Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hvinnamo - 20.11.12 - klo:00:37
-
Kävimme viime viikolla Saksassa bioenergia-matkalla ja suoritimme tilavierailuja mm. urakoitsijan luona jolla oli 30 ukkoa töissä vakituiseen ja 50 sesonki-aikana. Kalusto oli mahtavaa, 5 kanttipaalainta, 25 Fendt-traktoria, 4 pyöröpaalainta, puimureita 4-5 kpl, ajosilppureita, noukinvaunuja, 10 rekkaa paskakärryineen, heinäkoneita useita.. ym, ym.... 4000 ha oli pelkästään maissinkorjuuta vuosittain. Peltoa ei ollut yhtään ja paikat tip top kunnossa. Asiakkaita kehui olevan 1200 ja vakituisia n. 600, joille tehdään urakointia vuosittain.
Kalusto oli suhteellisen uutta, paitsi traktorit, joihin tuli n. 1200 tuntia/kpl/vuosi, olivat vm. 1996-2012. Reilut 15000 tuntia oli vanhimmissa mittarissa ja isäntä sanoi että alle 10000 tunnin ei vaihdeta mitään. Sanoi että yhdessä hyvässä traktorimerkissä pysytään ja muita ei ole suunniteltu. Konepuolella olikin sitten pääasiassa Kronea , Väderstadia, Horchia ym.. Jopa Claasin pyöröpaalain löytyi.
Kysyin mistä sesonkiaikana saa työntekijöitä, niin hän vastasi että teollisuudesta tulee lomalaisia. Kuulemma on oikein tunkua, kun ihmisistä on kiva päästä ajamaan isoilla koneilla. 10 e/tunti on kuskin palkka + sosiaalikulut.
Kyllä siinä tuntui Suomen koneurakointitouhu aika pieneltä ja saattaahan noita olla paljon suurempiakin maailmalla...
Tuossa on webbiosoite:
http://www.schroeder-lohnbetrieb.de/
-
Hei, oleellista on se, miten sitä käytää.
-
Tässä oli meidän kohde männä viikolla: heinrich-hauschild (http://www.heinrich-hauschild.de/Lohnunternehmen/lohn_index.htm)
Näillä oli omaa peltoa, noin 40 vakkarityöntekijää. Koneet vaihdettiin noin 5 vuotta vanhoina, merkkejä useampia (mikä herätti vähän ihmetystä). Liikevaihto 5-7 miljoonaa. Isäntä ampui halutessaan peurapaistit pihalle ulottuvasta aitauksesta. Huonoimmilta lohkoilta otettiin vehnää yli 7 tonnia hehtaari.
Ja vastaanotto oli lämmin, kahvia ja olutta. :D
-
on se ikävää varmaan katella tollasta meininkiä täältä suomen kultamaasta lähdettyä! jo tollaista röystäilyä ei pitkään kehtais! kyllä sitä pitää halvin valtu olla pihalla ja noitua niin noita helekutin huonosti hoidettuja peltoja ja huonoja satoja, nuot ylpistyy ihan suotta!
-
Oliskohan syytä käydä seuraavaksi vaikka Puolassa tilalla jossa tehdään hevosella työt niin omakin tilanpito tuntuu jälleen niin tehokkaalta.
-
No joo. Minusta koneiden käyttöaste herätti vähän ihmetystä. Esimerkiksi uusia puimureita oli useita, tunteja jopa alle 200 vuoteen. Ei liity tuohon koneasemaan, mutta vierailu muutamilla maitotiloilla avasi taas silmiä, että osataan sitä sentään jotain suomessakin, ihan kaikkea ei suinkaan tarvi häpeillä.
-
Lapsenkengissä se tuo koneasema homma suomessa on. Puuhastelua ja suuria puheita, isot koneet vähällä käytöllä.
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
Mikä pahinta: Naapurit on kateelisia että tuo hyötyy, joten ostan oman koneen!! Kait toi urakoitsijan käyttäminen on nyt vähitellen nostanut päätään. Edelliset sukupolvet ovat tottuneet että kaikki tehdään itse. :)
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
Mikä pahinta: Naapurit on kateelisia että tuo hyötyy, joten ostan oman koneen!! Kait toi urakoitsijan käyttäminen on nyt vähitellen nostanut päätään. Edelliset sukupolvet ovat tottuneet että kaikki tehdään itse. :)
Se on sitä omavaraista maataloutta.
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
Mikä pahinta: Naapurit on kateelisia että tuo hyötyy, joten ostan oman koneen!! Kait toi urakoitsijan käyttäminen on nyt vähitellen nostanut päätään. Edelliset sukupolvet ovat tottuneet että kaikki tehdään itse. :)
Se on sitä omavaraista maataloutta.
Kävimme myös toisella tilalla jossa oli kaikki traktorit MF-merkkisiä. Hän kertoi viljelevänsä 400 ha alaa ja käyttävänsä paljonkin urakoitsijoiden palveluja, koska Massikoilla ei yksinkertaisesti pysty tekemään luotettavasti töitä. Kysyin sitten että miksi hänellä sitten on niin monta (4kpl) Massikkaa , hän vastasi että hänen paras kaverinsa on Massikka-myyjä... ::) ::)
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
Mikä pahinta: Naapurit on kateelisia että tuo hyötyy, joten ostan oman koneen!! Kait toi urakoitsijan käyttäminen on nyt vähitellen nostanut päätään. Edelliset sukupolvet ovat tottuneet että kaikki tehdään itse. :)
on se noinkin. Urakoinnin yleistymistä estää laskutaidon puute molemmin puolin. Osa töistä on rajusti ylihinnoiteltu, mm. pyöräpaalaus. Toisaalta tuntuu, että maksetaan mielummin pankeille ja rahoitusyhtiöille ylihintaa vajaakäytöllä olevista koneista, kun saa ITTE tehdä silloin kun haluaa :D
-
Kuinka nykyään Saksan verotus menee,,täälläkin ennen pinta-alaverotuksen akaan joutui maksamaan uudesta koneesta omaisuusveroa koneen hinnan mukaan,,poistot pyörivät ikäänkuin toisinpäin kun nytkoneitten ikäpoistot alensivat veromäärää.
Tämä nykysysteemi tuntuu suosivan erityisesti konekauppiaita ja -valmistajia,,jollei ihan paskan ole kättään lyönyt esim traktorinostossa niin kyllä sitä työt tulee tehtyä vanhemmallakin kalustolla...
-
Eiku se on köyhän talon merkki jos ei ole omiin koneisiin varaa, bisnes sakkaa varmasti ja pahasti :P
Asian voi myös miettiä toistepäin, minkä hintainen kone on vara ostaa urakointitaksoihin suhteutettuna?
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
Mikä pahinta: Naapurit on kateelisia että tuo hyötyy, joten ostan oman koneen!! Kait toi urakoitsijan käyttäminen on nyt vähitellen nostanut päätään. Edelliset sukupolvet ovat tottuneet että kaikki tehdään itse. :)
on se noinkin. Urakoinnin yleistymistä estää laskutaidon puute molemmin puolin. Osa töistä on rajusti ylihinnoiteltu, mm. pyöräpaalaus. Toisaalta tuntuu, että maksetaan mielummin pankeille ja rahoitusyhtiöille ylihintaa vajaakäytöllä olevista koneista, kun saa ITTE tehdä silloin kun haluaa :D
Joo... 10-15,5 eur täällä, runsaasti muovia muttei silppua tai säilöntäaineita ja 4,5 - 5 metrin karholta
...varmaan arvaattekin minkämerkkisellä traktrilla "kalleimmat" ... ? kaikki kuitenkin kiinteäkammioisten hintoja.
Tossa on vaan semmonen homma, että kaikkein kallein on urakoitsija, joka ei tule ollenkaan kun on so*****. mutta maksaa ne myöhästymisetkin, ja sekin, että kone seisoo.
Mistä siis maksaisi?
Meillä tehtiin tänä vuonna rehuja yht 12 eri traktorilla ;D Suurin ongelma on pätevän sesonkityövoiman hankinta, siksi turvaudun urakointiin, kun tulee (yleensä) mies mukana.
-
Toisaalta tuntuu, että maksetaan mielummin pankeille ja rahoitusyhtiöille ylihintaa vajaakäytöllä olevista koneista, kun saa ITTE tehdä silloin kun haluaa :D
Kuulostaa hyvin järkevältä, mun mielestäni.
-
Joo... 10-15,5 eur täällä, runsaasti muovia muttei silppua tai säilöntäaineita ja 4,5 - 5 metrin karholta
...varmaan arvaattekin minkämerkkisellä traktrilla "kalleimmat" ... ? kaikki kuitenkin kiinteäkammioisten hintoja.
Tossa on vaan semmonen homma, että kaikkein kallein on urakoitsija, joka ei tule ollenkaan kun on so*****. mutta maksaa ne myöhästymisetkin, ja sekin, että kone seisoo.
Mistä siis maksaisi?
Meillä tehtiin tänä vuonna rehuja yht 12 eri traktorilla ;D Suurin ongelma on pätevän sesonkityövoiman hankinta, siksi turvaudun urakointiin, kun tulee (yleensä) mies mukana.
Tuo on niin totta.
Profissa on Britannian urakointihintoja....paalaus+käärintä muoveineen (6krs) 7.25 puntaa polli eli rapiat 9 euroa.
-
Toisaalta tuntuu, että maksetaan mielummin pankeille ja rahoitusyhtiöille ylihintaa vajaakäytöllä olevista koneista, kun saa ITTE tehdä silloin kun haluaa :D
Kuulostaa hyvin järkevältä, mun mielestäni.
toiset maksaa urakoottijalle tuosta että saavat ajella ylihintaasilla konehilla silloon ko ittel mieli tekee :o :o :o
-
Joo... 10-15,5 eur täällä, runsaasti muovia muttei silppua tai säilöntäaineita ja 4,5 - 5 metrin karholta
...varmaan arvaattekin minkämerkkisellä traktrilla "kalleimmat" ... ? kaikki kuitenkin kiinteäkammioisten hintoja.
Tossa on vaan semmonen homma, että kaikkein kallein on urakoitsija, joka ei tule ollenkaan kun on so*****. mutta maksaa ne myöhästymisetkin, ja sekin, että kone seisoo.
Mistä siis maksaisi?
Meillä tehtiin tänä vuonna rehuja yht 12 eri traktorilla ;D Suurin ongelma on pätevän sesonkityövoiman hankinta, siksi turvaudun urakointiin, kun tulee (yleensä) mies mukana.
Tuo on niin totta.
Profissa on Britannian urakointihintoja....paalaus+käärintä muoveineen (6krs) 7.25 puntaa polli eli rapiat 9 euroa.
nuo 10-15,5 ilman alvia ja talon muoveilla
-
nuo 10-15,5 ilman alvia ja talon muoveilla
Tätä mä just tarkoitin ;)
-
nuo 10-15,5 ilman alvia ja talon muoveilla
Tätä mä just tarkoitin ;)
Senköhän takia sieltä tulee aina niin p@askoja koneita käytettynä, että niilä ei oo varaa huoltaa ? ? ;D
-
Senköhän takia sieltä tulee aina niin p@askoja koneita käytettynä, että niilä ei oo varaa huoltaa ? ? ;D
Ne on aika paljon ajettuja ;D
Ei oo osunu vielä yhtään paskaa kohdalle, mut kait sekin joskus tulee....
-
Joo... 10-15,5 eur täällä, runsaasti muovia muttei silppua tai säilöntäaineita ja 4,5 - 5 metrin karholta
...varmaan arvaattekin minkämerkkisellä traktrilla "kalleimmat" ... ? kaikki kuitenkin kiinteäkammioisten hintoja.
Tossa on vaan semmonen homma, että kaikkein kallein on urakoitsija, joka ei tule ollenkaan kun on so*****. mutta maksaa ne myöhästymisetkin, ja sekin, että kone seisoo.
Mistä siis maksaisi?
Meillä tehtiin tänä vuonna rehuja yht 12 eri traktorilla ;D Suurin ongelma on pätevän sesonkityövoiman hankinta, siksi turvaudun urakointiin, kun tulee (yleensä) mies mukana.
Tuo on niin totta.
Profissa on Britannian urakointihintoja....paalaus+käärintä muoveineen (6krs) 7.25 puntaa polli eli rapiat 9 euroa.
nuo 10-15,5 ilman alvia ja talon muoveilla
minä oon paalaillu 10+alv sis muovin
-
teretulemast vaan ;D
-
Paalaus tehty 11-12€/paali +alv, ei muovia. Koneena fusion2.
-
Paalaus tehty 11-12€/paali +alv, ei muovia. Koneena fusion2.
Joo soon toi mäkkäri paras ja nopein, sit ei voita mikään. Eikä auta vaikka ajais Fendtillä.
Ku homma käy niin kustannuksetkin pysyy alhaalla. Miten noilla F- miehillä on aina niin kovat taksat, vaikka vaario on mukamas niin efficient ja kaikkee? :o ;D
-
Suomessa ei taida suurempi koneasematouhuilu onnistua, kun välimatkat ovat pitkiä ja sesongit lyhyitä. :'(
Mikä pahinta: Naapurit on kateelisia että tuo hyötyy, joten ostan oman koneen!! Kait toi urakoitsijan käyttäminen on nyt vähitellen nostanut päätään. Edelliset sukupolvet ovat tottuneet että kaikki tehdään itse. :)
Se on sitä omavaraista maataloutta.
Kävimme myös toisella tilalla jossa oli kaikki traktorit MF-merkkisiä. Hän kertoi viljelevänsä 400 ha alaa ja käyttävänsä paljonkin urakoitsijoiden palveluja, koska Massikoilla ei yksinkertaisesti pysty tekemään luotettavasti töitä. Kysyin sitten että miksi hänellä sitten on niin monta (4kpl) Massikkaa , hän vastasi että hänen paras kaverinsa on Massikka-myyjä... ::) ::)
Ja vanha SS upseeri punasteli selän takana ;D
-
Kyylhää se vaan niin on, että monille tiloille urakoitsijan tai tilojen välinen yhteistyö on mahdoton ajatus. Sen huomaa tälläkin palstalla.
Esim. ostetaan oma lannoitteenlevitin ja sitä käytetään keväisin 15ha levityksiin. Tusataan päivä koneen kiinnityksen ja säätöjen kanssa, toinen päivä levitystä ja pesu päälle. Ja mielellään ihan kahteen mieheen, nuori + vanha isäntä. Ja vielä naapurin ukko neuvomassa.
Vaikka miten kiertokokeet tehtiin ja kalibroitiin, ensimmäinen säkki riitti hehtaarille ja leveyden piti olla 15, olikin vaan 10.
Jos hyvin käy niin sama toistuu kesällä, eli hankinta ei ainakaan ole turha, tulihan levitettävää 30ha vuoteen.
-
se joka teki tänä kesänä omilla koneilla rehut sai jotenin syötäviä rehuja.se joka teki urakoitsijalla rehut sai mitä sai kun urakoitsijalla rupes aikataulu pettää sateiden takia.viimeset tilat varmaan jo sano urakkamiehelle että tuli tehtyä kahdet rehut ensimmäiset ja viimeset rehut sillä tilalla
-
12 €/paali käärittynä pellon laidassa, sisältää verkon. Tohon vielä muovi ja säilöntäaine päälle. Mieluummin ajaisin 100€/tunti paalaus ja 50€/tunti käärintä (sisältää siirron), mutta kun kukaan ei ole halunnut tohon lähteä, ilmeisesti laskutaidossa on edelleen puutteita aika monella. Ne joilta lähtee satoa ja joilla pellot kunnossa hyötyisivät tuosta.
Voisin taksaa tiputtaakin, jos olisi enemmän paalattavaa vuoteen. Paalainketjussa rahaa kiinni 15 k€ ;D.
-
Kyylhää se vaan niin on, että monille tiloille urakoitsijan tai tilojen välinen yhteistyö on mahdoton ajatus. Sen huomaa tälläkin palstalla.
Esim. ostetaan oma lannoitteenlevitin ja sitä käytetään keväisin 15ha levityksiin. Tusataan päivä koneen kiinnityksen ja säätöjen kanssa, toinen päivä levitystä ja pesu päälle. Ja mielellään ihan kahteen mieheen, nuori + vanha isäntä. Ja vielä naapurin ukko neuvomassa.
Vaikka miten kiertokokeet tehtiin ja kalibroitiin, ensimmäinen säkki riitti hehtaarille ja leveyden piti olla 15, olikin vaan 10.
Jos hyvin käy niin sama toistuu kesällä, eli hankinta ei ainakaan ole turha, tulihan levitettävää 30ha vuoteen.
Hyvin kirjoitettu! +
Suomen koneurakoitsijoilla ei ole kapasiteettia, kuten tossa aloituksen paikassa. Tarpeeksi kuskeja ja koneita, niin aina joku ehtii tulemaan. Isäntä sanoi että jos toisen kerran myyt ei-oota, niin sama asiakas ei soita enää koskaan! :)
-
Kyylhää se vaan niin on, että monille tiloille urakoitsijan tai tilojen välinen yhteistyö on mahdoton ajatus. Sen huomaa tälläkin palstalla.
Esim. ostetaan oma lannoitteenlevitin ja sitä käytetään keväisin 15ha levityksiin. Tusataan päivä koneen kiinnityksen ja säätöjen kanssa, toinen päivä levitystä ja pesu päälle. Ja mielellään ihan kahteen mieheen, nuori + vanha isäntä. Ja vielä naapurin ukko neuvomassa.
Vaikka miten kiertokokeet tehtiin ja kalibroitiin, ensimmäinen säkki riitti hehtaarille ja leveyden piti olla 15, olikin vaan 10.
Jos hyvin käy niin sama toistuu kesällä, eli hankinta ei ainakaan ole turha, tulihan levitettävää 30ha vuoteen.
No voip se olla niinkin et ei ole niitä samoja koneita tarvitsevia naapureita tahi urakoitsijoita ole lähimaillakaan. Tai kaikilla muilla on jo koneet ostettu etteivät tarvi koneitaan päivittää ja sit jos oma Elho hajoo ni pakkohan se on mennä kauppaan ja ostaa oma Rauch. Ei se turhimpia ostoksia varmaankaan ole ollut, olisko 7 vuotta kylvetty ja kone kun uusi vielä menee vielä useia vuosia. Eihän silläkään ajeta ehkä kuin se viikko vuoteen.
Tai voi olla niinkin että ainoot potenttiaaliset yhteistyö tilat on niin erilaisia jos toinen on oikeen vanha ja iso tila ja toinen heidän mielestään nuori pieni mökki (vaikka tarve tietyillä koneilla voi olla hyvinkin sama) niin kyllähän ne koneet on hyvinä päivinä siel isolla tilalla ja mökkiläinen tekee sit kun kerkee! Näinkin on käynyt. Ei kaikki isännät vaan ole valmiita yhteistyöhön mikä on sinällään sääli mut ehkä ajat muuttuu täällä pohjolassakin.
-
Kyylhää se vaan niin on, että monille tiloille urakoitsijan tai tilojen välinen yhteistyö on mahdoton ajatus. Sen huomaa tälläkin palstalla.
Esim. ostetaan oma lannoitteenlevitin ja sitä käytetään keväisin 15ha levityksiin.
Tuo kuvaus on juuri niinkuin meiltä. Hehtaaritkin täsmää.
Tusataan päivä koneen kiinnityksen ja säätöjen kanssa, toinen päivä levitystä ja pesu päälle. Ja mielellään ihan kahteen mieheen, nuori + vanha isäntä. Ja vielä naapurin ukko neuvomassa.
Vaikka miten kiertokokeet tehtiin ja kalibroitiin, ensimmäinen säkki riitti hehtaarille ja leveyden piti olla 15, olikin vaan 10.
Jos hyvin käy niin sama toistuu kesällä, eli hankinta ei ainakaan ole turha, tulihan levitettävää 30ha vuoteen.
Nämä virheet johtuu käytännössä isännän omista asenteista. Suurin osa ongelmista voidaan välttää jo lukemalla Amazonen käyttöohjekirjan toisella sivulla oleva huoneentaulu, joka kertoo käyttöohjeen merkityksestä. Teksti on painettu vuonna 1872, mutta se on edelleen täysin ajankohtainen. Tämä sivu pitäisi opettaa sisälukuna jokaisessa Suomen maatalousoppilaitoksessa.
-
Nämä virheet johtuu käytännössä isännän omista asenteista.
Täysin samaa mieltä. Ja kun levitysmäärät lienee saman suuruiset vuodesta toiseen, niin voi yrittää hankkia samat lannoitteet ja joka vuosi kirjata säädöt, lohkokirjanpito tehdään kuitenkin, niin se helpottaa paljon. Suurin haaste nykyaikaisella pintalevittimellä on ajaa oikein, jos ei ole opastinta, eikä itse laitteen säädöt.
Ohjekirjan voi lukea salaa, jos se käy ylpeyden päälle myöntää.
-
Saksan, Tanskan ym. aktiivisten alueiden isot koneasemat on kasvaneet nykymittakaavaan vuosien saatossa, tulitteko reissulla kysyneeksi milloin aloitusviestissä mainittu paikka oli perustettu? Tanskassa käytiin vastaavalla Koneasemalla ja portinpielen perustuskivessä luki 1947... Eli vajaan työntekijän verran vuodessa. Hyvä palvelu lisää kysyntää hiljalleen eikä koneasema-periaatteella toimivista urakoitsijoista(ei siis ole omaa viljelyä tai muuta vastaavaa toimintaa, vaan 100% konepuolen palvelu) kukaan ole hommiaan perustanut kerralla kovin isoon mittakaavaan. Jos en väärin muista niin jossain maito ja me- lehden jutussa oli selvitetty pelkästään urakoinnilla toimeen tulevien yritysten liikevaihdot Suomessa, 100 000 euron ylittäneitä oli jotain 10 kappaletta pari vuotta sitten eli aika alkutaipaleella ollaan... Kysyntää tosin hiljalleen löytyy kun tilakoot kasvaa ja muuten kehittyy. Jos samaisen saksalaisen koneaseman koneissa kiinni olevaa pääomaa kysyy niin ei mahda paikalliset pankin sedät oikein innostua rahoittamaan edes murto-osaa, koneasemat toimialana on vielä suhteellisen tuore käsite Suomessa eikä se tietysti helpota rahoitusten järjestämistä. Kysyntäkin muodostuu hiljalleen ja luottamus pitää ansaita pala palalta, lehdissä tai netissä mainostamalla ei juuri puhelin soi. Ja kun aikataulut pettää niin palautetta kyllä tulee, pahimmillaan menee asiakas. Toiminnan laajentuminen on niin monen tekijän summa, että ei voi sanoa vain että joku on ostanut paljon koneita. Vielä tyhmempää on lisäksi kadehtia sitä. Eiköhän jokainen joka maasta leipänsä repii ja työnsä tekee koneilla tai ilman ole hatunnoston arvoinen, kun katsoo tätä nykyisen yhteiskunnan menoa... Itse kun on koneiden kanssa päätynyt leipänsä tienaamaan niin on lakannut kadehtimasta koneita tai tekijöitä, paremminkin oppinut arvostamaan kun joku haluaa tehdä töitä. Maataloudessa sentään pärjää vielä maalaisjärjellä ja ainakin meidän asiakkaiden kanssa on mukava tehdä töitä.
-
Siinäpä paljon asiaa +++
-
Saksan, Tanskan ym. aktiivisten alueiden isot koneasemat on kasvaneet nykymittakaavaan vuosien saatossa, tulitteko reissulla kysyneeksi milloin aloitusviestissä mainittu paikka oli perustettu? Tanskassa käytiin vastaavalla Koneasemalla ja portinpielen perustuskivessä luki 1947... Eli vajaan työntekijän verran vuodessa. Hyvä palvelu lisää kysyntää hiljalleen eikä koneasema-periaatteella toimivista urakoitsijoista(ei siis ole omaa viljelyä tai muuta vastaavaa toimintaa, vaan 100% konepuolen palvelu) kukaan ole hommiaan perustanut kerralla kovin isoon mittakaavaan. Jos en väärin muista niin jossain maito ja me- lehden jutussa oli selvitetty pelkästään urakoinnilla toimeen tulevien yritysten liikevaihdot Suomessa, 100 000 euron ylittäneitä oli jotain 10 kappaletta pari vuotta sitten eli aika alkutaipaleella ollaan... Kysyntää tosin hiljalleen löytyy kun tilakoot kasvaa ja muuten kehittyy. Jos samaisen saksalaisen koneaseman koneissa kiinni olevaa pääomaa kysyy niin ei mahda paikalliset pankin sedät oikein innostua rahoittamaan edes murto-osaa, koneasemat toimialana on vielä suhteellisen tuore käsite Suomessa eikä se tietysti helpota rahoitusten järjestämistä. Kysyntäkin muodostuu hiljalleen ja luottamus pitää ansaita pala palalta, lehdissä tai netissä mainostamalla ei juuri puhelin soi. Ja kun aikataulut pettää niin palautetta kyllä tulee, pahimmillaan menee asiakas. Toiminnan laajentuminen on niin monen tekijän summa, että ei voi sanoa vain että joku on ostanut paljon koneita. Vielä tyhmempää on lisäksi kadehtia sitä. Eiköhän jokainen joka maasta leipänsä repii ja työnsä tekee koneilla tai ilman ole hatunnoston arvoinen, kun katsoo tätä nykyisen yhteiskunnan menoa... Itse kun on koneiden kanssa päätynyt leipänsä tienaamaan niin on lakannut kadehtimasta koneita tai tekijöitä, paremminkin oppinut arvostamaan kun joku haluaa tehdä töitä. Maataloudessa sentään pärjää vielä maalaisjärjellä ja ainakin meidän asiakkaiden kanssa on mukava tehdä töitä.
Kyllä. Juurikin näin.
Nämä lehdissä ja kovalla volyymillä mainostavat plus yhdessä yössä miljoona ketjujen omistajat tinkivät ylensä mainostamaan parinvuoden päästä tietyissä huutokaupoissa/listoissa
-
Urakoitsijaan ei voi luottaa se on suuri ongelma.Vaikka urakoitsija lupaa tulla ,niin vaikkapa konerikko siinä sitä ollaan taas pahimmillaan vuorokausi pari myöhässä.Tässäpä se suurin ongelma on.Pahin tapaus on se että esim. rehun tekoa on urakoitsijalla itsellä paljon ja sitten pitäs lähtee urakoimaan,tämä yhtälö harvoin toimii.
-
Omakin kone voi hajota. Sitä ei vaan moni voi julkisesti myöntää. Jos on kyseessä hyvin kriittinen työ (esim. rehunkorjuu), pitäisi miettiä varajärjestelmää. Onko toinen urakoitsija mahdollista saada paikalle? Tai ostaa käytetty kone varalle tai jättää entinen kone varakoneeksi. Urakoitsijan ja asiakkaiden kannattaisi pohtia tätä porukalla ja laskea millaisen riskin kukin on valmis ottamaan ja kuinka paljon tästä riskin pienenemisestä olisi valmis extraa maksamaan.
Ei yhden sadekesän perusteella kannata haudata hyviä yhteistyö- tai urakointikuvioita. Lasketaan viiden vuoden liukuva keskiarvo hyödyistä ja haitoista ja katsotaan sen jälkeen kummat voittaa ja tarvittaessa (kaiken aikaa) kehitellään ja parannellaan harkitusti systeemejä.
Nimim. itselläkin kastui 5 ha heinät urakoitsijan konerikon takia. Vituttihan se, mutta paalit syötettiin nyt sulana aikana. Tappiota tuli, mutta monena muuna kesänä hommat on onnistunut nappiin.
-
Mitenhän mahtaa nuo aloitustopikin 1200 saksalaista asiakasta ajatella? Kuten aiemmin mainittua, heilläkin on ollut varmaan sen 50 vuotta aikaa harjoitella yhteistyötä niin urakoitsijana kuin asiakkaanakin ;) Meillä täällä Suomessa koko urakoinnin ammattimainen toiminta on vielä niin alkumetreillä yo. tapaukseen nähden niin urakoitsijana kuin asiakkaana olemisen osalta muutamia pioneereja lukuun ottamatta, Suomessa kun ei ole kovin selkeää kulttuuria olemassakaan urakoinnille tai sen käytölle. Jokainen kokeilee tyylillään, niin urakoitsijana kuin asiakkaana olemista, vaihtelevin kokemuksin. Mitä kannattaa tehdä ja kannattaa jättää tekemättä molemmin puolin, tulee vain onnistumisten ja erehdysten kautta, valmista sapluunaa ei helpolla muualta haeta. Harva on hakenut mallia tai edes haluaa hakea sellaisista kulttuureista, joissa urakoinnin käytön historia on jo pitkä kuten esim. tuo Saksan koneasema, säästää aika monta karikkoa helpolla kun käy ja kyselee. Toiminnan periaatteet on samat vaikka kokoluokat onkin osin erilaisia.
Tilojen osalta vierailuja kannattaisi ehdottomasti laajentaa koneasemien asiakkaiden tiloille ja tentata niitä miten on mennyt jne. Moniko ilmoittautuisi mukaan, jos järjestetään asian edistämiseksi Agronet lukijamatka sopivaan kohteeseen "asiakas & urakoitsija" - teeman pohjalle, pari käyntiä koneasemilla ja useampia tilakäyntejä heidän asiakastiloilleen, eri kokoluokista? Voin järjestää jos tarpeeksi kiinnostusta.