Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Dynashift - 28.10.12 - klo:13:50
-
Mitäpä raati sanoo onko 4 siipiset paluuaurat muovisiivillä ja kiekkoleikkureilla liian painavat MF 5450 traktoriin.. Esim Överum DX tai vastaavat kiinteärunkoiset.
-
Onko etukuormaaja paikallaan, entä nokkapainot? Millaisilla maalajeilla auroja vedellään? Onko lohkoilla reippaita ylämäkiä? Missä kunnossa renkaat ovat? En tunne tuota(kaan) Massikan mallia mitenkään hyvin, mutta Konedatan tietojen mukaan vaikuttaisi 3-siipisten paluuaurojen veturilta.
Vetotehon tarpeestahan on joku jeesuksen aikainen laskelma, että 20 hv / 14 '' siipi. Toimii varmaan silloin, kun pitoa on riittävästi. Kyntelin eilen viimeiset juurikasmaat ja 3-siipiset paluuaurat tuntuivat olevan paikoin liikaa JD 6410:n (uutena 105 hv, 429 Nm) perässä. Jos pyörä ei pidä, niin se ei kerta kaikkiaan pidä.
Eli antamiesi tietojen perusteella on vähän vaikea vastata. Yleisesti ottaen isännät laittavat liian pienien veturien eteen isoja auroja. Mun mielestä sataheppasella kannattaa kyntää 3-siipisellä, niin työ sujuu hienosti melkein kaikissa olosuhteissa. Näin siis ainakin Varsinais-Suomen savikoilla, kukkamullat erikseen.
-
Siis traktori on uusi ja nokkapainoja 500kg ja voima piisaa kyllä kun nelisiipisillä Kvernelandin sarka-auroilla menee Pienempi MF 5445 ihan ok.. Mutta aurojen paino lähinnä mietityttää että onko liian painavat ettei mene päisteissä hankalaksi
-
Siis traktori on uusi ja nokkapainoja 500kg ja voima piisaa kyllä kun nelisiipisillä Kvernelandin sarka-auroilla menee Pienempi MF 5445 ihan ok.. Mutta aurojen paino lähinnä mietityttää että onko liian painavat ettei mene päisteissä hankalaksi
No niinpäs näkyy olevankin, piti oikein käydä Keskon sivuilla katsomassa tuo veturi tarkemmin. Taitaa olla aika samanpainoinen kuin tuo minun JD. Olen itse joskus lainannut naapurin 4-siipisiä paluuauroja, ja aika pomppimiseksi se menee päisteissä, vaikka olisi kauhakin paikoillaan. Tuntuu vähän siltä, ettei tee nostolaitteille hyvää pidemmän päälle, joten siksi itse olen tyytynyt 3-siipisiin. Mutta käy kokeilemassa jonkun naapurin auroja tai pyydä liikkeestä vaihtoaurat koeajoon, niin olet paljon viisaampi asiassa.
-
Mutta aurojen paino lähinnä mietityttää että onko liian painavat ettei mene päisteissä hankalaksi
Ikävän painavat nelisiipiset kääntöaurat ovat. Mutta hankaluudet tulevat mielestäni ennemmin tiellä ja reunaa kyntäessä kuin päisteissä. Päisteissä pärjää aina ottamalla käännöksen rauhallisesti ja varovasti. Kunhan vaan aurat nousevat tarpeeksi ylös. Tieajo on aika ikävää kun tietää ettei etupyörillä paljoa pysty ohjaamaan tai kun penkka pellolla alkaa pettää ja pitäisi kääntää kynnökselle mutta jos aurat nostaa ilmaan niin varmasti ojan puoleinen pöyrä vajoaa...
-
Liian raskaat jos vielä rapamaita ym muita kytömaita.
Kolmesiipisen ILMASTOIDUN työsaavutus on sama kuin nelisiipisen sarkaauran.
-
Liian raskaat jos vielä rapamaita ym muita kytömaita.
Kolmesiipisen työsaavutus on sama kuin nelisiipisen sarkaauran.
Ei lähellekään, kun lasketaan vakojen tasaukset ja päisteajo mukaan.
Kannattaa SAS tutustua maan perusrakenteeseen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Podsoli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Podsoli) Pohjamaan rakenne on valmiiksi tiivis, siitä johtuu salaojittamisen laaja tarve.
-
Ittellä on ollu vähä haaveissa ostaa toisen traktorin perään 3-siipiset paluuaurat, kun niitä saa nykyään sopuhintaan. Niillä voisi käydä ajamassa kaikki hankalat pikkulohkot. 4 siipisillä sarka-auroilla sitten ne melkein suorakulmaiset lohkot.
Ja mikseipä niinkin voisi tehdä, että tekee hankalan muotoiset lopetukset vaan paluuauroilla. Meillä kaukaisin lohko on 3 km päässä, joten voisi vaikka kahvitauolla käydä koneen vaihtamassa.
-
Liian raskaat jos vielä rapamaita ym muita kytömaita.
Kolmesiipisen ILMASTOIDUN työsaavutus on sama kuin nelisiipisen sarkaauran.
Ei lähellekään, kun lasketaan vakojen tasaukset ja päisteajo mukaan.
Kannattaa SAS tutustua maan perusrakenteeseen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Podsoli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Podsoli) Pohjamaan rakenne on valmiiksi tiivis, siitä johtuu salaojittamisen laaja tarve.
-
ILMASTOIDUN
kyllä mä sen tiesin ja siihen vastasin. Aloitus/lopetusvakojen tasailu ja päisteajo kun huomioidaan, niin kolmesiipinen paluuaura päihittää kevyesti neljäsiipisen sarka-auran.
-
mikä olisi hyvä ja huollettava merkki savon kiveksiselle maille? paluuauroja jo hieman alkanut aatella jos sittenkii alkaisi näitä maita kyntään kun on noita rinteitä ja lautaskoneilla ei tule kuin sutta ja sekundaa! htmr kaipaa näköjään kyntöä ainakin kerran 10 vuotessa!
-
Perälevy on ainoa työkone jonka järjellä voi selittää miksi 3-pisteeseen on pakko saada kytkeä joku laite. Hinattavat ne olla pitää on sitte kyseessä mikä tahansa työkone. 8)
-
Siis traktori on uusi ja nokkapainoja 500kg ja voima piisaa kyllä kun nelisiipisillä Kvernelandin sarka-auroilla menee Pienempi MF 5445 ihan ok.. Mutta aurojen paino lähinnä mietityttää että onko liian painavat ettei mene päisteissä hankalaksi
No niinpäs näkyy olevankin, piti oikein käydä Keskon sivuilla katsomassa tuo veturi tarkemmin. Taitaa olla aika samanpainoinen kuin tuo minun JD. Olen itse joskus lainannut naapurin 4-siipisiä paluuauroja, ja aika pomppimiseksi se menee päisteissä, vaikka olisi kauhakin paikoillaan. Tuntuu vähän siltä, ettei tee nostolaitteille hyvää pidemmän päälle,
:o 4 siipisille kääntöauroille just passeli veturi, 6410 JD. Omissa auroissa toki muovisiivet ja puukkoleikkurit, lisänä sitten esiaurat. Ei kyllä tunnu yhtään liian pieneltä veturilta normioloissa, varsinkaan päisteissä. Renkaat sen verran kulahtaneet kun mittarissa vajaa 9000h, että vaihdoin suosiolla isomman veturin liukkaalla rapakolla. Isommalla veturilla tuntuu homma turhauttavalta, kun kone ja veturi ei ole oikeen sopusuhtainen pari, 5 siipiset olisi oikea työkone.
Kevääksi voi olla hankinnassa toiset aurat, ja ne taitaa olla viisteräiset (loppuunajetut jostakin ulkomailta ;D). Neliteräiset jää nelipyttyisille traktoreille sopivaksi pariksi, kahdet aurat fiksumpi valinta kuin yhdet uudehkot viisteräiset.
-
Ittellä on ollu vähä haaveissa ostaa toisen traktorin perään 3-siipiset paluuaurat, kun niitä saa nykyään sopuhintaan. Niillä voisi käydä ajamassa kaikki hankalat pikkulohkot. 4 siipisillä sarka-auroilla sitten ne melkein suorakulmaiset lohkot.
3-siipisten paluuaurojen markkinat mun mielestä varsin rajalliset, jos nyt ei mitään vanhoja raakkeja ota ristikseen. Yhdet 2000 luvun Kvernet näin vaihtokonelistoilla tänä syksynä, nekin katos aika äkkiä. Nelisiipisiä kyllä olis markkinat väärällään. Tarkoitus oli tälle syksylle päivittää kolmesiipisiä sarka-auroja isompiin, vaan ajatuksen asteelle jäi. Näkyy noillakin ehtivän, vaikka kyntöala on nykyään kolminkertainen noiden aurojen ostoajankohtaan verrattuna. 8)
-
3-siipisillä paluuauroilla kyntö melkoista puuhastelua ja ajan tappamista,työsaavutus lapsellinen jos vertaa vaikka 4 siipiseen sarka-auraan 8)
-
mutta aikuisten oikeesti; paljonko menee teillä noiden peltojen kyntämiseen todellista aikaa? verrattuna nyt niihin neli/kolmisiipisiin ! onko ajan säästö todella sen löpön arvoista jota kuluu enemmän ?
-
1,7 tuntia/ha 4x14" sarkavältillä kaikenlaisia lohkoja, tunnit katottu kyntöjen alussa ja lopussa raktorin mittarista.
-
Nurmea viljelevät karjatilat "vaatii" paluuaurat, ei tule vesivakoja, mitkä vaatisivat ylimääräisiä tasauksia keväisin. Olin jo melkein vaihtamassa 4-siipiset paluuaurat 5-siipisiin, mutta en sitten kumminkaan. 4x20 tuumaa on kumminkin jo aika tehokasta kyntöä.
-
mutta aikuisten oikeesti; paljonko menee teillä noiden peltojen kyntämiseen todellista aikaa? verrattuna nyt niihin neli/kolmisiipisiin ! onko ajan säästö todella sen löpön arvoista jota kuluu enemmän ?
Tottakai sitä löpöä tunnissa kuluu enemmän, mutta niin kääntyy maatakin. Näissä pitäisi aina laskea litraa/ha kulutus, eikä mitään tuntikulutuksia.
Ittellä ainakin polttoaineen kulutus on pienentyny per hehtaari, kun päivitin kylvinkoneen 2,5 -> 3m ja äkeen 3,6 -> 5m. Vetokone on sama. Lisäksi aikaa säästyy ja mukavempi tehdä.
-
Mitäpä raati sanoo onko 4 siipiset paluuaurat muovisiivillä ja kiekkoleikkureilla liian painavat MF 5450 traktoriin.. Esim Överum DX tai vastaavat kiinteärunkoiset.
Muovisiivet keventävät auroja mukavasti. Varsinkin silloin kun maalajina on herkästi siipiin tarttuva aines, jota muoviin ei juurikaan jää kiinni painoksi.
-
Mitäpä raati sanoo onko 4 siipiset paluuaurat muovisiivillä ja kiekkoleikkureilla liian painavat MF 5450 traktoriin.. Esim Överum DX tai vastaavat kiinteärunkoiset.
Muovisiivet keventävät auroja mukavasti. Varsinkin silloin kun maalajina on herkästi siipiin tarttuva aines, jota muoviin ei juurikaan jää kiinni painoksi.
Sitten kovemmilla mailla muovisiivet keventyvät vielä lisää kun tipahtavat peltoon ;D
-
Mitäpä raati sanoo onko 4 siipiset paluuaurat muovisiivillä ja kiekkoleikkureilla liian painavat MF 5450 traktoriin.. Esim Överum DX tai vastaavat kiinteärunkoiset.
Muovisiivet keventävät auroja mukavasti. Varsinkin silloin kun maalajina on herkästi siipiin tarttuva aines, jota muoviin ei juurikaan jää kiinni painoksi.
Sitten kovemmilla mailla muovisiivet keventyvät vielä lisää kun tipahtavat peltoon ;D
Muovisiivet ovat yllättävän lujia ja kulutuskestäviä.
-
Mitäpä raati sanoo onko 4 siipiset paluuaurat muovisiivillä ja kiekkoleikkureilla liian painavat MF 5450 traktoriin.. Esim Överum DX tai vastaavat kiinteärunkoiset.
Muovisiivet keventävät auroja mukavasti. Varsinkin silloin kun maalajina on herkästi siipiin tarttuva aines, jota muoviin ei juurikaan jää kiinni painoksi.
Sitten kovemmilla mailla muovisiivet keventyvät vielä lisää kun tipahtavat peltoon ;D
Muovisiivet ovat yllättävän lujia ja kulutuskestäviä.
Lainaus landeböönaksen polttarikansiosta:
(http://forums.corvetteforum.com/attachments/c6-corvette-general-discussion/47691066d1329616875-so-the-wife-is-out-man_with_sheep.jpg)
Muovisiivet ei sovellu savelle. Ei ne aurat mene maahan eikä ne kestä saven vääntöä. Tälläsenä kusennahkeena vuotena ne toki toimii mut jos pökkää se kuiva syksy ni ei toimi.
-
Kyllä muovisiipi aika paljon sietää kovaakin, ja jos on loimaansavea kuivana kynnettävä niin ei aivan mahdoton homma vaihtaa välillä raudat tilalle.
No, nelisiipinen kääntö nyt tietysti pientä pultinvääntöä...
Aika hyvä olisi 4x14'' muovilla, puukoilla ja kuorimilla, kiekolla kyllä paljon tasaisempi viilu savella.
-
Nurmea viljelevät karjatilat "vaatii" paluuaurat, ei tule vesivakoja, mitkä vaatisivat ylimääräisiä tasauksia keväisin. Olin jo melkein vaihtamassa 4-siipiset paluuaurat 5-siipisiin, mutta en sitten kumminkaan. 4x20 tuumaa on kumminkin jo aika tehokasta kyntöä.
Nurmea viljelevillä on myös sitä kyntämistä aika paljon viljatilaa vähemmän. Järjettömän kalliitta kyntlhehtaareja tulee ostamalla yli 15k€ fältti muutamalle kymmenelle hehtaarille.
3-siipisillä sarka-auroilla mennään, jos oikeen kiire on niin toiset laitetaan toisen traktorin perään 8) Käännettävää ei tosiaan ole kuin 1/4 alasta eli ~20Ha. Keväällä paskan piilottaminen tuottaa vaan ongelmia kun ei oo traktoria joka koneen eteen.
-
Kymmenen vuotta on kokemusta muovisiivistä ja maalajeja on just kaikenlaisia. Siihen aikaan sopii kaikkea keliä. Muovit toimivat on sitten kuivaa tai kosteata. Eihän tosikuivalla kelillä teräksetkään kestä. Jos aurat eivät kulje normaalikelillä saven läpi, niin silloin on viljelyhistoriassa vikaa.
-
1,7 tuntia/ha 4x14" sarkavältillä kaikenlaisia lohkoja, tunnit katottu kyntöjen alussa ja lopussa raktorin mittarista.
helppohan sitä turpeita on pöllytellä, tuo vaatii liki 15km/h vauhtia. turha kuvitellakaan raskaammilla mailla.
-
Ei liiku edes yksisiipisetkään aurat kunnolla vaikka olis kuinka prentti laitettu eteen...
http://www.youtube.com/watch?v=-wi5Kud9hV4&feature=related
-
1,7 tuntia/ha 4x14" sarkavältillä kaikenlaisia lohkoja, tunnit katottu kyntöjen alussa ja lopussa raktorin mittarista.
helppohan sitä turpeita on pöllytellä, tuo vaatii liki 15km/h vauhtia. turha kuvitellakaan raskaammilla mailla.
Itte kyllä laskeskelin, että on aika realistinen työsaavutus. Noilla auroilla vaatii 7 km/h keskinopeuden, että saa kynnettyä hehtaarin tunnissa. Jos on mennyt 1,7 tuntia/ha, keskinopeus on 4,1 km/h.
Itte oon pitäny kyntövauhtina sellaista 8 km/h, vaikka kone kyllä vetäis 10 km/h, jos ottaa kaiken irti. Se vain on jo sellainen vauhti, ettei oo enää kivaa ajaa kiveen.
-
1,7 tuntia/ha 4x14" sarkavältillä kaikenlaisia lohkoja, tunnit katottu kyntöjen alussa ja lopussa raktorin mittarista.
helppohan sitä turpeita on pöllytellä, tuo vaatii liki 15km/h vauhtia. turha kuvitellakaan raskaammilla mailla.
Itte kyllä laskeskelin, että on aika realistinen työsaavutus. Noilla auroilla vaatii 7 km/h keskinopeuden, että saa kynnettyä hehtaarin tunnissa. Jos on mennyt 1,7 tuntia/ha, keskinopeus on 4,1 km/h.
Itte oon pitäny kyntövauhtina sellaista 8 km/h, vaikka kone kyllä vetäis 10 km/h, jos ottaa kaiken irti. Se vain on jo sellainen vauhti, ettei oo enää kivaa ajaa kiveen.
joo, täytyy jatkossa lukea tarkemmin. olin näkevinäni 1,7ha/tunti. kyllähän tuo on ihan linjassa.
-
1,7 tuntia/ha 4x14" sarkavältillä kaikenlaisia lohkoja, tunnit katottu kyntöjen alussa ja lopussa raktorin mittarista.
helppohan sitä turpeita on pöllytellä, tuo vaatii liki 15km/h vauhtia. turha kuvitellakaan raskaammilla mailla.
Itte kyllä laskeskelin, että on aika realistinen työsaavutus. Noilla auroilla vaatii 7 km/h keskinopeuden, että saa kynnettyä hehtaarin tunnissa. Jos on mennyt 1,7 tuntia/ha, keskinopeus on 4,1 km/h.
Itte oon pitäny kyntövauhtina sellaista 8 km/h, vaikka kone kyllä vetäis 10 km/h, jos ottaa kaiken irti. Se vain on jo sellainen vauhti, ettei oo enää kivaa ajaa kiveen.
joo, täytyy jatkossa lukea tarkemmin. olin näkevinäni 1,7ha/tunti. kyllähän tuo on ihan linjassa.
7ha päivässä saa 3x14" auroilla valmista... Eli melkein 1ha/tunnissa ;) Viljakärryjäkin ehtisin samana päivänä viemään pellolle ja pois ;D
-
Nelisiipisillä 20" kverneillä isommalla palalla menee se 1.7ha tunnissa. Nopeutta vajaa 10.
-
Lohkokoko ja muoto vaikuttanee kuitenkin eniten näissä työsaavutuksissa. 18" säädössä 5 siipisillä paluuauroilla työsaavutukset vaihdellut noin 0,5-1,9ha/h sisältäen päisteiden kynnöt. Keskiarvo lienee siinä reilu hehtaari/tunti.
Lisäystä: auroina Agrolux MRWT 5875, joita vetää JD 6620prem. (n.800kg keulapainoja) tai Fendt 818vario (quicke 75 + kauha).
-
JD 6410:n (105 hp) perässä nelosen paluut ovat olleet ihan sopivat. Siivet terästä, kolmessa parissa kiekkoleikkurit ja yhdessä veitset.
Ne kolmesiipiset paluuaurat voivat muuttua vääräksi rahaksi yllättävän piankin.
-
Ei liiku edes yksisiipisetkään aurat kunnolla vaikka olis kuinka prentti laitettu eteen...
http://www.youtube.com/watch?v=-wi5Kud9hV4&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=2L2o_qJFe3U&feature=related
Ei tuo verkukaan oikein taida jaksaa... ;D
-
3-siipisillä paluuauroilla kyntö melkoista puuhastelua ja ajan tappamista,työsaavutus lapsellinen jos vertaa vaikka 4 siipiseen sarka-auraan 8)
Jess. Minä tein juuri yllämainitun ratkaisun. On tuo kolmesiipinen melkoinen kihnutin. 0,5ha/h on jo tosi hyvä saavutus. Useinmiten tuntuu siltä, että 0,33ha/h on lähempänä todellisuutta.
Silti näillä kokemuksilla ei tulisi mieleenikään alkaa enää leikkiä 4 siipisillä sarka-auroilla. Kynnön vaivattomuus on aivan toista luokkaa, kun ei tarvitse miettiä aloituksia ja lopetuksia. Ärsyttäviä vesivakoja ei enää synny ja tärkeä pointti on myös se, että päisteet säilyvät paljon paremmassa kunnossa.
3 siipinen paluuaura on aika painava vältti, mutta 120hv koneen takana just passeli. Sen mitä olen ihmisten kyntöä katsellut, niin 4 siipisten välttien edessä näyttää olevan yllättävän isoja vetureita. Eli vaikka täällä näkyy suositeltavan melko pieniä traktoreita, niin käytännössä isoa tammaa sinne eteen ollaan tuuppaamassa heti kun mahdollista. Mitä tämäkin sitten kertonee :)
-
Ärsyttäviä vesivakoja ei enää synny ja tärkeä pointti on myös se, että päisteet säilyvät paljon paremmassa kunnossa.
Peruste on tietenkin se, että ajetaan vähemmän yhdestä paikasta. Silti, tässä on nyt viiden vuoden aikana ollut kylvössä paluuauroilla tallattuja päisteitä, niihin ei ole saanut kevyellä takavetoisella juuri multaa aikaiseksi, ja kevätvilja on jäänyt 20 cm korkeaksi .
Nyt noin 4 ruisvuoden jälkeen menee sarka-aura jo maahan, ja alkaa hiukan pehmetä tuo päätykin. Vaikka siinä rullaillaankin sarka-auralla paikoitellen kymmeniä kertoja (eli kierroksia). On nelisiipisellä paluuauralla ja siihen tarvittavalla vetokoneella yli tuplat akselipainot siltikin.
Mut mentiinhän aikanaan juurikasmaallakin jos sata kierrosta tai enempi - ja täys kuorma päällä. Siinä ei paljon välttikoneen ajelut enää paina.
Myönnän, että lopetusvaot ovat monelle se kynnyskysymys. Varsinkin jos niitä keväisin alkaa lanailla semmoiseksi 3 m leveäksi loivaksi kaivannoksi kuivaa multaa täynnään. Jää kolmen metrin itämätön laisto siihen. Ja jos ne vaot tekee muuhun kyntösyvyyteen nähden tuplasyvyiseksi. (tahtoo helposti mennä syvään jos matalaviilu epäonnistui)
-SS-
-
Nyt on ollut niin märkää, että en ole päisteissä heittänyt käännöstä vaan olen peruuttanut takaisin keskemmälle peltoa ja tehnyt siellä käännöksen. Näin ei ole tullut päisteisiin juurikaan jälkiä. Helpotti huomattavasti päisteiden kyntöä.
Ihan muistutuksena. Pidän kyntöä edelleen melko haitallisena asiana savimaiden viljelyssä. Kultivoidaan aina kun mahdollista. Mutta tietyissä tilanteissa, kuten syysviljan kanssa pelatessa, kyntö on kyllä välttämätön.
Olen miettinyt sellaista teoriaa, että kun puhutaan aina kasvinvuorotuksen tärkeydestä, niin ehkä pitäisi korostaa myös maan muokkauksen menetelmien vaihtoa. Eli välillä kultivoidaan ja välillä kynnetään. Ei pääse muodostumaan haitallisia anturoita ja rikkakasvien, kuten juolavehnän torjunta helpottuu.
-
3-siipisillä paluuauroilla kyntö melkoista puuhastelua ja ajan tappamista,työsaavutus lapsellinen jos vertaa vaikka 4 siipiseen sarka-auraan 8)
Silti näillä kokemuksilla ei tulisi mieleenikään alkaa enää leikkiä 4 siipisillä sarka-auroilla. Kynnön vaivattomuus on aivan toista luokkaa, kun ei tarvitse miettiä aloituksia ja lopetuksia. Ärsyttäviä vesivakoja ei enää synny ja tärkeä pointti on myös se, että päisteet säilyvät paljon paremmassa kunnossa.
Kyllä se näin on, aika suuri kynnys olisi palata sarka-auroihin.
-
6320SE peuralla vedettiin 4-siip. ES-80 kvernejä. Aurat muovisiivillä+veitsileikkureilla. 500kg nokkapainoilla varustettuna hyvissä olosuhteissa ihan tasapainoinen pari. Huonoissa olosuhteissa olis saanu olla joku 200kg lisääpainoa nokalla. N141 täydellä painosatsilla samojen aurojen edes huomattavasti tukevampi veturi.
-
135 heppanen massikka ja ES 5 Kverneland variomaatit rautasiivin ja veittileikkurein.
Viimäsessä parissa kiekkolekkurit. Kuorimet.
Passeli yhdistelmä.
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Paluu? Sarka?
-
paluu
-
kääntö
-
Meno-paluu
-
pano-meluu
-
Meno-paluu
http://www.erestakaasi.fi/ ;D
-
http://www.youtube.com/watch?v=FjPUOyEMrqk&feature=related
Siinä on jo aika litussa takakummi. Eikä ole kiepautuskaan enää itsestäänselvyys.
-SS-
-
http://www.youtube.com/watch?v=FjPUOyEMrqk&feature=related
Siinä on jo aika litussa takakummi. Eikä ole kiepautuskaan enää itsestäänselvyys.
-SS-
Hollannissa helppo homma tuo ympärikiepautus, kun joka päisteessä on suuri kanava, saapi tukipyörän kanavassa uittaa.....
Tuo oli varmastikin sitten nimeltään Meno-aura, kuluja on koneista riittävästi, ja myös päisteissä on pelkästään viljelyn menopuoli maksimoitu. Minkälaiset ovat Tulo-aurat?? Onko ne sitten nuo edelliset, kun myy pois ja perävalot lakkaa näkymästä?
-
http://www.youtube.com/watch?v=FjPUOyEMrqk&feature=related
Siinä on jo aika litussa takakummi. Eikä ole kiepautuskaan enää itsestäänselvyys.
-SS-
Saahan sitä elvistellä ::) Tuota yhdistelmää kätevämpi olisi todennäköisesti etuaura+etuauran koon verran pienempi taka-aura. Etuaurat taitavat olla vielä harvinaisia, kun yhtään semmoista ei ole vielä ilmoittautunut.
-
aivan älyttömät tuollaiset nostolaitteessa.. :(
Omat kääntöaurat on 5 siipiset Kvernen puolihinattvat variot ja 14 tuuman 3 siipiset nostolaite (wanhat).. Muovisiivin ja -kuorimin molemmat.. hyvin menee 3 siipiset 80hv Jondella...
ja monesti on naapuri kyntämässä noilla pienemmillä joten 5x(16-)17"+3x14" on työleveys =n. 3,2m, ajonopeus 7-9 km/h ..
Pikkuauroilla on niin paljon kätevämpi kyntää päisteet ja kiilat...
-
http://www.youtube.com/watch?v=V5DXO91wn68&feature=fvwrel
Tuossa olis maavaraa tämän syksyn kynnöille. ;D
-
Yleisesti ottaen isännät laittavat liian pienien veturien eteen isoja auroja.
Savikoista en tiedä kun ittellä pääasias vain peltomaita mutta mun mielestä tuo on juurikin toisinpäin. 160 heppasella kun vetää nelisiipisiä niin jopas tuntuu kyntäminen järjettömyydeltä. Nyt on 6-siipiset ja seitsemättä tekee mieli, nuo kiilat on toki hinattaville pirullisia mutta siihenkin oppii konstinsa samalla lailla kuin niihin lopetuksiin ja aloituksiin
Toki jos laitetaan tuommoset 6-siipiset ilmajäähdytteiset nostolaitteisiin niin aika turha höpöttää enää sarka-aurojen päisteen tallaamisesta...
-
http://www.youtube.com/watch?v=V5DXO91wn68&feature=fvwrel
Tuossa olis maavaraa tämän syksyn kynnöille. ;D
Rahamiehen hukkakauramopo..
-
http://www.youtube.com/watch?v=V5DXO91wn68&feature=fvwrel
Tuossa olis maavaraa tämän syksyn kynnöille. ;D
Rahamiehen hukkakauramopo..
Ei ihan näppärältä näyttänyt se päisteessä tahiminen. Mahan alla olis ollu tilaa vaikka kuinka, ja vain hädin tuskin maasta irti nousi hara, takanostolaitteissa saattoi ehkä voima riittää nippa nappa neljälle piikille. Eikös tuon härdellin etupyörät olisi saanut pyörimään vaikka ympäri asti......... ::)
-
http://www.youtube.com/watch?v=FjPUOyEMrqk&feature=related
Siinä on jo aika litussa takakummi. Eikä ole kiepautuskaan enää itsestäänselvyys.
Kyllä nyt tuon verran litussa pitää takakumin olla, kun nostolaiteaurojen paino on taka-akselilla. Kiinnostavaa olis tietää, paljonko renkaissa on painetta.
-
http://www.youtube.com/watch?v=FjPUOyEMrqk&feature=related
Siinä on jo aika litussa takakummi. Eikä ole kiepautuskaan enää itsestäänselvyys.
Kyllä nyt tuon verran litussa pitää takakumin olla, kun nostolaiteaurojen paino on taka-akselilla. Kiinnostavaa olis tietää, paljonko renkaissa on painetta.
Tuommoset 6-siipiset EO Kvernet menee hyvin vielä M650 deutsilla kunhan nokassa on etukuormaajassa lumikauha täynnä mursketta ;D
-
Myönnän, että lopetusvaot ovat monelle se kynnyskysymys. Varsinkin jos niitä keväisin alkaa lanailla semmoiseksi 3 m leveäksi loivaksi kaivannoksi kuivaa multaa täynnään. Jää kolmen metrin itämätön laisto siihen.
Miksiköhän niitä ylipäänsä pitäisi lanailla? Jättää vain siihen, yleensä kai kylvökoneella on leveämpi päiste niin kyllä siitä yli pääsee. Ja tietää seuraavana vuonna mistä vetää aloituksen. Kolmen metrin kaivannon sijasta on 30 sentin kaivanto.
-
Sanoisin että kolmisiipisillä paluuauroilla savikolla työsaavutus 0,33 ha/h kuten kylmis totesi. Kyntönopeus jotain 7 kmh.
Märkänä vuotena en tee päisteitä ollenkaan. Eli ajan melkein päähän, käännyn ja kynnän vastaa sen jälkeen peruutus ja uusi vako alkaa. Muuten päiste sotkeentuu eikä enää ole pitoa ja tiivistyykin enemmän. Ei nyt ole niin kaunista mutta eipä juuri tarvitse keväällä tasailla. Sarka-auroja en enää ottaisi käyttöön. Nelisiipiset kääntöaurat vaatii kyllä kutoskoneen, nelikko liian rimpula niiden edessä. Kutoskoneella ei tarvitse etupainoja kolmisiipisillä. Nykyiset kolmisiipiset sain edullisesti vähän käytettynä. Nelisiipisiä ei oikein löytynyt joten näillä mennään toistaiseksi. Nelisiipiset kyllä haaveissa mutta hieman arveluttaa tuo paino juuri päisteiden tiivistymisen takia.
-
Pää hajoo kolmisiipisillä. :o
Tuossa on meininkiä.
http://www.youtube.com/watch?v=t8xlqgzFP-o
;)
-
Sanoisin että kolmisiipisillä paluuauroilla savikolla työsaavutus 0,33 ha/h kuten kylmis totesi. Kyntönopeus jotain 7 kmh.
Märkänä vuotena en tee päisteitä ollenkaan. Eli ajan melkein päähän, käännyn ja kynnän vastaa sen jälkeen peruutus ja uusi vako alkaa. Muuten päiste sotkeentuu eikä enää ole pitoa ja tiivistyykin enemmän. Ei nyt ole niin kaunista mutta eipä juuri tarvitse keväällä tasailla. Sarka-auroja en enää ottaisi käyttöön. Nelisiipiset kääntöaurat vaatii kyllä kutoskoneen, nelikko liian rimpula niiden edessä. Kutoskoneella ei tarvitse etupainoja kolmisiipisillä. Nykyiset kolmisiipiset sain edullisesti vähän käytettynä. Nelisiipisiä ei oikein löytynyt joten näillä mennään toistaiseksi. Nelisiipiset kyllä haaveissa mutta hieman arveluttaa tuo paino juuri päisteiden tiivistymisen takia.
Runkkaatko sä välillä vai miksi sä saat noin vähän aikaiseksi 3-siipisillä??? Melkeimpä 1ha/h pitäisi saada valmista... Ihan turhaa ajan hukkaa jos ajaa hitaammin... 4-siipisetkin kulkeneet liukkaasti tänä syksynä kun viime syksynä teki aikas tiukkaa välillä tuolla 6320 jonnulla... Ja 3-siipiset onkin tänä syksynä olleet vaan tallissa...
-
Sanoisin että kolmisiipisillä paluuauroilla savikolla työsaavutus 0,33 ha/h kuten kylmis totesi. Kyntönopeus jotain 7 kmh.
Märkänä vuotena en tee päisteitä ollenkaan. Eli ajan melkein päähän, käännyn ja kynnän vastaa sen jälkeen peruutus ja uusi vako alkaa. Muuten päiste sotkeentuu eikä enää ole pitoa ja tiivistyykin enemmän. Ei nyt ole niin kaunista mutta eipä juuri tarvitse keväällä tasailla. Sarka-auroja en enää ottaisi käyttöön. Nelisiipiset kääntöaurat vaatii kyllä kutoskoneen, nelikko liian rimpula niiden edessä. Kutoskoneella ei tarvitse etupainoja kolmisiipisillä. Nykyiset kolmisiipiset sain edullisesti vähän käytettynä. Nelisiipisiä ei oikein löytynyt joten näillä mennään toistaiseksi. Nelisiipiset kyllä haaveissa mutta hieman arveluttaa tuo paino juuri päisteiden tiivistymisen takia.
Runkkaatko sä välillä vai miksi sä saat noin vähän aikaiseksi 3-siipisillä??? Melkeimpä 1ha/h pitäisi saada valmista... Ihan turhaa ajan hukkaa jos ajaa hitaammin... 4-siipisetkin kulkeneet liukkaasti tänä syksynä kun viime syksynä teki aikas tiukkaa välillä tuolla 6320 jonnulla... Ja 3-siipiset onkin tänä syksynä olleet vaan tallissa...
Ota huomioon kuka kirjoittaa.... Sarka-auroillakin kyntää nopeemmin. :o
-
Tuntisaavutukseen vaikuttaa lohkojen koko ja muoto aika olennaisesti. Pitää olla iso ja hyvänmuotoinen lohko, että lopetuksineen päisteineen kaikkineen nelisiipisillä mennään yli 1 ha/ tunti. Sillo joskus ennenvanhaan ku meilläkin kynnettiin, ni parhailla paloilla meni tuo hehtaari tunnissa, ja kauheimmilla venkuroilla kiviraunioita ja pylväitä kiertäessä varmaan tuo ½ ha oli lähellä.
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Meinas näemmä mennä hiukan syvälle välillä ;D
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Meinas näemmä mennä hiukan syvälle välillä ;D
:o
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Lisää painoa:
http://www.youtube.com/watch?v=4GIt-QXlCEs&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ&index=51&feature=plcp (http://www.youtube.com/watch?v=4GIt-QXlCEs&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ&index=51&feature=plcp)
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
Ilman tukipyörää on tullut samanlaisilla kverneillä kynnettyä muutaman sataa hehtaaria niin hyvin ne ilman tukipyörääkin menee... No ne aurat on olleet eläkkeellä tämän syksyn...
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
VUokraisännän herrmot, siellä taustalla...
http://www.youtube.com/watch?v=qI5v5s8dHOI&feature=relmfu
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
VUokraisännän herrmot, siellä taustalla...
http://www.youtube.com/watch?v=qI5v5s8dHOI&feature=relmfu
Naapurisopua....
http://www.youtube.com/watch?v=a-WsTkBzFpw&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ&index=6&feature=plcp (http://www.youtube.com/watch?v=a-WsTkBzFpw&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ&index=6&feature=plcp)
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
VUokraisännän herrmot, siellä taustalla...
http://www.youtube.com/watch?v=qI5v5s8dHOI&feature=relmfu
Naapurisopua....
http://www.youtube.com/watch?v=a-WsTkBzFpw&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ&index=6&feature=plcp (http://www.youtube.com/watch?v=a-WsTkBzFpw&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ&index=6&feature=plcp)
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
VUokraisännän herrmot, siellä taustalla...
http://www.youtube.com/watch?v=qI5v5s8dHOI&feature=relmfu
No siinä on TW tehny vuosien saatossa tehtävänsä.....
-
Juonteessa nähdyissä kyntövideoissa on joko huumorilla tehtyä itseironista näyttämistä, tai jos hommat oikeasti menevät tilalla / tiloilla noin, olisi joskus kymmenen päälle jullina tarnu nykyisien nuorienisäntien saada papalta pari kertaa korvilleen, jos alkaisi tuollai reuhtomaan.
-SS-
-
No nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä tulee faktaa 3-teräisillä kääntöauroilla kynnöstä... 3 ensimmäistä ha takana. ;D
Hankin 3-teräiset Agroluxit vm. -95 (terveisiä sinne Mäntsälän kylkeen), joissa oli vielä alkuperäiset kärjet. Eli suht. hyviä on edelleen markkinoilla, jos tuuri on myöten.
Veturina JD6320 etukuormaajaalla. Ei lisäpainoja keulalla. Tasapainoinen yhdistelmä nyt. Tehon puolesta menisi 4-teräiset, mutta sitten pitäisi varmaan napata kauha täyteen soraa.
Päisteet olen näillä pienillä noin 1 ha lohkoilla ajanut käyttämällä kuormaajan paalipihtiä mittana. Kun pihdin etureuna on melkein pellon reunassa, niin aurat ylös. Tasalevyiset päisteet automaattisesti. Siitä parit vekslaukset ja takaisin.
Tuosta työsaavutuksesta en oikein osaa sanoa. Välillä neliteräisillä sarka-auroilla on joutuisaa kyntää peruuttamalla takaisin. Lohkon muodoilla on suuri vaikutus.
Lyhyillä epämääräisenmuotoisilla lohkoilla 4-ter. sarka-aura on nopeampi juuri peruuttelemalla, mutta pitkillä lohkoilla 3-ter. kääntöaura varmaan parempi.
-
Mikähän tässä on tuntisaavutus: http://www.youtube.com/watch?v=r9mh9cUR7Y0&feature=share&list=UUt5eVShAMltyWREENodolrQ
Sillälailla, just noin, hyvä hyvä....
Keskisato viljoilla 3000kg/ha................. ::)
Miss' muuten tukipyörä??????????????
Tukipyörää ei kyllä tuommoset aurat tarvii... Mutta kuski saattais korvien väliin tarvita jotain toimintaa siihen herneeseen ;D
Jaa. No ei sit tarvi ihmetellä jos ei homma etene................
VUokraisännän herrmot, siellä taustalla...
http://www.youtube.com/watch?v=qI5v5s8dHOI&feature=relmfu
No siinä on TW tehny vuosien saatossa tehtävänsä.....
Tuossa pätkässä ainakaan ei ole lainkaan kyntökelit eikä pellolle pitäis mennä minkään värisellä tai -painoisella koneella. Jos kone ei kunnolla liiku aurat ILMASSA niin lienee se syyllinen siellä ratin ja penkin välissä.
-
Sanoisin että kolmisiipisillä paluuauroilla savikolla työsaavutus 0,33 ha/h kuten kylmis totesi. Kyntönopeus jotain 7 kmh.
Märkänä vuotena en tee päisteitä ollenkaan. Eli ajan melkein päähän, käännyn ja kynnän vastaa sen jälkeen peruutus ja uusi vako alkaa. Muuten päiste sotkeentuu eikä enää ole pitoa ja tiivistyykin enemmän. Ei nyt ole niin kaunista mutta eipä juuri tarvitse keväällä tasailla. Sarka-auroja en enää ottaisi käyttöön. Nelisiipiset kääntöaurat vaatii kyllä kutoskoneen, nelikko liian rimpula niiden edessä. Kutoskoneella ei tarvitse etupainoja kolmisiipisillä. Nykyiset kolmisiipiset sain edullisesti vähän käytettynä. Nelisiipisiä ei oikein löytynyt joten näillä mennään toistaiseksi. Nelisiipiset kyllä haaveissa mutta hieman arveluttaa tuo paino juuri päisteiden tiivistymisen takia.
Runkkaatko sä välillä vai miksi sä saat noin vähän aikaiseksi 3-siipisillä??? Melkeimpä 1ha/h pitäisi saada valmista... Ihan turhaa ajan hukkaa jos ajaa hitaammin... 4-siipisetkin kulkeneet liukkaasti tänä syksynä kun viime syksynä teki aikas tiukkaa välillä tuolla 6320 jonnulla... Ja 3-siipiset onkin tänä syksynä olleet vaan tallissa...
Aurat 14" eli teoriassa suoraan ajamalla tunnissa kääntyy n. 0,75 ha. Käytännössä tuo on niin kuin Kylmis kertoi 0,3-0,5 ha/h
-
Sanoisin että kolmisiipisillä paluuauroilla savikolla työsaavutus 0,33 ha/h kuten kylmis totesi. Kyntönopeus jotain 7 kmh.
Märkänä vuotena en tee päisteitä ollenkaan. Eli ajan melkein päähän, käännyn ja kynnän vastaa sen jälkeen peruutus ja uusi vako alkaa. Muuten päiste sotkeentuu eikä enää ole pitoa ja tiivistyykin enemmän. Ei nyt ole niin kaunista mutta eipä juuri tarvitse keväällä tasailla. Sarka-auroja en enää ottaisi käyttöön. Nelisiipiset kääntöaurat vaatii kyllä kutoskoneen, nelikko liian rimpula niiden edessä. Kutoskoneella ei tarvitse etupainoja kolmisiipisillä. Nykyiset kolmisiipiset sain edullisesti vähän käytettynä. Nelisiipisiä ei oikein löytynyt joten näillä mennään toistaiseksi. Nelisiipiset kyllä haaveissa mutta hieman arveluttaa tuo paino juuri päisteiden tiivistymisen takia.
Runkkaatko sä välillä vai miksi sä saat noin vähän aikaiseksi 3-siipisillä??? Melkeimpä 1ha/h pitäisi saada valmista... Ihan turhaa ajan hukkaa jos ajaa hitaammin... 4-siipisetkin kulkeneet liukkaasti tänä syksynä kun viime syksynä teki aikas tiukkaa välillä tuolla 6320 jonnulla... Ja 3-siipiset onkin tänä syksynä olleet vaan tallissa...
Aurat 14" eli teoriassa suoraan ajamalla tunnissa kääntyy n. 0,75 ha. Käytännössä tuo on niin kuin Kylmis kertoi 0,3-0,5 ha/h
Mistä sä tuon 0,75ha/h otit kun en sulle vauhtia kertonut ;D 7ha pelto ja sen kyllä kynsi 8h päisteineen... Suoraa toki paljon mutta vitusti tolppia ja muuta kierrettävää löytyy... Ja loppu kiilaamiseen meni myös turhaa aikaa...
-
No nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä tulee faktaa 3-teräisillä kääntöauroilla kynnöstä... 3 ensimmäistä ha takana. ;D
Hankin 3-teräiset Agroluxit vm. -95 (terveisiä sinne Mäntsälän kylkeen), joissa oli vielä alkuperäiset kärjet. Eli suht. hyviä on edelleen markkinoilla, jos tuuri on myöten.
Veturina JD6320 etukuormaajaalla. Ei lisäpainoja keulalla. Tasapainoinen yhdistelmä nyt. Tehon puolesta menisi 4-teräiset, mutta sitten pitäisi varmaan napata kauha täyteen soraa.
Päisteet olen näillä pienillä noin 1 ha lohkoilla ajanut käyttämällä kuormaajan paalipihtiä mittana. Kun pihdin etureuna on melkein pellon reunassa, niin aurat ylös. Tasalevyiset päisteet automaattisesti. Siitä parit vekslaukset ja takaisin.
Tuosta työsaavutuksesta en oikein osaa sanoa. Välillä neliteräisillä sarka-auroilla on joutuisaa kyntää peruuttamalla takaisin. Lohkon muodoilla on suuri vaikutus.
Lyhyillä epämääräisenmuotoisilla lohkoilla 4-ter. sarka-aura on nopeampi juuri peruuttelemalla, mutta pitkillä lohkoilla 3-ter. kääntöaura varmaan parempi.
Köhöm, kai olet tietoinen, että paluuauroillakin voi peruutella. ;)
-
Aurat 14" eli teoriassa suoraan ajamalla tunnissa kääntyy n. 0,75 ha. Käytännössä tuo on niin kuin Kylmis kertoi 0,3-0,5 ha/h
No... viimeksi keväällä kääntyi 3x16" paluuauroilla hehtaari tunnissa vajaan 6 ha lohkolla, sivu pisimmillään hiukan yli 400 m. Keskeltä leveämpi lohko ja kolme pylvästä / harusta kierrettävänä. Kovasti kauan pitää päistekäännöksissä tumpuloida, jos 14-tuumaisilla työsaavutus jää alle puolen hehtaarin.
-
Köhöm, kai olet tietoinen, että paluuauroillakin voi peruutella. ;)
Oho, en tiennyt... :o ;D
En kuitenkaan näe paluuauroilla peruuttelua mielekkääksi suuressa mitassa toisin kuin sarkaraudoilla.
Käsittääkseni täälläpäin muutamat ovat hankkineet 5-teräisä sarka-auroja juuri tuon ajotaktiikan mukaan.
Aikaa olisi puuhata vaikka 3-teräisillä.
-
Köhöm, kai olet tietoinen, että paluuauroillakin voi peruutella. ;)
En kuitenkaan näe paluuauroilla peruuttelua mielekkääksi suuressa mitassa toisin kuin sarkaraudoilla.
Mato-parka ei oikein tykkää paluuaurat ylhäällä ajelemisesta.
-
Köhöm, kai olet tietoinen, että paluuauroillakin voi peruutella. ;)
En kuitenkaan näe paluuauroilla peruuttelua mielekkääksi suuressa mitassa toisin kuin sarkaraudoilla.
Mato-parka ei oikein tykkää paluuaurat ylhäällä ajelemisesta.
Joku syy on siinä, että maat kovenee. Sen huomaa juuri sarka-auroilla kun yrittää saada multaa aikaiseksi semmoisesta maasta, jossa on käynyt niitä Vammas Majorin painoisia järkäleitä kyntämässä ja taka-akselin päällä keikkuessa. Menee 5 syysviljavuotta tai muutama nurmivuosi, ennen kuin on edes toivoa.
Onko niin, että vaikeissa olosuhteissa kannatellaan sitä paluuauraa vetäessäkin, jolloin osa paluuaurasta, ja melkein koko etupainopuntti ovatkin taka-akselilla ja näin ollen vakopyörä hiertää jopa 3 tonnin painolla. Ajomäärät tihenevät kun on esim. kolmesiipinen paluuaura käytössä, eli kolmessa vuodessa voisi ajatella lähes koko pohjamaan tulevan kunnolla tiukkaan hierretyksi.
-SS-
-
Köhöm, kai olet tietoinen, että paluuauroillakin voi peruutella. ;)
En kuitenkaan näe paluuauroilla peruuttelua mielekkääksi suuressa mitassa toisin kuin sarkaraudoilla.
Mato-parka ei oikein tykkää paluuaurat ylhäällä ajelemisesta.
Mahtaako se matoparka tietää, minkälaiset aurat siellä traktorin perässä on. Rengaspaineen pitää olla pyörä vaossa kyntäen vähintään 0,7 bar ihan riippumatta siitä minkälaiset aurat on perässä.
-
Ainakin kannattaisi miettiä, onko säännönmukainen kyntö järkevä toimenpide. Pitäisi suosia kultivointia, jos maalajien puolesta mahdollista.
-
Sanoisin että kolmisiipisillä paluuauroilla savikolla työsaavutus 0,33 ha/h kuten kylmis totesi. Kyntönopeus jotain 7 kmh.
Märkänä vuotena en tee päisteitä ollenkaan. Eli ajan melkein päähän, käännyn ja kynnän vastaa sen jälkeen peruutus ja uusi vako alkaa. Muuten päiste sotkeentuu eikä enää ole pitoa ja tiivistyykin enemmän. Ei nyt ole niin kaunista mutta eipä juuri tarvitse keväällä tasailla. Sarka-auroja en enää ottaisi käyttöön. Nelisiipiset kääntöaurat vaatii kyllä kutoskoneen, nelikko liian rimpula niiden edessä. Kutoskoneella ei tarvitse etupainoja kolmisiipisillä. Nykyiset kolmisiipiset sain edullisesti vähän käytettynä. Nelisiipisiä ei oikein löytynyt joten näillä mennään toistaiseksi. Nelisiipiset kyllä haaveissa mutta hieman arveluttaa tuo paino juuri päisteiden tiivistymisen takia.
Runkkaatko sä välillä vai miksi sä saat noin vähän aikaiseksi 3-siipisillä??? Melkeimpä 1ha/h pitäisi saada valmista... Ihan turhaa ajan hukkaa jos ajaa hitaammin... 4-siipisetkin kulkeneet liukkaasti tänä syksynä kun viime syksynä teki aikas tiukkaa välillä tuolla 6320 jonnulla... Ja 3-siipiset onkin tänä syksynä olleet vaan tallissa...
Aurat 14" eli teoriassa suoraan ajamalla tunnissa kääntyy n. 0,75 ha. Käytännössä tuo on niin kuin Kylmis kertoi 0,3-0,5 ha/h
Mistä sä tuon 0,75ha/h otit kun en sulle vauhtia kertonut ;D 7ha pelto ja sen kyllä kynsi 8h päisteineen... Suoraa toki paljon mutta vitusti tolppia ja muuta kierrettävää löytyy... Ja loppu kiilaamiseen meni myös turhaa aikaa...
Itsestäni kirjoitin eli vauhtia tuo 7 kmh jäykillä savilla ei mitään pohojanmaan multia. Lisäksi lohkot 2-3 ha pääsääntöisesti. Tuossa yhtä 3,5 ha lohkoa kynnetty puolet ja aikaa mennyt 4 tuntia. No ei tässä mikään kiire. Kyntämättä 5 ha.
-
Tuossa yhtä 3,5 ha lohkoa kynnetty puolet ja aikaa mennyt 4 tuntia. No ei tässä mikään kiire. Kyntämättä 5 ha.
Tää on vissiin jotain ylempää matematiikkaa. Rapiat 40 aaria tunnissa?
-
Tuossa yhtä 3,5 ha lohkoa kynnetty puolet ja aikaa mennyt 4 tuntia. No ei tässä mikään kiire. Kyntämättä 5 ha.
Tää on vissiin jotain ylempää matematiikkaa. Rapiat 40 aaria tunnissa?
Mä alan ymmärtämään nimim. maanviljelijän itkua vapaa-ajan puutteesta. Ei varmasti jää luppoaikaa, jos työtahti on kuin kantakirjademarilla. :P
-
Mä alan ymmärtämään nimim. maanviljelijän itkua vapaa-ajan puutteesta. Ei varmasti jää luppoaikaa, jos työtahti on kuin kantakirjademarilla. :P
Miten niin "kuin"?
;D ;D ;D (http://www.ctgmusic.com/pics/faces/rofl.gif)
-
Mä alan ymmärtämään nimim. maanviljelijän itkua vapaa-ajan puutteesta. Ei varmasti jää luppoaikaa, jos on kantakirjademari, ja työtahti sen mukainen. :P
Miten niin "kuin"?
;D ;D ;D (http://www.ctgmusic.com/pics/faces/rofl.gif)
Sorry, korjasin.
-
Sehän vain osoittaa ahkeruutta kun pienillä koneilla jaksaa puuhastella. Ja koneet saa kyllä vauhdilla rikki jos on varaa korjailla tai ostaa uusia. Minulla ei ole edes hitsausvehkeitä mutta ei ole tarvettakaan. Ja RKP:tä äänestin kunnallisvaaleissa. Kakolaista tai demaria en koskaan mitä nyt Kekkosen aikaan Ahti M Salosta kerran pressanvaaleissa. :-[
-
Tuossa yhtä 3,5 ha lohkoa kynnetty puolet ja aikaa mennyt 4 tuntia. No ei tässä mikään kiire. Kyntämättä 5 ha.
Tää on vissiin jotain ylempää matematiikkaa. Rapiat 40 aaria tunnissa?
Mä alan ymmärtämään nimim. maanviljelijän itkua vapaa-ajan puutteesta. Ei varmasti jää luppoaikaa, jos työtahti on kuin kantakirjademarilla. :P
Nyt täytyy vähän sympatiseerata maanviljelijää. Itsellä nimittäin vähän sama tilanne. Yhtälö traktori / aurat / maalaji kyllä tekee sen että vaikka keskimääräinen lohkokoko on noin 6 hehtaaria ja ei ne mitään huonon muotoisiakaan ole niin silti varaan aikaa kyntöön kun siihen rupean niin kolme tuntia ja hehtaari. Nopeutta ei pysty juurikaan nostamaan kun jos laittaa pykälää isommalle niin kovimmissa paikoissa sammuu kone jos ei saa auraa riittävän nopeasti ylös ja monesti aura ei meinaa nousta ja sammuu joka tapauksessa. Säästää hermoja ja kalustoa kun ajaa pykälää pienemmällä.
Select-o-Speed auttaisi tuossa ongelmassa 8)
-SS-
-
jos laittaa pykälää isommalle niin kovimmissa paikoissa sammuu kone jos ei saa auraa riittävän nopeasti ylös ja monesti aura ei meinaa nousta ja sammuu joka tapauksessa. Säästää hermoja ja kalustoa kun ajaa pykälää pienemmällä.
Select-o-Speed auttaisi tuossa ongelmassa 8)
Eikö kytkimen painaminen riitä estämään sammumisen ja vaihtaa sitten rauhassa sen pienemmän vaihteen?
-
AimoMela puhuu kuin erään tomppeli-agronomipojan isä aikoinaan. Talon suurin traktori oli 602 numeroinen Valametti, sillä kerkis kuulemma vaikka koko kylän tyat tekemään. Kerrän eräänä päivänä oli 602 nummeroisesta lakannut toimimasta yksi vaihde,niin vanha äijä todella kekseliiäänä miehenä kertoi ajaneensa pykälää pienemmällä ::) Sekin peltolohko tuli mullistettua kunnolla sinä keväänä 8)
-
Maanviljelijä ja AimoMela ovat ainoat rehelliset koko porukassa 8)
-
Maanviljelijä ja AimoMela ovat ainoat rehelliset koko porukassa 8)
Keskimääräinen kyntösaavutus tulee joutuisammaksi , kun jättää 10 m päisteet ja jatkaa kaikki tilukset päisteitä kyntämättä. Päisteet ei välttämättä ole yhtä joutuisat käsitellä kuin peruskyntäminen.
Esim. 10 ha:n neliön lohkokoolla jää pinta-alaakin mittausten ulkopuolelle 6.5% .
-SS-
-
Tänä vuonna kokeilin muutamalle lohkolle jättää kyntämättömät "päisteet" koko pellon ympäri. Ajo-opastimen avulla saa aika helposti oikean levyisetkin, jos sellainen on. Lopetuksessa saakin sitten kiertää vain peltoa ympäri ja tulee nopeasti valmista, kun ei tarvitse peruutella. Tämä siis sarka-auroilla.
Osalla lohkoista jätin taas reilut päisteet ja ajoin ne lopuksi omana sarkanaan.
Molemmat tavat oli selvä parannus entiseen peruutteluun. Siinä KM kyntöoppaassa tuo oli neuvottu.
-
Maanviljelijä ja AimoMela ovat ainoat rehelliset koko porukassa 8)
Keskimääräinen kyntösaavutus tulee joutuisammaksi , kun jättää 10 m päisteet ja jatkaa kaikki tilukset päisteitä kyntämättä. Päisteet ei välttämättä ole yhtä joutuisat käsitellä kuin peruskyntäminen.
Esim. 10 ha:n neliön lohkokoolla jää pinta-alaakin mittausten ulkopuolelle 6.5% .
-SS-
Minun laskuissani on päisteet mukana. Peltojen reunat täytyisi kyntää oli muokkausmenetelmä mikä hyvänsä. Muuten juolavehnäpaine alkaa kasvaa.
Paluuaurojen kanssa päisteiden kyntäminenkin on joutuisaa, kun voi aluksi kyntää mennen tullen ja lopuksi voi auroilla valita kummalle sivulle käännetään. Tässä se etu, traktorin saa aina passattua lohkolta lähtevää liittymää kohden. Eli tässäkin paluuaura tuo joustavuutta kyntöön.
-
Yllättäen paluuauralla koko pellon kyntäminen nopeutuu huomattavasti jos koko pellon ympäri jättää kunnon päisteen. Sitten kun on keskusta kynnetty pois niin kiertelee ympäri aina samaan suuntaan ja vuorovuosina kyntää ulos ja sisään. Lopputuloksena on kaikkein eniten valmista. Ainut ongelma on vesivako joka jää koko pellon ympäri joka toinen vuosi. Se voi olla sadekesänä pehmeä päisteissä.
Yksi mielestäni huomattava hyöty on että pientä kolmiota kynnettäessä voi kyntää niinpäin että aurat nousee "oikeinpäin" eli samansuuntaisesti kuin päiste jos siis peruttaa takaisin.
-
Maanviljelijä ja AimoMela ovat ainoat rehelliset koko porukassa 8)
Tätähän minä ole aina sanonut. En ole koskaan valheita kirjoitellut. Kaikki on itse koettua ja nähtyä.
-
Maanviljelijä ja AimoMela ovat ainoat rehelliset koko porukassa 8)
Jaa... siis väität mua valehtelijaksi.
-
Yllättäen paluuauralla koko pellon kyntäminen nopeutuu huomattavasti jos koko pellon ympäri jättää kunnon päisteen. Sitten kun on keskusta kynnetty pois niin kiertelee ympäri aina samaan suuntaan ja vuorovuosina kyntää ulos ja sisään. Lopputuloksena on kaikkein eniten valmista. Ainut ongelma on vesivako joka jää koko pellon ympäri joka toinen vuosi. Se voi olla sadekesänä pehmeä päisteissä.
Yksi mielestäni huomattava hyöty on että pientä kolmiota kynnettäessä voi kyntää niinpäin että aurat nousee "oikeinpäin" eli samansuuntaisesti kuin päiste jos siis peruttaa takaisin.
Päisteen kyntämisestä että täälläpäin on noudatettu kaavaa 3 kertaa sisällepäin ja kerran ulospäin... Noin päisteet pysyy oikeassa mallissa eli hiukan kallistuu ojaanpäin...
-
Tuossa yhtä 3,5 ha lohkoa kynnetty puolet ja aikaa mennyt 4 tuntia. No ei tässä mikään kiire. Kyntämättä 5 ha.
Tää on vissiin jotain ylempää matematiikkaa. Rapiat 40 aaria tunnissa?
Mä alan ymmärtämään nimim. maanviljelijän itkua vapaa-ajan puutteesta. Ei varmasti jää luppoaikaa, jos työtahti on kuin kantakirjademarilla. :P
Nyt täytyy vähän sympatiseerata maanviljelijää. Itsellä nimittäin vähän sama tilanne. Yhtälö traktori / aurat / maalaji kyllä tekee sen että vaikka keskimääräinen lohkokoko on noin 6 hehtaaria ja ei ne mitään huonon muotoisiakaan ole niin silti varaan aikaa kyntöön kun siihen rupean niin kolme tuntia ja hehtaari. Nopeutta ei pysty juurikaan nostamaan kun jos laittaa pykälää isommalle niin kovimmissa paikoissa sammuu kone jos ei saa auraa riittävän nopeasti ylös ja monesti aura ei meinaa nousta ja sammuu joka tapauksessa. Säästää hermoja ja kalustoa kun ajaa pykälää pienemmällä.
Kannattaako tuollaisia maita kyntää?
Miten olisi kultivointi?
-
traktori / aurat / maalaji kyllä tekee sen että vaikka keskimääräinen lohkokoko on noin 6 hehtaaria ja ei ne mitään huonon muotoisiakaan ole niin silti varaan aikaa kyntöön kun siihen rupean niin kolme tuntia ja hehtaari. Nopeutta ei pysty juurikaan nostamaan kun jos laittaa pykälää isommalle niin kovimmissa paikoissa sammuu kone jos ei saa auraa riittävän nopeasti ylös ja
Kannattaako tuollaisia maita kyntää?
Miten olisi kultivointi?
Kokeiltu on. Saattoi tietysti sattua huonot vuodetkin tai en osannut urakkamiestä ohjeistaa oikein mutta lopputuloksena enemmän juolavehnää, huonompi veden läpäisy ja pienemmät sadot.
-
Select-o-Speed auttaisi tuossa ongelmassa 8)
-SS-
Niin jonkun sortin pikavaihdetta meinaat? Ei Aimolla ole niin uutta tekniikkaa. Periaate on että maatilan on kannatettava itse itsensä enkä sijoita siihen palkkatuloja enkä metsästä saatuja rahoja. Näin koneistus on kohtuullinen mutta niukka,
(http://farm7.staticflickr.com/6203/6131801260_cc527de289.jpg)
Ford. 1965.
(http://old20tractorparts.com/1450-thickbox/ford-5000-select-o-speed-pto-decal.jpg)
10 Powershift-vaihdetta eteen ja taakse, ilman kytkintä. Suunnanvaihto ilman kytkintä.
(http://pictures.tractorfan.nl/groot/f/ford/608046-5000-ford.jpg)
Vaihteenvalinta suoralla linjalla liikkuvalla vivulla, valaistussa ruudussa näkyy valittu vaihde. Pysäyttimet ja vapaa-asennon ylitysluiska tulivat mukana, kuormaajatyöskentelkyä varten. Eli yksi eteenpäin nopeus ja yksi peruutusnopeus oli esivalittavissa valmiiksi.
-SS-
-
Select-o-Speed auttaisi tuossa ongelmassa 8)
-SS-
Niin jonkun sortin pikavaihdetta meinaat? Ei Aimolla ole niin uutta tekniikkaa. Periaate on että maatilan on kannatettava itse itsensä enkä sijoita siihen palkkatuloja enkä metsästä saatuja rahoja. Näin koneistus on kohtuullinen mutta niukka,
Ford. 1965.
10 Powershift-vaihdetta eteen ja taakse, ilman kytkintä. Suunnanvaihto ilman kytkintä.
Vaihteenvalinta suoralla linjalla liikkuvalla vivulla, valaistussa ruudussa näkyy valittu vaihde. Pysäyttimet ja vapaa-asennon ylitysluiska tulivat mukana, kuormaajatyöskentelkyä varten. Eli yksi eteenpäin nopeus ja yksi peruutusnopeus oli esivalittavissa valmiiksi.
-SS-
Aimolla on näemmä väärän merkkiset traktorit...
-
Miten toi kultivointi nyt niin kevyttä on? Omien kokemusten perusteela 2 metrin työleveydellä kyntäminen työsyvyys 20-25 cm on kevyempää kuin 3m kultivointi työsyvyys 12-15cm.
-
Miten toi kultivointi nyt niin kevyttä on? Omien kokemusten perusteela 2 metrin työleveydellä kyntäminen työsyvyys 20-25 cm on kevyempää kuin 3m kultivointi työsyvyys 12-15cm.
Kultivointi kevenee maan muuttuessa helpommin muokkautuvaksi parin kolmen kultivointivuoden jälkeen. Mutta ei se kevyeksi muutu raskailla savilla vissiin koskaan. Parempi vaihtoehto se kumminkin savilla on kuin kyntö. Nyt on niin märkää, ettei oikein muu kuin kyntäminen onnistu. Mutta jospa sieltä tulisi vielä pikkupakkanen ilman lunta...
Kannattaako tuollaisia maita kyntää?
Miten olisi kultivointi?
Kokeiltu on. Saattoi tietysti sattua huonot vuodetkin tai en osannut urakkamiestä ohjeistaa oikein mutta lopputuloksena enemmän juolavehnää, huonompi veden läpäisy ja pienemmät sadot.
[/quote]
Huonojen vuosien lisäksi kone on saattanut olla kelvoton. Ensimmäiset kultivaattorit olivat ennemmin pinnanraapijoita tai harvoja olkiharavoita. Nyky laitteet ovat ihan muuta ja tekevät melkeinpä yhtä mustaa (no... ehkä pikkuisen liioitellen... ::) kuin kyntöaurat edellyttäen että on puitu hyvin lyheen sänkeen, silppuri on ollut kunnossa ja puinnin jälkeen on satanut sen verran, että olkisilppu on tarttunut maanpintaan kiinni.
Jos maa on kuivaa ja muruista, niin ainakin Potilan KK vetää ja jättää juolavehän juuret pinnalle nauttimaan auringosta.
-
Miten toi kultivointi nyt niin kevyttä on? Omien kokemusten perusteela 2 metrin työleveydellä kyntäminen työsyvyys 20-25 cm on kevyempää kuin 3m kultivointi työsyvyys 12-15cm.
Samaa mieltä, ainakin rmKht maat vaatii voimaa kun niitä sekoitellaan tuollaisilla repivillä laitteilla riittävän agressiivisesti. Toki herne oli tehnyt kesän aikana tehtävänsä, tiivistää maata melkolailla...
-
Omien kokemusten perusteela 2 metrin työleveydellä kyntäminen työsyvyys 20-25 cm...
Kui sää nui syvään päästät? Onko tukipyörästä paennu ilimat?
-
Miten toi kultivointi nyt niin kevyttä on? Omien kokemusten perusteela 2 metrin työleveydellä kyntäminen työsyvyys 20-25 cm on kevyempää kuin 3m kultivointi työsyvyys 12-15cm.
Ei se kevyttä olekaan, mutta nopeampaa kuin kyntö, varsinkin epämääräisen mallisilla lohkoilla ja mielestäni sopii kovemmille maille usein paremin kuin kyntö.
-
Mulla ainakin tahtoo olla kultivoidut liettyneitä ja kovaa kun betoni keväällä. ohrat on vihreitä kynnetyssä kultivoidussa hailukan keltaisia. Kultivointia vain vehnien alle mieluiten syysvehnälle.
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Haluaisinpa nähdä nyt tuon yhdistelmäsi juurikasmaallani ;D Nuo viisi siipeä kun lasket maahan niin on tukeva ankkuri, mihinkään et etene... Mulla yli 120-heppanen kuutonen 3-siipisten kääntöaurojen edessä, ja eteneminen tekee monin paikoin todella tiukkaa, mutta täällä onkin savea eikä mitään kukkamultaa.....
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Haluaisinpa nähdä nyt tuon yhdistelmäsi juurikasmaallani ;D Nuo viisi siipeä kun lasket maahan niin on tukeva ankkuri, mihinkään et etene... Mulla yli 120-heppanen kuutonen 3-siipisten kääntöaurojen edessä, ja eteneminen tekee monin paikoin todella tiukkaa, mutta täällä onkin savea eikä mitään kukkamultaa.....
Savi on savea ei siinä mitään. Mut jos 120 kaakkinen kuutonen nukahtaa kolmen siiven eteen, pitäs hunteerata jotain viljelykiertoa ja/tai ojitussuunnitelmaa. Jankkurointikin vois olla mietintämyssyn alla.....
On näitä nähty, neljäsiipisen paluuhässäkän edessä iso kuutonen kuivalla kelillä pyrkii pystyyn tai tehon ja painon lisääntyessä kääntökehä kiinnityksineen lähtee rakvaattorin perässä ja loppuosa auroista jää paikalleen. Kyl tossa tilanteessa on parei ku soittaa Naturcomin piippalakille ja tilaa isot säkit mailasta, apilaa ja ruokonataa. Kasvustoa pitää 2-4 vuotta ja murskaa kerran vuodessa. Sihen kylvää syysviljan päälle ja pitää sitäkin parina vuotena. Seuraavaks alottaa kultivoinnin. Kun joutuu seuraavan kerran kyntämään on se kuuluisa sormi siellä suussa, ei perseessä, ihmetys on sen verran suuri. Tulee mieleen et pitäskös siirtyä suoraan 5:een siipeen..............................
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Haluaisinpa nähdä nyt tuon yhdistelmäsi juurikasmaallani ;D Nuo viisi siipeä kun lasket maahan niin on tukeva ankkuri, mihinkään et etene... Mulla yli 120-heppanen kuutonen 3-siipisten kääntöaurojen edessä, ja eteneminen tekee monin paikoin todella tiukkaa, mutta täällä onkin savea eikä mitään kukkamultaa.....
Savi on savea ei siinä mitään. Mut jos 120 kaakkinen kuutonen nukahtaa kolmen siiven eteen, pitäs hunteerata jotain viljelykiertoa ja/tai ojitussuunnitelmaa. Jankkurointikin vois olla mietintämyssyn alla.....
On näitä nähty, neljäsiipisen paluuhässäkän edessä iso kuutonen kuivalla kelillä pyrkii pystyyn tai tehon ja painon lisääntyessä kääntökehä kiinnityksineen lähtee rakvaattorin perässä ja loppuosa auroista jää paikalleen. Kyl tossa tilanteessa on parei ku soittaa Naturcomin piippalakille ja tilaa isot säkit mailasta, apilaa ja ruokonataa. Kasvustoa pitää 2-4 vuotta ja murskaa kerran vuodessa. Sihen kylvää syysviljan päälle ja pitää sitäkin parina vuotena. Seuraavaks alottaa kultivoinnin. Kun joutuu seuraavan kerran kyntämään on se kuuluisa sormi siellä suussa, ei perseessä, ihmetys on sen verran suuri. Tulee mieleen et pitäskös siirtyä suoraan 5:een siipeen..............................
Selvä plussa...
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Haluaisinpa nähdä nyt tuon yhdistelmäsi juurikasmaallani ;D Nuo viisi siipeä kun lasket maahan niin on tukeva ankkuri, mihinkään et etene... Mulla yli 120-heppanen kuutonen 3-siipisten kääntöaurojen edessä, ja eteneminen tekee monin paikoin todella tiukkaa, mutta täällä onkin savea eikä mitään kukkamultaa.....
Savi on savea ei siinä mitään. Mut jos 120 kaakkinen kuutonen nukahtaa kolmen siiven eteen, pitäs hunteerata jotain viljelykiertoa ja/tai ojitussuunnitelmaa. Jankkurointikin vois olla mietintämyssyn alla.....
On näitä nähty, neljäsiipisen paluuhässäkän edessä iso kuutonen kuivalla kelillä pyrkii pystyyn tai tehon ja painon lisääntyessä kääntökehä kiinnityksineen lähtee rakvaattorin perässä ja loppuosa auroista jää paikalleen. Kyl tossa tilanteessa on parei ku soittaa Naturcomin piippalakille ja tilaa isot säkit mailasta, apilaa ja ruokonataa. Kasvustoa pitää 2-4 vuotta ja murskaa kerran vuodessa. Sihen kylvää syysviljan päälle ja pitää sitäkin parina vuotena. Seuraavaks alottaa kultivoinnin. Kun joutuu seuraavan kerran kyntämään on se kuuluisa sormi siellä suussa, ei perseessä, ihmetys on sen verran suuri. Tulee mieleen et pitäskös siirtyä suoraan 5:een siipeen..............................
Selvä plussa...
Tulikos se ynnä tosta mailasesta ja apilasta ku ne sitoo sitä biotynaamista mielikuvitus-yaraa sinne maahan?? ;D
Ei kai..... mut on niillä ainakin maahan sellanen routamainen vaikutus. Onhan luomussa hyvääkin, vielä vaan vähän liikaa sitä pahaa. Paljon on ollu hyötyä luomukurssista. En nyt tarkota landepöön hokkuspokkus-mykoritsoja tai muita kasvispitsoja, vaan sitä maan laadun vaalimista. Kaikenlainen häröily pellolla kerrostalokoneilla ja ykspuolinen viljely tappaa kansan nälkään, sen luomun lisäks. ::)
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Haluaisinpa nähdä nyt tuon yhdistelmäsi juurikasmaallani ;D Nuo viisi siipeä kun lasket maahan niin on tukeva ankkuri, mihinkään et etene... Mulla yli 120-heppanen kuutonen 3-siipisten kääntöaurojen edessä, ja eteneminen tekee monin paikoin todella tiukkaa, mutta täällä onkin savea eikä mitään kukkamultaa.....
Savi on savea ei siinä mitään. Mut jos 120 kaakkinen kuutonen nukahtaa kolmen siiven eteen, pitäs hunteerata jotain viljelykiertoa ja/tai ojitussuunnitelmaa. Jankkurointikin vois olla mietintämyssyn alla.....
On näitä nähty, neljäsiipisen paluuhässäkän edessä iso kuutonen kuivalla kelillä pyrkii pystyyn tai tehon ja painon lisääntyessä kääntökehä kiinnityksineen lähtee rakvaattorin perässä ja loppuosa auroista jää paikalleen. Kyl tossa tilanteessa on parei ku soittaa Naturcomin piippalakille ja tilaa isot säkit mailasta, apilaa ja ruokonataa. Kasvustoa pitää 2-4 vuotta ja murskaa kerran vuodessa. Sihen kylvää syysviljan päälle ja pitää sitäkin parina vuotena. Seuraavaks alottaa kultivoinnin. Kun joutuu seuraavan kerran kyntämään on se kuuluisa sormi siellä suussa, ei perseessä, ihmetys on sen verran suuri. Tulee mieleen et pitäskös siirtyä suoraan 5:een siipeen..............................
Ei se kuutonen nukahda, pito vaan ei aina riitä. Lohko on lisäojitettu muutama vuosi sitten, juurikkaalla nyt ensimmäinen vuosi parin viljavuoden jälkeen, eli en mä ihan aloittelija ole ;)
Kommenttini oli lähinnä vastavedoksi niille, jotka kehuvat kuinka 4-5 siipeä kulkee 100+- heppasen perässä kevyesti, sillä kuten SKN sanoi, savi on savea, ja kukkamullat erikseen. Normaalioloissa, ja sänkimaissa, 3-teräiset tulevat kevyesti perässä, ja tulee mieleen ajatus neljännestä siivestä, mutta sitten muistaa tällaiset syksyt ja juurikasmaat.... Kynnöstä voi nauttiakin kun tietää et vauhdin määrää kuski eikä terien lukumäärä 8)
Mulla muuten ON viljelykierrossa viherlannoitusnurmea lisättynä Naturcomin sinimailasella, ja sillä kyllä on aikamoinen vaikutus... Kyseessä olevalle lohkolle tuo vln ei vaan vielä ole ehtinyt, pahemmat lohkot ensin :D
-
110 heppaa 5 siipeä överum hinattavat kulkee kepeästi eikä tallaa maata. 1ha tunnissa keskimääräinen työsaavutus. parhaalla päivällä 14h ja 17. ha. nopeutena 8.7km/h
Haluaisinpa nähdä nyt tuon yhdistelmäsi juurikasmaallani ;D Nuo viisi siipeä kun lasket maahan niin on tukeva ankkuri, mihinkään et etene... Mulla yli 120-heppanen kuutonen 3-siipisten kääntöaurojen edessä, ja eteneminen tekee monin paikoin todella tiukkaa, mutta täällä onkin savea eikä mitään kukkamultaa.....
Savi on savea ei siinä mitään. Mut jos 120 kaakkinen kuutonen nukahtaa kolmen siiven eteen, pitäs hunteerata jotain viljelykiertoa ja/tai ojitussuunnitelmaa. Jankkurointikin vois olla mietintämyssyn alla.....
On näitä nähty, neljäsiipisen paluuhässäkän edessä iso kuutonen kuivalla kelillä pyrkii pystyyn tai tehon ja painon lisääntyessä kääntökehä kiinnityksineen lähtee rakvaattorin perässä ja loppuosa auroista jää paikalleen. Kyl tossa tilanteessa on parei ku soittaa Naturcomin piippalakille ja tilaa isot säkit mailasta, apilaa ja ruokonataa. Kasvustoa pitää 2-4 vuotta ja murskaa kerran vuodessa. Sihen kylvää syysviljan päälle ja pitää sitäkin parina vuotena. Seuraavaks alottaa kultivoinnin. Kun joutuu seuraavan kerran kyntämään on se kuuluisa sormi siellä suussa, ei perseessä, ihmetys on sen verran suuri. Tulee mieleen et pitäskös siirtyä suoraan 5:een siipeen..............................
Mitä ihmettä! Taitaa olla maailmankirjat sekaisin, kun näyttää siltä että oon samaa mieltä Skännän kans! :o
Nimim. Nurmea kiertoon.
-
]Ei näitä maita ole kukkamullaksi vielä sanottu,eteläisessä Salossa tila siitsee. Tosin ei oo juurikastakaan ollut vuoden 2000 jälkeen ollut. Eipä juuri viljelykierrossakaan muuta kuin syysviljat ohra k-vehnä ja rapsi. Mielestäni Suurin syy on aikainen kuivan maan kyntö esim elokuussa. Tosta nopeudesta voin kertoo toi 8-9 km/h on aika maksimi överumin v-siivellä. Puolihinattavia ei tarvii Traktorilla roikottaa vedonaikana joten tulee kevyesti. Tosta malliksi http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco (http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco)
-
] Puolihinattavia ei tarvii Traktorilla roikottaa vedonaikana joten tulee kevyesti. Tosta malliksi http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco (http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco)
Eihän puolihinattava ja nostolaite aura periaatteessa poikkea toisistaan kynnettäessä.
Nostolaite aurat työntövarsi pitkässä reiässä ja vetovarret kannattelee etupäätä, tukipyörä takapäätä. Ihan kuten puolihinattavan etupäätä kannatellaan nostolaitteella ja takapää on pyörän varassa. Täyshinattava on sitten eri asia.
Tietysti oma juttunsa on sitten täällä sanaa julistaneet änkyrät joiden mielestä kyntämisestä pitää tehdä vaikeampaa kuin se on ja tukipyörä on ihan kädettömien hommia.. ::)
-
Ilman tukipyörää ei ole elämää. On vain syödyt kynnet, harmaat hiukset ja vituiks poljettu maa. Muistona traktorin lattialla tyhjiä tupakka-askeja........
-
Eihän puolihinattava ja nostolaite aura periaatteessa poikkea toisistaan kynnettäessä.
Nostolaite aurat työntövarsi pitkässä reiässä ja vetovarret kannattelee etupäätä, tukipyörä takapäätä. Ihan kuten puolihinattavan etupäätä kannatellaan nostolaitteella ja takapää on pyörän varassa. Täyshinattava on sitten eri asia.
nostolaiteauroissa on tukipyörä, puolihinattavissa kannatuspyörä.. upottavammissa olosuhteissa aikamoinen ero.
-
] Puolihinattavia ei tarvii Traktorilla roikottaa vedonaikana joten tulee kevyesti. Tosta malliksi http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco (http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco)
Eihän puolihinattava ja nostolaite aura periaatteessa poikkea toisistaan kynnettäessä.
Nostolaite aurat työntövarsi pitkässä reiässä ja vetovarret kannattelee etupäätä, tukipyörä takapäätä. Ihan kuten puolihinattavan etupäätä kannatellaan nostolaitteella ja takapää on pyörän varassa. Täyshinattava on sitten eri asia.
Mihin sitä pitkulaista reikää tarvitaan... eikö insinörtti ole osannut suunnitella toimivaa vetovarsitunnustelua traktoriin.
-
Eiks toi tunnustelu just sitä auraa roikota?
-
] Puolihinattavia ei tarvii Traktorilla roikottaa vedonaikana joten tulee kevyesti. Tosta malliksi http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco (http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco)
Eihän puolihinattava ja nostolaite aura periaatteessa poikkea toisistaan kynnettäessä.
Nostolaite aurat työntövarsi pitkässä reiässä ja vetovarret kannattelee etupäätä, tukipyörä takapäätä. Ihan kuten puolihinattavan etupäätä kannatellaan nostolaitteella ja takapää on pyörän varassa. Täyshinattava on sitten eri asia.
Mihin sitä pitkulaista reikää tarvitaan... eikö insinörtti ole osannut suunnitella toimivaa vetovarsitunnustelua traktoriin.
Eikös se pitkä reikä ole nimenomaan vetovarsitunnustelua varten?
Niin ainakin kaikki kyntöoppaat kertovat, vetovarsitunnustelulla työntövarsi pitkään reikään.
-
Eihän puolihinattava ja nostolaite aura periaatteessa poikkea toisistaan kynnettäessä.
Nostolaite aurat työntövarsi pitkässä reiässä ja vetovarret kannattelee etupäätä, tukipyörä takapäätä. Ihan kuten puolihinattavan etupäätä kannatellaan nostolaitteella ja takapää on pyörän varassa. Täyshinattava on sitten eri asia.
nostolaiteauroissa on tukipyörä, puolihinattavissa kannatuspyörä.. upottavammissa olosuhteissa aikamoinen ero.
Totta.
-
nostolaiteauroissa on tukipyörä, puolihinattavissa kannatuspyörä.. upottavammissa olosuhteissa aikamoinen ero.
Sen tukipyörän voi jokainen laittaa semmosen ku näkee tarpeelliseksi.
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
-
] Puolihinattavia ei tarvii Traktorilla roikottaa vedonaikana joten tulee kevyesti. Tosta malliksi http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco (http://www.youtube.com/watch?v=XR0ksc2BXco)
Eihän puolihinattava ja nostolaite aura periaatteessa poikkea toisistaan kynnettäessä.
Nostolaite aurat työntövarsi pitkässä reiässä ja vetovarret kannattelee etupäätä, tukipyörä takapäätä. Ihan kuten puolihinattavan etupäätä kannatellaan nostolaitteella ja takapää on pyörän varassa. Täyshinattava on sitten eri asia.
Mihin sitä pitkulaista reikää tarvitaan... eikö insinörtti ole osannut suunnitella toimivaa vetovarsitunnustelua traktoriin.
Eikös se pitkä reikä ole nimenomaan vetovarsitunnustelua varten?
Niin ainakin kaikki kyntöoppaat kertovat, vetovarsitunnustelulla työntövarsi pitkään reikään.
Ehkä opppaiden tekijät ovat todenneet useimmat vetovarsitunnustelut toimimattomiksi, jos auraa ruvetaan kunnolla kannattelemaan.
-
[/quote]Eikös se pitkä reikä ole nimenomaan vetovarsitunnustelua varten?
Niin ainakin kaikki kyntöoppaat kertovat, vetovarsitunnustelulla työntövarsi pitkään reikään.
[/quote]Mua neuvottiin käyttämään tavallista reikää "kovilla mailla jossa takimmaisen auran pitäminen oikeassa syvyydessä on hankalaa". Pitkää reikää olen ite käyttäny.
-
Ite on tullu kynnettyä työntövarsi pitkässä reiässä eikä vetovarsitunnustelua ollenkaan tasaisilla mailla. Aura saa "uida" ja elää omaa elämää. Kovassa paikassa voi joutua joskus painattaa hieman. Mäkisillä pelloilla sitten pitää käyttää tietenkin vetovarsitunnustelua. Isä taas ihan toiseen tapaa... Tuumaa ettei tukipyörää edes tarvita ;D Valtava ero kuitenkin vetovastuksessa kun olen kokeillut kummallakin tavalla :o