Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: DB 1690 - 07.04.13 - klo:20:44
-
Oon aatellu hankkia kyseisen koneen, onko hyvä kone ? mistä hajoo ekana.. mitä paikkoja kannattaa tutkia ostaessa erityisesti ?
-
Ei koneessa sinänsä mitään vikaa, mutta tarkkana kannattaa olla laihonjakajan kärjen ja silppurin hajoitinpellin välillä. Jos löytyy tämän näköinen vika http://www.nettikone.com/sampo-rosenlew/500-puretaan/1090794, kannattaa pysyä kaukana :)
-
Oon aatellu hankkia kyseisen koneen, onko hyvä kone ? mistä hajoo ekana.. mitä paikkoja kannattaa tutkia ostaessa erityisesti ?
Eikö löytyisi helpompaa tapaa lopettaa itteään?
-
Oon aatellu hankkia kyseisen koneen, onko hyvä kone ? mistä hajoo ekana.. mitä paikkoja kannattaa tutkia ostaessa erityisesti ?
Eikö löytyisi helpompaa tapaa lopettaa itteään?
No onkse nyt niinhuono sitte että pitää tyhjennystorveen hirttonarua sovittaa ;D ;D Monet ajavat noilla mainitsemillasi suesaitti vehkeillä vielä useita kymmeniä hehtaareja syksyssä.
-
Oon aatellu hankkia kyseisen koneen, onko hyvä kone ? mistä hajoo ekana.. mitä paikkoja kannattaa tutkia ostaessa erityisesti ?
Eikö löytyisi helpompaa tapaa lopettaa itteään?
http://www.nettikone.com/sampo-rosenlew/500/1101561
Onkohan tuo ollut tuolla silloin kun kuolinpesä perustettiin, vai onko joku pesän jäsen ajanut sen sinne (pesun jälkeen) syksyllä? ???
-
Just. Eli Taavetti rouni on ihan pelle kun ei osta uutta tai uuden karheeta tusanoo?
Eli heti vaan idea----> (http://www.sott.net/image/image/s3/71383/full/khan20110627151156750.jpg)
Kuules DB, osta *****uttas ja kehu ens syksynä miten hyvin toimi ja paljonko sait puitua enemän ku naapurin kleissoni-mies... ;D
-
Oon aatellu hankkia kyseisen koneen, onko hyvä kone ? mistä hajoo ekana.. mitä paikkoja kannattaa tutkia ostaessa erityisesti ?
Kyseles nuffieldmasterilta :)
-
(http://i150.photobucket.com/albums/s110/ht1890/Sampo.jpg)
Kerronko lisää??? >:(
-
(http://i150.photobucket.com/albums/s110/ht1890/Sampo.jpg)
Kerronko lisää??? >:(
;D ;D Eiköhän mielipide selviä! ::)
-
Kyllä noilla vielä ajelee. Jos ei sitä ajoo olihan sen (tussunon määriä). Kevyt ja näppärän kokoinen.
-
Vähäsen korjauksia silloin tällöi, enimäkseen iän takia, kumit murenee ja laakerit kuivuu. Vakavin oli kai kun laturin korva tai pultti katkes ja se hihna pyörittää vesipumppua, ei keihahtanut. Mitään ei ole jäänyt pellolle sr500, päin vastoin, keritty avitaa muita kun puimurit rikki. viimeset syksyt puitu n.40ha/syksy.
-
Selkeesti mielipiteet koneesta jakautuu ääripäihin ;D eipä siinä mitään, 20 hehtaarin puinteihin ei tosiaan kannata isompaa/kalliimpaa konetta ostaa mut rahtipuinti tulis taas liian kalliiksi. Juuri sellasta perus näppärää mukavaa HYTILLISTÄ konetta olenkin hakemassa
-
(http://i150.photobucket.com/albums/s110/ht1890/Sampo.jpg)
Kerronko lisää??? >:(
;D ;D Eiköhän mielipide selviä! ::)
Tuo lienee erikoismalli karheelta puintin?? Tai sitten se on erikoismalli, erityisen huono jopa sampoksi??
-
Puintikoneisto roikkuu rautojen varassa. Katso että kumipuslat on terveet. Kolakulettimen ketjut kunnossa ts. Kiristysvaraa piisaa. Jos terä pitää järjetöntä kolkatusta pyydä alennusta ts. Kaksoisnivel kulunut ja väljä. Kohlinten puulaakerit syytä tarkistaa. Välystä ei saisi olla paria milliä enempää. Kysy onko rättinivel vaihettu. Ei sun tarttekkaan tietää mikä se on.?.. kurkkaa vaihdelaatikkoon tarkista öljyt. Jos kermanväriset katsele jotain muuta konetta. Jos hyvät, ja jos ostat koneen, syytä vaihtaa joka vuosi. Tarkistappa vielä kiinnitykset puintikoneiston ripustusraudoista että eivät ole ratkenneet. Moottori kolmisylinterinen valmet, tarkista onko vedet ja öljyt sekaisin. Kytkin ei saa olka liian jäykkä tai muuttaa ääntä polinta poljettaessa. Vieläpä voisit vilkaista rajaisruuvin laakeroinnin ja yläkulman peltien kunnon.
Jos kone selviää puhtain paperein tarkastuksesta osta pois. Tuolla pui helposti n. 50-60 ha vuodessa. Ei enempää, voi tulla narukauppaan muuten ostotarpeita...
-
Mites se 580 olis? Ovat tietysti hiukan kalliipia mutta hiukan parannettu painos. Kuitenkin vielä kätevän kokoinen pikku tilalle.
-
Eikös 500/580n pahin ongelma ole moottorin jatkeena oleva akseli jonka laakeroinnin+muut kilkkeet 3 lekainen 'takoo' pilalle?
Mun kaverilla on 580,pui varmaan 50-60 hehtaaria vuodessa mutta aika lailla tekee ennakoivia remontteja.Eli,peukalo ei parane olla keskellä kämmentä...
-
Juu aivan joo 580 no se on kans iha jees kait ehkä , mut onko siinä ny niin paljo eroo tohon 500 verrattuna hintaa vähä enemmä
-
Juu onhan se kolme mukinen vähän semmonen noitarumpu pulistin.
-
Miksi puimakonneessa kolmemukinen on kirosana ja Acgo yhtiö hehkuttaa kolmoskonetta trattoreissaan?
-
Eikös 500/580n pahin ongelma ole moottorin jatkeena oleva akseli jonka laakeroinnin+muut kilkkeet 3 lekainen 'takoo' pilalle?
Mun kaverilla on 580,pui varmaan 50-60 hehtaaria vuodessa mutta aika lailla tekee ennakoivia remontteja.Eli,peukalo ei parane olla keskellä kämmentä...
Niin sillä akselillahan on puhallin joka pyörii aina. Se voi kuulemma hajota, ei lähes 20 vuoteen hajonnu, kun variaattorin laakeri ja joku pienempi laakeri, ehkä hihnoja. Viime vuosinaan kietoi kolakuljettimen yläpäähän toiselle puolelle kauran olkea. Ei koskaan selvinnyt miksi.
-
Miksi puimakonneessa kolmemukinen on kirosana ja Acgo yhtiö hehkuttaa kolmoskonetta trattoreissaan?
On varmaan vähän eri missä se on kiinni ::) En muista enää täristikö se mitenkään erityisesti puinti kierroksilla?
-
Osta mielummi MF 16. Sama kuin 580 paitsi että siinä on perkinsin moottori.Ei tärise pellit eikä laakerit paskaks,öljyä tosin kuluttaa.Jos vähän viittii niitä perushuoltoja tehdä eikä käytä sitä jyrsimenä niin aika yksinkertainen ja huoleton puimuri.Kaks laakeria ja muutama remmi vaihdettu 12 vuoden aikana. - Ja ens vuonna vuonna varmaan kaikki hajoaa ja *****ilee :)
-
Btw 580 jäi syksyllä joutavaksi.. ;)
-
Jos jollain on 500:een hyttiä jouten, niin täällä oisi tarve. Pärjää toki, mutta oishan se enemmän kuin tuhat jänistä semmonen... Näille 20 ha aloille...
Yhen 30 ha pui syksyyn vaikka sivu JF:llä ;)
Eihän tuo kolmonen tärise työkierroksilla, mutta tyhjäkäynnillä kyllä ja sitä on vältettävä...
-
Mulla on ollut puitavaa 30-40ha ja urakoitsija on hoitanut sen parina viime vuonna ns. putkeen kun on sattunut tuulinen yö puintipäivän jatkoksi. Lasku on ollut sen kokoinen ettei tulisi mieleenkään ryhtyä taikinoimaan tuollaisen helv.. ..puimu.. peltiläjän kanssa.
-
Mulla on ollut puitavaa 30-40ha ja urakoitsija on hoitanut sen parina viime vuonna ns. putkeen kun on sattunut tuulinen yö puintipäivän jatkoksi. Lasku on ollut sen kokoinen ettei tulisi mieleenkään ryhtyä taikinoimaan tuollaisen helv.. ..puimu.. peltiläjän kanssa.
Niin, no, jos peruspuimuritaksa on satkun ha, sillä sinun puintialalla ostaa 2-4 viissatasta sampoa syksyyn...
-
Niiin on . Se on vaan jos ei jaksa koneiden kanssa temuta , se on toinen asia. Ja jos sattuu paska syksy niin voi olla urakoitsijatkin kortilla.. ::)
-
Kyllähän se on totta että kolmoskone täristää helkutisti. Aikoinaan kun Volvo BM puimakoneet oli suosittuja,niiden Perkissien käyntiääntä oikein kuunteli mielellään,varsinkin kun viljaa siirrettiin pellolta 502.lla. Voi tana,mikä ero siinä oli.
-
Kyllähän se on totta että kolmoskone täristää helkutisti. Aikoinaan kun Volvo BM puimakoneet oli suosittuja,niiden Perkissien käyntiääntä oikein kuunteli mielellään,varsinkin kun viljaa siirrettiin pellolta 502.lla. Voi tana,mikä ero siinä oli.
Kolmosen ääni ei tosiaan ole mikään korvia hivelevä, mutta kolmonen ei tarvitse tasapaino akselia kuten nelonen, eikä värinänvaimenninta kuten kutonen.
-
Mulla on ollut puitavaa 30-40ha ja urakoitsija on hoitanut sen parina viime vuonna ns. putkeen kun on sattunut tuulinen yö puintipäivän jatkoksi. Lasku on ollut sen kokoinen ettei tulisi mieleenkään ryhtyä taikinoimaan tuollaisen helv.. ..puimu.. peltiläjän kanssa.
Niin, no, jos peruspuimuritaksa on satkun ha, sillä sinun puintialalla ostaa 2-4 viissatasta sampoa syksyyn...
Urakoitsija ajaa kohtuullisella tuntitaksalla ja olen pyrkinyt pitämään huolen ettei tarvitse kaivella nenää vaan saa puida tauotta. Viime vuosina työsaavutus on ollut 1,7-1,8ha/h ja hehtaarikustannus lähempänä viittäkymppiä kuin satasta ALV 0%
-
Mulla on ollut puitavaa 30-40ha ja urakoitsija on hoitanut sen parina viime vuonna ns. putkeen kun on sattunut tuulinen yö puintipäivän jatkoksi. Lasku on ollut sen kokoinen ettei tulisi mieleenkään ryhtyä taikinoimaan tuollaisen helv.. ..puimu.. peltiläjän kanssa.
Oho 40ha päivässä? Joko sato on huono tai käytössäsi on kohtuullinen kuivaus kalusto. Jota tuskin ihan kaikilla on käytössä :o
-
Rimuli syö kevyesti 40 päivässä jos homma toimii ja henki haisee.
-
Eikös 500/580n pahin ongelma ole moottorin jatkeena oleva akseli jonka laakeroinnin+muut kilkkeet 3 lekainen 'takoo' pilalle?
Mun kaverilla on 580,pui varmaan 50-60 hehtaaria vuodessa mutta aika lailla tekee ennakoivia remontteja.Eli,peukalo ei parane olla keskellä kämmentä...
no, se on justiinsa se rättinivel heti siinä moottorin päässä ennen puhallinta. Meillä puitiin menestyksekkäästi pienin remontein joka vuosi 45-70 ha 580 sampolla. Nyt pinta-ala hieman lisääntyi ja laitettiin pikkuisen isompi puimuri. En näe mitään syytä miksi ei voisi vanhaa sampoa ostaa. Pui puhdasta viljaa jos säätää oikein. Yläseulan ohjearvot on todellakin viitteellisiä... seulaväli niin pienelle, että ei tule olenpätkää. Ajonopeus n. 4-4,5 km/h niin hyvä tulee. Nopeuskilpailut täytyy suorittaa jonkin muun merkkisillä... Ainniin, rypsiä se ei kovin mielellään syö. Eikä juolasta. Tai syö se rypsin, mutta pöytä huiskii suurimman osan takas peltoon, karseet puintitappiot.
-
Rimuli syö kevyesti 40 päivässä jos homma toimii ja henki haisee.
Heh yteen aikaan oli yhellä aikansa suurtilalla hemuli niminen heppa. Sielläkin juotiin vähintään 40pulloo päivässä ;D ;D
-
Mulla on ollut puitavaa 30-40ha ja urakoitsija on hoitanut sen parina viime vuonna ns. putkeen kun on sattunut tuulinen yö puintipäivän jatkoksi. Lasku on ollut sen kokoinen ettei tulisi mieleenkään ryhtyä taikinoimaan tuollaisen helv.. ..puimu.. peltiläjän kanssa.
Oho 40ha päivässä? Joko sato on huono tai käytössäsi on kohtuullinen kuivaus kalusto. Jota tuskin ihan kaikilla on käytössä :o
Päivässä ja yössä, eikä kuivaamisesta murehdita.
-
Mulla on ollut puitavaa 30-40ha ja urakoitsija on hoitanut sen parina viime vuonna ns. putkeen kun on sattunut tuulinen yö puintipäivän jatkoksi. Lasku on ollut sen kokoinen ettei tulisi mieleenkään ryhtyä taikinoimaan tuollaisen helv.. ..puimu.. peltiläjän kanssa.
Oho 40ha päivässä? Joko sato on huono tai käytössäsi on kohtuullinen kuivaus kalusto. Jota tuskin ihan kaikilla on käytössä :o
Päivässä ja yössä, eikä kuvaamisesta murehdita.
selvä se sitte on juu sano ;D ;D ;D
-
Selkeesti mielipiteet koneesta jakautuu ääripäihin ;D eipä siinä mitään, 20 hehtaarin puinteihin ei tosiaan kannata isompaa/kalliimpaa konetta ostaa mut rahtipuinti tulis taas liian kalliiksi. Juuri sellasta perus näppärää mukavaa HYTILLISTÄ konetta olenkin hakemassa
Kaks viissatasta ollut viime vuosiin saakka tällä aukealla, kolmas lähti jo aiemmin kiertoon. Ei noilla vain tahdo olla puintipäiviä ilman remppaa, osta vaikka kuussatanen. Se kolmosen kone hakkaa koneen palasiksi, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Värinänvaimennin vai mikäsentyoli, sen on oltava hyvässä iskussa tai purkaantuu koko puimuri. Punainen vastaava parempi.
Puistattaakin, kun näkee tuttuja noilla töissä ja kun kuulee niitä kokemuksia. Voi toki olla sitä hyvää tuuria, että kone pysyy jostakin syystä läjässä, silloinhan ihan ok. peli. Se luotettavuus on kyllä juurikin ko. konemallissa lie heikointa, mitä kotimainen koneteollisuus on tehnyt... ??:)
-
DF olisi yks varteenotettava luja tappuri. 770-mallia saa jo muutamalla tonnilla ;)
Tai sitten 1080 :)
-
Koneellahan on ikää jo kolmekymmentä vuotta, eli kovasti yksilöitä ne on. Ihan hyvin voi löytää jostain pikku karjatilan koneen jolla on suojaviljat puitu... tai sitten joltain jopparilta loppuun ajettu romu. Ja kaikkee siittä välistä ;D
Se on sanottava porilaisen eduksi, että varaosia niihin on saanut käytännössä ihan mitä vaan parissa päivässä porista. Koitappa samaa jonkun 30v massikan kanssa keskosta...sut nauretaan pihalle sieltä ;D
-
Koitappa samaa jonkun 30v massikan kanssa keskosta...sut nauretaan pihalle sieltä ;D
Varmasti koska MF-puimurien varaosat on Agrimarketilla... ::)
-
Eikös 500/580n pahin ongelma ole moottorin jatkeena oleva akseli jonka laakeroinnin+muut kilkkeet 3 lekainen 'takoo' pilalle?
No enpä sanois noin. Puimuriyhtymällä oli 84-mallinen viisatanen 15 vuotta ja mitä muistan, niin toinen puhallinsiivikko vaihdettiin, kun oli kulmasta pala pois. Se akselikin oli kerran moottorista irti, kun kampiakselin takapään stefa vaihdettiin. En muista muita murheita sillä osastolla. Sillä sentään puitiin 80-100 ha vuodessa, syksyllä -87 puintitunteja oli 113,5.
-
Miksi puimakonneessa kolmemukinen on kirosana ja Acgo yhtiö hehkuttaa kolmoskonetta trattoreissaan?
Kolmoskonehan tärisee niin, että etu- ja takapää hyppii vuoroon ylös-alas, näkyy selvästi kumityynyillä olevan koneen pysähtyessä, puimurin työkierroksilla ei haittaa. Traktorissa jäykkä kiinnitys runkoon hävittää tärinän riittävän pieneksi. Itse asiassa vailla tasapainotuskoneistoa oleva nelonen tärisee pahemmin määrätyillä kierrosnopeuksilla.
-
]no, se on justiinsa se rättinivel heti siinä moottorin päässä ennen puhallinta. Meillä puitiin menestyksekkäästi pienin remontein joka vuosi 45-70 ha 580 sampolla. Nyt pinta-ala hieman lisääntyi ja laitettiin pikkuisen isompi puimuri. En näe mitään syytä miksi ei voisi vanhaa sampoa ostaa. Pui puhdasta viljaa jos säätää oikein. Yläseulan ohjearvot on todellakin viitteellisiä... seulaväli niin pienelle, että ei tule olenpätkää. Ajonopeus n. 4-4,5 km/h niin hyvä tulee. Nopeuskilpailut täytyy suorittaa jonkin muun merkkisillä...
Kakstahosta ohraa puitiin usein 6 km/h, niin usein, että kaatokelan maksiminopeutta nostettiin. Tais tulla käyttävälle akselille 13-piikkinen ketjupyörä 10-piikkisen tilalle.
Heittokuljettimen takapäästä kannattaa katkaista ne keskimmäiset kaventimet pois, ne meinaan ohjaa puolet viljavirrasta ruumenseulan keskikaistalle, joka oli vähän enemmän kuin kolmannes koko leveydestä. Joka tapauksesta poistolla oli selvä vaikutus. Olivat kuulemma norjalaisten vaatimus, joten pois vaan, jollei vakituiseen reilussa sivurinteessä ajeta.
-
Kun täällä on näitä viissatasia niiin paljon remontoineita tietoviisaita, niin kertokaapa mikä on laakerityyppi, joka on tuossa kierukassa joka siirtää viljan koneistolta säiliöön, se pysty putki? Siittä alapäästä on luaker sökö.
Jos kerta niiin paljon on näitä sepittämään joutunut, niin onkait tällaisen laakerin malli jäänyt muistiin?
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
-
Kun täällä on näitä viissatasia niiin paljon remontoineita tietoviisaita, niin kertokaapa mikä on laakerityyppi, joka on tuossa kierukassa joka siirtää viljan koneistolta säiliöön, se pysty putki? Siittä alapäästä on luaker sökö.
Jos kerta niiin paljon on näitä sepittämään joutunut, niin onkait tällaisen laakerin malli jäänyt muistiin?
En ole niin paljon sepittämään joutunut, että olis jäänyt muistiin, mutta lienee YET 205 tai YET 206 (http://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Laakerit/Laakeriyksik%C3%B6t/115/Y-Laakeri+SKF+YET+Ep%C3%A4keskolukitus+kapea+napa/459?offset=15).
-
Tämmönenkö laakeri? http://www.youtube.com/watch?v=guTSrF7J6Y0&feature=related
Juttua Peltilootasta:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=37653.msg631433
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
Sulla on ollut liian kuivaa syksysin sitte...
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
Sulla on ollut liian kuivaa syksysin sitte...
Hydrossa tarvii jarruja muutenkaan.
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
Sulla on ollut liian kuivaa syksysin sitte...
Hydrossa tarvii jarruja muutenkaan.
No sen verran mitä 680:llä kosteissa oloissa tuli joskus puitua niin jarrut oli ainoa ohjausväline ;D 2000 sarjalaisissa onkin sitten jo eri meininki....
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
Sulla on ollut liian kuivaa syksysin sitte...
Hydrossa tarvii jarruja muutenkaan.
No sen verran mitä 680:llä kosteissa oloissa tuli joskus puitua niin jarrut oli ainoa ohjausväline ;D 2000 sarjalaisissa onkin sitten jo eri meininki....
Niin joo, se kapea taka-akseli niissä olosuhteissa pitää ainakin vasemman käden hereillä :P
-
M-F 186/187 moitittiin aikoinaan liian leveästä taka-akselista,no aika oli sellainen että luultiin kottikärrynpyörillä pärjättäven takana. Taitaa tuo olla perua Thermaenius ajoilta,sitä Volvo BM.n esi-isää nosti terve mies takaa niin että pyörät oli ilmassa.
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
Kyllä se vaan on 100 kertaa nopeampaa veivata kuivissakin oloissa 500 jarrulla ympäri kuin ruveta keppi sulkeisiin sen synkronoimattoman vaihteiston kanssa.
-
Kiitos vaan, on tullut jonnin verran suorilla hampailla laitettua vaihdetta pesään,milloin ylös-tai alaspäin.
-
Kyllä se vaan on 100 kertaa nopeampaa veivata kuivissakin oloissa 500 jarrulla ympäri kuin ruveta keppi sulkeisiin sen synkronoimattoman vaihteiston kanssa.
Tämä riippuu täysin vaihdekepin sijainnista ja liikeradasta. Vaihtaminen ei millään tavalla ole vaikeaa, jos puimurin pysäyttää siinä vaiheessa kun vaihde siirretään toiselle välitykselle. Jos kytkin ei irrota täysin, on vaihtaminen vaikeaa, luonnollisesti.
Esimerkiksi Claas Dominatorien vaihdekeppikanki ylhäällä sivulla käy lapaluihin; lisäksi kääntäminen laiston päässä vaatii 40 m leveyden, eikä jarrut auta todellakaan, kun se takapuntti ei vaan luisu ympäri. Eli Claasin mekaanisella vaihteistolla kääntely käykin työstä; Sampo ehkä sittenkin kevyempi - ja nopeampi ohjaus, eikä tarvitse veivata veivata veivata......
-SS-
-
Kyllä jos rasvaprässi pysyy kädessä, niin 500 peltiheikin ongelmat on ihan muualla kuin laakereissa. Vaihdelaatikon hampaat on todennäköisesti kuluneet ja aiheuttaa erään 6 kolo ruuvin irtoamisen. jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. kyseisellä konstilla jaruupalat menee syksyssään. Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
jarrulla jos on veivattu ympäri laistin päässä, niin saattaa etuakseli kaivata tinaamista. Ihan ensimmäisistä Sampoista lähtien ne on varustettu kääntyvillä takapyörillä! Ei ole vielä tarvinnut jarrupolkimia irroittaa toisistaan.
Kyllä se vaan on 100 kertaa nopeampaa veivata kuivissakin oloissa 500 jarrulla ympäri kuin ruveta keppi sulkeisiin sen synkronoimattoman vaihteiston kanssa.
Sen pellon kun jakaa palstoihin joita sitten pui samalla periaatteella kuin esim. sarka-auroilla kynnettäessä ei tarvitse runtata niitä vaihteita sen paremmin kuin survoa ohjausjarrujakaan.
-
Kyllä se vaan on 100 kertaa nopeampaa veivata kuivissakin oloissa 500 jarrulla ympäri kuin ruveta keppi sulkeisiin sen synkronoimattoman vaihteiston kanssa.
Tämä riippuu täysin vaihdekepin sijainnista ja liikeradasta. Vaihtaminen ei millään tavalla ole vaikeaa, jos puimurin pysäyttää siinä vaiheessa kun vaihde siirretään toiselle välitykselle. Jos kytkin ei irrota täysin, on vaihtaminen vaikeaa, luonnollisesti.
Esimerkiksi Claas Dominatorien vaihdekeppikanki ylhäällä sivulla käy lapaluihin; lisäksi kääntäminen laiston päässä vaatii 40 m leveyden, eikä jarrut auta todellakaan, kun se takapuntti ei vaan luisu ympäri. Eli Claasin mekaanisella vaihteistolla kääntely käykin työstä; Sampo ehkä sittenkin kevyempi - ja nopeampi ohjaus, eikä tarvitse veivata veivata veivata......
-SS-
500 riittää 5 laistia että voi heittää ympäri pysähtymättä jarrulla käänöstä tehostaen!
-
Esimerkiksi Claas Dominatorien vaihdekeppikanki ylhäällä sivulla käy lapaluihin; lisäksi kääntäminen laiston päässä vaatii 40 m leveyden, -SS-
500 riittää 5 laistia että voi heittää ympäri pysähtymättä jarrulla käänöstä tehostaen!
No ei Claassi sen enempää tarvi... ::)
-
Terä kannattaa rasvata joka tankillisella tai voi kayttövipu katketa terä latista.
500:ssa on teränkäytön päässä yksi "terä" teroittamatta...eli ruodon kiinnityksessä vino rauta jota ei ole terätty- terä kannattaa irroittaa ja teroittaa se pelti. Muutoin se pelti sulloo koko ajan teränkäyttöön vihreetä...ja sitä saa repiä jatkuvasti kun kuormittaa teränkäyttöä.
-
Esimerkiksi Claas Dominatorien vaihdekeppikanki ylhäällä sivulla käy lapaluihin; lisäksi kääntäminen laiston päässä vaatii 40 m leveyden, -SS-
500 riittää 5 laistia että voi heittää ympäri pysähtymättä jarrulla käänöstä tehostaen!
No ei Claassi sen enempää tarvi... ::)
SS muistelee jotain vanhempaa laassia, uudemmat jo ketterämpiä.
-
Hieno nähdä että on ainakin asiaa saatu tähän ketjuun paljon :D
-
(http://i150.photobucket.com/albums/s110/ht1890/Sampo.jpg)
Kerronko lisää??? >:(
Mua kyllä kiinnostais, luulisin, että miten se nuin päin on kiertyny :-\
-
Tuolta käyttöpuolen päädystä (vasen ajosuunnassa) murtui yksi niistä lapojen ohjainvarsista ( n. 10 cm pitkä), tarttui kelan kannatinaisaan ja sitä myöten seis. Päätylaipassa säteittäisesti olevat puurimat poikki. Veto kelalle jatkui keskiakselia pitkin toiseen päätyyn. Tulos nähtävissä...
Tämä oli niitä pienemmän pään harmeja tuon vempeleen kanssa. Onneksi tuo muutti ulkomaille (Lemille).
-
(http://i150.photobucket.com/albums/s110/ht1890/Sampo.jpg)
Kerronko lisää??? >:(
Mua kyllä kiinnostais, luulisin, että miten se nuin päin on kiertyny :-\
tuo on kuulema lakorypsin puinti malli! ;D
-
(http://i150.photobucket.com/albums/s110/ht1890/Sampo.jpg)
Kerronko lisää??? >:(
Mua kyllä kiinnostais, luulisin, että miten se nuin päin on kiertyny :-\
tuo on kuulema lakorypsin puinti malli! ;D
Mä kuvasin joskus kännykän kameralla pöytää puidessa. Jostain syystä ei oikein "ymmärtänyt" pyörivää lakokelaa ja kuvista tuli ihan tuon näköisiä. ;D
-
saisko tärinää vaimennettua tyhjäkäyntiä suurentamalla?
-
saisko tärinää vaimennettua tyhjäkäyntiä suurentamalla?
Muistelisin sen olevan ainakin jossain sampon moottorissa jopa 1300. Oikein muistin 310 BL kone 1300r/min. Jossain aikaisemmassa viestissä moitin kolmosen ääntä, tänään kuuntelin ja pakko oli kokeilla uutta 3 pyttystä Valtraa, kävi hienosti! Kauenpaa kuuntelin, käynnistyksessä kuuli, että kolmonen on. Käyntiääni muuten oli jotain nelosen kuutosen väliltä. Kaasuun vastasi hitaasti, ehkä päästöjen takia?
-
Nyt on kyseinen kone sitten hankittuna..kaikki ok tähän asti hyvät remmit on ja laakereissa ei väljiä ole.
-
Nyt on kyseinen kone sitten hankittuna..kaikki ok tähän asti hyvät remmit on ja laakereissa ei väljiä ole.
Niibhän ne yleensä on OK, vielä kesäkuussa.
-
Nyt on kyseinen kone sitten hankittuna..kaikki ok tähän asti hyvät remmit on ja laakereissa ei väljiä ole.
Otan osaa. Ei silti, hyvällä tuurilla voi mennäkin syksyn tai kaks pienellä vaivalla. Mut joskus aikanaan tulee varmaan varis ja terva mieleen...
-
Onko 500:ssa ollu aikanaa lisävaruste tuo puintikelan nopeuden muunnin kun konedatan mukaan on hihnapyörää
vaihtamalla mutta mun konees on säätöpyörä ja variaattori
-
Onko 500:ssa ollu aikanaa lisävaruste tuo puintikelan nopeuden muunnin kun konedatan mukaan on hihnapyörää
vaihtamalla mutta mun konees on säätöpyörä ja variaattori
Ei.
-
Pitääkö koneen omat ohjeeliset säädöt kauralla hyvin paikkaansa ??
-
Pitääkö koneen omat ohjeeliset säädöt kauralla hyvin paikkaansa ??
Iso Isän Olkihattu ja Himmeli........... ;D
-
Pitää. Säädä kuitenkin ilma täysille, ja se heitää todenäköisesti yli jos tulee puhdasta tankiin. Kato onko ne raudat missa varsi on kiinni varstasillassa suoria vai vääntyneet ylös.
-
Kannattaako 500:ssa pitää kauralla 12 vai 16mm siämenseulaa?
-
Kannattaako 500:ssa pitää kauralla 12 vai 16mm siämenseulaa?
Se vähän riippuu kaurasta ja ajonopeudesta yms. Kokeilemalla selvinnee. Ei enää muista.
-
16 mm seula kaikille viljoille ja reilusti ilmaa, niin saa pitää vauhtiakin.
-
Nonii eka satsi peltirämistimellä ajettu kauraa kasaan ei mitään suurempia ongelmia ainakaa vielä säiliöön tulevan viljan laatu on
vähän roskainen eli 10-15cm olkee jonnin verran kannataisko puintiväliä suurentaa hieman tällähetkellä on edessä 12mm
kelan kierrokset n. 1000 ja terälaitteeseen en oo tyytyväinen sulloo putua molempiin reunoihin.. 4500/5000kg/ha on
aika paksua laihoa tuolle hyvä kun jaksaa juuri mennä kakkosella.
-
Nonii eka satsi peltirämistimellä ajettu kauraa kasaan ei mitään suurempia ongelmia ainakaa vielä säiliöön tulevan viljan laatu on
vähän roskainen eli 10-15cm olkee jonnin verran kannataisko puintiväliä suurentaa hieman tällähetkellä on edessä 12mm
kelan kierrokset n. 1000 ja terälaitteeseen en oo tyytyväinen sulloo putua molempiin reunoihin.. 4500/5000kg/ha on
aika paksua laihoa tuolle hyvä kun jaksaa juuri mennä kakkosella.
Terälaitteen toimintaa voi edistää viljanjakajien säädöllä. Sisäjakajat melko keskelle päin, ja mahdollisimman lähelle kaatokelaa. Olen jopa vasemmalle puolelle juuri ennen teränkäytön laattajohteita, taitellut pultin alle noin 6 mm ruostumattomasta tangosta värisevän ohjurin, joka ohjaa terälle tulevan massan pois siitä laatan kohdasta. Oikealle puolelle voi niitata kauemmas ulottuvan suojapellin. Alkuperäisessä on vain noin tuuman kanttaus sisäänpäin.
Puintiväli takareunassa olisi siis 6 mm, eli liian pieni, kuiva kaura irtoaa röyhystä todella isollakin puintivälilllä. Kelan kierrokset sopivat. Sulje yläseulaa sekä jatketta millin verran, jos ilma on jo suurella; yllättävän hyvin menee vilja pienemmästäkin raosta läpi, kunhan ilmaa on.
Kuiva kauranolki on vähän inhottavaa, menee helposti pätkiksi, ei Claaskaan sille imuunni ole,
-SS-
-
no eiköhän noilla neuvoilla korjaannu kiitoksia tuhannesti 8)
-
500nen tuntui tie ajossa niiaavan vasemmalta onko se ihan normaalia liittyiskö jotenkin vetokehiin
-
haoo 680 pui mut tulee tai voiko hytist ei voi enää piänentää sit täytyy varrtsiltaa vaui
-
ja melkein vastaan kai jostAIN KIÄRRETtää ku stulee sAAanaa ruatoines samit
-
nii et ku hytist puintiväli lo niie
-
Onkohan toi Agraaari ihan täydellä järell :D
-
Onkohan toi Agraaari ihan täydellä järell :D
Kukapa täällä olis? ;D
-
Onkohan toi Agraaari ihan täydellä järell :D
Kukapa täällä olis? ;D
Ainakaan Sampomiehet..
-
Onkohan toi Agraaari ihan täydellä järell :D
Ilta tainnut hiukka venähtää. Eli ohran vihneet silmäs 8)
-
Onkohan toi Agraaari ihan täydellä järell :D
Ilta tainnut hiukka venähtää. Eli ohran vihneet silmäs 8)
Taitaa olla ihan muut ohratuotteet kuin vihneet ongelman ytimenä.
-
Nonii eka satsi peltirämistimellä ajettu kauraa kasaan ei mitään suurempia ongelmia ainakaa vielä säiliöön tulevan viljan laatu on
vähän roskainen eli 10-15cm olkee jonnin verran kannataisko puintiväliä suurentaa hieman tällähetkellä on edessä 12mm
kelan kierrokset n. 1000 ja terälaitteeseen en oo tyytyväinen sulloo putua molempiin reunoihin.. 4500/5000kg/ha on
aika paksua laihoa tuolle hyvä kun jaksaa juuri mennä kakkosella.
Terälaitteen toimintaa voi edistää viljanjakajien säädöllä. Sisäjakajat melko keskelle päin, ja mahdollisimman lähelle kaatokelaa. Olen jopa vasemmalle puolelle juuri ennen teränkäytön laattajohteita, taitellut pultin alle noin 6 mm ruostumattomasta tangosta värisevän ohjurin, joka ohjaa terälle tulevan massan pois siitä laatan kohdasta. Oikealle puolelle voi niitata kauemmas ulottuvan suojapellin. Alkuperäisessä on vain noin tuuman kanttaus sisäänpäin.
-SS-
Terän käytön päässä sitä tukkimista vähentää sekin kun rälläkällä teräät sen ekan "lapun". Eli peltilätkän reuna teräväksi joka on terän käytön päässä . En tiedä miksi se on jätetty tylpäksi tehtaalla, tylppä reunaa ahtaa raon täyteen vihreetä...
-
Mitenkäs on että sopiiko 580 mallin hytti avo-500 puimuriin heittämällä vai kuinka on ?? :o
-
Mitenkäs on että sopiiko 580 mallin hytti avo-500 puimuriin heittämällä vai kuinka on ?? :o
Kaatokelan nopeus- ja etäisyyssäädöt täytyy virittää jotenkin. 500 mekaaniset, 580 sähköiset. Muuten vois kuvitella että menee ainakin mittojen puolesta ok.