Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Paalaaja - 06.09.12 - klo:17:28
-
Kilpailuvirasto kysyy viljelijöiltä, vihdoinkin!
Vanhan rusettikaulan ex-linnake taitaa vihdoinkin joutua taipumaan julkisen paineen alla. Koville ottanee edelleen myöntää, ettei viljelijä hinnanottajana ole aivan samalla viivalla kuin parikymmentä keskenään "kilpailevaa" S-kauppaa tai 700 ketjuohjattua K-kauppiasta...
Kilpailuvirasto selvittää alkutuottajien näkemyksiä ruokaketjun toiminnasta. Kyselyyn voi vastata 25.9. asti.
Kilpailuvirasto toivoo vastauksia erityisesti lihantuottajilta, kalankasvattajilta sekä kasvihuone- ja avomaan puutarhatuottajilta. Kysely selvittää heidän tuotanto-olojaan ja näkemyksiään ruokaketjun toiminnasta.
Kysely on osa Kilpailuviraston selvitystä alkutuotannon kilpailuoloista ruokaketjussa. Vastaava kysely lähetetään myöhemmin muillekin ruokaketjun osapuolille.
Lakimies Marica Twerin MTK:sta kehottaa viljelijöitä vastaamaan kyselyyn. Kyselylomakkeen täyttö voi viedä aikaa, mutta vastaavaa tilaisuutta asioiden esille ottamiseen ei usein ole. Vastaukset annetaan nimettömästi.
Kyselylomaketta on lähetetty viljelijöille, mutta näppärimmin vastaaminen onnistuu verkossa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/kilpailuvirasto-kysyy-viljelij%C3%B6ilt%C3%A4-1.23499
Nyt vaan joukolla kyselyyn vastaamaan kaikkien tuotantosuuntien edustajat:
http://tutkimus.kilpailuvirasto.fi/
-
Ohessa suorempi linkki. Toimii myös 25.9 jälkeen. (http://www.youtube.com/watch?v=3HDDWpzpojA)
-
Eipä normiviljelijällä ole paljon sanottavaa tuohon haastatteluun. Koska ei myi suoraan tukkuun tai asiakkaalle. Eipä ole viljelijät vieläkään ja mtk:aan käsittäneet miten tuo hinta muodostuu markkinoilla.
Paljon vouhutetaan tuosta tuottaja- ja toimialaorganisaatio laista. Sitä tuskin saadaan tai halutaan suomessa voimaan. Vaikka MTK sitä kovasti ajaakin. Tuteutuessaan se johtaisi valion hajottamiseen. Yksi osapuoli kun ei voi edustaa kuin korkeintaan kolmasosaa koko maan tuotannosta. Eli nämä organisaatiot täytyisi perustaa sitten hankintaosuuskunnittain, koska valiolla ei voi olla omaa organisaatiota.
Toteutuessaa tämä johtaisi siihen, että eri osuuskunnille maksettaisiin eri hintaa. Ja enää ei esim. korkeampia keräilykustannuksia siirrettäisi muiden maksettavaksi.
Eli ajatuksena hieno tämä tuottaja- ja toimialaorganisaatio. Se toimii muualla, mutta ei suomessa. Koska täällä maidontuotanto ja kauppa on erittäin keskittynyttä. Tätä ei vain tuolla MTK:ssa uskalleta sanoa ääneen.
-
Eipä normiviljelijällä ole paljon sanottavaa tuohon haastatteluun. Koska ei myi suoraan tukkuun tai asiakkaalle. Eipä ole viljelijät vieläkään ja mtk:aan käsittäneet miten tuo hinta muodostuu markkinoilla.
Rohkenen olla erimieltä!
Alla olevan, kyselystä poimittu, kysymys ainakin koskee jokaista viljelijää! Kyllä, kaiken muun päälle meillä on kotikutoisesti rakennettu lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä ja vaatimuksia:
"Koetteko tuotteidenne olevan heikommassa kilpailuasemassa vastaaviin ulkomaisiin tuotteisiin nähden erityisesti Suomen ympäristölainsäädännön tai muun lainsäädännön takia?"
*Nitraattidirektiivi on voimassa koko unionissa, sen sijaan fosforin käytölle ei aseteta rajoituksia missään muussa maassa.
*Kotieläinpuolella 12 kk lantavarastot vaaditaan ainoastaan Suomessa, patterivarastointi on kielletty lukuunottamatta luomua...
Jos sitten pohditaan asiaa teollisuuden asettamien "omien sääntöjen" puitteissa:
*Kasvinviljelyosiossa on vast'ikään puhuttanut teollisuuden asettama glyfosaatin käyttökielto ennen puintia, tuotiviljalta samaa on mahdotonta vaatia.
*Rypsin suhteen olemme 50 % omavaraisia, viljelijälle kuitenkin maksetaan "kilpailtuna" Euroopan noteerauksiin nähden -10 % tiliä, tehtaan portille toimitettuna. Paljonkohan lie tuontirypsin hinta on rahteineen tehtaan portilla? Saattaapi olla reilusti +10 % Euroopan noteeraus...
Eiköhän näitä löydy muutama peukalohangallinen, listatkaapa lisää!
-
Rohkenen olla erimieltä!
Alla olevan, kyselystä poimittu, kysymys ainakin koskee jokaista viljan viljelijää! Kyllä, kaiken muun päälle meillä on kotikutoisesti rakennettu lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä ja vaatimuksia:
"Koetteko tuotteidenne olevan heikommassa kilpailuasemassa vastaaviin ulkomaisiin tuotteisiin nähden erityisesti Suomen ympäristölainsäädännön tai muun lainsäädännön takia?"
*Nitraattidirektiivi on voimassa koko unionissa, sen sijaan fosforin käytölle ei aseteta rajoituksia missään muussa maassa.
Tuo on tuota MTK-propagadaa.
Tanskassa on tiukemmat rajat. Esim Briteissä ei saa levittää mitään fosforia ei edes lantaa jos maan fosforiarvot on ylhäällä.
Tanskassa ja Ruotsissa on lannan syyslevitys kielletty.
Ruotsissa ei saa käyttää kasvunsääteitä tulevaisuudessa kuin rukiille.
Tällä ympäristöpuolella me emme ole nähneet vielä mitään, verrattuna siihen mitä tulossa ja valmistelussa on tulevalle kaudelle. Ja ilman korvausta.
-
Kannattaa tarkistaa ennen suurempia vertailuja se, miten ko. maissa maa-analyysit tehdään. Analyysit kun voi tehdä monien eri standardien mukaan, tämä suomen tapa taitaa olla se kaikkein rankin.
-
Ruotsissa ei saa käyttää kasvunsääteitä tulevaisuudessa kuin rukiille.
Kesällä kävin Skånessa tilalla jolla kerrottiin että aikaisemmin sai Ruotsissa käyttää sääteitä vain rukiille, mutta tästä kesästä lähtien se oli sallittua kaikille viljoille.
http://www.syngenta.com/country/se/sv/vaxtskydd/produkter/vaxtregulering/Documents/Moddus-UIN.pdf#page=4
-
Ruotsissa ei saa käyttää kasvunsääteitä tulevaisuudessa kuin rukiille.
Kesällä kävin Skånessa tilalla jolla kerrottiin että aikaisemmin sai Ruotsissa käyttää sääteitä vain rukiille, mutta tästä kesästä lähtien se oli sallittua kaikille viljoille.
http://www.syngenta.com/country/se/sv/vaxtskydd/produkter/vaxtregulering/Documents/Moddus-UIN.pdf#page=4
Iloa riitti vain ehkä vuoden ajan
http://www.lantbruk.com/lantbruk/jordbruksverket-vill-ha-snabbt-svar-om-vaxtskyddsmedel
Kemikalieinspektionen vill förbjuda att växtskyddsmedel används för stråförkortning i alla grödor utom råg
-
Ruotsissa ei saa käyttää kasvunsääteitä tulevaisuudessa kuin rukiille.
Kesällä kävin Skånessa tilalla jolla kerrottiin että aikaisemmin sai Ruotsissa käyttää sääteitä vain rukiille, mutta tästä kesästä lähtien se oli sallittua kaikille viljoille.
http://www.syngenta.com/country/se/sv/vaxtskydd/produkter/vaxtregulering/Documents/Moddus-UIN.pdf#page=4
Iloa riitti vain ehkä vuoden ajan
http://www.lantbruk.com/lantbruk/jordbruksverket-vill-ha-snabbt-svar-om-vaxtskyddsmedel
Kemikalieinspektionen vill förbjuda att växtskyddsmedel används för stråförkortning i alla grödor utom råg
"Det kan dock bli ändring på i och med att växtskyddsreglerna ska vara lika inom EU."
-
Tota noin.
Sanon nyt silläkin uhalla että leimataan pershikiän kepulandiassa sontaluukusta metsää tuijottaneeksi ::).
Ihan kivoja lainauksia on tosiaan naapurimaan kasvunsääteiden käytöstä. Vielä kun tuosta kielestä jotain ymmärtäisi muutakin kuin sanan sieltä toisen täältä. :o
-
Tällä ympäristöpuolella me emme ole nähneet vielä mitään, verrattuna siihen mitä tulossa ja valmistelussa on tulevalle kaudelle. Ja ilman korvausta.
Tää on ikävä kyllä totta. Jopa amerikkalaisilla on tiukemmat ympäristörajoitukset kuin meillä. Toisaalta monessa muussa maassa itse asia, eli vaikkapa ravinnepäästöjen kontrolloiminen ja siihen soveltuvien tekniikoiden käyttö perustuu yleensä tutkimuksiin ja oikeissa kohteissa tehtyihin kokeiluihin. Meillä suuri osa määräyksistä perustuu määräilyn- ja kustannustennostohaluun, joka taas juontaa juurensa jostain muualta kuin itse asiasta :(
-
Suomalaiset ovat juuri pudonneet puusta ja sen vuoksi edelleen monessa asiassa toimitaan kuin entisen tsaarin aikaan. Kehityksessäkin voi olla parempi kertarytinä kuin ainainen vikinä.
Pitääkin alkaa suunnittelemaan isompaa tunkiota.. :P
-
Rohkenen olla erimieltä!
Alla olevan, kyselystä poimittu, kysymys ainakin koskee jokaista viljan viljelijää! Kyllä, kaiken muun päälle meillä on kotikutoisesti rakennettu lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä ja vaatimuksia:
"Koetteko tuotteidenne olevan heikommassa kilpailuasemassa vastaaviin ulkomaisiin tuotteisiin nähden erityisesti Suomen ympäristölainsäädännön tai muun lainsäädännön takia?"
*Nitraattidirektiivi on voimassa koko unionissa, sen sijaan fosforin käytölle ei aseteta rajoituksia missään muussa maassa.
Tuo on tuota MTK-propagadaa.
Tanskassa on tiukemmat rajat. Esim Briteissä ei saa levittää mitään fosforia ei edes lantaa jos maan fosforiarvot on ylhäällä.
Tanskassa ja Ruotsissa on lannan syyslevitys kielletty.
Ruotsissa ei saa käyttää kasvunsääteitä tulevaisuudessa kuin rukiille.
Tällä ympäristöpuolella me emme ole nähneet vielä mitään, verrattuna siihen mitä tulossa ja valmistelussa on tulevalle kaudelle. Ja ilman korvausta.
No niin kuitenkaan Irlannissa eivät sitoudu ympäristötukeen, koska se rajoittaa liikaa eikä Ymppikorvaus kata menetyksiä jotka lannoituksen vähentämisen kautta tulisi. Eräs isäntä sanoi että ei siihen kannata sitoutua ei silloin elä. Suomessa se vain on tuloksenteon kautta merkittävä tuki.
-
Rohkenen olla erimieltä!
Alla olevan, kyselystä poimittu, kysymys ainakin koskee jokaista viljan viljelijää! Kyllä, kaiken muun päälle meillä on kotikutoisesti rakennettu lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä ja vaatimuksia:
"Koetteko tuotteidenne olevan heikommassa kilpailuasemassa vastaaviin ulkomaisiin tuotteisiin nähden erityisesti Suomen ympäristölainsäädännön tai muun lainsäädännön takia?"
*Nitraattidirektiivi on voimassa koko unionissa, sen sijaan fosforin käytölle ei aseteta rajoituksia missään muussa maassa.
Tuo on tuota MTK-propagadaa.
Tanskassa on tiukemmat rajat. Esim Briteissä ei saa levittää mitään fosforia ei edes lantaa jos maan fosforiarvot on ylhäällä.
Tanskassa ja Ruotsissa on lannan syyslevitys kielletty.
Ruotsissa ei saa käyttää kasvunsääteitä tulevaisuudessa kuin rukiille.
Tällä ympäristöpuolella me emme ole nähneet vielä mitään, verrattuna siihen mitä tulossa ja valmistelussa on tulevalle kaudelle. Ja ilman korvausta.
Saksassa viljelysuunitelma ympin lisätoimenpiteenä, samoi lanta näytteet, maa näytteet. Jos et käytä kasvinsuojeluaineita Saksassa maksetaan lisää tukea. Italiassa saat ajaa vuoren rinteelle lietettä/kuivalantaa. Se että on tiukemmat lannoite rajat ei takaa sitä ettei lannoiteita saisi käyttää. Karjanlantaa voidaan ajaa 200m3 hehtaarille ja sitä ei vältämättä lasketa lannoite suunitelmassa. Briteissä käytetään yleensä lannoiteita joiden ravinteet liukiaa nopeasti, toisin kuin Yaran lantojen ravinteet jotka pysyy pellossa isältä pojalle.
-
Tota noin.
Sanon nyt silläkin uhalla että leimataan pershikiän kepulandiassa sontaluukusta metsää tuijottaneeksi ::).
Ihan kivoja lainauksia on tosiaan naapurimaan kasvunsääteiden käytöstä. Vielä kun tuosta kielestä jotain ymmärtäisi muutakin kuin sanan sieltä toisen täältä. :o
Säädä selaimen asetuksia niin että käänös tulee näytölle niin ymmärtää enemmän.
-
Tota noin.
Sanon nyt silläkin uhalla että leimataan pershikiän kepulandiassa sontaluukusta metsää tuijottaneeksi ::).
Ihan kivoja lainauksia on tosiaan naapurimaan kasvunsääteiden käytöstä. Vielä kun tuosta kielestä jotain ymmärtäisi muutakin kuin sanan sieltä toisen täältä. :o
Säädä selaimen asetuksia niin että käänös tulee näytölle niin ymmärtää enemmän.
Joo, tulee enemmän sanoja minkä merkityksen ymmärtää mutta aihesisällöstä ei juurikaan enempää.. :o ::)
-
Onko moni vastannut?
Naputtelin soveltuvilta osin omia tuntemuksiani lomakkeeseen. Toki monet kysymyksidtä ovat paremminkin vaikkapa potun tai vihannesten viljelijälle suunnattuja. Mutta kyllä viljan ja öljykasvien viljelijöilläkin aivan selkeästi mahdollisuus iskeä lusikkansa tähän soppaan.
Vielä ehtii!