Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Ojala - 22.03.13 - klo:22:10
-
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/982-talous/118067-tyyppinavetalla-haetaan-saastoja-kuin-talopaketti
Kuinkahan kallis tästä tulee ?
Oulaisten "autotallielementtityyppinavetta omista puista" oli isännälle pettymys, "kalliiksi tuli" :-P
Mun tuli kalliiksi mut , on se aika huva :-) (vaikka paska ei huuhtelemata mene viikkoa)
-
Tuskin ainakaan kalliimpi kuin teikäläisen ylivoimaisesta navetasta.... :-X
-
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/982-talous/118067-tyyppinavetalla-haetaan-saastoja-kuin-talopaketti
Kuinkahan kallis tästä tulee ?
Oulaisten "autotallielementtityyppinavetta omista puista" oli isännälle pettymys, "kalliiksi tuli" :-P
Mun tuli kalliiksi mut , on se aika huva :-) (vaikka paska ei huuhtelemata mene viikkoa)
Jos ei paska mene nappia painamalla,voi pistää ovet kiinni 8) Kukaan jaksa leikkiä niin yksinkertaisen asian kuin lieteen kans :o
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
-
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/982-talous/118067-tyyppinavetalla-haetaan-saastoja-kuin-talopaketti
Kuinkahan kallis tästä tulee ?
Oulaisten "autotallielementtityyppinavetta omista puista" oli isännälle pettymys, "kalliiksi tuli" :-P
Mun tuli kalliiksi mut , on se aika huva :-) (vaikka paska ei huuhtelemata mene viikkoa)
Hanki lehmille virusripuli niin johan kulkee...(hah, tää oli huano)
Meillä oli ekoina kuukausina samoja ongelmia. Ja edelleenkin on pidettävä järki kutterin käytössä, sitä jos käyttää ylenmäärin niin kuiluissa ja pumpussa huomaa. Yks mikä saattaa teilläkin vaikuttaa on navetan täyttöaste, eli onko siellä normaalia enempi hiehoja tai muita "jäykemmän paskan tuottajia". Ja kylmät säät vaikuttanevat myös paskaa jäykistävästi.
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Tätä olen monasti itsekin ihmetellyt,mut pitäähän Pro:nkin miesten päästä tukirahoista osallisiksi..
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Pitää paikkansa kun puhutaan ropokopeista, mutta asemallisen hallien ja jatko-osien + infransuunnittelu vaatii jotain muutakin.
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Pitää paikkansa kun puhutaan ropokopeista, mutta asemallisen hallien ja jatko-osien + infransuunnittelu vaatii jotain muutakin.
Onhan noita pilvin pimein samanlaisia navetoita. Vaikkapa visiirinavetta, kaksi tai kolme riviä. Kehiä lisätty kunkin tarpeiden mukaan, perusratkaisut ovat samoja. Lannan poisto avokourulla tai matalilla tai syvillä kuiluilla. Suurimmat erot löytyvät sitten perustuksista. Ja tukisummathan ovat ennalta päätettyjä.
-
Yksi mikä tekee homman näyttämään kalliilta on että kaikki rakenetaan kerralla! Tehdään 60-120 lehmän navetta, apekeskus, säilörehusiilot, apevarastot ynm. ja ihmetellään että maksoipa pirusti!
Ennen tehtiin navetta rehut mitkä ei sopineet siiloon paalattiin/tehtiin aumaan, ape tehtiin taivas alla ja niin pois päin!
-
Joo eihän siis navetta rakennuksena maksa kuin 3000-5000 euroa / elukka. Navetan sinkkiputket ja sähkölaitteet maksavat 1000-3000 euroa ja muut rakennukset ja rakennelmat + pihat samaten. Meillä navetta osui antamani haitarin keskivaiheille ja nuo kaksi muutä lukua lähemmäs yläpäätä kun tehtiin tosiaan komponenttivarasto, laakasiilot, vasikkalat, erilliset sosiaalitilat ja betoninen lietesäiliö. Ja navetassa saman verran tekniikkaa kuin Ojalalla konsanaan (ja kanssa lietteen kanssa vähän ongelmaa/turhaa työtä tällä hetkellä) :)
-
maito ja me lehdessä oli juttua rakentamisesta. Hinta haitariksi esitettiin 11000-18000€/lehmä paikka. 6000-8000€/lehmäpaikka päästään kun lasketaan vain varsinaisen lehmäpihaton kustannukset.
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Lopputulos olis varmaan kustannusten kannalta tosi hyvä jos kilpailutus unohdetaan..
Kerroppas millaset ne kaks vaihtoehtoa sitten olis?
-
Joo eihän siis navetta rakennuksena maksa kuin 3000-5000 euroa / elukka. Navetan sinkkiputket ja sähkölaitteet maksavat 1000-3000 euroa ja muut rakennukset ja rakennelmat + pihat samaten. Meillä navetta osui antamani haitarin keskivaiheille ja nuo kaksi muutä lukua lähemmäs yläpäätä kun tehtiin tosiaan komponenttivarasto, laakasiilot, vasikkalat, erilliset sosiaalitilat ja betoninen lietesäiliö. Ja navetassa saman verran tekniikkaa kuin Ojalalla konsanaan (ja kanssa lietteen kanssa vähän ongelmaa/turhaa työtä tällä hetkellä) :)
Lietekuiluista: Onko patoluukut ? Entä kuilun pohjan kallistus ? Lannan kuiva-aineen on tarkoitus kellua nesteen päällä, joten kuilun syvemmän pään tulisi olla alkupäässä, jotta neste ei karkaa pohjalta.
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Pitää paikkansa kun puhutaan ropokopeista, mutta asemallisen hallien ja jatko-osien + infransuunnittelu vaatii jotain muutakin.
Vuoden aikana sivubisneksien myötä lähes parikymmentä robokoppia tullut kierrettyä. Pari niistä semmoisia toteutukseltaan, jotka voisin itselleni apinoida vielä hieman tilavampana ja yksinkertaisempana. Suomalaisen navettarakentamisen perisynti on tehdä navetta liian kalliilla ratkaisuilla ja kustannuksia karsitaan sitten esimerkiksi tinkimällä tilasta. Käytävät tehdään minimimitoilla jne. eikä järkevää laajennusvaraa oteta huomioon.
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Lopputulos olis varmaan kustannusten kannalta tosi hyvä jos kilpailutus unohdetaan..
Kerroppas millaset ne kaks vaihtoehtoa sitten olis?
Ehkä "standardinavettoja" voisi olla 6-8.
Kilpailutus tietysti tehtäisiin, mutta jos piirrustukset olisivat vakioituja niin tarjouskilpailu olisi selvempää. Rakennusmateriaalit ja työtarpeet tiedettäisiin 1%:n tarkkuudella jo aloitusvaiheessa, samoin aikataulut yms. Rakennusfirmat voisivat ilmoittaa vaikkapa MaasTullissa "päivän tarjouksen stradardinavetta ykkösen rakentamisesta" ja kaikki tietäisivät mistä puhutaan.
Ja joo.. Erilaiset maapohjat vaativat erilaiset suunnitelmat ja blaa blaa.. Tietysti tuollaisen standardinavetta kasattaisiin määrämittaisille perustuksille joka olisi varmaan oman kilpailutuksen arvoinen homma...
Mä vaan luulen että nykynavetoissa on sellainen 1000-2000 €/lehmäpaikka ylihintaa tällaisen "isäntäkohtaisen yksilöinnin" vuoksi, mutta navettojen toiminnassa tätä rahaeroa ei huomaa mitenkään :) Paitsi että kallis voi toimia huonommin kuin halpa :)
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Lopputulos olis varmaan kustannusten kannalta tosi hyvä jos kilpailutus unohdetaan..
Kerroppas millaset ne kaks vaihtoehtoa sitten olis?
Ehkä "standardinavettoja" voisi olla 6-8.
Kilpailutus tietysti tehtäisiin, mutta jos piirrustukset olisivat vakioituja niin tarjouskilpailu olisi selvempää. Rakennusmateriaalit ja työtarpeet tiedettäisiin 1%:n tarkkuudella jo aloitusvaiheessa, samoin aikataulut yms. Rakennusfirmat voisivat ilmoittaa vaikkapa MaasTullissa "päivän tarjouksen stradardinavetta ykkösen rakentamisesta" ja kaikki tietäisivät mistä puhutaan.
Ja joo.. Erilaiset maapohjat vaativat erilaiset suunnitelmat ja blaa blaa.. Tietysti tuollaisen standardinavetta kasattaisiin määrämittaisille perustuksille joka olisi varmaan oman kilpailutuksen arvoinen homma...
Mä vaan luulen että nykynavetoissa on sellainen 1000-2000 €/lehmäpaikka ylihintaa tällaisen "isäntäkohtaisen yksilöinnin" vuoksi, mutta navettojen toiminnassa tätä rahaeroa ei huomaa mitenkään :) Paitsi että kallis voi toimia huonommin kuin halpa :)
Standardi navettahan voidaan toimittaa periaatteella että tilaaja vastaa maanvaihtotöistä!
-
Oikeasti on todella hölmöä suunnitella jokainen navetta erikseen ;D
Olisi kaksi vaihtoehtoa kuten rintamamiestaloissa, ja niihin saisi sitten ennaltapäätetyn tuen. Kaikki luparuljanssit ja kilpailutukset voitaisiin unohtaa 8)
Ja turha selittää että "on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita", on varmaan juu, mutta oikeasti...
Lopputulos olis varmaan kustannusten kannalta tosi hyvä jos kilpailutus unohdetaan..
Kerroppas millaset ne kaks vaihtoehtoa sitten olis?
Ehkä "standardinavettoja" voisi olla 6-8.
Kilpailutus tietysti tehtäisiin, mutta jos piirrustukset olisivat vakioituja niin tarjouskilpailu olisi selvempää. Rakennusmateriaalit ja työtarpeet tiedettäisiin 1%:n tarkkuudella jo aloitusvaiheessa, samoin aikataulut yms. Rakennusfirmat voisivat ilmoittaa vaikkapa MaasTullissa "päivän tarjouksen stradardinavetta ykkösen rakentamisesta" ja kaikki tietäisivät mistä puhutaan.
Ja joo.. Erilaiset maapohjat vaativat erilaiset suunnitelmat ja blaa blaa.. Tietysti tuollaisen standardinavetta kasattaisiin määrämittaisille perustuksille joka olisi varmaan oman kilpailutuksen arvoinen homma...
Mä vaan luulen että nykynavetoissa on sellainen 1000-2000 €/lehmäpaikka ylihintaa tällaisen "isäntäkohtaisen yksilöinnin" vuoksi, mutta navettojen toiminnassa tätä rahaeroa ei huomaa mitenkään :) Paitsi että kallis voi toimia huonommin kuin halpa :)
Standardi navettahan voidaan toimittaa periaatteella että tilaaja vastaa maanvaihtotöistä!
Esim. Pääasia on että pohja on sitten sellainen että navetan toimittaja saa sen navetan siihen toimitettua ::)
-
sehän ois helppo kun murske/täyttö paksuudet ja muut pohjien tarpeet ois sopimuspapereissa ja navetan toimitus alkais vasta kun toimittava taho ois tarkastanut pohjat..
mutta moni isäntä ois sitä mieltä et liian kallista ja haluaisi sit itse YRITTÄÄ tehdä halvemmalla..
-
Täysin samaa mieltä perätuupparin kanssa ne karsina hässäkät on jo niin moneen kertaan eri isännät miettineet että perustoimivat ratkaisut on rakentajilla tiedossa.
Näitä navetoita kun on tullut kierreltyä niin yllättävän moni on sitä mieltä että isännän on itse navetta suunniteltava.
-
Onhan näitä "tyyppinavetoita" pystytetty, roboraa, apilaa yms. Keskimäärin ovat kai olleet vähän kallimpia kuin halvimmat vastaavat ilman "valmiita suunnitemia" tehdyt?
Lietekuiluista: Onko patoluukut ? Entä kuilun pohjan kallistus ? Lannan kuiva-aineen on tarkoitus kellua nesteen päällä, joten kuilun syvemmän pään tulisi olla alkupäässä, jotta neste ei karkaa pohjalta.
Avokäytävät virtsan erottelulla, päässä metrin leveä, pari metriä syvä kokoojakuilu josta 400mm 10m pitkä putki 1,5m halkaisijan kokoojakaivoon. Ongelmana on että putki tukkii 1-2 pvä välein pumpatessa koska raapat ehtivät pudottaa samoihin kohtiin aika isot kiinteät kasat (varsinkin nyt kun mukana on hiehoja) jotka kierrätettäessä tukkivat sen 400mm putken. Itse olisin pistänyt 800mm putken mutta pumpputoimittaja oli sitä mieltä että siitä olisi ollut vain ongelmia... Ajateltiin pistää kierrätykselle ajatus parin tunnin välein ja kokeillaan korjaako se ongelman ilman että mikään pääsee jäätymään talvella. Jos ei, pitää keksiä joku paakkuja rikkova rakenne kuiluun ennen putken päätä. Eikä se yleensä puolta tuontia enempää aiheuta vaivaa / tyhjennys, mutta saisi tippua 5 minuuttiin.
-
valmiita ja toimivia ratkaisuja on suunnittelijoilla hyllyt täynnä. vaan rahahan se syy on miksi ne ei sieltä liiku vaan tehdään "uusia" suunnitteluja.
estääkö mikään isäntiä myymästä valmiita suunnitelmia?
-
valmiita ja toimivia ratkaisuja on suunnittelijoilla hyllyt täynnä. vaan rahahan se syy on miksi ne ei sieltä liiku vaan tehdään "uusia" suunnitteluja.
estääkö mikään isäntiä myymästä valmiita suunnitelmia?
AutoCadillä "räätälöidään" pari tuntia valmista pohjaa ja laskutetaan uudesta suunitelmasta ??? Voisiko oikeasti olla noin ??? ;D
-
Onhan näitä "tyyppinavetoita" pystytetty, roboraa, apilaa yms. Keskimäärin ovat kai olleet vähän kallimpia kuin halvimmat vastaavat ilman "valmiita suunnitemia" tehdyt?
Lietekuiluista: Onko patoluukut ? Entä kuilun pohjan kallistus ? Lannan kuiva-aineen on tarkoitus kellua nesteen päällä, joten kuilun syvemmän pään tulisi olla alkupäässä, jotta neste ei karkaa pohjalta.
Avokäytävät virtsan erottelulla, päässä metrin leveä, pari metriä syvä kokoojakuilu josta 400mm 10m pitkä putki 1,5m halkaisijan kokoojakaivoon. Ongelmana on että putki tukkii 1-2 pvä välein pumpatessa koska raapat ehtivät pudottaa samoihin kohtiin aika isot kiinteät kasat (varsinkin nyt kun mukana on hiehoja) jotka kierrätettäessä tukkivat sen 400mm putken. Itse olisin pistänyt 800mm putken mutta pumpputoimittaja oli sitä mieltä että siitä olisi ollut vain ongelmia... Ajateltiin pistää kierrätykselle ajatus parin tunnin välein ja kokeillaan korjaako se ongelman ilman että mikään pääsee jäätymään talvella. Jos ei, pitää keksiä joku paakkuja rikkova rakenne kuiluun ennen putken päätä. Eikä se yleensä puolta tuontia enempää aiheuta vaivaa / tyhjennys, mutta saisi tippua 5 minuuttiin.
Kierrättämisella siis yritetään huuhtoa kokoojakuilua tyhjäksi. Materiaalilla ei näyttäisi olevan aikaa ja edes mahdollisuutta muuttua lietteeksi ilman kierrättämistä. Jep jep.. se suunnittelu.
-
mites tuossa toimis "leikkaava"ritilä siin kokoojakuilun pääl?
-
valmiita ja toimivia ratkaisuja on suunnittelijoilla hyllyt täynnä. vaan rahahan se syy on miksi ne ei sieltä liiku vaan tehdään "uusia" suunnitteluja.
estääkö mikään isäntiä myymästä valmiita suunnitelmia?
AutoCadillä "räätälöidään" pari tuntia valmista pohjaa ja laskutetaan uudesta suunitelmasta ??? Voisiko oikeasti olla noin ??? ;D
Oikeastaan se on noin! Mulla kävi NHK keskuksen robora kirja lainassa vähän aikaa sitten. Sieltä löytyi kaikki yleisimmät pohjaratkaisut ja siitä kirjasta isäntä sai valita mieleisensä lisävarusteet navettaan!
-
Saksassa ja tanskassa oon käyny kattomassa asema a robottipihatoita. Kyllä siellä on se touhu vaan selkeetä. Navetat on järestään 3+3 tai 2+2 rivisiä. 8 vms:sin paikka oli 4+4 rivinen ja 7 lelyn paikka 4+3 rivinen. Ja kaikissa levee ruokintapöytä keskellä, aperuokinta ja kaikissa verhoseinät. Noita kun on käyny kattomassa niin sitä monasti ihmetelly täällä kotimaassa että miksi se navetta pitää tehdä niin vaikeesti? Visiiriruokintaa en oo vielä suomen lisäks missään nähny, ehkä siihenkin on syynsä :D
-
Saksassa ja tanskassa oon käyny kattomassa asema a robottipihatoita. Kyllä siellä on se touhu vaan selkeetä. Navetat on järestään 3+3 tai 2+2 rivisiä. 8 vms:sin paikka oli 4+4 rivinen ja 7 lelyn paikka 4+3 rivinen. Ja kaikissa levee ruokintapöytä keskellä, aperuokinta ja kaikissa verhoseinät. Noita kun on käyny kattomassa niin sitä monasti ihmetelly täällä kotimaassa että miksi se navetta pitää tehdä niin vaikeesti? Visiiriruokintaa en oo vielä suomen lisäks missään nähny, ehkä siihenkin on syynsä :D
Ensimmäinen monimutkaistaja on isäntää itte. Kaikki_eläimet_saman_katon_alle ja jo laulaa cad kompromisseja.
-
valmiita ja toimivia ratkaisuja on suunnittelijoilla hyllyt täynnä. vaan rahahan se syy on miksi ne ei sieltä liiku vaan tehdään "uusia" suunnitteluja.
estääkö mikään isäntiä myymästä valmiita suunnitelmia?
AutoCadillä "räätälöidään" pari tuntia valmista pohjaa ja laskutetaan uudesta suunitelmasta ??? Voisiko oikeasti olla noin ??? ;D
Oikeastaan se on noin! Mulla kävi NHK keskuksen robora kirja lainassa vähän aikaa sitten. Sieltä löytyi kaikki yleisimmät pohjaratkaisut ja siitä kirjasta isäntä sai valita mieleisensä lisävarusteet navettaan!
Kosmeettisesta "räätälöinnistä" maksetaan äkkiä x-kymmentä tuhatta viivästymisinä ja satunnaisina kuluina :o :o ::) ::) Samoin jotain anoppivainaan istutuksia suojellaan jotta tuotantopihan infra saadaan muuttumaan mahdottomaksi :o :o
-
Saksassa ja tanskassa oon käyny kattomassa asema a robottipihatoita. Kyllä siellä on se touhu vaan selkeetä. Navetat on järestään 3+3 tai 2+2 rivisiä. 8 vms:sin paikka oli 4+4 rivinen ja 7 lelyn paikka 4+3 rivinen. Ja kaikissa levee ruokintapöytä keskellä, aperuokinta ja kaikissa verhoseinät. Noita kun on käyny kattomassa niin sitä monasti ihmetelly täällä kotimaassa että miksi se navetta pitää tehdä niin vaikeesti? Visiiriruokintaa en oo vielä suomen lisäks missään nähny, ehkä siihenkin on syynsä :D
Ensimmäinen monimutkaistaja on isäntää itte. Kaikki_eläimet_saman_katon_alle ja jo laulaa cad kompromisseja.
Turha automatiikka on toinen monimutkistaja.
1 robon tai sitä pienemmässä pihatossa en laittais eläimiä useampaan rakennukseen.
-
Tuo Antti-X:n metrin kouru 400:een putkeen ei tule toimimaan millään. Kuka sullekin on tollasta sanonut? Olisit vaan laittanu sen 800putken ja siihen vielä 350 korkee kynnys jompaan kumpaan päähän. Olis toiminu. Voit yrittää korjata tilanteen laittamalla patokynnyksen kuilun päähän puoli metriä ennen putken suuta mutta onko lietteen tasoa varaa nostaa 20 senttiä? Sitten se meinaan alkas toimiin kun se kynnys rikkos sen tulevan tavaran ennen putkeen ahtautumista. Sen kynnyksen voi tehdä myös rosterista tai haponkestävästä koska sinne paskan sekaan on hankala valaa mitään. pokkauta semmonen A-mallinen sentin kourua kapeempi ja korkeus mitta putken alapinta+min.20cm. Niin ja laipat joka reunaan että saa kunnolla kiinni rst-kansiruuveilla. Väliin kumimattoo tiivisteeksi niin ettei varmasti vuoda (pulttia tarpeeksi tiheään, koko ei niin tärkee.)
-
Tuo Antti-X:n metrin kouru 400:een putkeen ei tule toimimaan millään. Kuka sullekin on tollasta sanonut? Olisit vaan laittanu sen 800putken ja siihen vielä 350 korkee kynnys jompaan kumpaan päähän. Olis toiminu. Voit yrittää korjata tilanteen laittamalla patokynnyksen kuilun päähän puoli metriä ennen putken suuta mutta onko lietteen tasoa varaa nostaa 20 senttiä? Sitten se meinaan alkas toimiin kun se kynnys rikkos sen tulevan tavaran ennen putkeen ahtautumista. Sen kynnyksen voi tehdä myös rosterista tai haponkestävästä koska sinne paskan sekaan on hankala valaa mitään. pokkauta semmonen A-mallinen sentin kourua kapeempi ja korkeus mitta putken alapinta+min.20cm. Niin ja laipat joka reunaan että saa kunnolla kiinni rst-kansiruuveilla. Väliin kumimattoo tiivisteeksi niin ettei varmasti vuoda (pulttia tarpeeksi tiheään, koko ei niin tärkee.)
Kynnys sentään löytyy about tuon verran (eli putki on reilu 30cm pohjasta) eikä paska muualle takerru kuin tuohon putkeen, ja mitään radikaalia ei varmaan tehdä ennen kuin hiehojen määrä tippuu normaaliin 5-10% nykyisestä 40% luokasta ja sitä ajastettua kierrätystä on kokeiltu. Tämä maahanmuuttajataustainen myyjä on kyllä tosi sympaattinen ja yhteistyökykyinen kaveri, mutta tällä kertaa oli pihalla kuin lumiukko. Kaverin ehdotus ja toteutus pumppauksesta ja paluunestosta lietesäiliön reunan yli on sentään aika fiksu. Jos putki tämän ilmausaukon jälkeen jäätyy, liete lentää ilmausaukosta lietesäiliöön sen sijaan että se lentäisi jossain muualla olevasta aukosta ties minne.
Sen verran selittelyä tähän kohtaan että en tosiaan tiennyt lietteestä yhtään mitään ennen kuin alettiin rakentaa navettaa, ja tietoa tuntui saavan aika huonosti vaikka eri suunnilta sitä etsin. Varsinkin jos ajatellaan avokouruja toimivalla virtsanerotuksella ja siitä suoraan lietteeksi. Ja sitten yhtäkkiä oli jo vähän kiire. :)
jälkikäteen ajatellen olisin joko tehnyt
1: kuten Heinzbaun rakennekuvissa alunperin oli, päädyssä kokoojana putki joka päättyy pari metriä syvään, 5x5m varastoivaan pumppaamoon. Tämä pumppaamo oli kuitenkin piirretty paikalla valetuksi betonilaatikoksi 20cm seinämällä, joka olisi tullut aika kalliiksi eikä soveltunut suunnitelmaan olla valamatta mitään kovin työlästä paikanpäällä muotittamalla.
2: jatkanut paksusta valuharkosta tehtyä kokoojakuilua 5-10 metriä pidemmäksi ja tehnyt navetan ohi menevälle osalle betonista kannen, ja päätyyn vaan pari kaivorengasta pumppaussyvennykseksi. Valuharkkoseinä toimii samalla näppärästi päätyseinän anturana, joten tod. näk. olisin päätynyt tähän vaihtoehtoon.
Ja edelleen molempiin vaihtoehtoihin kierrätyksen 160mm putkella joka tuli onneksi tehtyä.
-
Tuo Antti-X:n metrin kouru 400:een putkeen ei tule toimimaan millään. Kuka sullekin on tollasta sanonut? Olisit vaan laittanu sen 800putken ja siihen vielä 350 korkee kynnys jompaan kumpaan päähän. Olis toiminu. Voit yrittää korjata tilanteen laittamalla patokynnyksen kuilun päähän puoli metriä ennen putken suuta mutta onko lietteen tasoa varaa nostaa 20 senttiä? Sitten se meinaan alkas toimiin kun se kynnys rikkos sen tulevan tavaran ennen putkeen ahtautumista. Sen kynnyksen voi tehdä myös rosterista tai haponkestävästä koska sinne paskan sekaan on hankala valaa mitään. pokkauta semmonen A-mallinen sentin kourua kapeempi ja korkeus mitta putken alapinta+min.20cm. Niin ja laipat joka reunaan että saa kunnolla kiinni rst-kansiruuveilla. Väliin kumimattoo tiivisteeksi niin ettei varmasti vuoda (pulttia tarpeeksi tiheään, koko ei niin tärkee.)
Kynnys sentään löytyy about tuon verran (eli putki on reilu 30cm pohjasta) eikä paska muualle takerru kuin tuohon putkeen, ja mitään radikaalia ei varmaan tehdä ennen kuin hiehojen määrä tippuu normaaliin 5-10% nykyisestä 40% luokasta ja sitä ajastettua kierrätystä on kokeiltu.
Tuossa vaan jää sulla se "oikean" pudotuskynnyksen sekoitusvaikutus pois.
-
Tuossa vaan jää sulla se "oikean" pudotuskynnyksen sekoitusvaikutus pois.
Raappa tiputtaa sontaa parhaimmillaan yli 1,5m kuilun pohjalle mutta ei tunnu vaikuttavan oikein millään lailla. Mutta tällä mennään, voisi sitä paljon suurempiakin ongelmia olla :)
-
Raappa tiputtaa sontaa parhaimmillaan yli 1,5m kuilun pohjalle mutta ei tunnu vaikuttavan oikein millään lailla. Mutta tällä mennään, voisi sitä paljon suurempiakin ongelmia olla :)
Ei sekoitu, kun pohja ei ole ammeen mallinen. Sellaiseen halfpipepohjaan putoava sontaklimppi sekaantuu kuilussa jo olevaan tavaraan, kun pohjan kouru ohjaa putoamisvoimaa mutkan kautta vastakkaiselle seinämälle.
-
Aika tyytyväinen saapi olla omaan ratkaisuun. 13 vuotta sitten kun tehtiin matalat kourut raapalla, n.1.7 m syvä poikkikouru ihan ilman mitään pyöristyksiä, 20 cm pato ja kokoojakaivo. Ei ole kierrätystä eikä mitään alkuvaikeuksiakaan ollu, tosin oli todella sateisen kesän jälkeen kuilussa reilusti vettä aloittaessa. Muutaman kerran on pumppaus jäänyt kesken, kun on pumpusta puhti loppunut kankeuden takia, mutta sitten on vaan odoteltu uutta tavaraa kuiluun ja uus pumppaus. Sinne on altaasen menny kaikki. Ainoa juttu mikä sattuu kerran talveen kovimmilla pakkasilla, on se, että kuilu tulee ääriään myöden täyteen, ja sitten jäätyy putket pumppukopilla, kun alapuhallin vetääkin navettailman sijaan ovenraosta pakkasesta kylmää. 2 päivän sulatus ja taas menee.
Tuo pumppauksen kesken jääminen johtui siitä, että nuorkarjan väki veti rehua törkeesti ritilöille, 40 cm korkea vanerikaista pultattiin ruokintapöydän alaesteeksi, ja sen koommin ei ole ongelmia ollut.
-
Onneks on avokourut, turve ja kuivalantala :P
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Mullipaksalla n.20m pitkät, n. 2,5m leveät ja 1m syvät. Kynnystä yksi harkko eli 20cm? Pudotusta kokoojaan n. 70cm. Toimii kohtuullisen hyvin.
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Kysymyksesi taitaa koskea kiinteää patoa. Homma pelittää patoluukulla, joka voi olla ylös asti. Kaikki sikalat tehdään imulannalla (=iso proppu kourun pohjassa - nykäistään ylös kun alkaa täyttyä) tai patoluukuilla. Patoluukkukuvio yskii ainoastaan alussa, jos kourua aletaan käyttää kuivana rakentamisen jälkeen. Olen nähnyt ylös asti tehdyn patoluukun navetassakin. Toimii. Tuo on kuin iso piipunpelti pystyasennossa. Ehkä kannattaa käydä jossain katsomassa tai sit kylmästi alkaa soveltamaan.
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Kysymyksesi taitaa koskea kiinteää patoa. Homma pelittää patoluukulla, joka voi olla ylös asti. Kaikki sikalat tehdään imulannalla (=iso proppu kourun pohjassa - nykäistään ylös kun alkaa täyttyä) tai patoluukuilla. Patoluukkukuvio yskii ainoastaan alussa, jos kourua aletaan käyttää kuivana rakentamisen jälkeen. Olen nähnyt ylös asti tehdyn patoluukun navetassakin. Toimii. Tuo on kuin iso piipunpelti pystyasennossa. Ehkä kannattaa käydä jossain katsomassa tai sit kylmästi alkaa soveltamaan.
Paskoissa on eroa, kuten viineissä ;D Sian ja ihmisen kakka painuu pohjalle, lehmänkakka nousee pinnalle. Siksi se mikä toimii hyvin sikalassa on luultavimmin huonoin vaihtoehto navettaan.
Mutta tuo kynnys jonka korkeudesta aina väitellään.. Miksi kynnyksestä ei voisi tehdä säädettävää ihan jokaisessa tapauksessa. Joku rosteriluukku rosterikehyksissä ja 2-toiminen sylinteri muuttelemassa asentoa tarpeen mukaan ??? Vahvaa pitäisi tietysti tehdä
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Kysymyksesi taitaa koskea kiinteää patoa. Homma pelittää patoluukulla, joka voi olla ylös asti. Kaikki sikalat tehdään imulannalla (=iso proppu kourun pohjassa - nykäistään ylös kun alkaa täyttyä) tai patoluukuilla. Patoluukkukuvio yskii ainoastaan alussa, jos kourua aletaan käyttää kuivana rakentamisen jälkeen. Olen nähnyt ylös asti tehdyn patoluukun navetassakin. Toimii. Tuo on kuin iso piipunpelti pystyasennossa. Ehkä kannattaa käydä jossain katsomassa tai sit kylmästi alkaa soveltamaan.
Paskoissa on eroa, kuten viineissä ;D Sian ja ihmisen kakka painuu pohjalle, lehmänkakka nousee pinnalle. Siksi se mikä toimii hyvin sikalassa on luultavimmin huonoin vaihtoehto navettaan.
Mutta tuo kynnys jonka korkeudesta aina väitellään.. Miksi kynnyksestä ei voisi tehdä säädettävää ihan jokaisessa tapauksessa. Joku rosteriluukku rosterikehyksissä ja 2-toiminen sylinteri muuttelemassa asentoa tarpeen mukaan ??? Vahvaa pitäisi tietysti tehdä
minun kikkareet kelluu, onko minussa jotain vikaa?? :D
-
Luultavimmin ? Khömn, en uskaltaisi puhua aiheesta, ellen olisi ollut sen itsensä kanssa niin paljon tekemisissä. Myös lehmujen.
Mut antaa sit olla.
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Kysymyksesi taitaa koskea kiinteää patoa. Homma pelittää patoluukulla, joka voi olla ylös asti. Kaikki sikalat tehdään imulannalla (=iso proppu kourun pohjassa - nykäistään ylös kun alkaa täyttyä) tai patoluukuilla. Patoluukkukuvio yskii ainoastaan alussa, jos kourua aletaan käyttää kuivana rakentamisen jälkeen. Olen nähnyt ylös asti tehdyn patoluukun navetassakin. Toimii. Tuo on kuin iso piipunpelti pystyasennossa. Ehkä kannattaa käydä jossain katsomassa tai sit kylmästi alkaa soveltamaan.
Paskoissa on eroa, kuten viineissä ;D Sian ja ihmisen kakka painuu pohjalle, lehmänkakka nousee pinnalle. Siksi se mikä toimii hyvin sikalassa on luultavimmin huonoin vaihtoehto navettaan.
Mutta tuo kynnys jonka korkeudesta aina väitellään.. Miksi kynnyksestä ei voisi tehdä säädettävää ihan jokaisessa tapauksessa. Joku rosteriluukku rosterikehyksissä ja 2-toiminen sylinteri muuttelemassa asentoa tarpeen mukaan ??? Vahvaa pitäisi tietysti tehdä
minun kikkareet kelluu, onko minussa jotain vikaa?? :D
Hahaaaa..... emäntäs syöttää sulla pelkkää heinäää. :P
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Kysymyksesi taitaa koskea kiinteää patoa. Homma pelittää patoluukulla, joka voi olla ylös asti. Kaikki sikalat tehdään imulannalla (=iso proppu kourun pohjassa - nykäistään ylös kun alkaa täyttyä) tai patoluukuilla. Patoluukkukuvio yskii ainoastaan alussa, jos kourua aletaan käyttää kuivana rakentamisen jälkeen. Olen nähnyt ylös asti tehdyn patoluukun navetassakin. Toimii. Tuo on kuin iso piipunpelti pystyasennossa. Ehkä kannattaa käydä jossain katsomassa tai sit kylmästi alkaa soveltamaan.
Paskoissa on eroa, kuten viineissä ;D Sian ja ihmisen kakka painuu pohjalle, lehmänkakka nousee pinnalle. Siksi se mikä toimii hyvin sikalassa on luultavimmin huonoin vaihtoehto navettaan.
Mutta tuo kynnys jonka korkeudesta aina väitellään.. Miksi kynnyksestä ei voisi tehdä säädettävää ihan jokaisessa tapauksessa. Joku rosteriluukku rosterikehyksissä ja 2-toiminen sylinteri muuttelemassa asentoa tarpeen mukaan ??? Vahvaa pitäisi tietysti tehdä
minun kikkareet kelluu, onko minussa jotain vikaa?? :D
Oho! Laita ne kattilaan viikoksi. Jos vielä kelluvat niin sitten on ihme :D
-
Kysytäämpä täällä kun asiantuntijat on nyt paikalla.
Kuinka korkean padon uskaltaa tehdä 1m syvään, 2,5m leveään kuiluun?
Kuilujen pituudet n. 13m ja 8m
Tällä hetkellä kuilut ovat kapeat parsinavetan kuilut. Padot n. 20-25cm korkeat. Ensikesänä kuitenkin tarkoitus tehdä ylempänä mainitun kokoiset. Pitempi kuilu tällä hetkellä n. 12m pitkä ja hiehonpaskalla menee helposti tukkoon :(
Huuhtelusysteemi tarkoitus tehdä kanssa.
Onko 45cm korkea pato jo liian korkea?
Mullipaksalla n.20m pitkät, n. 2,5m leveät ja 1m syvät. Kynnystä yksi harkko eli 20cm? Pudotusta kokoojaan n. 70cm. Toimii kohtuullisen hyvin.
Kohtuullisen hyvin? Tarkennatko?
Miten usein joutuu laskemaan vettä taikka kierrättämään paskaa?
-
Kierrättäminen loppui kun taloon tuli tarkkuussilppuri -99 tai jossain niillä nurkilla. Osan ajasta paska poistuu painovoimalla, osan ajasta pumppaamalla. Talvella pumpun kanssa touhuilu kehtuuttaa niin kourun päihin alkaa kertyä kuivempaa tavaraa, varsinkin niissä kouruissa joissa ritilää on kourun päähän asti. Toisissa kouruissa kouru jatkuu lattian alle 1-2m ja ne toimivat paremmin. Tukosta on irroitettu painepesurilla pari kertaa vuodessa ja se on riittänyt. Juomapisteitä on pyritty sijoittamaan niin että eläimet huolehtivat itse kastelusta.