Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Oksa - 17.10.13 - klo:08:08
-
itellä bt387 överit kumipalkeilla vuodelta keppikivi ja nyt on alkanut kyrsimään onkelma joka on löytyny kun nurmia "kynnelly". etumainen vannas ei painu takaisin alas kiven ylityksen jälkeen, ei toinenkaan mutta ei yhtä usein näy. kumipalkeet on uusittu tuohon ja samalla myös muutama murennut muovilappu niiden välissä. auroilla on kynnetty joku satakunta hehtaaria ja rasvattu kunnolla joten ei pitäisi olla vielä lopun merkkejäkään. ainoastaan tuo kärjellään kulku ihmetyttää kun muuten kulkee ihan nätisti ja kääntää hyvin ja tasaisesti. itsellä ei järki riitä että mistä moinen johtuu, on vaihdettu osia paikoiltaan toiseen väliin ja muuta mutta ei vaan auta.
aikoinani ostin nämä hieman käytettyinä mutta käytöllä ei pilattu koska kynnettävää vähän mutta pakko käyttää omia kun ei kukaan urakoi kyntöä täälläpäin, on muuten vimosen päälle tylsää puuhaaa!
-
Onko laukaisulaitteen ja ojaksen liitäntäkohdassa semmoinen valuosa vai kaksi pitkää levyliparetta vartena ? Se uudempi malli antaa pitemmän vipuvarren juuri siihen ala-asentoon. Sitten niihin laukaisimiin pitäisi saada sitä esijännitystä, ohjekirjassa oli jokin ohjekin siittä. Varmistaa vielä ojasta vastaan painavan pultin kiristyksen niin, että "polvi" juuri alkaa mennä mutkalle topparistaan, ja sitten hiukan takasin. Sen polven kulmalla, omalla säätöruuvilla, määritellään se laukaisuvoima. Suoremmassa on tiukempi helppaamaan.
Ojaksen irroitus, hahlon puhdistus ja ruiskutettavaa teflonvoiteluainetta väliin kummallekin puolelle. Rasvanippa kannattaa varmistaa, että rasva menee juuri oikeaan paikkaan. Semmoinen pikeentynyt rasva voi olla tosi tahmeaa, ja siinä hahlossa on sitä rautalevyä leveästi kummallakin puolella ojasta.
-SS-
-
kiitos vinkistä. aion huomenna, jos ei paljon lunta tiellä, katsoa tuon ojaksen kiinnityspisteen. on toooodella ärsyttävä kuin ei voi vannas painua maahan kiven jälkeen kun aattelee kuin nättiä kyntöjälkeä tuollakin on tehty..... ja kun vielä joutuu kantatien vieressä aurailemaan....
tuon auan laakerit tarttee kait parasta rasvaa mitä k-maatalous myy?
-
Ei niitä kuntoon saa ei sitten millään.
Kauheaa kytkimen polkemista tuollaisilla kyntäminen.
-
juu, vei´t jalat suusta! ja kun nyykkärin kytkin on sieltä mistä ei aurinko paista niin; kun huomaat että ei vannas maassa nin vedät suunnanvaihtimen taka asentoon niin hetken päästä hilpasee aurat maassa taakse ja laukaisin kunnolla ja sit taas eteenpäin, hetken päästä! ainakaan mikkelissä ei osata kalibroita tuon kytkintä! ei onnaa saada värkki liikkeelle ilamn raapasua! vituttaa moinen mutta ei ole mihin vaihtais!
-
Ei niitä kuntoon saa ei sitten millään.
Kauheaa kytkimen polkemista tuollaisilla kyntäminen.
Invamallin raputon ratkaisuksi?
-
Kyllä se taitaa olla se rahamiehen ratkaisu.
Köyhemmällä täytynee ostaa uudemmat vältit ;D
-
Kyllä se taitaa olla se rahamiehen ratkaisu.
Köyhemmällä täytynee ostaa uudemmat vältit ;D
;D ;D
-
mutta minkämerkkiset??????
-
No ainakin minä kynnän nykyisin melkein saman ikäluokan kverneillä paljo huolettomammin ja nätimmin.
-
Kaikki kauppiaat mollaa kverneä että sen tuotekehitys on jämähtänyt paikoilleen. Överum uudistui, itse kuolasin uutta Kuhnia. Varmaan noilla kolmella kyntää?
-
Jos pellot on nurmiviljelyssä eikä niitä hehtaareja ole 200 enempää nii jotenkin mun mielestä tuntuu aivan järjettömältä ostaa jotain uusia 5-siipisiä kääntöauroja.
-
itellä bt387 överit kumipalkeilla vuodelta keppikivi ja nyt on alkanut kyrsimään onkelma joka on löytyny kun nurmia "kynnelly". etumainen vannas ei painu takaisin alas kiven ylityksen jälkeen, ei toinenkaan mutta ei yhtä usein näy. kumipalkeet on uusittu tuohon ja samalla myös muutama murennut muovilappu niiden välissä. auroilla on kynnetty joku satakunta hehtaaria ja rasvattu kunnolla joten ei pitäisi olla vielä lopun merkkejäkään. ainoastaan tuo kärjellään kulku ihmetyttää kun muuten kulkee ihan nätisti ja kääntää hyvin ja tasaisesti. itsellä ei järki riitä että mistä moinen johtuu, on vaihdettu osia paikoiltaan toiseen väliin ja muuta mutta ei vaan auta.
aikoinani ostin nämä hieman käytettyinä mutta käytöllä ei pilattu koska kynnettävää vähän mutta pakko käyttää omia kun ei kukaan urakoi kyntöä täälläpäin, on muuten vimosen päälle tylsää puuhaaa!
Minkä väriset aurasi on, ja onko siipimalli V? Mulla on siniset BT487 aurat noilla laukaisimilla ja V-siivellä vuodelta n. 1987. On hyvin pelanneet ainakin tähän saakka, nuo ojaksen välit olen tavannut pillillä voidellut nippojen lisäksi. Kysyn vielä kaikilta palstan Överum kyntäjilta että onko aurojenne maapuoli pitkä kaikissa siivissä? Auroissani oli kaikki pitkiä, olen 3 ensimmäistä lyhentänyt ja sen jälkeen jäykissä maisse ei jää viilu enää herkästi pystyyn.
-
Jos pellot on nurmiviljelyssä eikä niitä hehtaareja ole 200 enempää nii jotenkin mun mielestä tuntuu aivan järjettömältä ostaa jotain uusia 5-siipisiä kääntöauroja.
Saahan niitä silti kuolata. :) Mutta eikö nurmiviljelyssä etenkin kun kasvatetaan laadukasta rehua, ole hyvillä auroilla etunsa? Hyötyjä tulee myös esimerkiksi kasvinsuojelun ja muokkaustarpeen vähentymisenä. Minun mielestäni aika monella tilalla on monet muut koneet ylimitoitettuja ja sitten yritetään vanhoilla fiskarsseilla saada maa mustaksi. Ja löpöä palaa..
-
Saahan niitä silti kuolata. :) Mutta eikö nurmiviljelyssä etenkin kun kasvatetaan laadukasta rehua, ole hyvillä auroilla etunsa? Hyötyjä tulee myös esimerkiksi kasvinsuojelun ja muokkaustarpeen vähentymisenä. Minun mielestäni aika monella tilalla on monet muut koneet ylimitoitettuja ja sitten yritetään vanhoilla fiskarsseilla saada maa mustaksi. Ja löpöä palaa..
Niitä hehtaareja on niin vähän kynnettevänä ainakin meidän 100Ha alalla, että uudet eivät tulisi ikinä maksamaan itseään ainakaan löpön säästöllä maksamaan.
Tietenkin paluu-aurat ois kätevät isoilla lohkoilla kun ei tarvitsisi niin paljon vakoja täytellä.
Karjatilalla menee mun mielestä maanmuokkauksessa kaikkein eniten aikaa siihen paskan roijaamiseen sinne pellolle ja sen sekoittamiseen sinne. Häiritsee aika paljon kyntämistä jos ei ole traktoria ja kuskia joka hommaan.
Nurmet kuitenkin glyfotetaan ja jos ei tule apilaa niin ajetaan staranet vielä kylvön jälkeen.
-
Meinasinkin löpön säästöllä sitä että jos voi jättää äestystä vähemmälle kun on kunnolliset aurat. Tuskin aurojen vetämisessä mitään dramaattisia eroja tulee kulutuksen suhteen.
-
Samaa meinasin minäkin.
Väitän vaan, että se "huonon" kynnön kustannus ei merkkaa loppujen lopuksi juuri yhtään kun verrataan samankokoista viljatilaa ja pelkkää nurmiviljelytilaa.
Sitäpaitsi, kyllä noilla vanhoillakin pystyy hyvää jälkeä tekemään. Ei se uusi aura suoraan tarkoita vähempää tasailua.
-
Kukkamullas on ihan sama millaista siantonkimaa on. Kapilaari tuo kosteuden siemenelle. Savimaassa pitää siemen saada kynnöskolossakin koskemattomattomaan maahan, muuten jää aukko.
Kumilaukaisin Överumi oli muutaman vuoden 80-luvun alussa. Laukaisulaitteita ei oikein tahtonut saada riittävän jäykiksi.
-
Ei ei ei pojat, ei noin.
Ensin hommataan iiiiso ja kallis rattori. Sitten huomataan että ***** hei, kaikki peräkalut on liian pieniä, kärryjä myöten. Noo, sitten kipastaan hakemaan isompaa äestä, auraa, lautasmuokkainta, kylvintä ja peräkärryä, unohtamatta säiliöauton kokosta 50metristä hinattavaa ruiskua. Nooh, sitten huomataan että ristus, määhän saan sutattua 100hehtaaria kahdessa päivässä. Ja ei muuta kun ilmoootusta lehteen notta vuokrataan lisää peltua. No sitähän löytyy kun tarpeeks maksaa. Ei siinä sitten mitään mut kohta sitä peltua onki 500hehtaaria. Okei, kylvö ja muokkauspaketti riittää kevyesti. Mut voihan perse, milläs helvetillä ne puidaan ja kuivataan? Sisso, ei muuta ku puimuri ja kuivurikaupoille. Siitä sitten muovimaasturilla omamyyjän puheille ja kohta onkin iiiiso puimakone ja kuivuri markilla. Ai nii, ne siilot, fuck.... Nou hätä, niitäkin saa kaupasta. Siilorunkkarit markille ja johan on kapasiteettia. Oolrait, homma toimii ku käteen veto.
Pian sitten huomataankin että ne tarvis maksaa........... :P :P :P :P
-
Mä luulin et koneet maksetaan toimituksen yhteydessä.. :P :)
-
itellä on övereissä piiitkät maapuolet ja kyntelehdin näitä hietamoreeneja kivien keskellä, ei kovin usein jää viilu pystyyn, paitsi sellaislilla lohkon osilla joissa kynnettävä vastamäkeen. tahtoo joskus aura jopa kammeta alamäen puoleen mutta jonkilaista mullosta jää jäljelle. miten muuten onnisyuisi poikittain rinteen kyntö nätisti, ajelen sisäänpäin ja ulospäin vuorovuosina paitsi noita jyrkempiä rinteitä joita kynnän sitten ylös alas.
siniset ööverit on ja siivissä kuorimet ja peltinen tukipyörä, kumminen mahtais olla mukavempi mutta ah, niin kallis! tuon peltisen laakeri onkin sitten mielenkiintoinen.
-
Ei ei ei pojat, ei noin.
Ensin hommataan iiiiso ja kallis rattori. Sitten huomataan että ***** hei, kaikki peräkalut on liian pieniä, kärryjä myöten. Noo, sitten kipastaan hakemaan isompaa äestä, auraa, lautasmuokkainta, kylvintä ja peräkärryä, unohtamatta säiliöauton kokosta 50metristä hinattavaa ruiskua. Nooh, sitten huomataan että ristus, määhän saan sutattua 100hehtaaria kahdessa päivässä. Ja ei muuta kun ilmoootusta lehteen notta vuokrataan lisää peltua. No sitähän löytyy kun tarpeeks maksaa. Ei siinä sitten mitään mut kohta sitä peltua onki 500hehtaaria. Okei, kylvö ja muokkauspaketti riittää kevyesti. Mut voihan perse, milläs helvetillä ne puidaan ja kuivataan? Sisso, ei muuta ku puimuri ja kuivurikaupoille. Siitä sitten muovimaasturilla omamyyjän puheille ja kohta onkin iiiiso puimakone ja kuivuri markilla. Ai nii, ne siilot, fuck.... Nou hätä, niitäkin saa kaupasta. Siilorunkkarit markille ja johan on kapasiteettia. Oolrait, homma toimii ku käteen veto.
Pian sitten huomataankin että ne tarvis maksaa........... :P :P :P :P
......no pankkihan on ne jo maksanu ja lyhennykset seuraa myöhemmin peräs mutta mitäpä jos korot lähtee nousuun....mikä on aika toren näköistä lähitulevaisuures :o
-
......no pankkihan on ne jo maksanu ja lyhennykset seuraa myöhemmin peräs mutta mitäpä jos korot lähtee nousuun....mikä on aika toren näköistä lähitulevaisuures :o
Tottakai korot nousee, mutta tuskin ihan lähitulevaisuudessa. Vai onko jotakin perusteluja?
-
......no pankkihan on ne jo maksanu ja lyhennykset seuraa myöhemmin peräs mutta mitäpä jos korot lähtee nousuun....mikä on aika toren näköistä lähitulevaisuures :o
Tottakai korot nousee, mutta tuskin ihan lähitulevaisuudessa. Vai onko jotakin perusteluja?
paikallisen pankin luottopäällikkö oli tuumannu sivumennen kaverille kun oli lainaa käyny kyselemäs....
-
......no pankkihan on ne jo maksanu ja lyhennykset seuraa myöhemmin peräs mutta mitäpä jos korot lähtee nousuun....mikä on aika toren näköistä lähitulevaisuures :o
Tottakai korot nousee, mutta tuskin ihan lähitulevaisuudessa. Vai onko jotakin perusteluja?
paikallisen pankin luottopäällikkö oli tuumannu sivumennen kaverille kun oli lainaa käyny kyselemäs....
Ja perään tarjonnut 5,5% kiinteää korkoa 10 vuoden ajalle?