Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 21.01.13 - klo:10:04
-
Onkos Agron raadilla kokemusta näistä kahdesta kasvuajaltaan Anniinaa ym. vähän myöhäisemmästä lajikkeesta?
Kumpi mahtaa käytännön viljelyssä olla satoisampi? Entä laatu & viljelyvarmuus?
-
Onkos Agron raadilla kokemusta näistä kahdesta kasvuajaltaan Anniinaa ym. vähän myöhäisemmästä lajikkeesta?
Kumpi mahtaa käytännön viljelyssä olla satoisampi? Entä laatu & viljelyvarmuus?
Mä en jaksa tuota bjarnea enää kehua kun kaupalla bjarnen siemenen myyntipuheet perustui jo viime talvena mun kasvustoihin ;D Kato se mun kansikuva...
-
Onkos Agron raadilla kokemusta näistä kahdesta kasvuajaltaan Anniinaa ym. vähän myöhäisemmästä lajikkeesta?
Kumpi mahtaa käytännön viljelyssä olla satoisampi? Entä laatu & viljelyvarmuus?
Kylmiksellä taisi olla kokemuksia näistä????
-
Kruunu on ihan täyttä paskaa. Ei tule jyviä, eikä valkuaista, ainakaan näillä nykyisillä lannoitusrajoilla. Kruunu on päätyypin kevätvehnä ja minun mielestäni tuohon kategoriaan pitäisi löytyä parempiakin lajikkeita.
Jos pitää näistä kahdesta valita, niin sitten Bjarne. On ainakin valkuaista. Savikoilla hiukan hyytymistä poutavuonna, mutta ei liene ongelma Pohjanmaalla.
Mun mielipide.
-
Silloin vuostuhannen vaihteessa kun vielä viljelin vehnää oli vaihdos Tjalvesta Kruunuun iso pettymys. Olkia kyllä tuli, mutta puijakin kävi monta kertaa konttaamassa puimurin perässä kun komeasta vehnästä säiliö täyttyi hitaasti. Lisäksi suojaviljana tukahdutti heinän altaan totaalisesti.
-
Silloin vuostuhannen vaihteessa kun vielä viljelin vehnää oli vaihdos Tjalvesta Kruunuun iso pettymys. Olkia kyllä tuli, mutta puijakin kävi monta kertaa konttaamassa puimurin perässä kun komeasta vehnästä säiliö täyttyi hitaasti. Lisäksi suojaviljana tukahdutti heinän altaan totaalisesti.
Tähkäsääskivuosina on hyvin yleistä että kyrvän mittanen patukka on imeskelty tyhjiin kun reeperpaanilla porttikongin suojissa konsanaan. Kasvustoa katsellessa laskee euroja ja kun parturointi alkaa, tuntuu että tavara menee sukkana peltoon puimurin läpi. Vaan ei mene, tähkät tyhjiä. Olkea on ja muuta mut sihen se sitten jääkin.
-
kun komeasta vehnästä säiliö täyttyi hitaasti.
Tällaiset fiilikset minullekin jäi. Mun mielestäni ei ollut sääskituhoistakaan kiinni. Pientä jyvää, josta ei kerry.
-
Demonstrant vai Wellamo?
-
Demonstrant vai Wellamo?
Zebra.
-
Demonstrant vai Wellamo?
Zebra.
Mää en käsitä mikä tossa wellamossa maksaa?????
-
Kotimainen laatu.
-
Kotimainen laatu.
Just............. ;D ;D ;D
-
Demonstrant vai Wellamo?
Zebra.
Ei ollu Zebraa enää, oma TOSSI Trappe ei itänykkään......
-
Silloin vuostuhannen vaihteessa kun vielä viljelin vehnää oli vaihdos Tjalvesta Kruunuun iso pettymys. Olkia kyllä tuli, mutta puijakin kävi monta kertaa konttaamassa puimurin perässä kun komeasta vehnästä säiliö täyttyi hitaasti. Lisäksi suojaviljana tukahdutti heinän altaan totaalisesti.
Tähkäsääskivuosina on hyvin yleistä että kyrvän mittanen patukka on imeskelty tyhjiin kun reeperpaanilla porttikongin suojissa konsanaan. Kasvustoa katsellessa laskee euroja ja kun parturointi alkaa, tuntuu että tavara menee sukkana peltoon puimurin läpi. Vaan ei mene, tähkät tyhjiä. Olkea on ja muuta mut sihen se sitten jääkin.
Sama juttu oli aikoinaan Mahti-vehnällä, muistaakseni Tjalvesta tuohon siirryttiin. Komea oli laiho, mutta jyviä haettiin eka kierroksella konttaamalla kun ei niitä säiliöön tullut :) Kaverikin ihmetteli ettei oo totta... Sen jälkeen on tehty aina ötökkäruiskutus, eikä samanlaisia pettymyksiä ole tullut, huono sato tulee/tullut huonosta kasvustosta.
Bjarnea kuullut kehuttavan ::)
-
Onko toi tähkäsääskien ruiskutus sellainen, että kertaruiskutus hävittää koko kannan. Kun kaikki tietää mitä se homma on rypsillä, koko ajan saisi olla ruiskuttamassa.
-
Kruunu on ihan täyttä paskaa. Ei tule jyviä, eikä valkuaista, ainakaan näillä nykyisillä lannoitusrajoilla. Kruunu on päätyypin kevätvehnä ja minun mielestäni tuohon kategoriaan pitäisi löytyä parempiakin lajikkeita.
Jos pitää näistä kahdesta valita, niin sitten Bjarne. On ainakin valkuaista. Savikoilla hiukan hyytymistä poutavuonna, mutta ei liene ongelma Pohjanmaalla.
Mun mielipide.
Näin on, ei ole ongelmaa. Bjarne on aivan hyvin pukannut parina viime vuotena. Tanakka olkinen, pysyy hyvin pystyssä. Kärsii laittaa evästä, siementä ja lantaa ja pitääkin laittaa että tulee satoa.
-
Bjarne on semmonen perusvarma vehnä. Ehkä vähän pienijyväinen, jos vertaa Zeebraan. Kun samaan kuormaan laittoi ensin Bjarnea ja sitten Zebraa, näki selvästi miten paljon iso jyväisempää Zebra oli. Korrenvahvistajaa täytyy laittaa vaikka lujakortiseksi ja matalaksi kehutaan.
Kyl siinä naapurit on kyselly mitä lajiketta noin komia vehnä on....... 8)
-
Bjarne on organisella lannoituksella ja hikevillä mailla oikea satotykki. K-Maatalouden koetilallakin 7 tonnin luokkaa.
3. - vyöhykkeelle satoisimmaksi mainitaan.
Itsellä ei oikein kuivilla savitöyräillä toimi.
Laatua ja korkeaa valkuaista tulee Manustakin, se oli aikansa Bjarne.
-SS-
-
Bjarne on organisella lannoituksella ja hikevillä mailla oikea satotykki. K-Maatalouden koetilallakin 7 tonnin luokkaa.
3. - vyöhykkeelle satoisimmaksi mainitaan.
Itsellä ei oikein kuivilla savitöyräillä toimi.
Laatua ja korkeaa valkuaista tulee Manustakin, se oli aikansa Bjarne.
-SS-
Parhaalta lohkolta 7,4t/ha viime vuonna. Keskisato ollu aina yli 5t/ha meidän viljelys. Toimii näillä multavilla mailla paskan kera...
-
Nyt kun tässä topiikissa näkyy olevan kana-keisarien kokoontumisajot ja puhetta vehnästä, kysyä pläjäytän et miten nää teidän undulaatit suhtautuu tohon DON-arvoon?
Jos DONia esiintyy suuremmissa määrin niin meneekö heltat vihreeks ja koivet kohti kattoa? Varsinkin marraskuun jälkeen syötetyissä nisuissa? Puhumattakaan kaurasta jossa DON menee yli 8? Tulooko viikatekukko ja korjaa tuonelan mustaa kylmää satoa?
-
Nyt kun tässä topiikissa näkyy olevan kana-keisarien kokoontumisajot ja puhetta vehnästä, kysyä pläjäytän et miten nää teidän undulaatit suhtautuu tohon DON-arvoon?
Jos DONia esiintyy suuremmissa määrin niin meneekö heltat vihreeks ja koivet kohti kattoa? Varsinkin marraskuun jälkeen syötetyissä nisuissa?
Jostain syystä undulaatit on alkanu hylkiä vehnää, eli ne heittelee sitä maahan tai valkkaa rehukupeista vain tehdasrehun. Syynä saattaa olla toksiinit, mutta varmuutta ei ole. Toinen mahdollinen syy on liian korkea valkuainen tai sitten lintuaineksessa vain on tapahtunut jotain ja niistä on tullu kranttuja.
-
Tuttu juttu. Takavuosina, kun vielä jaksoin ruokkia pikkulintuja, tein niille sekoituksen kaurasta ja auringonkukansiemenistä. No, sitten tuli ensimmäinen talitintti automaatille ja kauhoi puolessa tunnissa kaikki kaurat veke ja poimi ainoastaan ne auringonkukansiemenet seasta. Keltasirkkuparvi huolehti sitten maahan pudonneista jyvistä. Hometoksiineista en tiennyt siinä vaiheessa mitään.
-
Tuttu juttu. Takavuosina, kun vielä jaksoin ruokkia pikkulintuja, tein niille sekoituksen kaurasta ja auringonkukansiemenistä. No, sitten tuli ensimmäinen talitintti automaatille ja kauhoi puolessa tunnissa kaikki kaurat veke ja poimi ainoastaan ne auringonkukansiemenet seasta. Keltasirkkuparvi huolehti sitten maahan pudonneista jyvistä. Hometoksiineista en tiennyt siinä vaiheessa mitään.
Tuollai kyllä käy ihan joka vuosi, kaikki muu kelpaa ennen kauraa.
-
Broiskuhan sinänsä kestää parhaiten näitä eri homeita. Sika esimerkiksi paljon herkempi. Mä en jaksa oikein uskoa että se hylkiminen johtuu vehnän homeista tai valkuaisesta. Se kuitenkin alkoi jo viime talvena...
-
Noista auringonkukan siemenistä tuli mieleeni, että ulkomaisia aurigonkukansiemeniä ostaessa varmistaa hukkakauran saamisen tiluksilleen. Eviran tilastoja kun katselee, niin niitä Romanialaisia, Unkarilaisia ja muualta sieltä suunnalta tulleita eriä on käännytetty juuri hukkiksen takia. Kun tarjoilee vain omaa tuotantoa olevia kauroja, niin eivät linnut valkkaile.
-
Vuosikausiin en oo enää sekottanu siemeniä linnuille. Pahimpia lintulaudalla kävijöitä on militanttitintit. Ne haarniskaan pukeutuneet nirppanokat varistaa kaurat ja vehnät maahan ja poimii auringonkukansiemenet nokkaansa. Nyt oon tehny niin et tarjoilen kahdesta tuutista siemeniä. Kaurat ei tee kauuppaansa ja aakoosiemeniä menee hurjaa vauhtia. Vehnää ei raski syöttää enää, toista oli interventiohinnan aikaan.
-
Onko toi tähkäsääskien ruiskutus sellainen, että kertaruiskutus hävittää koko kannan. Kun kaikki tietää mitä se homma on rypsillä, koko ajan saisi olla ruiskuttamassa.
Aikaväli, jolloin tähkäsääski pääsee vioittamaan, on vehnällä lyhyt, ja kukkiminen yleensä melko yhtaikaista. Siksi kunnon annos pitkävaikutteista ja etenkin kosketusvaikutteista kännämyrkkyä auttaa, oikealla hetkellä ruiskutettuna.
Aiheeseen, Bjarne vai Kruunu, kuuulostaa, että ns. tehoviljelyn lajikkeet on nyt sitten tältä talvelta loppu. Tällöin näiden virkaheittojen lajikkeiden markkinointi näkyy alkavan toden teolla. Kyllä nuo kymppitonnariviljelijät Uudellamaan minuuttisavilla, tai Lounais-Suomen savikoilla, varmaankin pyörittelevät ihmetyksestä silmiään kun 7-tonnari - Bjarnesta tosissaan puhutaan, ja korkeista sakoluvuista. Olisko vielä kaksi tuntia sateen alusta sakoluvut 300 ?
-SS-
-
Demonstrand on vielä aika uusi lajike eikä siitä monellakaan foorumilaisella ole kokemusta. Kokeilin sitä viime kesänä ja ensi kesänä en sitten laitakaan muita.