Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Loannes - 11.01.14 - klo:11:30
-
Hiili vähenee viljelysmaasta uutisoitiin eilen maastullissa .
Samalla muistin keskustelut vävypojan kanssa pyrolyysistä ja jäljelle jäävän hiilen sijoittamisesta maanparannus-aineena maaperään.
Käsittääkseni tätä tutkitaankin eri puolilla maailmaa ,mutta onko menetelmästä vielä pitkiin aikoihin odotettavissa jonkinasteista energiavallankumousta ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biohiili
-
Hiiltä on myös kasveissa ilman polttoa, vain kompostointi. Just tätä mä epäilen että ne levitää tossa vemsin linkitämässä viteossa. Joutoaluidem, mm. teiden varsia, ne köhdyttää ravinteistä keräämällä niitojäte pois. Sen ne kompostoi ja levitää pelloille hyötykäytöön. Seuranut ja kysynyt hollanin pojilta farmphoto.comilta.
Suomessa ne syytää heti maataloutta kun ravinteet menee miltei loikaamalla itämereen. Firmassa missä olen töissä oli helsingissä niitty joka saataa jäädä meren alle välillä. Siinä oli hoitoehdoissa että heinät piti otta pois. Pyöröaalatiin se ja ämmässuolle joka on pohjoismaiten suurin kaatopaikka.
-
Biomassan lämpökäsittelyjä on eri asteisia, lämpötila, viipymäaika, hapen käyttö:
http://www.forestenergy.org/openfile/436?PHPSESSID=971632a61c5854fba704a01227d87fad
Torrefioinnilla tavoitellaan puulle kivihiilen ominaisuuksia: veden hylkiminen, energiatiheys, jauhautuvuus, kompostoitumattomuus. Helsinkiin ei ole mahdollista survoa haketta kivihiilen korvaavaa määrää. Yksi konsti on kaasuttaa hake SNG:ksi Itä-Suomessa Venäjältä tulevaan maakaasuputkeen.
Peltoon käytettävän biohiilen hienous on sen kyky pidättää ravinteita ja pysyvyys jopa satoja vuosia jolloin ko. hiili on pois ilmakehästä. Viljelyllistä hyötyä on lähinnä vähämultaisilla, karkeilla mailla erikoiskasvien viljelyssä.
Kuivatislaus on vanhalta nimeltään tervanpoltto ja hiilletyn puun lisäksi myös tervaa voidaan käyttää polttoaineena. Se ei ole kuitenkaan niin kätevää kuin Green fuel nordic uskottelee.
Kaikki nuo prosessit tuottavat vähintään tarvitsemansa energian ja lämpöä myös ulkopuolelle.
-
http://www.turosteam.fi/details.php?group=18&id=1
Poikkeuksellisesti lähes pelkällä linkillä.
-
Viherlannoitus on yks hiilinielu. Tietenkin paskat sun muut kompostit myös. Ei tarvii pallogrilliä pellolle kaataa.
-
http://www.turosteam.fi/details.php?group=18&id=1
Poikkeuksellisesti lähes pelkällä linkillä.
Tuon kaverin tuoteväittämät ovat sitä tasoa, että Nobel-palkinnot pitäisi lohjeta sekä kemiasta että fysiikasta. On varmaan jotain toimivaakin tekniikkaa, mutta jutut on TODELLA lennokkaita.
-
Aikoinaan naureskeltiin jutuille, kun "pelle pelottomat" johtivat traktorin pakokaasut kylvölannoituksessa maahan. Kukahan se viimeeksi nauraa. :-\
Juttua löytyy koneviestin 2008 vuosikerrasta.
-
Lannan voi myös polttaa biohiileksi.
-
Aikoinaan naureskeltiin jutuille, kun "pelle pelottomat" johtivat traktorin pakokaasut kylvölannoituksessa maahan. Kukahan se viimeeksi nauraa. :-\
Juttua löytyy koneviestin 2008 vuosikerrasta.
Heh, joka kevät sitä testaillaan eri vibstaakeissa.
Tuolta voi kahtella sitä syntysijoillaan. http://www.bioagtive.com
-
Mitn toi pakokaasut maahan, vanha savutava diesel tai nykaikainen raitisilasuodati, kumpi antaa parempi lanoikusen maahan? Nykydeselin urea menee hyötykäytöön?
-
Perhana... eli ei olisi sitä pakoputkea pitänyt ollenkaan lähteä korjaamaan.
-
Ei kai tuota biohiiltä tulla sijoittamaan peltoon suuremassa mittakaavassa vaikka noita kaasutuslaitoksia on jo jonkin verran käytössä. Liuskekaasun tuotanto ja sitä kautta kivihiilen alhaalle laskenut hinta tekee pitkäksi ajaksi hallaa lupaavasti alkaneelle biotaloudella .
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/selvitys--kivihiili-ajoi-puun-ohi-sahkontuotannossa/2334628
-
Onkos täällä kukaan peltomittakaavassa kokeillut biohiiltä?
68mm keskiarvoa vähemmän tullut vettä tänä kesänä... Rapeeta on.
-
Viherlannoitus on yks hiilinielu. Tietenkin paskat sun muut kompostit myös. Ei tarvii pallogrilliä pellolle kaataa.
Viherlannoitus on melkoisen hauras tapa lisätä maaperän hiiltä. Mikrobit nimittäin käyttäävät merkittävän osan hajottamastaan orgaanisen aineen hiilestä omaan hengitykseensä, joka palauttaa kasvien sitomaa biomassaa hiilidioksidina ilmakehään. Ojitus "polttaa" tällä tavalla pellon hiilen maailmalle. Suopelloissa tämä ojitksen vaikutus näkyy pellon pinnankorkeuden alenemisena. Toki pellon käytössä - kuten muussakin maankäytössä varastointunut hiilen määrä on suurimmillaan, jos pellosta ei korjata massaa. Loppuun kehittyneet suot lisäävät sitoutuneen hiilen määrää, suon ojittaminen vähentää sitä (myös alkuvaiheissaan suot ovat jopa lämmittäneet ilmakehää) . Eli vesitetään Suomen pellot ja metsät soiksi takaisin, 100 vuotta sitten Suomessa oli 10,5 miljoonaa ha suota, josta määrästä jäljellä on noin 4 miljoonaa ha.
Jo 1300-luvulta asti on soita otettu viljelykäyttön kytöjä polttamalla. Tällöin kuiva pintaturve poltettiin kerros kerrokselta tuhkaksi, joka lannoitti kasvustoa.
-SS-
-
Nyt paheksuttu ja puoliksi kielletty sängen poltto vuosittain sopivalla tavalla saattaisi lisätä pysyvämmän hiilen määrää huomattavasti enemmän ja nopeammin, kuin viherlannoituskasvien jätöksistä humifioitumisen kautta syntyvä humus. Tai siis oikeastaan se hiili lisääntyisikin nopeammin, mutta kaiken polttaminen ei vain nyt oikein ole muodissa. Siksi iskemättömien lapioiden ja puhtaiden työvaatteiden mediakentällä, kasvien ja niiden juurien suuri ihmetteleminen ja itämeren pelastaminen on valloillaan.
Voisimme jopa käyttää jotain jalokaasua tai ihan vain syntyvää hiilidioksidia suojakaasuna, kun sopiva sänki tai kasvusto hehkutetaan hetkessä työkoneella ja sekoitetaan samalla multaan. Ja kaiken kukkuraksi homma olisi jännää, että syttyykö vahingossa enemmän kuin pitäisi ja sammuuko raktori väärään aikaan.
-
Nyt paheksuttu ja puoliksi kielletty sängen poltto vuosittain sopivalla tavalla saattaisi lisätä pysyvämmän hiilen määrää huomattavasti enemmän ja nopeammin, kuin viherlannoituskasvien jätöksistä humifioitumisen kautta syntyvä humus. Tai siis oikeastaan se hiili lisääntyisikin nopeammin, mutta kaiken polttaminen ei vain nyt oikein ole muodissa.
Mulla näkyi yhdellä lohkon osalla vielä vuotta sitten selvä ero kun siltä alalta oli rutiinin omaisesti poltettu aikanaan oljet lähes joka vuosi. Olkia kun oli kuivikkeeksi jo riittävästi ja lähempää latoa oli nopeampi ajaa varastoon jäi kauimaiset sarat poltettavaksi, samalla paloi monesti koko sänki.
Rakenne ja viljeltävyys oli selvästi huonompi sillä osalla mistä oljet oli poltettu kuin muulla lohkolla, tämä näkyi vielä vuosituhannen alussa todella hyvin vaikka olkien poltto oli lopetettu jo -80-luvun alussa.
-
Mitä tarkoittaa huonompi rakenne ja huonompi viljeltävyys?