Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: andypoge - 21.07.13 - klo:11:06
-
Avataanpas tämmöinen ketju, kun näitä kakstonnisia Sampoja ympäri lääniä moni rassailee.
Silppurin teriä käännellessä huomasin, että reunimmaisten terien pultteja ei saa pois irrottamatta koko silppuriakselia koneesta (pultinkannat ulkopeltejä vasten). No rautasahalla pultti poikki, mikäs siinä. Kuitenkin pultti toisin päin laitettaessa pultin kärki taas osuu silppuriakselin tukikauluksen kiinnityspultin kantaan, eli ei mahdu niinkään päin. Koko akselia ei kahden teräparin takia kiinnostaisi lähteä irroittelemaan; oikeasta päädystä nähtävästi joutuisi vetämään laakerinkin pois tieltä siksi aikaa. Onko mitään oikotietä onneen? Oikeanpuolen kiinnityslaippa on jotain 3 mm levyä, johon voisi poratta reiän pultin asentamiseksi kantapuoli ulospäin.
-
Avataanpas tämmöinen ketju, kun näitä kakstonnisia Sampoja ympäri lääniä moni rassailee.
Silppurin teriä käännellessä huomasin, että reunimmaisten terien pultteja ei saa pois irrottamatta koko silppuriakselia koneesta (pultinkannat ulkopeltejä vasten). No rautasahalla pultti poikki, mikäs siinä. Kuitenkin pultti toisin päin laitettaessa pultin kärki taas osuu silppuriakselin tukikauluksen kiinnityspultin kantaan, eli ei mahdu niinkään päin. Koko akselia ei kahden teräparin takia kiinnostaisi lähteä irroittelemaan; oikeasta päädystä nähtävästi joutuisi vetämään laakerinkin pois tieltä siksi aikaa. Onko mitään oikotietä onneen? Oikeanpuolen kiinnityslaippa on jotain 3 mm levyä, johon voisi poratta reiän pultin asentamiseksi kantapuoli ulospäin.
Ei ole kääntämisestä vastaavaa muistikuvaa, ei kyllä mitään muutakaan.
-
Avataanpas tämmöinen ketju, kun näitä kakstonnisia Sampoja ympäri lääniä moni rassailee.
Kuitenkin pultti toisin päin laitettaessa pultin kärki taas osuu silppuriakselin tukikauluksen kiinnityspultin kantaan, eli ei mahdu niinkään päin.
Madallettu mutteri ja lyhennetty pultinpää. Kunnolla kierreliimaa, eikös se sitten sovi ?
Kuulostaa muuten Claas-rakenteelta: näissä tapauksissa yleensäkin helpointa on leikata koko paketti noin kämmenenkokoisiksi kappaleiksi, purkaa nippu laakereistaan prässillä ja pillillä ja sitten työpajan työtasolla on huollot helppo suorittaa. Paikalleen laitto samasta reiästä ja hitsaus samaan asentoon.
-SS-
-
Sopisi johonkin järeeseen betonivaluun. Oiskohan olkiluodossa vielä tilaa? 8)
-
Miten irroitetaan viljasäiliön tyhjennyskairan pallopää kairan tukilaakerin vaihtoa varten?
-
Ota ainakin parinkilon leka ja kierukka maahan niin ettei pääse pyörimään edellä, lyöt siihen sakaraan oikein olan takaa aivan normi aukeamis suunta, itellä irtos kolmannella iskulla, kerralla auki saakka, kun lähti pyörimään ::)
-
Avataanpas tämmöinen ketju, kun näitä kakstonnisia Sampoja ympäri lääniä moni rassailee.
Silppurin teriä käännellessä huomasin, että reunimmaisten terien pultteja ei saa pois irrottamatta koko silppuriakselia koneesta (pultinkannat ulkopeltejä vasten). No rautasahalla pultti poikki, mikäs siinä. Kuitenkin pultti toisin päin laitettaessa pultin kärki taas osuu silppuriakselin tukikauluksen kiinnityspultin kantaan, eli ei mahdu niinkään päin. Koko akselia ei kahden teräparin takia kiinnostaisi lähteä irroittelemaan; oikeasta päädystä nähtävästi joutuisi vetämään laakerinkin pois tieltä siksi aikaa. Onko mitään oikotietä onneen? Oikeanpuolen kiinnityslaippa on jotain 3 mm levyä, johon voisi poratta reiän pultin asentamiseksi kantapuoli ulospäin.
Tätä projektia aloittelen huomenna ja vastaava ongelma havaittu. Alustavasti olen ajatellut, että se reunimmainen terä saa sitten jäädä vaihtamatta, kun on niin vaikeaa. Tasapainotuksen kannalta ei kylläkään optimi tilanne, mutta kauhea homma lähteä tekemään isompaa purkuoperaatiota.
-
Avataanpas tämmöinen ketju, kun näitä kakstonnisia Sampoja ympäri lääniä moni rassailee.
Silppurin teriä käännellessä huomasin, että reunimmaisten terien pultteja ei saa pois irrottamatta koko silppuriakselia koneesta (pultinkannat ulkopeltejä vasten). No rautasahalla pultti poikki, mikäs siinä. Kuitenkin pultti toisin päin laitettaessa pultin kärki taas osuu silppuriakselin tukikauluksen kiinnityspultin kantaan, eli ei mahdu niinkään päin. Koko akselia ei kahden teräparin takia kiinnostaisi lähteä irroittelemaan; oikeasta päädystä nähtävästi joutuisi vetämään laakerinkin pois tieltä siksi aikaa. Onko mitään oikotietä onneen? Oikeanpuolen kiinnityslaippa on jotain 3 mm levyä, johon voisi poratta reiän pultin asentamiseksi kantapuoli ulospäin.
Tätä projektia aloittelen huomenna ja vastaava ongelma havaittu. Alustavasti olen ajatellut, että se reunimmainen terä saa sitten jäädä vaihtamatta, kun on niin vaikeaa. Tasapainotuksen kannalta ei kylläkään optimi tilanne, mutta kauhea homma lähteä tekemään isompaa purkuoperaatiota.
Kyl se pultti siitä juur muljahtaa, kun ottaa ne holkit kans pois pultin mukana. Tai ainakin mää sen sain vaihdettua niin.
-
Ei mulla ainakaan mitään ongelmia noiden pulttien kanssa ole ollut. Siitähän lähtee irti se kaksiosainen holkki jonka läpi se pultti menee. sen jälkeen reikä on niin iso, että pultti kyllä mahtuu hyvin tulemaan ulos. Olen vaihtanut teriä useammin.
-
No sittenhän tilanne vaikuttaa lupaavalta.
:)
-
ja kuulema porista kannattaa kysellä; miten ootte meinannu? kaveri kerto että monta asiaa on helpompi tehä kun tietää inssien ajatuskulun.
-
Puintivälin säätö pienemmälle tökkää kuin seinään noin 5 mm:ssä. Hytin takaseinän takana oleva säätöpyörän kierre ja kammen ympäristö putsattu. Mikähän siellä tökkää? Viime vuonna haettu perussäätö niin, että 2 mm:iin asti pitäisi päästä.
-
meillä jenkatangon lukite pääsi pyöriin ja se esti puintivälin säädön hyvin pienelle.kiva pikku homma kun työmaan näkee, mut ei mahu tekeen.
-
rälläkkä käteen ja vaarrusta hommiin, tinaa sitten van permmat olot sinne ja homma jatkuu! kyllä porilainen inssi tietää.
-
Paljonko lienee työhydrauliikassa näissä reserviä? Riittäiskö tuotto pyörittämään pientä hydemoottoria ja vielä nousisi pöytä päisteessä ylös? Ruumentenlevitin mietinnässä. Hydronvedon puolelta paineen ryöstössä yhtään enempää järkeä?
-
Paljonko lienee työhydrauliikassa näissä reserviä? Riittäiskö tuotto pyörittämään pientä hydemoottoria ja vielä nousisi pöytä päisteessä ylös? Ruumentenlevitin mietinnässä. Hydronvedon puolelta paineen ryöstössä yhtään enempää järkeä?
Eikös sinne saa pientä hydepumppua johonkin josta voima ruumenen levittäjälle .
-
Tuntuu turhalta tuollaista pienitehoista toimintoa varten tehdä kokonaan oma hydraulipiirinsä, kun 2 pumppua siellä jo öljyä muutenkin vispaa joista työhydrauliikka suuren osan aikaa muutenkin virattomana.
-
Sähköllä vaan ne ruumen viskurit.
-
Paljonko lienee työhydrauliikassa näissä reserviä? Riittäiskö tuotto pyörittämään pientä hydemoottoria ja vielä nousisi pöytä päisteessä ylös? Ruumentenlevitin mietinnässä. Hydronvedon puolelta paineen ryöstössä yhtään enempää järkeä?
Eikös sinne saa pientä hydepumppua johonkin josta voima ruumenen levittäjälle .
Semmonen faarin remmivetonen pumppupaketti on laitettu 2000-sarjalaiseen, kyl saatana pyörii...
-
Olkikela tuli purettua pois kun siinä kehällä pari senttiä klappia. Kiilasta oli hävinnyt vajaa pari milliä ja kelasta reilu milli.
Tämä siis yhdellä kiilalla oleva 2050, 1500h
https://aijaa.com/Qa6IqP
Akseli on vielä verrattain hyvässä kunnossa. Saako tuota yksikiilaista kelaa enää vai pitääkö marmorilta ostaa akseli+kela kahdella kiilalla jos sieltä asiaa kysyy.
Voisko tuon kiila uran leventää 12mm ja tehdä special kiilan jossa toinen puolisko orkkis 10mm ja toinen 12mm.
Kelan uran täyttö ja koneistus alkuperäiseen 10mm mittaan tuskin onnistuu. Onko joku näitä restauroinut vai onko laitettu uutta osaa tilalle.
-
Olkikela tuli purettua pois kun siinä kehällä pari senttiä klappia. Kiilasta oli hävinnyt vajaa pari milliä ja kelasta reilu milli.
Tämä siis yhdellä kiilalla oleva 2050, 1500h
https://aijaa.com/Qa6IqP
Akseli on vielä verrattain hyvässä kunnossa. Saako tuota yksikiilaista kelaa enää vai pitääkö marmorilta ostaa akseli+kela kahdella kiilalla jos sieltä asiaa kysyy.
Voisko tuon kiila uran leventää 12mm ja tehdä special kiilan jossa toinen puolisko orkkis 10mm ja toinen 12mm.
Kelan uran täyttö ja koneistus alkuperäiseen 10mm mittaan tuskin onnistuu. Onko joku näitä restauroinut vai onko laitettu uutta osaa tilalle.
Tuohonhan voi höylätä vaikka viis uutta uraa ;D Miksi sen tarvis olla samassa kohtaa?
-
Viisi uraa on ehkä liioittelua, tuliko hyvä mieli. Helpoimmin ura nyt ainakin on kohdallaan jos vanhaan paikkaan onnistuu elvyttämään.
Päätin kuitenkin tilata uuden sarjan. Joku kellä on tarve voi lunastaa korjauskelpoisen setin tästä itselleen..
-
Viisi uraa on ehkä liioittelua, tuliko hyvä mieli. Helpoimmin ura nyt ainakin on kohdallaan jos vanhaan paikkaan onnistuu elvyttämään.
Päätin kuitenkin tilata uuden sarjan. Joku kellä on tarve voi lunastaa korjauskelpoisen setin tästä itselleen..
Ei ollut liioittelua, mahtuu siihen monta enemmänkin. Olisitko ymmärtänyt kahdesta vai kymmenestä? Miksi se pitäisi tehdä samaan kohtaan, kun olkikelaa ei ole tahdistettu mihinkään? Ei vanha v*ttuile vanha neuvoo, vanha agronetin sanonta.
-
Nyt kun Topi neuvomis vaihteen sai päälle. Laittaisiko hän olkikelan laakeriksi 6208 taviksen vai C3. Varaosana tuli NSK:n C3, alkup. oli normi. Kai se painelaakeri pitää myös vaihtaa vaikkei harmaantunut ole, poikkeaa muusta sampon SKF linjasta ollen NTN.
-
Laittaisin kaksirivisen rullalaakerin ;D Tavis vs. C3, en ota kantaa kun en tiedä. Olisko jotain ongelmaa ollut kun numerosta 551400 on laakerityyppi vaihtunut.
-
Pallomainen kaksirivinen rullalaakeri olis huippu. Mutta kun peruslaakereilla mennään niin laita vaan C3. Tässä tapauksessa luulisin että tulee helposti linjausvirhettä ja taipumista, jota väljempi laakeri antaa anteeksi paremmin. Muitakin syitä on väljemmän käytölle, vaikkapa tiukempi sovite akselissa tai pesässä. Perinteinen tapa on käyttää pyöreäselkäistä pukkilaakeria tällaisessa paikassa, sillä on samanlaisia ominaisuuksia.
-
Onkohan joku mitannut heittokellolla olkiakselia oikealta puolen päästä kun kiilojen kiristysruuvit on piukattu. Ei saisi periaatteessa vääntää, mutta onko eroa kiristämättömän akselin suoruuteen yhtään tullut?
Pelkän akselin heitto näyttäs olevan noin kymppi kellolla.
-
Millasia virityksiä ootte torven kääntöön tehny? Mietin et joko siirtäis painikkeen hydrokepin päähän tai virittäis aikareleen väliin, niin et painallus suuntaansa riittäis. Kuviakin saa tarjota.
-
Mistä löytäisin uutta mattoa hyttiin? Heitin hiiren kusen polttamat matot kaatikselle. Oli kamala haju.
-
Mistä löytäisin uutta mattoa hyttiin? Heitin hiiren kusen polttamat matot kaatikselle. Oli kamala haju.
Eikös ainakin Puuilo myy kaikenlaisia kumimattoja.
-
Nitriiliä, ei kupruile heti kuten pannukakku jos öljyä laatteella, siis tuollaista: https://www.kumijamatto.fi/ruutumatto.html
-
Mistä löytäisin uutta mattoa hyttiin? Heitin hiiren kusen polttamat matot kaatikselle. Oli kamala haju.
Pieni otsonointilaite päiväksi tai kahdeksi koppiin, niin hajut vähenee kummasti.
-
Mikäs on 2000 sarjan Sampolle paljon tunteja? Entäs 3000-sarjan Sampolle? Vastaus varmaan riippuu huoltomäärästä, mutta jos tekee perushuollot niin koska on kertynyt huoltovelkaa niin paljon että parempi päästä eroon? Onko sarja numero sama kuin maksimi kelatunnit? Vuosimallit 2003 jälkeen on kyseessä. Ja jos Sampon menisi vielä ostamaan, jossa kelatunteja on ennemmän kuin mallinumero, niin mikä todennäköisimmin hajoaa kunnolla ensinmäisenä?
-
Ihan ensimmäiseksi, ota kone öljynavoilla , jos vähänkin
Rinnepeltoja,. Kuivilla valunavoilla pahimmillaan napa per vuosi+
Vetoakseli, jos mallisarja 2050 ylöspäin, painoa enempi ja puhtia
Koneessa.
Käytetyt kyllä yksilöitä, kannattaa tutkia oikein huolella useampi
Tunti ja kirjata havainnot ylös paperille.
Seulaston kumipuslat noin 1000 h välein
Kola ja elevaattorin ketjut noin 1500 h
Rakennekukkanen••••• vilja ja ruumen kierukat seulaston kopassa,
Katkeaa akselin ja kierukkaputken saumasta, kannattaa käyttää sorvarilla,
Tekee pitemmän akselin ,joka ulottuu kierukkaputken sisään ,
Alkuperäisessä korialuslevy laippana.
Onhan niitä 4000h - 6000h ajettuna
Riippuu ihan kyllä käyttäjästä ja huollosta.
-
Yksi mies kerran sanoi,että osta niin uusi kuin mihin sinulla on varaa. Pätee kaikkiin laitteisiin.
No,jostain koneviestin arkistoista löytyy kaikki mitä 2000-sarjalle on vuosien saatossa tehty.
Käsitelty varmaan tälläkin foorumilla,linkki varmaan haulla löytyy. Yksilöitähän puimurit tahtoo
olla. "Tarkalta pidolta" on aika venyvä käsite,joku voisi sanoa,etä on ihan maakunnallisiakin eroja
tarkalla pidolla ja kivettömillä mailla ;D
-
Olisko se ollut noin vuosimalli 2003, mistä eteenpäin useimmat ns. heikot paikat on tehtaalla vahvistettu. Lista löytynee Murtolan foorumilta jostakin.
-
Kiinnostaisi tietää Sampoista että mites toi voimansiirto muuten toimii jos öljynavat on. Kestääkö vetoakselit? Entä puimakoneessa hajoaako laakerit tai akselit ilman kiviä jos niihin vaseliinia tuuttaa? Entä esimerkiksi kohlinakselit? Konehuoneen puolella ei ole ongelmia ei Sampoissa välttämättä ole kuulemani mukaan kovin usein ollut.
-
Kyllä öljynavat kestää, kestää levikepyörien käytönkin.
Kuivien vaseliininapojen ongelmana vetoakselin laakerointi
Navan puolella, laakerin peltikuoriposket pettää.
Hydro säästää voimansiirtoa, joskus menee hydraulimoottorin ja vaihteiston
Välistä booriholkki, kulutusosa kannattaa vaihtaa tai pitää
Hyllyssä varalla jos yli. 1500 h
Ei siinä mitään muuta erikoista kunhan ei laakereita rasvaa tappirasvalla,
(Leipoo kiinni)
Kohlimien puulaakerit kulutusosaa kannattaa vaihtaa ajoissa, saa ns. Alikokoa
Tarvikkeena ( maastullissa yks ilmoittelee )
-
Yksi mies kerran sanoi,että osta niin uusi kuin mihin sinulla on varaa. Pätee kaikkiin laitteisiin.
No,jostain koneviestin arkistoista löytyy kaikki mitä 2000-sarjalle on vuosien saatossa tehty.
Käsitelty varmaan tälläkin foorumilla,linkki varmaan haulla löytyy. Yksilöitähän puimurit tahtoo
olla. "Tarkalta pidolta" on aika venyvä käsite,joku voisi sanoa,etä on ihan maakunnallisiakin eroja
tarkalla pidolla ja kivettömillä mailla ;D
Aiheen vierestä, mutta ei päde läheskään kaikkiin laitteisiin.
-
Päteehän se tavallaan - kun on varaa tarpeeksi niin voi ostaa uusimman proton lastentauteineen, vikoineen ja kalliine ylläpitoineen kaikkineen :-/
-
Just niin, on enemmän varaa kun ei osta sitä kaikkein uusinta. Mainitsemaistasi syistä :P
-
Yksi mies kerran sanoi,että osta niin uusi kuin mihin sinulla on varaa. Pätee kaikkiin laitteisiin.
No,jostain koneviestin arkistoista löytyy kaikki mitä 2000-sarjalle on vuosien saatossa tehty.
Käsitelty varmaan tälläkin foorumilla,linkki varmaan haulla löytyy. Yksilöitähän puimurit tahtoo
olla. "Tarkalta pidolta" on aika venyvä käsite,joku voisi sanoa,etä on ihan maakunnallisiakin eroja
tarkalla pidolla ja kivettömillä mailla ;D
Aiheen vierestä, mutta ei päde läheskään kaikkiin laitteisiin.
Kannattaa siinä tapauksessa että oot se hyvä asiakas jota palvellaan.
Lennätetään lavetilla sijaiskonetta,jos ei oo vastaavaa ni tuodaan kaksi ym.
Vähintään yhessä lehessä juttu kuin homma pelaa.
Jos oot se kurja joka uuden osti ja arvellaan ei tuota tarvita ni seivästä vaan kaurasi.
-
2000-luvulla tehdyt Sampot ovat jo siinä mallissa, että pahoja tyyppivikoja ei ole. Sampon ominaisuus on, että se voi hajota mistä tahansa, milloin tahansa ja vaikka kuinka pahasti. On hyviä yksilöitä ja todella huonoja kappaleita. Osien laatu on ainakin joiltain osin parantunut matkan varrella, siitä riippuen kuinka rahoissaan tehdas on kulloinkin ollut.
Kaksi keskeisintä asiaa Sampon kestävyyteen liittyen on kokoonpano ja se edellinen käyttäjä. Huonosti kasattu kone laukeaa pienillä tunneilla ja viat ovat ihmeellisiä. Tapauskohtaista lähteekö kone toimimaan, kun alkukankeudesta on päästy eroon. Se edellinen käyttäjä on sitten jättänyt huollot tekemättä, kuormittanut konetta tarpeettomasti jne. Esimerkistä käy hyvin, kun kollegani osti reilun tuhannen tuntia ajetun koneen. Edellinen omistaja oli pianonvirittäjä ja tykkäsi siitä, että kaikki remmit ovat viulunkieleen verrattavissa. Ensimmäinen työ oli löysätä remmejä. Kaikkea muutakin viritystä sitten löytyi matkan varrelta. Hyvin tämäkin kone on kuitenkin jo toiminut, useampi syksy ajettu.
Nuo Jarin mainitsemat kuivat navat on kanssa vähän sellainen yksilöllinen juttu, että jossain niitä menee kuin leipää ja ihan ymmärrettävistä syistä. Toisaalla taas kestää. Itse olen rasvannut vetokehät jokaisena puintipäivänä, kolme napsua jokaiseen nippaan. Ehkä auttaa tai sitten ei, hajoamista odotellessa.
-
Napojen päivittäinen rasvaus on suotavaa. Ja jos maantieajoa on paljon/pitkään,
saa välilläkin pysähtyä rasvaamaan. Sitten kestää kyllä. Jokuset saa napoja hajoamaan
melkein vuosittain,toiset ei koskaan.
-
Tuo oli hyvin sanottu, että voi hajota yllättäen ja mistä paikasta vain ja kuinka pahasti vain. Kokemusta on. Näistä nyt ei taida enää pöydät tippua. Sampon kanssa pitää olla hyvät suhteet Sampo Jumalaan, joka päättää miten mikäkin kone kestää. Suositan aina pientä rukousta ennen puintisyksyn aloitusta ja uhrilahjaa esim. olutta. Sampo kun saa toimimaan sopivalla väljyydellä niin on tehokas ja hyvä kone. Itse rasvaan KAIKKI nipat joka päivä siis puintipäivä (talvella en käy rasvaamassa) jossain mainittu kolme napsua on hyvä, mitä myös itse käytän , hihnojen tarkastus JOKA päivä. Joka vuosi öjynvaihto suodattimet jne. puhdistus ilmalla . Aikaisemmissa Sammoissa alkoi pelti väsymään n. 1500-2000h kohdilla, uusimilla menee jo tunteja homattavasti lisää...
-
Tuntuu olevan suuria yksilöeroja, käytöstä ja huolenpidosta riippumatta. Vuosimalleista en osaa sanoa kun itsellä ei ole ollut.
Mutta joissain tuntuu olevan ihan kaikkea mahdollista ja mahdotontakin, toiset koneet taas toimineet yllättävänkin vähin murhein.
Ota siitä sitten selvää :-/
-
onko se totta vai tarua, että 3000 sarjan sampot on lujempia mitä 2000 sarjalaiset?
-
3000 on vahvempi "runko" tiiä onko sit yhtään parempi. Ei kokemusta.
-
Tuo oli hyvin sanottu, että voi hajota yllättäen ja mistä paikasta vain ja kuinka pahasti vain. Kokemusta on. Näistä nyt ei taida enää pöydät tippua. Sampon kanssa pitää olla hyvät suhteet Sampo Jumalaan, joka päättää miten mikäkin kone kestää. Suositan aina pientä rukousta ennen puintisyksyn aloitusta ja uhrilahjaa esim. olutta. Sampo kun saa toimimaan sopivalla väljyydellä niin on tehokas ja hyvä kone. Itse rasvaan KAIKKI nipat joka päivä siis puintipäivä (talvella en käy rasvaamassa) jossain mainittu kolme napsua on hyvä, mitä myös itse käytän , hihnojen tarkastus JOKA päivä. Joka vuosi öjynvaihto suodattimet jne. puhdistus ilmalla . Aikaisemmissa Sammoissa alkoi pelti väsymään n. 1500-2000h kohdilla, uusimilla menee jo tunteja homattavasti lisää...
Vai että KAIKKI nipat joka päivä. Sampoissahan on lähes kaikki laakerit kestovoideltuja joten nippoja lähinnä vipuvälityksissäja hihnojen kiristypyörissä. Eli suurin osa nipoista sellaisia että kerta vuoteen riittää varmasti. Teränkäyttö, rasvanavat, kela ja tyhjäyskierukka nyt sellaisia että voi joka päivä.
-
Luit oikein kaikki nipat, ei kaikki laakerit.