Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hvinnamo - 18.01.13 - klo:18:33
-
http://www.costella.fi/index.php?id=1345&gclid=COKYrKCn8rQCFeN4cAod4yAA_g
Riippuu varmasti hinnasta ja mulle ainakin tuntematon valmistaja toi Atlantic, vaikka prosuurissa kehutaankin sen olevan liikevaihdoltaan lähes miljardiluokkaa oleva yritys.
Muuten tuollanen sopisi nykyiseen patteriverkostoon helposti.
-
Minusta tuossa on ideaa.Lämpöpumpulla ei paljon lämmitetä alle -25 pakkasessa.Toki sieltä jotakin tulee,nyt on -29 ja panasonik lämmintä puhaltaa.
Muttei se riitä oikein.
Alle -15 astetta kun on,niin muuta lämpöä ei tämä vanha talo tarvitse.
Joten tuo tuote pitää tutkia suhteessa maalämpökaivoon.
-
Tuohan on kannattava vain sillä oletuksella että öljy on halvempaa kuin sähkö/pääsulakkeen vaihto on kallista. Ja öljy vaatii tietty savunpoiston, nuohoukset yms. Tietty jos piippuun liittyy muutakin sillä ei ole niin väliä.
Itse tosin karsastan öljyä ihan periaatteesta, ei se ilmasto vaan ne kaikki veltot idiootit jotka voivat niillä maksamillani öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
-
>öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Ilahduttavaa kuitenkin on luonnonvalinnan toteutuminen
http://www.youtube.com/watch?v=PJZGuEYgyDY
http://www.youtube.com/watch?v=eJEuuJiG-ys&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=kUTlKaliW90
-
>öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Ilahduttavaa kuitenkin on luonnonvalinnan toteutuminen
http://www.youtube.com/watch?v=PJZGuEYgyDY
http://www.youtube.com/watch?v=eJEuuJiG-ys&NR=1
http://www.youtube.com/watch?v=kUTlKaliW90
Tulee mieleen tämä ::) http://www.youtube.com/watch?v=1XiviwQhIe0
-
Tuohan on kannattava vain sillä oletuksella että öljy on halvempaa kuin sähkö/pääsulakkeen vaihto on kallista. Ja öljy vaatii tietty savunpoiston, nuohoukset yms. Tietty jos piippuun liittyy muutakin sillä ei ole niin väliä.
Itse tosin karsastan öljyä ihan periaatteesta, ei se ilmasto vaan ne kaikki veltot idiootit jotka voivat niillä maksamillani öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Onhan öljy nyt tällä hetkellä vähän halvempaa kuin sähkö...lisäksi kun patteriverkosto on jo olemassa. Tuo öljyhän palaisi tuossa käytännössä vain silloin, kun cop-arvo ei enää olisi hyvä, eli -20 astetta ja kylmemmässä. Täytynee kysäistä hinta!
-
Tuohan on kannattava vain sillä oletuksella että öljy on halvempaa kuin sähkö/pääsulakkeen vaihto on kallista. Ja öljy vaatii tietty savunpoiston, nuohoukset yms. Tietty jos piippuun liittyy muutakin sillä ei ole niin väliä.
Itse tosin karsastan öljyä ihan periaatteesta, ei se ilmasto vaan ne kaikki veltot idiootit jotka voivat niillä maksamillani öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Onhan öljy nyt tällä hetkellä vähän halvempaa kuin sähkö...lisäksi kun patteriverkosto on jo olemassa. Tuo öljyhän palaisi tuossa käytännössä vain silloin, kun cop-arvo ei enää olisi hyvä, eli -20 astetta ja kylmemmässä. Täytynee kysäistä hinta!
Vaan jos tuohon saisi vielä avuksi vaikka pienenkin maalämpökierron niin mahtaisiko sitä öljyä tarvita ollenkaan :-\ Eli vaan normaali ilma-vesi lämpöpumppu ja ulkoyksikön kierron kanssa sarjaan pieni maalämpöpiiri :-\
-
Ai juu, mulla oli mielessä tuolle maalämmölle uudenlainen ratkaisu: Tuumainen rosteriputki jonka pää hitsattu tukkoon, painetaan tuo kaivinkoneella maan alle ja jos menee helposti niin jatkoa putkeen ja lisää lykäten :) Lopuksi ohuempi muoviputki tuonne rosteriputken sisälle ja maalämmön paluu siihen, vaipan puolelta sitten maasta lämpöä ottanut neste lämmönvaihtimella sarjaan lämpöpumpun ulkoyksikköön. On paljon paikkoja joissa tuota putkea saisi painettua suoraan alaspäin pienellä voimalla kymmeniä metrejä :)
-
olisko tua porakaivo
-
Jos on toimiva öljylämmityskattila, niin edullisin lämmitysremontti olisi ilmavesilämpöpumpun lisääminen järjestelmään. Vanhan öljykattilan voisi jättää lisä/varajärjestelmäksi. Automaatiokin on jo valmiina, vanha termostaatti.
-
Tuohan on kannattava vain sillä oletuksella että öljy on halvempaa kuin sähkö/pääsulakkeen vaihto on kallista. Ja öljy vaatii tietty savunpoiston, nuohoukset yms. Tietty jos piippuun liittyy muutakin sillä ei ole niin väliä.
Itse tosin karsastan öljyä ihan periaatteesta, ei se ilmasto vaan ne kaikki veltot idiootit jotka voivat niillä maksamillani öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Onhan öljy nyt tällä hetkellä vähän halvempaa kuin sähkö...lisäksi kun patteriverkosto on jo olemassa. Tuo öljyhän palaisi tuossa käytännössä vain silloin, kun cop-arvo ei enää olisi hyvä, eli -20 astetta ja kylmemmässä. Täytynee kysäistä hinta!
Vaan jos tuohon saisi vielä avuksi vaikka pienenkin maalämpökierron niin mahtaisiko sitä öljyä tarvita ollenkaan :-\ Eli vaan normaali ilma-vesi lämpöpumppu ja ulkoyksikön kierron kanssa sarjaan pieni maalämpöpiiri :-\
Rakennusmaailman esittämä idea pistää ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö rossipohjaan antaa maalämpöä ilman putkistoa. Alapohja vaan täytyy olla hyvin eristetty, jottei kierrätetä tupalämpöä edestakaisin.
-
Tuohan on kannattava vain sillä oletuksella että öljy on halvempaa kuin sähkö/pääsulakkeen vaihto on kallista. Ja öljy vaatii tietty savunpoiston, nuohoukset yms. Tietty jos piippuun liittyy muutakin sillä ei ole niin väliä.
Itse tosin karsastan öljyä ihan periaatteesta, ei se ilmasto vaan ne kaikki veltot idiootit jotka voivat niillä maksamillani öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Onhan öljy nyt tällä hetkellä vähän halvempaa kuin sähkö...lisäksi kun patteriverkosto on jo olemassa. Tuo öljyhän palaisi tuossa käytännössä vain silloin, kun cop-arvo ei enää olisi hyvä, eli -20 astetta ja kylmemmässä. Täytynee kysäistä hinta!
Vaan jos tuohon saisi vielä avuksi vaikka pienenkin maalämpökierron niin mahtaisiko sitä öljyä tarvita ollenkaan :-\ Eli vaan normaali ilma-vesi lämpöpumppu ja ulkoyksikön kierron kanssa sarjaan pieni maalämpöpiiri :-\
Rakennusmaailman esittämä idea pistää ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö rossipohjaan antaa maalämpöä ilman putkistoa. Alapohja vaan täytyy olla hyvin eristetty, jottei kierrätetä tupalämpöä edestakaisin.
Mitenhän tossa käy? Eiks ulkoyksikkö tarvii suuren määrän ilmaa ja jos tila on suljettu niin...
-
Ai juu, mulla oli mielessä tuolle maalämmölle uudenlainen ratkaisu: Tuumainen rosteriputki jonka pää hitsattu tukkoon, painetaan tuo kaivinkoneella maan alle ja jos menee helposti niin jatkoa putkeen ja lisää lykäten :) Lopuksi ohuempi muoviputki tuonne rosteriputken sisälle ja maalämmön paluu siihen, vaipan puolelta sitten maasta lämpöä ottanut neste lämmönvaihtimella sarjaan lämpöpumpun ulkoyksikköön. On paljon paikkoja joissa tuota putkea saisi painettua suoraan alaspäin pienellä voimalla kymmeniä metrejä :)
Eipä oikein toimi. nesteet ovat pumpunpäässä saman lämpöiset jos ovat samassa "putkessa meno ja paluu. Eli maakeruun maahan menopuoli viilentää maasta pumpulle menevää lämmennyttä nestettä joten teho ei ole samaa luokkaa kuin lenkissä. Nesteiden lämpötila eron on noin 4 astetta. Jos maasta tulee +4 asteista niin maahan menee 0 asteinen neste. Tuollaiseen pehmeään maahan pistää päivässä 600m putkea piiloon. Joten mielestäni ei maksa vaivaa.http://www.costella.fi/index.php?id=1345&gclid=COKYrKCn8rQCFeN4cAod4yAA_g
Riippuu varmasti hinnasta ja mulle ainakin tuntematon valmistaja toi Atlantic, vaikka prosuurissa kehutaankin sen olevan liikevaihdoltaan lähes miljardiluokkaa oleva yritys.
Muuten tuollanen sopisi nykyiseen patteriverkostoon helposti.
Harkinnan arvoinen varmasti jos öljyn varastointi on seuraavaksi 20v kunnossa.
Muuten kannattaa miettiä muita ratkaisuja.
-
Jos on toimiva öljylämmityskattila, niin edullisin lämmitysremontti olisi ilmavesilämpöpumpun lisääminen järjestelmään. Vanhan öljykattilan voisi jättää lisä/varajärjestelmäksi. Automaatiokin on jo valmiina, vanha termostaatti.
Juu, mutta kun mulla on vanha ja huono hyötysuhteinen kattila, joka tulee kohta kuitenkin tiensä päähän. No, halvin on varmaan kun ostais uuden kattilan ja polttimen, vaikka käytettynä. ;)
-
Jos on toimiva öljylämmityskattila, niin edullisin lämmitysremontti olisi ilmavesilämpöpumpun lisääminen järjestelmään. Vanhan öljykattilan voisi jättää lisä/varajärjestelmäksi. Automaatiokin on jo valmiina, vanha termostaatti.
Juu, mutta kun mulla on vanha ja huono hyötysuhteinen kattila, joka tulee kohta kuitenkin tiensä päähän. No, halvin on varmaan kun ostais uuden kattilan ja polttimen, vaikka käytettynä. ;)
Riippuu missäpäin suomea asuu, mutta jos ilmavesilämpöpumppu hoitaa lämmityksen johonkin 15 pakkasasteeseen asti, niin niiitä öljylämmityspäivíä ei eteisessä suomessa kovin montaa jää jäljelle. Muutaman päivän osalta taas hyötysuhteella ei ole enää sitten kovin suurta merkitystä.
Tuossa on kyllä sitten vielä se ongema että jos talossa on lämmityspatterit (kierto 50 astetta) eikä lattialämmitystä (35 astettetta), niin noiden lämpöpumppujen ja maalämmönkin hyötysuhde jää huonoksi ja kun se on pääasiallinen lämmönlähde sillä on iso merkitys.
Pattereiden kanssa parempi vaihtoehto voisi olla ihan tavallinen ilma-ilma-lämpöpumppu jota voi sitten täydentää olemassaolevalla öljylämmityksellä. Riippuu talon huonejaosta saako tuo ilmalämpöpumpun sisäyksikön jotenkin keskeiselle paikalle josta ilma kiertää lämmittämään koko talon.
-
Tuohan on kannattava vain sillä oletuksella että öljy on halvempaa kuin sähkö/pääsulakkeen vaihto on kallista. Ja öljy vaatii tietty savunpoiston, nuohoukset yms. Tietty jos piippuun liittyy muutakin sillä ei ole niin väliä.
Itse tosin karsastan öljyä ihan periaatteesta, ei se ilmasto vaan ne kaikki veltot idiootit jotka voivat niillä maksamillani öljyrahoilla toteuttaa itseään laskettelemalla aavikolla.
Onhan öljy nyt tällä hetkellä vähän halvempaa kuin sähkö...lisäksi kun patteriverkosto on jo olemassa. Tuo öljyhän palaisi tuossa käytännössä vain silloin, kun cop-arvo ei enää olisi hyvä, eli -20 astetta ja kylmemmässä. Täytynee kysäistä hinta!
Vaan jos tuohon saisi vielä avuksi vaikka pienenkin maalämpökierron niin mahtaisiko sitä öljyä tarvita ollenkaan :-\ Eli vaan normaali ilma-vesi lämpöpumppu ja ulkoyksikön kierron kanssa sarjaan pieni maalämpöpiiri :-\
Rakennusmaailman esittämä idea pistää ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö rossipohjaan antaa maalämpöä ilman putkistoa. Alapohja vaan täytyy olla hyvin eristetty, jottei kierrätetä tupalämpöä edestakaisin.
Mitenhän tossa käy? Eiks ulkoyksikkö tarvii suuren määrän ilmaa ja jos tila on suljettu niin...
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa
Jos minä tekisin uuden talon, niin suunnittelisin kellarin juuri tätä toimintoa varten. Ilmalämpöpumpusta saa laitteistoltaan edullisen lämmitysjärjestelmän. Varajärjestelmänä puu-uuni asuntoon ja mikseipä vielä ''maakellariinkin''.
-
Rakennusmaailman esittämä idea pistää ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö rossipohjaan antaa maalämpöä ilman putkistoa. Alapohja vaan täytyy olla hyvin eristetty, jottei kierrätetä tupalämpöä edestakaisin.
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
-
Vinnamo ei sitten poista tätä ketjua tai langetan Vipukirves-kirouksen yllesi.
Tuo öljy-kombi sopii hyvin niihin kohteisiin, niin, joihin se sopii. Eli vanha öljyvehje risa, patteriverkosto ja sähköt kunnossa mutta alamittaiset.
Ilma-vesiLP:n COP kärsii käyttöveden kuumentamisesta, jolloin käyttövesiosuudesta ei kannata maksaa. Monessa tapauksessa on kustannustehokasta ostaa monobloc-kone jossa eli ulkoyksikkö kompressoreineen ja sisälle pelkkä lämmönvaihdin ja yhdistetään se olemassa olevaan öljy, klapi, tai sähkökattilaan. Täydentävää lämmönlähdettä tarvitaan huippupakkasilla myös lämmityskierron tueksi.
Tähän tarkoituksen soveltuu myös vähäinen maakeruupiiri, se vaan vaatii oikeanlaiset kytkennät, kun tahtoo vuorokautinenkin vaihtelu olla hankalaa manuaaliselle vaihdolle.
Tässä on taatusti reneä puhutteleva ratkaisu:
http://www.lampocenter.com/index.php?option=com_content&view=article&id=131&Itemid=167
Eli helikopterin sijan pihalle tulee toteemipaalu. On tehokas kosteassa ilmassa nollan vaiheilla kun hyödyntää veden jäätymislämmön. Valitettavasti Suomessa lämmitys koetellaan kuivilla tosipakkasilla, jolloin suurempaa ilmamassaa syleilevä propelikone on tehokkaampi. Ruotsissa yhdistävät tuohon pikkuisen maapiirin kupariputkella:
http://www.octopus.tm/
Renen koaksilaalipaalu ei saa pisteitä. Roadman jo selittikin vastavirtalämmönvaihtimen putkistossa. Myös "kaivon" tuottoisuus on ?, koska geotermistä lämpöä ei saada kuten porakaivosta, eikä myöskään auringon lämpöä kuten maakeruupiiristä. Jos on tiedossa kunnollinen pohjaveden virtaus, niin sitten toimii. Suomen vilkkaimmalle pojavesialueelle painettiin 60 metriset teräspaalut paalujuntalla ja sisään normaalit keruuputket. Tuloksia odotellaan.
Ilma-vesilämpöpumpun valinnassa kannattaa kiinittää huomiota nettotehon saantiin pakkasilla, osa koneista on suunniteltu lauhkeampiin oloihin.
Nyt kaikki tekemään muistiinpanoja nykyjärjeslemän toiminnasta kovilla pakkasilla. Se on kullan arvoista tietoa mitoitettaessa vaikkapa IVLP:tä.
-
Jos on toimiva öljylämmityskattila, niin edullisin lämmitysremontti olisi ilmavesilämpöpumpun lisääminen järjestelmään. Vanhan öljykattilan voisi jättää lisä/varajärjestelmäksi. Automaatiokin on jo valmiina, vanha termostaatti.
Juu, mutta kun mulla on vanha ja huono hyötysuhteinen kattila, joka tulee kohta kuitenkin tiensä päähän. No, halvin on varmaan kun ostais uuden kattilan ja polttimen, vaikka käytettynä. ;)
Pattereiden kanssa parempi vaihtoehto voisi olla ihan tavallinen ilma-ilma-lämpöpumppu jota voi sitten täydentää olemassaolevalla öljylämmityksellä. Riippuu talon huonejaosta saako tuo ilmalämpöpumpun sisäyksikön jotenkin keskeiselle paikalle josta ilma kiertää lämmittämään koko talon.
Tollasia ilp:ja löytyy jo 2 kpl ja käytännössä öljyä pidetään päällä vain joulu-helmikuun ajan. Käyttövesi tulee nytkin erillisellä sähkövaraajalla, joten sekään ei ole sinänsä ongelma, tosin se vie jonkun verran ilmeisesti sähköä.
Cosmarille: Enhän mää ny mikkää SASsi (tosimies) ole, joten ketju pysyy puolestani paikoillaan. ;) ;)
-
Vinnamo ei sitten poista tätä ketjua tai langetan Vipukirves-kirouksen yllesi.
Renen koaksilaalipaalu ei saa pisteitä. Roadman jo selittikin vastavirtalämmönvaihtimen putkistossa. Myös "kaivon" tuottoisuus on ?, koska geotermistä lämpöä ei saada kuten porakaivosta, eikä myöskään auringon lämpöä kuten maakeruupiiristä. Jos on tiedossa kunnollinen pohjaveden virtaus, niin sitten toimii. Suomen vilkkaimmalle pojavesialueelle painettiin 60 metriset teräspaalut paalujuntalla ja sisään normaalit keruuputket. Tuloksia odotellaan.
Ilma-vesilämpöpumpun valinnassa kannattaa kiinittää huomiota nettotehon saantiin pakkasilla, osa koneista on suunniteltu lauhkeampiin oloihin.
Nyt kaikki tekemään muistiinpanoja nykyjärjeslemän toiminnasta kovilla pakkasilla. Se on kullan arvoista tietoa mitoitettaessa vaikkapa IVLP:tä.
Viestiketjun poistaminen ilman pätevää syytä on kyllä raukkamainen teko, ehkä nyt Vinnamo ei siihen lähde :)
Jaa ei pisteitä lainkaan :( Ajatuksena minulla oli että muoviputki toimisi sen verran eristeenä että se ei ihan täysillä ottaisi lämpöä eli ei toimisi tuossa kierrossa lämmönvaihtimena. Jos tuo putki on pitkä niin ottaa toki jonkin verran mutta ei sillä minun mielestä ole kokonaisuuteen merkitystä :-\ Tuo olisi kuitenkin ainakin joissakin tilanteissa halpa lisä ilmalämpöpumpulle :(
-
Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse? Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä :-\ Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan :-\
-
[quote author=cosmic_cowboy link=topic=42564.msg724289#msg724289 date=1358583041
Ilma-vesilämpöpumpun valinnassa kannattaa kiinittää huomiota nettotehon saantiin pakkasilla, osa koneista on suunniteltu lauhkeampiin oloihin.
Nyt kaikki tekemään muistiinpanoja nykyjärjeslemän toiminnasta kovilla pakkasilla. Se on kullan arvoista tietoa mitoitettaessa vaikkapa IVLP:tä.
[/quote]
Yksi tapaus päätyi jo kuluttajariitalautakuntaan, joka suositteli maahantuojaa maksamaan korvauksia.
Jostain syystä talosussanomien toimittaja on tuntenut tarvetta vääristellä laitteen ilmalämpöpumpuksi, vaikka kyse oli nimenomaan ilma/vesilämpöpumpusta.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2012/04/26/kuluttaja-paljasti-ilmalampopumpun-poskettomat-lupaukset/201228233/310
-
Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse? Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä :-\ Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan :-\
Omatekoisen maalämpöpumpun olen nähnyt. Rakenneltu varmaan jotain 20 vuotta sitten.
Vanhat kylmiökompurat on tehty aineille joita ei enää saa käyttää.
-
Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse? Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä :-\ Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan :-\
Omatekoisen maalämpöpumpun olen nähnyt. Rakenneltu varmaan jotain 20 vuotta sitten.
Vanhat kylmiökompurat on tehty aineille joita ei enää saa käyttää.
Tuosta olen kuullut, kylmäaineita on monta erilaista eikä niitä saa sekoitella keskenään. Kuitenkin lämpöpumpussa kompuran tarkoitus on saada putkeen tehtyä paine-eroa, en tiedä mistä syystä tyhmä kompressori tietäisi että tämä aine ei ole enää alkuperäistä :-\
-
Rakennusmaailman esittämä idea pistää ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö rossipohjaan antaa maalämpöä ilman putkistoa. Alapohja vaan täytyy olla hyvin eristetty, jottei kierrätetä tupalämpöä edestakaisin.
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
Niin ne näyttää tehneen tuossa kokeessakin lehtikuvan mukaan; polyuretaania kivijalan sisään. Ei kait tuo talon/kellarin rakenteilta sen kummempia vaadi kuin, että yläosa kellarista eristetty maan alle jonkun matkaa ja sitten syvemmältä maasta lämpöä johtava rakenne. Onhan noita kylmävarastoja ja jäädytysvarastoja iankaiken ollut, eikä ne sen kummemin mädäntyneitä ole ollet, kunhan ovat oikein tehty. Asuinrakennuksessa vaan on huomioitava erityisesti kosteussulku ja runsas eriste ''keräämön'' suuntaan, sekä huolehdittava, että kondensiovesi pääsee jäätymättä viemäriin.
-
Rakennusmaailman esittämä idea pistää ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö rossipohjaan antaa maalämpöä ilman putkistoa. Alapohja vaan täytyy olla hyvin eristetty, jottei kierrätetä tupalämpöä edestakaisin.
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.
-
http://www.costella.fi/index.php?id=1345&gclid=COKYrKCn8rQCFeN4cAod4yAA_g
Riippuu varmasti hinnasta ja mulle ainakin tuntematon valmistaja toi Atlantic, vaikka prosuurissa kehutaankin sen olevan liikevaihdoltaan lähes miljardiluokkaa oleva yritys.
Muuten tuollanen sopisi nykyiseen patteriverkostoon helposti.
Tee klapeja vipukirveellä ja säästä ;D
Tai veivillä ventti käymään ja pakoputki sisälle . Silmiä pikkusen kirvelee mutta mitäs siitä .
Mutta asiaa : Vanhempi likka ja vävy rakensi justiinsa torpan ja laittoivat maalämmön . Sähkönkulutus pieni ja lämpöä tulee . Takasta lisälämpöä ja kuulemma hyvin pelittää .
Sunnuntaina kuulee lisää kun tulevat käymään .
-
Viheriät jo esitti verohepotuksia pumppujen käyttäjille, mutta luulen että siinä käy valtiontaloudellisista syistä päinvastoin. Verollisen öljyn turpeen sähkön käyttö vähenee kun otetaan verotonta lämpöä maasta ja ilmasta. Kyllä siihen joku verotuskonsti pikimmiten kehitetään.
-
Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse? Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä :-\ Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan :-\
Leppävirralla on kuulemma muutama hepu tehnyt ja osalla valmistus karannut käsitä bisnekseen asti.
-
Viheriät jo esitti verohepotuksia pumppujen käyttäjille, mutta luulen että siinä käy valtiontaloudellisista syistä päinvastoin.
Tuo kyllä sitten vaatii oikeasti realiaikaisen sähkönhinnoittelun. Jos kiinteistöjen lämmitys laajamittaisesti hoidetaan lämpöpumppujen avulla, niin sen vara(huippu)tehon ylläpito kyllä maksaa... Maalämpö on vähän parempi, mutta ilmasta lämmön otto on tästä syystä kyllä aika arveluttavaa, noin sähköverkon kokonaisrakenteen kannalta.
petri
-
Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse? Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä :-\ Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan :-\
Leppävirralla on kuulemma muutama hepu tehnyt ja osalla valmistus karannut käsitä bisnekseen asti.
Ainakaan kylmäaineen hintaan ei rakentelu kaadu http://www.eurorefrigerant.com/r410a-r410-refrigerant-gas-cylinders/37-r410a-10kg-refillable-cylinder.html :o
-
Jos on toimiva öljylämmityskattila, niin edullisin lämmitysremontti olisi ilmavesilämpöpumpun lisääminen järjestelmään. Vanhan öljykattilan voisi jättää lisä/varajärjestelmäksi. Automaatiokin on jo valmiina, vanha termostaatti.
Juu, mutta kun mulla on vanha ja huono hyötysuhteinen kattila, joka tulee kohta kuitenkin tiensä päähän. No, halvin on varmaan kun ostais uuden kattilan ja polttimen, vaikka käytettynä. ;)
Ja niitähän on myös polttimia jotka eivät ole niin tarkkoja sen öljyn laadun suhteen ;)
-
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.
Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.
-
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.
Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.
Siis alunperin kyse oli "rossipohjasta" ja sieltä saatavasta ilmaisesta maalämmöstä, niin paljon ei mihinkään takkaan puuta mahdukaan että hukkalämpö menisi sisätiloista maahan asti :o Paitsi jos polttaa koko tuvan, muutenhan se kestääkin maailman tappiin asti jos vaan perustus kestää "peruskorjauksessa" tehdyt virheet :)
-
Lokakuun lopusta on mittarit raksuttaneet. mlp ja 100v vanha talo pattereilla ja 1 otto kilowatista tullut 3,66 kw lämpöä tähän mennessä keskimäärin. Pakkasiakin ollut ihan mukavasti. Perjantainakin -31 astetta eikä vielä vastukset paukkunee päälle. Syöttökaapelissa kw mittari. Mittarissa myös hetkellinen tehon mittaus. Myös mlp pumpuissa lämpimänveden tuottaminen ottaa enemmän tehoa kuin lämmöntuottaminen. Pummpu käy silloin täydellä teholla. Nyky pumput käyvät lämpimällä ilmalla osateholla ja lämmitystarpeen kasvaessa nostavat tehoa. esim meillä ottoteho nollakelillä on noin 2,2 kw ja 30 pakkasella noin 3kw luokkaa.
Arvelen että aika lähellä keskimääräinen lukema talvikauden lämmityksestä. Omasta mielestä hyvä tulos kun valmistaja lupaa 4,2 cop kerrointa parhaimmillaan. Tuo 4,2 toteutuu kun ilmanlämpötila on nollan kahdenpuolen.
Lämpökäyrää olen laskenut tehtaan asetuksista 2 astetta läpi käyrän ja ulkoanturi on terassin katon alla ja näyttää 3-5 astetta vähemmän kuin taivas alla oleva mittari.
Ainut mitä huomauttamista. Tuuliset kelit silloin joutuu käyrää pikkasen nostamaan tai vesikiertoa napsauttaa pykälää isommalle että lämpö riittää.
Tuo on taas eliminoitavissa huone termostaateilla. Suosittelen jos vaan helposti asennettavissa.
-
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.
Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.
Kyllä toi kasvanut routariski on ihan tosissaan olemassa jo vaikka vanhaa rossipohjaa tiivistettäessä ja lisälämmöneristettäessä jolloin perustuksiin vuotava lämpö vähenee.
Samoin nykyisissä matalaenergia taloissa routasuojaukseen täytyy kiinnittää entistä paremmin huomiota.
-
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa
rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä
pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa
klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.
Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen
tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.
Kyllä toi kasvanut routariski on ihan tosissaan olemassa jo vaikka
vanhaa rossipohjaa tiivistettäessä ja lisälämmöneristettäessä jolloin
perustuksiin vuotava lämpö vähenee.
Samoin nykyisissä matalaenergia taloissa routasuojaukseen täytyy
kiinnittää entistä paremmin huomiota.
edelliseen viitaten niin maanrakennusta tehdessä yksi asiakkaissa eniten ihmetystä aiheuttanut asia oli että kylmään autotalliin laitettiin enemmän eristettä kuin viereen rakennettavaan omakotitaloon.
-
Samoin perustukset pitää olla nykyaikaiset, vanhoissa
rakennuksissa homma toimi toisinpäin eli rakennuksen hukkalämmöllä
pidettiin perustukset sulana ettei routinut.
No ei kait nyt sentään. Kyllä siinä nyt sitten sai polttaa
klapeja ennenkuin lämpö perustusten alle ehti.
Kun maan alta kuitenkin pukkaa lämpöä niin tuohon routimisen estämiseen
tarvittava jatkuva energiamäärä on aika pieni.
Kyllä toi kasvanut routariski on ihan tosissaan olemassa jo vaikka
vanhaa rossipohjaa tiivistettäessä ja lisälämmöneristettäessä jolloin
perustuksiin vuotava lämpö vähenee.
Samoin nykyisissä matalaenergia taloissa routasuojaukseen täytyy
kiinnittää entistä paremmin huomiota.
edelliseen viitaten niin maanrakennusta tehdessä yksi asiakkaissa eniten ihmetystä aiheuttanut asia oli että kylmään autotalliin laitettiin enemmän eristettä kuin viereen rakennettavaan omakotitaloon.
Ojitukset kunnossa ja täyttö hyvällä hiekalla niin routaeriste on vaan haitaksi :)
-
Onko kukaan ikinä kuullut että lämpöpumppua olisi tehty itse? Alakoulussa jo on minulle opetettu kylmälaitteiden toimintaperiaate ja aika vähin komponentein tuollainen olisi tehtävissä :-\ Kylmäainekin on halpaa ja vanhoja kylmiöiden kompuroita on kempurat kukkuroillaan :-\
Muistaakseni "Puuppolan Veholla" oli jo 90-luvun alkupuolella kylmäkontin koneikko hallin nurkalla. Siitä tuli lämmöt niin korjaamoon, kuin viereiseen emännän yritykseen. Keruuputkisto taisi olla muuten vieresssä kulkevassa purossa.
-
Viheriät jo esitti verohepotuksia pumppujen käyttäjille, mutta luulen että siinä käy valtiontaloudellisista syistä päinvastoin.
Tuo kyllä sitten vaatii oikeasti realiaikaisen sähkönhinnoittelun. Jos kiinteistöjen lämmitys laajamittaisesti hoidetaan lämpöpumppujen avulla, niin sen vara(huippu)tehon ylläpito kyllä maksaa... Maalämpö on vähän parempi, mutta ilmasta lämmön otto on tästä syystä kyllä aika arveluttavaa, noin sähköverkon kokonaisrakenteen kannalta.
petri
Sama ongelma vaivaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, jotenkin niidenkin tuottama teho lienee korvattava, kun näiden hetkellinen teho on nimellistehoa alhaisempi, ja tarve on suurempi.
Kiinteistöjen lämmitys suoralla sähköllä on yhtä suuri ongelma kuin lämpöpumppujen kanssa lämmitys. Valtaosalta aikaa esim. ilp pystyy tekemään kilowatista sähköä kilowatin lämpöä. Jos pystyy parempaa, se on tuloa vaan omistajalleen, ei se kellekään muulle kuulu.
Maalämpöpumppu nyt ei näy sähköntuotannolle päin muuten kuin pienempänä kohdekohtaisena kulutuksena suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.
-SS-
-
Viheriät jo esitti verohepotuksia pumppujen käyttäjille, mutta luulen että siinä käy valtiontaloudellisista syistä päinvastoin.
Tuo kyllä sitten vaatii oikeasti realiaikaisen sähkönhinnoittelun. Jos kiinteistöjen lämmitys laajamittaisesti hoidetaan lämpöpumppujen avulla, niin sen vara(huippu)tehon ylläpito kyllä maksaa... Maalämpö on vähän parempi, mutta ilmasta lämmön otto on tästä syystä kyllä aika arveluttavaa, noin sähköverkon kokonaisrakenteen kannalta.
petri
Sama ongelma vaivaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, jotenkin niidenkin tuottama teho lienee korvattava, kun näiden hetkellinen teho on nimellistehoa alhaisempi, ja tarve on suurempi.
-SS-
Bioenergian ihmemaassa Saksassa on biokaasua alettu käyttää aurinkosähkön parina. Eli biokaasugeneraattorit hyrräävät öisin. Vuorokautta pidempi biokaasun varastointi ei ole kivaa, kuten ei myöskään sähkön sivutuotteena saatavan lämmön.
Omaa pajaa kun ajattelee, ei olisi ongelma vaikka jättäisi lämmittämättä kalleimman sähkön hetkillä, sitten lauhemmalla pumputtaisi betonit ja raudat lämpimiksi.
TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.
-
Erityisesti maalämpöpumput ovat toki huomattava parannus suoraan sähkölämmitykseen verrattuna, ilpeistä en verkostosuunnittelijan näkökulmasta ole ollenkaan varma.
Tuo biokaasu on varmaan hyvä aurinkosähkön pari, ja ehkä muutenkin pätevä vuorokauden sisäisten kulutushuippujen tasaamiseen. Vesivoimalla sitten tuulisähkön tasaus?
En tiedä, miten on selvitetty tuntihinnoittelun ja "tietokoneälyn" mahdollisuuksia kulutuksen tasaamisessa. Tuollaisten toisarvoisten tilojen lämmitys on ainakin yksi potentiaali, varmaan myöskin kotitaloudessa on pieniä juttuja (vaikkapa pyykinpesukone joskus yöllä), mutta kokonaisarviota en ole nähnyt. Tuntuu vain, että siinä voisi olla jotain potentiaalia. Aina tievalaistukseen asti; riittävän kovan sähkönhinnan sattuessa pimeäksi vain.
Petri
-
TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.
Toivon mukaan lähitulevaisuudessa, jotta ILPin käyttäjät pääsevät maksamaan aiheuttamastaan huippukuormasta kustannusta vastaavan hinnan.
-
TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.
Toivon mukaan lähitulevaisuudessa, jotta ILPin käyttäjät pääsevät maksamaan aiheuttamastaan huippukuormasta kustannusta vastaavan hinnan.
Ts pelkän ILP:in tai ILP + suora sähkö käyttäjät. Klapilämmityksen kanssahan ILP on mainio yhdistelmä, kovemmilla pakkasilla voi sitten lyödä enemmän puuta pesään, toisaalta ILP kierrättää takan lämpöä pitkin asuntoa ja lämpimämmällä kelillä tasaoittaa lämmönvaihtelut kun puuta ei voi jatkuvasti poltella.
-
TUntikohtainen sähkönhinnoittelu on sellainen jokeri, että kellään ei tunnu olevan käsitystä, milloin ja millaisena se tulee käyttöön.
Toivon mukaan lähitulevaisuudessa, jotta ILPin käyttäjät pääsevät maksamaan aiheuttamastaan huippukuormasta kustannusta vastaavan hinnan.
Koskee siis kaikkea sähköllä lämmittämistä. Suurin kiinteistökohtainen tehontarve, joka verkolle voi kylmällä aiheutua, on suora sähkölämmitys. Toiseksi suurin on ILP. Kolmanneksi suurin on maalämpö. Jokaisen laitteiston tehontarve suurenee kylmällä, mutta ei voi ylittää nimellistehoaan.
ILP on nimenomaan apulämmitys, joka on käytössä leudommat ajat, 0 .. -20 asteen välillä siirtää sisälle kaksi kilowattia yhdellä kulutetulla. Koska Etelä-Suomessa keskilämpötilat talvikuukausina ovat vain vähän pakkasen puolella, ILP käytännössä koko ajan siirtää enemmän kuin kuluttaa. Se katkeroittaa tietenkin niitä suorasähkölämmittäjiä ja öljylämmittäjiä, jotka ostavat jokaisen lämmityskilowatin, lauhallakin ilmalla. Ja puhutaan sitten lämpöpumppujen "huippukuormasta" .
-SS-