Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Sirkku - 31.12.13 - klo:09:52
-
On nämä apereseptit aika salaisia, kun ei meinaa löytyä esimerkkejä mistään. Eli minkälaisella appeella lehmänne lypsävät >9000kg? Tuleeko lisäruokintaa? Mitkä ovat olleet suurimmat virheet apereseptissä ja mitä siitä seurasi? Mihin perustuu apereseptinne?
-
Ite oon tehny apereseptin... Onko sitte hyvä vai huono, mutta mun mielestä on toiminu aivan hyvin. Tuohon vuosituotokseen en tällä hetkellä kiinnitä mitään huomiota kun vaihteluväli on uudella eläinaineksella niin suuri.Päivätuotosta seuraan ja jos jotain muutosta on niin arvoin mistä johtuu. Parhaimmat lypsää liki 50 kg/pv hyvänä päivänä tällä hetkellä ja eläinten kuntoluokka on sopiva. Ilmeisesti lehmät osaa säännöstellä syöntinsä aika hyvin :)
Tein exeliin taulukon ja olin päättänyt etukäteen millaisen väkirehu% haluan appeeseen. Siitä sitten vaan lähtee rakentamaan appeen reseptiä. Vitamiineja ja kivennäisiä yritän laittaa aina maksimimäärät/lehmä. Suojattua rasvaa olen käyttänyt turvaamaan energian saannin, kun energian puute on aika yleistä.
Tämän hetken resepti:
n. 3000 kg paalirehua
550 kg jauhettu ohra
280 k rapsiruohe
6 kg Vitamiinia
6 kg kivennäistä
20 kg suojattu rasva
4 kg urea.
On noita reseptejä täällä vilahdellut aikaisemmissa keskusteluissa. Eihän aperuokinta ole periaatteessa kuin tasaväkirehuruokintaa. Jos virheistä puhutaan mitä on ollut niin aluksi tuli laitettua liian vähän valkuaista. sen vuoksi on tuota ureaa käytetty kun on edullisin valkuaisen lähde. Ja lisäruokintaa ei käytetä. Tällä hetkellä ruokinta on ainakin tosi edullinen ja ostorehujen kustannus/maitolitra oli alle 6c. Keväällä rehukustannus nousee kun oma vilja loppuu ja tällä hetkellä mietinnässä kuinka asia hoidetaan.
-
On nämä apereseptit aika salaisia, kun ei meinaa löytyä esimerkkejä mistään. Eli minkälaisella appeella lehmänne lypsävät >9000kg? Tuleeko lisäruokintaa? Mitkä ovat olleet suurimmat virheet apereseptissä ja mitä siitä seurasi? Mihin perustuu apereseptinne?
Pahin virhe tulee eri rehujakeiden kuiva-aineprosenttien heittelyistä. Toinen virhe on appeen lajittuminen.. Näistä seuraa "heiluriliike", joka aiheuttaa sen että elukat käyttäytyvät ihan miten sattuu ja sairastelevat kaikki mahdolliset taudit. Yleensä vielä samassa järjestyksessä ;D
Aperuokinta perustuu oikeastaan siihen, että erillisruokinnan ruokintaluokan "30 maitokiloa" rehuannos sekoitetaan ja jaetaan kaikille lypsäville. Ei siinä mitään salatiedettä ole.
arzyboylläkin on muutamia tauteja tiedossa, ja muutamia vajeita näkösällä :o
-
Kerro toki mullekin... kiinnostaa kovasti mikä on mahdollisesti pielessä :-\ En tiiä olenko sitten niin pölvästi etten ole huomannut ongelmia ;D
Yleensä varmaan kun puhutaan rehujakeiden kuiva-aine% heittelystä niin säilörehusta kosteus heittelee. Paaleilla on onneksi jonkinlainen vakio olemassa, eli tiedän kohtuullisen tarkasti kuinka paljon on kuiva-ainekiloja paalissa. Viimeksi otin säilörehunäytteen apevaunun sisältä. Paljon yksinkertaisempaa ottaa valmiiksi sekoitetuista paaleista näyte kuin yksittäisistä. Paalien kuiva-aineen analysointi on melko vaikeaa kun mehut valuu pohjalle ja pinnasta voi olla kuivempaa. Jatkossakin aion ottaa kaikki säilörehunäytteet valmiiksi sekoitetuista paaleista. Antaa varmasti paremman tarkemman tuloksen.
Suolan unohdin tuosta omasta apereseptistä... Sitä menee jokunen kilo.
-
Aperuokinta perustuu oikeastaan siihen, että erillisruokinnan ruokintaluokan "30 maitokiloa" rehuannos sekoitetaan ja jaetaan kaikille lypsäville. Ei siinä mitään salatiedettä ole.
***Tämä on juuri se suurin moka mikä tehdään. Aperuokinnassa pitää heti ensimmäisenä unohtaa ruokintaluokat. Aperesepti tehdään rehuarvojen/teknisen tarpeen perusteella ei tuotosluokkien.
Kysyjälle vastaukseksi. Soita A-rehulle Ilkka Alafossille, niin saat sellaisen reseptin et homma pelaa
-
. Jos virheistä puhutaan mitä on ollut niin aluksi tuli laitettua liian vähän valkuaista. sen vuoksi on tuota ureaa käytetty kun on edullisin valkuaisen lähde. J
***No joo, täs kohtaa vois mainita ettei hyvää ja halpaa olekkaan. Urean valkuainen on hiukka eri tasoa kuin rapsin, joten pitääkin maksaa vähempi
-
Meneekö se urean valkuainen liian nopeasti eläimen läpi vai jokin muu ongelma? Meillä oli maidon ureat liian alhaisia ja aperuokinnan yhteydessä tuli vastaan tuo urean käyttö ja siksi sitä aloin käyttää. Maidon ureat nousi kyllä tosi nopeasti...
-
Meneekö se urean valkuainen liian nopeasti eläimen läpi vai jokin muu ongelma? Meillä oli maidon ureat liian alhaisia ja aperuokinnan yhteydessä tuli vastaan tuo urean käyttö ja siksi sitä aloin käyttää. Maidon ureat nousi kyllä tosi nopeasti...
***Urea on pääasiassa nopeasti pötsissä liukenevaa ellei ole kyse suojatusta muodosta. Rypsissä taas ohitusvalkuaisen osuus suurempi. Teidän tapauksessa näkyi valkuaisvajetta pötsissä olevan ja sitä kautta urea näkyy toimivan. Yleensä säilörehuun perustuvalla ruokinnalla näin ei ole, mutta teidän lajikevalikoima on ilmeisesti hiukan normaalista poikkeava, joten totutut tottumukset ei päde. Tässä kohtaa onkin tärkeää huomata, että myös aperuokinnassa on tilakohtaisia eroavuuksia optimaalisessa reseptissä.
-
Ja appeella ruokinnan muuttaminen on tosi helppoa :)
-
Aperuokinta perustuu oikeastaan siihen, että erillisruokinnan ruokintaluokan "30 maitokiloa" rehuannos sekoitetaan ja jaetaan kaikille lypsäville. Ei siinä mitään salatiedettä ole.
***Tämä on juuri se suurin moka mikä tehdään. Aperuokinnassa pitää heti ensimmäisenä unohtaa ruokintaluokat. Aperesepti tehdään rehuarvojen/teknisen tarpeen perusteella ei tuotosluokkien.
Kysyjälle vastaukseksi. Soita A-rehulle Ilkka Alafossille, niin saat sellaisen reseptin et homma pelaa
Niin... miettii sen kummalla tavalla tahansa, niin lopputuloshan on sama. Tuo minun "ohjeeni" oli tietysti yksinkertaistettu ajatus kysyjälle..
Ja mun mielestäni mainitsemasi Ilkka laskee WinOptilla... siinähän seoksen laskentaperusteena käytetään juurikin maitomäärään perustuvaa ruokintaluokkaa, eli ei se laskentatapana ihan kelvoton sittenkään taida olla ???
-
Jotkut lannoittaa peltonsa moninkertaisella typellä toisiin nähden, olettaisin että ihan peltoviljelystä lähtien lajikevalikoima + lannoitustaso vaikuttaa siihen millainen resepti pitää suunnitella. Onko muuten aperuokinnassa parempia mahdollisuuksia paikata noita liian korkeita karkearehun valkuaistasoja helpommin kuin erillisruokinnassa?
-
Aina liian hyvän säiliksen pystyy köyhdyttää jos on tarvittavat (heinää, olkea) raaka-aineet olemassa. Energia tietenkin laskee aina samalla... Mulla on rehun ndf aika matala, mutta alun kokeilun jälkeen en ole heinää tai olkea lisännyt. Voishan sitä taas kokeilla niin näkis onko vaikutusta mihinkään. Tällä hetkellä ruokinta toimii mun mielestä kuitenkin hyvin ja maidon pitoisuudet on hyvät.
-
Jep tuota just tarkoitin että helppohan sitä (pötsi)valkuaista on laimentaa mutta energiasta tulee nuusa. Hyvälaatuinen OIV lisättynä pitää varmaan paikkansa aika monessa tapauksessa vaikka karkearehuissa olis kuinka hyvin valkuaista?
-
Niin... miettii sen kummalla tavalla tahansa, niin lopputuloshan on sama. Tuo minun "ohjeeni" oli tietysti yksinkertaistettu ajatus kysyjälle..
Ja mun mielestäni mainitsemasi Ilkka laskee WinOptilla... siinähän seoksen laskentaperusteena käytetään juurikin maitomäärään perustuvaa ruokintaluokkaa, eli ei se laskentatapana ihan kelvoton sittenkään taida olla ???
***Silloin aperuokinnan alkuaikoina oli isoin tehtävä saada tuollainen proagria tyylinen yksinkertaistaminen pois isäntien mielistä. Tietysti myös Raisio tykkäsi viitata tuotosluokkiin, niin sai myytyä näitä "nimikikka" evoluutiorehujaan täydennykseksi.
Täytyy myöntää etten ole perillä nykyhetken ruokintanormeista, mutta aikoinaan optimaalisen seoksen energia/valkuaissuhde ei kohdannut mitään tuotosluokkaa. Ja silloin vanhaan hyvään aikaan samalla ohjelmalla sai laskettua seokset rehuarvojen mukaan...
-
Niin... miettii sen kummalla tavalla tahansa, niin lopputuloshan on sama. Tuo minun "ohjeeni" oli tietysti yksinkertaistettu ajatus kysyjälle..
Ja mun mielestäni mainitsemasi Ilkka laskee WinOptilla... siinähän seoksen laskentaperusteena käytetään juurikin maitomäärään perustuvaa ruokintaluokkaa, eli ei se laskentatapana ihan kelvoton sittenkään taida olla ???
***Silloin aperuokinnan alkuaikoina oli isoin tehtävä saada tuollainen proagria tyylinen yksinkertaistaminen pois isäntien mielistä. Tietysti myös Raisio tykkäsi viitata tuotosluokkiin, niin sai myytyä näitä "nimikikka" evoluutiorehujaan täydennykseksi.
Täytyy myöntää etten ole perillä nykyhetken ruokintanormeista, mutta aikoinaan optimaalisen seoksen energia/valkuaissuhde ei kohdannut mitään tuotosluokkaa. Ja silloin vanhaan hyvään aikaan samalla ohjelmalla sai laskettua seokset rehuarvojen mukaan...
Tilanne on muuttunut paremmaksi.. noita "tuotosluokkia" käytetään oikeastaan kun määritetään koko karjan appeen kulutuksia -> joku ka-syönti täytyy olla johon tähdätään jotta saadaan todennäköisiä kulutuksia/päivä/karja.
Appeiden yleinen ongelma on se, että energiaa ei vaan kerry tarpeeksi/kgka. Se vaikuttaa sitten kaikkeen muuhunkin, ja ratkaisu on usein "se pienimmän riesan tie". Rahat ovat vähissä, ja väärää rehua nurkat piukassa... Rehukaupan suunnittelu ei voi vastata silloin kysymyksiin, koska ratkaisu vaatii rahaa jota ei ole. Siitä seuraa ikävä noidankehä.
-
ny o bäkkiksen asema uhattuna ;D
-
ny o bäkkiksen asema uhattuna ;D
Ei mitään väliä, parempi 10 mielipidettä kuin yksi.
-
Kerro toki mullekin... kiinnostaa kovasti mikä on mahdollisesti pielessä :-\ En tiiä olenko sitten niin pölvästi etten ole huomannut ongelmia ;D
Yleensä varmaan kun puhutaan rehujakeiden kuiva-aine% heittelystä niin säilörehusta kosteus heittelee. Paaleilla on onneksi jonkinlainen vakio olemassa, eli tiedän kohtuullisen tarkasti kuinka paljon on kuiva-ainekiloja paalissa. Viimeksi otin säilörehunäytteen apevaunun sisältä. Paljon yksinkertaisempaa ottaa valmiiksi sekoitetuista paaleista näyte kuin yksittäisistä. Paalien kuiva-aineen analysointi on melko vaikeaa kun mehut valuu pohjalle ja pinnasta voi olla kuivempaa. Jatkossakin aion ottaa kaikki säilörehunäytteet valmiiksi sekoitetuista paaleista. Antaa varmasti paremman tarkemman tuloksen.
Suolan unohdin tuosta omasta apereseptistä... Sitä menee jokunen kilo.
Eikö paalien kuiva-aineen vaihtelua jo hiukan pysty arvailemaan painostakin? Itse tulee melko harvakseltaan otettua rehunäytteitä. 1-2 näytettä/siilo. Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee sitten kuivailtua näytteitä sekä appeesta että säilörehuista. Noin parin viikon välein. :-X
-
Pystyy arvailemaan, mutta olen huomannu hyvin isoja eroja erilaisten materiaalien tiivistymisessä paaliin. Esim. Englanninrai heinä-apila tiivistyy tosi tiukaksi. Paali saattaa painaa saman verran oli kyseessä nestettä tihkuva pallukka tai yli 50 kuiva-aineella särmä lieriö. Mutta tuo paaleista valmiiksi sekoitettu näytettä käytän jatkossa. Hyvä tarkkailla millaista tavaraa menee elukoiden eteen ainakin paalierien vaihtuessa.
-
Ei reseptit mitään salatiedettä ole, mutta kun rehut ovat sen verran erilaisia itse kullakín, että kopiointi harvoin onnistuu. Olen nähnyt sekä 39 kilon, että 27 kilon päivämaidon täysaperuokinnalla :'( Suurin moka, minkä minä oon tehny, on umpilehmien ruokkiminen vääränlaisella appeella. Jälkiä korjaillaan vielä nyt kahden vuoden jälkeenkin. Samaan sauman sattui uuden navetan käyttöön otto ja tulos oli keskituotoksen tippuminen 1700 kilolla ja ihmeellisä ruokinnallisia sairauksia lehmillä.
Energiaa ja valkuaista riittävästi ja vr% 45-50, niin et kovin paljon metsään mene. Ja huomio umpilehmien kalsiumin saantiin. Meillä kävi ilmeisesti niin, että vaikka rehujen kalsiumtasot olivat ok, niin suuret syöntimäärät aiheuttivat liiallisen kalsiumin saannin ja tätä kautta piilevää halvautumista.
-
Arzylla menee kivennäistä aivan liian vähän ja vitamiineja liikaa, I suppose ::). Kolmin tai nelinkertaista kivennäinen.
-
Vielä ei ole näkynyt ongelmia kivennäisruokinnan osalta :-\ Kalsiumia on suht hyvin apilanurmien vuoksi. Fosforipitoisen kivennäisen käytön aloitin äskettäin kun siitä on puutetta säilörehussa. Vitamiineissa on eroja pitoisuuksissa aika runsaasti ja olen annostellut nykyistä maksimisuositusten mukaan.
Kesällä laitoin kivennäistä nuoluvatiin tarjolle telineeseen, joka on tällä hetkellä ihan mutkalla :( Kesällä tuota apekivennäistä kului jonkin verran, mutta syksyä kohti sitä meni vähemmän. Vois laittaa taas tarjolle niin näkee kuinka kelpaa. Vaikka sitten ruokintapöydälle vaan niin saavat siitä käydä maistelemassa.
-
ny o bäkkiksen asema uhattuna ;D
Ei mitään väliä, parempi 10 mielipidettä kuin yksi.
Tietää lisää liksaa kun on kymmenen väärää mielipidettä :-X
-
Jotkut lannoittaa peltonsa moninkertaisella typellä toisiin nähden, olettaisin että ihan peltoviljelystä lähtien lajikevalikoima + lannoitustaso vaikuttaa siihen millainen resepti pitää suunnitella. Onko muuten aperuokinnassa parempia mahdollisuuksia paikata noita liian korkeita karkearehun valkuaistasoja helpommin kuin erillisruokinnassa?
Erillisruokinnassa onnistuu tuon valkuaisen kanssa paremmin sillai,pidät PVT:n ja OIV:n tasapainossa,tasapaino näkyy olevan se tärkeämpi kuin itse taso,edellyttäen tietysti ettei ole kovin yli-aliampuvasta ongelmasta.Tällä hetkellä menee omat ja "varastetut" rehut sekaisin,toimii yllättävän hyvin eri pelloilta olevat rehut,erilaiset ja erityyppiset rehut.
-
Vielä ei ole näkynyt ongelmia kivennäisruokinnan osalta :-\ Kalsiumia on suht hyvin apilanurmien vuoksi. Fosforipitoisen kivennäisen käytön aloitin äskettäin kun siitä on puutetta säilörehussa. Vitamiineissa on eroja pitoisuuksissa aika runsaasti ja olen annostellut nykyistä maksimisuositusten mukaan.
Kesällä laitoin kivennäistä nuoluvatiin tarjolle telineeseen, joka on tällä hetkellä ihan mutkalla :( Kesällä tuota apekivennäistä kului jonkin verran, mutta syksyä kohti sitä meni vähemmän. Vois laittaa taas tarjolle niin näkee kuinka kelpaa. Vaikka sitten ruokintapöydälle vaan niin saavat siitä käydä maistelemassa.
Ei kun laitat sen sinne appeeseen
-
Vielä ei ole näkynyt ongelmia kivennäisruokinnan osalta :-\ Kalsiumia on suht hyvin apilanurmien vuoksi. Fosforipitoisen kivennäisen käytön aloitin äskettäin kun siitä on puutetta säilörehussa. Vitamiineissa on eroja pitoisuuksissa aika runsaasti ja olen annostellut nykyistä maksimisuositusten mukaan.
Kesällä laitoin kivennäistä nuoluvatiin tarjolle telineeseen, joka on tällä hetkellä ihan mutkalla :( Kesällä tuota apekivennäistä kului jonkin verran, mutta syksyä kohti sitä meni vähemmän. Vois laittaa taas tarjolle niin näkee kuinka kelpaa. Vaikka sitten ruokintapöydälle vaan niin saavat siitä käydä maistelemassa.
Ei kun laitat sen sinne appeeseen
***On tuossa erillään tarjonnassa ideansa. Lehmähän pystyy kompensoimaan mahdollisen natrium ja magnesium vajeen syömällä, joten näiden kivennäisainepuutokset näkyy menekissä. Kesällä lehmä tarvitsee erityisesti natriumia syksyä/talveä enempi. Fosfori/kalsium vajetta lehmä ei osaa itse kompensoida, joten se pitää huolehtia appeen kautta.
-
Vielä ei ole näkynyt ongelmia kivennäisruokinnan osalta :-\ Kalsiumia on suht hyvin apilanurmien vuoksi. Fosforipitoisen kivennäisen käytön aloitin äskettäin kun siitä on puutetta säilörehussa. Vitamiineissa on eroja pitoisuuksissa aika runsaasti ja olen annostellut nykyistä maksimisuositusten mukaan.
Kesällä laitoin kivennäistä nuoluvatiin tarjolle telineeseen, joka on tällä hetkellä ihan mutkalla :( Kesällä tuota apekivennäistä kului jonkin verran, mutta syksyä kohti sitä meni vähemmän. Vois laittaa taas tarjolle niin näkee kuinka kelpaa. Vaikka sitten ruokintapöydälle vaan niin saavat siitä käydä maistelemassa.
Ei kun laitat sen sinne appeeseen
***On tuossa erillään tarjonnassa ideansa. Lehmähän pystyy kompensoimaan mahdollisen natrium ja magnesium vajeen syömällä, joten näiden kivennäisainepuutokset näkyy menekissä. Kesällä lehmä tarvitsee erityisesti natriumia syksyä/talveä enempi. Fosfori/kalsium vajetta lehmä ei osaa itse kompensoida, joten se pitää huolehtia appeen kautta.
kui se näkyy?
-
***On tuossa erillään tarjonnassa ideansa. Lehmähän pystyy kompensoimaan mahdollisen natrium ja magnesium vajeen syömällä, joten näiden kivennäisainepuutokset näkyy menekissä. Kesällä lehmä tarvitsee erityisesti natriumia syksyä/talveä enempi. Fosfori/kalsium vajetta lehmä ei osaa itse kompensoida, joten se pitää huolehtia appeen kautta.
[/quote]
Minäkin pidin tuota kivennäisastiaa lähinnä sen vuoksi että oli hyvänä "indikaattorina" kivennäisten tarpeesta. Ja nimen omaan täyskivennäistä... Ei mitään melassikivennäistä. Melassinuolukivi menee parissa päivässä kun on niin her*****sta. Just kävin appeen pyöräyttämässä ja paljon helpompaa kivennäisen annostelu kun ottaa pikkusäkeistä. Laittaa puolikkaan säkin kerrallaan niin tulee annosteltua reilummin kuin ennen.
En tiedä tuleeko nyt tyhmä kysymys mutta parempi kuitenkin kysyä ::) Voiko kivennäiset rajoittaa tuotantoa vai näkyykö puutteet sairastumisena tms. oireina? Näin maalaisjärjellä ajatellen liian alhaisen kalsiumin määrän vois rajoittaa maitomäärää :-\
-
En tiedä tuleeko nyt tyhmä kysymys mutta parempi kuitenkin kysyä ::) Voiko kivennäiset rajoittaa tuotantoa vai näkyykö puutteet sairastumisena tms. oireina? Näin maalaisjärjellä ajatellen liian alhaisen kalsiumin määrän vois rajoittaa maitomäärää :-\
***Tottakai kivennäispuutteet rajoittaa maidontuotantoa joko suoraan tai välillisesti. Lypsykauden alussa kalsiumvaje näkyy pötsin vajaatoimintana, siksi kannattaakin seurailla poikineiden korvien lämpötilaa. Viileät korvat heijastavat oireita pötsin toiminnassa/kalsiumin aineenvaihdunnassa.
Natriumpuutos heijastuu selkeemmin maidontuotantoon, koska natriumia tarvitaan solutasolla nesteiden liikkumiseen. Säilörehuruokinnalla on yleensä kaliumia liikaa suhteessa natriumiin, joten tarvitaan suolalisää tilanteen tasapainottamiseen. Nämä oireet näkyvät ensimmäisenä lehmien nuollessa toisiaan, puuta yms. Tähän samaan kuvioon liittyy myös magnesium, jonka puute tulee yleensä alkukesän laitumilla sekä ykkössadon syötössä.
Kivennäistä on sikäli turvallista annostella erikseen. Lehmä ei syö normikivennäistä liikaa vaan lähinnä natrium ja magnesiumvajeen kompensoimiseksi. Appeessa annettu liikamäärä kivennäistä haittaa lähinnä koko annoksen sulavuutta heikentävänä.
-
En tiedä tuleeko nyt tyhmä kysymys mutta parempi kuitenkin kysyä ::) Voiko kivennäiset rajoittaa tuotantoa vai näkyykö puutteet sairastumisena tms. oireina? Näin maalaisjärjellä ajatellen liian alhaisen kalsiumin määrän vois rajoittaa maitomäärää :-\
***Tottakai kivennäispuutteet rajoittaa maidontuotantoa joko suoraan tai välillisesti. Lypsykauden alussa kalsiumvaje näkyy pötsin vajaatoimintana, siksi kannattaakin seurailla poikineiden korvien lämpötilaa. Viileät korvat heijastavat oireita pötsin toiminnassa/kalsiumin aineenvaihdunnassa.
Natriumpuutos heijastuu selkeemmin maidontuotantoon, koska natriumia tarvitaan solutasolla nesteiden liikkumiseen. Säilörehuruokinnalla on yleensä kaliumia liikaa suhteessa natriumiin, joten tarvitaan suolalisää tilanteen tasapainottamiseen. Nämä oireet näkyvät ensimmäisenä lehmien nuollessa toisiaan, puuta yms. Tähän samaan kuvioon liittyy myös magnesium, jonka puute tulee yleensä alkukesän laitumilla sekä ykkössadon syötössä.
Noin se menee juu. Kivennäis- ja hivenaineruokintaa ei pidä laiminlyödä... määrien alitukset vähentävät tuotantoa (maitoa ja kasvua) ja joissakin tapauksissa ylitykset heikentävät imeytymistä.
-
Eli ei tullut tyhmää tai turhaa kysymystä tällä kertaa :)
-
Eli ei tullut tyhmää tai turhaa kysymystä tällä kertaa :)
Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on vaan tyhmiä kysyjiä... Olikos se Cartman kun sanoi noin ???
-
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?
Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
-
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?
Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
-
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?
Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
-
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?
Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
Riippuu siitä keneltä kysyy. Mä en kommentoi asiaa
-
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?
Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
Ei kai siitä ole epäselviyyttä, mikä on oikea arvo: lehmän tuotantovaste kyseiselle appeelle. Mutta sitä ei siis kyetä luotettavasti määrittämään analyysillä? Ei taida maailma olla vielä valmis ;)
-
Tosin ei sitä laskennallisestikaan saa sen tarkemmaksi. Itse on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti laitettua appeestakin näyte. Ei ole vaarmasti tarkka, mutta suuntaa antava. Joidenkin analyysien mukaan se suunnitelmakin tehdään. Ja "parhaimmillaan" pelkillä taulukkoarvoilla, jos ei analyyseihin luoteta, tai muuten ryhdytä. :-X
-
En tiedä tuleeko nyt tyhmä kysymys mutta parempi kuitenkin kysyä ::) Voiko kivennäiset rajoittaa tuotantoa vai näkyykö puutteet sairastumisena tms. oireina? Näin maalaisjärjellä ajatellen liian alhaisen kalsiumin määrän vois rajoittaa maitomäärää :-\
***Tottakai kivennäispuutteet rajoittaa maidontuotantoa joko suoraan tai välillisesti. Lypsykauden alussa kalsiumvaje näkyy pötsin vajaatoimintana, siksi kannattaakin seurailla poikineiden korvien lämpötilaa. Viileät korvat heijastavat oireita pötsin toiminnassa/kalsiumin aineenvaihdunnassa.
Natriumpuutos heijastuu selkeemmin maidontuotantoon, koska natriumia tarvitaan solutasolla nesteiden liikkumiseen. Säilörehuruokinnalla on yleensä kaliumia liikaa suhteessa natriumiin, joten tarvitaan suolalisää tilanteen tasapainottamiseen. Nämä oireet näkyvät ensimmäisenä lehmien nuollessa toisiaan, puuta yms. Tähän samaan kuvioon liittyy myös magnesium, jonka puute tulee yleensä alkukesän laitumilla sekä ykkössadon syötössä.
Noin se menee juu. Kivennäis- ja hivenaineruokintaa ei pidä laiminlyödä... määrien alitukset vähentävät tuotantoa (maitoa ja kasvua) ja joissakin tapauksissa ylitykset heikentävät imeytymistä.
Alitukset aiheuttaa suurimman imeytymisongelman,jonka voi korjata lisäämällä ongelmanaiheuttajanantoa.Pintaviileyteen ei sokeasti kannata uskoa,lehmä voi olla kuumeinen,jolloin ei pintaviileyttä esiinny,tällöin ei tavallisesti ole kyse pötsin ongelmasta tai jos on,niin kyse on kuolemaan johtavasta ongelmasta.Tämän takia syömättömyyttä ei saisi esiintyä ennen ja jälkeen poikimisen,mikään lisäaine ei korvaa syönnin korsirehun mukana tulleita ravinteita.
-
Tosin ei sitä laskennallisestikaan saa sen tarkemmaksi. Itse on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti laitettua appeestakin näyte. Ei ole vaarmasti tarkka, mutta suuntaa antava. Joidenkin analyysien mukaan se suunnitelmakin tehdään. Ja "parhaimmillaan" pelkillä taulukkoarvoilla, jos ei analyyseihin luoteta, tai muuten ryhdytä. :-X
***Täs kohtaa pitää muistaa, ettei tehdä asiasta liian vaikeaa. Lehmien ruokinnassa on niin paljon muuttuvia tekijöitä, ettei parhaatkaan suunnittelijat aina osu reseptissä täysin optimiin. Ja jos osuvatkin, niin esim. säilörehun kuiva-aineen muutokset muuttavat tilanteen nopeasti. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että aperuokkija on kiinnostunut lehmistä ja oppii tulkitsemaan ruokinnan muutokset. Aluksi pitää toki kysyä neuvoa mitä kannattaa muuttaa, mutta pikku hiljaa sitä oppia kertyy myös itselle. Ennenkaikkea ei kannata tehdä selkeestä asiasta liian vaikeaa...
-
En omista lypsikkejä enkä apevaunua, mutta ihan yleissivistyksen vuoksi kysyn,
pystyykö nykyiset analyysimenetelmät luotettavasti määrittämään valmiin appeen ruokinnallisen arvon?
Eli apaetta pussiin ja maitoauton mukaan labraan. Tuloksesta näkisi, onko ape sitä mitä sen pitäisi suunnitelman ja laskelman mukaan olla.
Analyysi antaa eri arvon kuin mikä se on laskennallisesti, eteenkin energian suhteen.
Kumpi lienee oikea arvo?
Riippuu siitä keneltä kysyy. Mä en kommentoi asiaa
Ensin lasketaan sitten vedetään hatusta. :o
-
Miten käytännössä seosrehun teko teillä tapahtuu? Onko paljon komponentteja eri puolilla pihaa ja lapiolla loput? Kauan menee seoksen tekoon ja jakoon aikaa?
Eli vielä olisi mielenkiintoista nähdä niitä ihan selviä esimerkkejä, mitä, kuinka paljon ja miten?
-
Meillä on vaunu ja traktori, sekä kauha ja traktori. Tällä hetkellä appeen runkona säilörehu sekä papu/vehnä ja maissi, jotka ovat samassa siilossa. Lisäksi murskeviljaa, mäskiä ja ripsu rypsiä. Ja kivennäiset ja vitamiinit. Aikaa menee tekoon ja jakoon kolmisen varttia... :-X
-
Tosin ei sitä laskennallisestikaan saa sen tarkemmaksi. Itse on tullut säännöllisen epäsäännöllisesti laitettua appeestakin näyte. Ei ole vaarmasti tarkka, mutta suuntaa antava. Joidenkin analyysien mukaan se suunnitelmakin tehdään. Ja "parhaimmillaan" pelkillä taulukkoarvoilla, jos ei analyyseihin luoteta, tai muuten ryhdytä. :-X
***Täs kohtaa pitää muistaa, ettei tehdä asiasta liian vaikeaa. Lehmien ruokinnassa on niin paljon muuttuvia tekijöitä, ettei parhaatkaan suunnittelijat aina osu reseptissä täysin optimiin. Ja jos osuvatkin, niin esim. säilörehun kuiva-aineen muutokset muuttavat tilanteen nopeasti. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että aperuokkija on kiinnostunut lehmistä ja oppii tulkitsemaan ruokinnan muutokset. Aluksi pitää toki kysyä neuvoa mitä kannattaa muuttaa, mutta pikku hiljaa sitä oppia kertyy myös itselle. Ennenkaikkea ei kannata tehdä selkeestä asiasta liian vaikeaa...
Olen samaa mieltä. :-X
-
Traktorivetoinen 18 kuution vaunu löytyy ja jako suoraan lehmien eteen. Apesatsi tehdään kolmesta tai neljästä paalista - riippuen siitä kuinka kauan satsin pitää kestää. Neljän paalin satsi ei riitä ihan kahdeksi päiväksi joten välillä pitää tehdä siksi kolmesta paalista. Meillä sekoitus aloitetaan lastaamalla ensin paalit kyytiin. Kuivat (jos ja kun niitä on) ensin koska niillä on taipumus tulla yli vaunusta. Sitten paaleja saa lastata sitä mukaa kun ehtii. Kivennäiset, vitamiinit ym. säkkitavara laitetaan vaunuun kivennäisluukun kautta samalla kun sekoitetaan. Sitten meillä on kaksi pystysiiloa joissa on rapsirouhetta ja ohraa jauhettuna. Vaunu vaan ajetaan alle ja ruuvikuljettimella tiputetaan tavarat vaunuun ja ruuvit sammutetaan kun vaaka näyttää tarpeeksi kiloja. Sekoitan vielä samalla kun noita kuivia rehuja otetaan vaunuun. Siitä sitten vaan ajan appeen eläinten eteen ja jos mitään hämminkiä ei ole sattunut niin kolme varttia menee koko hommassa.
Kesällä tuli tehtyä ape yhdellä traktorilla, eli lastasin aluksi kaksi paalia kerralla ja sekoitin. Sitten vielä yksi paali sekaan ja homma jatkuu siitä eteen päin niin kuin äsken selostin. Oikeastaan olisi ehkä parempi ainakin paalien kanssa jos kuivat jakeet laittaisi aluksi vaunuun mutta tällä tavalla nyt on meillä tehty. Yksi syy on se että luukkujen välistä tulee aina hiukan tavaraa ja ei ole kovin kivaa kun pihalla on kasa jauhoja ym. möhnää. Muutenkin aperuokinnassa taitaa tulla enemmän sotkua, joten pihat olis hyvä olla helposti puhdistettavia. Tällä hetkellä haravalla tulee välillä siivottua pahimmat pois.
Mulla oli alusta asti selvää kun tehtiin uusi pihatto että ruokinta tehdään täysappeella ja vielä ei ole tarvinnut katua päätöstä. Maitoa varmastikin saisi enemmän täydennetyllä appeella. Eläinten terveys on ollut todella hyvä (ei yhtään halvausta tai ketoosia vuoteen) jamaito on tullut kustannustehokkaasti. Erillisruokinnalla tuli yritettyä eläimestä enemmän irti kuin oli kykyä ja se näkyi yleensä sairastumisena aika äkkiä. Samalla eväällä eläinten tuotoksessa on aivan järkyttävän isoja eroja ja silti kuntoluokat on olleet aivan sopivia. Ehkä pari on nyt loppulypsykaudella vähän pulskistunu. Liian laihoja ei mun mielestä ole, eli lehmä osaa kyllä syödä silloin kun on tarve.
-
Yksinkertaisen isännän yksinkertainen resepti:
3500 kg paalirehua (1, ja 3. satoa)
200 kg rypsiä
400 kg ohrajauhoa
15 kg kalkiton kivennäinen
2kg kalkkia
4 kg suolaa
Paalit ensi jauhaantumaan, sillä aikaa haalitaan kauhaan rypsit, ja kivennäiset, jotka kipataan kärryyn.
Sitten ajetaan kärry ruuvin alle, josta jauhot. visiiri auki ja jakamaan. Jako kahdesssa erässä. Riittää vuorokaudeksi.
Päivämaito 29.
-
Yksinkertaisen isännän yksinkertainen resepti:
3500 kg paalirehua (1, ja 3. satoa)
200 kg rypsiä
400 kg ohrajauhoa
15 kg kalkiton kivennäinen
2kg kalkkia
4 kg suolaa
Paalit ensi jauhaantumaan, sillä aikaa haalitaan kauhaan rypsit, ja kivennäiset, jotka kipataan kärryyn.
Sitten ajetaan kärry ruuvin alle, josta jauhot. visiiri auki ja jakamaan. Jako kahdesssa erässä. Riittää vuorokaudeksi.
Päivämaito 29.
Kalsiumia liian vähän. Vaikka rehusi onkin apilaa.
-
Apila, ja mailas seoksia. Voisihan sitä kalkkia varmaan toisenkin kauhallisen nakata...
-
Apila, ja mailas seoksia. Voisihan sitä kalkkia varmaan toisenkin kauhallisen nakata...
Laita joo... tai vaikka kolmaskin.
-
Millä korjaatte huonon säilörehun? Eli siis D-arvo <65. Peruspöperössä kauraa, rypsiä ja mäskiä.
-
Millä korjaatte huonon säilörehun? Eli siis D-arvo <65. Peruspöperössä kauraa, rypsiä ja mäskiä.
Lisätään paremmin sulavaa rehua. Jos ei niin sitten f€hnää tai jopa suojattua rasvaa..
-
Kertokaas miten pelaa erillisruokinnassa puhdas apilasäilörehu(siis pelkkää apilaa)?
-
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Julkaisut/punaapila/5D2021DE9EE200FCE040A8C0033C0FA1
Äkkiä vilkaisin, en tiedä antaako mitään osviittaa.
-
Millä korjaatte huonon säilörehun? Eli siis D-arvo <65. Peruspöperössä kauraa, rypsiä ja mäskiä.
Kai se huono säilörehu on korjattu samalla kalustolla kuin hyväkin ??? ;D ???
Mutta tuota <65 -rehua ei korjaa millään. Otappa uusi näyte ja toivo, että NIR-menetelmä arpoo paremmat lukemat ;D
-
Mekaanisella koostumuksella on suuri merkitys.
Ei niinkään ettei olisi raaka-aineet oikein mutta jos on huono apevaunu niin pohjalla on "majoneesia" ja pinnalla heinät.
Vaikka tämä olisi estetty ja sitten sekoittuminenkin olisi täydellistä niin jos sekoitusaika on liian pitkä, esim yli 10 min niin ape on liian hienonnettua.
-
Mekaanisella koostumuksella on suuri merkitys.
Ei niinkään ettei olisi raaka-aineet oikein mutta jos on huono apevaunu niin pohjalla on "majoneesia" ja pinnalla heinät.
Vaikka tämä olisi estetty ja sitten sekoittuminenkin olisi täydellistä niin jos sekoitusaika on liian pitkä, esim yli 10 min niin ape on liian hienonnettua.
Hienosti sanottu
-
Kertokaas miten pelaa erillisruokinnassa puhdas apilasäilörehu(siis pelkkää apilaa)?
Huonosti,koska ne ei syö tuota joko riittävästi tai sitten syövät niin hyvin ettei mikään muu tarpeellinen heinä kelpaa.
-
Minkälaisen excel-taulukon tässä nyt laatisi tuon apereseptin tekoon? Onko hyväksi todettuja vinkkejä? Mitä lasketaan yhteen ja mitä vähennetään? ;) Alkaa nuo kaikenkarvaisten neuvojien seosreseptit olla niin ihmeellisiä ja toimimattomia, että josko kokeilisi ihan itse millaisen seoksen saisi aikaiseksi.
-
Yksinkertaisen ;)
Enää ei ole pitkään aikaan ole tullut käytettyä exel-taulukkoa vaan mutulla mennään, kun tilanne ei siitä ole muuttunut miksikään. Maitomääriä ja pitoisuuksia seuraamalla säädellään sitten viljan ja rapsirouheen määrää. Aluksi oli kaikenlaiset komponentit käytössä, mutta nyt on niin yksinkertainen kuin olla ja voi. Säilis, jauhettu ohra, rapsiruohe ja kivennäinen. Tällä reseptillä paras päivämaito on ollut yhdellä lehmällä 63 kg. Väkirehu% en nosta yli 45.
Jos kiinnostaa niin voin laittaa sulle taulukon vaikka sähköpostilla niin siihen voi tutustua. Voi vaatia jonkinlaista selvennystä mitä siinä on. Olen lisännyt taulukkoon vielä rehujen hintakohdat mistä taulukko laskee ostorehukustannuksen päivää ja maitokiloa kohti. Säiliksellekin pitäis tietysti jonkinlainen hinta keksiä ::)
Mutta jos haluat tehdä itse taulukon niin laita siihen ainakin kaikki komponentit ja sitten lasket väkirehut yhteen. Sitten tälläät taulukkoon karkearehujen määrät ja lasket väkirehu/karkearehun suhteen. Säilörehuista pitää olla vaan jonkinlaista analyysiä mikä määrittää käytännössä väkirehu%. Aperuokinnassa on kyllä paljon enemmän liikkumisvaraa väkirehu% kanssa mitä erillisruokinnassa, mutta ei sitäkään ihan mahdottomiin kannata nostaa.
-
Päivitetäänpä apereseptikeskustelu nykypäivään. Mites näillä rehun ja maidon hinnoilla optimoidaan sellainen lypsättävä ape? Mitä annetaan lisäksi ja kuinka paljon? Mitkä komponentit ja kuinka paljon?
-
Päivitetäänpä apereseptikeskustelu nykypäivään. Mites näillä rehun ja maidon hinnoilla optimoidaan sellainen lypsättävä ape? Mitä annetaan lisäksi ja kuinka paljon? Mitkä komponentit ja kuinka paljon?
Eiköhän se jokainen pyri tekemään sen appeen tänäänkin ihan yhtä hyväksi kun aina ennenkin. Huono säästö kohde tuo ruokinnassa pihistäminen. Rehujen ja komponenttien ostohinnat kohdalleen ja tuloksesta se on lyhyellä aikavälillä tietty ehken tingittävä.
-
Piirun aiheen sivusta, mutta....
Tutkimus: Lehmän ruokinta ilman proteiinirehua - käykö se ?
Lehmä saavuttaa 90 % maksimaalisesta maidontuotantokyvystään ilman erityistä valkuaisrehua. Rehustuksen raakavalkuainen ei saisi kuitenkaan laskea alle 13-14%:n tai maidon ureapitoisuus mennä alle 3 mmol/l.
http://pub.epsilon.slu.se/9476/1/Huhtanen_P_130304.pdf
-
Olishan se pitänyt arvata ettei kotimaisena tälläistä tutkimusta löydy.
-
Olishan se pitänyt arvata ettei kotimaisena tälläistä tutkimusta löydy.
Mikä lie ajanut Ruotsiin https://www.slu.se/cv/pekka-huhtanen/
-
Piirun aiheen sivusta, mutta....
Tutkimus: Lehmän ruokinta ilman proteiinirehua - käykö se ?
Lehmä saavuttaa 90 % maksimaalisesta maidontuotantokyvystään ilman erityistä valkuaisrehua. Rehustuksen raakavalkuainen ei saisi kuitenkaan laskea alle 13-14%:n tai maidon ureapitoisuus mennä alle 3 mmol/l.
http://pub.epsilon.slu.se/9476/1/Huhtanen_P_130304.pdf
Toki heti seuraavassa lauseessa Pekka sanoo ettei yleisesti voida suositella valkuaistason laskua ruokinnassa. Joten ei mitään uutta auringon alla, kertoo vaan sen ettei ole mitään järkeä ampua ylikorkeilla valkuaistasoilla.
-
Toki heti seuraavassa lauseessa Pekka sanoo ettei yleisesti voida suositella valkuaistason laskua ruokinnassa. Joten ei mitään uutta auringon alla, kertoo vaan sen ettei ole mitään järkeä ampua ylikorkeilla valkuaistasoilla.
Pekka sanoo, että asia pitää laskea tilatasolla ottaen huomioon rehukomponenttien hinnat ja muutos (litra)tuen määrässä.
Se, miten proteiinilisä vaikuttaa maidontuotantoon, on koostettu 91:stä kansainvälisestä tutkimuksesta (joissa on yhteensä 232 eri ruokintareseptiä). Aika vaikuttava tiedosto. Valkuaisrehua voi korvata viljalla ja korjaamalla säilörehun aikaisemmin. Niin, harmi, kun kaikki eivät osaa ruotsia. Pekkaa voisi pyytää kirjoittamaan johonkin suomalaiseen julkaisuun samasta.
-
Eipä tuo aperuokinta ole mihinkään muuttunut. yksi uusi komponentti on tullut mukaan virnavilja-säiliksen muodossa. Paperilla ihan paskaa tavaraa kun sulavuus on alhainen mutta käytännössä toimii todella hyvin. Väkirehu% samassa kuin ennenkin eikä oikeastaan muitakaan muutoksia. Mahdollisimman yksinkertaisella reseptillä mennään. Säilistä, viljaa, valkuaistiiviste, kivennäinen+vitamiini. Tuotostasot 7000 - 15000 kg/v. Kokoviljasäilistä olis pitänyt tehdä enemmän kun säilörehua joutuu hommata jostain. Olisko lähistöllä paaleja tarjolla?
Maidon urean olen yrittänyt pitää 20-30 välissä, kun ei siitä ylimääräisestä valkuaisesta näytä hyötyä olevan.
-
Kenelläkään täysrehu appeeseen sekoitettuna-esim joku tilasekoitus? Ei toi viljan käsittelykään ilmaista ole ja ostotavarana tällä hetkellä, niin mietin tätä vaihtoehtoa. Nopeutuis toi sekoittelukin.
-
Miksi ei valmista teollista "viljaa". Itsellä on ollut käytössä feedexin polar viljaseos silloin kun oma vilja loppuu. Kun on erillinen valkuaisrehu niin silloin on enemmän mahdollisuuksia säätää säilörehun valkuaisen mukaan. Jos on pelkästään yksi väkirehukomponentti, niin silloin vähän vaikeampaa.
On sellaisiakin tiloja joissa appeeseen menee väkirehua. Tilakohtaisia juttuja joissa yksi suurimmista tekijöistä on varastotilat.
-
Miksi ei valmista teollista "viljaa". Itsellä on ollut käytössä feedexin polar viljaseos silloin kun oma vilja loppuu. Kun on erillinen valkuaisrehu niin silloin on enemmän mahdollisuuksia säätää säilörehun valkuaisen mukaan. Jos on pelkästään yksi väkirehukomponentti, niin silloin vähän vaikeampaa.
On sellaisiakin tiloja joissa appeeseen menee väkirehua. Tilakohtaisia juttuja joissa yksi suurimmista tekijöistä on varastotilat.
Miten vaikeaa tuon valk.säätäminen on korsirehuilla?