Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: nevada - 23.12.12 - klo:21:37
-
Arvoisat navetan rakentajat ja muut paremmin asiasta kärryllä olevat. Listatkaapa asioita oikeassa järjestyksessä,mitä pitää tehdä kun päätös uuden navetan rakentamisesta on tehty. Eli missä järjestyksessä lähdetään asioita viemään eteenpäin esim: (tietenkin rahoitus),mutta lupa-asiat,suunnittelu,piirrustukset,avustusasiat ym ym. Ja kysymyksessä olisi yhden robotin pihatto.
-
Ainakin ympäristölupa pitää laittaa hakuun ajoissa. :(
-
http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1226&Itemid=100572 (http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1226&Itemid=100572)
-
Ainakin ympäristölupa pitää laittaa hakuun ajoissa. :(
Pelkästään kuulutuksen vireilletuloon meni 6 kk...
-
Ymppilupaa varten tarvitaan jonkin verran arkkitehtikuvia, eli pääsuunnittelija pitää valita ja kuvat hoitaa jos ei ole jo tehty. Tässä vaiheessa pitää päättää eläinmäärä (ja sitä kautta lannan määrä) ja neliömäärä, ja vaikka arvioida vähän yläkanttiin suhteessa toteutuvaan, ettei vain tarvitse hakea myönnettyihin lupiin muutoksia. Ymppilupaa varten tehdään siis eka arkkitehtikuva josta pääperiaatteet on toivottavasti lyöty lukkoon, ja jos haluaa olla tehokas on itse/joku muu on tehnyt ympäristölupahakemusta ja hankkinut levityssopimuksia yms. samaan aikaan niin että kaikki tarvittavat paperit ovat kasassa about samaan aikaan ja ne saadaan avi:iin. Navettaan kannattaa melkein pistää joku kuiva/kemiallinen pönttö ja johtaa kaikki vedet lietesäiliöön niin ei tarvitse sen asian kanssa tapella vesilaitoksen tai AVI:n kanssa tai tehdä paljon ylimääräisiä putkituksia.
Kun ymppilupa on siällä, kannattaa käydä senhetkisistä, toivottavasti aika valmiista kuvista joka neliö läpi ja varmistaa että kaikki on toiminnan ja rakentamisen suhteen optimaalista. Navetassa joka pinnan on hyvä kaataa johonkin suuntaan, ja suurpiirteisissä kuvissa niitä kaatoja ei ole. Jos ne jäävät pois rakennekuvistakin, sitä voi huomata omistavansa navetan jonka robottikopissa on aina lätäköitä puurunkoista seinää vasten tms. Kuvat kannattaa käydä erikseen läpi mielessä se miten vettä käytetään ja miten se on helpoin rakentaa, ja sen suhteen miten sama hoidetaan sähkön suhteen.
Ymppilupa on sisällä ainakin sen vuoden joten arkkitehtikuvien hiomiseen voi käyttää vaikka puoli vuotta, mutta se kannattaa tehdä tosiaan tässä vaiheessa eikä myöhemmin. Rakennesuunnittelija ja vastaava mestari kannattaa kanssa varata jo tässä vaiheessa ja pistää rakennuslupahakemus sisälle. Rakennesuunnittelijan kanssa kannattaa käydä se lopullinen arkkitehtikuva ja siinä ehdotetut rakenteet heti valmistumisen jälkeen läpi ja tehdä selväksi mikä itselle on mieluisin tapa ja myös kehottaa rakennesuunnittelijaa miettimään sitä kokemuksen mukaan halvinta tapaa rakentaa eri kohtia. Itse esim. suosin valuharkkoja, jotkin virolaiset tahot voivat tehdä suht halvalla paikalla valettua seinää. Rakennesuunnittelija joka ei ole suunnitellut navetoita, on riski. Puuttuvia kaatoja tms. ei todellakaan tulee kuviin silloin pyytämättä. Seinissä voi olla kipsilevyä tai muuta tyhmää.
Arkkitehti tai rakennesuunnittelija tekee elyä varten kustannusarvion, mutta itse kannattaa perehtyä tai pyytää joku perehtynyt käymään rakenteita läpi sen valossa miten ely kustannuksia jyvittää. Sama komponenttivarasto voi olla rehuvarasto tai katettu laakasiilo, mutta pitää selvittää kumpaan saa paremmin hyväksyttyjä kustannuksia. Hiehoille ja vasikoille ruokintalaitteistoon saa muistaakseni vajaa 700€ hyväksyttyjä kustannuksia / eläin, lypsylehmille ruokinta- ja lypsykustannuksia 2000€ eläin. Umpilehmät ovat harmaata aluetta mutta lobbaamalla ely:ssä asiasta vastuussa olevaa tahoa voi saada haluamansa näkemyksen asiasta.
jne jne jne. Palaan asiaan jos jaksan. Maanrakennus kannattaa suunnitella mahdollisimman hyvin vaikka siihen tuntuisi menevän ylimääräisiä tonneja. Pohjatutkimuksia ei niinkään, vaan ihan tarkka suunnitelma siitä mitä maata siirtyy, koska, minkälaista, ja minne. Ja jos voi olla/on kalliota, tontti auki jo edellisenä kesänä.
-
Kyllä ensiksi pitää käydä jaakobin painia siitä että rupiaako rakentamistouhuun ollenkaan. Onko mitään järkeä sitoa perhe velkavankeuteen ja työtä vuorotta systeemiin. Kyllä nuo nyt valmistuneet navetta yksiköt ovat tälläisiä. Olisiko sittenkin parempi pitää muutamaa lehemää vanhoissa puitteissa ja nauttia elämästä.
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
-
Pari viikkoa sitten ilmestyneessä maatilan pelervon eläin extrassa oli paljon navetta asiaa ja kokemuksia.
-
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
Juurikin näin. Täällä meillä päin ei pankit enää suostu rahoittamaan uusia yhden robotin navettoja. Niitä kun ei edes Pro Agrian laskuopeilla saada millään lailla kannattamaan.
Itse kysymykseen, niin ympäristöluvasta kannattaa aloittaa. Siihen pitää varata vähintään vuosi, jolloin pystyy suunnittelemaan ja laskemaan tarkemmin.
-
Kysy ensikksi naapureilta meinaavatko monesti valittaa rakennuksen aloittamista :o :o :o
-
Luulisinpa että alussa on päätettävä suuret peruslinjat: Rakennuspaikka. Ruokintapöydän leveys ja sijainti ja rehunjakotapa. Ruokintamuoto(ape/erillis). Lannanpoisto (avokourut vai syvät). Ilman näitä päätöksiä on turha uhrata aikaa piirustuksiin. Ja ymppilupa ajoissa liikkeelle, muut luvat ja päätökset tulevat kuitekin nopeammin. Ja ajoissa kannattaa asiasta informoida naapureita, sekä keskustella rahoittajan kanssa(mikäli sellaista tarvitaan).
-
Arvoisat navetan rakentajat ja muut paremmin asiasta kärryllä olevat. Listatkaapa asioita oikeassa järjestyksessä,mitä pitää tehdä kun päätös uuden navetan rakentamisesta on tehty. Eli missä järjestyksessä lähdetään asioita viemään eteenpäin esim: (tietenkin rahoitus),mutta lupa-asiat,suunnittelu,piirrustukset,avustusasiat ym ym. Ja kysymyksessä olisi yhden robotin pihatto.
Kannattais ensin miettiä ja kierrellä yhden robon tilat onko järkeä aloittaa koko hanketta....
-
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
Juurikin näin. Täällä meillä päin ei pankit enää suostu rahoittamaan uusia yhden robotin navettoja. Niitä kun ei edes Pro Agrian laskuopeilla saada millään lailla kannattamaan.
Itse kysymykseen, niin ympäristöluvasta kannattaa aloittaa. Siihen pitää varata vähintään vuosi, jolloin pystyy suunnittelemaan ja laskemaan tarkemmin.
Höpöhöpöhöpö. Kyllä yhden robotin navetta voi olla kannattava, se on oikein sopiva kokoluokka perinteiseen isäntä+emäntä-kuvioon eli perheviljelmäksi. Mutta ei tämä tietenkään tarkoita etteikö isompi olisi vielä kannattavampi. Kyllä kai pankkien mukaanlähtö riippuu kannattavuuslaskelmista, ei siitä onko robotteja 1 vai useampi. Pankkien varuillaanolo taitaa johtua siitä että moni hanke ei ole pysynyt kustannusarvioissa... Ylitys tarkoittaa yleensä että pankin rahaa tarvitaan lisää, mutta tuotto-odotukset ei muutu miksikään.
-
Yhden robon navetta kantaa myös herkästi vain sen yhden parin jolloin se voi pitkässäkin juoksussa olla sitä pelättyä että ollaan aina töissä. Lomittajan pitää olla tosi pätevä ja joustava että pyörittää robolaa koosta riippumatta viikon loman ajan, kahdesta viikosta puhumattakaan.
Mutta yhden robon kokoluokka voi silti olla ihan kannattava, se vain kannattaa tehdä käytetyllä asemalla, perinteisillä kattoristikoilla joiden alapintaan pistetään alumiinipelti tms, luonnollisella ilmanvaihdolla, 3-rivisenä kahdella lantäkäytävällä ja toispuoleisella visiiriruokintakourulla. Toiseen päätyyn saadaan maitohuone ja vasikkala jotka ovat oikeasti eri ilmatilaa mutta hyötyvät navetan lämmöstä jos sellaista tarvitaan. Koko navetan levyinen välisenä kun on helppo tehdä kun leveyttä on vain reilu 15m. Ja lypsyäsaston jälkeen navettaa voi vielä jatkaa nourkarjaosastolla jos haluaa kaikki eläimet saman katon alle. Joko makuuparsilla tai vaikka vinokuivikepohjalla jolla on sama lantakäytävä ja raappa/puuhapete kuin lypsylehmäosaston ruokintakäytävällä.
-
Mutta yhden robon kokoluokka voi silti olla ihan kannattava, se vain kannattaa tehdä käytetyllä asemalla, perinteisillä kattoristikoilla joiden alapintaan pistetään alumiinipelti tms, luonnollisella ilmanvaihdolla, 3-rivisenä kahdella lantäkäytävällä ja toispuoleisella visiiriruokintakourulla. Toiseen päätyyn saadaan maitohuone ja vasikkala jotka ovat oikeasti eri ilmatilaa mutta hyötyvät navetan lämmöstä jos sellaista tarvitaan. Koko navetan levyinen välisenä kun on helppo tehdä kun leveyttä on vain reilu 15m. Ja lypsyäsaston jälkeen navettaa voi vielä jatkaa nourkarjaosastolla jos haluaa kaikki eläimet saman katon alle. Joko makuuparsilla tai vaikka vinokuivikepohjalla jolla on sama lantakäytävä ja raappa/puuhapete kuin lypsylehmäosaston ruokintakäytävällä.
kyllä tuollalailla tehty navetta kannattaa robotillakin(niitäkin saa käytettynä) .
Kohtuu kaikessa, jos lähtee laajentaa 20-30 lehmästä, niin yhden robon navetta on järkevä!
-
Mutta yhden robon kokoluokka voi silti olla ihan kannattava, se vain kannattaa tehdä käytetyllä asemalla, perinteisillä kattoristikoilla joiden alapintaan pistetään alumiinipelti tms, luonnollisella ilmanvaihdolla, 3-rivisenä kahdella lantäkäytävällä ja toispuoleisella visiiriruokintakourulla. Toiseen päätyyn saadaan maitohuone ja vasikkala jotka ovat oikeasti eri ilmatilaa mutta hyötyvät navetan lämmöstä jos sellaista tarvitaan. Koko navetan levyinen välisenä kun on helppo tehdä kun leveyttä on vain reilu 15m. Ja lypsyäsaston jälkeen navettaa voi vielä jatkaa nourkarjaosastolla jos haluaa kaikki eläimet saman katon alle. Joko makuuparsilla tai vaikka vinokuivikepohjalla jolla on sama lantakäytävä ja raappa/puuhapete kuin lypsylehmäosaston ruokintakäytävällä.
kyllä tuollalailla tehty navetta kannattaa robotillakin(niitäkin saa käytettynä) .
Kohtuu kaikessa, jos lähtee laajentaa 20-30 lehmästä, niin yhden robon navetta on järkevä!
Ympäristöluvissa näky olevan laajennus kolmestakymmenestä lehmästä kahteen sataan lehmään. Aika hurjalta kuulostaa.
-
Kyllä yhden robotin navetta voi olla hyvin kannattava jos perusasiat ovat kunnossa. Aloittakaa nyt vaikka laskemalla maitotulot - rehukustannukset ennunkuin teette päätöstä. Tärkeintä, jos meinaa saada kannattavuutta touhuun, on rakentaa edullisesti.
-
Kyllä yhden robotin navetta voi olla kannattava, se on oikein sopiva kokoluokka perinteiseen isäntä+emäntä-kuvioon eli perheviljelmäksi.
Jos siitä navetasta tekee toimivan, niin kyllä se yhden robon yksikkö on vajaan yhden henkilön työpaikka, toinen voi sitten vaikka harrastaa muuta siinä sivussa... ;D
Yhden robon navetta kantaa myös herkästi vain sen yhden parin jolloin se voi pitkässäkin juoksussa olla sitä pelättyä että ollaan aina töissä. Lomittajan pitää olla tosi pätevä ja joustava että pyörittää robolaa koosta riippumatta viikon loman ajan, kahdesta viikosta puhumattakaan.
Ja kun sen navetan suunnittelee ja rakentaa eläinliikenteeltä toimivaksi, valitsee oikean robomerkin, niin yhdellä henkilöllä sitä sitten pyörittää hyvinkin kepoisasti, eläintenhoidon osalta. Onnistuu samoin myös lomittajalta sekä maatalousharjoittelijalta. :)
-
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
Juurikin näin. Täällä meillä päin ei pankit enää suostu rahoittamaan uusia yhden robotin navettoja. Niitä kun ei edes Pro Agrian laskuopeilla saada millään lailla kannattamaan.
Itse kysymykseen, niin ympäristöluvasta kannattaa aloittaa. Siihen pitää varata vähintään vuosi, jolloin pystyy suunnittelemaan ja laskemaan tarkemmin.
No mulle pro agrian neuvoja sanoi että jos yhden robon naveta tehdään pelkästään lypsäville ja vanhaan saadaan minimaalisin kustannuksin nuorkarja sijoitettua, niin yhden robon puulaaki on kannatavampi kuin kahden. Sillä perusteella että yhden robon navetan hoitaa isäntäväki hyvin, kahden tarvii lähes aina lisäksi työntekiän.
-
Suunnitele nyt jo 2 koneelle ja ajatus kolmannelle ;) Ja lasekelmat nyt 1 koneelle.
-
No mulle pro agrian neuvoja sanoi että jos yhden robon naveta tehdään pelkästään lypsäville ja vanhaan saadaan minimaalisin kustannuksin nuorkarja sijoitettua, niin yhden robon puulaaki on kannatavampi kuin kahden. Sillä perusteella että yhden robon navetan hoitaa isäntäväki hyvin, kahden tarvii lähes aina lisäksi työntekiän.
No jos isäntäväki haluu päästä helpolla, niin ehkä sitten noin... :P
Kolme roboa lehmineen ja vasikoineen työllistää sen yhden karjanhoitajan (kerrallaan) plus siihen rehuntekijä.
Joskus tunnustaa et noi ProAgrialaiset on hieman jäljessä nykypäivän navettatöiden hoitamisesta, ei se nyt suoraan mee niin, et mitä enempi lehmiä, sitä enempi hoitajia.
Suunnitele nyt jo 2 koneelle ja ajatus kolmannelle ;) Ja lasekelmat nyt 1 koneelle.
Siis VÄHINTÄÄN näin... 8) 8)
-
Kyllä ensiksi pitää käydä jaakobin painia siitä että rupiaako rakentamistouhuun ollenkaan. Onko mitään järkeä sitoa perhe velkavankeuteen ja työtä vuorotta systeemiin. Kyllä nuo nyt valmistuneet navetta yksiköt ovat tälläisiä. Olisiko sittenkin parempi pitää muutamaa lehemää vanhoissa puitteissa ja nauttia elämästä.
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
Samaa mieltä tästä harkinnasta.
Itte meinasin ostaa parikymmentä hiehoa tässä vielä ennen vuodenvaihdetta, ku laitoin suurin piirtein saman verran vanhuksia kaupunkiin tässä syksyllä. Vähä laskeskelin mitä ne hiehot tuottais ny ekana vuonna 2013(siis emolehmistä kyse) ja tulin siihen tulokseen että saman rahan saan paljon helpommalla, jos saan muutaman sata heinä/olkipaalia myytyä jollain 20+alv hinnalla :o
No ne hiehot taitaa jäädä ostamatta ja sillä + 0,2 ey per ha mennään jatkossa :)
-
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
Juurikin näin. Täällä meillä päin ei pankit enää suostu rahoittamaan uusia yhden robotin navettoja. Niitä kun ei edes Pro Agrian laskuopeilla saada millään lailla kannattamaan.
Itse kysymykseen, niin ympäristöluvasta kannattaa aloittaa. Siihen pitää varata vähintään vuosi, jolloin pystyy suunnittelemaan ja laskemaan tarkemmin.
No mulle pro agrian neuvoja sanoi että jos yhden robon naveta tehdään pelkästään lypsäville ja vanhaan saadaan minimaalisin kustannuksin nuorkarja sijoitettua, niin yhden robon puulaaki on kannatavampi kuin kahden. Sillä perusteella että yhden robon navetan hoitaa isäntäväki hyvin, kahden tarvii lähes aina lisäksi työntekiän.
Pro-agrian neuvoja..heh heh..
Eikö näitä yhden robon kannattamattomia tiloja jo ole tehtynä riitävästi, -joista on tehty väkisin kahhden robon navetta...
Tietenki on joukossa kannattaviakin tiloja-se taas riippuu tilan väen ammatttaidosta.hatun nosto heille!!
Onko " nim nevadalla" r i i t t ä v ä s t i PELTOA??
-
No mulle pro agrian neuvoja sanoi että jos yhden robon naveta tehdään pelkästään lypsäville ja vanhaan saadaan minimaalisin kustannuksin nuorkarja sijoitettua, niin yhden robon puulaaki on kannatavampi kuin kahden. Sillä perusteella että yhden robon navetan hoitaa isäntäväki hyvin, kahden tarvii lähes aina lisäksi työntekiän.
No jos isäntäväki haluu päästä helpolla, niin ehkä sitten noin... :P
Kolme roboa lehmineen ja vasikoineen työllistää sen yhden karjanhoitajan (kerrallaan) plus siihen rehuntekijä.
Joskus tunnustaa et noi ProAgrialaiset on hieman jäljessä nykypäivän navettatöiden hoitamisesta, ei se nyt suoraan mee niin, et mitä enempi lehmiä, sitä enempi hoitajia.
Suunnitele nyt jo 2 koneelle ja ajatus kolmannelle ;) Ja lasekelmat nyt 1 koneelle.
Siis VÄHINTÄÄN näin... 8) 8)
Niin siinä olikin se ajatus että 1 robon hoitaa isäntä väki. 2 roboon toinen menee isäntä väen elättämiseen ja toinen karjanhoitajan palkkoihin. 3 robosta jääkin jo jotain myös taas isäntäväelle näppiin.
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Yx tuttu osti robotin vasta siinä vaiheessa, kun pihatto oli maksettuna ja lypsytyö alkoi tympiä ;)
Tuli 10 vuotta lisää intoa pitää karjaa ;D
-
Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Eikös sama ajatus käy myös, et se isäntäväki hoitas yksin sen kolmen robon navetan. Viitsimisestä siinäkin lienee kyse... :D
Vaan joillekkin "ison talon" isännille se on kunnia-asia, et on mahdollisimman paljon palkollisia. Ehkä se sit tuntuu isommalta touhulta. Vaan mitä jää viivan alle, jos sen saman tuloksen tekiskin 50% vähemmällä työntekijämäärällä??
-
Paras ratkaisu olisi kahden perheen navetta . Silloin ei ole tyätä vuorotta kun voi vuorotella. Samalla se tulis senverran suuri että koneille tulisi riitävästi käyttötunteja.
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Rennelle + siitä. Aivan oikein. Jos nyt 20-30 lehmää ja lisäys 70 lehmään niin ostokeilla isovaikutus asiaan eli karjasilmä itsellä tai tuttuilla oltava kunnossa. Ja unohdettava het alkuun faban tarjoamat inno palvelut jne. Oma typpipytty ja semmarikurssille het alkuun jos ei ole jo :)
-
Ymp lupa alle 2kk ;) tuli kyllä kiire että kannattaa varata sitä aikaa.
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Tästä iiiissooooo Plussa!
Täällä viljellään jotain nyrkkisääntöjä navetan koosta, vaikkei sellaisia ole. Sääntö numero yks on (sen jaakopinpainin jälkeen) tää eläinten lisääminen. Sitten suunnitteluun.
-
kyl määkin olen sitä mielt että ei koolla ole väliä. kustannuksilla sen sijaan on. suurella osalla investoijista on tällä hetkellä mieletön tarve maksaa seuraavan 15 ajan rakennusmyyjien palkkaa ja voittoa... tee erilailla kuin avajaisten ja lehtien jutut kertovat. niissä esiintyy yleensä myyjämiesten taidonnäyteet...
joku vois kerätä listaa oikeasti edullisesti toteutetuista rakennuksista joihin investointia suunnitelevat voisivat tutustua... ::)
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Tästä iiiissooooo Plussa!
Täällä viljellään jotain nyrkkisääntöjä navetan koosta, vaikkei sellaisia ole. Sääntö numero yks on (sen jaakopinpainin jälkeen) tää eläinten lisääminen. Sitten suunnitteluun.
Tuossakin hommassa on miinan paikka. Yksi isäntä kertoi että luvat oli kunnossa, suunitelmat valmiit, rakennusmiehet varattu ja PANKINJOHTAJAN kanssa oli so***** rahoituksesta ja senkin piti olla kunnossa. Tuli parit kauluspaita jätkät vierailulle tutustumaan investointiin ja siinä aikansa turinoituaan olivat luvanneet soittaa. Isäntä oli kysellyt ennen hakemuksen jättöpäivää että mitenkäs se rahoitus, olivat sanoneet että elä huolehi kyllä me ajoissa ilmoitetaan. Olivat ilmoittaneet 15.45 rahoitushakemuksen viimeisenä jattöpäivänä ely-keskukseen ETTEI RAHOITUSTA TULEKKAAN. oli isännällä mono pyörinyt jalassa 20 lehmän parsinavetta, siemennettyjä hiehoja sen verran että syksyllä lypsyssä n.70 päätä ja PANKKI PERUIKIN LUOTOTUKSEN!
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Tästä iiiissooooo Plussa!
Täällä viljellään jotain nyrkkisääntöjä navetan koosta, vaikkei sellaisia ole. Sääntö numero yks on (sen jaakopinpainin jälkeen) tää eläinten lisääminen. Sitten suunnitteluun.
Täällä siirrytään 32 paikasta 150 paikkaan (2 roboa). Lisäyseläimistä reilu puolet ostettiin reilu vuotta aiemmin kestokuivikekasvattamoon, neljännes tänä syksynä tiineinä ja loput sitten keväämmällä tiineinä sen mukaan mitä katsotaan tarvittavan. Tähän mennessä 15 hiehoa on poikinut robotille, kaikki ovat oppineet (tai yksi 6 päivää sitten poikinut ei vielä) kulkemaan itse samaan aikaan kun vanhoista lehmistä (joita oli 30) 8-10 ei kulje itse. 45 päivän jälkeen. About yksi viidestä ostokista tuntuu heruvan 40 paikkeille samaan aikaan kun yksi viidestä jää reiluun 20 litraan. Keskimäärin yli kolmenkymmenen heruvat selvästi. Omilla saldo ei ole sen parempi ja viidestä huonoiten lypsävästä kaksi on alle 10-päivää sitten poikineitä hiehoja ja 3 vanhempia loppulypsykauden lehmiä joilla on tiinehtivyysongelmia eivätkä osaa kiertää robotilla.
On luultavasti plussaa jos ostetut saa kasvatettua appeella ja hyvissä oloissa itse ainakin jonkin aikaa, mutta vain huippukarjalla itse lisäämisestä on valtavaa hyötyä. jos kuvittelee navettaa suunnitellessaan ensin jalostavansa itselleen huippukarjan, kannattaa siirtää se rakennusvuosi jonnekin 2020-luvun alkuun. Ei sillä etteikö jalostus kannattaisi, sitä vain kannattaa tehdä joka tapauksessa eikä siksi että rakentaa navetan.
Sitäpaitsi vemssillä tuntuu olevan eniten ongelmia lypsää sellaisia joilla on tosi pienet utareet/ takavetimet ylempänä. Joku utarerakenteen jalostaja saattaa vahingossa jalostaa utareita jopa väärään suuntaan suhteessa tulevaan robotiin. meidän matalista riipputissistä yhdenkään tissit eivät ole liian alhaalla ja merimiinaan (pahoja ei tosin ole) on suorastaan helpompi kiinnittää.
edit: sextattua tietty kannattaa ruveta pistämään kaikille hyville NYT. Siinä menee se 3 vuotta ennen kuin se lypsää mitään kuitenkaan, eikä siinä paljoa vasikkatilejä menetä jos homma ei onnistukaan.
-
ite pitäisin nyrkkisääntönä: luvat ennen eläinten ostoa. omissa tiloissa kasvattaminen hitaampaa mutta jos ostat vaikka 40+ syys poikivaa hiehoa niin voi rrät lennellä jos ei lupia tulekaan...
-
Tuntuu olevan vallalla käsitys että yhden robotin navetta on kannattamaton. Voisiko joku kertoa lukuina mitä tarkoittaa että on kannattamaton? Jossain lehdessä oli tästä asiasta just esimerkki, tuottaja sanoo että maidon hintaa pitäisi nostaa kun homma ei kannata. Kun sitten katsotaan veroilmoitusta, verotettava tulo on yli sata tonnia! Rahat onkin mennyt pankkitililtä yksityiskulutukseen, mistä tullut mielikuva että homma ei kannata. Tämä ihan vaan esimerkkinä että on aika epämääräistä heitellä tuommoisia kommentteja että jokin ei kannata jos ei lyö lukuja pöytään. Ja puhutaanko nyt navetan kannattavuudesta vai koko tilan kannattavuudesta? Peltotukien määrä vaihtelee aika paljon tilojen kesken.
-
Helposti syntyy tunne että homma on kunnossa kun rahaa tulee, mutta jos samalla syödään seinät sokkelia myöten niin se siitä kannattavuudesta.
-
Meillähän tämän oman projektin kanssa kävi vähän hassusti kun lupa asiat meni persiilleen ja eläimet oli jo hankittuna... Kiire tuli alkaa miettimään vaihtoehtoa. Ensimmäisenä mun mielestä kannattaa laittaa ymppilupa vireille itselle sopivasta navetasta ja sitten alkaa miettimään seuraavaksi mistä/miten eläimet hankitaan. Aika kirkkaana pitää olla mielessä minkälaisen navetan itselle haluaa. Jos ei pidä tiukkaa linjaa niin vaihtoehtoja tarjotaan kunkin tarjouksen tekijän omaksi parhaaksi. Tiukat raamit mitä haluaa ja siltä pohjalta kannattaa lähteä keskustelemaan piirustuksista. Pohjatöihin saa tosiaan uppoamaan paljon rahaa... Vaikka meilläkin oli tosi helppo rakennuspaikka niin yllättävän paljon vaan tuntui menevän pohjiin.
Ite en halua sen pahemmin puuttua tähän robo keskusteluun... Meille pankin herra tuumas vaan että rahoitusta voi olla aika hankala saada yhdelle robolle jos on vanhaa velkaa jo olemassa. Eipä se robonavetta eroa kuitenkaan paljoa muistakaan. Maitoa pitää saada lähtemään riittävästi että saa hoidettua maksut ajallaan. Robolla epäonnistumisen riski on vaan aika paljon suurempi kuin perinteisemmillä lypsytavoilla.
-
Tuntuu olevan vallalla käsitys että yhden robotin navetta on kannattamaton. Voisiko joku kertoa lukuina mitä tarkoittaa että on kannattamaton? Jossain lehdessä oli tästä asiasta just esimerkki, tuottaja sanoo että maidon hintaa pitäisi nostaa kun homma ei kannata. Kun sitten katsotaan veroilmoitusta, verotettava tulo on yli sata tonnia! Rahat onkin mennyt pankkitililtä yksityiskulutukseen, mistä tullut mielikuva että homma ei kannata. Tämä ihan vaan esimerkkinä että on aika epämääräistä heitellä tuommoisia kommentteja että jokin ei kannata jos ei lyö lukuja pöytään. Ja puhutaanko nyt navetan kannattavuudesta vai koko tilan kannattavuudesta? Peltotukien määrä vaihtelee aika paljon tilojen kesken.
Jos navetan jälkeen on rakennettu 400 neliön omakotitalo ja pihassa on Volvon xv70 katumaasturi, niin saattaa verottaja epäillä että verotettavatulo on lähempänä 100000€/vuodessa.
-
kyl määkin olen sitä mielt että ei koolla ole väliä. kustannuksilla sen sijaan on. suurella osalla investoijista on tällä hetkellä mieletön tarve maksaa seuraavan 15 ajan rakennusmyyjien palkkaa ja voittoa... tee erilailla kuin avajaisten ja lehtien jutut kertovat. niissä esiintyy yleensä myyjämiesten taidonnäyteet...
joku vois kerätä listaa oikeasti edullisesti toteutetuista rakennuksista joihin investointia suunnitelevat voisivat tutustua... ::)
Tässä on se punainen lanka. Jos kustannukset on pielessä niin on aivan yksi lysti mikä on koko :( :( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Tästä iiiissooooo Plussa!
Täällä viljellään jotain nyrkkisääntöjä navetan koosta, vaikkei sellaisia ole. Sääntö numero yks on (sen jaakopinpainin jälkeen) tää eläinten lisääminen. Sitten suunnitteluun.
Tuossakin hommassa on miinan paikka. Yksi isäntä kertoi että luvat oli kunnossa, suunitelmat valmiit, rakennusmiehet varattu ja PANKINJOHTAJAN kanssa oli so***** rahoituksesta ja senkin piti olla kunnossa. Tuli parit kauluspaita jätkät vierailulle tutustumaan investointiin ja siinä aikansa turinoituaan olivat luvanneet soittaa. Isäntä oli kysellyt ennen hakemuksen jättöpäivää että mitenkäs se rahoitus, olivat sanoneet että elä huolehi kyllä me ajoissa ilmoitetaan. Olivat ilmoittaneet 15.45 rahoitushakemuksen viimeisenä jattöpäivänä ely-keskukseen ETTEI RAHOITUSTA TULEKKAAN. oli isännällä mono pyörinyt jalassa 20 lehmän parsinavetta, siemennettyjä hiehoja sen verran että syksyllä lypsyssä n.70 päätä ja PANKKI PERUIKIN LUOTOTUKSEN!
No tuota... Tapauskohtaista on tuokin, kai sille luototuksen perumiselle voi olla jokin muukin syy kuin *****ilu :( Hyviä pian poikivia hiehoja saattaa saada aivan kohtuullisesti myytyäkin... Vaikka jollekin sellaiselle joka haluaa tehdyn rakennuksen äkkiä tuotantoon eikä ole ollenkaan huomannut ajoissa panostaa eläinmäärän lisäämiseen ::)
-
kaikilla ei eläinmäärän reilu lisääminen etukäteen ole mahdollista..
-
Tuntuu olevan vallalla käsitys että yhden robotin navetta on kannattamaton. Voisiko joku kertoa lukuina mitä tarkoittaa että on kannattamaton?
Jos on eläinmäärä parsinavetassa 32 ja rakentaa robottinavetan jossa on 75 paikkaa (mukaanlukien umpparit) ja sen robottinavetan hinta on vaikka millin (siinä tuntuu nykyään pyörivän) niin mitä tulee hintaa lisättyä paikkaa kohden? Lisättyjä paikkoja on siis 43. Vastaus on reippaat 23 tonnia. Jos rakentaa 1,5 miljoonalla 2 robon navetan, ja paikkoja on 118 lisää, lisätty eläinpaikka maksaa vajaat 13 tonnia. Vanha parsinavetta on luultavasti kämäinen nuorkarjatila riippumatta karjan koosta, joten sen varaan ei kannata kauheasti laskea.
Näin kun meillä laskettiin niin yhtä roboa ei jotenkin saanut kannattavaksi laskettua, ja Heluna on sen toimintavarmuuden ja helppouden osalta luultavasti poikkeus sääntöön vaikka siihen helppouteen toki pitää pyrkiä.
-
Eikös nuista kalusteista, tarvikkeista urakoista jne kannattas ottaa tarijoukset ennenku alakaa tapela ymppi ja rakennusluvasta?
Se tahtoo olla nii, että tavarantoimittajat ja urakoittijat tietää että pakko ostaa, ku kalliit luvat hommattu >:(
-
Ei oikein kannata hankkia kalusteita nurkkiin pyörimään, jos luvan saanti kestää 5 vuotta.
-
Ei oikein kannata hankkia kalusteita nurkkiin pyörimään, jos luvan saanti kestää 5 vuotta.
pöllönpajan vermeet on jo ruostuna tunnistamattomaksi..
-
Eikös nuista kalusteista, tarvikkeista urakoista jne kannattas ottaa tarijoukset ennenku alakaa tapela ymppi ja rakennusluvasta?
Se tahtoo olla nii, että tavarantoimittajat ja urakoittijat tietää että pakko ostaa, ku kalliit luvat hommattu >:(
Juu, "haluaisin sitovan tarojouksen siitä ja siitä kesäksi 2015 mutta omaa nimeäni en voi pistää mihinkään paperiin" (investointituen ehdot estää kauppojen tekemisen ennen tukipäätöstä jonka saa ymppi- ja rakennusluvan jälkeen)
Varmaan tulisi vimpan päälle tinkattuja tarjouksia. ::)
-
kyl määkin olen sitä mielt että ei koolla ole väliä. kustannuksilla sen sijaan on. suurella osalla investoijista on tällä hetkellä mieletön tarve maksaa seuraavan 15 ajan rakennusmyyjien palkkaa ja voittoa... tee erilailla kuin avajaisten ja lehtien jutut kertovat. niissä esiintyy yleensä myyjämiesten taidonnäyteet...
joku vois kerätä listaa oikeasti edullisesti toteutetuista rakennuksista joihin investointia suunnitelevat voisivat tutustua... ::)
Tässä on se punainen lanka. Jos kustannukset on pielessä niin on aivan yksi lysti mikä on koko :( :( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Tästä iiiissooooo Plussa!
Täällä viljellään jotain nyrkkisääntöjä navetan koosta, vaikkei sellaisia ole. Sääntö numero yks on (sen jaakopinpainin jälkeen) tää eläinten lisääminen. Sitten suunnitteluun.
Tuossakin hommassa on miinan paikka. Yksi isäntä kertoi että luvat oli kunnossa, suunitelmat valmiit, rakennusmiehet varattu ja PANKINJOHTAJAN kanssa oli so***** rahoituksesta ja senkin piti olla kunnossa. Tuli parit kauluspaita jätkät vierailulle tutustumaan investointiin ja siinä aikansa turinoituaan olivat luvanneet soittaa. Isäntä oli kysellyt ennen hakemuksen jättöpäivää että mitenkäs se rahoitus, olivat sanoneet että elä huolehi kyllä me ajoissa ilmoitetaan. Olivat ilmoittaneet 15.45 rahoitushakemuksen viimeisenä jattöpäivänä ely-keskukseen ETTEI RAHOITUSTA TULEKKAAN. oli isännällä mono pyörinyt jalassa 20 lehmän parsinavetta, siemennettyjä hiehoja sen verran että syksyllä lypsyssä n.70 päätä ja PANKKI PERUIKIN LUOTOTUKSEN!
No tuota... Tapauskohtaista on tuokin, kai sille luototuksen perumiselle voi olla jokin muukin syy kuin *****ilu :( Hyviä pian poikivia hiehoja saattaa saada aivan kohtuullisesti myytyäkin... Vaikka jollekin sellaiselle joka haluaa tehdyn rakennuksen äkkiä tuotantoon eikä ole ollenkaan huomannut ajoissa panostaa eläinmäärän lisäämiseen ::)
Kyllä tuo on jo selvää *****ILUA! Olisivat voineet ihan hyvin sanoa 1-2 viikoa enne ettei isoa op:tä kiinosta rahoittaa. Olisi isäntä voinut kysellä saako kilpailialta rahoituksen. No isäntä oli sitten tehnyt sen kuuluisan konehalli roboran.
-
kaikilla ei eläinmäärän reilu lisääminen etukäteen ole mahdollista..
Käytännössä pakko... Ellei itse kasvata niin sitte ulkoistaa.
Ainoa asia minkä pankinjohtaja aikoinaan kysy, kun esitin rakennussuunnitelman oli että kuinkas tämä täytetään.
Omalla persaukisella kokemuksella voi sanoa että puolessa vuodessa tuotanto on saatava ylös, muuten kassa uhkaa kuivua. Ainakin meillä olisi kuivunut. On noita juoksevia menoja kuitenkin ihan tarpeeksi.
-
Meillä ei ainaskaan ollut tilaa,missä olisi voinut kasvattaa enempää vasikkoja.Naapurissa olisi ollut,mutta pitää muistaa,jotta ei ne hiehot tule tiineiksi(ellei tilasonnia seurana)jos niitä pikkasen vain käydään ruokkimassa kovalla kiireellä.Hiehoja kummiskin on aivan asialliseenkin hintaan myynnissä ja paremmin pystyy hankinnoilla jaksottamaan poikimisia ettei käy niinkuin +250:llä toisen topicin mukaan...
-
meillä ei ole tiloja ja naapurit ei halua hiehoja tyhjiin navettoihinsa... :/
ostamaan joutuu mutta se on ok kun ei oo vanhaa velkaa päällä. ( tottakai se on "ok" kun on pakko täyttää rivakasti se navetta.)
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
[/quote
Onpas merkkillisiä linjauksia koska minusta oma paikallien op kaenuussa kyl tarjonnut hyvin rahaa maatalouden juttuihin ilman miittee kummimpia vaateita. Eli ei voe yleistää koko suomessa. Joissain paikoin PoP pankki aika aktiivinen ainakin navetta rahotuksistaa
Joo kyl kusessa ois itekkin jos ei valmiiksi olis niin ilman ulkoista kasvatusta. Ja hiehot voe olla vaekka 200 km päässä muualla kohan niitä vain on. Lehmien lisääminen omasta karjasta hidasta teki miten vain. Yksi hyvä kanssa jos tietää toisen luopujan niin natsuuttaa ajat yksiin.
Rahotus kuvijot kyl niin tila isäntä pankkikohtaisia juttuja ja kanattaa vaikka käydä naapuripitäjästäkin kyselemässä rahaa ainakin op isoja eroja näkyy olevan. Ja tsekkailla hiukka mikä pankin yleinen kuva ja yritys tilanne. Jos mennää rimavapisemalla koko ajan niin ohan se varma kun raha itellä kortilla niin hankala huonon pankinkaan joustaaa. Eli halavan hyvän sääntö tähänkin
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
Ei kenenkään kannata navettaa rakentaa ilman peltoa :)
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
Ei kenenkään kannata navettaa rakentaa ilman peltoa :)
Mutta jos mä laitan 1000000 euroa kiinni peltoon niin ei silloinkaan pankinjohtaja tykkää eli joko tuotantosopimukset, vuokra tai saa haudata ajatuksen. Tarvetta olisi noin 100 hehtaarille.
ps. Kyllä leipomoitakin tehdään ostoviljan varaan niin onko navetta sitten täysin mahdoton.
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
Ei kenenkään kannata navettaa rakentaa ilman peltoa :)
kukaan ei rakenna navettaa jos on jo peltoa :o ::) :o
-
Eikös nuista kalusteista, tarvikkeista urakoista jne kannattas ottaa tarijoukset ennenku alakaa tapela ymppi ja rakennusluvasta?
Se tahtoo olla nii, että tavarantoimittajat ja urakoittijat tietää että pakko ostaa, ku kalliit luvat hommattu >:(
Juu, "haluaisin sitovan tarojouksen siitä ja siitä kesäksi 2015 mutta omaa nimeäni en voi pistää mihinkään paperiin" (investointituen ehdot estää kauppojen tekemisen ennen tukipäätöstä jonka saa ymppi- ja rakennusluvan jälkeen)
Varmaan tulisi vimpan päälle tinkattuja tarjouksia. ::)
Niimpä.. Suo sielä, vetelä täälä.. Ei ihime että kustannukset karkaa :'(
-
Eikös nuista kalusteista, tarvikkeista urakoista jne kannattas ottaa tarijoukset ennenku alakaa tapela ymppi ja rakennusluvasta?
Se tahtoo olla nii, että tavarantoimittajat ja urakoittijat tietää että pakko ostaa, ku kalliit luvat hommattu >:(
Juu, "haluaisin sitovan tarojouksen siitä ja siitä kesäksi 2015 mutta omaa nimeäni en voi pistää mihinkään paperiin" (investointituen ehdot estää kauppojen tekemisen ennen tukipäätöstä jonka saa ymppi- ja rakennusluvan jälkeen)
Varmaan tulisi vimpan päälle tinkattuja tarjouksia. ::)
Niimpä.. Suo sielä, vetelä täälä.. Ei ihime että kustannukset karkaa :'(
Sitovan kaupan voi tehdä kun vain laittaa et edellytyksenä et rahoitus onnistuu ja ymppilupa tulee
-
Mutta jos mä laitan 1000000 euroa kiinni peltoon niin ei silloinkaan pankinjohtaja tykkää eli joko tuotantosopimukset, vuokra tai saa haudata ajatuksen. Tarvetta olisi noin 100 hehtaarille.
ps. Kyllä leipomoitakin tehdään ostoviljan varaan niin onko navetta sitten täysin mahdoton.
Siihen navettaan voi sitten laittaa saman rahan kiinni ilman tietoa siitä saako säilörehua sisään ja paskaa ulos :o
Vuokrasoppari ei maksa mitään ja INV-tukihakemuksissa otetaan huomioon pelto, jonka vuokra-aikaa vielä yli 5 vuotta jäljellä ;)
Se on sitten eri juttu, jos ei saa pankinjohtajaa vakuutettua..
Sitovan kaupan voi tehdä kun vain laittaa et edellytyksenä et rahoitus onnistuu ja ymppilupa tulee
Näin toimi ainaski yx tuttu robottihankinnan kanssa ;) 8)
-
kukaan ei rakenna navettaa jos on jo peltoa :o ::) :o
Älä ny, mullaki harkinnassa, tosin vaan sellanen pieni laajennus, vaikka peltoakin on, omaakin liki puolitoistakertaa emojen määrä ja lisäx vuokrattua 3xemot 8)
Ainiijuu lypsylehmänavettaa en rakentaisi edes Ceeelle ;D
-
Masentaa edes ajatellakin navetan rakentamista jouluna,tollaset työ laitokset pitäisi kyl tulla joulupukilta ilmaiseksi että kannattaa :-X
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
***Onneksi tuollaisia rakennekehitysjarruja ei ole pohjanmaan osuuspankkeihin eksyny. Monta navettaa olis jääny tekemättä, myös allekirjoittaneen.
Tottahan toki iso peltopinta-ala antaa investoinnille varmuutta, mutta pienemmälläkin pärjää. Toisaalta voi olla pankin kannalta ongelmallista, jos ne novat, comiat yms rahoitetaan laajennuksen jälkeisten vuosien maitotileistä.
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
***Onneksi tuollaisia rakennekehitysjarruja ei ole pohjanmaan osuuspankkeihin eksyny. Monta navettaa olis jääny tekemättä, myös allekirjoittaneen.
Tottahan toki iso peltopinta-ala antaa investoinnille varmuutta, mutta pienemmälläkin pärjää. Toisaalta voi olla pankin kannalta ongelmallista, jos ne novat, comiat yms rahoitetaan laajennuksen jälkeisten vuosien maitotileistä.
Juuri näin. Olisihan erittäin hienoa jos olisikin noin paljon peltoa etupainotteisesti, tällä hetkellä omaa noin 1,6 x keskilehmäluku. Ei pidä yleistää koko ryhmää koskevaksi, mutta täälläpäin ko. pankki tekee eniten hallaa itselleen. Huomattavasti parempia vaihtoehtoja löytyy. Jos myöhempiä suunnitelmia varten pitäisi omaa peltoa väkisin hankkia joku tietty määrä, en keksi millä saisin rahoituksen/maksaisin tulevan navetan. Vakuusarvo/tuotto voi vaihdella todella paljon maakunnan sisälläkin, tuommoinen yleinen hehtaarivaatimus on melko tupu-meininkiä ;D
Oma strategiakin on vuosien varrella vähitellen hahmottunut. Tuotos edellä laajennetaan, eli tuotetaan mahdollisimman paljon maitoa vaikka sitten vähän kurjemmissa oloissa. Jää rahaa Novaan, Comiaan ja vaikka lisämaakauppoihinkin sitten, ehkä ;)
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
***Onneksi tuollaisia rakennekehitysjarruja ei ole pohjanmaan osuuspankkeihin eksyny. Monta navettaa olis jääny tekemättä, myös allekirjoittaneen.
Tottahan toki iso peltopinta-ala antaa investoinnille varmuutta, mutta pienemmälläkin pärjää. Toisaalta voi olla pankin kannalta ongelmallista, jos ne novat, comiat yms rahoitetaan laajennuksen jälkeisten vuosien maitotileistä.
Juuri näin. Olisihan erittäin hienoa jos olisikin noin paljon peltoa etupainotteisesti, tällä hetkellä omaa noin 1,6 x keskilehmäluku. Ei pidä yleistää koko ryhmää koskevaksi, mutta täälläpäin ko. pankki tekee eniten hallaa itselleen. Huomattavasti parempia vaihtoehtoja löytyy. Jos myöhempiä suunnitelmia varten pitäisi omaa peltoa väkisin hankkia joku tietty määrä, en keksi millä saisin rahoituksen/maksaisin tulevan navetan. Vakuusarvo/tuotto voi vaihdella todella paljon maakunnan sisälläkin, tuommoinen yleinen hehtaarivaatimus on melko tupu-meininkiä ;D
Oma strategiakin on vuosien varrella vähitellen hahmottunut. Tuotos edellä laajennetaan, eli tuotetaan mahdollisimman paljon maitoa vaikka sitten vähän kurjemmissa oloissa. Jää rahaa Novaan, Comiaan ja vaikka lisämaakauppoihinkin sitten, ehkä ;)
tällä nurkalla koivunlehti tuntuu olevan eniten varpaillaan maatalouden rahoituksessa. op sit vasta hyvänä kakkosena. liekkö heillä suurimmat pommit tullut hommattua jo takavuosina, mut miksi uusia hyviä hankkeita jarrutellaan muiden mokien takia... :o
-
OP nyt ainakin näillä mailla liputtaa itsensä ulos maatalouden rahoittamisesta. Nykyaikana ainakin täällä Savossa vaatimuksena 0,7 ha omaa peltoa / lehmäpaikka. OP:n spv-lainatarjous oli toiseksi paras, marginaalissa oli silti eroa 1,05 %-yksikköä parhaaseen tarjoukseen. Palvelumaksuhinnasto hämärä, vetosivat kyllä OP-bonuksiin :D. Kyllä kultaposuja kustaan silmään ja rankasti..
***Onneksi tuollaisia rakennekehitysjarruja ei ole pohjanmaan osuuspankkeihin eksyny. Monta navettaa olis jääny tekemättä, myös allekirjoittaneen.
Tottahan toki iso peltopinta-ala antaa investoinnille varmuutta, mutta pienemmälläkin pärjää. Toisaalta voi olla pankin kannalta ongelmallista, jos ne novat, comiat yms rahoitetaan laajennuksen jälkeisten vuosien maitotileistä.
Juuri näin. Olisihan erittäin hienoa jos olisikin noin paljon peltoa etupainotteisesti, tällä hetkellä omaa noin 1,6 x keskilehmäluku. Ei pidä yleistää koko ryhmää koskevaksi, mutta täälläpäin ko. pankki tekee eniten hallaa itselleen. Huomattavasti parempia vaihtoehtoja löytyy. Jos myöhempiä suunnitelmia varten pitäisi omaa peltoa väkisin hankkia joku tietty määrä, en keksi millä saisin rahoituksen/maksaisin tulevan navetan. Vakuusarvo/tuotto voi vaihdella todella paljon maakunnan sisälläkin, tuommoinen yleinen hehtaarivaatimus on melko tupu-meininkiä ;D
Oma strategiakin on vuosien varrella vähitellen hahmottunut. Tuotos edellä laajennetaan, eli tuotetaan mahdollisimman paljon maitoa vaikka sitten vähän kurjemmissa oloissa. Jää rahaa Novaan, Comiaan ja vaikka lisämaakauppoihinkin sitten, ehkä ;)
Ei tuo 0,7 hehtaarin vaatimus vielä mitään, mutta se että millä opilla se olisi mahdollista saavuttaa! Pitäisi olla yksi 100000€ takataskussa mahdollisia 50 hehtaarin maakauppoja varten ja varsinkin jos siitä 50 hehtaarista on 30 tukikelpoista peltoa. ;D
-
Täällä Ylä-Savossa koivunlehti rahoitti hankkeen, mihin Op ei ryhtynyt. Hakijat olivat olleet siihen saakka aina OP:n asiakkaina. Tuntuu, että linja on tiukentunut muiden tekijöiden lisäksi pankkien yhdistymisen vuoksi. Paikalliset toimihenkilöt esittelee hankkeet ja rahoittustarpeen ja johtokunta päättää maakunnallisella tasolla.
On tuossa hyväkin puoli, ehkä hulluimmat hankkeet jää toteutumatta ::)
-
Mitenkä kaukaa Jarppi hommasit peltoo? Vai sattuiko sopivasti naapuri lopettamaan viljelyn, eikä muita viljelijöitä ollut 25km säteellä? :P
Ja joo pullomössöö valivali ;D
-
Mitä v*tun pienviljelijöitä te oikein olette? Siis sadalle lehmälle 70 ha?
No ei ole paha rasti! No ei ollut mullakaan spv kaupassa, mutta pari vuotta kun olin hommaa vetänyt, niin johan oli tuo ja ylikin omaa peltoa kasassa ja vuokratut päälle! Ja en raivannu. ;)
Jos ei eväät riitä mestis tasolle, on parempi pysyä divarissa! 8)
Pullamössät ja lullukat valitaa aina ja vähän useamminkin! ;D
Entäs jos sitä peltoo pitääkin olla 150 ha? Omaa ei vuokrattua
-
Jos ei eväät riitä mestis tasolle, on parempi pysyä divarissa! 8)
Pullamössät ja lullukat valitaa aina ja vähän useamminkin! ;D
***Hieno vihdoin kunnon uhoa ilmassa. Jatka samaan malliin, niin josko joskus nousisit sieltä mestiksestä tänne liigatasolle ;D ;D ;D
-
Mitenkä kaukaa Jarppi hommasit peltoo? Vai sattuiko sopivasti naapuri lopettamaan viljelyn, eikä muita viljelijöitä ollut 25km säteellä? :P
Ja joo pullomössöö valivali ;D
Naapurin maat on vuokralla yhä edelleenkin ja omat maat noin 5 km säteellä.
Ja mitenkä sain kauppoja tehdyksi, kai olin "kokonaisedullisin" tarjoaja. 8) Muut kilpailijat kai istuivat paskat housuissa tuvissaan lypsyjen välit ja odottelivat maailman lopun tuloa silloinkin. 8)
tuota sanotaan tuuriksi, ei taidoksi jos peltoa on yleensä myynnissä ja muita "aktiivisia" ostajia ei lähettyvillä... ::) :o
-
Jos ei eväät riitä mestis tasolle, on parempi pysyä divarissa! 8)
Pullamössät ja lullukat valitaa aina ja vähän useamminkin! ;D
***Hieno vihdoin kunnon uhoa ilmassa. Jatka samaan malliin, niin josko joskus nousisit sieltä mestiksestä tänne liigatasolle ;D ;D ;D
Heti osu ja upposi. ;D
Lähe vaan peltokaupoille ja lopeta moommalainen uhoaminen eli nokita kunnolla ja korkealta. ;D
***Ai että tulee nuoruus vuodet mieleen. Näin vanhemmalla iällä on oppinut et teot puhuvat ilman sen suurempaa uhoamista. Kyllä Jarppikin oppii kunhan korvantaustat kuivaa... ;D
-
Minusta liigataso alkaa 500 hehtaarin jälkeen ;D
Jarpillla on tähän vielä matkaa että uho pois . ;)
-
Minusta liigataso alkaa 500 hehtaarin jälkeen ;D
Jarpillla on tähän vielä matkaa että uho pois . ;)
Jos tarkkoja ollaan niin liigatasolle ei ole vielä ilmoittautunut tässä topicissa kuin uhomies nro 1. eli APEMIES, sehän mulle kuittaili mestiksestä.
;)
No joo tuli virhe sori.Pellon ostaminen on niin monesta kiinni
että aina se ei onnistu eikä kannata.
-
Minusta liigataso alkaa 500 hehtaarin jälkeen ;D
Jarpillla on tähän vielä matkaa että uho pois . ;)
Jos tarkkoja ollaan niin liigatasolle ei ole vielä ilmoittautunut tässä topicissa kuin uhomies nro 1. eli APEMIES, sehän mulle kuittaili mestiksestä.
;)
yksi isäntä on muutamasta mullista ja 40 hehtaarista laajentanut tilansa yli 1000 sonnin ja raivaamalla yli 500 hehtaarin että kyllä jarppi h on vielä puulaaki sarjassa. ;D
-
ucd:n persereikä on tullut uudella nimimerkillä perseilemään substanssia jutuisa on yhtä paljon ko ennenkin :(
-
ucd:n persereikä on tullut uudella nimimerkillä perseilemään substanssia jutuisa on yhtä paljon ko ennenkin :(
Kiitos vaan ja hyvää tapaninpäivän jatkoa sinne luiskaankin! ::)
Vedä apilas foliohattu syvemmälle päähäsi, nämä vuoden vaihteen ajat saattavat olla vaarallisia. ;D
-
Kyllä ensiksi pitää käydä jaakobin painia siitä että rupiaako rakentamistouhuun ollenkaan. Onko mitään järkeä sitoa perhe velkavankeuteen ja työtä vuorotta systeemiin. Kyllä nuo nyt valmistuneet navetta yksiköt ovat tälläisiä. Olisiko sittenkin parempi pitää muutamaa lehemää vanhoissa puitteissa ja nauttia elämästä.
Yhden ropotttikoon navettojen aika on takanapäin.
Samaa mieltä tästä harkinnasta.
Itte meinasin ostaa parikymmentä hiehoa tässä vielä ennen vuodenvaihdetta, ku laitoin suurin piirtein saman verran vanhuksia kaupunkiin tässä syksyllä. Vähä laskeskelin mitä ne hiehot tuottais ny ekana vuonna 2013(siis emolehmistä kyse) ja tulin siihen tulokseen että saman rahan saan paljon helpommalla, jos saan muutaman sata heinä/olkipaalia myytyä jollain 20+alv hinnalla :o
No ne hiehot taitaa jäädä ostamatta ja sillä + 0,2 ey per ha mennään jatkossa :)
Jätät sitten eläinluomun pois?
Oma harkintani käänsi viime hetkellä suunnan vasikkajuottamon teosta opiskelupuuhiin. Ei ollut helppo tie sekään, mutta kuinka helppo onkaan nyt nähdä että se vasikkahomma olisi ollut katastrofi, kun en ole luonteeltani hoivatyöläinen.
-
Täällä Ylä-Savossa koivunlehti rahoitti hankkeen, mihin Op ei ryhtynyt. Hakijat olivat olleet siihen saakka aina OP:n asiakkaina. Tuntuu, että linja on tiukentunut muiden tekijöiden lisäksi pankkien yhdistymisen vuoksi. Paikalliset toimihenkilöt esittelee hankkeet ja rahoittustarpeen ja johtokunta päättää maakunnallisella tasolla.
On tuossa hyväkin puoli, ehkä hulluimmat hankkeet jää toteutumatta ::)
Kyllä linja pankeissa on tiukentunut raakasti, tänään tulee bumerangeja sellaisista hankkeista joille vielä kolme vuotta sitten hurrattiin ja taputettiin. Yleinen markkinatilanne on vetänyt pankit varovaisiksi, jokainen tietää ettei maatalousbisnes ole kovin riskitöntä ja kovimpia Elviksiä kaatuu jo nyt syliin niin ettei alta ehdi.
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
-
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
***Näin juuri. Tätä yritin sanoa, et aivan muut asiat kuin peltohehtaarien määrä ratkaisee hankkeen kannattavuuden.
-
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
***Näin juuri. Tätä yritin sanoa, et aivan muut asiat kuin peltohehtaarien määrä ratkaisee hankkeen kannattavuuden.
...tai lainanhoitokyvyn.
-
Kyllä näillä tukiaisilla pystyis kait joulun olemaan hiljaa.
-
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
***Näin juuri. Tätä yritin sanoa, et aivan muut asiat kuin peltohehtaarien määrä ratkaisee hankkeen kannattavuuden.
Jos näin on, niin miksi apemieskin on peltomarkkinoilla kokoajan ostokannalla, vaikka apemiehen hehtaarit on aikoja sitten ylittänyt viranomaisminimit? ;)
***Katos vaan Jarpilla tuntuu olevan sisäpiirin tietoa (moikataan kun vastaan tullaan ;) ). Ja mitä tuohon pellonostamiseen tulee niin eikai se tilan kehittäminen siihen navetan rakentamiseen tarvi jäädä?.
-
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
***Näin juuri. Tätä yritin sanoa, et aivan muut asiat kuin peltohehtaarien määrä ratkaisee hankkeen kannattavuuden.
Jos näin on, niin miksi apemieskin on peltomarkkinoilla kokoajan ostokannalla, vaikka apemiehen hehtaarit on aikoja sitten ylittänyt viranomaisminimit? ;)
***Katos vaan Jarpilla tuntuu olevan sisäpiirin tietoa (moikataan kun vastaan tullaan ;) ). Ja mitä tuohon pellonostamiseen tulee niin eikai se tilan kehittäminen siihen navetan rakentamiseen tarvi jäädä?.
Vai on peltokaupat sisäpiirin tietoa? Anna mun kaikki selitykset kestää! ;D
Mutta jos kerran maitotilan kannattavuus vain heikkenee kalliiksi käyvissä peltokaupoissa ja lannanlevitys alaa ja rehusopimuksia on saatavissa, niin eipä tullut vastausta miksei hyvän liiketoiminnan kehittämistä jatketa samaa rataa ja jätetä nokittelu peltomarkkinoilla muille?
;)
Taitaa pellollakin olla jokin yhteys kannattavuuteen jopa maidon tuotannossa. 8)
***Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin eli yksinkertaistetaan. Peltopinta-alalla on positiivinen vaikutus maitotilan kannattavuuteen, mutta se ei ratkaise investoinnin kannattavuutta samaan tapaan kuin esim. emolehmillä.
Investointi voi siis olla kannattava niukallakin pinta-alalla, jos homma muuten hanskassa. Peltoa voi sitten hankkia lisää jälkikäteenkin, jos siihen siunaantuu mahdollisuus ja perse kestää.
-
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
***Näin juuri. Tätä yritin sanoa, et aivan muut asiat kuin peltohehtaarien määrä ratkaisee hankkeen kannattavuuden.
Jos näin on, niin miksi apemieskin on peltomarkkinoilla kokoajan ostokannalla, vaikka apemiehen hehtaarit on aikoja sitten ylittänyt viranomaisminimit? ;)
***Katos vaan Jarpilla tuntuu olevan sisäpiirin tietoa (moikataan kun vastaan tullaan ;) ). Ja mitä tuohon pellonostamiseen tulee niin eikai se tilan kehittäminen siihen navetan rakentamiseen tarvi jäädä?.
Vai on peltokaupat sisäpiirin tietoa? Anna mun kaikki selitykset kestää! ;D
Mutta jos kerran maitotilan kannattavuus vain heikkenee kalliiksi käyvissä peltokaupoissa ja lannanlevitys alaa ja rehusopimuksia on saatavissa, niin eipä tullut vastausta miksei hyvän liiketoiminnan kehittämistä jatketa samaa rataa ja jätetä nokittelu peltomarkkinoilla muille?
;)
Taitaa pellollakin olla jokin yhteys kannattavuuteen jopa maidon tuotannossa. 8)
***Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin eli yksinkertaistetaan. Peltopinta-alalla on positiivinen vaikutus maitotilan kannattavuuteen, mutta se ei ratkaise investoinnin kannattavuutta samaan tapaan kuin esim. emolehmillä.
Investointi voi siis olla kannattava niukallakin pinta-alalla, jos homma muuten hanskassa. Peltoa voi sitten hankkia lisää jälkikäteenkin, jos siihen siunaantuu mahdollisuus ja perse kestää.
Vieläkin jäi epäselväksi, että miksi jokainen maitotilakin kääntyy viimeistään rakentamisen jälkeen hankkimaan peltoa?
Jos homma kerran pelaa minimialoillakin ja sopimuksilla, miksei seuraava investointikierros jatku edelleen navetassa samalla mallilla?
Eihän tässä ole mitään järkeä, että kuuman raudan takominen jätetään puolitiehen?
On siinä se järki että kun sinulla on 500 lehmää ja 100 hehtaaria omaa peltoa, niin voi kuulua että tämä maksaa tämän verran ja tuo tuon verran ja tuosta joudut maksamaan korvauksen.
-
Mulla on 0,21 lehmää hehtaaria kohden ensi kesänä. 48ha oli aloittaessa 2005 alaa, ja 22 lehmää. Nyt sellainen 180ha ja 40 lehmää, vuokramaita tuosta on n.30ha. Minä en ymmärrä tuota narinaa kokoluokasta ja pellon saannin hankaluudesta, mullakin oli eka kaksi vuotta sellainen fiilis että ennen eläkeikää ei taida 100ha olla täynnä. Sitten tuli pari sattumusta joiden seurauksena sain osta kaksi isohkoa alaa, toinen 25ha ja toinen 35ha, molemmat "hiljaisella" kaupalla. Sitten homma alkoikin luistaa pinta-alan suhteen, ja vuokra- ja ostomaita on tultu oikein tarjoamaan.
Tuossakin "peltokiimassa" on yksi huono puoli; velkaa tuli ja navetan rakentaminen lykkääntyy vakuuksien puutteessa. Jouduttiin tämän seurauksena peruskorjaamaan ja laajentamaan vanha parsiläävä 09-10, nyt siellä on 42 lehmäpaikkaa.
Sellainen opetus tässä voisi olla se, että kaikkea ei voi saada yhtäaikaa. Ennen kaikkea kannattaa jättää ostoilmoituksia paikallislehtiin yms. Vaikka ne ei tärppäisikään sillä hetkellä niin ihmiset kuitenkin muistaa sitten kun ovat luopumassa että sekin on kuuluttanut ostaa ja vuokrata peltoa.
-
Jarppi ja Realisti kirjoittaa asiaa. Odotan innolla, miten maailman viisaimpiin kuuluvat aatami sekä monitoimiosaaja Heluna kommentoi tätä ketjua. :)
-
Op:lla on hyvin selkeät kriteerit navetan rahoitukselle, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä peltohehtaarien kanssa. Kannattavat hankkeet saa aina rahaa ja kannattamattomat ei vaikka itkis ja huutais.
***Näin juuri. Tätä yritin sanoa, et aivan muut asiat kuin peltohehtaarien määrä ratkaisee hankkeen kannattavuuden.
Jos näin on, niin miksi apemieskin on peltomarkkinoilla kokoajan ostokannalla, vaikka apemiehen hehtaarit on aikoja sitten ylittänyt viranomaisminimit? ;)
***Katos vaan Jarpilla tuntuu olevan sisäpiirin tietoa (moikataan kun vastaan tullaan ;) ). Ja mitä tuohon pellonostamiseen tulee niin eikai se tilan kehittäminen siihen navetan rakentamiseen tarvi jäädä?.
Vai on peltokaupat sisäpiirin tietoa? Anna mun kaikki selitykset kestää! ;D
Mutta jos kerran maitotilan kannattavuus vain heikkenee kalliiksi käyvissä peltokaupoissa ja lannanlevitys alaa ja rehusopimuksia on saatavissa, niin eipä tullut vastausta miksei hyvän liiketoiminnan kehittämistä jatketa samaa rataa ja jätetä nokittelu peltomarkkinoilla muille?
;)
Taitaa pellollakin olla jokin yhteys kannattavuuteen jopa maidon tuotannossa. 8)
***Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin eli yksinkertaistetaan. Peltopinta-alalla on positiivinen vaikutus maitotilan kannattavuuteen, mutta se ei ratkaise investoinnin kannattavuutta samaan tapaan kuin esim. emolehmillä.
Investointi voi siis olla kannattava niukallakin pinta-alalla, jos homma muuten hanskassa. Peltoa voi sitten hankkia lisää jälkikäteenkin, jos siihen siunaantuu mahdollisuus ja perse kestää.
Vieläkin jäi epäselväksi, että miksi jokainen maitotilakin kääntyy viimeistään rakentamisen jälkeen hankkimaan peltoa?
Jos homma kerran pelaa minimialoillakin ja sopimuksilla, miksei seuraava investointikierros jatku edelleen navetassa samalla mallilla?
Eihän tässä ole mitään järkeä, että kuuman raudan takominen jätetään puolitiehen?
Siinnä käy niin kun saat hommaan pelaamaan ja rupeat saamaan pätäkkää ei niitä lannanlevitys aloja enää ole eikä suulliset sopimukset päde
-
oma pelto lisää varmuutta. eli ei ole kusessa kun jostain syystä ei levitys sopimuksia uusitakaan.
-
Kait sesuurin syy pellon havitteluun on tietyn varmuuden saaminen juuri rehu ja lannanlevitys puolelle vaikka se ei välttämättä tilan taloutta paranna. Sitten tosiaan kun näillä sopimustapauksilla on niin helposti asenne että pitäisi päästä syömään sieltä kuormasta.
-
oma pelto lisää varmuutta. eli ei ole kusessa kun jostain syystä ei levitys sopimuksia uusitakaan.
Edesmennyt serkkupoikani ahkera jätkä kunnostelemaan vuokrapeltoja, silittelyjen jälkeen vuokraisäntä, että nostettasko vuokraa, kun muutkin näitä kysellyt...
-
oma pelto lisää varmuutta. eli ei ole kusessa kun jostain syystä ei levitys sopimuksia uusitakaan.
Edesmennyt serkkupoikani ahkera jätkä kunnostelemaan vuokrapeltoja, silittelyjen jälkeen vuokraisäntä, että nostettasko vuokraa, kun muutkin näitä kysellyt...
Niin on minullekin käynyt. Jälkeenpäin ajatellen meni aivan oikein, kun olin vuokrannut edullisesti ja säästyneet rahat käytin kunnosteluun, enhän siinä varsinaisesti hävinnyt.
-
Kyllä meille ainakin pankissa selvästi sanottiin, että pieni vuokramaiden osuus on plussaa. Mitä enemmän omaa sitä parempi. Vuokramaiden kanssa on se riski, että kun olet juuri tehnyt sen reilun miljoonan navetan, vuokranantaja tulee sanomaan: Maat tulevat myyntiin, ostatko? Voipi moni joutua vastaamaan, että mieli tekis, muttei pysty...
-
Mulla on 0,21 lehmää hehtaaria kohden ensi kesänä. 48ha oli aloittaessa 2005 alaa, ja 22 lehmää. Nyt sellainen 180ha ja 40 lehmää, vuokramaita tuosta on n.30ha. Minä en ymmärrä tuota narinaa kokoluokasta ja pellon saannin hankaluudesta, mullakin oli eka kaksi vuotta sellainen fiilis että ennen eläkeikää ei taida 100ha olla täynnä. Sitten tuli pari sattumusta joiden seurauksena sain osta kaksi isohkoa alaa, toinen 25ha ja toinen 35ha, molemmat "hiljaisella" kaupalla. Sitten homma alkoikin luistaa pinta-alan suhteen, ja vuokra- ja ostomaita on tultu oikein tarjoamaan.
Tuossakin "peltokiimassa" on yksi huono puoli; velkaa tuli ja navetan rakentaminen lykkääntyy vakuuksien puutteessa. Jouduttiin tämän seurauksena peruskorjaamaan ja laajentamaan vanha parsiläävä 09-10, nyt siellä on 42 lehmäpaikkaa.
Sellainen opetus tässä voisi olla se, että kaikkea ei voi saada yhtäaikaa. Ennen kaikkea kannattaa jättää ostoilmoituksia paikallislehtiin yms. Vaikka ne ei tärppäisikään sillä hetkellä niin ihmiset kuitenkin muistaa sitten kun ovat luopumassa että sekin on kuuluttanut ostaa ja vuokrata peltoa.
Tästä vaihtoehdosta pystyy myös mukavasti vaihtamaan viljatilaksi :)
-
Pitäisi ruveta tekemään päätöksiä kumpaan suuntaan lähdetään jatketaanko entisellään pärjätään hyvin näinkin vai laajennetaanko.
Toisessa vaakakupissa mielekkäämmät työolot+riski ja toisessa leppoisaa maidontuotantoa pitkälle käsityövaltaisessa navetassa.
Myöskin vanhan korjaaminen ja maltilllinen laajennus voisi olla järkevää, tässä tapauksessa jää saamatta vapaa päivät ja kumppanien tuki.
Toki käteenjäävä raha on suurempi ja riski pienempi omassa pienessä kuin suuressa yksikössä.
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
-
Se vain karu totuus minkä rahottajien kanssa puhe et 60 rosenttia rahotus päätöksistä ratkaistaan mimmoset isännät ja talous hommat aijemmin sujuneet. Ohan se varma juttu et pankin kanalta heleppo kauppailla ja realisoidan tila jos omaa peltoa paljon. Meille muille vuokrasäätäjille,yhteistyö hiippareilla sit omat konstit kannatta tuksen suhteen. Kukin liisteröi tyylillän. Parrailla tiloilla taitaa olla 200 ha vuokralla ja ei huoleta mikään. Ja pankin insvestointeja tehty paljon ko tilallakin
Omasta alueesta sanon sen et kukaan ei ole muukuuin valtio maatamyymässä koska valmistus lopettu ja ehkä arvostus maatakohta toinen ku kaikki asustaa omistajat liki seutua mut arvostaa kovasti sitä et maisema pidetään kunnossa ja pelloista huolta. Vaihtokauppa ollut parasta tapa vaihtaa lohkoja.
Realistn alue toki toista kun maatamielin määrin ja suurin osa pelloista melkeen hukkakauralla. Suomi pitkä maa ja loemaan ja enotekiön väliin monen moesta seutua sattunut.
Vaan insvestoineena niin 200 000-300 000 tuhanne pelto vekseli nyt nappaa. Mut ostetaan toki jos myyntiin tulee ja raivataan myös aina tilanteen mukkaan 8)
C2p Tosi hyvä listaus kaikista ajatuksista 5,8 ja 9 semmoset kohat joilla oikeesti ratkastaan koko juttu ainakin maitopuolella. Omasta mielestäni. Ja ehkä ylivoimaisesti 7 numero niin kauvan olellinen kun puhutaan perhetiloista :) Tila ja paikkanunta kohtasia juttuja sit moni muu pelto,lehmä ja vaikka lypsy tapa
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
Jos tuollainen summa on tilillä ja koneet tikissä. Niin ei silloin tulisi mieleenkään aloittaa navetan tekoa, Parempiakin sijoitus kohteita on
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
Jos tuollainen summa on tilillä ja koneet tikissä. Niin ei silloin tulisi mieleenkään aloittaa navetan tekoa, Parempiakin sijoitus kohteita on
Etelässä tuo tarkoittaisi että helposti realisoitavaa / vuokrattavaa omaisuutta pitäisi olla kassa mukaanlukien vajaa 1,5 milliä(millillä peltoja, 300 tonnilla koneita ja kassa päälle) että voisi rakentaa kahden robon navetan. Mieluummin käyttäisin koneet ja kassan uuden talon rakentamiseen ja vuokraisin pellot ja eläisin vuokratuloilla kunnes keksisin jotain muuta ajanvietettä :)
edit: Mainittakoon että tämä ajatus perustuu siihen että tänä vuonna tapahtunut navetan rakentaminen ja käyttöönotto ja lumiurakointi hiukan väsyttävät tässä kohtaa.
-
On se kiva ettei mullitilalla ole noita ongelmia... miettii vain mistä säästettäis tänä vuonna.
Realistin tilamalliin apilas heittikin jo kommentin. Käykö tässä joillain alueilla niin, että maitotilat investoi rakennuksiin ja pellot menee esim. mullimiehille. Mullinavettaa tyhmempää investointia on vaikea keksiä, mut pellolle on aina käyttöä. Sitten kun peltoa on "riittävästi", mullit veke häiritsemästä harrastuksia. Maitokeisarit tuskailee pellon puutteessa ja entiset lihantuottajat viljelee horsmaa, valvattia ja ohdaketta (luomutuilla tietysti).
Tollanen hajatelma ja kauhuskenaario näin vuoden lopuksi.
-
Jarppi ja Realisti kirjoittaa asiaa. Odotan innolla, miten maailman viisaimpiin kuuluvat aatami sekä monitoimiosaaja Heluna kommentoi tätä ketjua. :)
Helunan osaaminen rajoittuu aika pitkälle navetan seinien SISÄpuolen toiminnan pyörittämiseen. Mulle riittää, et rehua on aina pöydällä ja paskat poistuu, mä kyllä sit hoidan muut toiminnot. ;D
No sen verran peltopuoleen sekaannun, et keväisin viljelysuunnitelmat teen... :P :P
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
Tykätä niistä pitää, et jaksaa tätä työtä tehdä... ::)
-
Mun mielestä sen lisäksi että miettii, että tykkääkö lehmistä niin pitäisi pohtia että onko luonteeltaan sellainen että tykkää yksinäisestä puurtamisesta ja kestää sen tietyn paineen minkä ko laitos aikaansaa. Viimeinen sekä talouden eläin että kaluston puolelta. Siiheen pitää pyrkiä varautumaan että mikään edellisistä ei ole koskaan aivan kunnossa vaan aina on joku riikki tai sairas.
-
Miten iso osa töistä tehdään käsin jylperöllä?
Itselläni sr ja väkirehu matkustaa käsin pöytiin.. Ja ei pysty järkevästi remontoimaan paremmaks ja laajentamaan.
-
edit: Mainittakoon että tämä ajatus perustuu siihen että tänä vuonna tapahtunut navetan rakentaminen ja käyttöönotto ja lumiurakointihiukan väsyttävät tässä kohtaa.
[/quote]
Niin, siis mun lähtökohta olis, että investoinnin jälkeen kaikenlaiset taksinajot sun muut suhaukset hoitakoon joku toinen, toki saat sympatiapisteet jos olet syvästä etelästä (ab-alue). Jos lähtökohdat on heikot niin tuo vaara on olemassa.
Meillä on rahoittajan kanssa erinomainen luottamus kummankin puolelta. Jo silloin, kun tää viimeisin investointi oli vaiheessa ilmaistiin kehityshalut ja mahdolliset tavoitteet tulevaisuudessa.
Viimeksi syksyllä oli puhetta 2robotin pihatosta ja tultiin siihen tulokseen, että kun nyt menee erinomaisesti(( viimeisin investointi erit. onnistunut), joskin hieman työläs) niin miks pitäs lähteä kasvattamaan riski tässävaiheessa isoksi. Eli viesti oli selkeä. Entisiä vastuita pois ja katsellaan rauhassa ja kerätään varallisuutta. Tähän oli helppo yhtyä. Oikein helpotti, kun lyötiin YHDESSÄ jarrua. Meinasin jo tehdä suunnittelusopimuksen...
tuo listaus on loputonta mantraa:
12. ammattitaito, erityisesti johtaminen, ennakointi, kyky nähdä muutama siirto kauemmas....
-
Tuon c2p:n listassa on tosiaan se vika, ettei kukaan jolla on velat maksettu ja 300 000€ tilillä rahaa aloita navetan tekemistä. Varsinkaan jos on jo peltoa sen kahden robollisen ruokkimiseen, tuossa tilassa täällä yleensä siirrytään kasvituotantoon (tuottamattomuuteen ja tukioptimointiin).
Varmaan ittelläkin tulee mieleen että jos joskus saa velat maksetuksi, niin onko enää mielekästä tehdä navettaa vai siirtyäkö kasvituotantoon.
-
Miten iso osa töistä tehdään käsin jylperöllä?
Itselläni sr ja väkirehu matkustaa käsin pöytiin.. Ja ei pysty järkevästi remontoimaan paremmaks ja laajentamaan.
Lehmille sr varmolla väkirehu käsin. Hiehoille kaikki käsin. Parsi navetta lehmillä lietelantala, hiehoilla kuiva lantala.
Kiskot on lypsykoneille ja milkmasterit koneena.
-
Vieläkin jäi epäselväksi, että miksi jokainen maitotilakin kääntyy viimeistään rakentamisen jälkeen hankkimaan peltoa?
Jos homma kerran pelaa minimialoillakin ja sopimuksilla, miksei seuraava investointikierros jatku edelleen navetassa samalla mallilla?
Eihän tässä ole mitään järkeä, että kuuman raudan takominen jätetään puolitiehen?
Navetta on riskisijoitus ja peltomaa pääoman turvasatama. Jos riski-investointi onnistuu ja pääomaa kertyy, sitä saattaa haluta kotiuttaa vaikkapa peltomaahan. Joku toki sijoittaa alan ulkopuolellekin, mutta tuo on yksi perussyistä. Samasta syystä esim joku Laakkonen ostaa peltoa. Toiset laajentaa lisää, mitä sitäkin pidetään tyhmänä ;)
Jarppi H:sta tulee muuten heti mieleen talon lahjakaupalla saanut ainuan talon isooo poika. Velaksi on helppo ostaa maata, kun pohjakassa oli ilmainen ;D ;D Nonii, onnistunut kapulanvaihto on menestystekijä alalla kuin alalla. Mutta tyhjästä tai muuten vaan kovemmasta vastamäestä aloittanutta on aika turha neuvoa "mikset sääki ymmärtäny voittaa lotos"-mentaliteetilla. Joka tilanteeseen on omat ratkaisunsa, jarpin toimi siinä tilanteessa.
C2p lista on hyvä, mutta kaluston suhteen olisin varovainen. "ettei tarvi kaikkea ostopalveluna" haiskahtaa pahasti kassavirtakannattavuudelta, sillä semmonen kalusto tikissä, jolla peltotyöt hoituu investoinnin jälkeenkin tehokkaasti maksaa helposti muutaman vuoden peltotyöt ostopalveluna. Ko ajan isäntä voi keskittyä olennaisempaan kuin rattorilla komiastipöryyttelyyn ;)
Jos navetta on iso, ei isännän välttämättä tarvi itte tykätä lehmistä tai omata sitä karjasilmää. Vaan sen on osattava löytää, palkata ja pitää talossa sellainen henkilö. Suurin osa on kumminkin meitä, joissa itsellä on oltava sekä taitoja, että haluja kehittää niitä, sekä osata motivoida toisia.
-
Miten iso osa töistä tehdään käsin jylperöllä?
Itselläni sr ja väkirehu matkustaa käsin pöytiin.. Ja ei pysty järkevästi remontoimaan paremmaks ja laajentamaan.
Lehmille sr varmolla väkirehu käsin. Hiehoille kaikki käsin. Parsi navetta lehmillä lietelantala, hiehoilla kuiva lantala.
Kiskot on lypsykoneille ja milkmasterit koneena.
ei tuo nyt hirvee oo... Tuosta on jo vaikeempi päättää mitä tekee. Itselläni oli vaihtoehdot elukat autoon tai uus navetta. Sr on älyttömän työllistävä jakaa käsin(hanko työnä) rehu lato niin pieni ettei saa paaleja hajalle jotta hamsteril onnistuis jako.
-
Näinpä se on vanhallakin pärjää ja kustannustehokkaasti olisi vain nyt mahdollisuus yhteisnavettaan. Tulo taso tuskin nousee seuraavaan kymmeneen vuoteen, mutta vapaata olisi enemmän.
-
Samaa mieltä tästä harkinnasta.
Itte meinasin ostaa parikymmentä hiehoa tässä vielä ennen vuodenvaihdetta, ku laitoin suurin piirtein saman verran vanhuksia kaupunkiin tässä syksyllä. Vähä laskeskelin mitä ne hiehot tuottais ny ekana vuonna 2013(siis emolehmistä kyse) ja tulin siihen tulokseen että saman rahan saan paljon helpommalla, jos saan muutaman sata heinä/olkipaalia myytyä jollain 20+alv hinnalla :o
No ne hiehot taitaa jäädä ostamatta ja sillä + 0,2 ey per ha mennään jatkossa :)
Jätät sitten eläinluomun pois?
Oma harkintani käänsi viime hetkellä suunnan vasikkajuottamon teosta opiskelupuuhiin. Ei ollut helppo tie sekään, mutta kuinka helppo onkaan nyt nähdä että se vasikkahomma olisi ollut katastrofi, kun en ole luonteeltani hoivatyöläinen.
En jätä kotieläinluomua pois, kotieläinluomutuki maksetaan siihen asti kuin riittää elukoita 0,5luomu ey/ha ;) Eli mun tapauksessa saan liki kahdelle sadalle hehtaarille, lopuille sitten "vaan" se 141 eli luomukasvinviljelyn tuki ja lisäx noin 30ha raivioita ja lyhyitä soppareita, jotka ei saa luomutukea ollenkaan :)
Ps Luomuelukkayksiköitä on vähän enemmän kuin kansallisen tuen yksiköitä, kun luomussa vasikkakin arvostetaan 0,4 yksiköksi ;)
Optimi siis +0,2 kansallista ey per ymppi/LFA-kelpoinen hehtaari ja sitten ne liki 100 luomueläinyksikköä.. Hyvinvointitukien ynnämuiden kans hehtaarituilla lisättynä elukoista johtuvia tukia liki 1000 per eläinyksikkö 8)
-
paljoko pp saa tukia per lihantuotantoon myity vasikka ;)?
-
"Lypsyasema, koska tykkään lypsämisestä. Ei ole robottilypsy meidän juttu..." :o Pervossa, eikun pellervossa kovasti viljelty lause uusien lypsyasemanavetoiden esittelyssä. Jos navetta on suunniteltu työllistämään vain talonväki, eli tehty aivankin pihapiiriin, kannattaa huomioida että jo viiden vuoden asemalypsyn jälkeen voi tulla aika astua robottikaapista ulos.... :-X Asemalypsylle on nimittäin hankalaa löytää pätevä työntekijä, joka suostuisi käymään sekä aamu- ja iltalypsyn, ainakin etelämpänä. :'(
-
Samaa mieltä tästä harkinnasta.
Itte meinasin ostaa parikymmentä hiehoa tässä vielä ennen vuodenvaihdetta, ku laitoin suurin piirtein saman verran vanhuksia kaupunkiin tässä syksyllä. Vähä laskeskelin mitä ne hiehot tuottais ny ekana vuonna 2013(siis emolehmistä kyse) ja tulin siihen tulokseen että saman rahan saan paljon helpommalla, jos saan muutaman sata heinä/olkipaalia myytyä jollain 20+alv hinnalla :o
No ne hiehot taitaa jäädä ostamatta ja sillä + 0,2 ey per ha mennään jatkossa :)
Jätät sitten eläinluomun pois?
Oma harkintani käänsi viime hetkellä suunnan vasikkajuottamon teosta opiskelupuuhiin. Ei ollut helppo tie sekään, mutta kuinka helppo onkaan nyt nähdä että se vasikkahomma olisi ollut katastrofi, kun en ole luonteeltani hoivatyöläinen.
En jätä kotieläinluomua pois, kotieläinluomutuki maksetaan siihen asti kuin riittää elukoita 0,5luomu ey/ha ;) Eli mun tapauksessa saan liki kahdelle sadalle hehtaarille, lopuille sitten "vaan" se 141 eli luomukasvinviljelyn tuki ja lisäx noin 30ha raivioita ja lyhyitä soppareita, jotka ei saa luomutukea ollenkaan :)
Ps Luomuelukkayksiköitä on vähän enemmän kuin kansallisen tuen yksiköitä, kun luomussa vasikkakin arvostetaan 0,4 yksiköksi ;)
Optimi siis +0,2 kansallista ey per ymppi/LFA-kelpoinen hehtaari ja sitten ne liki 100 luomueläinyksikköä.. Hyvinvointitukien ynnämuiden kans hehtaarituilla lisättynä elukoista johtuvia tukia liki 1000 per eläinyksikkö 8)
Paalinpyörittelijälle plussa, on oikeilla jäljillä :)
-
"Lypsyasema, koska tykkään lypsämisestä. Ei ole robottilypsy meidän juttu..." :o Pervossa, eikun pellervossa kovasti viljelty lause uusien lypsyasemanavetoiden esittelyssä. Jos navetta on suunniteltu työllistämään vain talonväki, eli tehty aivankin pihapiiriin, kannattaa huomioida että jo viiden vuoden asemalypsyn jälkeen voi tulla aika astua robottikaapista ulos.... :-X Asemalypsylle on nimittäin hankalaa löytää pätevä työntekijä, joka suostuisi käymään sekä aamu- ja iltalypsyn, ainakin etelämpänä. :'(
Se on muuten jännä homma kun nyt on vajaan kuukauden robotti lypsänyt niin on jo kolme henkilöä soittanut itse ja kysynyt olisko töitä tarjota, vaikka en oo itte missään työntekijää hakenu. Ei soitellu parsinavettaaikaan :D
-
paljoko pp saa tukia per lihantuotantoon myity vasikka ;)?
n 3000 8)
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
Tolla listalla annan HYVÄN neuvon! OSTA ASUNTO FLORIDASTA MAKSAA 28000€ JA PISTÄ PELLOT VUOKRALLE!
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
Eikös tuo 7. kohta pitäs olla ensimmäissä? Siis jos on sellane yleellisyys ku parisuhe lehemälliselä...
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
Eikös tuo 7. kohta pitäs olla ensimmäissä? Siis jos on sellane yleellisyys ku parisuhe lehemälliselä...
Jep ! Ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet (vaihto, bänät yms.) kannattaa tehdä ennen investointia. On se niin lutusta esim. rahoitusta hakea kun tuore lempi huokuu. Tutkimusten mukaan se tuo tiettyyn rajaan asti myös paukkuja 8 - kohtaan ja varauksin kymppiin
-
Muutamia juttuja joita miettisin.
1. Olemassa oleva velkamäärä investointiin ryhdyttäessä. Mun mielestä velat pitäs olla maksettuna ja kassassa 100-200 k€ kovaa rahaa.
2. Omaa peltoa riittävästi (tuo 0,7 ha/lehmä aika hyvä) ja lähellä sekä hyvässä kasvukunnossa.
3. Kalusto ajanmukainen niin, että kaikkea ei tarvitse ostopalveluna tuottaa. Antaa jo itsessään uskottavuutta.
4. Toivottavaa olisi, että heti seuraavaksi ei alettas tehdä 250 neliön taloa.
5. Mahdolliset yhteistyökumppanit navetta/pelto.
6. Navetan tontti ja masterplaan. Siten, että tarvittaessa voidaan myydä pyyhkästä pois, eikä tarttee välttämättä tuvasta lähtee tai kattoa enää jälkikäteen.
7. Kestääkö parisuhde
8. Oma terveys henkinen ja fyysinen.
9. Tykkääkö talossa joku oikeasti lehmistä.
10 Onko valmis sitoutumaan 10-15-20 vuotta, suunnanmuutos voi olla vaikee.
11. Muut vaihtoehdot.
Näitä kaikkia tulee pähkättyä itse melkein päivittäin, koska "iso siirto on tehtävä lyhyellä aikavälillä jos se meinataan tehdä.
Eikös tuo 7. kohta pitäs olla ensimmäissä? Siis jos on sellane yleellisyys ku parisuhe lehemälliselä...
Yksi kaveri laajenti navettaa, ei onneksi hirveesti ja muija oli innolla mukana. Meni pari vuotta, niin muija läksi kävelee ja kaveri jäi yksin. No nyt ei ole lehmiä enää.
-
emäntä vei erossa lehmät¿ :o
mutta tottavie varsin stressaavaa aikaa rakentaminen on parisuhteelle.. ojala ja antti-x vois heittää tänne muuten rakennus ajan parisuhde vinkit? tuoreita kokemuksia kun on?
-
^ Kas siinä vinkit:
Jonnumies (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/budd.jpg)
Ojala (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/Grimshaw.jpg)
-
^ Kas siinä vinkit:
Jonnumies (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/budd.jpg)
Ojala (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/Grimshaw.jpg)
Ja 2plussa voi laittaa omista arkistoista kuvan samposta
-
Yksi kaveri laajenti navettaa, ei onneksi hirveesti ja muija oli innolla mukana. Meni pari vuotta, niin muija läksi kävelee ja kaveri jäi yksin. No nyt ei ole lehmiä enää.
Voisin melkein sanoa kokemuksesta, että ainakin 15 vuoden päähän ulottuu (avio)eron vaikutus vaikka tilaa ei olisikaan pilkottu osituksen vuoksi. Rakentamisvaihe on varmaan ollut raskas perheelle, kun isäntä on rakentanut ja samalla tuotanto hoidettu vanhassa navetassa. Kun tuli uusi navetta käyttöön niin emäntä lähti vuoden päästä. Sen jälkeen yhtymänä toimineessa yrityksessä ei juuri kehitystä tapahtunut ja uusi navettakin toimi ehkä neljänneksen kapasiteetilla. (Taloudelliset) vaikutukset ulottuvat todella kauas. Ja on näitä esimerkkejä enemmänkin, kun tarkemmin funteeraa.
Vähän samalta pienemmässä mittakaavassa tuntui itsestä kun exä lähti kuukausi sen jälkeen, kun olin saanut hankittua himoitsemani perheauton. Muutaman vuoden sitä siten pyristellen yritin maksella, mutta loppu tuli lopulta. Olis ny perkele senkin sitten vähän aikaisemmin sanonu! >:(
Itse olen sitä mieltä, että ei se parisuhde kaadu navetan tai omakotitalon rakentamiseen. Tahtomisestahan liitossa on kyse ja tahtomista toden totta tarvitaan.
-
^ Kas siinä vinkit:
Jonnumies (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/budd.jpg)
Ojala (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/Grimshaw.jpg)
Tuo menee jo hoitotakuun puolelle.
-
^ Kas siinä vinkit:
Jonnumies (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/budd.jpg)
Ojala (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/Grimshaw.jpg)
Tuo menee jo hoitotakuun puolelle.
Näköjään saapi niuvan nurmikolle traktorin ajaa...
-
^ Kas siinä vinkit:
Jonnumies (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/budd.jpg)
Ojala (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/Grimshaw.jpg)
Tuo menee jo hoitotakuun puolelle.
Näköjään saapi niuvan nurmikolle traktorin ajaa...
;D ;D
Harmi kun kotikunnassa ei ole enää "pölkkylää", olis ollut lyhyt matkaa. ;)
Itse olen sitä mieltä, että ei se parisuhde kaadu navetan tai omakotitalon rakentamiseen. Tahtomisestahan liitossa on kyse ja tahtomista toden totta tarvitaan.
^ Naulan kantaan ! ;)
-
^ Kas siinä vinkit:
Jonnumies (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/budd.jpg)
Ojala (http://www.fwi.co.uk/blogs/rural-life/2011/08/16/Grimshaw.jpg)
Tuo menee jo hoitotakuun puolelle.
Näköjään saapi niuvan nurmikolle traktorin ajaa...
;D ;D
Harmi kun kotikunnassa ei ole enää "pölkkylää", olis ollut lyhyt matkaa. ;)
Itse olen sitä mieltä, että ei se parisuhde kaadu navetan tai omakotitalon rakentamiseen. Tahtomisestahan liitossa on kyse ja tahtomista toden totta tarvitaan.
^ Naulan kantaan ! ;)
Jännitystä elämään, perheen naiselle tuo laittaa s-postiin, että vieläkin pöllömpiä läytyy, kun tarpeeks tarkkaan ehtii... maraanin kanssa samaa mieltä, suhteessa tilaa molempien näkemyksille, haluille ja toiveille, siitä se soppa syntyy ja maustuu...
-
Yksi kaveri laajenti navettaa, ei onneksi hirveesti ja muija oli innolla mukana. Meni pari vuotta, niin muija läksi kävelee ja kaveri jäi yksin. No nyt ei ole lehmiä enää.
Voisin melkein sanoa kokemuksesta, että ainakin 15 vuoden päähän ulottuu (avio)eron vaikutus vaikka tilaa ei olisikaan pilkottu osituksen vuoksi. Rakentamisvaihe on varmaan ollut raskas perheelle, kun isäntä on rakentanut ja samalla tuotanto hoidettu vanhassa navetassa. Kun tuli uusi navetta käyttöön niin emäntä lähti vuoden päästä. Sen jälkeen yhtymänä toimineessa yrityksessä ei juuri kehitystä tapahtunut ja uusi navettakin toimi ehkä neljänneksen kapasiteetilla. (Taloudelliset) vaikutukset ulottuvat todella kauas. Ja on näitä esimerkkejä enemmänkin, kun tarkemmin funteeraa.
Vähän samalta pienemmässä mittakaavassa tuntui itsestä kun exä lähti kuukausi sen jälkeen, kun olin saanut hankittua himoitsemani perheauton. Muutaman vuoden sitä siten pyristellen yritin maksella, mutta loppu tuli lopulta. Olis ny perkele senkin sitten vähän aikaisemmin sanonu! >:(
Itse olen sitä mieltä, että ei se parisuhde kaadu navetan tai omakotitalon rakentamiseen. Tahtomisestahan liitossa on kyse ja tahtomista toden totta tarvitaan.
Parilla tilalla kaatu, kun emännät läksi kirvesmiehen mukaan. ::)
-
Yksi kaveri laajenti navettaa, ei onneksi hirveesti ja muija oli innolla mukana. Meni pari vuotta, niin muija läksi kävelee ja kaveri jäi yksin. No nyt ei ole lehmiä enää.
Voisin melkein sanoa kokemuksesta, että ainakin 15 vuoden päähän ulottuu (avio)eron vaikutus vaikka tilaa ei olisikaan pilkottu osituksen vuoksi. Rakentamisvaihe on varmaan ollut raskas perheelle, kun isäntä on rakentanut ja samalla tuotanto hoidettu vanhassa navetassa. Kun tuli uusi navetta käyttöön niin emäntä lähti vuoden päästä. Sen jälkeen yhtymänä toimineessa yrityksessä ei juuri kehitystä tapahtunut ja uusi navettakin toimi ehkä neljänneksen kapasiteetilla. (Taloudelliset) vaikutukset ulottuvat todella kauas. Ja on näitä esimerkkejä enemmänkin, kun tarkemmin funteeraa.
Vähän samalta pienemmässä mittakaavassa tuntui itsestä kun exä lähti kuukausi sen jälkeen, kun olin saanut hankittua himoitsemani perheauton. Muutaman vuoden sitä siten pyristellen yritin maksella, mutta loppu tuli lopulta. Olis ny perkele senkin sitten vähän aikaisemmin sanonu! >:(
Itse olen sitä mieltä, että ei se parisuhde kaadu navetan tai omakotitalon rakentamiseen. Tahtomisestahan liitossa on kyse ja tahtomista toden totta tarvitaan.
Parilla tilalla kaatu, kun emännät läksi kirvesmiehen mukaan. ::)
Emännän hankinta ja etenkin pito on taitolaji. 8)
Jos akka lähtee ekan kivesmiehen mukana jonka näkee, niin kyllähän syyt ovat syvemmällä kuin navetan rakentamisessa ja laajentamisessa. Helppo laittaa navetan piikkiin, omat töppäilyt.
Empä tarkoittanutkaan, että se avioliitto kaatu siihen navettaan ja kirvesmieheen. Toisella tilalla oli ainakin vuosikymmenen jutut takana.
-
^ Kun rakkaus ja rahat loppuu niin ongelmat alkavat kärjistyä ikävällä tavalla ja kyyti on monasti kylmää.
-
Yksi kaveri laajenti navettaa, ei onneksi hirveesti ja muija oli innolla mukana. Meni pari vuotta, niin muija läksi kävelee ja kaveri jäi yksin. No nyt ei ole lehmiä enää.
Voisin melkein sanoa kokemuksesta, että ainakin 15 vuoden päähän ulottuu (avio)eron vaikutus vaikka tilaa ei olisikaan pilkottu osituksen vuoksi. Rakentamisvaihe on varmaan ollut raskas perheelle, kun isäntä on rakentanut ja samalla tuotanto hoidettu vanhassa navetassa. Kun tuli uusi navetta käyttöön niin emäntä lähti vuoden päästä. Sen jälkeen yhtymänä toimineessa yrityksessä ei juuri kehitystä tapahtunut ja uusi navettakin toimi ehkä neljänneksen kapasiteetilla. (Taloudelliset) vaikutukset ulottuvat todella kauas. Ja on näitä esimerkkejä enemmänkin, kun tarkemmin funteeraa.
Vähän samalta pienemmässä mittakaavassa tuntui itsestä kun exä lähti kuukausi sen jälkeen, kun olin saanut hankittua himoitsemani perheauton. Muutaman vuoden sitä siten pyristellen yritin maksella, mutta loppu tuli lopulta. Olis ny perkele senkin sitten vähän aikaisemmin sanonu! >:(
Itse olen sitä mieltä, että ei se parisuhde kaadu navetan tai omakotitalon rakentamiseen. Tahtomisestahan liitossa on kyse ja tahtomista toden totta tarvitaan.
Parilla tilalla kaatu, kun emännät läksi kirvesmiehen mukaan. ::)
Emännän hankinta ja etenkin pito on taitolaji. 8)
Jos akka lähtee ekan kivesmiehen mukana jonka näkee, niin kyllähän syyt ovat syvemmällä kuin navetan rakentamisessa ja laajentamisessa. Helppo laittaa navetan piikkiin, omat töppäilyt.
Oli maatalouden tuotantosuunta mikä tahansa, niin on muistettava että emäntä saa munaa. Tai ... ;D ;D ::)
-
Kannattaa tutkia mahollisimman monta tommosta yhen ropsan systeemiä. Pitää saada selkee käsitys siitä mitä haluaa. Navetan pitää olla semmonen että pärjää hommissa vaikka yksin. Siis yhen ropsan laitos. Jos onnistuu suunnittelussa niin sillon siellä valmiissa voi hyvin sekä karja että sen hoitaja ja ehkä jopa emäntä viihtyy. Itseltä lähti eukko kohta navetan rakentamisen jälkeen, mut kyl mie luulen että siinä ei syy ollu navetassa. Ja onhan tota hoidellu yksinkin, ihan menestyksellä. Tosin on mulla se työntekijä minkä saaminen on helppoo, vieläpä ammattitaitosen. Mutta naista ei navetta välttämättä kaipaa. Opastaisin niin että ite kun itelles teet, suunnittelet tarkkaan ja kauan, ilman hätiköintiä, ja niin vielä ettet ota ihmeemmin huomioon mitään naisii tms. turhuuksia, niin pärjääminen on varmempaa.
-
Eikös yhden robon navetta olekin yhden ihmisen työpaikka?
-
Eikös yhden robon navetta olekin yhden ihmisen työpaikka?
Mikäli näin olisi se merkitsisi 7X24 h työtä ja päivystystä.
-
Jep, tässä Paukkula on oikeassa, vaikka muuten olenkin ollut hänen kanssa hieman eri mieltä siitä onko robotti hyvä lypsytapa. Mutta totta on että pitää mitoittaa työmäärä sopivaksi, että kukaan ei uuvu. Aika moni emäntä on tainnut lähteä työuupumuksen vuoksi? Isäntä voi kuvitella, että kyllä se emäntä jaksaa saman kuin minäkin (ja tietysti lasten- ja kodinhoidon siinä sivussa...). Kyllä yhden robotin yksikön PYSTYY hoitamaan yksin, mutta jos haluaa että virtaa riittää muuhunkin ja jaksaa hommaa esim. 20 vuotta, kannattaa olla realisti. Kyllä robotti työmäärää vähentää, mutta en voi käsittää miten jotkut voivat kuvitella että se kokonaan poistaa työnteon.
-
yhden robotin yksikön saa juuri kaksi ihmistä hoidettua jotka eivät ole sukua keskenään. mutta mielenkiintoista on että nämä kaksi henkeä saa myös kahden robon yksikön hoidettua.
-
Eikös yhden robon navetta olekin yhden ihmisen työpaikka?
Mikäli näin olisi se merkitsisi 7X24 h työtä ja päivystystä.
Ropotitki on hiukan kehittyny niistä ajoista kun Paukkulan tytär sitä hoiti 8)
Hälyjä ei tule ihan joka kuukausikaan 8)
-
Muistakaa ja ottakaa huomioon että robottinavetassa ainut helpottunut työvaihe on itse lypsy. Siitä selviää oikeasti puolessa tunnissa vuorokaudessa mutta se muu navetan hoito vaatiikin sitten paljon enemmän resursseja. Lopputulema on että yhden robotin navetta työllistää yhden hengen ihan täysipäiväisesti ja jotta joka päivä tulisi hoidettua niin vaatii se vähintään kaksi henkilöä. Nämä ei sitten saa olla sukua että ei ole yhteisiä menoja vaan niiden meno on täysin toisistaan riippumattomia. Se robotti ei ole mikään mystinen laite joka hoitaa navettaa vaan se osaa ainoastaan tehdä sen raskaan lypsytyön.
Robottia ei kiinnosta ruokinta, kiimantarkkailut, poikimiset, halvauksen hoidot, lääkitsemiset, vasikoiden hoidot, kuivitukset, kolaamiset ja lannanpoiston valvominen ym muut työt mitkä kuuluu navetointiin.
-
Kyllä se ruokinta, parsien kolaus ja vasikoiden hoito on turhan raskas homma aivan täysin yksin hoidettavaksi. Ehkä jos parsien kolauksen ja kuivituksen saisi automatisoitua ja mattoruokkijan rehut jakamaan voisi sitä jaksaakkin pelkällä lomittajalla.
-
Oma kokemus on että kun yks työntekijä on ja se sattuu sairastumaan, niin kyllä tään hoitaa ainakin sen puoli vuotta ihan lomittaja avusteisesti. Tätä tarkoitinkin. Niitä tilanteita tulee että toinen sairastuu, tai elon tilanne muuttuu väliaikasesti ja sillonkaan ei saa homma romahtaa. Tämmönen yhen robon huusholli pitää pystyä hoitamaan tarvittaessa yksin. Vaikka vuoden. Kyllä mullakin on siinä talo ja lapset vieressä, ja harrastuksiakin. Ite ennätin niihinkin, ja jos en ois ennättäny, niin oishan sitä ollu takuulla piipussa aina vaan pahemmin. Nyt kun se työntekijä on taas ollu hommissa nii kyl tää homma on jo vähä laiskanletkeetä. Pitää alkaa suunnitella jatkoa. Sanoisin että alle 6 tunnin pitää pystyä rutiinit hoitamaan toimivassa yksikössä. Toki pitkälle on kaikki automaattista. Vms on oikeessa siinä ettei sukuu saa olla, ja voi olla siinäkin että nää kaks hoitaa kahen robon yksikön lähes samalla vaivalla.
-
Canadassa opetettiin että, yhden robon navetta on 1/2 ihmisen työmaa ja kahden
robon on yhden ihmisen koko pv jopi ???
Kun kerrottiin että Suomes yhen robon tilalla on 3hlöä töissä ja
kahen laitokses jopa enemmän, ihmettelivät mistä riittää raha palkkaan ?
-
Canadassa opetettiin että, yhden robon navetta on 1/2 ihmisen työmaa ja kahden
robon on yhden ihmisen koko pv jopi ???
Kun kerrottiin että Suomes yhen robon tilalla on 3hlöä töissä ja
kahen laitokses jopa enemmän, ihmettelivät mistä riittää raha palkkaan ?
meidän vuosi on pitempi,n.365vrk ;D
-
Muistakaa ja ottakaa huomioon että robottinavetassa ainut helpottunut työvaihe on itse lypsy. Siitä selviää oikeasti puolessa tunnissa vuorokaudessa mutta se muu navetan hoito vaatiikin sitten paljon enemmän resursseja. Lopputulema on että yhden robotin navetta työllistää yhden hengen ihan täysipäiväisesti ja jotta joka päivä tulisi hoidettua niin vaatii se vähintään kaksi henkilöä. Nämä ei sitten saa olla sukua että ei ole yhteisiä menoja vaan niiden meno on täysin toisistaan riippumattomia. Se robotti ei ole mikään mystinen laite joka hoitaa navettaa vaan se osaa ainoastaan tehdä sen raskaan lypsytyön.
Robottia ei kiinnosta ruokinta, kiimantarkkailut, poikimiset, halvauksen hoidot, lääkitsemiset, vasikoiden hoidot, kuivitukset, kolaamiset ja lannanpoiston valvominen ym muut työt mitkä kuuluu navetointiin.
Eli tätä minä roboteissa ihmettelenkin kun ainoa mikä helpottaa on lypsäminen... Eli ei ole niin pakollista olla juuri sillä kellonlyömällä navetassa kun lypsy. Ehkä mulla on vielä liikaa virtaa ja aikaa kun jaksan navetassa hypätä ja tehdä hommia ;) Munkaan mielestä itse lypsyyn ei ns. perheviljelmällä saa mennä kovin paljoa yli tuntia tai ei ole kovin mielekästä enää homma... alkaa tuntua liikaa työltä.
-
Ei kotieläintila ole harrastelua vaan kyllä se on totisinta työtä ja valvontaa 24 h
-
Ei kotieläintila ole harrastelua vaan kyllä se on totisinta työtä ja valvontaa 24 h
Navetan rakentamisen aikaan ja vuosi pari sen jälkeen olisi hyvä että se olisi sekä työ että harrastus. Ei sitten tule semmoinen olo että tarvitsee jotain erillistä harrastusta jolle ei kuitenkaan riitä aikaa kun 7-8h vuorokaudessa olisi hyvä myös syödä ja nukkua :)
-
Tosta muijan vaihdosta niin se rakennuksen jälkeinen aikahan on paras siihin hommaan. Velat maksimissaan niin ei ainakaan vie kaikkee....kaikki pitää ajottaa ja suunnitella etukäteen...
-
Eli tätä minä roboteissa ihmettelenkin kun ainoa mikä helpottaa on lypsäminen... Eli ei ole niin pakollista olla juuri sillä kellonlyömällä navetassa kun lypsy. Ehkä mulla on vielä liikaa virtaa ja aikaa kun jaksan navetassa hypätä ja tehdä hommia ;) Munkaan mielestä itse lypsyyn ei ns. perheviljelmällä saa mennä kovin paljoa yli tuntia tai ei ole kovin mielekästä enää homma... alkaa tuntua liikaa työltä.
Niin se isänikin sanoo aina, että kyllä sitä nuorena osasi olla tyhmä ja luulla itsestään liikoja ::)
-
Ei kotieläintila ole harrastelua vaan kyllä se on totisinta työtä ja valvontaa 24 h
Navetan rakentamisen aikaan ja vuosi pari sen jälkeen olisi hyvä että se olisi sekä työ että harrastus. Ei sitten tule semmoinen olo että tarvitsee jotain erillistä harrastusta jolle ei kuitenkaan riitä aikaa kun 7-8h vuorokaudessa olisi hyvä myös syödä ja nukkua :)
Nimeenomaan tilan kehittämisen pointtina täytyy olla parempi työn mielekkyys sekä rentouttava vapaa-aika perheen parissa jos nyt sellaisen on saanut haalittua. Raha-asiat täytyy olla myös sillä mallilla että uuden käynnistys vaiheessa on vara palkata työvoimaa. Korvaavat investoinnitkin kaluston puolella saattaa myös yllättää, siihenkin on hyvä olla paukkuja. Avio-ehdon tarpellisuutta tuskin on harvoin liikaa korostettu. Ja juurikin tuo omien voimavarojen tiedostaminen on myös fiksua. Jos nyt jossakin sattuu yskimään niin nopea puuttuminen on hyvästä.
-
Eli tätä minä roboteissa ihmettelenkin kun ainoa mikä helpottaa on lypsäminen... Eli ei ole niin pakollista olla juuri sillä kellonlyömällä navetassa kun lypsy. Ehkä mulla on vielä liikaa virtaa ja aikaa kun jaksan navetassa hypätä ja tehdä hommia ;) Munkaan mielestä itse lypsyyn ei ns. perheviljelmällä saa mennä kovin paljoa yli tuntia tai ei ole kovin mielekästä enää homma... alkaa tuntua liikaa työltä.
Niin se isänikin sanoo aina, että kyllä sitä nuorena osasi olla tyhmä ja luulla itsestään liikoja ::)
Juuri näin, vanhempana ja silloin kun peltotyöt ovat tilalla merkittävässä roolissa ei karjanhoito saa viedä päivittäin kahta tuntia enempää, kerta viikossa joku isompi työrupeama karjankin kanssa voidaan sallia ;)
-
tänään tulleessa eläin-liitteessä oli kaksikin ammullaa alle kympin kustannuksella jos todellisilla paikoilla lasketaan... itteä pientilallisena mielytti toki se pienempi... toki en innostu kompostista, parsilla tekisin... mut rakenneratkaisut edullisen näköisiä, todelliset (raha)kustannukset olisi ollut vain kiva tietää... ::)
-
Millaisia kokemuksia teikäläisillä on eri suunnittelu- ja insinööritoimistoista sekä avaimet käteen -paketeista. Esim. Maveplan, mestarifarmi, apila, yms..
-
Tai Apilas-paketista? Avaimet käteen- konkurssipaketti investoivalle tilalle. :-X
-
Pellon pajalta kun ostaa avaimet käteen-paketin, tarkoittaa sitä, että kaikki ruuvit ja pultit on löysällä. :'(
-
Toivottavasti meillä on pultit kireällä... Ainakaan asentajan voimasta ei pitäis olla kiinni kun harrastaa voimailua kilpatasolla ;D
Pari kertaa on nyt lypsetty... Ongelmia on ollut tyhjöpumpun moottorin kanssa joka vie jostain syystä enemmän virtaa kuin tyyppikilvessä sanotaan. Lämpösuoja (joka on mitoitettu tyyppikilven mukaisesti) laittaa homman poikki ja tietää mitä siitä seuraa. Moottori vaihdetaan piakkoin... Viimeistään ylihuomenna. Toinen ongelma (puhtaana pidon kannalta) on se ettei asemalle tehty juuri mitään kallistuksia...
Ja tulipa vielä yksi asia mieleen. Ruokintapöydälle olisi pitänyt olla korkeampi este kun elukat veti apetta lantakäytävälle. Tilanne korjattu laittamalla laudasta koroketta. Parempi viritelmä tehdään kunhan ehtii :-X
-
Minusta liigataso alkaa 500 hehtaarin jälkeen ;D
Jarpillla on tähän vielä matkaa että uho pois . ;)
nii varmaan😂😂
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Miten onko tuhoontuomittu ajatus koittaa ayrshirellä/ punaisilla? Laajentajilla on lehmät melkolailla mustuneet. Ollut jo pitkässä juoksussa jalostuspuolellakin se ajatus että jos pääsis laajentamaan joskus.
Nyt kun on tämä lama niin lukuisten lehtijuttujen myötä on virinnyt ajatus jotta saisko vanhasta parsinavetasta laajennettua pihaton. Uutta osaa tarvisi silti noin 400 m2 lisää, mutta on se vähemmän kuin 1000 m2. Kustannusarviota on vaikea hahmotella. Siinä voisi olla asema tai robotti. Robotin myötä menis laidunnusmahdollisuus kun laidunta ei ole navetan vieressä eikä jaloittelutarhaa saa kun vieressä on vesistö. Siksi asemalypsy olis vaihtoehto sekin.
-
:( Kukaan ei ole esittänyt että aloita se eläinmäärän lisääminen ja satsaaminen jalostukseen viimeistään NYT >:( >:(
Ja miten olisi jos tuon robottiasian siirtäisi tulevaisuuteen? Lypsyasemalla saisi hoidettua enemmänkin eläimiä ja kuka tahansa osaa lypsää jos vaan viittii :)
Miten onko tuhoontuomittu ajatus koittaa ayrshirellä/ punaisilla? Laajentajilla on lehmät melkolailla mustuneet. Ollut jo pitkässä juoksussa jalostuspuolellakin se ajatus että jos pääsis laajentamaan joskus.
Nyt kun on tämä lama niin lukuisten lehtijuttujen myötä on virinnyt ajatus jotta saisko vanhasta parsinavetasta laajennettua pihaton. Uutta osaa tarvisi silti noin 400 m2 lisää, mutta on se vähemmän kuin 1000 m2. Kustannusarviota on vaikea hahmotella. Siinä voisi olla asema tai robotti. Robotin myötä menis laidunnusmahdollisuus kun laidunta ei ole navetan vieressä eikä jaloittelutarhaa saa kun vieressä on vesistö. Siksi asemalypsy olis vaihtoehto sekin.
Kannataisiko miettiä voiko sen navetan rakentaa toiseen kohtaa jossa on mahdolisuus laiduntamiseen ta ilaitumien raivaamiseen.