Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 05.01.13 - klo:11:12
-
Aloitan uuden aiheen vaikka samoja asioita käsitellään jo useassa ketjussa - tähän olisi tarkoitus kuitenkin kerätä vain niitä kokemuksia ja mielipiteitä erilaisista vaihtoehdoista. Jos saan mieleiseni tarjouksen, ykköskone vaihtuu tämän vuoden aikana. Jos ei, se jää taloon pitokoneeksi vielä toisen mokoman tuntimäärän ajaksi. Vanhassa nimellisteho siis 110 konia ja mielellään hieman saisi kasvaa, koneen koko ei kuitenkaan erityisesti. Karjatilan etukuormainkoneeksi tulossa. Kokonaistaloudellisuus, mutta erityisesti polttoaineenkulutus merkittävä kriteeri.
Vaihtoehtoina vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat:
JD 6430 premium (jos enää saa), 6125M tai 6115R
Mf 5475 tai 6475 (tai jokin vast. 6-sylinterinen)
Valtra N123 H5
Ja nyt sitten hermeettinen vääntö, mutta aivan merkityksettömät kommentit voi unohtaa. :)
-
En ota noihin muihin mitään kantaa, kun ei ole kokemusta, mutta tuo 123 ht5 turbiinikytkimellä on herkku etukuormain koneena, sitä kokeilin tuos kesällä. Itellä on 101 turbiinilla ja siitä tykkää sitä enemmän mitä enemmän sillä ajaa, kunhan heti aluksi ottaa tavaksi ajaa liian isolla päävaihteella ja antaa automatiiikan hoitaa vaihtamista, on homma todella joutusaa ja nautinnollista.
-
Viikon verran oli kokeilussa Ht5 ILMAN turbiinikytkintä ja olihan se vaikeeta kun on toistakymmentä vuotta ek hommat tehty turbiinikytkin koneella 8)
Laiskahkon oloinen oli vaan, lie uudenkarheutta. Vaihde automatiikka toimi kivasti . Ek koneena hyvä.
Muista ei kokemuksia
-
Massikoista tietävät vois valistaa miten näissä viimeisimmissä menee moottorit, saako esimerkiksi 6-perkinsiä enää lainkaan ja kuinka kulutus suhteutuu uuteen 4-sisuun (joka on siis esim. mallissa 6470)?
Miten vallun turbiinikytkin toimii vetohommissa, mäkisiä maisemia on tarjolla runsaasti?
-
Äkikseltään tuntuu vanhana deere-miehenä oudolta sanoa, mutta itte ottaisin n123ht5 turbiinilla. Todella näppärän oloinen kone jos vaan laatikko sopii omaan makuun. Toinen saman kaliberin kone voisi olla mf5455 dyna-6, se on myös näpäkän tuntuinen.
-
Aakeen laakeen asukkina en osaa tuohon sanoa mitään ehdotonta varmuutta, mutta ne vähät "nyppylät" mitä täällä saa kohdalle sattumaan on ainakin meneet mukavasti, tosin 130 hl viljakuormat on raskaimpia mitä tuolla on tiellä vedetty. Verrokkina mulla on tavallinen 6550 ja sanoisin, että enemmän se mäkeen pudottaa vauhtia. Mutta sehän selviää, kun otat koneen kokeelle ja nimen omaan tuolla varustuksella ja tietysti sama muiden merkkien kohdalla kokeilemalla se selviää, mistä pitää eniten ja mikä sopii omiin hommiin parhaiten. Vallut on uutena joskus niin "tiukkoja" että menohalut liestyy vasta muutaman sadan tunnin kuluttua, mulla oli joskus 6400 uutena riitti tiellä, kun painoi kytkimen pohjaan risteykseen tultaessa ::) Mutta kyllä se jo hetkenpäästä alkoi rullata ;)
-
Äkikseltään tuntuu vanhana deere-miehenä oudolta sanoa, mutta itte ottaisin n123ht5 turbiinilla. Todella näppärän oloinen kone jos vaan laatikko sopii omaan makuun. Toinen saman kaliberin kone voisi olla mf5455 dyna-6, se on myös näpäkän tuntuinen.
Meinaakko 6455? Tuota tekis mieli kokeilla, puhtia siinä tosin ei liene liikaa mutta ainakin 5455 oli aika terhakkaan tuntoinen. Siinä on siis dyna-4.
-
Miten vallun turbiinikytkin toimii vetohommissa, mäkisiä maisemia on tarjolla runsaasti?
No mututuntumalla hukkaa voimaa täydessä laukassa verrattuna tavan kytkinkoneesee.
Nyt on reilu 5v ollu 121 advance turbiinikytkimellä. Ek hommia sen verran paljo , ettei tuosta turbiinisti mielellään luovuta. Jossain vaiheessa tarkoitus pikkusen piristää uudelleen ohjelmoinnilla. Tuskin kärsii kovin paljon ottaa voimaa turbiinikytkimen takia :-\
Syksyllä nokka-akseli kävi hiottavana, silläkin toimenpiteellä piristyi jo vähäsen :)
-
Otavaan se vallun N-sarjalainen ilman sitä turbiinikytkintä, Turha varuste. Tai sitten jontikka jos vallu ei vältä.
-
Otavaan se vallun N-sarjalainen ilman sitä turbiinikytkintä, Turha varuste. Tai sitten jontikka jos vallu ei vältä.
Jos kerran ek-käyttöä paljon niin älä ny vaan missään nimessä turbiinia pois jätä. Eikä tuo nyt ainakaan mun hommissa missään ole haitaksi ollut. Ainoo huono puoli jotta tuon jälkeen ilman turbiinia olevaa traktoria on outo käyttää.
-
Äkikseltään tuntuu vanhana deere-miehenä oudolta sanoa, mutta itte ottaisin n123ht5 turbiinilla. Todella näppärän oloinen kone jos vaan laatikko sopii omaan makuun. Toinen saman kaliberin kone voisi olla mf5455 dyna-6, se on myös näpäkän tuntuinen.
Meinaakko 6455? Tuota tekis mieli kokeilla, puhtia siinä tosin ei liene liikaa mutta ainakin 5455 oli aika terhakkaan tuntoinen. Siinä on siis dyna-4.
Joo, näppäilyvirhe. Tollanen oli kerran koeajossa jousilla, 50 laatikolla ja ek:lla. Näpsäkkä kone, ja laatikkoon pelasi mukavasti.
-
5455 Dyna4:sen tilalle tulleessa 6455 Dyna6:ssa on nyt n.400h sekalaisia karjatilan yleishommia, pääasiassa kuormaushommia, paalausta, kyntöä ja lumitöitä ja hyvältä vaikuttaa vaikka onkin täysin perusvarusteilla (ei vaihteisto automatiikkaa ja etukuormaajakin on vaijeriohjauksella). On kokoisekseen terhakka vetämään ja polttoaine talous on mielestäni kohdallaan. Tien päällä ainetta tuntuu edelliseen verrattuna palavan paljon vähemmän 40km/h econ takia. Ja tähän asti on toiminut täysin ongelmitta. Pienenä miinuksena täytyy mainita valtraan verrattuna turbiinikytkimen puute.
-
5455 Dyna4:sen tilalle tulleessa 6455 Dyna6:ssa on nyt n.400h sekalaisia karjatilan yleishommia, pääasiassa kuormaushommia, paalausta, kyntöä ja lumitöitä ja hyvältä vaikuttaa vaikka onkin täysin perusvarusteilla (ei vaihteisto automatiikkaa ja etukuormaajakin on vaijeriohjauksella). On kokoisekseen terhakka vetämään ja polttoaine talous on mielestäni kohdallaan. Tien päällä ainetta tuntuu edelliseen verrattuna palavan paljon vähemmän 40km/h econ takia. Ja tähän asti on toiminut täysin ongelmitta. Pienenä miinuksena täytyy mainita valtraan verrattuna turbiinikytkimen puute.
Onko ikkunoiden räjähtely ominaisuus, ei vika? :o ;D
-
Mulla on tuollainen 6475 D6 Per... koneella. Vajaa 2000 h kokemusta, mutta ei ek:ta eikä karjaa :-/
Ei oikein osaa sanoa mitään erityistä, on siinä hyvää ja huonoa.
-
Miten vallun turbiinikytkin toimii vetohommissa, mäkisiä maisemia on tarjolla runsaasti?
Mezzolla vedin kaivinkonetta pitkään ylämäkeen, jossa turbiinikytkin alkoi luistamaan siinä vaiheessa kun moottorin kierrokset laskivat alle 1550rpm. Tämä siis suurimmalla mahdollisella vaihteella. Omat hommat on kyllä suhteellisen kevyitä, mutta enää en mielelläni turbiinikytkimestä luopuis..
-
5455 Dyna4:sen tilalle tulleessa 6455 Dyna6:ssa on nyt n.400h sekalaisia karjatilan yleishommia, pääasiassa kuormaushommia, paalausta, kyntöä ja lumitöitä ja hyvältä vaikuttaa vaikka onkin täysin perusvarusteilla (ei vaihteisto automatiikkaa ja etukuormaajakin on vaijeriohjauksella). On kokoisekseen terhakka vetämään ja polttoaine talous on mielestäni kohdallaan. Tien päällä ainetta tuntuu edelliseen verrattuna palavan paljon vähemmän 40km/h econ takia. Ja tähän asti on toiminut täysin ongelmitta. Pienenä miinuksena täytyy mainita valtraan verrattuna turbiinikytkimen puute.
Onko ikkunoiden räjähtely ominaisuus, ei vika? :o ;D
:D totta se unohui...Massikasta siis jysähti ensin sivulasi ja viikon päästä edestä alalasi ja molemmat siis itsestään kun kone seisoi pihalla. Mistä lie johtui.. :o
-
5455 Dyna4:sen tilalle tulleessa 6455 Dyna6:ssa on nyt n.400h sekalaisia karjatilan yleishommia, pääasiassa kuormaushommia, paalausta, kyntöä ja lumitöitä ja hyvältä vaikuttaa vaikka onkin täysin perusvarusteilla (ei vaihteisto automatiikkaa ja etukuormaajakin on vaijeriohjauksella). On kokoisekseen terhakka vetämään ja polttoaine talous on mielestäni kohdallaan. Tien päällä ainetta tuntuu edelliseen verrattuna palavan paljon vähemmän 40km/h econ takia. Ja tähän asti on toiminut täysin ongelmitta. Pienenä miinuksena täytyy mainita valtraan verrattuna turbiinikytkimen puute.
Onko ikkunoiden räjähtely ominaisuus, ei vika? :o ;D
:D totta se unohui...Massikasta siis jysähti ensin sivulasi ja viikon päästä edestä alalasi ja molemmat siis itsestään kun kone seisoi pihalla. Mistä lie johtui.. :o
Eikö tämä ole jontikan tuulilasien ominaisuus!!? Tuleeko nämä lasit samasta tehtaasta, suomesta ylöjärveltä??
-
Mf on käyttöominaisuuksiltsaan mukava ja ergonomia hyvä. Ek pitää olla 6400 sarjassa kun vanha 5400 sarja ylihinnoiteltu ominaisuuksiin nähden. Dyna-6 on mielesräni vielä täysin kilpailukykyinen laatikko.
Isot miinukset mf:lle talvikäytöstä. Valoja puuttuu nappien ja potikoiden alta ja pimeässä saa todella keskittyä nähdäkseen esin syvyydensäätönumeroja. Lisäksi hytti ei ole talvikäyttöön hyvä, ikkunahuurteen ja kylmän lattian takia.
Kesäisin erinomainen kone käyttää ja varustelutaso on hyvä.
-
Miten vallun turbiinikytkin toimii vetohommissa, mäkisiä maisemia on tarjolla runsaasti?
Mezzolla vedin kaivinkonetta pitkään ylämäkeen, jossa turbiinikytkin alkoi luistamaan siinä vaiheessa kun moottorin kierrokset laskivat alle 1550rpm. Tämä siis suurimmalla mahdollisella vaihteella. Omat hommat on kyllä suhteellisen kevyitä, mutta enää en mielelläni turbiinikytkimestä luopuis..
Raskaassa vetotyössä turbiini kieltämättä hiukka hankala. Kaveri oli maanajossa ja keli ei mikään paras mahdollinen, turbiinikytkimellä oleva 6850 olisi jaksanut mennä paljon suuremmallakin vaihteella mutta ei sitä saanut liikkeelle, ja jos sai, vauhtia ei saanut kuin pikavaihteiden verran ;D Kovalla/portaattomalla laatikolla olevat muut traktorit liikkui komeasti. Samoin 200hl:n viljakuorman kanssa kuulemma hiukka lievä, suurin pikavaihde tyhjän kärryn vetoon :)
Mulla myös 6850 kovalla kytkimellä ja on ihan eri peli kuin tuo kaverin vastaava, vetää erimalliin. Turbiini hukkaa tuon koneen parhaat moottoriominaisuudet ::) Pienillä kierroksilla vetää ok. ja ei kovin syöläskään, auta armias kun tarvii kierroksiakin...
Turbiini varmasti hyvä ek. käytössä, mutta hyvä ja pehmeä suunnanvaihdin kyllä riittää useimmille, löytyy ne veto-ominaisuudet myös pienemmillä kierroksilla.
-
5455 Dyna4:sen tilalle tulleessa 6455 Dyna6:ssa on nyt n.400h sekalaisia karjatilan yleishommia, pääasiassa kuormaushommia, paalausta, kyntöä ja lumitöitä ja hyvältä vaikuttaa vaikka onkin täysin perusvarusteilla (ei vaihteisto automatiikkaa ja etukuormaajakin on vaijeriohjauksella). On kokoisekseen terhakka vetämään ja polttoaine talous on mielestäni kohdallaan. Tien päällä ainetta tuntuu edelliseen verrattuna palavan paljon vähemmän 40km/h econ takia. Ja tähän asti on toiminut täysin ongelmitta. Pienenä miinuksena täytyy mainita valtraan verrattuna turbiinikytkimen puute.
Onko ikkunoiden räjähtely ominaisuus, ei vika? :o ;D
:D totta se unohui...Massikasta siis jysähti ensin sivulasi ja viikon päästä edestä alalasi ja molemmat siis itsestään kun kone seisoi pihalla. Mistä lie johtui.. :o
Eikö tämä ole jontikan tuulilasien ominaisuus!!? Tuleeko nämä lasit samasta tehtaasta, suomesta ylöjärveltä??
;D ;D ??? Se valkovanteinen, jossa väri vaihtelee ja lasit paukkuu, se on se kotimainen :)
-
Jos kerran ek-käyttöä paljon niin älä ny vaan missään nimessä turbiinia pois jätä. Eikä tuo nyt ainakaan mun hommissa missään ole haitaksi ollut. Ainoo huono puoli jotta tuon jälkeen ilman turbiinia olevaa traktoria on outo käyttää.
[/quote]
Täysin samaa mieltä, kun lähtee tuolla tavallisella vallulla matkaan yleensä sen sammuttaa ensimmäisessä risteyksessä, kun tottumuksesta painaa vain jarrun pohjaan ::) Tuolla turbiinikoneella, kun tottuu siihen, että pelkällä traktorilla ajelles ei vaihdekeppiin kosketa lainkaan iso sisään ja automaatti hoitaa pikavaihteet ;) On jo monesti käynyt mielessä, että tuon kovalla kytkimellä olevan vois vaihtaa juurikin tuollaiseen 123 vellikytkimelliseen ht5seen, mutta kurkistus kukkaroon palauttaa maanpinnalle :'(
-
Mites tuo Valmetin vedonvapautus käytännössä sitten toimii ilman turbiinikytkintä? Olen käsittänyt, että siinäkin pelkkä jarrun polkeminen riittää ja kierrokset alle 1100, niin kone pysähtyy. Vai tarvitseeko vedonvapautus turbiinikytkimen apuun?
-
Noinhan se toimii, mutten ole sille oikein keksinyt mitään järjellistä käyttöä, lähinnä pyöröpaalaimen vedossa siitä saattais olla iloa, kun saa jarru pohjassa kääriä paalin ja sit vain jalka ylös ja menoksi. Tuo turbiini on käytössä lähinnä samanlainen, kuin trukilla tai kurottajalla ajelis, jos on ajellu automaattivaihteisella autolla, niin tunnelma on hyvin saman suuntainen, lisäksi tekee suunnanvaihdoista entistäkin pehmoisempia, se ei nyppää yhtään, lähtee vain toiseen suuntaan, eli jossain pihan aurauksessa todella miellyttävä.
-
Mites tuo Valmetin vedonvapautus käytännössä sitten toimii ilman turbiinikytkintä? Olen käsittänyt, että siinäkin pelkkä jarrun polkeminen riittää ja kierrokset alle 1100, niin kone pysähtyy. Vai tarvitseeko vedonvapautus turbiinikytkimen apuun?
Ei sillä kyllä mitään järkevää käyttöä ole, en ole ainakaan keksinyt. Ilman turbiinia se on kuitenkin liian äkkinäinen, varsinkin vedon takaisinkytkeytyessä, ja turbiinin kanssa sitä ei tartte.
-
Jos kerran ek-käyttöä paljon niin älä ny vaan missään nimessä turbiinia pois jätä. Eikä tuo nyt ainakaan mun hommissa missään ole haitaksi ollut. Ainoo huono puoli jotta tuon jälkeen ilman turbiinia olevaa traktoria on outo käyttää.
Täysin samaa mieltä, kun lähtee tuolla tavallisella vallulla matkaan yleensä sen sammuttaa ensimmäisessä risteyksessä, kun tottumuksesta painaa vain jarrun pohjaan ::) Tuolla turbiinikoneella, kun tottuu siihen, että pelkällä traktorilla ajelles ei vaihdekeppiin kosketa lainkaan iso sisään ja automaatti hoitaa pikavaihteet ;) On jo monesti käynyt mielessä, että tuon kovalla kytkimellä olevan vois vaihtaa juurikin tuollaiseen 123 vellikytkimelliseen ht5seen, mutta kurkistus kukkaroon palauttaa maanpinnalle :'(
[/quote]
Navetan ympäripyörimises, paalin siirros ym. turbiinikytkimen kanssa ei tarvi mitään muuta kuin nopean alueen ykkönen tai kakkonen ja pikavaihdeautomaatti päälle. Sen jälkeen päivän saakin touhuta ihan suunnanvaihdon, kaasupolkimen ja jarrun kanssa.
Tielle lähties sitten vaan keppi ykköseltä suoraan neloselle, ja kaasu pohjaan. Helppo kone antaa kenelle vaan ajoon.
-
Se jäi tosiaan mainitsematta että koneella on useampi kuski ja hyvä olis jos lomittajiakaan ei tarvis viikkoa perehdyttää koneen saloihin.
Turbiinikytkin kuulostaa hyvälle, minusta jo tosin pelkkä pehmyt suunnanvaihto oli jo varsin mukava kokemus kun joskus pääsin testaamaan. Jos ajatellaan että koneella pitää tehdä myös esim. lantakärryn vetoa ja äestystä, onko se silloin virhevalinta vai tarkoittaako lähinnä parhaan hyötysuhteen karkaamista?
-
Äestä en ole vetänyt, mutta kynnöllä ei kyllä yhtään hävennyt tuota sisarmalliaan. Lisäksi keväällä pakon saneleman jouduin valjastamaan tuon päiväksi kylvökoneen eteen ja se oli virhe... nimittäin paluu arkeen oli ankea, kun piti palata tavalliseen. On muuten tosi kiva, kierrellä sähköpaaluja kylvökoneen kanssa, kun ei tarvi muuta, kuin nostaa jalkaa kaasulta ja kaikessa rauhassa hiipiä paalun ohi, minkä jälkeen lätkä lattiaan ja täysi vauhti päälle, eikä tarvi päisteissä kepitellä, kun kone ei meinaakkaan sammua, kuten tavallinen.
-
Jos turbiini tuntuu antavan periksi suurilla kierroksilla ajettaessa, niin vähän lisää öljyä siihen. Viisaammat kertoo että miten. Muistaisin ainakin 05 sarjassa turbiinin öljytilavuuden olleen vajaa 10 l ja 0,5 dl ero öljymäärässä tuntuu selvästi luistossa. Mulla on 6550 turbiinilla ja kuorman kanssa täysillä kierroksilla meno on kovan voimansiirron luokkaa. Vedon lisääntyessä turbiini alkaa antaa periksi 1800-> alaspäin ja nyykähtää selvästi 1500 kierroksessa.
Alkuperäisen kysymykseen: neloskone on notkeampi ja kuluttaa vähemmän. Turbiini on etukuormaimen kanssa erinomainen ja monessa muussakin työssä aika kätevä peli. Pois en antaisi, ja jos olis lompuukissa muutkin kuin pohja niin tuommoinen 5-lovisella pikavaihteella oleva hitecci vois olla ihan jees...
-
Mulla on tuollainen 6475 D6 Per... koneella. Vajaa 2000 h kokemusta, mutta ei ek:ta eikä karjaa :-/
Ei oikein osaa sanoa mitään erityistä, on siinä hyvää ja huonoa.
Kerros nyt vähän, minkälaisia hyviä ja huonoja puolia?
-
Meillä on N121h turbiinilla ja etukuormaimella ja 655t-4 turbiinilla ja täytyy sanoa että onhan se turbiini must varuste. Veikkaisin että tuon 655 voimansiirron kestävyyttä on lisännyt hyvin paljon se kun siinä on toi turbiini. Sillä on kuitenkin ajettu kivisellä seudulla 30ha kivirauniot meidän navetan taakse että voi sanoa että on sillä ainakin pieni vuori siirretty. Ja kärri on ollut ainakin riittävän reilu noin pieneen traktoriin. Tuskimpa olisi enää talossa jos oltais 4240 tai 390 valittu tuon Valmetin sijasta ja koitettu niillä samat työt tehdä! N121 vedetään 12.5m3 sorakärriä todella mäkisissä maisemissa että ei se turbiini nyt ihan kaikkea vetoa syö. Ännän turbiini on kyllä aika tiukka että sitä ei meinaa saada jarrulla pysähtymään mutta 655 pysähtyy helposti. Ja se turbiini on kyllä säädettävissä juuri öljyä lisäämällä / vähentämällä. Ottaa kiinni noin 1500 kierroksessa sen yläpuolella ja sen yläpuolella sitä ei edes huomaa olevan.
6550hitec löytyy myös ilman turbiinia eikä se ole kovin mukava ja useasti sen saa sammumaan kuin myös syksyllä koeajossa ollut n163v sain sammumaan tosi useesti kun ei ymmärrä antaa kaasua etenkään niissä kuormain töissä!
Vedonvapautus on aika turha kuormaintöissä kun hitekissä etenkin on niin hidas pumppu että aina välillä tulee annettua vähän kaasulla lisää kierroksia ja silloinhan se kone jo liikahtais jos on vaihde päällä! Ännällä on kiva kuormata kun laittaa ison ykkösen tupaan ja pikavaihde automaatin 1 asentoon ei tarvitse kytkimeen tai vahteisiin juuri koskea sen jälkeen.
-
Kiitos hyvistä kommenteista. Varmaan tulevalla viikolla pääsen tyypittämään useampia koneista, pitää joku mielenkiintoisin saada tontillekin töihin. Uus ännä on jo varsin nätin näköinen omaan silmään, toivottavasti koeajoon löytyy turbiinilla varustettu malli.
Kukaan ei ole ehdottanut tähän kilpaan 300- sarjan fendtiä? Ovh kipuaa valtrassa liki samaan 312 fendtin kanssa.. ???
Samaan hintaluokkaan menis varmaan tuo kampanjan M420 Deutz, koneena vain suurempi.
-
Kukaan ei ole ehdottanut tähän kilpaan 300- sarjan fendtiä? Ovh kipuaa valtrassa liki samaan 312 fendtin kanssa.. ???
Jos se siitä on kiinni, niin minä ehdotan :) Itse ajattelin tutustua Fenttiin tarkemmin, mutta ehkä 313 malliin. Jos olisi aikaa, niin ajattelin lähteä Suolahteen koeajamaan sellaista. Uskon, että Fentti on vaihteiston puolesta paras saatavilla oleva vaihtoehto. Akilleenkantapää on hydrauliikka. Tuottoja saisi olla enemmän ilman kahden pumpun yhdistämisajokikkailuja. Hydrauliikkalähdöt ei oikein riitä. Vain 4 kpl käytössä ja kaksi menee etukuormaajalle. Sitten etukuormaajan ohjaus samalla vivulla kuin normaalisti hallitaan kahta hydrauliikkalähtöä. Ei ole välttämättä kauhean kätevä ratkaisu. Kyllä Fentistäkin tarjous täytyy ottaa.
-
Kukaan ei ole ehdottanut tähän kilpaan 300- sarjan fendtiä? Ovh kipuaa valtrassa liki samaan 312 fendtin kanssa.. ???
Sitten etukuormaajan ohjaus samalla vivulla kuin normaalisti hallitaan kahta hydrauliikkalähtöä. Ei ole välttämättä kauhean kätevä ratkaisu. Kyllä Fentistäkin tarjous täytyy ottaa.
Ei kai nyt hemmetissä..? :o Kuulostaa hieman kiinalaiselta. Joskus näin tuollaisen patentin 25 vuotta vanhassa fordissa ja pihakoneessa ei niin väliä.. mutta enivei, kysyn kyllä myös tuota fendtiä. Ei niitä täälläpäin taida olla kokeiltavanakaan, tiedä vaikka ajattaa kauemmaskin.
-
Kukaan ei ole ehdottanut tähän kilpaan 300- sarjan fendtiä? Ovh kipuaa valtrassa liki samaan 312 fendtin kanssa.. ???
Sitten etukuormaajan ohjaus samalla vivulla kuin normaalisti hallitaan kahta hydrauliikkalähtöä. Ei ole välttämättä kauhean kätevä ratkaisu. Kyllä Fentistäkin tarjous täytyy ottaa.
Ei kai nyt hemmetissä..? :o Kuulostaa hieman kiinalaiselta. Joskus näin tuollaisen patentin 25 vuotta vanhassa fordissa ja pihakoneessa ei niin väliä.. mutta enivei, kysyn kyllä myös tuota fendtiä. Ei niitä täälläpäin taida olla kokeiltavanakaan, tiedä vaikka ajattaa kauemmaskin.
Paas tutustuen aiheeseen....
http://www.fendt.fi/2410.asp
-
Mulla on tuollainen 6475 D6 Per... koneella. Vajaa 2000 h kokemusta, mutta ei ek:ta eikä karjaa :-/
Ei oikein osaa sanoa mitään erityistä, on siinä hyvää ja huonoa.
Kerros nyt vähän, minkälaisia hyviä ja huonoja puolia?
Tykkään vaihteistosta, ergonomiasta (jotenkin yksinkertainen mutta toimiva),
pienehköstä kulutuksesta (siis Perkins, 127 kW), tässä ei vielä urea- tai EGR saastesähläyksiä.
Ei kauhean kankea kuutoseksi,
LS-hydrauliikka ripeä, 115 l/min,
sähköiset kierroslukumuistit (lisävaruste) jossain hommissa hyvät.
Huoltokulut ei kauheat (osa suodattimista pestäviä metalliverkkosuodattimia, ei vaadi mitään superöljyjä.
Valot ja työvalot minusta hyvät, mulla lienee joitain lisävaruste-sellaisia.
Tilava ohjaamo, apumieskin mahtuu hyvin ja sen penkki kohtuullinen.
Hydraulisesti ulos tuleva vetokoukku kiva.
Miinusta:
Ohjaamo talvella pitkään viileä ja tahtoo lasit huurtua,
koneessa ei kovin kaunis käynti, johtunee sähköohjatusta pumpusta (tämähän onkin tärkeä :-) ).
Tässä mallissa jäähdytinpaketin siivous nokalla vähän työlästä, uusissa kai erilainen..
Laatikko vaatii talvella vähän lämmittelyä että saa kaikki vaihteet käyttöön.
Hydrauliikan joystick vähän tunnottoman oloinen.
Ohjaamo hitusen meluisa, uudet cr-koneet kun käyvät paljon hiljaisemmin.
Tiellä pikkuisen loikkiva kun ei ole mitään jousia etupäässä.
Yhteinen voimansiirron ja hydrauliikan öljy, hydrauliikan kannalta ei välttämättä hyvä, toisaalta riittää huoletta vaikka kippiin menisi yli 40 l.
Alkuperäisrenkaat (Misukat) ovat talvella luisteluliiton kunniamaininnalla hyväksymät, mutta eivät kyllä kulu kesällä tielläkään juuri yhtään.
Pikkuvikoja ei ole ollut ensimmäistäkään, ei sähkövikojakaan, mutta vaihteistossa oli valmistusvirheestä johtuva iso harmi. Ilmeisesti kuitenkin ainutkertainen lajissaan, siis muutenkin kuin myyjän/huollon mukaan.
Kyllä mä olen oppinut tuohon luottamaan.
-
Onko nää NH 6.xxx sarjan raktorit poissuljettuja kanssa?
-
Onko nää NH 6.xxx sarjan raktorit poissuljettuja kanssa?
Jos tekisin näitä päätöksiä tunteella niin sanoisin että on poissuljettu. Mutta otan luultavasti tarjouksen ja vertaan kuitenkin, jos kaulaa syntyy riittävästi niin mikään ei sinänsä estä sotkeentumasta tuollaiseen. Noin 140hp koneella kävin tyypittämässä eikä oikein tuntunut omalta.
-
http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3404528&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub= Tossa olis vähän ajettu 413 etukuormaajalla. Siinä olis sitten ominaisuudet riittävät...onko sitten fyysisesti liian iso, onkin eri asia.
-
Vinnamo ehtikin ensin, itsekin olisin 400 sarjan Varioa ehdottanut, kallishan se on varsinkin uutena mutta ominaisuudet on kohdallaan 8)
-
Vinnamo ehtikin ensin, itsekin olisin 400 sarjan Varioa ehdottanut, kallishan se on varsinkin uutena mutta ominaisuudet on kohdallaan 8)
Kuulemma niitä saa vielä tehdastilauksenakin hetken aikaa. Eikä kannata tuijottaa ohjehintoja, ilmaa saattaa löytyä, jos hyvä päivä sattuu... :)
-
Vinnamo ehtikin ensin, itsekin olisin 400 sarjan Varioa ehdottanut, kallishan se on varsinkin uutena mutta ominaisuudet on kohdallaan 8)
Kuulemma niitä saa vielä tehdastilauksenakin hetken aikaa. Eikä kannata tuijottaa ohjehintoja, ilmaa saattaa löytyä, jos hyvä päivä sattuu... :)
Nyt luulisi 400 sarjalaisia saavan halvemmalla..Onkohan uudet 500 sarjalaiset kuinka paljon kalliimpia ? Sehän se ylivoimainen olisi 8)
-
Tuo 400- sarjalainen olis tietysti märkä päiväuni.. :P Vähän käytettykin kelpaisi jos suhdanteet kohtaa. Olen kieltämättä tuijottanut ohjehintaa ja siinä mielessä raakannut nuo pois, mutta sen verran provosoiduin että käynpä kuitenkin kysymässä tarjousta. ;)
Fyysisesti tuo on jo isohko, mutta mahtunee rajoihin. Periaatteessa hydrauliikkaa lukuunottamatta muutoin 300- sarjalainen olis riittävä.
-
Karjatilan etukuormainkoneeksi tulossa. Kokonaistaloudellisuus, mutta erityisesti polttoaineenkulutus merkittävä kriteeri.
Vaihtoehtoina vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat:
JD 6430 premium (jos enää saa), 6125M tai 6115R
Mf 5475 tai 6475 (tai jokin vast. 6-sylinterinen)
Valtra N123 H5
Ja nyt sitten hermeettinen vääntö, mutta aivan merkityksettömät kommentit voi unohtaa. :)
JD 6430 premiumia Quicken 55 kuormaajalla on tullut kokeiltua 5200 tuntia tähän mennessä. Polttoaineen kulutus on ollut mielestäni maltillista, toki työtkin ovat olleet kohtuu keveitä.
Tammi-huhtikuu: Työt paalien hakua, ruokkimista, lantakäytävien tyhjentämistä. Kulutus 5,3 litraa/ tunti.
Toukokuu: Kyntöä, äestystä, siemen kuormien siirtoa, edelleen ruokinta taustalla. Kulutus 8,3 litraa/tunti.
Syyskuu: Kyntöä, vilja- ja perunakuormien ajoa, oljen paalaamista, ruokkiminen taustalla. Kulutus 8,7 litraa/tunti.
Murheita: Etunavan tiivisteet, kumpaankin on vaihdettu. Kannentiiviste menee vaihtoon tämän kuun aikana.
30-sarjasta voi olla viimeiset vietynä.
-
Ilman muuta saksalainen sieltähän se pian kaikki maitokin tulee.
Varaosat niihin saa muutaman viikon kuluessa,ja ulisee komiasti !
-
http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3404528&com=0&fl=1&ba=0&sid=&fromclub= Tossa olis vähän ajettu 413 etukuormaajalla. Siinä olis sitten ominaisuudet riittävät...onko sitten fyysisesti liian iso, onkin eri asia.
Olen tuota pari kertaa katsellut, mutta ongelma on liika teknisyys. Tykkäisin 300-sarjan yksinkertaisesta käyttöliittymästä. Painoeroakin tulee jo 1000kg vastaavan tehoisten koneiden välillä. En ole siitä niin ihastunut. Kiinnostaisi tietää mihin suuntaan Fendtin mallistopäivitys nyt lähtee etenemään eli tuleeko 300-sarjaan muutoksia kuinka pian.
-
-30 Sarjan Deereä ei tehtaalta enää saa. Myyjäliikkeillä saattaa olla joitain kappaleita varastossa.
-
Onko tuo 30- sarjalainen vielä ilman paskaventtiiliä? Tässä vaiheessa pitäisi tehdä päätös jos haluaa pysyä tekniikassa ilman näitä härpättimiä, mutta tuntuma on että jos seuraavalla koneella ajetaan ainakin 5000 tuntia niin mieluummin sitä yritän urealla, jos pakko kerran on.. ???
Näyttäis aika komealta kun pulttaisi 300- sarjalaisen fendtin keulaan nokkapumpun, häipyis tuotto-ongelmat. ;D
-
Ilman muuta saksalainen sieltähän se pian kaikki maitokin tulee.
Varaosat niihin saa muutaman viikon kuluessa,ja ulisee komiasti !
Meforin aikana osat tulivat fendttiin Saksastakin seuraavaks päiväks,nyt taitaa olla reitti sen verran mutkikkaampi etä voi kestää kauemmin,ainakin hintataso noussut kovasti..
-
-30 Sarjan Deereä ei tehtaalta enää saa. Myyjäliikkeillä saattaa olla joitain kappaleita varastossa.
Standardejakaan?
-
-30 Sarjan Deereä ei tehtaalta enää saa. Myyjäliikkeillä saattaa olla joitain kappaleita varastossa.
Standardejakaan?
Luulis noita saavan, huomenna se selviää. Noissa itseasiassa taitaa olla vielä moottorit ilman mitään päästöhärpättimiä, mutta onhan aika karuja laitteita muuten. Hydepuoli lienee heikointa, melusta en osaa sanoa..
-
-30 Sarjan Deereä ei tehtaalta enää saa. Myyjäliikkeillä saattaa olla joitain kappaleita varastossa.
Standardejakaan?
Luulis noita saavan, huomenna se selviää. Noissa itseasiassa taitaa olla vielä moottorit ilman mitään päästöhärpättimiä, mutta onhan aika karuja laitteita muuten. Hydepuoli lienee heikointa, melusta en osaa sanoa..
Niin standardit on kaksventtiilikannelle ja nokka-akseli hoitaa tuon EGR eli pitää imu ja pakopuolen samaan aikaan auki hetken... Standardeja ei pitäisi enää kauaa saada kun muuttuvat 6M malleihin...
-
Tuleekohan 6M-sarjaan pienempitehoisia malleja, vai onko ne sitten vain 5-sarjan heiniä?
-
Tuleekohan 6M-sarjaan pienempitehoisia malleja, vai onko ne sitten vain 5-sarjan heiniä?
Villi veikkaus: teholuokkien alapäähän tulee karvalakkiversiot, 6G tjsp.
-
Siirtäköhän J-D vanhempien mallien valmistusta ns. kolmansiin maihin?
-
Valtran versu on kokeiltu, tällä hetkellä ajossa on N101 ilman turbiinia, luulen että voisi olla aika namu yhdistelmä tuo ht5 tubiinilla. Valtran Nsarja ainakin omassta mielestä hyvä etukuormain kone, melkein 50/50 on hommat eli ek käyttöä tai veto hommaa, tuohon käyttöön tuo kone on ollut aivan mahtava, 7kk vanha tunteja on 700h, yhden vikakoodin joskus antoin (kuittautui käynnistämällä uusiksi) 60ha vilja/sokerijuurikas tilan 1.kone, talvisin tienhoidossa.
Konessa on Valtan 46 kuormain, jälkikäteen mietittynä 56 olis menny ihan yhtä lailla.
-
6125M olisi varmaan aika varmatoiminen perustraktori. M-sarjassa hydrauliikankin pitäisi riittää kiireisemmällekkin. 30-standardissakin on kyllä tuotto riittänyt ihan hyvin mäkkärille ja muille koneille.
Jos taas tuntuu että kaikkee pitää olla eikä hinnalla niin väliä, valintasi lienee 400-sarjalainen fentti 8)
Masseri pelaa jos pelaa, älä ainakaan 5-tonniseen sorru, kauhean meluisa ja kankea traktori :'(
E: Onko jontikoiden hinta pompannut vai oliko ne tuota luokkaa syksylläkin?
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/6m-sarja/?iSA=2000000
-
Ainakin 5455 ja 6455 oli minun korvaan hiljaisempia kuin esim. 6630 premium. :) Mutta voi olla sävyerokin, tiedä häntä.
Juu, 5400 sarja ei ole vaihtoehto, hinta/ominaisuudet ei aivan riitä.
Miksi oma tuntuu hyvältä vaikka on useampi uusi justiin tyypitettynä? Onko kyse siitä että oma on sattunut olemaan käteen soppeli vai onko se vaan alitajunnan epätoivoinen viesti siitä, että äijä on persaukinen? ???
;D
-
http://www.youtube.com/watch?v=yvzRLp24HUc
tässä on( puelueetonta) tietoa valtrasta
-
Miksi oma tuntuu hyvältä vaikka on useampi uusi justiin tyypitettynä? Onko kyse siitä että oma on sattunut olemaan käteen soppeli vai onko se vaan alitajunnan epätoivoinen viesti siitä, että äijä on persaukinen? ???
;D
Jollain myyjän kanssa 10min kierroksellahan siitä koneesta paljon oppiikin ;D
Eikä viikon työrupeaman aikanakaan (näihin ne koneet kannattaa oikeasti ottaa) se vielä yhtä hyvältä tunnu kuin se vanha merkki. Näin meillä ainakin massikasta jontikkaan siirryttäessä.
-
Toistaiseksi yksi myyjä on vasta tarjoutunut antamaan koekäyttöön konetta, en kyllä ole erityisesti edes sitä tingannut. Ongelmana monella on se, ettei koneita yksinkertaisesti ole lähimailla ja ilossa suin alkavat niitä toiselta puolelta suomea rahtaamaan.. :P Tosin ei noita erkkikään osta esitteen perusteella, onhan noita töissä saatava kokeilla.
-
Näin talvella ei kyllä tositöihin saa konetta muut kuin lumiurakoitsijat.
Eihän niitä tahdo saada kuin koolta ja agrilta ajoon. Täällä kun on isot keskusliikkeet lähellä niin suorastaan tuputtavat niitä ajettaviksi.
-
Sanokaas nyt vielä, onko yksiselitteistä kantaa siihen kuka saa kuljettaa missäkin tilanteessa noita 50km/h traktoreita? Koska liikennetraktoriksihan ne on rekisteröitävä. Tarkoittaako tuo rekisteröinti sitten käytännön kannalta jotain, esimerkiksi vakuutuksissa tjsp?
Eli jos ajan maatalousajoa, tarviiko olla c- korttia? Osa koneista hinnoteltu niin että kun jousia laittaa niin melkein samalla rahalla kone laukkaa sen 50 tai toisinpäin.
-
Sanokaas nyt vielä, onko yksiselitteistä kantaa siihen kuka saa kuljettaa missäkin tilanteessa noita 50km/h traktoreita? Koska liikennetraktoriksihan ne on rekisteröitävä. Tarkoittaako tuo rekisteröinti sitten käytännön kannalta jotain, esimerkiksi vakuutuksissa tjsp?
Eli jos ajan maatalousajoa, tarviiko olla c- korttia? Osa koneista hinnoteltu niin että kun jousia laittaa niin melkein samalla rahalla kone laukkaa sen 50 tai toisinpäin.
Yksiselitteistä kantaa siihen ei pysty antamaan kukaan. Poliisin näkemys tällä hetkellä on se että traktori tulkitaan maataloustraktoriksi jos se ei ole liikenneluvan vaativassa ajossa. Oikeusasteista en sitten tiedä...
-
Sanokaas nyt vielä, onko yksiselitteistä kantaa siihen kuka saa kuljettaa missäkin tilanteessa noita 50km/h traktoreita? Koska liikennetraktoriksihan ne on rekisteröitävä. Tarkoittaako tuo rekisteröinti sitten käytännön kannalta jotain, esimerkiksi vakuutuksissa tjsp?
Eli jos ajan maatalousajoa, tarviiko olla c- korttia? Osa koneista hinnoteltu niin että kun jousia laittaa niin melkein samalla rahalla kone laukkaa sen 50 tai toisinpäin.
Yksiselitteistä kantaa siihen ei pysty antamaan kukaan. Poliisin näkemys tällä hetkellä on se että traktori tulkitaan maataloustraktoriksi jos se ei ole liikenneluvan vaativassa ajossa. Oikeusasteista en sitten tiedä...
Koskaan ei siis ikinä ole poliisi kysynyt rekisteriotetta meikältä traktorista eikä oo tainnut kuin pari kertaa pysäyttää ja puhalluttaa :o Ne ei itsekkään tiedä eli taitaa olla ihan sama onko T vai C kortti... Mutta autokoulussa sanottiin että maatalousajossa saa ajaa T kortilla ja urakoinnissa C kortilla... Kohtahan sieltä tulee vissiin LT kortti joka ei toivon mukaan tartte sitä turhaa ammattipätevyys juttua johon tarvitaan 5 kurssia... Itselläni on jo vasta 2 eikä oikeen jaksais kaikkia ees käydä kun en kuorma-autoilla aja ikinä...
-
2 kpl traktoreita molemmat kulkee 50. Vain toinen on otteen mukaan liikenne traktori. Kummassakaan ei jousituksia.
-
Eli isännät ajelee 50 lootalla ja poliisit tulkitsee miten haluaa? Mielenkiintoista. ??? Ei kai siinä mitään, turhia sakkoja ei ole vain hauska maksella ja varsinkin kun koneella on useampi kuski, tulkinnanvaraisuuksia olis järkevä välttää.
Pohdinta jatkuu:
Mikä kuormain? Tekeekö nykyisellä kuikalla mitään? Jos pellissä tulee lukemaan JD, niin kuormaimessa ei luultavasti kuitenkaan. Sähkötikku ei pakollinen, mutta onko noissa mitään mikä olis edes kohtuullisen luotettava tai helposti korjattava?
-
Tuleekohan 6M-sarjaan pienempitehoisia malleja, vai onko ne sitten vain 5-sarjan heiniä?
Villi veikkaus: teholuokkien alapäähän tulee karvalakkiversiot, 6G tjsp.
John Deere 6D sarja on ollu olemas ja uuttakin siittä on tullu. Ranskassahan noita ovat pruukanneet myydä, ei vain taida olla edes 40 km/h versiota ja vaihtehiakin vain 9/9R?
https://www.deere.fr/wps/dcom/fr_FR/products/equipment/tractors/6d_series/6d_series.page (https://www.deere.fr/wps/dcom/fr_FR/products/equipment/tractors/6d_series/6d_series.page)
-
2 kpl traktoreita molemmat kulkee 50. Vain toinen on otteen mukaan liikenne traktori. Kummassakaan ei jousituksia.
2 kpl traktoreita, molemmat kulkee 50. Vain toinen on otteen mukaan liikennetraktori. Kummassakin on jousitukset.
-
Ilman muuta saksalainen sieltähän se pian kaikki maitokin tulee.
Varaosat niihin saa muutaman viikon kuluessa,ja ulisee komiasti !
Jontikkaan kun tilaa agrilta ennen puolta päivää, niin osa on tiskiltä noudettavissa seuraavana päivänä. Paitsi jos täytyy Amerikoista tilata sit menee pari päivää. Ja siihen kuormaajan ohjaukseen sen verran että jos deereen päädyt niin ota se sillä joystickillä, paras mitä olen käyttänyt.
-
Mikä kuormain? Tekeekö nykyisellä kuikalla mitään? Jos pellissä tulee lukemaan JD, niin kuormaimessa ei luultavasti kuitenkaan. Sähkötikku ei pakollinen, mutta onko noissa mitään mikä olis edes kohtuullisen luotettava tai helposti korjattava?
Quickella saat vaan armottoman putkinäkyvyyden, ennemmin stolli, isme tai se trimako se suojaton kuikka oli.
Sähkötikuista ei paljon ole kokemusta, mutta ainakin se jontikan oma tuntuu erittäin mukavalta käyttää mitä hieman on päässyt hiplailemaan.
-
Mikä kuormain? Tekeekö nykyisellä kuikalla mitään? Jos pellissä tulee lukemaan JD, niin kuormaimessa ei luultavasti kuitenkaan. Sähkötikku ei pakollinen, mutta onko noissa mitään mikä olis edes kohtuullisen luotettava tai helposti korjattava?
Quickella saat vaan armottoman putkinäkyvyyden, ennemmin stolli, isme tai se trimako se suojaton kuikka oli.
Sähkötikuista ei paljon ole kokemusta, mutta ainakin se jontikan oma tuntuu erittäin mukavalta käyttää mitä hieman on päässyt hiplailemaan.
Kerros vähän mitä meinaa putkinäkyvyys? :D
JD:ltä on jossain välissä tulleet uudet mallit, liekö noissa parannusta entisiin. Ainakin ulkonäkö on vähän fiinimpi ja istuu hyvin esim. ärrän keulalle.
-
Oletkos koskaan ajanut nykyaikainen kuikka keulalla missä on siis kaikki ne suojat? Voin kertoa että outo tunne tulee jos olet avarammalla kuormaimella varustetulla traktorilla tottunut ajamaan...
Jontikan kuormaimet on mun mielestä jotenkin heikon näköisiä, eivät ole tainneet paljon kehujakaan saada. Hintaeroa tuskin hirveästi tulee eri kuormainmerkkien välille ja jos vaikka ismen ostaa niin aika nopeasti ne siellä tehtaallansa sen asentaa.
-
Oletkos koskaan ajanut nykyaikainen kuikka keulalla missä on siis kaikki ne suojat? Voin kertoa että outo tunne tulee jos olet avarammalla kuormaimella varustetulla traktorilla tottunut ajamaan...
Jontikan kuormaimet on mun mielestä jotenkin heikon näköisiä, eivät ole tainneet paljon kehujakaan saada. Hintaeroa tuskin hirveästi tulee eri kuormainmerkkien välille ja jos vaikka ismen ostaa niin aika nopeasti ne siellä tehtaallansa sen asentaa.
Uusimmat taitaa olla jotain 2009 asennettuja, joita olen päässyt kokeilemaan, mallia en muista. Itsellä 960 ja siinä ei ainakaan putkinäköä pääse syntymään. :)
Stollikin kiinnostaisi, varaosien saatavuus vähän mietityttää..
-
Oletkos koskaan ajanut nykyaikainen kuikka keulalla missä on siis kaikki ne suojat? Voin kertoa että outo tunne tulee jos olet avarammalla kuormaimella varustetulla traktorilla tottunut ajamaan...
Jontikan kuormaimet on mun mielestä jotenkin heikon näköisiä, eivät ole tainneet paljon kehujakaan saada. Hintaeroa tuskin hirveästi tulee eri kuormainmerkkien välille ja jos vaikka ismen ostaa niin aika nopeasti ne siellä tehtaallansa sen asentaa.
Uusimmat taitaa olla jotain 2009 asennettuja, joita olen päässyt kokeilemaan, mallia en muista. Itsellä 960 ja siinä ei ainakaan putkinäköä pääse syntymään. :)
Stollikin kiinnostaisi, varaosien saatavuus vähän mietityttää..
Stollin varaosat?? Mitä ne on ;D
-
Oletkos koskaan ajanut nykyaikainen kuikka keulalla missä on siis kaikki ne suojat? Voin kertoa että outo tunne tulee jos olet avarammalla kuormaimella varustetulla traktorilla tottunut ajamaan...
Jontikan kuormaimet on mun mielestä jotenkin heikon näköisiä, eivät ole tainneet paljon kehujakaan saada. Hintaeroa tuskin hirveästi tulee eri kuormainmerkkien välille ja jos vaikka ismen ostaa niin aika nopeasti ne siellä tehtaallansa sen asentaa.
Tuntuu kuin ajaisi laput silmillä! Ainakin valtrassa oli huonolla korkeudella.
-
Eli onkos se tämä kuikan D- sarja mikä on rimpula ja aiheuttaa putkinäkyvyyttä?
Stollista pitänee ottaa tarjous myös, mutta siinä en varmaan sähköistä hallintaa viitsi valita.
-
Onko niissä Jontikan kuormaajissa oikeasti jotain vikaa? Hinta?
Uuteen koneeseen ottaisin ennemmin valmistajan ensiasennusvaihtoehdon.
-
Onko niissä Jontikan kuormaajissa oikeasti jotain vikaa? Hinta?
Uuteen koneeseen ottaisin ennemmin valmistajan ensiasennusvaihtoehdon.
Kuikan D ja jontikan uusi H- mallin kuormain ei merkittävästi eroa hinnaltaan. Laite on kuitenkin traktoriin suunniteltu, siksi itseäkin mietityttää että onko siinä oikeasti jotain mikä mättää. Ei se kuikkakaan ylivoimainen kuormain minusta ole.
Massikassa ja Valtrassa on ensiasennuksena kuikka ja nyykkärissä Trima. Fendtiin kannattanee pultata Fendtin oma kuormain. Jos päivitetty HSX- setka ehtii koeajolle, siinä lienee tehtaalla asennettu Trac-lift..
-
Onko niissä Jontikan kuormaajissa oikeasti jotain vikaa? Hinta?
Uuteen koneeseen ottaisin ennemmin valmistajan ensiasennusvaihtoehdon.
Kuikan D ja jontikan uusi H- mallin kuormain ei merkittävästi eroa hinnaltaan. Laite on kuitenkin traktoriin suunniteltu, siksi itseäkin mietityttää että onko siinä oikeasti jotain mikä mättää. Ei se kuikkakaan ylivoimainen kuormain minusta ole.
Massikassa ja Valtrassa on ensiasennuksena kuikka ja nyykkärissä Trima. Fendtiin kannattanee pultata Fendtin oma kuormain. Jos päivitetty HSX- setka ehtii koeajolle, siinä lienee tehtaalla asennettu Trac-lift..
New hollandeissa ensiasennus kuormain on kyllä Stoll niinkuin Deutsissa ;)
-
ok. Trima taitaa sitten olla jotain agritekin ihan omia perversioita. :D
-
ok. Trima taitaa sitten olla jotain agritekin ihan omia perversioita. :D
Juurikin näin ;D
-
Onko muuten 6534 Deerestä (premium) kokemuksia? Jaksaako mennä tuolla neloskoneella? Paino taitaa sijoittua nelosen ja kutosen väliin, varmaan kulutuskin riippuen hommista. Onhan tuo kaikkea muuta kuin ketterä yleiskone, mutta yks olis vielä soppelisti jäljellä.
-
Onko muuten 6534 Deerestä (premium) kokemuksia? Jaksaako mennä tuolla neloskoneella? Paino taitaa sijoittua nelosen ja kutosen väliin, varmaan kulutuskin riippuen hommista. Onhan tuo kaikkea muuta kuin ketterä yleiskone, mutta yks olis vielä soppelisti jäljellä.
No ainakin mukavampi varmaankin huoltaa kun konehuoneessa on enemmän tilaa mitään muuta järkeä en tuossa näe ;D Mutta hiukan kun piristää niin jaksaa kyllä kulkea...
-
Eli onkos se tämä kuikan D- sarja mikä on rimpula ja aiheuttaa putkinäkyvyyttä?
Stollista pitänee ottaa tarjous myös, mutta siinä en varmaan sähköistä hallintaa viitsi valita.
Kaikki nämä uudet X5 ja X6 sarjat, näethän kuvistakin missä malleissa on suojat.
(http://www.technikboerse.com/pictures/49305089/9623933f7675075cdfa58d967af0e738.jpg)
Tuossa vielä kuva aiheesta. Sen paskan näkyyyyden aiheuttaa siis tuo vaaleampi osa missä Q65 lukee.
Meille ei ainakaan deereä suositeltu ollenkaan, quickea hieman mutta kotimainenkin kelpasi kyllä myyjälle.
Tuo 6534 on kyllä karjatilalle aika turha traktori.
-
Onko muuten 6534 Deerestä (premium) kokemuksia? Jaksaako mennä tuolla neloskoneella? Paino taitaa sijoittua nelosen ja kutosen väliin, varmaan kulutuskin riippuen hommista. Onhan tuo kaikkea muuta kuin ketterä yleiskone, mutta yks olis vielä soppelisti jäljellä.
Eikö se oo yhtä loistava malli kun valtran M. Nelosen voimat yhdistettynä kutosen kokoon ja kääntyvyyteen. Ennemmin sitte vaikka se 6530...
-
Mulla on ollut 2 Deeren kuormaajaa(eka ja vika.) Stolli oli yhdessä Deutzissa ja se oli ihan ok, paitsi maahantuoja/jälkimarkkinointi oli todella olematon ja onneton. Fendtin kuormaaja on siihen tehty ja sinällään täyttänyt paikkansa. Quickeja on ollut useita ja on nytkin 2 kpl ja siinä ainakin jälkimarkkinointi pelaa. Kotimaiset on sitten sellainen osa-alue, joista ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti ne on jollekulle tietynlainen uskonto. Ainakin MP-liftissä on surullisen kuuluisa asennuspalvelu(sinänsä varmaan toimii, mutta...) Itse vierastan todella paljon vaihtokoneita, missä on suomalaiset aisat nokalla....jostain syystä.
Edit: Ps. hauskana detaljina loppuun: Muistaako kukaan yhtään kuormaajakeskustelua , jossa Zetor 8045 ei olisi Stollia käynyt kehumassa? :D :D ;)
-
Juu, tuollaisella kuormaimella olen vähän töitä kokeillut tehdä mutta ei ole erityistä muistikuvaa näkyvyydestä. Toki 960 tuntui aika avaralta sen jälkeen. Ensin luulin että kuvan kuormaajan kyljessä lukee "FUCK" ;D
Taitaapi tosiaan 6534 olla enemmän vaikka viljatilan kone.
-
Jos ålön kuormaimen haluaa niin ota trimana, mulla on q75 ja Trima +5.0p. Onhan tuolta triman takaa ihan erilainen näkyvyys kun niitä koteloita ei ole edessä. Isme oli muutoin hyvä kuormain, mutta ne helkkarin putkisokat varisi tapeista, jolloin tappi pääsi liukumaan pois. Se oli joka aamuinen homma kiertää kuormaimen tapit.
Mp-lift ei varmaan ole huono, mutta ei se silti oikein vakuuta.
Se jd 6534 on tosiaan suora vastine vallun m130 mallille, eli en ihmettele miksei ole mennyt kaupan.
-
Ei mulle osattu Hankkijassa perustella kuormaajaa kumpaankaan suuntaan. Asiakas saa päättää mitä haluaa. Quickessa on kai varustelutaso parempi, jos niitä kaipaa. Ja se on ehkä enemmän Pohjoismaisiin olosuhteisiin suunniteltu. Tarkoittaa sitä, että siihen löytyy puskutuet valmiina paketteina. Jonnun kuormaajaan joutuu sellaisen teettämään paikallisella pajalla.
On tuo M-sarja ihan asiallisen oloinen peruskone. Mutta pienet asiat tekee monesti sen suurimman närästyksen. Jos menee koneen taakse polvilleen ja tsekkaa sinne taka-akselin alle, niin ei voi olla ihmettelemättä niitä roikkuvia letkuja. Pari kappaletta kovia putkituksia ja takimmaisilta lohkoilta lähtee taipuisia letkuja jonnekin eteen. En tiedä olivatko etukuormaajaan vai etunostolaitteeseen liittyviä. Oli mitä oli, niin ei tuommoisia. Vaikkei mettään olisikaan menossa, niin aina sitä joku risu tai kivi on sellaisessa paikassa, että letkut on vaarassa. Olen ihan varma, että tuollaiset saa halutessaan parempaankin paikkaan.
Päivän paras oli karvalakkipäinen vanhempi herrasmies, joka löi porukalle faktat pöytään. -Kyllä Jontikka paras traktori on, siitä saa käytettynäkin vielä jotain vaikka koneen ostaisi velaksi. Noi muut merkit on sellaisia leikkikaluja.
:D ;D
-
Itse vierastan todella paljon vaihtokoneita, missä on suomalaiset aisat nokalla....jostain syystä.
Naapurikin sanoi kun jontikan näki, jotta hyvä kones muuten mutta kuormaaja (isme) menee varmaan vaihtoon aika nopsaa kun aisat katkee ::) Noh, eipä ole vielä katkennut eikä entisistä massikoistakaan ismet katkenneet eivätkä edes murtuneet. Tokikaan meillä ei mitään auroja keulalla roikuteta, mutta on niitä kiviä väännetty ylös sekä nostettu aika paljon suositeltua suurempia massoja hätätilanteissa.
Kaatokulmissa en näe ongelmia, varaosia ei ole kai yhteenkään itse kuormaimeen tarvinnut, pelkästään ohjausvipuun nappi piti uusia ensimmäisessä. Tässä uusimmassa (180B) jotkin letkut oli aika huonosti kiristetty kyllä uutena, mutta realistin mainitsemaa tappiongelmaa ei ole.
Vanha mp-lifti on massikassa, siitä en kyllä tykkää vaikka ei siinä sinänsä mitään vikaakaan ole ollut. Mitä nyt vettä siellä vaijerin seassa, niin pitää talvisin puoli tuntia pitää konetta käynnissä ennen kuin kuormain liikkuu mihinkään.
-
Pikkuhiljaa alkaa tapahtua, kun saa koneita tontille kokeiltavaksi. :D Yllättävän suotuisasti noita loppujen lopuksi saa tähän aikaan vuodesta, tosin harmillisesti muutamaa mielenkiintoisinta joutuu testaamaan vain liikkeen pihalla.
Fendtin kuormain vaikuttaa asialliselta ja on minusta ihmeen maltillisesti hinnoiteltu, kuten muutkin Fendtin lisävarusteet.. ??? Varioista on painipuussa 313 ja 412, onkohan tuo jälkimmäinen turhan "tekninen" laite jos ajattelee päivittäistä käyttöä ja tahtoisi loogisen ja lujan koneen tontilleen?
Tässä ketjussa voi vaikka jatkaa ajatuksia vario-lootasta niin vihreän kuin punaisenkin pellin alla, en poista ketjua. :P
-
313 ja 412,
Oletko saanut Fendtin omalle tontille käyttöön? Tai kysytään niin, että minkälaiseen Fenttiin olet tutustunut paikan päällä.
-
313 ja 412,
Oletko saanut Fendtin omalle tontille käyttöön? Tai kysytään niin, että minkälaiseen Fenttiin olet tutustunut paikan päällä.
Nämä kuuluivat juuri tuohon kategoriaan, jotka täytyy kokeilla muualla. Suolahdessa on molemmat esillä, täytyy siellä käydä ajan kanssa testaamassa. Eli painipuussa ovat vasta paperilla, sinänsä varteenotettavia Valtran haastajia. ;)
-
Kattelin meinaan Fendtin esittelykoneita ja niissä ei mielestäni ollut etukuormaajaa noissa edellä mainituissa malleissa. 300-sarja kiinnostaisi yksinkertaisuutensa takia, mutta siitä isompi on liian tekninen meikäläiselle. Hydrauliikan hallinta tossa 300:ssa tuntuu kyllä tosi antiikkiselta, jos tosiaan siitä normaalista hydevivusta pitäisi käyttää etukuormaajaa, niin se olisi oikeastaan pakko testata käytännössä.
-
Kattelin meinaan Fendtin esittelykoneita ja niissä ei mielestäni ollut etukuormaajaa noissa edellä mainituissa malleissa. 300-sarja kiinnostaisi yksinkertaisuutensa takia, mutta siitä isompi on liian tekninen meikäläiselle. Hydrauliikan hallinta tossa 300:ssa tuntuu kyllä tosi antiikkiselta, jos tosiaan siitä normaalista hydevivusta pitäisi käyttää etukuormaajaa, niin se olisi oikeastaan pakko testata käytännössä.
Meillä on samantyyppiset ajatukset näistä koneista. Luulis että jollakulla on 300- sarjalainen kuormaimella ja osaisi kertoa kokemusta? ??? Jos en ihan väärin muista niin olisko ollut 312 esittelyssä etukuormaajalla, mutta täytyy varmistaa ennenkuin lähtee tekemään suolahden reissua. Sinänsä pumpun litratuotto voi olla jopa riittävä, JOS kuormain on onnistuttu mitoittamaan sopivasti ja hydepuolelta saa kaikki resurssit mahdollisimman hyvin ulos. Joskus olen kokeillut mielestäni hitaanpuoleista kuormainta, vaikka traktorissa oli 110 litran muuttuva pumppu.. Olettamusten varassa ei tietty tuon hintaisia koneita tilata.
Polttoaineasian kannalta olis mielenkiintoinen tilanne, 300 -sarja tulee uutena urealla mutta en ole ihan varma onko nuo esittelykoneet vielä ilman ureaa. 400- sarjaa saa vielä hetken vanhalla tekniikalla. Ei nuo tosin missään tapauksessa herätä pelkoa, vähäruokaisia laitteita. Sen sijaan muilla valmistajilla (Sisu, Deere) kuulee monenlaista juttua.. joidenkin mielestä ureasäädöillä oleva kone kuluttaa vähemmän, mutta egr- koneissa kuulostaa soppa kelpaavan. :-[
-
Kattelin meinaan Fendtin esittelykoneita ja niissä ei mielestäni ollut etukuormaajaa noissa edellä mainituissa malleissa. 300-sarja kiinnostaisi yksinkertaisuutensa takia, mutta siitä isompi on liian tekninen meikäläiselle. Hydrauliikan hallinta tossa 300:ssa tuntuu kyllä tosi antiikkiselta, jos tosiaan siitä normaalista hydevivusta pitäisi käyttää etukuormaajaa, niin se olisi oikeastaan pakko testata käytännössä.
Joo samaa kattellu.Mutta tarvii varmaan joku stoll:in kuormain omalla sähkötikulla tai vastaava.Tai perään sähkönen vaihtoventtiili.
-
SCR:n hyvä puoli on siinä, että ureaa ajetaan moottorin jälkeiseen pakokaasujen puhdistukseen eli sillä ei ole mitään tekemistä moottorin käynnin kanssa sinänsä. Tästä aiheutuu, että moottoriöljyt pysyy puhtaana ja moottorin toiminta on muutenkin parempi. Eli vie vähemmän polttoainetta ja alaväännöt ovat taas tallessa. Huono puoli SCR:ssä on urean käyttö ja varastointi. Pitäisi järjestää lämmin tila urean säilytykseen. Se kun jäätyy -11 asteessa.
Vanhempi, pakokaasujen takaisinkierrätyssysteemi aiheuttaa moottoriöljyjen nokeamista, alaväännöt kateissa ja polttoaineenkulutus on suurempi. Valmetteihin on tehty tai voi tehdä ennallistamisen eli moottorin nokka-akselia hiotaan ja tällä konstilla se kierrätys saadaan purettua. Öljyt ei enää nokeudu ja polttoaineenkulutus putoaa 10%. Sellainen parin tonnin remontti.
Tällaisia käsityksiä minulla on näistä eroista. Jos uutta konetta ostaisin niin ottaisin suosiolla tuon SCR:n. Silloin saisi moottori olla rauhassa ja tulevaisuudessa jos alkaa tulla jotain virityksiä ureasta poispääsyyn, niin ne saattaisi olla helpommin toteutettavissa.
-
SCR:n hyvä puoli on siinä, että ureaa ajetaan moottorin jälkeiseen pakokaasujen puhdistukseen eli sillä ei ole mitään tekemistä moottorin käynnin kanssa sinänsä. Tästä aiheutuu, että moottoriöljyt pysyy puhtaana ja moottorin toiminta on muutenkin parempi. Eli vie vähemmän polttoainetta ja alaväännöt ovat taas tallessa. Huono puoli SCR:ssä on urean käyttö ja varastointi. Pitäisi järjestää lämmin tila urean säilytykseen. Se kun jäätyy -11 asteessa.
Vanhempi, pakokaasujen takaisinkierrätyssysteemi aiheuttaa moottoriöljyjen nokeamista, alaväännöt kateissa ja polttoaineenkulutus on suurempi. Valmetteihin on tehty tai voi tehdä ennallistamisen eli moottorin nokka-akselia hiotaan ja tällä konstilla se kierrätys saadaan purettua. Öljyt ei enää nokeudu ja polttoaineenkulutus putoaa 10%. Sellainen parin tonnin remontti.
Tällaisia käsityksiä minulla on näistä eroista. Jos uutta konetta ostaisin niin ottaisin suosiolla tuon SCR:n. Silloin saisi moottori olla rauhassa ja tulevaisuudessa jos alkaa tulla jotain virityksiä ureasta poispääsyyn, niin ne saattaisi olla helpommin toteutettavissa.
Osaatko kertoa kuinka esim. tuo 400- sarjan agrex-pakokaasujärjestelmä (ulkoinen egr) eroaa esim. uuden 6r jontikan tai vanhemman 30- premiumin järjestelmästä? Pitää vielä varmistaa että saako 400- sarjaa enää tämän version jälkeen ureavirityksillä vai tuleeko suoraan 500- sarja korvaamaan sen uudella tekniikalla.
Tää on todella mielenkiintoista, tarvetta ei sinänsä ole pakoilla näitä järjestelmiä mutta jotenkin pitäisi osata hahmottaa millaisia kuluja koneen pidosta syntyy kun sillä ajetaan 5-7 tuhatta tuntia tai sitten toinen mokoma.
Onkohan noi massikan viimeiset ureattomat (esim. 6470 sisu) täysin ilman egr:ää? Joku kun vielä osais kertoa miten tuolle laitokselle soppa kelpaa vai kannattaisko suosiolla odotella uuden sarjan lanseeraus ennen lopullista päätöstä.. ???
-
Emmää noin syvällisiä osaa ;D
-
Emmää noin syvällisiä osaa ;D
No perhana. Pitääkin sitten kysyä myyjiltä niin niiltä tulee 100 -prosenttista faktaa kunhan ensin ovat saaneet hetken miettiä ja keksivät sitten tarinaa lennosta. ;D
-
Eikai se etukuormaimen hallinta mikään ongelma ole jos tehdasasetuksena toimii raktorin lohkoilla, joko vaihtoventtiili tai sitte kokonaan oma lohko sille, esim ergokahva/lohko
-
Ei se 300-sarjan ryssäläinen kuormaimen käyttö ole ongelma, kuten edellinen sanoi: laita ergo-digistick ja tulee hyvä!
-
SCR:n hyvä puoli on siinä, että ureaa ajetaan moottorin jälkeiseen pakokaasujen puhdistukseen eli sillä ei ole mitään tekemistä moottorin käynnin kanssa sinänsä. Tästä aiheutuu, että moottoriöljyt pysyy puhtaana ja moottorin toiminta on muutenkin parempi. Eli vie vähemmän polttoainetta ja alaväännöt ovat taas tallessa. Huono puoli SCR:ssä on urean käyttö ja varastointi. Pitäisi järjestää lämmin tila urean säilytykseen. Se kun jäätyy -11 asteessa.
Vanhempi, pakokaasujen takaisinkierrätyssysteemi aiheuttaa moottoriöljyjen nokeamista, alaväännöt kateissa ja polttoaineenkulutus on suurempi. Valmetteihin on tehty tai voi tehdä ennallistamisen eli moottorin nokka-akselia hiotaan ja tällä konstilla se kierrätys saadaan purettua. Öljyt ei enää nokeudu ja polttoaineenkulutus putoaa 10%. Sellainen parin tonnin remontti.
Tällaisia käsityksiä minulla on näistä eroista. Jos uutta konetta ostaisin niin ottaisin suosiolla tuon SCR:n. Silloin saisi moottori olla rauhassa ja tulevaisuudessa jos alkaa tulla jotain virityksiä ureasta poispääsyyn, niin ne saattaisi olla helpommin toteutettavissa.
Osaatko kertoa kuinka esim. tuo 400- sarjan agrex-pakokaasujärjestelmä (ulkoinen egr) eroaa esim. uuden 6r jontikan tai vanhemman 30- premiumin järjestelmästä? Pitää vielä varmistaa että saako 400- sarjaa enää tämän version jälkeen ureavirityksillä vai tuleeko suoraan 500- sarja korvaamaan sen uudella tekniikalla.
Tää on todella mielenkiintoista, tarvetta ei sinänsä ole pakoilla näitä järjestelmiä mutta jotenkin pitäisi osata hahmottaa millaisia kuluja koneen pidosta syntyy kun sillä ajetaan 5-7 tuhatta tuntia tai sitten toinen mokoma.
Onkohan noi massikan viimeiset ureattomat (esim. 6470 sisu) täysin ilman egr:ää? Joku kun vielä osais kertoa miten tuolle laitokselle soppa kelpaa vai kannattaisko suosiolla odotella uuden sarjan lanseeraus ennen lopullista päätöstä.. ???
Vielä tästä päästöhommasta yleensäkin, jos on jollekulle vielä epäselvää mistä tämä kaikki tulee:
Eli lainsäädännössä on määrätty, että dieselmoottorista tulevista pakokaasuista rajoitetaan typen oksidipäästöjä sekä hiukkaspäästöjä. Nämä ovat verrannollisia sylinterin palotapahtuman lämpötilaan seuraavasti:
- palolämpötilan noustessa (moottori optimoitu palotapahtuman kannalta) typen oksidien päästöt nousevat --> käytettävä SCR:ää
- palolämpötilan laskiessa (käytetään EGR:ää, eli lasketaan imuilman happipitoisuutta johtamalla siihen pakokaasua) hiukkaspäästöt nousevat --> käytettävä hiukkasloukkua hiukkaspäästöjen suodattamiseen.
Edelliselle päästötasolle päästiin "lievällä" pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ilman jälkikäsittelyä yleensä varsin yksinkertaisella moottorin sisäisellä tekniikalla, viime vuoden alusta voimaan tulleille tasoille ei enää pikkukonsteilla päästä ja reilun vuoden päästä tulevalle seuraavalle tasolle tarvitaan vieläkin isommat temput...
Pakokaasujen takaisinkierrätys ylipäänsä, oli uusi tai vanha aiheuttaa tuota alun perin mainittua öljyjen nokeamista ja pa-kulutuksen lisääntymistä. Pakokaasun takaisinkierrätys voidaan tehdä kahdella systeemillä:
1. Moottorin sisäisesti, jolloin nokka-akselissa on "ylimääräinen" kuhmura joka pitää pakoventtiiliä auki imutahdin alussa pienen hetken --> pakosarjasta virtaa pakokaasua takaisin sylinteriin, esim. Sisun Stage 3A -moottorit, joka on mm. tuossa mainitsemassasi MF 6470:ssa, eli siinä siis on sisäinen egr. Tämä aiheuttaa alavääntöongelman, koska samalla turboa pyörittävä pakokaasun paine laskee.
2. Ulkoisesti (kaikki 3B-moottorit, jotka käyttävät egr:ää), jolloin pakolinjasta kierrätetään ohjattavan venttiilin avulla pakokaasua takaisin imuilmaan jäähdyttimen kautta. Tällöin tietysti ongelmana on se, että samalla kulkeutuu nokea imupuolelle (turbo, imuventtiilit ym.) ja se että jäähdyttimien on oltava julman kokoiset jotta tuo kierrätettävän pakokaasunosan jäähdytys on riittävän tehokasta. Moderneissa moottoreissa imuilman lämpötila kun ei yleensä saa ylittää ~55 astetta. Täällä ei yleensä ole alavääntöongelmaa, mutta esim. JD käyttää siitä huolimatta säätyväsiipistä turboa, jotta ahtopaine saadaan kontrolloitua tarkasti eri kierrosalueilla.
SCR:ssä pakokaasut käsitellään moottorin jälkeen, eli moottorin palotapahtumaan voidaan optimoida palamisen tehokkuuden kannalta, ja pakokaasut käsitellään vasta jälkikäteen. Heikkoutena on tietysti se, että joutuu pelaamaan erillisen liuoksen kanssa. SCR:n ongelma pienissä moottoreissa (3-syl., matalaviritteiset 4-syl.) on se, että pakolämpötila ei tahdo nousta riittävän korkealle, koska toimiakseen systeemi vaatii ~250 asteen pakolämpötilan. Tämän vuoksi lähes kaikilla valmistajilla pikkumoottorit käyttävät EGR:ää, isommissa on sitten vielä merkistä riippuvia eroja. Reilun vuoden päästä, kun seuraava päästötaso tulee voimaan, tulee kaikkiin koneisiin SCR (myös keltavihreisiin) ja melko suureen osaan ainakin tehokkaamista moottoreista myös ulkoinen egr. Väliteholuokissa (4-syl, pienemmät 6-syl) pystytään pärjäämään myös pelkällä SCR:llä, tässä varmaan tulee valmistajakohtaisia eroja.
-
SCR:n hyvä puoli on siinä, että ureaa ajetaan moottorin jälkeiseen pakokaasujen puhdistukseen eli sillä ei ole mitään tekemistä moottorin käynnin kanssa sinänsä. Tästä aiheutuu, että moottoriöljyt pysyy puhtaana ja moottorin toiminta on muutenkin parempi. Eli vie vähemmän polttoainetta ja alaväännöt ovat taas tallessa. Huono puoli SCR:ssä on urean käyttö ja varastointi. Pitäisi järjestää lämmin tila urean säilytykseen. Se kun jäätyy -11 asteessa.
Vanhempi, pakokaasujen takaisinkierrätyssysteemi aiheuttaa moottoriöljyjen nokeamista, alaväännöt kateissa ja polttoaineenkulutus on suurempi. Valmetteihin on tehty tai voi tehdä ennallistamisen eli moottorin nokka-akselia hiotaan ja tällä konstilla se kierrätys saadaan purettua. Öljyt ei enää nokeudu ja polttoaineenkulutus putoaa 10%. Sellainen parin tonnin remontti.
Tällaisia käsityksiä minulla on näistä eroista. Jos uutta konetta ostaisin niin ottaisin suosiolla tuon SCR:n. Silloin saisi moottori olla rauhassa ja tulevaisuudessa jos alkaa tulla jotain virityksiä ureasta poispääsyyn, niin ne saattaisi olla helpommin toteutettavissa.
Kaverilla sulas vissiin kolme EGR:n lauhdutinta Doitsista ja ainakin yksi näistä ihan vakiona ennenkuin saivat EGR:n pois pelistä tosin takuu toimis tässä tapauksessa ;) Mutta tämä oli isomman pään 6 litranen kone... Noista nelosista ei oo mitään kuulunut...
-
Kiitos Jornderelle selvityksestä. Nyt alkaa pikkuhiljaa nuo egr- erot selvitä. Mutta paria juttua mietin.. kumpikin egr- menetelmä lisää kulutusta, mutta eikö periaatteessa ulkoinen pitäisi mennä hieman vähemmällä sopalla (esim. 6r vs. 30 -premium)? Tuossa Fendtin 400- sarjassa on siis ulkoinen egr, nämä ovat suhteellisen pieniruokaisia koneita, mutta näissä ei kai ole ainakaan isommin ollut mitään ongelmaa egr- tekniikan pettämisen kanssa?
Entä puhtaat ureamoottorit sitten, esimerkiksi Valtran uudet 4,4 moottorit ja Fendtin 300- ja 500- sarja. Onko niissä tätä "sisäistä" egr-tekniikkaa vai mennäänkö oikeasti vain urealla? Meinaan näissä koneissahan vois ajatella polttonesteen kulutuksen jo alenevan jonkin verran.
-
Kiitos Jornderelle selvityksestä. Nyt alkaa pikkuhiljaa nuo egr- erot selvitä. Mutta paria juttua mietin.. kumpikin egr- menetelmä lisää kulutusta, mutta eikö periaatteessa ulkoinen pitäisi mennä hieman vähemmällä sopalla (esim. 6r vs. 30 -premium)? Tuossa Fendtin 400- sarjassa on siis ulkoinen egr, nämä ovat suhteellisen pieniruokaisia koneita, mutta näissä ei kai ole ainakaan isommin ollut mitään ongelmaa egr- tekniikan pettämisen kanssa?
Entä puhtaat ureamoottorit sitten, esimerkiksi Valtran uudet 4,4 moottorit ja Fendtin 300- ja 500- sarja. Onko niissä tätä "sisäistä" egr-tekniikkaa vai mennäänkö oikeasti vain urealla? Meinaan näissä koneissahan vois ajatella polttonesteen kulutuksen jo alenevan jonkin verran.
Ei ole Fendtin Egr:ien kanssa ollut murheita, toisin kuin JD:n vastaavan, jossa on juuttuvatilavuusturbo ja tuhannen vikakoodia.
Ps. Stollin etukuormaimen omaa sähköhallintaa en suosittele edes pahimmalle vihamiehelle. Maahantuojalla ei löydy sitten minkäänlaista tietoa/diagnostiikkaohjelmaa moiseen laitteeseen...ei toimi! Kannattaa sitten laittaa joku Ergo-kahva tai vastaava, johon löytyy edes kytkentäkaavio.
-
Ei ole Fendtin Egr:ien kanssa ollut murheita, toisin kuin JD:n vastaavan, jossa on juuttuvatilavuusturbo ja tuhannen vikakoodia.
Ps. Stollin etukuormaimen omaa sähköhallintaa en suosittele edes pahimmalle vihamiehelle. Maahantuojalla ei löydy sitten minkäänlaista tietoa/diagnostiikkaohjelmaa moiseen laitteeseen...ei toimi! Kannattaa sitten laittaa joku Ergo-kahva tai vastaava, johon löytyy edes kytkentäkaavio.
Millaisesta nelisatasesta sinulla on kokemusta? Onkohan 412 hieman laiska vai riittääkö mylly tuon kokoiseen traktoriin? Nelisatanen luulis olevan jo muutamaan kertaan kokeiltua tekniikkaa, että siinäkin sais varmaan luotettavan pelin jokapäiväiseen käyttöön.
-
Kiitos Jornderelle selvityksestä. Nyt alkaa pikkuhiljaa nuo egr- erot selvitä. Mutta paria juttua mietin.. kumpikin egr- menetelmä lisää kulutusta, mutta eikö periaatteessa ulkoinen pitäisi mennä hieman vähemmällä sopalla (esim. 6r vs. 30 -premium)? Tuossa Fendtin 400- sarjassa on siis ulkoinen egr, nämä ovat suhteellisen pieniruokaisia koneita, mutta näissä ei kai ole ainakaan isommin ollut mitään ongelmaa egr- tekniikan pettämisen kanssa?
Entä puhtaat ureamoottorit sitten, esimerkiksi Valtran uudet 4,4 moottorit ja Fendtin 300- ja 500- sarja. Onko niissä tätä "sisäistä" egr-tekniikkaa vai mennäänkö oikeasti vain urealla? Meinaan näissä koneissahan vois ajatella polttonesteen kulutuksen jo alenevan jonkin verran.
Ei ole Fendtin Egr:ien kanssa ollut murheita, toisin kuin JD:n vastaavan, jossa on juuttuvatilavuusturbo ja tuhannen vikakoodia.
Ps. Stollin etukuormaimen omaa sähköhallintaa en suosittele edes pahimmalle vihamiehelle. Maahantuojalla ei löydy sitten minkäänlaista tietoa/diagnostiikkaohjelmaa moiseen laitteeseen...ei toimi! Kannattaa sitten laittaa joku Ergo-kahva tai vastaava, johon löytyy edes kytkentäkaavio.
Eipä oo itelläkään deeren ulkoisen egr kanssa ollut ongelmia. Molemmista kyllä egr jäähdyttimet menny mut nyt niitäkään ei tarte.
Omasta mielestä noi kyhmy mallin egr tekee koneesta semmosen maamoottorin ja koneen sotikijan jota ei helpolla vielä saa pois. Pura kone ja koneista kyhmyt pois. Joihinkin valttereihin tehneet ja ero valtava.
Entiedä johtuuko siitä toi egr pelaaminen koska meillä koneet saa "kyytiä", siis sitä tarkoitin et ei ole semmoisia tunnin sessioita josta kone liikkuu hieman esim. paalin noston verran ja taas pyörii puol tuntia tyhjäkäyntiä. Luulisi et käytössä oleva egr juurikin karstoittuu silloin... mene ja tiedä
-
Niin,tuntuu olevan jonkin asteinen ongelma mehtäkone puolellakin tuo egr/juuttuvaturbo.
-
Niin,tuntuu olevan jonkin asteinen ongelma mehtäkone puolellakin tuo egr/juuttuvaturbo.
Ja ne sentään käy työkierroksilla suurimman osan ajasta.
-
Siirtäköhän J-D vanhempien mallien valmistusta ns. kolmansiin maihin?
Eikö oo tietäjiä? :'(
-
.
Ps. Stollin etukuormaimen omaa sähköhallintaa en suosittele edes pahimmalle vihamiehelle. Maahantuojalla ei löydy sitten minkäänlaista tietoa/diagnostiikkaohjelmaa moiseen laitteeseen...ei toimi! Kannattaa sitten laittaa joku Ergo-kahva tai vastaava, johon löytyy edes kytkentäkaavio.
Onko siinä maahantuojan toiminnassa mitään kehuttavaa.Muuta kuin unohtaa koko laite.
-
Tuosta egr jutusta jotain.
Jonnikan egr alkaa toimimaan vasta kun koneen lämpö ylittää noin 75-76 astetta. Ei toimi siis kylmänä ollenkaan.
Muuttuvasiipisellä ahtimellä hallitaan myös ahto/pakopaineen suhdetta koska jos pakosarjan paine pienempi kuin ahtopaine niin huonoahan se savun syöttö on.
Itse pakakaasun kierrätyksestä on vallalla harhaluulo tuosta hapen määrän rajoittamisesta. Eli tokihan pakokaasun kierrätyksen tarkoitus on pudottaa palamislämpötilaa jolloin niitä oksideja ei niin muodostu.
Siihen se on aivan käypäinen eväs koska se on suurimmaksi osaksi vesihöyryä ja sehän tunnetusti laskee palamislämpöä. Happeahan saadaan vähemmäksi ahtoja vähentämällä vai mitä?
-
Ensinnä tuosta palotapahtumasta: palaminen on nimenomaan hapettumista, eli kemiallisesti palamisessa syntyy jonkin alkuaineen ja hapen yhdistettä. Tuon pakokaasun takaisinkierrätyksen tarkoituksena on juurikin alentaa paloilman happipitoisuutta. Vesihöyry päinvastoin lisää happipitoisuutta, sen vuoksi esim. vetotraktoreissa imusarjassa on monesti vesiruiskutus, koska pelkästään ahtamalla happipitoisuutta ei saada riittävän korkeaksi. Normaalissa pakokaasussa on vesihöyryä hyvin vähän, ureamoottorin käsitellyssä pakokaasussa sen sijaan huomattavasti enemmän.
Sisäinen egr on käytännössä todella huono, koska siinä ei pystytä kontrolloimaan sitä, koska egr on käytössä. Tämän vuoksi soppaa kuluu vielä ulkoista egr:ääkin enemmän, koneet eivät tahdo lähteä kylmällä käyntiin ym.. Ulkoisessa egr:ssä se käännetään pois päältä pienellä kuormalla, alhaisilla kierroksilla, käynnistettäessä ym. Ulkoisessa egr:ssä yksi iso pa-kulutusta lisäävä tekijä on nuo puhaltimet joita joudutaan isojen jäähdyttimien takana pyörittämään. Tuntuu äkkiseltään merkityksettömältä, mutta 10 kW on aika pieni teho tuollaisen propellin pyörittämiseen. Autossa tämä ongelma on paljon pienempi kun ajoviima hoitaa suuren osan työstä.
Muuttuvasiipisen turbon sijaan voisi käyttää kahta erillistä perinteistä turboa tai kaksivaiheturboa, kuten esim. VW käyttää joissain uusimmissa TDI-koneissaan. Kokonaisuutena joka tapauksessa tuo takaisinkierrätettävä pakokaasu ja siinä oleva noki ei ole turboille mitään herkkua, oli käytettävä turbo sitten minkälainen tahansa. Viimeisimmässä päästötasossa tulee ongelmaksi myös se, että määräykset ovat entistä tiukemmat päästöjen vähenemisen mittauksen suhteen, jolloin näiden systeemien ohittaminen käy aina vaan hankalammaksi tai jopa mahdottomaksi. Ja sitäkin jo virkamiehet on suunnitelleet, että seuraavaksi näiden järjestelmien päällä olemista aletaan seuraamaan, jos off-road -vehkeetkin joudutaan katsastamaan...
-
Lisäyksenä edellisen, eli DIESELmoottorin pakokaasussa on vesihöyryä hyvin vähän, bensavehkeet on sitten erikseen...
-
Onkohan kaikissa edellisen päästötason koneissa tuo sisäinen egr (esim. MF 6455 Perkins) vai onko joku valmistaja pärjännyt jopa ilman ennen tätä viimeisintä muutosta?
-
Ajatella kun ei olisi Vihreät-nimistä puoluetta olemassakaan, niin ei tarvitsisi tälläisiä asioita pohtia, polttoaine olisi halvempaa ja koneet edullisempia. Lisäksi elämä olisi moninpuolin helpompaa. :)
-
Ajatella kun ei olisi Vihreät-nimistä puoluetta olemassakaan, niin ei tarvitsisi tälläisiä asioita pohtia, polttoaine olisi halvempaa ja koneet edullisempia. Lisäksi elämä olisi moninpuolin helpompaa. :)
Sepäs tässä maailmassa onkin hauskaa että vaikka tämä nyt on niin vihreää toimintaa niin loppujen lopuksi tämä on kaikkea muuta kun lisää niin polttoaineenkulutusta kuin kulutusta muutenkin kun koneet täytyy uusia useammin jos pelkää ongelmia... Varaosia menee enemmän... No mutta talouskasvu uuteen nousuun ;D Vielä ne rastapäiset pössyttelijät ei sitä ymmärrä mutta kyllä ne sen vielä huomaa että ne on olleet ilmaisia mainostajia näille uusille helvetinkoneille... No mutta eikös ole hienoa kun voi ostaa puhtaan omantunnon maailmanpelastus operaatiossa täällä euroopassa kun afrikkalaiset ei saa kuin uusia rivipumpullisia koneita joissa ei ole yhtäkään tietokonetta ja mustaa lakua tulee putkesta... :-[
-
Onkohan kaikissa edellisen päästötason koneissa tuo sisäinen egr (esim. MF 6455 Perkins) vai onko joku valmistaja pärjännyt jopa ilman ennen tätä viimeisintä muutosta?
Stage 3A:han kyllä oli mahdollista päästä ilman sisäistä egr:ää, eikä sitä kaikilla valmistajilla ollutkaan. Perkinsin koneista minulla ei ole tarkempaa tietoa, lieneekö jollakin muulla täällä. Mutta periaatteessa jos on ihan perusmoottori ja niinkuin onkin, niin todennäköisesti pieni sisäinen egr on käytössä ihan sen vuoksi, että se on teknisesti erittäin yksinkertainen ja halpa tehdä verrattuna muihin vaihtoehtoihin...
-
Ajatella kun ei olisi Vihreät-nimistä puoluetta olemassakaan, niin ei tarvitsisi tälläisiä asioita pohtia, polttoaine olisi halvempaa ja koneet edullisempia. Lisäksi elämä olisi moninpuolin helpompaa. :)
Sepäs tässä maailmassa onkin hauskaa että vaikka tämä nyt on niin vihreää toimintaa niin loppujen lopuksi tämä on kaikkea muuta kun lisää niin polttoaineenkulutusta kuin kulutusta muutenkin kun koneet täytyy uusia useammin jos pelkää ongelmia... Varaosia menee enemmän... No mutta talouskasvu uuteen nousuun ;D Vielä ne rastapäiset pössyttelijät ei sitä ymmärrä mutta kyllä ne sen vielä huomaa että ne on olleet ilmaisia mainostajia näille uusille helvetinkoneille... No mutta eikös ole hienoa kun voi ostaa puhtaan omantunnon maailmanpelastus operaatiossa täällä euroopassa kun afrikkalaiset ei saa kuin uusia rivipumpullisia koneita joissa ei ole yhtäkään tietokonetta ja mustaa lakua tulee putkesta... :-[
Kieltämättä ainakin näin äkkinäiselle tulee mieleen, että näiden lisäkomponenttien valmistuksella ja vaihtamisella, kusen valmistamisella ja rahtaamisella ympäri maailmaa, lisääntyneellä polttoaineenkulutuksella, koneiden käyttöiän merkittävällä lyhenemisellä ym. ym. aiheutetaan enemmän päästöjä kun mitä off-road -moottorit ikinä pystyvät vähentämään. Tiekäytössä (henkilöautot ja rekat) tuon nykyisen päästösääntelyn vielä ymmärtää, mutta off-road -vehkeissä oltaisiin hyvin voitu jäädä esim 2- tai 3a-tasolle ja oltu tyytyväisiä siihen...
-
Pitipäs päivittää tietoja,happi oli multa hakusessa ;D
Lueskelin Karhusen Koneviestikirjoituksia,hyötyjäkin oli löytänyt mm. tasaisemman ja suuremmalle kammenkulmalle riittävän palotapahtuman.
Tuota JD;n systeemiä en täysin ymmärrä,miksi se kierrättää myös täydellä kuormalla? Olen siinä uskossa ollut että oksidit ovat nimenomaan osakuorman ongelma?
Eli se savuava Fordi päästää ainoastaan hiukkasia eikä oksideja häh?
Entäs sitten kun tälläinen egr motti alkaa väljäksi kulua,silloinhan vasta se kunnon kierrätys alkaa?
-
Pitipäs päivittää tietoja,happi oli multa hakusessa ;D
Lueskelin Karhusen Koneviestikirjoituksia,hyötyjäkin oli löytänyt mm. tasaisemman ja suuremmalle kammenkulmalle riittävän palotapahtuman.
Tuota JD;n systeemiä en täysin ymmärrä,miksi se kierrättää myös täydellä kuormalla? Olen siinä uskossa ollut että oksidit ovat nimenomaan osakuorman ongelma?
Eli se savuava Fordi päästää ainoastaan hiukkasia eikä oksideja häh?
Entäs sitten kun tälläinen egr motti alkaa väljäksi kulua,silloinhan vasta se kunnon kierrätys alkaa?
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Noo en mää ny oikein tuahon väliänteoriaan usko. Mullon kohta 400 tonnia ajettu avensis egr:llä ja kaverilla yli 500 ajettu audi, eikä mitään...Sitä vaan pitää välillä löylyttää kunnolla, niin pysyy paikat auki...
-
Pitipäs päivittää tietoja,happi oli multa hakusessa ;D
Lueskelin Karhusen Koneviestikirjoituksia,hyötyjäkin oli löytänyt mm. tasaisemman ja suuremmalle kammenkulmalle riittävän palotapahtuman.
Tuota JD;n systeemiä en täysin ymmärrä,miksi se kierrättää myös täydellä kuormalla? Olen siinä uskossa ollut että oksidit ovat nimenomaan osakuorman ongelma?
Eli se savuava Fordi päästää ainoastaan hiukkasia eikä oksideja häh?
Entäs sitten kun tälläinen egr motti alkaa väljäksi kulua,silloinhan vasta se kunnon kierrätys alkaa?
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Noo en mää ny oikein tuahon väliänteoriaan usko. Mullon kohta 400 tonnia ajettu avensis egr:llä ja kaverilla yli 500 ajettu audi, eikä mitään...Sitä vaan pitää välillä löylyttää kunnolla, niin pysyy paikat auki...
Autoissa on monesti ongelmana se huohotin siinä lisänä kun sieltä tulee öljyä (VAG tuotteissa hyvinkin monessa) ja muita höyryjä niin ne kun sekoittuu tuon noen kanssa niin se tukkii imusarjan... Omassa 1.9TDI ALH koneisessa ei paljoa ollut imusarjassa kun avasin mutta siinä yhteydessä suljin EGR lopullisesti laipalla... Mutta seinämissä oli sellainen tasainen muutamien millien kerros mössöä... Traktoreissa kun huohottimet on suoraan ulos niin höyryt ei pääse tuonne sekoittumaan... Mutta moottorit tykkää kun niillä ajetaan ja välilä ne tarttis saada puhisemaan täydellä teholla ettei karstoitu ;D
-
Kuorkki huoltikselle soittelin, yhen autoilijan urea umpijäässä yhdeksän asteen pakkasessa. Oikeesti sen pitäis alkaa vasta hyytymään yhdessätoista. Oli ollut ongelmia. Parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna urea-laitteiden huollon työllistävyys vähentynyt radikaalisti, jospa niitä ei ihan kauhulla kuitenkaan tarviis vältellä...
-
Kun mulle tuli tuo korealainen klapukärryn veturi, oli siinä heti alkuunsa 70 tuhannes kilsas tuo egr niin täynnä karstaa, että vaihtoivat uuteen, kun oli takuut vielä voimas. Sen jälkeen ei ole tukkinut kertaakaan, vaikka ajettu paljon enemmän, mutta yleensä on peräs tuo tyhjänäkin liki tonninpainoinen kärry, täytenä lähentelee kolmea, niin saa savullekkin vähän vauhtia, eikä jouda jäädä sinne tukkimaan ::)
-
Kun mulle tuli tuo korealainen klapukärryn veturi, oli siinä heti alkuunsa 70 tuhannes kilsas tuo egr niin täynnä karstaa, että vaihtoivat uuteen, kun oli takuut vielä voimas. Sen jälkeen ei ole tukkinut kertaakaan, vaikka ajettu paljon enemmän, mutta yleensä on peräs tuo tyhjänäkin liki tonninpainoinen kärry, täytenä lähentelee kolmea, niin saa savullekkin vähän vauhtia, eikä jouda jäädä sinne tukkimaan ::)
Söikö öljyä??
-
Ei syö yhtään öljyä, muttei onneksi lisäännykkään ;D Niin siihen tuli käynnistys ongelmia, starttas vain, muttei luvannutkaan käyntiin, soitin huoltoon, niin sieltä käskivät ottaa ruuvimensselin käteen ja avata konepellin ja kertoivat missäkohtaa on dödöpurkin näköinen pötkylä, nappaa siihen muutamakerta mensselin päällä, niin lähtee käyntiin, sitten antoivat ajan, koska saa tulla vaihtamaan uuden venttiilin, eli tapaus tuntui heille todella tutulta :o
-
Mf 6470 on siis sillä samalla kiukaalla mikä löytyy aiemmasta Valtran N- sarjasta, joka edelleen on jokseenkin isoruokaisen maineessa (nokka-egr:n vuoksi)? Onkohan näissä uusissa Valtun 4,4 ja 4,9 lohkojen välillä käytännön eroja, mistähän tuo jälkimmäinen juontaa juurensa? Se on siis esim. malleissa 143 ja 163, mutta niihin tuota uutta H5- lootaa ei saa eli menis joko vanhaan hitekkiin tai directiin noiden puolesta. Ja directin hinnalla saakin sitten jo 400- sarjan Fendtin. ;D
Kohta pukkaa ensimmäiset testit. Kypärän hihna tiukasti leuan alta.. 8)
-
Eikö 6470 ole jo se valtava konepeitto?
En vaan ymmärrä miksi massikalla piti niihin pieniinkin koneisiin mennä tekemään uskomattoman ruma ja iso konepeitto joka ei yhtään sovi niin pieneen koneeseen.
-
Pitipäs päivittää tietoja,happi oli multa hakusessa ;D
Lueskelin Karhusen Koneviestikirjoituksia,hyötyjäkin oli löytänyt mm. tasaisemman ja suuremmalle kammenkulmalle riittävän palotapahtuman.
Tuota JD;n systeemiä en täysin ymmärrä,miksi se kierrättää myös täydellä kuormalla? Olen siinä uskossa ollut että oksidit ovat nimenomaan osakuorman ongelma?
Eli se savuava Fordi päästää ainoastaan hiukkasia eikä oksideja häh?
Entäs sitten kun tälläinen egr motti alkaa väljäksi kulua,silloinhan vasta se kunnon kierrätys alkaa?
Vanhempia moottoreita on ehkä hieman turha verrata näihin nykykoneisiin, sieltä tulee kyllä sekä hiukkasia että typen oksideita... ;)
Eli siis vielä kertaan aiempaa viestiäni:
1. mitä korkeampi palolämpötila, sitä enemmän typen oksideja ja sitä vähemmän hiukkasia --> käytettävä SCR:ää käsittelemään typen oksidit
2. mitä matalampi palolämpötila, sitä vähemmän typen oksideita ja sitä enemmän hiukkaspäästöjä --> jos ei käytetä SCR:ää, on madallettava palolämpötilaa, ja tämähän on juuri tehtävä täydellä kuormalla, koska silloin myös palolämpötila olisi muutoin korkeimmillaan. Eli mitä kovempi kuorma, sitä enemmän kierrätetään EGR:llä pakokaasua takaisin, koska typen oksideja ei käsitellä mitenkään pakokaasusta pois.
-
Jes.
Lienee tietoni vanhaa tai hapettunutta 8)
Eli siinä uskossa olen ollut että noita oksiideja tulee juuri osakuormalla kun ilma eli happimäärä on suuri verrataessa polttoaineen määrään.
Ei vain nyt löydy mistään se artikkeli jossa tuo mainittiin,kiinostaisi katsoa kuka sen on kirjoittanut.
Kyllä nuo muutama viritysguru on myös pitäneet tuota JD systeemiä poikkeuksellisena, eli juuri sitä että kierrätetään koko ajan,myös täydellä kuormalla.
Myös tuolta viri eli ohjelmointipuolelta Sisuista joissa on se nokka-akseli egr kuultua tarinaa vielä, eli niissä on ruiskuennakko huomattavan myöhäisellä,lieneekö perkiisselissä sama. Jopa 10% kulutuksen laskua lupailivat jos pelkästään ennakko jengataan kohdalleen.
Käsittääkseni ensimmäiset päästörajat täyttyivät systeemillä turbo-välijäähy-myöhästetty ennakko.
Lujiahan nämä nykykoneet ovat,tuossa väljätarinassa meinasin lähinnä sitä että ajo loppunee kierrättävällä moottorilla aikaisemmassa vaiheessa kuin perinteisellä,eli pakokaasut alkavat olla likaisempia ja sitä kautta tukkeutuu koko kone.
-
2. mitä matalampi palolämpötila, sitä vähemmän typen oksideita ja sitä enemmän hiukkaspäästöjä --> jos ei käytetä SCR:ää, on madallettava palolämpötilaa, ja tämähän on juuri tehtävä täydellä kuormalla, koska silloin myös palolämpötila olisi muutoin korkeimmillaan. Eli mitä kovempi kuorma, sitä enemmän kierrätetään EGR:llä pakokaasua takaisin, koska typen oksideja ei käsitellä mitenkään pakokaasusta pois.
Tuossa 2005 mallin Peugeot Expertissä pakokaasunkierrätysventtiili oli auki osakuormalla ja tyhjäkäynnillä. Kaasu täysille, niin meni kiinni.
-
Amiksessa jouduin joskus -03 rassaan yhtä toledo 1,9tdi:tä. Ei ollut mennyt ensimmäisestä leimasta läpi kun savutti, kaikkea kokeiltiin syyksi ja viimeisenä katsottiin egr:ää kun oli silloin uutta tekniikkaa. Egr irti ja tutkimiseen, lopputulemana jouduin ottamaan vielä imusarjan irti. Imusarjassa oli 1/3 osa rööreistä auki, ja itse egr oli muutautumut täysin umpeen. Silloin minusta tuli egr:n vankkumaton vastustaja, melkein uusi auto oli jo tuolloin nokeentunut "pilalle"
-
Amiksessa jouduin joskus -03 rassaan yhtä toledo 1,9tdi:tä. Ei ollut mennyt ensimmäisestä leimasta läpi kun savutti, kaikkea kokeiltiin syyksi ja viimeisenä katsottiin egr:ää kun oli silloin uutta tekniikkaa. Egr irti ja tutkimiseen, lopputulemana jouduin ottamaan vielä imusarjan irti. Imusarjassa oli 1/3 osa rööreistä auki, ja itse egr oli muutautumut täysin umpeen. Silloin minusta tuli egr:n vankkumaton vastustaja, melkein uusi auto oli jo tuolloin nokeentunut "pilalle"
Noista aikaisemmista juuri itselläkin jotain kokemusta, lieneekö niin että kierrättäävät myös kylmällä koneella.
Parit imusarjat ja venttiilit tuli lioteltua,aikamoista tervaa siellä oli ja huomattavan paljon. Mm. BMW M57 dieselit karisteli tuon töhkääntymisen seurauksena imusarjan "säätöläppiä" koneen sisuksiin ja isompaan remonttiinhan siitä pääsi.
-
Tuosta egr jutusta jotain.
Jonnikan egr alkaa toimimaan vasta kun koneen lämpö ylittää noin 75-76 astetta. Ei toimi siis kylmänä ollenkaan.
Muuttuvasiipisellä ahtimellä hallitaan myös ahto/pakopaineen suhdetta koska jos pakosarjan paine pienempi kuin ahtopaine niin huonoahan se savun syöttö on.
Itse pakakaasun kierrätyksestä on vallalla harhaluulo tuosta hapen määrän rajoittamisesta. Eli tokihan pakokaasun kierrätyksen tarkoitus on pudottaa palamislämpötilaa jolloin niitä oksideja ei niin muodostu.
Siihen se on aivan käypäinen eväs koska se on suurimmaksi osaksi vesihöyryä ja sehän tunnetusti laskee palamislämpöä. Happeahan saadaan vähemmäksi ahtoja vähentämällä vai mitä?
henkilö-autoissa ainakin nuita pakokaasuja syötetään takaisin moottorin ollessa kylmä, tällöinhän moottori lämpiää nopeammin, mutta käsittääkseni tuota ajokierrosten takaisinkierrätystä yritetään välttää... aika outo on tuo jonnikan tapa :-\ :-\ :-\ :-\
-
Amiksessa jouduin joskus -03 rassaan yhtä toledo 1,9tdi:tä. Ei ollut mennyt ensimmäisestä leimasta läpi kun savutti, kaikkea kokeiltiin syyksi ja viimeisenä katsottiin egr:ää kun oli silloin uutta tekniikkaa. Egr irti ja tutkimiseen, lopputulemana jouduin ottamaan vielä imusarjan irti. Imusarjassa oli 1/3 osa rööreistä auki, ja itse egr oli muutautumut täysin umpeen. Silloin minusta tuli egr:n vankkumaton vastustaja, melkein uusi auto oli jo tuolloin nokeentunut "pilalle"
Yhestä 1,9 sdi koneesta putsasin melkein yhtä pahasti likaantuneen imusarjan. Siinä moottorissa oli ollut tehtaalta lähtien sellainen ominaisuus että "söi" öljyä. VAG huollossa työskentelevän kaverin kanssa tuli asiasta joskus puhetta ja sainkin tietää että venttiilikopassa olis pitänyt olla loiskelevy. Kun tuo levy puuttui, niin venttiilikoneistosta roiskui osa öljystä huohotusilmaan ja sieltä imusarjaa likaamaan. Roiskelevyn kun asensi, niin sitten loppui öljynkulutuskin.
Lappeenrannan Auto-Berner ei ollut osannut tuotakaan asiaa korjata, vaikka olivat uutena auton myyneet ja öljynkulutuksesta oli heille valitettu... ::)
Tiiä sitten oisko ollut Tohelossakin samaa vikaa, mutta eipä silti tuo omien paskojen kierrätys moottorissa hyvältä kuulosta.
-
Jes.
Lienee tietoni vanhaa tai hapettunutta 8)
Eli siinä uskossa olen ollut että noita oksiideja tulee juuri osakuormalla kun ilma eli happimäärä on suuri verrataessa polttoaineen määrään.
Ei vain nyt löydy mistään se artikkeli jossa tuo mainittiin,kiinostaisi katsoa kuka sen on kirjoittanut.
Kyllä nuo muutama viritysguru on myös pitäneet tuota JD systeemiä poikkeuksellisena, eli juuri sitä että kierrätetään koko ajan,myös täydellä kuormalla.
Myös tuolta viri eli ohjelmointipuolelta Sisuista joissa on se nokka-akseli egr kuultua tarinaa vielä, eli niissä on ruiskuennakko huomattavan myöhäisellä,lieneekö perkiisselissä sama. Jopa 10% kulutuksen laskua lupailivat jos pelkästään ennakko jengataan kohdalleen.
Käsittääkseni ensimmäiset päästörajat täyttyivät systeemillä turbo-välijäähy-myöhästetty ennakko.
Lujiahan nämä nykykoneet ovat,tuossa väljätarinassa meinasin lähinnä sitä että ajo loppunee kierrättävällä moottorilla aikaisemmassa vaiheessa kuin perinteisellä,eli pakokaasut alkavat olla likaisempia ja sitä kautta tukkeutuu koko kone.
Viritysgurut tietysti miettivät asiaa yksioikoisesti, eli mahdollisimman kovan tehontuoton kannalta. Valmistajilla ei tätä luksusta ole, nuo määräykset ja mittaukset on niin tiukkoja, että niistä ei pääse läpi, jos ei päästöjä pystytä pitämään kurissa kaikilla kierroslukualueilla. Ulkoiset egr:t nykyisissä koneissa toimivat kaikki samalla tavalla, eli kierrätystä tapahtuu täydelle kuormalle saakka.
Virityspuolelle tuo uusia haasteita (ja ehkäpä töitäkin...) näiden päästösysteemien lisäksi se, että jo nyt parilla merkillä on isoissa koneissa toiminto, jossa vaihteisto-ohjain tunnistaa sinne ohjelmoidun konetyypin perusteella moottorin alkuperäisen suurimman väännön, eikä päästä tätä enempää vääntöä laatikosta läpi, eli vaihtaa pienemmälle samalla tavalla kuin pienitehoisemmalla moottorilla tai rajoittaa nopeutta portaattoman voimansiirron avulla, tai ilmoittaa moottorille pienemmän tehopyynnön vääntörajan ylittyessä. Eli perinteisestä pelkän moottorin virityksestä ei ole mitään hyötyä, jos et käytä voimanottoa.
Ruiskutusennakot noissa edellisissä sisäisen egr:n koneissa on tosiaan melko myöhällä, ruiskutus on tosin tietyillä kierros/kuorma-alueilla kolmivaiheinen, eli esiruiskutus-varsinainen ruiskutus-jälkiruiskutus...
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
-
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
Ei siltä vaikuta, ainakaan mitä nyt välillä näkee tieliikenteessä noita uusia teekkareita ;D
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
Aikas hiljasta on. ;D Hydepuoli tekee jonkinlaista vonkunaa (osaa se peurakin sen..) mutta esim. voimansiirrosta ei kuulu juuri mitään. Toistaiseksi hiljaisimmat/ äänensävyltään tasapainoisimmat hytit on löytyneet 6400- fergusta ja nelipyttyisestä ärrä-jontikasta.
-
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
Ei siltä vaikuta, ainakaan mitä nyt välillä näkee tieliikenteessä noita uusia teekkareita ;D
Naapurin isännällä on kyllä 6930AP jonnun hytissäkin peltorit...
-
Joo kyllä noissa nykyisissäkin ääntä löytyy, peltorit ei ole huono varuste. Desibelit voi olla melkein mitä vaan mutta äänen sävyssä löytyy jo melkoisia eroja.
Deutz M420 vaikuttais olevan kisassa mukana, kattotaas milloin pääsis polkasee.. :D
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
äänensävyltään tasapainoisimmat hytit on löytyneet 6400- fergusta ja nelipyttyisestä ärrä-jontikasta.
Ai , jokos ne on saanut sen maailmanlopun räkätyksen kuriin, joka ainakin 30-sarjan nelipyttyisissä on dominoiva, kun hytin sisäistä äänimaailmaa kuulostelee?
-
Väitän edelleen 30-sarjan nelipyttyistä standardi jontikkaa huomattavasti hiljaisemmaksi kuin 5400-sarjan massikkaa.
Jontikka on kyllä aika hiljainen traktori koppiin, mutta pakoputken lämpösuoja on lapsellisesti kiinni ja haluaa rämistä alhaisilla kierroksilla.
Meillä taitaa massikassa olla vielä jotkut vanhat peltorit siltä (surkealta) ajalta kun sillä vielä paalattiin ja murskattiin. Jontikassa pidän takaklasin visusti kiinni oli työ mikä tahansa niin ei tarvi peltoreita korvilla pitää.
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
äänensävyltään tasapainoisimmat hytit on löytyneet 6400- fergusta ja nelipyttyisestä ärrä-jontikasta.
Ai , jokos ne on saanut sen maailmanlopun räkätyksen kuriin, joka ainakin 30-sarjan nelipyttyisissä on dominoiva, kun hytin sisäistä äänimaailmaa kuulostelee?
Mä en ole ajanut vielä 6430, mutta 6630 olen ja en pitänyt sen räkätyksestä kovinkaan paljoa. ::) Voi olla että oli ilta jo hieman pitkällä kun polkaisin tuota pikkuärrää, saattaa havaintokyky ja muisti olla mitä sattuun. ;D Mutta jospa tuonkin saisi vielä testattua kunnolla.
Ainakaan kuussylinteristä ärrää ja esim. 6630 ei voi verrata keskenään, varsin sivistynyt on käynti. :D
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
[/quot
äänensävyltään tasapainoisimmat hytit on löytyneet 6400- fergusta ja nelipyttyisestä ärrä-jontikasta.
Ai , jokos ne on saanut sen maailmanlopun räkätyksen kuriin, joka ainakin 30-sarjan nelipyttyisissä on dominoiva, kun hytin sisäistä äänimaailmaa kuulostelee?
Mä en ole ajanut vielä 6430, mutta 6630 olen ja en pitänyt sen räkätyksestä kovinkaan paljoa. ::) Voi olla että oli ilta jo hieman pitkällä kun polkaisin tuota pikkuärrää, saattaa havaintokyky ja muisti olla mitä sattuun. ;D Mutta jospa tuonkin saisi vielä testattua kunnolla.
Ainakaan kuussylinteristä ärrää ja esim. 6630 ei voi verrata keskenään, varsin sivistynyt on käynti. :D
käy nyt hyvä mies selvin päin makaamassa selällään joka koneen koneen alla ja mieti edes hetki jos lähes kylkyselleen lipsahat ojaan niin missä koneessa tohtii lyödä lukot päälle, ratin linkkuun, käsikaasun pohjaan ja yrittää ylös vaiko päästää suosiolla itkun ;D ;D ;D ;D ;D
-
Täytyypä jonnemiehen vain todeta, että uus ännä tuntuu ihan hyvältä.. :)
Maailmanlopun vehkeitä, joko valumötin hytissä voi olla ilman peltooreita? ;D ;D
äänensävyltään tasapainoisimmat hytit on löytyneet 6400- fergusta ja nelipyttyisestä ärrä-jontikasta.
Ai , jokos ne on saanut sen maailmanlopun räkätyksen kuriin, joka ainakin 30-sarjan nelipyttyisissä on dominoiva, kun hytin sisäistä äänimaailmaa kuulostelee?
Kakskymppinenkin räklätti, huollossa vaihtoivat määränsäätimen, huomattava oli vaikutus, toisella kertaa johto hinkkautunut suojaputken sisällä huonoksi, senkin ehjäämisen havainnointiin kuuloluu osallistui...
-
Tilaako kukaan muuten Profi- lehteä tai lukeeko muuten artikkeleita? Lehdessä on testattu useampia mielenkiintoisia malleja, liekö miten pitkälle uskottavia testauksia? Yksittäisiä artikkeleita voi vissiin ostaa verkostakin.
-
Vajaan kuukauden sisään pääsis kokeilemaan Vario(i)ta, sitten alkaakin olla tärkeimmät kokeiltu. Uusia malleja on tulossa ainakin massikalta ja deutzilta, mutta ne menee pitkään kuuseen.
Dyna- kuutosta kävin polkasemassa niin kuume ännäläisen suhteen karisi justiinsa. Ei näytä enää sijoittuvan kovin korkealle.. ::)
Jännä miten näissä kalliimmissakin koneissa on jonkinlaista "old school" -meininkiä varsinkin hytin osalta, tuntuu kuin istuis 15 vuotta vanhaan koneeseen. Mutta jos se toimii, niin eihän se silloin puute ole.. hallintalaitteiden uusimisella ja hytin melua rukkaamalla sais aika monesta kamppeesta paljon paremmin myyvän, kun muutamat typerät featuret jäis pois. ???
-
Tilaako kukaan muuten Profi- lehteä tai lukeeko muuten artikkeleita? Lehdessä on testattu useampia mielenkiintoisia malleja, liekö miten pitkälle uskottavia testauksia? Yksittäisiä artikkeleita voi vissiin ostaa verkostakin.
Tulee luettua. Saksalaisen tarkkaa työtä. Kyllä ne varman aika uskottavia on, mutta traktoreitahan testataan saksalaisesta näkökulmasta. Eli avattavasta etuikkunasta saa diplomin ja jos ei sitä ole kone poltetaan roviolla.
-
Standardien mukaiset testitulokset pitäisi olla vertailukelpoisia keskenään oli ne sitten testattu Vakolassa, DLG.llä tai Nebraskassa.
Testikuskien näkemykset ja painotukset sitten on subjektiivisempaa arviota. Se huono puoli noissa Profin (engl.) jutuissa on, että niissä ei kerrota missä töissä konetta on testattu ja kuinka monta tuntia mitäkin hommaa on tehty.
Jutut kannattaa lukea huolella, sillä jos vilkaisee vain loppupisteet, niin maakohtaisista arvostuksista johtuen hyvät pisteet saanut kone ei välttämättä ole omaan käyttöön sopiva. Lisäksi oman lukuhistorian perusteella saksalaiset koneet tuntuvat olevan testaajille mieluisimpia, joten tietty lähdekritiikki tai suodatus on paikallaan.
Sen verran arvostettu lehti kuitenkin on kyseessä, että valmistajat reagoivat huomattuihin ongelmakohtiin mahdollisuuksiensa mukaan.
-
http://www.nettikone.com/john-deere/6330-premium/1145202
Tässä ois aika edullinen paketti jonnumiehille ???
-
Äkkiää häviää nuo ilmotukset perk.. >:(
-
Onko mitään havaintoja näistä pienemmistä TTV -deutzeista, siis esimerkiksi Agrotron 430? Uutenahan tulee 6150 ja 6160. Joku kertoi aiemmin että olis vähän meluisa loota, eikö kuitenkin ole ZF:n tekemä? Mukava kun koneita on aina vaan jossain toisella puolella maata, ei oikein päiväseltään jaksa käydä montaa koeponnistamassa.. :o
-
eikös noissa ole harmina pikkuviat jotka johtuu paljolti huonosta alihankkijavalvonnasta? samehan on samaa konsernia ja siinä on nuot reikä-pikkasen-vinossa ja heikot liitokset johdoissa niitä harmittavimpia asioita, pikkuvika mutta kettumainen laittaa!
-
Onko mitään havaintoja näistä pienemmistä TTV -deutzeista, siis esimerkiksi Agrotron 430? Uutenahan tulee 6150 ja 6160. Joku kertoi aiemmin että olis vähän meluisa loota, eikö kuitenkin ole ZF:n tekemä? Mukava kun koneita on aina vaan jossain toisella puolella maata, ei oikein päiväseltään jaksa käydä montaa koeponnistamassa.. :o
Ei toi vaihteisto mitään erityistä ääntä pidä mutta maantienopeuksissa varsinkin continentalien melu puskee hyttiin ja moottorinmörinät... Kumpikaan noista ei häiritse minun korvia (sen verran vissiin kuulo kärsinyt) kun ei ole mitään vinkunoita... Niin ja käsittääkseni noihin uusiin 6-sarjan TTV deutseihin tulisi se uusi hytti joka on niissä suurimmissa 7-sarjalaisissa eli pitäisi olla hiukan hiljaisempi... TTV on tosi vähän kokemusta mutta keppilootaiset on ainakin pelanneet mukavasti... Uusissa keppilootaisissa 6-sarjalaisissa on suunnanvaihtimessa viisiasentoinen säätö ja pikavaihteiden ohjausta oli muutettu jollain tavalla pehmeämmäksi väittävät... Näppärän ja ehkä jopa irstaan näköinen tuo uusi mallisto http://www.tractorfan.nl/picture/725895/ https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/150637_335365826573073_1113736063_n.jpg
-
Onko mitään havaintoja näistä pienemmistä TTV -deutzeista, siis esimerkiksi Agrotron 430? Uutenahan tulee 6150 ja 6160. Joku kertoi aiemmin että olis vähän meluisa loota, eikö kuitenkin ole ZF:n tekemä? Mukava kun koneita on aina vaan jossain toisella puolella maata, ei oikein päiväseltään jaksa käydä montaa koeponnistamassa.. :o
Ei toi vaihteisto mitään erityistä ääntä pidä mutta maantienopeuksissa varsinkin continentalien melu puskee hyttiin ja moottorinmörinät... Kumpikaan noista ei häiritse minun korvia (sen verran vissiin kuulo kärsinyt) kun ei ole mitään vinkunoita... Niin ja käsittääkseni noihin uusiin 6-sarjan TTV deutseihin tulisi se uusi hytti joka on niissä suurimmissa 7-sarjalaisissa eli pitäisi olla hiukan hiljaisempi... TTV on tosi vähän kokemusta mutta keppilootaiset on ainakin pelanneet mukavasti... Uusissa keppilootaisissa 6-sarjalaisissa on suunnanvaihtimessa viisiasentoinen säätö ja pikavaihteiden ohjausta oli muutettu jollain tavalla pehmeämmäksi väittävät... Näppärän ja ehkä jopa irstaan näköinen tuo uusi mallisto http://www.tractorfan.nl/picture/725895/
Keulahan irvistää kuin k*llin pää.. ;D TTV:tä katselin tuon kiinalaisen vaihdekepin, äkäisen suunnanvaihdon ja terävien pikavaihteiden takia.. kukaan ei tietysti voi vielä tietää onko noita onnistuttu fiilaamaan kutossarjassa. Joskus kun asiat kehittyvät, se ei tarkoita että mennään parempaan.. ???
-
Onko mitään havaintoja näistä pienemmistä TTV -deutzeista, siis esimerkiksi Agrotron 430? Uutenahan tulee 6150 ja 6160. Joku kertoi aiemmin että olis vähän meluisa loota, eikö kuitenkin ole ZF:n tekemä? Mukava kun koneita on aina vaan jossain toisella puolella maata, ei oikein päiväseltään jaksa käydä montaa koeponnistamassa.. :o
Ei toi vaihteisto mitään erityistä ääntä pidä mutta maantienopeuksissa varsinkin continentalien melu puskee hyttiin ja moottorinmörinät... Kumpikaan noista ei häiritse minun korvia (sen verran vissiin kuulo kärsinyt) kun ei ole mitään vinkunoita... Niin ja käsittääkseni noihin uusiin 6-sarjan TTV deutseihin tulisi se uusi hytti joka on niissä suurimmissa 7-sarjalaisissa eli pitäisi olla hiukan hiljaisempi... TTV on tosi vähän kokemusta mutta keppilootaiset on ainakin pelanneet mukavasti... Uusissa keppilootaisissa 6-sarjalaisissa on suunnanvaihtimessa viisiasentoinen säätö ja pikavaihteiden ohjausta oli muutettu jollain tavalla pehmeämmäksi väittävät... Näppärän ja ehkä jopa irstaan näköinen tuo uusi mallisto http://www.tractorfan.nl/picture/725895/
Keulahan irvistää kuin k*llin pää.. ;D TTV:tä katselin tuon kiinalaisen vaihdekepin, äkäisen suunnanvaihdon ja terävien pikavaihteiden takia.. kukaan ei tietysti voi vielä tietää onko noita onnistuttu fiilaamaan kutossarjassa. Joskus kun asiat kehittyvät, se ei tarkoita että mennään parempaan.. ???
Turkuun pitäisi tulla yks 6-sarjalainen tässä jossain vaiheessa niin täytyy käydä koittamassa kun siinä nurkilla usein pyöritään ;D Myyjä oli 6-sarjalaista päässyt silloin kone-forumin aikaan kokeilemaan kun yksi kone siellä oli lainassa muualta niin sanoi että oli säädöllä aikas suuri vaikutus... Mutta pikavaihteet ei paljoa nykyisissäkään nyi kun oppii sopivasti hölläämään kaasusta ja vaihtaa ylöspäin sopivassa kohtaa niin ei ole viivettä... Mutta parantamista on kyllä että 6-sarjaan kohdistuu suuria odotuksia monellakin DF merkin käyttäjällä...
-
Äkkiää häviää nuo ilmotukset perk.. >:(
Kusetusilmoituksia ovat.. :D Kun noin äkkiä häviävät.
-
Turkuun pitäisi tulla yks 6-sarjalainen tässä jossain vaiheessa niin täytyy käydä koittamassa kun siinä nurkilla usein pyöritään ;D Myyjä oli 6-sarjalaista päässyt silloin kone-forumin aikaan kokeilemaan kun yksi kone siellä oli lainassa muualta niin sanoi että oli säädöllä aikas suuri vaikutus... Mutta pikavaihteet ei paljoa nykyisissäkään nyi kun oppii sopivasti hölläämään kaasusta ja vaihtaa ylöspäin sopivassa kohtaa niin ei ole viivettä... Mutta parantamista on kyllä että 6-sarjaan kohdistuu suuria odotuksia monellakin DF merkin käyttäjällä...
Juup tuli koeajettua tollanen DF 6180 pari viikkoo sitten, ihan hyvältä vaikutti toi suunnanvaihdon herkkyyssäätö...katellaan jos tulis keväämmällä enemmän kokemuksia.
-
Turkuun pitäisi tulla yks 6-sarjalainen tässä jossain vaiheessa niin täytyy käydä koittamassa kun siinä nurkilla usein pyöritään ;D Myyjä oli 6-sarjalaista päässyt silloin kone-forumin aikaan kokeilemaan kun yksi kone siellä oli lainassa muualta niin sanoi että oli säädöllä aikas suuri vaikutus... Mutta pikavaihteet ei paljoa nykyisissäkään nyi kun oppii sopivasti hölläämään kaasusta ja vaihtaa ylöspäin sopivassa kohtaa niin ei ole viivettä... Mutta parantamista on kyllä että 6-sarjaan kohdistuu suuria odotuksia monellakin DF merkin käyttäjällä...
Juup tuli koeajettua tollanen DF 6180 pari viikkoo sitten, ihan hyvältä vaikutti toi suunnanvaihdon herkkyyssäätö...katellaan jos tulis keväämmällä enemmän kokemuksia.
Missäs pääsit testaa?? Mites pikavaihteet??
-
Missäs pääsit testaa?? Mites pikavaihteet??
Maahantuontihuollossa Mietoisissa oli just tullu pari traktoria...koukkuja olivat vaille. Ne oli menossa suoraan tiloille, joten tuskin tulevat esittelykäyttöön...
Aikas lyhyt oli koeajoa, ihan pyörähdettiin katsomassa miltä näytti. Ihan hyvä facelifti hytissä...
Kyllä niitä pitäis tulla helmikuun aikana enemmänkin esittelyyn yms.
-
Tuliskohan noita pienempiä 6-sr deutzeja jo keväällä? Myyntiorganisaatiossa eivät oikein osanneet arvailla.
6M ja 6R direct koeponnistettu. Vastoin ennakko-odotuksia, jälkimmäinen ei sytyttänyt millään tavalla. Varmaan hyvä jossakin määrätyssä työtehtävässä. Ämmästä sais kyllä käteenkäypäsen karvalakin.. :P
-
Ämmästä sais kyllä käteenkäypäsen karvalakin.. :P
Mutta mitä olennaista siitä puuttuu?
Hydrauliikankin pitäisi nykyisellään riittää hätäisellekkin kuskille, hytti on hiljainen ja traktori on muutenkin mukava ajaa.
Tietenkin hallintapaneeli on vieläkin aika karun näköinen mutta silti erittäin toimiva. Saako ämmään jo 50km/h vaihteiston ja koppijouset?
-
Ämmästä sais kyllä käteenkäypäsen karvalakin.. :P
Mutta mitä olennaista siitä puuttuu?
Hydrauliikankin pitäisi nykyisellään riittää hätäisellekkin kuskille, hytti on hiljainen ja traktori on muutenkin mukava ajaa.
Tietenkin hallintapaneeli on vieläkin aika karun näköinen mutta silti erittäin toimiva. Saako ämmään jo 50km/h vaihteiston ja koppijouset?
Nuo hytin jouset lienee suurin puute. Lisäksi kun koneen varustelee etujousin ja paremmalla hydrauliikalla, ei hinnanero ärään ole suuren suuri. Tuosta 50 vaihteistosta en ole ihan varma, saako sitä. Mukava se on tosiaan käyttää (suunnanvaihto + pikavaihteet toimii varsin asiallisesti), tarkoitin karvalakilla lähinnä sitä että koska se muistuttaa kovasti nykyistä konetta ja ärrä on verrokkina, muistuu mieleen alitajuisesti SE- varusteiset kamppeet.. :-[ Ongelma on siis vain korvien välissä.
Mutta jos hinta asettuu kohdalleen, ei suinkaan huonoin vaihtoehto.
-
Tilanne on kai sitten muuttunut 30-sarjasta, niissä ainakin premiumilla ja std:llä oli vielä selvä hintaero. Ämmien hinta nousi mun mielestä vuoden vaihteessa aika reilusti, ois kannattanut olla syksyllä liikkeellä ???
Massikassa taas puhuttiin alle 5K€ hintaerosta 5400 ja 6400 sarjan välillä kun varusteli 5400:sta vähän vastaavammaksi.
-
Tilanne on kai sitten muuttunut 30-sarjasta, niissä ainakin premiumilla ja std:llä oli vielä selvä hintaero. Ämmien hinta nousi mun mielestä vuoden vaihteessa aika reilusti, ois kannattanut olla syksyllä liikkeellä ???
Massikassa taas puhuttiin alle 5K€ hintaerosta 5400 ja 6400 sarjan välillä kun varusteli 5400:sta vähän vastaavammaksi.
Tuo massikkajuttu on tosi. Viistonninen pitää ottaa melkoisen perusvarusteisena, että hinnanero on järkevä. Hinnan ja ominaisuuksien suhde on kuustonnisessa huomattavasti parempi.
Mun ajatus koneen uusimisesta ei ollut aivan kypsä vielä syksyllä, enkä oikein muutenkaan näe että jonkin "sopivasti" hinnoitellun tai kampanjakoneen valinta tulis viime kädessä juurikaan edullisemmaksi. Myös nostolaitteen teho noissa on ainakin mönkkäriviestin datan mukaan onneton, pitää selvittää saako sinne taakse järeämpää tunkkia.. noissa tiedoissa voi tosin olla vikaa, ainakaan minun mielestä omamassat ei voi olla noin järkyttäviä..? :o
-
Juu ei ole pienempiä kutos-deutzeja tulossa kuin vasta syksyllä. Samoin massikan uusi sarja menee ties minne saakka.
Parin viikon päästä paljastuu mönkkäriviestin testi maasiasta, saa nähdä mitä testiryhmä tykkää. :)
-
Onko mitään havaintoja näistä pienemmistä TTV -deutzeista, siis esimerkiksi Agrotron 430? Uutenahan tulee 6150 ja 6160. Joku kertoi aiemmin että olis vähän meluisa loota, eikö kuitenkin ole ZF:n tekemä? Mukava kun koneita on aina vaan jossain toisella puolella maata, ei oikein päiväseltään jaksa käydä montaa koeponnistamassa.. :o
***ainakin vanhemmat ttv:t hyviä ja varmoja. en ole kuullut että niissä olisi mittän tyyppivikoja? omasta mielessä pikkuvikoja on vähemmän kuin mones muussa merkissä.
ttv:n laatikko on hiljainen, ehkä hiljaisin kaikista portaattomista (esim.7050 nh ja 724 fendti pitää enemmän ääntä laatikostaan). vanhemmissa koppi on vähän kolkko ja muovinen, ei meluisa muttei mikään hirmu hiljainenkaan. oma hiljeni huomattavasti kun laitoin uudet iskarit/jouset koppiin.
kun lähen omaa ttv:tä joskus vaihtamaan niin 6 sarjan ttv deutsi on ykkösvaihtoehtona...
-
Merkit on nyt käytännössä valittu: MF, JD ja Fendt. TTV jäänee huoltoasioiden puolesta pois laskuista, vaikka hinta-laatusuhde varmaan noille pärjääkin hyvin.
Sitten keksimään perusteita.. vaihtoehtona olevat koneet ovat hyvin erilaisia, hankintahinnan ero näyttelee loppupeleissä aika pientä osaa jos kuluja ennustaa 5 vuoden ja 7 tuhannen tunnin aikajaksolle. ???
-
Merkit on nyt käytännössä valittu: MF, JD ja Fendt. TTV jäänee huoltoasioiden puolesta pois laskuista, vaikka hinta-laatusuhde varmaan noille pärjääkin hyvin.
Sitten keksimään perusteita.. vaihtoehtona olevat koneet ovat hyvin erilaisia, hankintahinnan ero näyttelee loppupeleissä aika pientä osaa jos kuluja ennustaa 5 vuoden ja 7 tuhannen tunnin aikajaksolle. ???
Jos nuo kulut ottaa huomioon niin valinta pitäs olla selvä..
-
Jos nuo kulut ottaa huomioon niin valinta pitäs olla selvä..
Jep. Masserikin tuntuu vaan niin yllättävän hyvältä, niitä ei toki saa kuin oikeastaan minun tarpeeseen hieman liian suurina ja VT:nä maksavat melkein Fendtin verran. Peurasta sen verran, että kyseessä 30- srj premium.
-
Merkit on nyt käytännössä valittu: MF, JD ja Fendt. TTV jäänee huoltoasioiden puolesta pois laskuista, vaikka hinta-laatusuhde varmaan noille pärjääkin hyvin.
Sitten keksimään perusteita.. vaihtoehtona olevat koneet ovat hyvin erilaisia, hankintahinnan ero näyttelee loppupeleissä aika pientä osaa jos kuluja ennustaa 5 vuoden ja 7 tuhannen tunnin aikajaksolle. ???
Onko huollot liian kaukana vai?? Taitaa tuonne lähimpään huoltoon täältäkin olla matkaa +50km mutta niin harvoin tarttee käydä ;)
-
Aloitan uuden aiheen vaikka samoja asioita käsitellään jo useassa ketjussa - tähän olisi tarkoitus kuitenkin kerätä vain niitä kokemuksia ja mielipiteitä erilaisista vaihtoehdoista. Jos saan mieleiseni tarjouksen, ykköskone vaihtuu tämän vuoden aikana. Jos ei, se jää taloon pitokoneeksi vielä toisen mokoman tuntimäärän ajaksi. Vanhassa nimellisteho siis 110 konia ja mielellään hieman saisi kasvaa, koneen koko ei kuitenkaan erityisesti. Karjatilan etukuormainkoneeksi tulossa. Kokonaistaloudellisuus, mutta erityisesti polttoaineenkulutus merkittävä kriteeri.
Vaihtoehtoina vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat:
JD 6430 premium (jos enää saa), 6125M tai 6115R
Mf 5475 tai 6475 (tai jokin vast. 6-sylinterinen)
Valtra N123 H5
Ja nyt sitten hermeettinen vääntö, mutta aivan merkityksettömät kommentit voi unohtaa. :)
Mf 7400 dyna Vt siitä löytyy kaikki ominaisuudet kuormaaja ja kaikkeen vetotyöhön matalakierroskone ja polttoainetta säästyy.
Itellä ollu pari tuommoista 7400 Vt laatikolla eikä tule n141 kiikkerää vallua ikävä. Kerran kun Vt mf hommaa ei pysty siitä enää luopumaan ja tämä on tosi!! ;)
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
-
Se olis ny sit leivottu tältä erää. Tulossa 6630 premium. Saa ruoskia. :P
Portaattomista Fendt oli ehdoton ykkönen, lienee sanomattakin selvä. Tuossa valinnassa vain oli vähiten huonoa omaa käyttötarvetta ajatellen ja kone oli erittäin soppeli omaan käteen.
-
Merkit on nyt käytännössä valittu: MF, JD ja Fendt. TTV jäänee huoltoasioiden puolesta pois laskuista, vaikka hinta-laatusuhde varmaan noille pärjääkin hyvin.
Sitten keksimään perusteita.. vaihtoehtona olevat koneet ovat hyvin erilaisia, hankintahinnan ero näyttelee loppupeleissä aika pientä osaa jos kuluja ennustaa 5 vuoden ja 7 tuhannen tunnin aikajaksolle. ???
Onko huollot liian kaukana vai?? Taitaa tuonne lähimpään huoltoon täältäkin olla matkaa +50km mutta niin harvoin tarttee käydä ;)
Liki 200 kilsaa..
-
Merkit on nyt käytännössä valittu: MF, JD ja Fendt. TTV jäänee huoltoasioiden puolesta pois laskuista, vaikka hinta-laatusuhde varmaan noille pärjääkin hyvin.
Sitten keksimään perusteita.. vaihtoehtona olevat koneet ovat hyvin erilaisia, hankintahinnan ero näyttelee loppupeleissä aika pientä osaa jos kuluja ennustaa 5 vuoden ja 7 tuhannen tunnin aikajaksolle. ???
Onko huollot liian kaukana vai?? Taitaa tuonne lähimpään huoltoon täältäkin olla matkaa +50km mutta niin harvoin tarttee käydä ;)
Onko setorin huoltoa enää missään?
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Niin justiinsa... No onneksi verkussa on kuitenkin pienempi nokka, kuin peuroissa. Kaiken huippu on tämä kuutosen kuoseissa oleva nelipyttyinen jd, en muista mallia. Voi jessus sitä nokkaa!!!
Commonraili moottoreiden jäähdytystarpeen ja syyläreiden kasvuhan näitä turpia on kasvattanut monella merkillä.
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
-
6630 premium on oikein kiva kampe, itse vain moitin hiukan isoruokaiseksi.
-
6630 premium on oikein kiva kampe, itse vain moitin hiukan isoruokaiseksi.
Uudelleenohjelmointi auttaa siihenkin. Vajaassa vuodessa hankki ohjelmoinnin hinnan takaisin säästyneessä polttoaineessa.
-
Merkit on nyt käytännössä valittu: MF, JD ja Fendt. TTV jäänee huoltoasioiden puolesta pois laskuista, vaikka hinta-laatusuhde varmaan noille pärjääkin hyvin.
Sitten keksimään perusteita.. vaihtoehtona olevat koneet ovat hyvin erilaisia, hankintahinnan ero näyttelee loppupeleissä aika pientä osaa jos kuluja ennustaa 5 vuoden ja 7 tuhannen tunnin aikajaksolle. ???
Onko huollot liian kaukana vai?? Taitaa tuonne lähimpään huoltoon täältäkin olla matkaa +50km mutta niin harvoin tarttee käydä ;)
Onko setorin huoltoa enää missään?
Somerolla on semmonen mistä saa mitä vaan osia 8) Mutta onhan noita muitakin...
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
-
Mitä olen Dyna-6:lla ajanut, en tosin muuta kuin kaupan pihassa ja tiellä kokeajoa, niin siinä voi verrata itseään tosiaan tikkaan. Sen verran vaihteiden nykäykset nytkäyttävät ja turha verrata mitään powershift-konetta "portaattomiin." Niin on sentään eroa kuin yöllä ja päivällä. Varmaan ihan ok kampe, mutta ei kannata sitten portaatonta edes kokeilla, ettei rupea Dyna-6:lla ajaminen vituttamaan. ;D
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
Aluetta joutus vario loodan lietevaunun kanssa vaihtamaan ei sen hurjempaa... Mitään kumilankaa kukaan viitti ajellakkaan ja se massikassa ja fendtissä ero olikin ;D Fendt lähti heti lietevaunun kanssa liikkeelle mutta massikka tuumis ja koitti nostella kierroksia ja sääteli nopeutta niin että souti ja huopas pehmeimmillä sensseillä... Tosin massikka nyt oli jo aikas vanha ja DTM vissiin tuollaiset asiat korjannut pois...
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
Aluetta joutus vario loodan lietevaunun kanssa vaihtamaan ei sen hurjempaa... Mitään kumilankaa kukaan viitti ajellakkaan ja se massikassa ja fendtissä ero olikin ;D Fendt lähti heti lietevaunun kanssa liikkeelle mutta massikka tuumis ja koitti nostella kierroksia ja sääteli nopeutta niin että souti ja huopas pehmeimmillä sensseillä... Tosin massikka nyt oli jo aikas vanha ja DTM vissiin tuollaiset asiat korjannut pois...
Mulla on tuo DTM malli ja vetää kyllä hienosti ainakin tuon 27t perävaunun perässään ja saavuttaa tiellä jopa sen 60 km nopeuden 8)
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
Aluetta joutus vario loodan lietevaunun kanssa vaihtamaan ei sen hurjempaa... Mitään kumilankaa kukaan viitti ajellakkaan ja se massikassa ja fendtissä ero olikin ;D Fendt lähti heti lietevaunun kanssa liikkeelle mutta massikka tuumis ja koitti nostella kierroksia ja sääteli nopeutta niin että souti ja huopas pehmeimmillä sensseillä... Tosin massikka nyt oli jo aikas vanha ja DTM vissiin tuollaiset asiat korjannut pois...
Mulla on tuo DTM malli ja vetää kyllä hienosti ainakin tuon 27t perävaunun perässään ja saavuttaa tiellä jopa sen 60 km nopeuden 8)
Jaaha, vai niin???? :o :o :o
http://www.dtm.fi/
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
Aluetta joutus vario loodan lietevaunun kanssa vaihtamaan ei sen hurjempaa... Mitään kumilankaa kukaan viitti ajellakkaan ja se massikassa ja fendtissä ero olikin ;D Fendt lähti heti lietevaunun kanssa liikkeelle mutta massikka tuumis ja koitti nostella kierroksia ja sääteli nopeutta niin että souti ja huopas pehmeimmillä sensseillä... Tosin massikka nyt oli jo aikas vanha ja DTM vissiin tuollaiset asiat korjannut pois...
Mulla on tuo DTM malli ja vetää kyllä hienosti ainakin tuon 27t perävaunun perässään ja saavuttaa tiellä jopa sen 60 km nopeuden 8)
Joo no tuossa fendtissä ei ollut perässä kuin 18kuution samsoni 8m multaimella... Eikä kulje kuin 55km/h :P Vissiin piristystä kuitenkin massikkaan haettu muuten voi olla isommissa mäissä aikamoinen ***** ottassa tai sitten suussa kun kuitenkin on toi DTM... Ai perkule SKN ehti ensin...
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
Aluetta joutus vario loodan lietevaunun kanssa vaihtamaan ei sen hurjempaa... Mitään kumilankaa kukaan viitti ajellakkaan ja se massikassa ja fendtissä ero olikin ;D Fendt lähti heti lietevaunun kanssa liikkeelle mutta massikka tuumis ja koitti nostella kierroksia ja sääteli nopeutta niin että souti ja huopas pehmeimmillä sensseillä... Tosin massikka nyt oli jo aikas vanha ja DTM vissiin tuollaiset asiat korjannut pois...
Mulla on tuo DTM malli ja vetää kyllä hienosti ainakin tuon 27t perävaunun perässään ja saavuttaa tiellä jopa sen 60 km nopeuden 8)
Joo no tuossa fendtissä ei ollut perässä kuin 18kuution samsoni 8m multaimella... Eikä kulje kuin 55km/h :P Vissiin piristystä kuitenkin massikkaan haettu muuten voi olla isommissa mäissä aikamoinen ***** ottassa tai sitten suussa kun kuitenkin on toi DTM... Ai perkule SKN ehti ensin...
Mulle aivan sama kenen suussa se sun molos on kunhat et tule tänne sen kanssa heilumaan..
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Enpä ole suuremmin ajanut jontikalla muuta kun joskus koeajoin 6920 suunanvaihto oli liian terävä ja muutenkin kovat ajo ominaisuudet. Aluevaihteita vaihtaessa dyna 6 miettii ja silloin veto katkeaa ei niinkään pikavaihteissa. Mitä nappulaa olet Vt joutunu painelee kun ei ainakaan mun tarvii käyttää lumi ja kuormaus töissä muuta kun ajopoljinta suunnanvaihtoa ja ruoria ruuvata. Vt vetokatkeaa samantien kun nostaa jalan polkimelta toisin kuin esim valtralla suunnanvaihto on jo taakseppäin kun pyörä vetää ihan täysiä eteenpäin.
Aluetta joutus vario loodan lietevaunun kanssa vaihtamaan ei sen hurjempaa... Mitään kumilankaa kukaan viitti ajellakkaan ja se massikassa ja fendtissä ero olikin ;D Fendt lähti heti lietevaunun kanssa liikkeelle mutta massikka tuumis ja koitti nostella kierroksia ja sääteli nopeutta niin että souti ja huopas pehmeimmillä sensseillä... Tosin massikka nyt oli jo aikas vanha ja DTM vissiin tuollaiset asiat korjannut pois...
Mulla on tuo DTM malli ja vetää kyllä hienosti ainakin tuon 27t perävaunun perässään ja saavuttaa tiellä jopa sen 60 km nopeuden 8)
Joo no tuossa fendtissä ei ollut perässä kuin 18kuution samsoni 8m multaimella... Eikä kulje kuin 55km/h :P Vissiin piristystä kuitenkin massikkaan haettu muuten voi olla isommissa mäissä aikamoinen ***** ottassa tai sitten suussa kun kuitenkin on toi DTM... Ai perkule SKN ehti ensin...
Mulle aivan sama kenen suussa se sun molos on kunhat et tule tänne sen kanssa heilumaan..
Mikäs helvetin Mikki-Hiiri se täällä huutelee? Poikiako se DTM.ssä suutelee ja heteropöytiin nahkahousuistaan flirttailee???? :o
-
Mä olen nyt ajanut kutakuinkin kaikilla yleisimmillä keppilootaisilla ja portaattomilla TTV:tä lukuunottamatta, näistä puhutuista merkeistä. Koeajolla kannattaa huomioida, että aina säädöt ei ole kohdallaan. Olen esimerkiksi ajanut kahdella samanlaisella dyna-6 massikalla, jotka tuntuivat hyvin erilaiselta suunnanvaihdon ja pikavaihteiden osalta. Myös rengastus ja jouset sekä koneen malli (paino) vaikuttavat ajotuntumaan.
Usein jontikoissa on suunnanvaihto-ongelma, jota saa helpotettua ohjelmoinnilla. Tuossa valitsemassani koneessa suunta vaihtui varsin nätisti, niinkuin se vaihtuu omassanikin. Dyna-6 on kehittynyt valtavasti ja alue vaihtuu nopsaan, mutta ei sitä VT:een voi verrata. Eikä Jontikan autopoweriin. Autopower ei ole aivan yhtä sivistynyt kuin Fendtin loota, mutta ei siellä mitään isompia nykimisiä todellakaan ole- kone vähän aaltoilee sattuneesta syystä.
Kunnollinen koeajo on paras markkinointi, sen olen huomannut ja esimerkiksi menestyneet autokauppiaat sen ovat huomanneet. Fendtin koeajon jälkeen olin myyty ja jos tuota "kompromissi-deereä" ei olis löytynyt, valinta olis ollut Fendt. Itsekin suhtauduin 6630 varauksellisesti, mutta kokonaisuutena tuntui omalta koneelta. Kaikki muut tuntuu siltä, että niissä on huonoja ja hyviä ominaisuuksia. :)
-
Mä olen nyt ajanut kutakuinkin kaikilla yleisimmillä keppilootaisilla ja portaattomilla TTV:tä lukuunottamatta, näistä puhutuista merkeistä. Koeajolla kannattaa huomioida, että aina säädöt ei ole kohdallaan. Olen esimerkiksi ajanut kahdella samanlaisella dyna-6 massikalla, jotka tuntuivat hyvin erilaiselta suunnanvaihdon ja pikavaihteiden osalta. Myös rengastus ja jouset sekä koneen malli (paino) vaikuttavat ajotuntumaan.
Usein jontikoissa on suunnanvaihto-ongelma, jota saa helpotettua ohjelmoinnilla. Tuossa valitsemassani koneessa suunta vaihtui varsin nätisti, niinkuin se vaihtuu omassanikin. Dyna-6 on kehittynyt valtavasti ja alue vaihtuu nopsaan, mutta ei sitä VT:een voi verrata. Eikä Jontikan autopoweriin. Autopower ei ole aivan yhtä sivistynyt kuin Fendtin loota, mutta ei siellä mitään isompia nykimisiä todellakaan ole- kone vähän aaltoilee sattuneesta syystä.
Kunnollinen koeajo on paras markkinointi, sen olen huomannut ja esimerkiksi menestyneet autokauppiaat sen ovat huomanneet. Fendtin koeajon jälkeen olin myyty ja jos tuota "kompromissi-deereä" ei olis löytynyt, valinta olis ollut Fendt. Itsekin suhtauduin 6630 varauksellisesti, mutta kokonaisuutena tuntui omalta koneelta. Kaikki muut tuntuu siltä, että niissä on huonoja ja hyviä ominaisuuksia. :)
Ap lootallako kokeilit tota deereä?
-
Ap lootallako kokeilit tota deereä?
Olen ajanut AQ, AP ja DD. Tuo kone on keppilootalla.
-
6630 premium on oikein kiva kampe, itse vain moitin hiukan isoruokaiseksi.
Tuo on totta, oli oikeastaan yksi ainut asia mitä pähkäilin kyseisen koneen kohdalla pitkään. Toisaalta vastaava uusi ärrä tuntui mittarin mukaan vievän pihapyörityksessä aika paljon enemmän ainetta ja ainakin neloskoneisissa havainto pitää paikkansa käyttäjäkokemusten valossa: ärrä vie enemmän kuin 30- sarja ainakin näissä pienemmissä.. :-\
Toisaalta tuo ei paina kutoskoneeksi paljon mitään (5200+) ja älyteholla lähtee 160hp, niin siinä suhteessa myös hinta huomioon ottaen ihan kohtalainen kompromissi.
Summa summarum, jos olis mennyt tehdastilaukseen niin jonnu olis luultavasti pudonnut vaihtoehdoista. 6- mukisia premiumeja ei enää suomessa ole..
-
No onnea uuden koneen johdosta ( jos nyt oikeen ymmärsin..)
hyvän merkin valitsit!
-
Toisaalta tuo ei paina kutoskoneeksi paljon mitään (5200+) ...
Kyllä sun ny täytyy kaliproija vaakas. Mun 6630 painaa noin tonnin enemmän :/
-
Toisaalta tuo ei paina kutoskoneeksi paljon mitään (5200+) ...
Kyllä sun ny täytyy kaliproija vaakas. Mun 6630 painaa noin tonnin enemmän :/
Sulla on siinä painossa moommalisä... ;D
-
Toisaalta tuo ei paina kutoskoneeksi paljon mitään (5200+) ...
Kyllä sun ny täytyy kaliproija vaakas. Mun 6630 painaa noin tonnin enemmän :/
Sulla on siinä painossa moommalisä... ;D
Ja tupla paripyörät ;)
-
6630 premium on oikein kiva kampe, itse vain moitin hiukan isoruokaiseksi.
Tuo on totta, oli oikeastaan yksi ainut asia mitä pähkäilin kyseisen koneen kohdalla pitkään. Toisaalta vastaava uusi ärrä tuntui mittarin mukaan vievän pihapyörityksessä aika paljon enemmän ainetta ja ainakin neloskoneisissa havainto pitää paikkansa käyttäjäkokemusten valossa: ärrä vie enemmän kuin 30- sarja ainakin näissä pienemmissä.. :-\
Toisaalta tuo ei paina kutoskoneeksi paljon mitään (5200+) ja älyteholla lähtee 160hp, niin siinä suhteessa myös hinta huomioon ottaen ihan kohtalainen kompromissi.
Summa summarum, jos olis mennyt tehdastilaukseen niin jonnu olis luultavasti pudonnut vaihtoehdoista. 6- mukisia premiumeja ei enää suomessa ole..
Juu u..tehdas varmaan lupaa 160hv. Oletko kokeillu penkissä...voi löytyä jopa 40hv vähemmän. Sattuu tehtaalta tulemaan heppoja millon mitäkin...
-
6630 premium on oikein kiva kampe, itse vain moitin hiukan isoruokaiseksi.
Tuo on totta, oli oikeastaan yksi ainut asia mitä pähkäilin kyseisen koneen kohdalla pitkään. Toisaalta vastaava uusi ärrä tuntui mittarin mukaan vievän pihapyörityksessä aika paljon enemmän ainetta ja ainakin neloskoneisissa havainto pitää paikkansa käyttäjäkokemusten valossa: ärrä vie enemmän kuin 30- sarja ainakin näissä pienemmissä.. :-\
Toisaalta tuo ei paina kutoskoneeksi paljon mitään (5200+) ja älyteholla lähtee 160hp, niin siinä suhteessa myös hinta huomioon ottaen ihan kohtalainen kompromissi.
Summa summarum, jos olis mennyt tehdastilaukseen niin jonnu olis luultavasti pudonnut vaihtoehdoista. 6- mukisia premiumeja ei enää suomessa ole..
Juu u..tehdas varmaan lupaa 160hv. Oletko kokeillu penkissä...voi löytyä jopa 40hv vähemmän. Sattuu tehtaalta tulemaan heppoja millon mitäkin...
Nykyään tuppaa noita tehoeroja ole suuntaan ja toiseen merkistä riippumatta ja on varmaan aina ollut :P Kaverin 6820 jonnusta tuli vakiona 150hv tapilta ja ohjelmoinnin jälkeen enemmän mutta se nyt ei ole oleellista...
-
Meilläkin mitattiin 7485:n tehoksi uutena 204 tai 209hv (melkein 3v niin ei muista enää) moottoritehoa. Hiukan yllätyin kun piti olla vain 185hv.
-
Ne penkithän pitää aina just kutinsa.... :o
Luvattoman paljonkin heittoja penkeissä.
-
Mitä väliä tuolla tarkalla teholukemalla on?
Kun traktori nyt hommastaan suoriutuu niin miks sitä vinguttamassa täytyy käydä jossain tehomittarilla...
-
Aikamoisia yksilöitä nuo traktorit kyllä on. Kuuleman mukaan parhaiten tehtaan ilmoittamissa tehoissa on Case/NH, JD:ssä on lähes aina alakantissa. Näin kertoili mulle erään Säätöpajan porukka. Pahin esimerkki oli ollut 6000-sarjalainen JD josta oli luvattu 100 hp mutta penkissä tulos vain 65 hp !!! Ja kone oli lähes uusi...ei uskois, että vielä nykyäänkin kun kaikki on helppo tietokoneilla yms. säätää kohdalleen pästetään ulos tehtaasta tommosta kuraa.
ps. Itselläni pari jd:tä joten en kirjoita tätä haukkuakseni... ;)
-
Mitä väliä tuolla tarkalla teholukemalla on?
Kun traktori nyt hommastaan suoriutuu niin miks sitä vinguttamassa täytyy käydä jossain tehomittarilla...
...ja väännöllä ne työt tehdään...
-
Aikamoisia yksilöitä nuo traktorit kyllä on. Kuuleman mukaan parhaiten tehtaan ilmoittamissa tehoissa on Case/NH, JD:ssä on lähes aina alakantissa. Näin kertoili mulle erään Säätöpajan porukka. Pahin esimerkki oli ollut 6000-sarjalainen JD josta oli luvattu 100 hp mutta penkissä tulos vain 65 hp !!! Ja kone oli lähes uusi...ei uskois, että vielä nykyäänkin kun kaikki on helppo tietokoneilla yms. säätää kohdalleen pästetään ulos tehtaasta tommosta kuraa.
ps. Itselläni pari jd:tä joten en kirjoita tätä haukkuakseni... ;)
No 6320 oli uutena semmonen nuhapumppu ettei jaksanut edes tyhjää kärryä vetää tiellä kunnolla meinas mennä melkeimpä hermot mutta 500h jälkeen oli jo ihan eri kone vaikkei muuta tehty kuin ajettiin... Tehopenkeissäkin varmasti suuria eroja keskenään :P Deutsista puuttui vääntöä vakiona ja sen huomas kun oli ensimmäisiä kaksventtiili commareita ja sen huomas.. Ohjelmoinnin jälkeen parantui huomattavasti vaikkei paljoa tehoa lisää tullutkaan...
-
Mulle tuo teholukema on tosiaan sama vaikka se olis pienempikin kunhan ruuna paikkansa tekee.. :P Vääntökäyrän muoto ja kokonaisuus merkkaa enemmän. Kunhan heitin sen vuoksi koska jotenkin noita koneita on vertailtava, eikä vertailussa oikein voi lähteä siitä olettamasta että tehtaan ilmoitukset ovat isosti pielessä. Tehon ja painon sekä tehon ja hinnan suhde tuossa on (tehtaan ilmoituksiin) yksi parhaita.
-
Aikamoisia yksilöitä nuo traktorit kyllä on. Kuuleman mukaan parhaiten tehtaan ilmoittamissa tehoissa on Case/NH, JD:ssä on lähes aina alakantissa. Näin kertoili mulle erään Säätöpajan porukka. Pahin esimerkki oli ollut 6000-sarjalainen JD josta oli luvattu 100 hp mutta penkissä tulos vain 65 hp !!! Ja kone oli lähes uusi...ei uskois, että vielä nykyäänkin kun kaikki on helppo tietokoneilla yms. säätää kohdalleen pästetään ulos tehtaasta tommosta kuraa.
ps. Itselläni pari jd:tä joten en kirjoita tätä haukkuakseni... ;)
No 6320 oli uutena semmonen nuhapumppu ettei jaksanut edes tyhjää kärryä vetää tiellä kunnolla meinas mennä melkeimpä hermot mutta 500h jälkeen oli jo ihan eri kone vaikkei muuta tehty kuin ajettiin... Tehopenkeissäkin varmasti suuria eroja keskenään :P Deutsista puuttui vääntöä vakiona ja sen huomas kun oli ensimmäisiä kaksventtiili commareita ja sen huomas.. Ohjelmoinnin jälkeen parantui huomattavasti vaikkei paljoa tehoa lisää tullutkaan...
Hauskoja yllätyksiä tuli 6230 103hp ja 6630 108hp...vääntö ero 40nm. 8)
-
Onneksi olkoon, uusi traktori tilattu.
Aika nopeasti on käyty vaihtoehdot läpi ja päätös tehty.
-
Onneksi olkoon, uusi traktori tilattu.
Aika nopeasti on käyty vaihtoehdot läpi ja päätös tehty.
Kotimaisuus ei painanut yhtikäs mitään. :(
No hyvä että Saksasta maidon tuonti lisääntyy huimaa vauhtia ;D
Näkisittepä tuon jontikan lootan sisukset niin vähän alkas hirvittämään. ;D
-
Mulle tuo teholukema on tosiaan sama vaikka se olis pienempikin kunhan ruuna paikkansa tekee.. :P Vääntökäyrän muoto ja kokonaisuus merkkaa enemmän. Kunhan heitin sen vuoksi koska jotenkin noita koneita on vertailtava, eikä vertailussa oikein voi lähteä siitä olettamasta että tehtaan ilmoitukset ovat isosti pielessä. Tehon ja painon sekä tehon ja hinnan suhde tuossa on (tehtaan ilmoituksiin) yksi parhaita.
[/quote
No pieneen vääntöön tyydyit.
Aikoinaan oli Valtralla malli 111 Eco power matalakierrosmoottori,vääntö 520 /1000 rmin , 580 /1400 rmin. hevosia din 110.Nelipyttynen 2-venttiilikone.
Oli markkinoiden kovimmin vääntävä nelisylinterinen traktorin moottori luokassaan.
-
Kotimaisuus ei painanut yhtikäs mitään. :(
No hyvä että Saksasta maidon tuonti lisääntyy huimaa vauhtia ;D
Näkisittepä tuon jontikan lootan sisukset niin vähän alkas hirvittämään. ;D
Ei mullakaan kotimaisuus ole konekaupoilla mikään isompi tekijä - kyllä muut ominaisuudet ja hinta ovat olennaisempia. Ei se haittakaan ole, mutta muut asiat pitää ensin olla kohdallaan. Huonompaa en huoli sillä perusteella että onhan se kotimainen.
On mulla yli puolet koneista kotimaisia, kaikki omin voimin liikkuvat ovat kyllä muualta.
Mallasohratkin lähti edellisenä vuonna Saksaan, ihan oluen tekoon, kun kotimaahan ei kelvannut. Ja nyt ulos lähtivät laaturajalla olevat vehnät. Että kauppa on kansainvälistä :-)
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Casen ja nyykkärin portaattomassa vaihteistossa ei tavallaan ole mikään ihme, vaikka on tuumaustauko, koska niiden portaaton vaihteistohan on melkein täysin mekaaninen ja näin ollen hyötysuhteeltaan jopa paras.
Tästä oli myös juttua itävaltalaisten täppäreitten palstalla:
http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html (http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html)
Ei sillä, että kyseistä kieltä osaisin, mutta google kääntäjällä sai väännettyä..
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Casen ja nyykkärin portaattomassa vaihteistossa ei tavallaan ole mikään ihme, vaikka on tuumaustauko, koska niiden portaaton vaihteistohan on melkein täysin mekaaninen ja näin ollen hyötysuhteeltaan jopa paras.
Tästä oli myös juttua itävaltalaisten täppäreitten palstalla:
http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html (http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html)
Ei sillä, että kyseistä kieltä osaisin, mutta google kääntäjällä sai väännettyä..
senhän täytyy olla täys paska loota, periaatteeltaan kait vähän ku valtran direkti....
sinänsä kumma että pieni kotimainen on haukuttu maan läpeen alkutaipaleella mutta nykivää nyyhkyä ei oo palstalla teilattu ;D ;D ;D ;D
-
Hyvin kyllä toimi keväällä koeajossa ollut t7.200 ac.
-
En itsekkään huomannut mitään nykimistä T7.200 AC lootalla kun ajelin testejä. Mutta järkytti miten laiskoja nämä portaattomat on ajossa, verrattuna vaikkapa vanhaan RC lootaan M/60 sarjasta.
T7.200 ei mennyt tiellä muuten kun 51km/h, T7.220 kulkee lievästi nopeutettuna 67km/h navigaattoriin. Huoltomiehen mukaan tuota 200 ei pystyisi nopeuttamaan?
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Casen ja nyykkärin portaattomassa vaihteistossa ei tavallaan ole mikään ihme, vaikka on tuumaustauko, koska niiden portaaton vaihteistohan on melkein täysin mekaaninen ja näin ollen hyötysuhteeltaan jopa paras.
Tästä oli myös juttua itävaltalaisten täppäreitten palstalla:
http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html (http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html)
Ei sillä, että kyseistä kieltä osaisin, mutta google kääntäjällä sai väännettyä..
senhän täytyy olla täys paska loota, periaatteeltaan kait vähän ku valtran direkti....
sinänsä kumma että pieni kotimainen on haukuttu maan läpeen alkutaipaleella mutta nykivää nyyhkyä ei oo palstalla teilattu ;D ;D ;D ;D
Siinä on vaan se ero valtran kanssa että toinen vaihtelee automaattisesti alueet ja toisessa kuski joutuu päättämään millä mennään... Ja sen verran pitkiä taukoja että ehtis useita kymmeniä metrejä menemään ennenkuin lähti uudelleen menemään... En oo nyt sen koneen omistajan tai kuskin kanssa ollut pieneen aikaan juttusissa onko siihen jotain päivitystä saatu...
-
En itsekkään huomannut mitään nykimistä T7.200 AC lootalla kun ajelin testejä. Mutta järkytti miten laiskoja nämä portaattomat on ajossa, verrattuna vaikkapa vanhaan RC lootaan M/60 sarjasta.
T7.200 ei mennyt tiellä muuten kun 51km/h, T7.220 kulkee lievästi nopeutettuna 67km/h navigaattoriin. Huoltomiehen mukaan tuota 200 ei pystyisi nopeuttamaan?
Niihän se tuntuu kun ei oo mitään tekemistä. Sama homma itsellä portaattomalla ja kepillä. Vaan kiihytäppä jollekkin matkaa esim. ja vertaa nopeuksia. Itsellä n.60hp miedompi ap kelailee samat laukat. Se van tuntuu kun ei tarte kun nopeuspoljinta painaa.
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Casen ja nyykkärin portaattomassa vaihteistossa ei tavallaan ole mikään ihme, vaikka on tuumaustauko, koska niiden portaaton vaihteistohan on melkein täysin mekaaninen ja näin ollen hyötysuhteeltaan jopa paras.
Tästä oli myös juttua itävaltalaisten täppäreitten palstalla:
http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html (http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html)
Ei sillä, että kyseistä kieltä osaisin, mutta google kääntäjällä sai väännettyä..
senhän täytyy olla täys paska loota, periaatteeltaan kait vähän ku valtran direkti....
sinänsä kumma että pieni kotimainen on haukuttu maan läpeen alkutaipaleella mutta nykivää nyyhkyä ei oo palstalla teilattu ;D ;D ;D ;D
Missäänhän ei ole sanottu, että nyyskyn aski nykisi, ylempänä oli vaan juttua siitä, että siinä olisi "tuumaustauko". Itse en ainakaan ole huomannut ajossa mitään tuumaustaukoa, saatikka sitten minkäänlaista nykyimistä. Toimii todella hyvin ja miellyttävästi.
Jos aletaan puhua enemmänkin näistä "tuumaustauoista", niin JD:n uusin Direct Drive mietti mielestäni kohtuuttoman kauan alueen vaihdossa. Eikä se meno mitenkään tasaista ollut muutenkaan, joten nykimistä kyllä oli. Toki kyseinen vaihteisto on juuri tullut markkinoillle, joten kehitys vielä alkussa..
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Casen ja nyykkärin portaattomassa vaihteistossa ei tavallaan ole mikään ihme, vaikka on tuumaustauko, koska niiden portaaton vaihteistohan on melkein täysin mekaaninen ja näin ollen hyötysuhteeltaan jopa paras.
Tästä oli myös juttua itävaltalaisten täppäreitten palstalla:
http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html (http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html)
Ei sillä, että kyseistä kieltä osaisin, mutta google kääntäjällä sai väännettyä..
senhän täytyy olla täys paska loota, periaatteeltaan kait vähän ku valtran direkti....
sinänsä kumma että pieni kotimainen on haukuttu maan läpeen alkutaipaleella mutta nykivää nyyhkyä ei oo palstalla teilattu ;D ;D ;D ;D
Missäänhän ei ole sanottu, että nyyskyn aski nykisi, ylempänä oli vaan juttua siitä, että siinä olisi "tuumaustauko". Itse en ainakaan ole huomannut ajossa mitään tuumaustaukoa, saatikka sitten minkäänlaista nykyimistä. Toimii todella hyvin ja miellyttävästi.
Jos aletaan puhua enemmänkin näistä "tuumaustauoista", niin JD:n uusin Direct Drive mietti mielestäni kohtuuttoman kauan alueen vaihdossa. Eikä se meno mitenkään tasaista ollut muutenkaan, joten nykimistä kyllä oli. Toki kyseinen vaihteisto on juuri tullut markkinoillle, joten kehitys vielä alkussa..
Oletko paljon ajanut DD jonnulla oikein töissä?? Mutta se tuumaustauko on varmaankin vika ja niinkuin aikaisemmin sanoin en ole ollut koneen kuskin/omistajan kanssa jutuissa onko asialle tehty jotain ja tuota ilmentyi vain sillointällöin ::)
-
Koneen käyttö oikeissa töissä ja pihapyörityksessä on monesti eri asia. Itse en tykännyt DD:stä nopeassa pihakokeilussa, mutta varmasti se paikkansa tienaa pellolla. Olis mielenkiintoista päästä kokeilemaan variota raskaammissa hommissa tai ek- työssä, ainakin pihaliikuttelu oli ylivoimaisen mukavaa. :)
-
Kyl portaattomaan ek käyttöön fendt ja deutzi on parhaat. Massikoissa on jostain syystää aivan kauheen isot konepellit, eli huono näkyvyys kuormaajalle.
Eipä osaa muut kun fendt tehdä täysin portaattoman askin jota myös massikka käyttää. Muut portaattomat ovat verrattavissa massikan dyna 6 vaihteistoihin automaatti ajoasetuksin ajettaessa.
Tarttis oikeen tuota dyna-6 käydä koittamassa jos toimii yhtä nätisti kuin eccomit tai S-maticit... Miksi siis ostaa edes VT jos dyna-6 toimii yhtä hyvin?? Vai onko se dyna-6 kuitenkin vaan kuin Versu...
Versulla en ole ajanut mutta t202 directillä kyllä eikä voi kehua portaattomaksi ja jopa valtran myyjä myöntää sen että susi ainakin toistaiseksi. Vt on täysin eri kuin dyna 6 vaihteisto Vt veto koko nopeusalueella täysin tasaista joten säilyy aina maksimaalinen rengas pito, jonka ansiosta hyvä etenemä liukkaallakin alustalla.
Mutta justiinhan sanoit että vertaat Dyna-6 eccomeihin ja s-maticeihin ja mitä noita automaatti "portaattomia" on... Kun on jonnikan porttaattomalla ja fendtillä ajettua niin en jonnikassakaan huomannut alueiden vaihtoa ja samalla tavalla kiihtyivät... Fendtissä ja VT:ssä kyllä kun jouduin itse painamaan nappulaa... Joten jos dyna-6 toimii yhtä hyvin kuin jonnikan portaaton niin se toimii lähes yhtä hyvin kuin vario jota hyvin suuresti epäilen?? Case puma CVX:ssä huomasi kyllä alueiden vaihtumisen paukkumisena ja koneen kummallisina tuumaustaukoina aina välillä vaikka suurimman osan aikaa toimis kuin niinkuin kuuluukin...
Casen ja nyykkärin portaattomassa vaihteistossa ei tavallaan ole mikään ihme, vaikka on tuumaustauko, koska niiden portaaton vaihteistohan on melkein täysin mekaaninen ja näin ollen hyötysuhteeltaan jopa paras.
Tästä oli myös juttua itävaltalaisten täppäreitten palstalla:
http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html (http://www.landwirt.com/Forum/344622/Traktorkauf-New-Holland-T7210-auto-command-oder-Fendt-820-Vario-tms.html)
Ei sillä, että kyseistä kieltä osaisin, mutta google kääntäjällä sai väännettyä..
senhän täytyy olla täys paska loota, periaatteeltaan kait vähän ku valtran direkti....
sinänsä kumma että pieni kotimainen on haukuttu maan läpeen alkutaipaleella mutta nykivää nyyhkyä ei oo palstalla teilattu ;D ;D ;D ;D
Missäänhän ei ole sanottu, että nyyskyn aski nykisi, ylempänä oli vaan juttua siitä, että siinä olisi "tuumaustauko". Itse en ainakaan ole huomannut ajossa mitään tuumaustaukoa, saatikka sitten minkäänlaista nykyimistä. Toimii todella hyvin ja miellyttävästi.
Jos aletaan puhua enemmänkin näistä "tuumaustauoista", niin JD:n uusin Direct Drive mietti mielestäni kohtuuttoman kauan alueen vaihdossa. Eikä se meno mitenkään tasaista ollut muutenkaan, joten nykimistä kyllä oli. Toki kyseinen vaihteisto on juuri tullut markkinoillle, joten kehitys vielä alkussa..
Oletko paljon ajanut DD jonnulla oikein töissä?? Mutta se tuumaustauko on varmaankin vika ja niinkuin aikaisemmin sanoin en ole ollut koneen kuskin/omistajan kanssa jutuissa onko asialle tehty jotain ja tuota ilmentyi vain sillointällöin ::)
Siis pitää myöntää, että en ole ajanu DD jonnulla muuta kuin pienen koeajon tiellä ja pyöritelly pihassa. Varmasti tuntuma erilainen, kun pääsee sinuksi koneen kanssa ja rupeaa tekemään ihan oikeita töitä.
-
20t kuorma perässä niin ei portaaton jaksanut kiskoa kovin innokkaasti enää, veetee sama homma, rinteessä joutu ohi ajamaan kun samoilla kuormilla ajettiin. Vaikka ikäloppu RC onkin niin saman tehoisilla koneilla rinteessä vetää paljon paremmin eikä puudu niin kun portaattomat
-
Musta tuntuu että se DD on suunniteltu raskaisiin vetohommiin, ei niinkään yleishommiin. Isossa maailmassa kun on kysyntää kärryn kiskojille, niin jontikka on vaan halunnut tehdä siihen hommaan portaatonta paremman ja keppilootaa mukavamman lootan.
Siksi kysyntä suomessa jäänee pieneksi kun täällä koneet harvemmin mitään tosissaan tiellä varsinkaan kiskovat.
Itse en ole tuota päässyt testaamaan edes pihassa.
-
Uus kone korkattu. Kummasti alkoi syntyä Trelleborgin jälkiä pihamaalle. :)
Kysymys: tietääkö joku voiko tuohon JD:n omaan sähkö-joysticiin rakentaa pikavaihdehallintaa? Vivussahan on kaksi nappia päällä ja keinukatkaisin etupuolella. Olis aika bueno jos onnistuis, mutta taitaa olla mission impossible..? ???
-
ainakin vanhoihin pystyi ,ei tiedä näistä uusistaväyläohjatuista
-
Kyllä se pitäisi onnistua asiansa osaavalta huoltomieheltä.
-
Nee johdot meni ennen siinä sivupaneelissa niiden merkkivalojen takana. Kerran antoi se viritys sieltä savumerkit, jonka jälkeen raksin koko keksinnön sieltä pois. Tää oli tehty kymppisarjalaiseen..
-
Sen sivupaneelissa olevan minusta varsin turhan pikavaihteen keinukytkimen kun amputoi pois ja ottaa sieltä piuhat pikavaihteen käyttöön ek-vipuun. Itte meinasin 6830:aan tehdä noin, mutta ergossa ei ole enää tilaa lisänapeille!
-
Kohta tulee jotkut huutamaan, ettei kuormaajan vipuun missään tapauksessa mitään pikavaihdenappeja tarvitse, vaikka onhan ne oikeesti ihan pirun näppärät kuormaustyössä tai muutenkin. :) :)
Ps. Onnea Peurajussille uudesta koneesta!
-
Uus kone korkattu. Kummasti alkoi syntyä Trelleborgin jälkiä pihamaalle. :)
Kysymys: tietääkö joku voiko tuohon JD:n omaan sähkö-joysticiin rakentaa pikavaihdehallintaa? Vivussahan on kaksi nappia päällä ja keinukatkaisin etupuolella. Olis aika bueno jos onnistuis, mutta taitaa olla mission impossible..? ???
Yhdistin sivukonsolin pikavaihdekatkaisijasta johdot joysticille. Joysticin päällä olevissa napeissa on pikavaihteet ja keinukatkaisijalla hyd.lohko taakse! Tulee maantie ajossakin käytettyä joysticin pikavaihteita kun toimivat ilman että käden täytyy olla joysticin turvakatkaisijan alla. 8)
-
Sen sivupaneelissa olevan minusta varsin turhan pikavaihteen keinukytkimen kun amputoi pois ja ottaa sieltä piuhat pikavaihteen käyttöön ek-vipuun. Itte meinasin 6830:aan tehdä noin, mutta ergossa ei ole enää tilaa lisänapeille!
Mikä *itun pikavaihde :o
Portaattoman ylivoimaa 8)
-
Sen sivupaneelissa olevan minusta varsin turhan pikavaihteen keinukytkimen kun amputoi pois ja ottaa sieltä piuhat pikavaihteen käyttöön ek-vipuun. Itte meinasin 6830:aan tehdä noin, mutta ergossa ei ole enää tilaa lisänapeille!
Mikä *itun pikavaihde :o
Portaattoman ylivoimaa 8)
Hei. Sun kannattaa kokeilla joskus siellä 6400 deeressäsi sitä vipua siinä suunnanvaihtimen ja päävaihteen välissä, ilmankos oletkin deereä moittinut fenttiä huonommaksi ajaa jos et pikavaihdetta ole opetellut käyttämään. ;)
-
Sen sivupaneelissa olevan minusta varsin turhan pikavaihteen keinukytkimen kun amputoi pois ja ottaa sieltä piuhat pikavaihteen käyttöön ek-vipuun. Itte meinasin 6830:aan tehdä noin, mutta ergossa ei ole enää tilaa lisänapeille!
Mikä *itun pikavaihde :o
Portaattoman ylivoimaa 8)
Ojala on sen sortin portaaton että ostarillakin se käyttää vaan liukuportaita. Kerrostalossa pitää olla hissi ja ruokakin syödään yhtenä könttinä, niin alkuruuat kun jälkiruuatkin. Verokortinkin pitää olla portaaton. Kuivuri on niin matala ja ettei tarvi siilokannelle kiivetä tai sitten sielläkin on hissi. Paneminenkin tapahtuu ilman portaita, kuivana vaan loppun asti ilman eskaria. Jos Ojala olis lätkän pelaaja, sen olis tarvinnu päästä suoraan junnujen kiekkokoulusta änärijoukkueeseen, ilman turhia portaita.
Onko Ojalan talossakin palotikkaiden tilalla liukumäki?????
-
Mietin vaan että kuinka ohjata kolmatta sähkölohkoa jos sen keinukatkaisijan valjastaa pikavaihteille? Tai lisälohkon ohjaus ek:ssa jos painonapit on pikavaihteille? ??? Vaikuttais äkkiseltään siltä että ainoastaan se keinukatkaisija vois olla jotenkin tehtävissä tähän tarkoitukseen.
-
Mietin vaan että kuinka ohjata kolmatta sähkölohkoa jos sen keinukatkaisijan valjastaa pikavaihteille? Tai lisälohkon ohjaus ek:ssa jos painonapit on pikavaihteille? ??? Vaikuttais äkkiseltään siltä että ainoastaan se keinukatkaisija vois olla jotenkin tehtävissä tähän tarkoitukseen.
Mulla on se keinukatkaisija lisälohkolle ja napit joikkarin päässä pikavaihteille.
-
Mietin vaan että kuinka ohjata kolmatta sähkölohkoa jos sen keinukatkaisijan valjastaa pikavaihteille? Tai lisälohkon ohjaus ek:ssa jos painonapit on pikavaihteille? ??? Vaikuttais äkkiseltään siltä että ainoastaan se keinukatkaisija vois olla jotenkin tehtävissä tähän tarkoitukseen.
Liimanappulat siihen kylkeen ;) Naapurin jontussa on keinunappula hydrauliikkaa varten ja nappulat päälläkin on vaihtolohkoja varten... Liimanappuloita mietitty pikavaihteita varten muttei kukaan ole asiaa ajanut eteenpäin ;D