Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Cornfarmer - 06.10.13 - klo:19:09
-
En tiedä onko tästä kyseisestä paluuaura mallista ollu puhetta täällä, mut kysyn nyt kuitenki. Eli onko kyseisessä aurassa mitään lapsen vikoja kuten kvernen tukipyörän jumittaminen tai kääntöpäässä ongelmia tai jotain muuta?
Muovisiivet, veitsileikkurit... mutta kumpi parempi esiaurat vai muovisetkuorimet?? Nurmen kyntöä ei ole... ja jos tulee niin ne hoituu vanhoilla 5-siipisillä automaatti sarka-auroilla, joissa kiekkoleikkurit ja kuorimet.
http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=254057
-
Ruukin terästä... yhtenäinen palkki, "oikea" kääntöpää... varmista että muistisylinteri on kauppasopimuksessa....
-
Eikös tuo muistisylinteri ole vakiovaruste... Aika vähän on tullu käyttökokemuksia kyseisestä aurasta ;D
-
Eikös tuo muistisylinteri ole vakiovaruste... Aika vähän on tullu käyttökokemuksia kyseisestä aurasta ;D
Mitä mulle tarjottiin, oli niin vanha ettei löytynyt ko. sylinteriä.
-
Eikös tuo muistisylinteri ole vakiovaruste... Aika vähän on tullu käyttökokemuksia kyseisestä aurasta ;D
Kaikki on vaan kyntämässä niillä. ;D Hyvät aurat on. Kääntöpäässä ei ongelmia, järeä. Tukipyörässä "jarru" eli siitä pystyy säätämään tiukkuutta, ei jää jumiin kun on oikein säädetty.
Ekanviilun säädön vois ottaa hydraulisena jos oikeesti tiukkoja maita kynnettävänä, muuten menee kun säätää kerran kohilleen ja antaa soida.
Itellä jousitetut kiekot ja kuorimet. Toimii jokapaikassa. Ainoastaan sängellä jos haluis ajaa jotain yli 10km/h niin sillon täytyy laittaa "high speed" kuorimet, vakioista lentää kevytmaa yli ja jää jotain korsia pintaan.
-
Eikös tuo muistisylinteri ole vakiovaruste... Aika vähän on tullu käyttökokemuksia kyseisestä aurasta ;D
Kaikki on vaan kyntämässä niillä. ;D Hyvät aurat on. Kääntöpäässä ei ongelmia, järeä. Tukipyörässä "jarru" eli siitä pystyy säätämään tiukkuutta, ei jää jumiin kun on oikein säädetty.
Ekanviilun säädön vois ottaa hydraulisena jos oikeesti tiukkoja maita kynnettävänä, muuten menee kun säätää kerran kohilleen ja antaa soida.
Itellä jousitetut kiekot ja kuorimet. Toimii jokapaikassa. Ainoastaan sängellä jos haluis ajaa jotain yli 10km/h niin sillon täytyy laittaa "high speed" kuorimet, vakioista lentää kevytmaa yli ja jää jotain korsia pintaan.
Mukava saada oikein käyttäjä kokemuksia ;D Osaatko sanoa kumpi tässä auramallissa on parempi esiaura vai kuorimet? Esia-auroista ei oikein mitään kokemuksia itsellä, kaikilla täälä tahtoo olla kuorimet...
-
Eikös tuo muistisylinteri ole vakiovaruste... Aika vähän on tullu käyttökokemuksia kyseisestä aurasta ;D
Kaikki on vaan kyntämässä niillä. ;D Hyvät aurat on. Kääntöpäässä ei ongelmia, järeä. Tukipyörässä "jarru" eli siitä pystyy säätämään tiukkuutta, ei jää jumiin kun on oikein säädetty.
Ekanviilun säädön vois ottaa hydraulisena jos oikeesti tiukkoja maita kynnettävänä, muuten menee kun säätää kerran kohilleen ja antaa soida.
Itellä jousitetut kiekot ja kuorimet. Toimii jokapaikassa. Ainoastaan sängellä jos haluis ajaa jotain yli 10km/h niin sillon täytyy laittaa "high speed" kuorimet, vakioista lentää kevytmaa yli ja jää jotain korsia pintaan.
Mukava saada oikein käyttäjä kokemuksia ;D Osaatko sanoa kumpi tässä auramallissa on parempi esiaura vai kuorimet? Esia-auroista ei oikein mitään kokemuksia itsellä, kaikilla täälä tahtoo olla kuorimet...
Ota vaan kuorimet ja kiekot. Toimii jokapaikassa, annat sitten vanhat aurat vaihdossa niin tulee hyvä mieli.. :)
-
Mukava saada oikein käyttäjä kokemuksia ;D Osaatko sanoa kumpi tässä auramallissa on parempi esiaura vai kuorimet? Esia-auroista ei oikein mitään kokemuksia itsellä, kaikilla täälä tahtoo olla kuorimet...
Omaa kokemusta ei ole, mutta niin olen ymmärtänyt että esiaurat tekee hyvää työtä kynnössä, kun pinnasta leikataan niin leveä siivu pois. Vaativat vaan hyvän säädön! Esiaurojen kanssa taitaakin sitten jo pärjätä veitsileikkureilla, sittenhän aurasta tulee myös muutaman sata kiloa kevyempi.
-
Mukava saada oikein käyttäjä kokemuksia ;D Osaatko sanoa kumpi tässä auramallissa on parempi esiaura vai kuorimet? Esia-auroista ei oikein mitään kokemuksia itsellä, kaikilla täälä tahtoo olla kuorimet...
Omaa kokemusta ei ole, mutta niin olen ymmärtänyt että esiaurat tekee hyvää työtä kynnössä, kun pinnasta leikataan niin leveä siivu pois. Vaativat vaan hyvän säädön! Esiaurojen kanssa taitaakin sitten jo pärjätä veitsileikkureilla, sittenhän aurasta tulee myös muutaman sata kiloa kevyempi.
Agroluxeissa esiaurat ja puukot, takimmainen pari pirun kiekoilla. Helvetillinen keksintö turvemaalla ja kauransängellä, kun olosuhteet sopivat. Lähes aina tukkii viimeiseen pariin, kiekotkin teroitettiin ja säädettty edestakaisin. Puukot ja kuorimet, ehkä huolettomin yhdistelmä mutta puukoilla ja esiauroilla paras kyntöjälki. Sopivalla vauhdilla tulee kuin äestettyä eikä olkea ole pinnassa lainkaan :)
-
Mukava saada oikein käyttäjä kokemuksia ;D Osaatko sanoa kumpi tässä auramallissa on parempi esiaura vai kuorimet? Esia-auroista ei oikein mitään kokemuksia itsellä, kaikilla täälä tahtoo olla kuorimet...
Omaa kokemusta ei ole, mutta niin olen ymmärtänyt että esiaurat tekee hyvää työtä kynnössä, kun pinnasta leikataan niin leveä siivu pois. Vaativat vaan hyvän säädön! Esiaurojen kanssa taitaakin sitten jo pärjätä veitsileikkureilla, sittenhän aurasta tulee myös muutaman sata kiloa kevyempi.
Agroluxeissa esiaurat ja puukot, takimmainen pari pirun kiekoilla. Helvetillinen keksintö turvemaalla ja kauransängellä, kun olosuhteet sopivat. Lähes aina tukkii viimeiseen pariin, kiekotkin teroitettiin ja säädettty edestakaisin. Puukot ja kuorimet, ehkä huolettomin yhdistelmä mutta puukoilla ja esiauroilla paras kyntöjälki. Sopivalla vauhdilla tulee kuin äestettyä eikä olkea ole pinnassa lainkaan :)
Ei muutakun heität sen viimeisenkin kiekkoparin ladon nurkkaan. Ei sitä tarvitse.
-
Mulla on ollut aurassa esiaurat, ilmat veitsiä ja takasiivessä kiekkoleikkurit kymmenen vuotta. Nurmikyntö onnistuu siinä missä sänkikin. Luomumiehet varsinkin tykkäävät, kun esiaura viiltää kunnon siivun viilun alle piiloon. Lähinnä rintapala kuluu tietysti nopeammin, kun se joutuu tekemään enempi töitä, kun joutuu "etulinjassa" taistelemaan. Kivisillä mailla joskus esiauran ja vantaan väliin jää kivi, jonka joutuu käydä potkaisemassa pois. Nurmella, jos esiaura ottaa liian syvältä, syntyy helposti sellainen palko, joka ei taivukaan viilun alle vaan lähtee puskemaan kynnöksen päälle. Hyvin kevyillä mailla voi käydä silleen, että esiaura ei pysty repäisemään nurmea rikki, koska maan vastus on pienempi, jolloin pinta lähtee laattana matkaan, näin myös juolavehnäisillä kevyillä sänkimailla. Mallina Kvernelandin yleis/nurmimallin esiaura. Ehkä englanninkieliset termit kuvaavat paremmin kuorimen (thrashboard) ja esiaura (skimmer) eroja.
Aura keveni reilu sata kiloa kun poisti ylimääräiset leikkurit.
-
Tuollaiset viitoset tuli. 8350 nousee keula ilmaan kiihdytäessä😂😂😂. Täytyy laittaa 174 perään, jos pysys tassut maassa🤔. Onko nuo hyvät?
-
Tuollaiset viitoset tuli. 8350 nousee keula ilmaan kiihdytäessä😂😂😂. Täytyy laittaa 174 perään, jos pysys tassut maassa🤔. Onko nuo hyvät?
Pistä jonnikkaan.Kyntää ei sais kuin portaattomalla.
-
Tuollaiset viitoset tuli. 8350 nousee keula ilmaan kiihdytäessä😂😂😂. Täytyy laittaa 174 perään, jos pysys tassut maassa🤔. Onko nuo hyvät?
Pistä jonnikkaan.Kyntää ei sais kuin portaattomalla.
Miks ei muka sais, ja jontikassa on 710 rengas kun valtrassa 650 joka sopii vakoon?
-
No kait se 710 sopii kun vähän viilua leventään. Ei pitäisi olla ongelma jos on variflex.
-
No kait se 710 sopii kun vähän viilua leventään. Ei pitäisi olla ongelma jos on variflex.
On vario. Toisaalta ovat sen verran painavan tuntuiset että leveämpi rengas ei liene haitaksi vaikka maat on kantavia. Nurmella nätimpi viilu mitä kapeampi.
-
Tuollaiset viitoset tuli. 8350 nousee keula ilmaan kiihdytäessä😂😂😂. Täytyy laittaa 174 perään, jos pysys tassut maassa🤔. Onko nuo hyvät?
Pistä jonnikkaan.Kyntää ei sais kuin portaattomalla.
Miks ei muka sais, ja jontikassa on 710 rengas kun valtrassa 650 joka sopii vakoon?
No ihan vain kuskia aatellen.Päisteautomaatti ohjelmoituna.
-
Tuollaiset viitoset tuli. 8350 nousee keula ilmaan kiihdytäessä😂😂😂. Täytyy laittaa 174 perään, jos pysys tassut maassa🤔. Onko nuo hyvät?
Pistä jonnikkaan.Kyntää ei sais kuin portaattomalla.
Miks ei muka sais, ja jontikassa on 710 rengas kun valtrassa 650 joka sopii vakoon?
No ihan vain kuskia aatellen.Päisteautomaatti ohjelmoituna.
Liian monimutkaisia järjestelmiä.
-
No kait se 710 sopii kun vähän viilua leventään. Ei pitäisi olla ongelma jos on variflex.
On vario. Toisaalta ovat sen verran painavan tuntuiset että leveämpi rengas ei liene haitaksi vaikka maat on kantavia. Nurmella nätimpi viilu mitä kapeampi.
Joo tukipyörä saa olla mahdollisimman iso. Esimerkiksi Kuhn on aika hyvä vältti, mutta tukipyörä jää ainakin 4-siipisissä liian pieneksi.
Portaattomuus ja päisteautomatiikka helpottaa kummasti jos kyntää paljon. Tosin tuskinpa sinä kovin hirveitä määriä kynnät.
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Vitosen ongelma on kääntölaitteen akseli, mikä napsahtaa poikki ja se on sitten viisi tonnia (kuinka rimmaakin näin hyvin) marmoritiskiltä ja vaihtoehtoja ei ole.
En ole vitosen peräpäätä vilkaissut, mutta jos siellä on se samanlainen yhdestä putkesta väännetty tanko, mitä vähempisiipisissäkin, niin ongelmat lienee samat. Suosittelen erittäin varovaista laskua. Hajoavia osia oikeastaan kaikki tuolla sektorilla, alkaen runkopulteista jne. Ilmoitelkaa muuten millä olette korvanneet sen alkuperäisen iskunvaimentimen. Uusi maksaa 400e ja on Konin mallisuojattu, ei pääse sen avulla jäljille, mikä olisi vastaava muilla valmistajilla.
Aurasi lienevät sen verran tuorreempi vuosimalli, että kiekkojen runkorakenteessa ei ole enää sitä typerää multopulttiratkaisua, joka oli ikävää hommaa laittaa. Ainoa hyvä puoli, että tuli hommattua pajalle kaikki erilaiset versiot katkenneen pultin ulosvetoon. Ammattitaitokin lisääntyi.
Omat kokemukset Överumeista, että hyvin kyntää ja jälki ok, mutta tehty heikoista osista, heikoilla rakenteilla ja osat kalliita ostaa ne sitten Lantmannelta tai Greneltä. Oikeastaan huonoin konekauppani, näitäkin voi tehdä.
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Vitosen ongelma on kääntölaitteen akseli, mikä napsahtaa poikki ja se on sitten viisi tonnia (kuinka rimmaakin näin hyvin) marmoritiskiltä ja vaihtoehtoja ei ole.
En ole vitosen peräpäätä vilkaissut, mutta jos siellä on se samanlainen yhdestä putkesta väännetty tanko, mitä vähempisiipisissäkin, niin ongelmat lienee samat. Suosittelen erittäin varovaista laskua. Hajoavia osia oikeastaan kaikki tuolla sektorilla, alkaen runkopulteista jne. Ilmoitelkaa muuten millä olette korvanneet sen alkuperäisen iskunvaimentimen. Uusi maksaa 400e ja on Konin mallisuojattu, ei pääse sen avulla jäljille, mikä olisi vastaava muilla valmistajilla.
Aurasi lienevät sen verran tuorreempi vuosimalli, että kiekkojen runkorakenteessa ei ole enää sitä typerää multopulttiratkaisua, joka oli ikävää hommaa laittaa. Ainoa hyvä puoli, että tuli hommattua pajalle kaikki erilaiset versiot katkenneen pultin ulosvetoon. Ammattitaitokin lisääntyi.
Omat kokemukset Överumeista, että hyvin kyntää ja jälki ok, mutta tehty heikoista osista, heikoilla rakenteilla ja osat kalliita ostaa ne sitten Lantmannelta tai Greneltä. Oikeastaan huonoin konekauppani, näitäkin voi tehdä.
Onko nuo ööverit mrt vai hrw vastaavat.Hrw kääntöpäätä ei saa rikki millään.
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Vitosen ongelma on kääntölaitteen akseli, mikä napsahtaa poikki ja se on sitten viisi tonnia (kuinka rimmaakin näin hyvin) marmoritiskiltä ja vaihtoehtoja ei ole.
En ole vitosen peräpäätä vilkaissut, mutta jos siellä on se samanlainen yhdestä putkesta väännetty tanko, mitä vähempisiipisissäkin, niin ongelmat lienee samat. Suosittelen erittäin varovaista laskua. Hajoavia osia oikeastaan kaikki tuolla sektorilla, alkaen runkopulteista jne. Ilmoitelkaa muuten millä olette korvanneet sen alkuperäisen iskunvaimentimen. Uusi maksaa 400e ja on Konin mallisuojattu, ei pääse sen avulla jäljille, mikä olisi vastaava muilla valmistajilla.
Aurasi lienevät sen verran tuorreempi vuosimalli, että kiekkojen runkorakenteessa ei ole enää sitä typerää multopulttiratkaisua, joka oli ikävää hommaa laittaa. Ainoa hyvä puoli, että tuli hommattua pajalle kaikki erilaiset versiot katkenneen pultin ulosvetoon. Ammattitaitokin lisääntyi.
Omat kokemukset Överumeista, että hyvin kyntää ja jälki ok, mutta tehty heikoista osista, heikoilla rakenteilla ja osat kalliita ostaa ne sitten Lantmannelta tai Greneltä. Oikeastaan huonoin konekauppani, näitäkin voi tehdä.
Onko nuo ööverit mrt vai hrw vastaavat.Hrw kääntöpäätä ei saa rikki millään.
En tiedä kuinka vastaavat toisiaan, mutta kannattaa selvittää varaosatiskiltä mikä malli on vienyt tuota osaa.
Paitsi, että milläs selvität, kun jälleenmyynti aina vaihtelee. Hankkija on niin ylivoimainen tässäkin asiassa, kun pystytään katsomaan osamenekkiä joltain koneelta. Joku syksy nähtiin mm. se, että Sampoon oli mennyt tusinan verran silppurin hajotinpeltejä. Outo vika, mikähän ne hajottaa....
-
Nämä on käytetyt aurat ja ostin kun oli edulliset. Kvernelandin käytettyynkin olisi pitänyt laittaa niin paljon enemmän, että päätin kokeilla. Muuten vaikuttaa jämäkältä paitsi tukipyörä on vähän reppanan oloinen.
Miten jontikassa ohjelmoidaan päisteautomaatti?
-
Nämä on käytetyt aurat ja ostin kun oli edulliset. Kvernelandin käytettyynkin olisi pitänyt laittaa niin paljon enemmän, että päätin kokeilla. Muuten vaikuttaa jämäkältä paitsi tukipyörä on vähän reppanan oloinen.
Miten jontikassa ohjelmoidaan päisteautomaatti?
Ohjekirjasta katto.Tee nauhoittamalla työsykli.
Kun kerran on ottanu käyttöön,ei myöhemmin enää tartte muutoin kyntää.
Mä kynnän kakskymppisellä ja siihen tehdään erilailla kuin kolmikymppiseen,joten en osaa neuvoa tarkemmin.
Kaikis kolmekymppisiskään ei ole hmssää vaikka on sähkölohkot.
-
Nämä on käytetyt aurat ja ostin kun oli edulliset. Kvernelandin käytettyynkin olisi pitänyt laittaa niin paljon enemmän, että päätin kokeilla. Muuten vaikuttaa jämäkältä paitsi tukipyörä on vähän reppanan oloinen.
Miten jontikassa ohjelmoidaan päisteautomaatti?
Ohjekirjasta katto.Tee nauhoittamalla työsykli.
Kun kerran on ottanu käyttöön,ei myöhemmin enää tartte muutoin kyntää.
Mä kynnän kakskymppisellä ja siihen tehdään erilailla kuin kolmikymppiseen,joten en osaa neuvoa tarkemmin.
Kaikis kolmekymppisiskään ei ole hmssää vaikka on sähkölohkot.
On siinä hms nappi. Näissä vanhan mallisissa koneissa ja varsinkin Valtrassa ne valikot on sekavia mun mielestä. Ihan sama kun försterin juottoautomaatin ohjauskapula. Vois sanoa että ne ei ole ihmiselle tehty.
-
Jotain kokemuksia, helposti säätöihin ja hyvä jälki nurmella. Sitten nippoja aika paljon noin 60 kpl, eli melkoinen huollettava kun kerran päivässä tekee. yksi korjausta vaativa kohta on tiedossa jonkin ajan sisällä. Työntövarren tapin pitkä reikä on kulunut. Kuinka se kannattaisi korjata?
-
Jotain kokemuksia, helposti säätöihin ja hyvä jälki nurmella. Sitten nippoja aika paljon noin 60 kpl, eli melkoinen huollettava kun kerran päivässä tekee. yksi korjausta vaativa kohta on tiedossa jonkin ajan sisällä. Työntövarren tapin pitkä reikä on kulunut. Kuinka se kannattaisi korjata?
On varmaan kulunut vain etupäästä?
Korjausehdotus.
- työntövarren tapin halkaisijaa oleva paksu rikka halki
- rikan puolikkaiden hitsaaminen kuluneen reiän etupäähän.
-
Jännällä tavalla varmaan kynnetty, jos pitkä reikä on saatu kulumaan, eihän sen pitäisi rasittua ku sillon ku kone on ilmassa.
Holkittaahan se pitää jos meinaa kuntoon saada.
-
Etureunasta näyttää kuluneen. Mikäpälie, olisiko jotain hiekkaa mennyt väliin ja alkanut kulumaan joskus ja tapin pinta ei näytä aivan sileältä, jotain metallilastua siellä on välissä ollut. Tappia oli kyllä rasvattukin.
-
Jännällä tavalla varmaan kynnetty, jos pitkä reikä on saatu kulumaan, eihän sen pitäisi rasittua ku sillon ku kone on ilmassa.
Holkittaahan se pitää jos meinaa kuntoon saada.
Jompaa kumpaa päätyä vasten sen tapin pitää siinä pitkässäkin reiässä olla. Itse pidän etureunassa, jotta nostovara riittää kääntöä varten.
-
Minä pyrin pitämään puolivälissä, silloin auralla on varaa elää niin kumpareella kuin notkossakin.
-
Minä pyrin pitämään puolivälissä, silloin auralla on varaa elää niin kumpareella kuin notkossakin.
Minä olen aina kuvitellut, että juuri tuossa sen kuulukin olla.
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.
Kyllä ne Kvernelandit kuluu myös. Toisekseen jäykällä maalla ne on sellaiset rimpulat ja siivet pomppii miten sattuu. Ensimmäisen kerran nyt on aurat joissa pysyy siipi maassa.
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.
Kyllä ne Kvernelandit kuluu myös. Toisekseen jäykällä maalla ne on sellaiset rimpulat ja siivet pomppii miten sattuu. Ensimmäisen kerran nyt on aurat joissa pysyy siipi maassa.
No huh-hu.
-
Aika samanlaiset kokemukset Kverneistä kuin Maidontuottajalla. Siipi kulkee helposti nokallaan ja silloin viilu jää pystyyn. Välillä siipi nousee kokonaan pintaan ja joutuu peruuttamaan että siipi menee taas takaisin maahan. Kaverilla näin Kvernet tuplalehdillä. Valitteli että oikein tiukassa paikassa siinäkin siipi laukeaa.
-
Yhdellä luomututulla ei pysy Agroluxukset maassa. Syynä märkänä vituix poljettu pelto. 😢😢😢
-
Onko nuo hyvät?
No ei ole. Olisi pitänyt olla viissiipiset Kvernelandit, niillä olisi kyntäneet vielä lapsenlapsetkin.
Meidän talossa ollut elinaikanani sekä ruotsalaisia että norjalaisia auroja, ja kahden sukupolven pituisella kokemuksella ollaan todettu, että kyllä norskit osaavat kestävien aurojen teon huomattavasti naapureita paremmin.
Yhden sukupolven kokemuksella sanoisin että ruotsalaiset on kestävämmät ja muutenkin enemmän mieleen. Hitsailua ei ole kaivannut kumpaisetkaan. Ruotsalaisissa ”miinuksena” enemmän nippoja ja niin ollen hitaammat rasvata, norjalaisissa taas hunommat leikkurit joissa ei jousitusta. Laakereitakin näihin joutuu vaihtamaan, toisin kuin ruotsalaisiin. Lisäksi lehtijouset on tietysti yksinkertaisemmat, mutta joskus täydelläkin setillä (+4) antoi periksi. Hydrauliikalla saa painetta niin ettei tiukassakaan savessa niiaa. Mutulla punaisia kärkiä vaihdettiin useammin.
Ehkä sitten seuraavan sukupolven aikana väri vaihtuu.