti osaisi tehdä sellaista taulukkoa, josta selviäisi suoraan onko hinta kohdallaan. Muutaman kymmenen euron tarkkuuteen voi päästä, mutta kyllä minä haluan sen viimeisenkin euron pois. Kuinka tuollainen taulukko ottaa huomioon, että toisella firmalla on ostot onnistuneet paremmin, eli varastossa on esim. halvemmalla ostettua valkuaista kuin toisella? Entä sen että kun firma on menettänyt markkinaosuuttaan ja tehdas käy vajaalla kapasiteetillä, niin hinnoittelu muuttuukin yllättäen agressiivisemmaksi? Mä en myöskään osaa siihen taulukkoon iskeä kalliiden pienkomponenttien hintoja.
Emmä tiedä, mikä on olennainen tieto. Veikkaisin, että vehnä/ohra/kauran hinnat, satamarypsi ja lisäkilkkeet. Kalliit lisäkomponentit tekee eroa erityyppisten rehulajien välillä, eikä niiden hintataso hirveästi heiluta seoksen hintaa. Tähän mennessä olen saanut hinnan so*****a siihen putkeen, johon sen olen halunnut.
Kai se olennaista on, että tiedät mitä käytät ja mikä on kilpailijan hintataso. Eli kysyä tietenkin pitää, mutta että JOKA rehuerää? Mä kysyn noita ehkä kolmesti vuodessa. Hinnan takia ei ole kertaakaan tarvinnut vaihtaa, aina on ruokinnalliset syyt painaneet. Eli jotenkin on kaiketi neuvottelemalla onnistunut pitämään hintatason kohdillaan.
-
On teillä ymmärrys ;D Koijaaminen jäi sieltä ilmaisten kustannusarviotarkastusten tekemisestä.
Minkä takia pitää soittaa rehukauppiaat läpi joka välissä? Jos teillä on hintatietoisuus olemassa, osaatte sanoa onko hinta kohdallaan vai ei. Rehuseoksissa koostumusta ei avata, joten esimerkiksi saman energiatason rehut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eikä edes tärkkelyspitoisuus kerro siitä, mistä tärkkelys on kotoisin.. Yritin vaan sanoa, että soittelemalla rehufirmat läpi kerrotte kaikille myyjille, ettette oikeasti tiedä, mitä rehu voi/saa maksaa. Teille voi lätkäistä hyvänmiehenlisää ;D
Vaikka mäkin teen rehukauppaa parin kuukauden välein, en silti osaisi tehdä sellaista taulukkoa, josta selviäisi suoraan onko hinta kohdallaan. Muutaman kymmenen euron tarkkuuteen voi päästä, mutta kyllä minä haluan sen viimeisenkin euron pois. Kuinka tuollainen taulukko ottaa huomioon, että toisella firmalla on ostot onnistuneet paremmin, eli varastossa on esim. halvemmalla ostettua valkuaista kuin toisella? Entä sen että kun firma on menettänyt markkinaosuuttaan ja tehdas käy vajaalla kapasiteetillä, niin hinnoittelu muuttuukin yllättäen agressiivisemmaksi? Mä en myöskään osaa siihen taulukkoon iskeä kalliiden pienkomponenttien hintoja.
Emmä tiedä, mikä on olennainen tieto. Veikkaisin, että vehnä/ohra/kauran hinnat, satamarypsi ja lisäkilkkeet. Kalliit lisäkomponentit tekee eroa erityyppisten rehulajien välillä, eikä niiden hintataso hirveästi heiluta seoksen hintaa. Tähän mennessä olen saanut hinnan so*****a siihen putkeen, johon sen olen halunnut.
Kai se olennaista on, että tiedät mitä käytät ja mikä on kilpailijan hintataso. Eli kysyä tietenkin pitää, mutta että JOKA rehuerää? Mä kysyn noita ehkä kolmesti vuodessa. Hinnan takia ei ole kertaakaan tarvinnut vaihtaa, aina on ruokinnalliset syyt painaneet. Eli jotenkin on kaiketi neuvottelemalla onnistunut pitämään hintatason kohdillaan.
Kuinkas suuri sulla on se hintaputki?
Eipä siinä kauaa mene kun hinnat kysyy läpi ja pyytää tarjouksen sähköpostiin. Eivätkä rehumyyjätkään yleensä pysty lupaamaan tiettyä hintaa kuin yhdelle erälle. Varsinkin silloin kun raaka-aineiden hinta on kovassa nousussa. Ja silloin kun hinnat on laskussa ei ostajan kannata kovin pitkiä sopimuksia tehdä. Kaikki tietävät etten ole mihinkään firmaan sitoutunut, joten hinta kannattaa pistää kohdilleen.
Toki tuotantovaikutuksella on suurempi merkitys, enkä itsekään aina sitä halvinta ole ottanut jos on ollut tiedossa jokin syy toimia toisin.
Onhan tässä tietenkin sekin ero, että meillä rehujen osuus on yli puolet liikevaihdosta. Ja jotain kertoo sekin, että vaikka rehua ostaisi esimerkiksi miljoona tai kaksi kiloa vuodessa, ei kaupanpäällisiksi saa puutarhakalustoa, siiloa tms. ;)
-
Kuinkas suuri sulla on se hintaputki?
Eipä siinä kauaa mene kun hinnat kysyy läpi ja pyytää tarjouksen sähköpostiin. Eivätkä rehumyyjätkään yleensä pysty lupaamaan tiettyä hintaa kuin yhdelle erälle. Varsinkin silloin kun raaka-aineiden hinta on kovassa nousussa. Ja silloin kun hinnat on laskussa ei ostajan kannata kovin pitkiä sopimuksia tehdä. Kaikki tietävät etten ole mihinkään firmaan sitoutunut, joten hinta kannattaa pistää kohdilleen.
Toki tuotantovaikutuksella on suurempi merkitys, enkä itsekään aina sitä halvinta ole ottanut jos on ollut tiedossa jokin syy toimia toisin.
Onhan tässä tietenkin sekin ero, että meillä rehujen osuus on yli puolet liikevaihdosta. Ja jotain kertoo sekin, että vaikka rehua ostaisi esimerkiksi miljoona tai kaksi kiloa vuodessa, ei kaupanpäällisiksi saa puutarhakalustoa, siiloa tms. ;)
Alle 10 euroa on putki. Mulla ei ole mitään sopimusta, suullisesti sovitaan 1-2 pudotusta eteenpäin, kun hinta on se oikea. Just noissa jyrkissä nousu ja laskutilanteissa taulukkoseurannasta on apua. Kun viitsii/muistaa päivittää raaka-ainehintoja. Viimeksi hintojen laskiessa kerroin, että nyt mennään putken ulkopuolelle, jossei euroja tipu. Pikku hetken jälkeen sanottiin hinta, joka meni just putken ylärajalle. Seuraavassa keskustelussa hintaa laskettiin oma-aloitteisesti ihan mediaaniin ;) Silloin olin kysynyt jo kolmesta paikasta hintoja, vaan pitkäksi ne menivät ;)
Mä en liioin huoli mitään kaupanpäällisiä. Ostotkin on tosin alle puoli miljoonaa kiloa.
-
Kokemus on osoittanut sen että pitkään aikaan jos ei kysele ja tarkista hintoja, niin sinne hintaan ilmestyy sitä "hyvän miehen lisää."
[/quote]
Heh,just tuosta asiasta MTK:n Franssila moitti isäntiä aikoinaan(Vanhan Hankkijan aikaan),"Joukossamme on liikaa puhelimella tienaajia".
Sittenpähän tuli konkkamrehut sai rehumajakasta kotiin 200 kilsan päästä yli 20 penniä halvemmalla mitä olis saanut kolmen koukun virmasta itse haettuna..
-
Jatketaan taas itse aiheesta eli pihaton kustannuksista.. Joku tossa kehu että helposti saa kustannukset alle ohjehintojen mutta kertokaas mullekin että miten vitussa se onnistuu? Meillä rakennetaan parasta aikaa uutta pihattoa. Maansiirtokoneet löytyy omasta takaa ja kaikki maansiirtotyöt louhoksen kuormaamista lukuunottamatta on tehty omana työnä. Lisäksi yhtymän toisella osakkaalla on oma rakennusfirma ja tämä toinen osakas tekee suurimman osan rakennustöistä itse. Lypsyasema ostettiin käytettynä. Tähän mennessä kustannusarvio on nipin napin alitettu, johtuen lähinnä käytetystä asemasta ja suuresta oman työn osuudesta. Pääsuunnittelijan tekemä kustannusarvio ei ole pitänyt paikkaansa yhdenkään tähän mennessä tehdyn hankinnan osalta, ei edes suunnittelukustannusten osalta.
-
Jos paloluokka piisaa niin ristikkokatto, puurakenteinen mahdollisimman pitkälle. Hallista mahdollisimman kapea (visiiri), lannanpoistojärjestelmä avokouruilla, ei rehutilaa navetan yhteyteen, sosiaalitilat minimiin, rakennuspaikka lähelle olemassa olevaa infraa ja kovalle maalle, omaa työtä paljon, turhat hienoudet pois "vain tarpeellinen motoksi".
Näillä eväillä pitäs onnistua.
-
Jatketaan taas itse aiheesta eli pihaton kustannuksista.. Joku tossa kehu että helposti saa kustannukset alle ohjehintojen mutta kertokaas mullekin että miten vitussa se onnistuu? Meillä rakennetaan parasta aikaa uutta pihattoa. Maansiirtokoneet löytyy omasta takaa ja kaikki maansiirtotyöt louhoksen kuormaamista lukuunottamatta on tehty omana työnä. Lisäksi yhtymän toisella osakkaalla on oma rakennusfirma ja tämä toinen osakas tekee suurimman osan rakennustöistä itse. Lypsyasema ostettiin käytettynä. Tähän mennessä kustannusarvio on nipin napin alitettu, johtuen lähinnä käytetystä asemasta ja suuresta oman työn osuudesta. Pääsuunnittelijan tekemä kustannusarvio ei ole pitänyt paikkaansa yhdenkään tähän mennessä tehdyn hankinnan osalta, ei edes suunnittelukustannusten osalta.
Sullon turhan tyyris kumppani. Olisit ottanut Vironmiehet tekeen. ;D
-
Jos paloluokka piisaa niin ristikkokatto, puurakenteinen mahdollisimman pitkälle. Hallista mahdollisimman kapea (visiiri), lannanpoistojärjestelmä avokouruilla, ei rehutilaa navetan yhteyteen, sosiaalitilat minimiin, rakennuspaikka lähelle olemassa olevaa infraa ja kovalle maalle, omaa työtä paljon, turhat hienoudet pois "vain tarpeellinen motoksi".
Näillä eväillä pitäs onnistua.
Arvelitko lopultakin tehdä kerralla uuden?
-
Kumppani on ilmanen :) Paloluokka ei piisaa ristikoille, muuten puuta mahdollisimman paljon, visiiriruokinta tulee(tosin leveä pöytä ei ole kalliimpi), avokourut, ei rehutilaa navetan yhteyteen, sosiaalitilat minimissä. Rakennuspaikka on kokonaan uudella tontilla, piti tehdä n. 300m uutta tietä, uusi sähkö- ja vesiliittymä, pohja on kalliota, louhintaa yli 2000m3
-
Jos paloluokka piisaa niin ristikkokatto, puurakenteinen mahdollisimman pitkälle. Hallista mahdollisimman kapea (visiiri), lannanpoistojärjestelmä avokouruilla, ei rehutilaa navetan yhteyteen, sosiaalitilat minimiin, rakennuspaikka lähelle olemassa olevaa infraa ja kovalle maalle, omaa työtä paljon, turhat hienoudet pois "vain tarpeellinen motoksi".
Näillä eväillä pitäs onnistua.
Tässä on hyvin pitkälle omia ajatuksia. Oman työn käytöstä voin ehkä olla eri mieltä.
Onko kokemuksia "moduli"ajattelun soveltamisesta, saako sillä mitään etua? Ainakin takavuosina oli joitakin suunnitelmia ihan median esiteltävänä. Eli että aloitettaisiin maltillisella eläinmäärän lisäyksellä tekemällä ensimmäinen osio rakennuksesta ja toinen moduli sitten jonkin ajan päästä jne. Tällä en tarkoita siis pelkästään jotain seinän siirtämistä tai siiven tekemistä.
-
Jos paloluokka piisaa niin ristikkokatto, puurakenteinen mahdollisimman pitkälle. Hallista mahdollisimman kapea (visiiri), lannanpoistojärjestelmä avokouruilla, ei rehutilaa navetan yhteyteen, sosiaalitilat minimiin, rakennuspaikka lähelle olemassa olevaa infraa ja kovalle maalle, omaa työtä paljon, turhat hienoudet pois "vain tarpeellinen motoksi".
Näillä eväillä pitäs onnistua.
Tässä on hyvin pitkälle omia ajatuksia. Oman työn käytöstä voin ehkä olla eri mieltä.
Onko kokemuksia "moduli"ajattelun soveltamisesta, saako sillä mitään etua? Ainakin takavuosina oli joitakin suunnitelmia ihan median esiteltävänä. Eli että aloitettaisiin maltillisella eläinmäärän lisäyksellä tekemällä ensimmäinen osio rakennuksesta ja toinen moduli sitten jonkin ajan päästä jne. Tällä en tarkoita siis pelkästään jotain seinän siirtämistä tai siiven tekemistä.
No itse olen joskus miettinyt että tekisi pulpettikattoisen ensimmäisen osan, sitten aikanaan sille peilikuvan ja sen voisi sitten kipata taas peilikuvana eteenpäin.
Ensimmäisessä vaiheessa tulee "ylimääräisiä" kustannuksia kun ensimmäistä peilikuvaa pitää jonkin verran tehdä jo valmiiksi.
-
Mites pulpetin etuseinä ja ruokintakäytävä?
-
Mites pulpetin etuseinä ja ruokintakäytävä?
No ruokintapöytä on tehtävä siinä ensimmäisessä vaiheessa, mikä nostaa sen pulpetin suhteelisia kustannuksia ensimäisessä vaiheessa siihen toiseen. Pulpetissa kannattaa seinät suunitella semmoisiksi että niitä vain siiretään toiseen paikkaan. Eli korkea seinä pitää olla siirettävä ja hyödynettävissa jatkossa. Etuseinästä tehdään vain se osa mikä tervitaan.
-
Oletko funtsinut nimenomaan sitä peilikuvana tekemistä kakkososalle, jokuhan on vissiin tehnyt kahdesta eri korkuisesta pulpetista?
-
Oletko funtsinut nimenomaan sitä peilikuvana tekemistä kakkososalle, jokuhan on vissiin tehnyt kahdesta eri korkuisesta pulpetista?
Juuu... Idea olisi käyttää verho tai paljeseiniä. nimen omaan kakkos osa on siinä suunitelmassa tarkoitus tehdä vähän korkeammaksi että ilmanvaihto toimisi siitä "pulpettien" liitoksesta.
verho/paljeseinien käyttöä sen takia että niitä voisi mahdolisesti helpommin hyödyntää sitä "kakkos" osaa tehdessä.
-
Oletko funtsinut nimenomaan sitä peilikuvana tekemistä kakkososalle, jokuhan on vissiin tehnyt kahdesta eri korkuisesta pulpetista?
Eihän sitä tietysti mikään kiellä tekemään visiiriruokintaa korkealle puolen. Tekee vain toisen navetan sopivan kauaksi että voi apevaunulla välistä ajaa. Saattaa vain palomääräykset laittaa asiaan omat vaatimuksensa. ::)
-
Onko mitään ideaa jos se ruokintakäytävä olis siellä matalamman seinän puolella (tai vaikka visiiri), olis helpompi tehdä kakkososa peilikuvana? Korkea seinä vaikkapa verhosta josta pystyy suurimman osan hyödyntämään myöhemmin.
-
Onko mitään ideaa jos se ruokintakäytävä olis siellä matalamman seinän puolella (tai vaikka visiiri), olis helpompi tehdä kakkososa peilikuvana? Korkea seinä vaikkapa verhosta josta pystyy suurimman osan hyödyntämään myöhemmin.
On. Mutta tuossahan sen pulpettikattoisuuden perus idea onkin. Samasta "modulista" voit muokata 6 rivisen, 3+3, visiirillä, leveällä pöydällä, kapealla pöydällä. Voit myös moduulin pituutta muutamalla lisätä lehmä määrää.
Ilmanvaihdomkin luulisi olevan suht edullinen kun ei tarvii mitään pyramideja ja muita tehdä erikseen katolle.
-
Ekan modulin yhteydessä kun valkkais sopivan käytetyn aseman niin pääsis järkevästi liikkeelle, senhän voi päivittää myöhemmin. Asema pitäis vissiin kuitenkin viedä lisäsiipeen että saa navetasta läpiajettavan (ainakin lantakäytävien osalta) ???
-
Ekan modulin yhteydessä kun valkkais sopivan käytetyn aseman niin pääsis järkevästi liikkeelle, senhän voi päivittää myöhemmin. Asema pitäis vissiin kuitenkin viedä lisäsiipeen että saa navetasta läpiajettavan (ainakin lantakäytävien osalta) ???
Eikös se asema ole siinä pitkäranan MTK konseptinavetassa rakennuksen sisällä eikä lisäsiivessä. Kevyviä väliseiniä sinne sisälle että helppo purkaa myöhemmin.
Tekisin sen lisäsiiven sosialitiloille, maitohuoneelle ja muille tiloille siinä vaiheessa kun lajennetaan toisen kerran.
-
Ekan modulin yhteydessä kun valkkais sopivan käytetyn aseman niin pääsis järkevästi liikkeelle, senhän voi päivittää myöhemmin. Asema pitäis vissiin kuitenkin viedä lisäsiipeen että saa navetasta läpiajettavan (ainakin lantakäytävien osalta) ???
Eikös se asema ole siinä pitkäranan MTK konseptinavetassa rakennuksen sisällä eikä lisäsiivessä. Kevyviä väliseiniä sinne sisälle että helppo purkaa myöhemmin.
Tekisin sen lisäsiiven sosialitiloille, maitohuoneelle ja muille tiloille siinä vaiheessa kun lajennetaan toisen kerran.
Mä en olekaan vielä tainnut tutustua siihen konseptiin. Meinasin vaan läpiajettavuudella sitä että jos hakis äärimmäistä yksinkertaisuutta että lannanpoisto olis vaikka pienkuormaajalla, mutta se asema kyll tulee haitolle jos on läpikäytävät. Mutta onhan mahdollista tehdä kuilut ja pukkia tavara sinne.
-
Jättää avantin ostamatta ja käyttää ne rahat raappoihin :o
-
Mut jos parret olis hiekasta /turpeesta ja niiden huolto vaatii muuta kuin raapat. Huollon vois tehdä myös jollain vanhalla traktorilla. Ei sillä, raapat pitäis puhtaampana tietysti. Tästä sais varmaan oman keskustelunsa.. ::)
-
Jos paloluokka piisaa niin ristikkokatto, puurakenteinen mahdollisimman pitkälle. Hallista mahdollisimman kapea (visiiri), lannanpoistojärjestelmä avokouruilla, ei rehutilaa navetan yhteyteen, sosiaalitilat minimiin, rakennuspaikka lähelle olemassa olevaa infraa ja kovalle maalle, omaa työtä paljon, turhat hienoudet pois "vain tarpeellinen motoksi".
Näillä eväillä pitäs onnistua.
kottikärryt ja talikko,lypsy kannuun... ;D
-
Mut jos parret olis hiekasta /turpeesta ja niiden huolto vaatii muuta kuin raapat. Huollon vois tehdä myös jollain vanhalla traktorilla. Ei sillä, raapat pitäis puhtaampana tietysti. Tästä sais varmaan oman keskustelunsa.. ::)
Separoitu ja kompostoitu sonta olisi oma keskusteluaiheensa. Vaatii vaan mielellään isohkon rumpukompostorin.
-
Mut jos parret olis hiekasta /turpeesta ja niiden huolto vaatii muuta kuin raapat. Huollon vois tehdä myös jollain vanhalla traktorilla. Ei sillä, raapat pitäis puhtaampana tietysti. Tästä sais varmaan oman keskustelunsa.. ::)
Separoitu ja kompostoitu sonta olisi oma keskusteluaiheensa. Vaatii vaan mielellään isohkon rumpukompostorin.
Onkohan noita käytössä tai pelaisko täällä pohjoisen pakkasissa? Pelaahan se ainakin suurimman osan vuodesta..
-
Mut jos parret olis hiekasta /turpeesta ja niiden huolto vaatii muuta kuin raapat. Huollon vois tehdä myös jollain vanhalla traktorilla. Ei sillä, raapat pitäis puhtaampana tietysti. Tästä sais varmaan oman keskustelunsa.. ::)
Separoitu ja kompostoitu sonta olisi oma keskusteluaiheensa. Vaatii vaan mielellään isohkon rumpukompostorin.
Onkohan noita käytössä tai pelaisko täällä pohjoisen pakkasissa? Pelaahan se ainakin suurimman osan vuodesta..
Pitää olla eristetty
-
On tämäkin! Navetta pitäisi tehdä edulisesti ja sitten ollaan ostamassa kerrostalon kokoista rumpukompostoria että saadaan kompostia käyttää kuivikkeena? :o
Ja että se kompostori saataisiin ostettua, niin lanta kolataa mallia Belarus systeemillä! ???
-
Voihan navetta olla jostain kohdasta kallis ja jostain halpa. Eikös niin ole aika usein.. :P En itse kompostoisi pehkuksi, vaan parantaisin lannoitteen laatua. Ja pitkässä juoksussa taitaa se belarus tulla kalliimmaksi lannanpoistossa jos ei ole joku harjoittelija aina ilmaiseksi sohlaamassa.
-
Kyl separointi sen verran hyvä systeemi on että en jättäis isommasta navetasta pois.
Tuosta kuiva-aineen käytöstä kuivikkeena löytyy aika heikosti kunnollista tutkimustietoa. Bakteerithan siinä pelottaa.
-
Ei taida vielä monessakaan kohteessa olla ruuviseparaattoria käytössä? Siinäkin on se heikkous ettei hirmuisesti nauti pohjolan olosuhteista. Toki voishan sekin olla eristetyssä ympäristössä. ::)
-
Ei taida vielä monessakaan kohteessa olla ruuviseparaattoria käytössä? Siinäkin on se heikkous ettei hirmuisesti nauti pohjolan olosuhteista. Toki voishan sekin olla eristetyssä ympäristössä. ::)
Ruuviseparaattori pitäisi itsessään olla lämpimässä ja heti seinän takana pitäisi olla lantala minne se kiintoaines työnnetään. Eli suurin piirtein se kanaaliin työnnettävä separaattori. Muuten saattaa talvellä olla heikkoa se toiminta.
-
Jäätynyt paska voi tosiaan olla aika raskasta ruuvattavaksi ;D
Mutta eikö tuon ruuvin voisi periaatteessa sijoittaa navetan sisään (Tietenkin silloin vaaditaan lämmintä navettaa...)? Tai tehdä pienen ja hyvin eristetyn siivekkeen sille. Ainakin meidän olemassa oleviin systeemeihin tuollaisen istuttaminen ei vaatisia kovinkaan paljoa.
-
Kyl separointi sen verran hyvä systeemi on että en jättäis isommasta navetasta pois.
Tuosta kuiva-aineen käytöstä kuivikkeena löytyy aika heikosti kunnollista tutkimustietoa. Bakteerithan siinä pelottaa.
Kyllä se on senverran ydinbisneksen ulkopuolella, että kannattaa suosiolla jättää rakennusvaiheesta pois. Kustannuksia tulee kyllä ilmankin. Muutenkin kaikki_kerralla-ajattelu on tiensä päässä, kun tuntuu uusille navetoille olevan rahat tiukassa. Eipä ihme, jossei vaiheistukseen ole halua. Kustannusarviot karkaa, kun kaikenmailman vitkuttimet pitää heti hankkia...
Ja ilman pienkuormainta ei pärjää, ei ainakaan pitkään. Kuivittaa pitää jollain.
-
Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta. :) Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. :P
-
Kyllä minä näkisin että siinä vaiheessa kun rakentaa navetta, niin kaiken maailman separaattorit, rumpukompostorit ja ylimääräiset hilavitkuttimet pitää unohtaa.
Mitä järkeä on sitten tinkiä navetan rakennuskustannuksista jos siellä naapureitten iloksi lamppu katolla välkkyy kun kompostori on taas kiekan pyörahtänyt. ;D
Sitten voisi sitä separointia harkita kun bisnes on vakiintunut ja homma pyörii hyvin. turhaa rakennus vaiheessa ottaa itselleen yhden ylimääräisen uuden opeteltavan asian.
-
Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta. :) Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. :P
Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!
Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.
-
Kyllä minä näkisin että siinä vaiheessa kun rakentaa navetta, niin kaiken maailman separaattorit, rumpukompostorit ja ylimääräiset hilavitkuttimet pitää unohtaa.
Mitä järkeä on sitten tinkiä navetan rakennuskustannuksista jos siellä naapureitten iloksi lamppu katolla välkkyy kun kompostori on taas kiekan pyörahtänyt. ;D
Sitten voisi sitä separointia harkita kun bisnes on vakiintunut ja homma pyörii hyvin. turhaa rakennus vaiheessa ottaa itselleen yhden ylimääräisen uuden opeteltavan asian.
Juuri näin. Mutta ei vielä vastaa kysymykseen, onko "orgaaniset parret" kuoliaaksi tuomittu idea koska kuivalantana ei oikein onnistu paitsi jos onnistuu ratkaisemaan virtsanerotuksen hyvin.
-
Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta. :) Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. :P
Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!
Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.
Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. ;)
-
Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta. :) Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. :P
Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!
Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.
Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. ;)
No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.
-
No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.
Kiintojakeella kuivitusta löytyy lähempääkin, ruotsista. Suoraa ruuvin alta parteen. Ei kuulemma saa kompostoida, patogeenien määrä lisääntyy. Mukavannäköisiä oli parret, mutta tilalla muuten oli mgnt vähän sinnepäin, etten tiedä toimivuudesta tai vaikutuksesta soluihin mitään.
-
Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta. :) Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. :P
Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!
Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.
Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. ;)
No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.
Mun ulosanti on joskus huonoa, mutta sanon nyt kolmannen kerran että en sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassa. ::) Kaikki mikä menee separaattorista läpi, menee varastoon ja pellolle. Separointi olis vain keino käsitellä se semi-kuivalanta mitä navetassa syntyy kun käytetään runsaasti kuiviketta. Kuiviketta käytetään runsaasti, koska parret eivät ole valetut vaan parsi on hiekkapedin päälle kasattua turvetta/olkisilppua/kutteria. Pelkkä hiekka tuskin on vaihtoehto.
-
Eikös tällä pulpettikeskustelulla ole juuri haettu sitä vaiheistusta. :) Itselläni tuli tuo separointipähkäily mieleen, kun pohdin niitä hiekka/turveparsia. Aika hiton paksua lietettä varmaan syntyis kun kuiviketta karkaa elukoiden matkaan jatkuvasti. Eli ajattelin että se separointikustannus paikkaisi parsien valamista ja parsipetejä, mutta ajatus voi toki olla harhainen. :P
Ei nyt yritetä väärässä päässä säästää! Kuivikkeet kuivikeena ja paska paskana! Antaa Italialaisten tolskata paskakuivikkeella!
Virossa erään eläinlääkärin navetassa ei käytetä kuivikkeita ollenkaan. On vain parsipedit ja desifioidaan kahden viikon välein makuuparret. Kaikki vuotavat lehmät lähtee heti teuraaks. eika ole kuulema mitään solu ongelmaa.
Kuten sanoin, en mä sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassakaan.. ;)
No Italiassa 800 lehmän navetassa erotetaan kiintoaines nesteestä ja nesteellä huuhdellaan lattiat ja kiintoaines käytetään kuivikkeena. Epäilen että Suomessa tulisi sanomista siitä että lannan kiintoaines käytetäisiin kuivikkeena. Vaikka se kompostoitaisiin.
Mun ulosanti on joskus huonoa, mutta sanon nyt kolmannen kerran että en sitä paskaa sinne parsiin olis laittamassa. ::) Kaikki mikä menee separaattorista läpi, menee varastoon ja pellolle. Separointi olis vain keino käsitellä se semi-kuivalanta mitä navetassa syntyy kun käytetään runsaasti kuiviketta. Kuiviketta käytetään runsaasti, koska parret eivät ole valetut vaan parsi on hiekkapedin päälle kasattua turvetta/olkisilppua/kutteria. Pelkkä hiekka tuskin on vaihtoehto.
Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.
jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.
-
Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.
jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.
"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.
Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.
-
Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.
jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.
"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.
Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.
Nakkilan insinööritoimiston tuotteela kun tuota yrittää, niin paska tulee kyllä vaunusta ulos kaikkialta muualta kuin purkuputkesta! ;D
-
Nakkilan insinööritoimiston tuotteela kun tuota yrittää, niin paska tulee kyllä vaunusta ulos kaikkialta muualta kuin purkuputkesta! ;D
Altaasta pumppaillaan ensin liete vaunuihin ja lopuksi kuormataan hiekka ja köntsä kuivalantavaunuun :D
-
Minulla on tällä hetkellä käytössä kylmäpihatossa tuollaiset parret, hiekkapeti ja päällä ~20 senttiä turvetta sun muuta tavaraa joka osittain polkeutuu kiinteäksi ja vähentää kuivikkeen menekkiä. Eli hiekkaa lisätään tai vaihdetaan varsin harvoin. Talouspuoleen vaikuttaa hurjasti se, kuinka kuivikkeita menee mutta onhan lehmillä niin hyvä peti ettei mikään muu ratkaisu ole yhtä miellyttävä. Kesällä tulevat laitumeltakin sisälle parsiin makaamaan vaikka lämpöstressiä olis hallissa enemmän.. :P
Mutta sitä olen tässä pähkäillyt, että jos joskus tekee uuden, kannattaako tuollaisesta ajatuksesta luopua. Lannankäsittely on yksi haaste. Millaista hiekkaa jenkeissä käytetään kun se on ihan kuivikkeena? Raekoko lienee aika pieni?
-
Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.
jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.
"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.
Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.
Epäilisin saisiko tuolle ympäristölupaa? Hevostalleja on kyllä jonkin verran hiekkapohjalla, mutta ovat helvetin isotöisiä kun se hiekka pitää kerran vuoteen vaihtaa sinne karsinaan.
jenkkilässä jonkin verran käyttävät hiekkaparsia ja hiekkaa kuivikkeena, mutta ymmärtääkseni se hiekka sitten erotellaan siitä lietteestä.
"jonkin verran" on liki vallitseva standardi. Uskon myös tutkimustulokset, jotka puoltavat hiekkapartta parhaana mahdollisena materiaalina. Meiltä vain puuttuu soveltuva hiekka. Ympäristöluvan saa melko varmasti. Nesteet pitää vain kerätä talteen ja se onnistuu varmasti.
Osa erottelee hiekan ja osa ajattaa sen pellolle sellaisenaan. Erottelun syynä on useinmiten hiekan hinta.
En ole hiekkaparteen tutustunut kuin yhden atikkelin ja yhden hiekkaparsia käyttävän esitelmöitsijän verran. Artikkelissa tanskan hiekkaparsinavetat olivat keskimääräistä tuottavampia mutta toisaalta jäi vaikutelma että hiekkaparren kustannuksia hiukan vähäteltiin ja toisaalta näissä hiekkaparsinavetoissa hyvinvointiasiat ja kaikki muukin oli paremmin kunnossa kuin keskivertotilalla tanskassa. Eli kannattavuus saattoi tulla muualtakin koska kaikki (parret mukaan lukien) haluttiin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.
Käsitys vähättelystä tulee siitä mitä taas kertoi kanadassa 400 lehmää lypsävä. Ilmeisesti hiekkaparsien pelkkä hiekkakustannus oli 50 000 kanukkidollaria vuodessa, eli saman verran kuin parsipedit, vuodessa. Ja siihen päälle sitten työ ja hiekan ajo pellolle jne.
Tavallaan hyvä ettei täällä ole sopivaa niin ei tarvitse sitä alkaa käyttää ;)
-
Minulla on tällä hetkellä käytössä kylmäpihatossa tuollaiset parret, hiekkapeti ja päällä ~20 senttiä turvetta sun muuta tavaraa joka osittain polkeutuu kiinteäksi ja vähentää kuivikkeen menekkiä. Eli hiekkaa lisätään tai vaihdetaan varsin harvoin. Talouspuoleen vaikuttaa hurjasti se, kuinka kuivikkeita menee mutta onhan lehmillä niin hyvä peti ettei mikään muu ratkaisu ole yhtä miellyttävä. Kesällä tulevat laitumeltakin sisälle parsiin makaamaan vaikka lämpöstressiä olis hallissa enemmän.. :P
Mutta sitä olen tässä pähkäillyt, että jos joskus tekee uuden, kannattaako tuollaisesta ajatuksesta luopua. Lannankäsittely on yksi haaste. Millaista hiekkaa jenkeissä käytetään kun se on ihan kuivikkeena? Raekoko lienee aika pieni?
Varmaan jotain hiesua tai vastaavaa. Kuilunavettaa on turha suunitella, se hiekka sakkautuu joka paikkaan missä on kynnykset. Pääkuiluakin vähän epäilisin että tukkisiko senkin jos ei huuhtelisi. Paskan pumppaus säiliöstä vaunuun pitäisi tehdä pinasta tai kohta 20 motin vaunussa on 18 mottia hiekkaa ja 2 mottia lietettä. Pitäisi olla kahdet lannan käsittely laitteet tai suostuuko urakoitsiat ajamaan hiekka paskaa mikä kuluttaa kalustoa enemmän kuin normaalilanta.
-
Käsitys vähättelystä tulee siitä mitä taas kertoi kanadassa 400 lehmää lypsävä. Ilmeisesti hiekkaparsien pelkkä hiekkakustannus oli 50 000 kanukkidollaria vuodessa, eli saman verran kuin parsipedit, vuodessa. Ja siihen päälle sitten työ ja hiekan ajo pellolle jne.
Tavallaan hyvä ettei täällä ole sopivaa niin ei tarvitse sitä alkaa käyttää ;)
Lehmää kohti 125 kanukkidollaria eli rapiat 80 euroa. Mulla menee vuodessa päätä kohden enemmän kuivikkeisiin. ::) Tosin työtä varmaan vähemmän.
-
Käsitys vähättelystä tulee siitä mitä taas kertoi kanadassa 400 lehmää lypsävä. Ilmeisesti hiekkaparsien pelkkä hiekkakustannus oli 50 000 kanukkidollaria vuodessa, eli saman verran kuin parsipedit, vuodessa. Ja siihen päälle sitten työ ja hiekan ajo pellolle jne.
Tavallaan hyvä ettei täällä ole sopivaa niin ei tarvitse sitä alkaa käyttää ;)
Lehmää kohti 125 kanukkidollaria eli rapiat 80 euroa. Mulla menee vuodessa päätä kohden enemmän kuivikkeisiin. ::) Tosin työtä varmaan vähemmän.
No 80 egee ja kuivikkeet on siististi paalissa ja lavalle pakattuna. laskettu 30 lehmälle.
-
Käytetään suomessakin separoitua kompostoitua kuiva-ainetta kuivikkeena parsissa.
Se kompostointi on vaan työlästä ja vaatii paljon tilaa, en itse alkaisi tekemään.