Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peetu - 01.09.12 - klo:09:48
-
Miten muilla onnistuu kuivaus MEPU vaunukuivurilla? Olen uusi käyttäjä ja tuntuu, että kuivattaa todella hitaasti- Neuvoja säätöihin kiitos!!! :P
-
Palio lämpö?
-
Eikö mepun vaunukuivurit kuulu ollakin melko hitaita? Kuivauskennosto ei taida olla kolmasosaa enempi kuivurin tilavuudesta? :'(
-
Kuivatuslämpö noin 70 astetta, ei millään meinaa saada sitä nousemaan vaikka mitä tekisi... Onko sitten ilmaa liikaa vai mikä on?
-
Jos toi 70 astetta on kuivurin takalaidan mittarissa, niin se on normaali kuivauslämpö, uunilta lähtevä ilma on silloin n.90astetta.
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Lämpöä saa lisää polttamalla enemmän öljyä, eli isompaa suutinta, jos paine on jo maksimissa eli n.15bar.
Kiertääkö vilja oikein, eli pohjakartio menee tyhjäksi, ennen kuin kuljetin pysähtyy?
Onko pohjaimurin säätöläppä auki?
Onko vajaanerän kuivauksen kanavansulkuläpät auki?
-
Miten muilla onnistuu kuivaus MEPU vaunukuivurilla? Olen uusi käyttäjä ja tuntuu, että kuivattaa todella hitaasti- Neuvoja säätöihin kiitos!!! :P
Olisikohan viljan laadulla ja kosteudella mitään merkitystä?.
-
Vaihdoin jo isompaa suutinta polttimeen, nyt jo "yli" suuri 4.5... paine 13
Silti kuivausvauhti vain noin 0.5% tunnissa... Kevätvehnä 25% puintikosteus...
Kaikki näyttäisi muuten toimivan oikean laisesti.
Kiitos asiallisista vastauksista! :D
-
Silti kuivausvauhti vain noin 0.5% tunnissa... Kevätvehnä 25% puintikosteus...
Onko tuo raakaa vai vesimärkää? Vaikuttaa aika paljon siihen miten kosteus irtoaa jyvästä.
-
Kyllä siinä varmaan on kumpaakin... :P
Hermo petti ja piti mennä koittamaan puimista!
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen. Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.
Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.
-
Miten muilla onnistuu kuivaus MEPU vaunukuivurilla? Olen uusi käyttäjä ja tuntuu, että kuivattaa todella hitaasti- Neuvoja säätöihin kiitos!!! :P
Onko viljan kiertonopeus mikä, onko mepussa säädettävissä? Jos maksimissa, niin koita säätää hitaammalle -> viljamassan lämpötila nousee -> kosteus irtoaa tehokkaammin
Toinen juttu on sitten jotta 25% lähtökosteuksinen vilja kestää alussa kauan lämmitä tarpeeksi, jotta kosteus alkaa irrota. Tavallinen kosteusmittari saattaa näyttää alempaa lähtökosteutta kuin oikeasti onkaan varsinkin jos puintikeli on hyvä, mutta jyvän sisällä vielä tuorekosteutta
-
Onkos Mepussa poistokanavaa ollenkaan ? Eli tuleeko kuivausilma viljanläpi yläkautta pois ?
En Mepua yhtään tunne mutta moni kehunut sen kuivaavan muita merkkejä nopeemmin .
25%puintikosteus on näillä löpön hinnoilla tosis raju . 70-80 luvulla kuivattiin jopa 20h yhtä satsii mutta kannatti .
-
Onkos Mepussa poistokanavaa ollenkaan ? Eli tuleeko kuivausilma viljanläpi yläkautta pois ?
En Mepua yhtään tunne mutta moni kehunut sen kuivaavan muita merkkejä nopeemmin .
25%puintikosteus on näillä löpön hinnoilla tosis raju . 70-80 luvulla kuivattiin jopa 20h yhtä satsii mutta kannatti .
Muistan kyllä,,8 gallonan suuttimella kun lämmitettiin oli pannukin kyllä kovilla,,mut nyt jos joutuis paahtamaan sellasia 3-40% prosentin viljoja niin olis parempi kipata kuorma metsään..
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen. Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.
Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.
Nerokasta! Mitä härpäkkeet maksoi. Keksikkö itte, itte suunitellu anttin säätyvää ilma läppää mutta toi paljon fiksumpi nerokasta :P
-
Viljan läpi menoa voi säätää sähkömoottorilta menevää taakia säätämällä ja syöttö aikaa pystyy säätää kans moottorille. Ainakin 180 n.2001 mepussa.
Eihän ole puolitus luukut päällä????
Ja omasta mielestä toi on aika hyvä kuitenkin haihduttamaan kosteutta.
-
Pitänee tutkia kaikkia saamiani vihjeitä...
KIITOS vielä neuvoista :P
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen. Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.
Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.
Itellä ei ole kuivuria, mutta monenlaista automaatiota ja logiikkaohjauksia on tullut rakennettua. Mitäs jos tuohon laittaisi logiikkaohjauksen säätämään puhallinta niin, että se säätäisi itse puhaltimen kierrokset vastaamaan tiettyä lämpötilaeroa ulkoilman ja lähtevän ilman välillä? Sitten vielä se anturi vahtimaan viljamassan lämpötilaa. Samalla saisi logiikasta hälytysviestit kännykkään.
Mika
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen. Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.
Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.
Nerokasta! Mitä härpäkkeet maksoi. Keksikkö itte, itte suunitellu anttin säätyvää ilma läppää mutta toi paljon fiksumpi nerokasta :P
Eikös Antteihin semmosia saa ?
Imupuoleta jos säätää ilman määrää säästää sähkössäkin .
-
Onko puolitus päällä, kun vivut on ala-asennossa, siis pystysuorassa. Mepu 180 vm.2002. Ohjevihko ja kuivurin takana olevat "kiinni auki" tarrat on mun mielestä ristiriidassa keskenänsä. Ja nuo termostaattinupikat sähkökaapissa, niitä ei kait saa ylärajaa isommalle väännettyäkään, niissä ei vaan ole mitään merkkejä, millon ne on kohallaan.
-
Lämminilmakuivuri on surkea kapistus tosi kostean viljan kuivaukseen . Kylmäilmakuivuri on tehokas märässä viljassa.
Tosi suurilla tiloilla vilja esikuivataan ensin kylmäkuivurissa ja sitten siirto lämminkuivuriin.
-
Onko puolitus päällä, kun vivut on ala-asennossa, siis pystysuorassa. Mepu 180 vm.2002. Ohjevihko ja kuivurin takana olevat "kiinni auki" tarrat on mun mielestä ristiriidassa keskenänsä. Ja nuo termostaattinupikat sähkökaapissa, niitä ei kait saa ylärajaa isommalle väännettyäkään, niissä ei vaan ole mitään merkkejä, millon ne on kohallaan.
Muistaakseni vivut alaspäin,niin täys kaappikäytössä.
-
Itellä ei ole kuivuria, mutta monenlaista automaatiota ja logiikkaohjauksia on tullut rakennettua. Mitäs jos tuohon laittaisi logiikkaohjauksen säätämään puhallinta niin, että se säätäisi itse puhaltimen kierrokset vastaamaan tiettyä lämpötilaeroa ulkoilman ja lähtevän ilman välillä? Sitten vielä se anturi vahtimaan viljamassan lämpötilaa. Samalla saisi logiikasta hälytysviestit kännykkään.
Mika
Tämä olisi ihan hyvin toteutettavissa, logiikka voisi mennä jotenkin niin, että tuo lämpötilaero olisi ensisijainen ohjausparametri, sitten alarajaa vahtisi viljamassan lämpö, ja ehkä varmuuden vuoksi syytä vahtia myös sisäänmenevää lämpöä. Ja jos vastapaineesta saisi anturitiedon niin maksimipuhalluksen voisi rajata sillä, ettei tavaraa löydy poistokanavasta
Kun jostakin löytyisi faktaa mikä olisi oikeasti optimaalinen poistoilma-ulkolämpöero. Toki hiukan riippuu kosteudestakin, mutta taitaa normaali kuivauslämmöillä olla marginaalinen vaikutus. Viljamassan lämpötila olisi mielestäni mielenkiintoinen arvo, siitähän se kosteudenpoiston tehokkuus on kiinni, sille pitäisi raja-arvoja löytää, mikä olisi maksimi esim. itävyyden säilymisen kannalta
Ja joo, samaan saisi varmasti kännykkäilmoitukset. Nyt mulla siellä Celotronin kotivahti, joka ilmoittaa kun kuivaus käynnistyy ja sammuu, ja kun poistolämpö ylittää halutun rajan, ja hälytyksenä jos poistolämpö yli 40 tai sisäänmenevä lämpö 82. Lisäksi tekstiviestillä pyytämällä saa ulostulolämmön, sisäänmenevän lämmön ja kuivauksen tilan. Ihan toimiva noinkin, ja jos haluais niin muistaakseni 4 releohjaustakin siihen sais.
-
Lämminilmakuivuri on surkea kapistus tosi kostean viljan kuivaukseen . Kylmäilmakuivuri on tehokas märässä viljassa.
Tosi suurilla tiloilla vilja esikuivataan ensin kylmäkuivurissa ja sitten siirto lämminkuivuriin.
Joo, poistoilman kosteus pitäisi aina olla 100%, jotta koko ilman kuivauspotentiaali olisi käytetty. Ihan vaan snobbaillakseni kerron että kylmäilmakuivuri on adiabaattinen ilmankostututin.
Tämä olisi ihan hyvin toteutettavissa, logiikka voisi mennä jotenkin niin, että tuo lämpötilaero olisi ensisijainen ohjausparametri, sitten alarajaa vahtisi viljamassan lämpö, ja ehkä varmuuden vuoksi syytä vahtia myös sisäänmenevää lämpöä. Ja jos vastapaineesta saisi anturitiedon niin maksimipuhalluksen voisi rajata sillä, ettei tavaraa löydy poistokanavasta
Kun jostakin löytyisi faktaa mikä olisi oikeasti optimaalinen poistoilma-ulkolämpöero. Toki hiukan riippuu kosteudestakin, mutta taitaa normaali kuivauslämmöillä olla marginaalinen vaikutus. Viljamassan lämpötila olisi mielestäni mielenkiintoinen arvo, siitähän se kosteudenpoiston tehokkuus on kiinni, sille pitäisi raja-arvoja löytää, mikä olisi maksimi esim. itävyyden säilymisen kannalta
Helsingin yliopiston Maataloustieteen laitoksen agroteknologian porukat ovat pienellä koekuivurilla, jossa mitataan vähän kaikkea joka paikasta, mallintaneet viljan kuivumisen siilokuivurissa. Eli nyt voidaan erilaisia muutoksia tutkia ja optimia etsiä tekemällä tietokoneajoja. Siitä on gradu tekeillä ja maalina on nimenomaan energiansäästö. Veikkaanpa että kylmäilmakuivurimainen aloitus on energiataloudellisin, mutta laitoksen kapasiteetti jää silloin melko vähiin. Antti-teollisuus on hommassa jollain tavalla mukana.
-
Luonnonlakeja ei voi muuttaa vaikka olisi sata anturia ja relettä.
Kylmäilmakuivaus on tehokkain märän viljan kuivauksessa siitä ei päästä mihinkään,se onkin toinen asia miten se saadaan toteuttua nykykuivureissa.
Jos tuo Weijjon polttoaineen puolittuminen väite olisi totta niin se olisi sensaatiomainen keksintö koko maailmassa.Nyt kannattaa Weijjon patentoida kiireesti tuo keksintö ;D
myös maatalousteknologianlaitos olisi tuosta kiinnostunut.
Weijolla on kultamuna aivan hyppysissä, ei muuta kuin rahoiksi. ;)
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen. Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.
eikös tälläsellä voisi ampua lämpötiloja sieltä täältä :o
http://www.helsinginlaatulaite.fi/Infrapunal.php
-
Punainenkin Mepu lienee melko nuuka polttoöljylle mutta hidas. Näin siis täysillä satseilla -puolikkailla ainoastaan hidas :)
-
Luonnonlakeja ei voi muuttaa vaikka olisi sata anturia ja relettä.
Kylmäilmakuivaus on tehokkain märän viljan kuivauksessa siitä ei päästä mihinkään,se onkin toinen asia miten se saadaan toteuttua nykykuivureissa.
Jos tuo Weijjon polttoaineen puolittuminen väite olisi totta niin se olisi sensaatiomainen keksintö koko maailmassa.Nyt kannattaa Weijjon patentoida kiireesti tuo keksintö ;D
myös maatalousteknologianlaitos olisi tuosta kiinnostunut.
Weijolla on kultamuna aivan hyppysissä, ei muuta kuin rahoiksi. ;)
noo, tuohon puolittumiseen toki auttoi sekin kun kattila vaihtui uuteen, entisessä lämmönvaihdin jo puhki ja päästi palotilaan painetta, jota sitten oli koitettu kompensoida suuttimia isontamalla...
Mutta se on vaan aivan tosi, että huomattavasti pienemmillä suuttimilla ajetaan nyt sen jälkeen kun aloin hakea ilmamäärää kohdalleen, ja kuivausajat ei kasvaneet, ainoastaan ulosmenevä lämpö laski huomattavasti. Se ylimääräinen lämmin ilmamassa johon ei ole kosteutta ehtinyt sitoutua, ja joka puhalletaan läpi on kaikki ihan puhtaasti hukkaan heitettyä.
Niinkuin sanoit, fysiikan lakeja ei voi muuttaa. Kun ulkoa otettua ilmaa lämmitetään, sen kyky sitoa kosteutta kasvaa, ja tämä kapasiteetti pitäisi järkevällä asteella saada hyödynnettyä. Jos puhalletaan reilusti, saadaan kyllä varmasti tuo kapasiteetti käytettyä, mutta huonolla hyötysuhteella, kun turhaan lämpöä ajetaan ulos asti.
Ja tuon prosessin hallintaan tuollainen automaattinen mittaustuloksiin perustuva suhteellisen edullisesti toteutettavissa oleva ohjausjärjestelmä voisi tuoda huomattavia säästöjä.
Ihan noin mielenkiinnosta, mitä mahdat tarkoittaa kylmäilmakuivauksen tehokkuudella. Kyllä mä sen ymmärrän, että hyötysuhteeltaan märässä viljassa kylmäilmakuivaus on hyvä, koska todella märästä tavarasta irtoaa kosteutta alkuvaiheessa hyvin kylmälläkin, mutta että tehokkaampi, eli siis normaalisti ymmärrettynä nopeampi se ei kuitenkaan ole kuin lämminilmakuivaus - johtuen siis ihan siitä mitä sanoit: luonnonlakeja ei voi muuttaa
-
Eikös tosi märässä oo parempi antaa veden valua pois, ilman mitään puhallusta...vai että antipaattinen...
-
Ja joo, samaan saisi varmasti kännykkäilmoitukset. Nyt mulla siellä Celotronin kotivahti, joka ilmoittaa kun kuivaus käynnistyy ja sammuu, ja kun poistolämpö ylittää halutun rajan, ja hälytyksenä jos poistolämpö yli 40 tai sisäänmenevä lämpö 82. Lisäksi tekstiviestillä pyytämällä saa ulostulolämmön, sisäänmenevän lämmön ja kuivauksen tilan. Ihan toimiva noinkin, ja jos haluais niin muistaakseni 4 releohjaustakin siihen sais.
Tästä tulikin mieleen, millaisia poistolämpöjä teidän kuivaajissa on ja mikä sisäänmenevä lämpö? Kun Antin kuivureissa tuntuu poistolämmöt olevan korkeampia kuin Mepussa, eli onko tämä puhalluksen rajoittaminen Antin juttuja? Omassa kuivurissa poistolämpö 34-35 astetta täydellä kuivurilla kun erä kuiva, lähes koko kuivauksen lämpötila pysyy 30 asteen kahta puolen, 30% erällä tuntikausia alle 30 asteen. Lämpöä nostaessa lähelle sataa astetta, poistopuoli alkaa vuotamaan vettä ts. ilmamäärä ei enää riitä, nykyinen lähellä optimia?
Sisäänmenevä lämpö 84 astetta, normaali ylipaineinen 500Kw:n pannu, kanavaimurit poistopuolella tekemässä "alipainetta", puhaltimen ilmamäärä täysillä ts. 25400 m3/h ja eristetyn kaapin koko 365hl.
Nuo Mepun kennot samantyyppiset kuin Jaakossa, mutta mututuntuma että vanha 113hl:n Jaakko 180Kw:n uunilla pihimpi öljynkulutuksessa. Hankala todentaa, kun ei vaakaa, mutta samanalaiset erät kuivaa nopeammin Jaakolla kuin Mepulla, teho/kokosuhde suunnilleen samaa luokkaa, puhaltimen ilmamäärä vain arvailussa.
-
Eiks täällä joku markkinamies kysellyt joitain sen keksinnön kokeiluun halukasta joskus kevväämmällä,ei ole nyt näkynyt..
-
Tästä tulikin mieleen, millaisia poistolämpöjä teidän kuivaajissa on ja mikä sisäänmenevä lämpö? Kun Antin kuivureissa tuntuu poistolämmöt olevan korkeampia kuin Mepussa, eli onko tämä puhalluksen rajoittaminen Antin juttuja? Lämpöä nostaessa lähelle sataa astetta, poistopuoli alkaa vuotamaan vettä ts. ilmamäärä ei enää riitä, nykyinen lähellä optimia?
kanavaimurit poistopuolella tekemässä "alipainetta",
Rajoittamisen tarve voi hyvin riippua kuivurimerkistä ja todennäköisesti myös kuivurin iästä. Uusissa on aika varmasti paneuduttu polttoaineen kulutukseen eri tavalla kuin pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Minulla on 330 kW Antti-kuivuri 80-luvun lopulta. Poistoilman lämpötila pysyy kuivauksen alussa ihan kohtuuden rajoissa, mutta viljan alkaessa olla kuivaa poistoilma alkaa lämmetä nopeasti. Joten (automaattisen)säädön tarvetta olisi. Mutta poistopuoli ei ole milloinkaan vuotanut vettä ja poistopuoli on sisältä siisti ja puhdas. Kanava imureita ei myöskään ole.
Kai uusissa on automatiikka tähänkin tarkoitukseen vakiona?
-
Tästä tulikin mieleen, millaisia poistolämpöjä teidän kuivaajissa on ja mikä sisäänmenevä lämpö?
Kuivauslämmöllä ~117°C poistolämpö pysyttelee pitkään 36-38°C:ssa ja sopiva katkasulämpö on 42-43°C. Kuivauksen lopussa poistolämpö nousee nopeasti, jopa 4°C/h. Viljamassan lämpö kuivauksessa noin 50°C. Kuivattavan ohran puintikosteus noin 30-35%.
Kuivauslämmöllä ~74° poistolämmöt noin 30-32°C ja katkasu 39-40°C. Viljamassan lämpö noin 40°C. Puintikosteuella ~27%. Tämä alemman lämmön kuivaus tulee tehtyä täyellä imulla kakkossuutinta 75°C:ssa katkoen.
Kuivurina Manttaali-Antti 295hl 500kW alipaineuunilla.
Viime syksynä kun hidastettiin vähä kiertoaikaa, niin poistolämmöt putos muutaman asteen, ja tuntui, että hyötysuhde on nyt hieman parempi.
Kuivauksen ainana höyryä tulee poistoputkesta putkentäyeltä :)
-
Luonnonlakeja ei voi muuttaa vaikka olisi sata anturia ja relettä.
Kylmäilmakuivaus on tehokkain märän viljan kuivauksessa siitä ei päästä mihinkään,se onkin toinen asia miten se saadaan toteuttua nykykuivureissa.
Jos tuo Weijjon polttoaineen puolittuminen väite olisi totta niin se olisi sensaatiomainen keksintö koko maailmassa.Nyt kannattaa Weijjon patentoida kiireesti tuo keksintö ;D
myös maatalousteknologianlaitos olisi tuosta kiinnostunut.
Weijolla on kultamuna aivan hyppysissä, ei muuta kuin rahoiksi. ;)
noo, tuohon puolittumiseen toki auttoi sekin kun kattila vaihtui uuteen, entisessä lämmönvaihdin jo puhki ja päästi palotilaan painetta, jota sitten oli koitettu kompensoida suuttimia isontamalla...
Mutta se on vaan aivan tosi, että huomattavasti pienemmillä suuttimilla ajetaan nyt sen jälkeen kun aloin hakea ilmamäärää kohdalleen, ja kuivausajat ei kasvaneet, ainoastaan ulosmenevä lämpö laski huomattavasti. Se ylimääräinen lämmin ilmamassa johon ei ole kosteutta ehtinyt sitoutua, ja joka puhalletaan läpi on kaikki ihan puhtaasti hukkaan heitettyä.
Niinkuin sanoit, fysiikan lakeja ei voi muuttaa. Kun ulkoa otettua ilmaa lämmitetään, sen kyky sitoa kosteutta kasvaa, ja tämä kapasiteetti pitäisi järkevällä asteella saada hyödynnettyä. Jos puhalletaan reilusti, saadaan kyllä varmasti tuo kapasiteetti käytettyä, mutta huonolla hyötysuhteella, kun turhaan lämpöä ajetaan ulos asti.
Ja tuon prosessin hallintaan tuollainen automaattinen mittaustuloksiin perustuva suhteellisen edullisesti toteutettavissa oleva ohjausjärjestelmä voisi tuoda huomattavia säästöjä.
Ihan noin mielenkiinnosta, mitä mahdat tarkoittaa kylmäilmakuivauksen tehokkuudella. Kyllä mä sen ymmärrän, että hyötysuhteeltaan märässä viljassa kylmäilmakuivaus on hyvä, koska todella märästä tavarasta irtoaa kosteutta alkuvaiheessa hyvin kylmälläkin, mutta että tehokkaampi, eli siis normaalisti ymmärrettynä nopeampi se ei kuitenkaan ole kuin lämminilmakuivaus - johtuen siis ihan siitä mitä sanoit: luonnonlakeja ei voi muuttaa
Tarkointinkin että esikuivaus tapahtuisi kylmällä,mutta taitaa maksaa maltaita.Tänä syksynä on vaikeaa päästä ilman lisälämpöä kylmäkuivurissa alle 16%.
-
Tarkointinkin että esikuivaus tapahtuisi kylmällä,mutta taitaa maksaa maltaita.Tänä syksynä on vaikeaa päästä ilman lisälämpöä kylmäkuivurissa alle 16%.
[/quote]
Höh,voihan sitä esikuivattaa sitten kaapissakin,,poltin vaan pois päältä..jäähdytyksellä.
-
Mikä Mepun malli on käytössäsi? Onko poistopuolella imurit?
-
Eikös sen viljan voi antaa kuivua pellollakin? Viimesilaus sitten lämminilmakuivurissa.
-
429 mm vettä ja lisää tulee joka päivä ,huomenna voi olla taukopäivä ,pui siinä kuivaa kahua ja joutunutta. :(
-
Eikös sen viljan voi antaa kuivua pellollakin? Viimesilaus sitten lämminilmakuivurissa.
Suuremmilla aloilla tuo johtaa siihen, että viljaa jää peltoon. Olen ihmetellyt tätä ilmiötä vime vuosien ihanteellisinakin puintikausina. Tukipolitiikka nähtävästi kannustaa siihen, että kauempana, jopa puolensadan kilometrin päässä, olevat lohkot unohdetaan tylysti.
Jos siis ei päästä ottamaan siilokuivaa tavaraa pellosta ? Niinkö Aritsoonan malliin ameriikkalaisittain.
-SS-
-
Eikös sen viljan voi antaa kuivua pellollakin? Viimesilaus sitten lämminilmakuivurissa.
Ja loput voi korjata keväällä ??? ???
-
Onkohan puhallus liian isolla, kun en mä saa poistoputkesta höyryä tulemaan. Kuivauslämmöt parhaimmillaan huitelee jopa 90 asteen tietämillä.
-
Paljonko teillä keskimäärin kuluu öljyä poistettua kosteusprosenttia kohden/kuivattu vilja tonni?
Laskeskelin että mulla on mennyt jotain noin 1,6 litran luokkaa. Onko se paljon vai vähän?
-
Paljonko teillä keskimäärin kuluu öljyä poistettua kosteusprosenttia kohden/kuivattu vilja tonni?
Laskeskelin että mulla on mennyt jotain noin 1,6 litran luokkaa. Onko se paljon vai vähän?
Paljolta kuulostaa, laskin että toisaalla esimerkkinä heittämäni vehnäsatsi olisi vienyt tuolla laskukaavalla yli 600 litraa. Arvioisin polttoainetta kuluneen noin 400 litraa, maksimissaan 500.
Toki erä oli täysi ja jyvät tuoreita, kosteutta myös poistui paljon. Todellista, ei mittarikosteutta. Mittarikosteudella laskien saattaa lukema olla yhtä korkea kuin tuossa sun laskelmassa ::)
-
Paljonko öljyä kuluu tunnissa keskimmäärin porukoilla? Laskin n.14 litran kulutuksen...
-
Sen öljynkulutuksen näkee Danfoss nozzle calculator-taulukosta, voi imuroida paikasta
http://burner.danfoss.com//tools/nozzlecalc/eu/NozzleCalc_UK06.xls
Suuttimeenhan on kaiverrettu se gallonakoko, esim. 4.5 on 4,5 gallonaa tunnissa 10 bar paineessa. Laskuri antaa tuloksen kg/h kun laitat painemittarista sen paineen mikä sulla siinä pumpussa on asetettu.
-SS-
-
Tästä tulikin mieleen, millaisia poistolämpöjä teidän kuivaajissa on ja mikä sisäänmenevä lämpö?
Kuivauslämmöllä ~117°C poistolämpö pysyttelee pitkään 36-38°C:ssa ja sopiva katkasulämpö on 42-43°C. Kuivauksen lopussa poistolämpö nousee nopeasti, jopa 4°C/h. Viljamassan lämpö kuivauksessa noin 50°C. Kuivattavan ohran puintikosteus noin 30-35%.
Kuivauslämmöllä ~74° poistolämmöt noin 30-32°C ja katkasu 39-40°C. Viljamassan lämpö noin 40°C. Puintikosteuella ~27%. Tämä alemman lämmön kuivaus tulee tehtyä täyellä imulla kakkossuutinta 75°C:ssa katkoen.
Kuivurina Manttaali-Antti 295hl 500kW alipaineuunilla.
Viime syksynä kun hidastettiin vähä kiertoaikaa, niin poistolämmöt putos muutaman asteen, ja tuntui, että hyötysuhde on nyt hieman parempi.
Kuivauksen ainana höyryä tulee poistoputkesta putkentäyeltä :)
Antti XL 340hl 500kw alipaineuuni
kuivauslämpö 100C ja sopiva katkaisu 35-37C.
-
Ilmaa ei ole koskaan liikaa, jos viljaa kuivaa.
Tästä voidaan olla montaa mieltä. Mahdottoman kovalla puhalluksella kuivaaminen ei ole välttämättä tehokkain, eikä ainakaan kustannustehokkain menetelmä.
Kun olis aikaa ja tarvittavat osat, niin luultavasti tekisin automaattisäädön kuivausilman säätöön. Se ei kuitenkaan kovin monimutkaista kötöstystä tarttisi.
Kyllä näin on. Laitoin pari vuotta taajuusmuuttajan kuivaajan puhaltimeen, ja vastapainemittarin tuloilmakanavaan. Nyt helppoa säätää ilma kohdalleen. Viljalla sopiva vastapaine tuntuusi olevan 20-25mm vesipatsas, silloin ilmaa menee läpi sopivasti niin, että ulostuleva lämpö on alkuvaiheessa noin 5-7 astetta ulkoilmaa lämpösempi. Vielä olen miettiny mihin voisi laittaa mittarin, josta näkisi viljamassan lämpötilan, se olisi hyödyllinen tieto optimaalista ilman lämpöä ja kiertonopeutta hakies, ja varsinkin siemeneksi menevän tavaran itävyyden varjelussa.
Polttoaineenkulutus lähes puolittui, vaikka kuivausajat ei pidentyneet yhtään, puhumattakaan sähkölaskusta ja puhaltimen metelistä.
Nerokasta! Mitä härpäkkeet maksoi. Keksikkö itte, itte suunitellu anttin säätyvää ilma läppää mutta toi paljon fiksumpi nerokasta :P
Eikös toi Antin säätyvän ilmaläpän oo tarkotus pitää kuivaus lämpö tasasena seuraamalla poltinlämpötilaa.
Toi taajuusmuuttaja systeemi taas säätää sopivaa vastapainetta. Eli vastapaine kohalleen ja öljynpaineella lämpötila. Jos imuilman lämpötila muuttuu esim. lämpenee niin taas säätämään vai miten?
Vois joku valasta asiaa kun ei täysin aukea vielä.
-
Miten muilla onnistuu kuivaus MEPU vaunukuivurilla? Olen uusi käyttäjä ja tuntuu, että kuivattaa todella hitaasti- Neuvoja säätöihin kiitos!!! :P
Onko viljan kiertonopeus mikä, onko mepussa säädettävissä? Jos maksimissa, niin koita säätää hitaammalle -> viljamassan lämpötila nousee -> kosteus irtoaa tehokkaammin
Toinen juttu on sitten jotta 25% lähtökosteuksinen vilja kestää alussa kauan lämmitä tarpeeksi, jotta kosteus alkaa irrota. Tavallinen kosteusmittari saattaa näyttää alempaa lähtökosteutta kuin oikeasti onkaan varsinkin jos puintikeli on hyvä, mutta jyvän sisällä vielä tuorekosteutta
Säätelin ohraa kuivatessa kiertoa nopeammalle , kun säätö oli ihan minimissä. Alaruuvi pyörii kerrallaan 2 min. ja on 1 min. pysähdyksissä. Minimikaristuksella ruuvi ehtii tyhjentää pohjasuppilon n. 40 sekunnissa ja säätelin siihen malliin että ehti juuri 2 minuutissa tyhjentää pohjasuppilon. Ohraa kuivatessa en niin ajatellu kuinka paljon vaikutti kuivausaikaan, mutta vehnää tuolla säädöllä ei saanu lämpimäksi. Niinpä ruuvailin takas pienimmälle. Ohjekirjan mukaan on tehtaalla viritelty siihen malliin, että tunnissa kiertääpi koko pompsi ympäri, vaan tuolla pienimmällä menneepi kyllä kauemmin.
-
Miten muilla onnistuu kuivaus MEPU vaunukuivurilla? Olen uusi käyttäjä ja tuntuu, että kuivattaa todella hitaasti- Neuvoja säätöihin kiitos!!! :P
Onko viljan kiertonopeus mikä, onko mepussa säädettävissä? Jos maksimissa, niin koita säätää hitaammalle -> viljamassan lämpötila nousee -> kosteus irtoaa tehokkaammin
Toinen juttu on sitten jotta 25% lähtökosteuksinen vilja kestää alussa kauan lämmitä tarpeeksi, jotta kosteus alkaa irrota. Tavallinen kosteusmittari saattaa näyttää alempaa lähtökosteutta kuin oikeasti onkaan varsinkin jos puintikeli on hyvä, mutta jyvän sisällä vielä tuorekosteutta
Säätelin ohraa kuivatessa kiertoa nopeammalle , kun säätö oli ihan minimissä. Alaruuvi pyörii kerrallaan 2 min. ja on 1 min. pysähdyksissä. Minimikaristuksella ruuvi ehtii tyhjentää pohjasuppilon n. 40 sekunnissa ja säätelin siihen malliin että ehti juuri 2 minuutissa tyhjentää pohjasuppilon. Ohraa kuivatessa en niin ajatellu kuinka paljon vaikutti kuivausaikaan, mutta vehnää tuolla säädöllä ei saanu lämpimäksi. Niinpä ruuvailin takas pienimmälle. Ohjekirjan mukaan on tehtaalla viritelty siihen malliin, että tunnissa kiertääpi koko pompsi ympäri, vaan tuolla pienimmällä menneepi kyllä kauemmin.
MMS:n Jaakon kiertoaika on n.20min ;D Tämä tulee testattua silloin kun kuivaajaa tyhjää ... elevaatorin tukkeutumisen välttämiseksi tyhjätty viime vuodet syöttölaitteella. Tosin onhan se viljamääräkin jo vähentynyt kun tyhjäyksessä "kellotettu" ;) Tuolla kuivaajalla pisin tämän syksyn kuivausaika taitaa olla 7h ja lyhimmillään 2h kaurakuormia. Lämpö nousee korkeintaan 75 asteeseen :(
-
Miten muilla onnistuu kuivaus MEPU vaunukuivurilla? Olen uusi käyttäjä ja tuntuu, että kuivattaa todella hitaasti- Neuvoja säätöihin kiitos!!! :P
Säätelin ohraa kuivatessa kiertoa nopeammalle , kun säätö oli ihan minimissä. Alaruuvi pyörii kerrallaan 2 min. ja on 1 min. pysähdyksissä. Minimikaristuksella ruuvi ehtii tyhjentää pohjasuppilon n. 40 sekunnissa ja säätelin siihen malliin että ehti juuri 2 minuutissa tyhjentää pohjasuppilon. Ohraa kuivatessa en niin ajatellu kuinka paljon vaikutti kuivausaikaan, mutta vehnää tuolla säädöllä ei saanu lämpimäksi. Niinpä ruuvailin takas pienimmälle. Ohjekirjan mukaan on tehtaalla viritelty siihen malliin, että tunnissa kiertääpi koko pompsi ympäri, vaan tuolla pienimmällä menneepi kyllä kauemmin.
MMS:n Jaakon kiertoaika on n.20min ;D Tämä tulee testattua silloin kun kuivaajaa tyhjää ... elevaatorin tukkeutumisen välttämiseksi tyhjätty viime vuodet syöttölaitteella. Tosin onhan se viljamääräkin jo vähentynyt kun tyhjäyksessä "kellotettu" ;) Tuolla kuivaajalla pisin tämän syksyn kuivausaika taitaa olla 7h ja lyhimmillään 2h kaurakuormia. Lämpö nousee korkeintaan 75 asteeseen :(
No vähän on Jaska nopee!
-
Onko jollain ollut mepun kasaamisessa ongelmia. Miten on kun tuolta 3 tie jakajalta tuleva teleskooppirosteri putki pitäisi liittää esipuhdistajaan ja
väliin tarvisitsisi laittaa valurauta kulmia. Valurauta on hieman erikokoinen ja nuo pannat ei sovi niihin mitenkään, kestääkö noissa pelliset kulmat jotka voisi saada tiivisti putkiin ja jakajaan kiinni vai tarviiko nuo valurautaset jotenkin vain sinne viritellä.
-
Onko jollain ollut mepun kasaamisessa ongelmia. Miten on kun tuolta 3 tie jakajalta tuleva teleskooppirosteri putki pitäisi liittää esipuhdistajaan ja
väliin tarvisitsisi laittaa valurauta kulmia. Valurauta on hieman erikokoinen ja nuo pannat ei sovi niihin mitenkään, kestääkö noissa pelliset kulmat jotka voisi saada tiivisti putkiin ja jakajaan kiinni vai tarviiko nuo valurautaset jotenkin vain sinne viritellä.
No jos on uusi kone niin soitto tehtaalle auttaa todella paljon ja vaikka vanhakin.
-
Onko jollain ollut mepun kasaamisessa ongelmia. Miten on kun tuolta 3 tie jakajalta tuleva teleskooppirosteri putki pitäisi liittää esipuhdistajaan ja
väliin tarvisitsisi laittaa valurauta kulmia. Valurauta on hieman erikokoinen ja nuo pannat ei sovi niihin mitenkään, kestääkö noissa pelliset kulmat jotka voisi saada tiivisti putkiin ja jakajaan kiinni vai tarviiko nuo valurautaset jotenkin vain sinne viritellä.
Pannat on muistaakseni epäsymmetriset eli sopii vain yhdellätavalla!! Sovittelemaan vaan ja vähän ilmastointiteippiä...näin Mepulla. 8)
-
Ei kestä muut kuin valurautaiset. Kyllä niiden pitäisi käydä, paketissa pitäisi olla sellaiset ruuvattavat jotka käy, pikasiteet ei. Eikä muuten tarvi mitään teippejä. Sovituksessa kannattaa olla tarkkana, etei putket jää "porrastamaan" puhkeaa kovempikin putki melko nopeasti.
-
Mulla tuli yläkertaan _muistaakseni_ ihan rosterikäyrä ennen sitä teleskooppia joka vie esiputsarille. Kuluvaa osaa vs. Jaakko.
Alakerrassa valurautainen käppyrä, se kestää mutta elevaattorin puoleinen "kaulus" on ensi syksyksi korjattava. Kuivaaja -08 RCW ja tunteja 2500 kieppeillä.
-
2 tuntia soviteltu, olis jo luullu tuurillakin menevän mut ei mee ni ei mee, kiitos kuitenkin vastauksista.
-
Valurautasille tosiaan ihan omat pannat olemassa. Peltisestä<->Valuseen on semmoinen ruuvattava panta jossa toinen reuna menee syvemmälle ja valuosa<->valuosa liitokseen vastaava mutta samanlaisilla reunuksilla. Ilman valuosia ei kyllä kannata kuivurin kierrätyslinjastoa rakentaa. Peltiset menee läpi vuodessa.