Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: herttu - 08.06.08 - klo:17:06
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Justiin tuli kylvettyä vihantavilja lautasmuokattuun ikivanhaan nurmeen. Ruiskutettu 2 vk sit. Jälki ei kovin hääviä. Ei noussu maakiviä ja kiviä ei tarvi kerätä pinnalta, iso plussa sille.
Kait se on vaan kynnettävä... Saatana !
Sänkiä peltoalasta muutama %, ei oikeen ylitä muokkarinhankintakynnystä.
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Älä luovu. Kynnä se nurmi ja myöhemmin sänki ajele muokkarilla.
Itse tulin siihen tulokseen, että parempi nurmet kyntää kun ajella lautashärvelillä.
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Tosiaan sillai, että ruohot hiukan lamaantuu ja sitten kyntöä.
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Tosiaan sillai, että ruohot hiukan lamaantuu ja sitten kyntöä.
Lautasmuokkaimella saa kerta-ajolla ihan hyvän kyntöalustan
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Jos haaveilet kynnöstä luopumisesta niin nurmi pitää ajaa syksyllä sadonkorjuun jälkeen ja vielä ennen talven tuloa. Ainakin syysmuokkaus on välttämätön. Itselläni viitteitä että kunnolla syysmuokatun pystyy keväällä suorakylvää. :P
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Tosiaan sillai, että ruohot hiukan lamaantuu ja sitten kyntöä.
Lautasmuokkaimella saa kerta-ajolla ihan hyvän kyntöalustan
Kyllä se pilalle menee,kyntöalusta,jos nurmea alkaa repimään lautasmuokkarilla :)
-
Itsellä kanssa samanlaiset kokemukset... Ehkä jollain multa/turvemaalla voi onnistua nurmen "kevytmuokkaus" Ainakin joenvarressa oleva hietapitoinen pohja muokkaantui ihan ok, mutta röykytti traktoria ja kuskia siihen malliin ettei enää tulla tuota harrastamaan. Vaati kaksi ajokertaa muokkaimella ja pari kertaa lapiorullaäkeellä, eli vähemmillä ajokerroilla olisi päässyt perinteisellä menetelmällä. Positiivista oli toki se, ettei kiviä tarvinut kerätä juuri ollenkaan. Lautasmuokkaimena tässä tapauksessa areksen xxl putkipakkerilla. Voi olla että joku muu lautasmuokkain tekisi paremmankin jäljen ???
-
Lautasmuokkarilla Onnistuu esim Roundupin jälkeen jos On Kuivaa,,,,,
Pientä lastua kerralla ja useaan kertaan; Esim 5 cm sitten 10 ja lopuksi vasta syvempään,,,,,,,,,,,,,,
Simballa siis ainakin toimii kun saa kulmaa muuteltua kiekoissa
-
Onko järkevää ajaa noin moneen kertaan, kun kyntämällä tulee kerralla hyvä ;D
-
Onko järkevää ajaa noin moneen kertaan, kun kyntämällä tulee kerralla hyvä ;D
Eniten kyntämisessä jurppii noi maakivet. Vaikka miten putsaat pellon, aina kyntäessä kääntyy uusia pintaan. Irtomukulat saa koneella pois pinnalta.
Juttuja kuunnellessa joku oli onnistunut tekemään areksella paremman jäljen kuin kivi-pekka, tiedä sitten niistä.
-
Onko järkevää ajaa noin moneen kertaan, kun kyntämällä tulee kerralla hyvä ;D
Kyntökin vaatii jotakin ennen Kylvöä ?
Ja Lautasmuokkain kolmekertaa nopeempi samalla veturilla kuin kyntö, eli ei haittaa vaikka kolmeen kertaan hinkkaa ja tulee valmista kylvöalustaa ::)
-
Kuinka syvään ensimmäinen muokkauskerta nurmeen ? Mites myöhemmät ajokerrat ?
T: Luovunko kynnöstä ???
Justiin tuli kylvettyä vihantavilja lautasmuokattuun ikivanhaan nurmeen. Ruiskutettu 2 vk sit. Jälki ei kovin hääviä. Ei noussu maakiviä ja kiviä ei tarvi kerätä pinnalta, iso plussa sille.
Kait se on vaan kynnettävä... Saatana !
Sänkiä peltoalasta muutama %, ei oikeen ylitä muokkarinhankintakynnystä.
Joo, kyll toi on tullu ittekin todettua. Raivaustalikko kyntötraktoriin, ja osuus kivi-pekkaan, halvemmaksi tulee kuin lautasmuokkari ja tulee kunnon jälkeä.
Mutta sängillä olen ajattanut lautasmuokkarillakin, siihen se kyllä sopii.
Nurmilla sen sijaan siitä muokkarin sekoittamasta mättäiköstä ei millään vehkeellä tahdo saada kunnollista - mikään ei syö miestä niin kuin yrittää saada tuollaisesta sotkusta kylvökuntoinen. Tosin kyntämällä sen onnistuu, senkin olen yhden kokeilun jälkeen tehnyt. Kunnon kynnön jäljiltä kylvöalusta tulee pienellä sipaisulla äkeellä.
Mutta toki minäkin olen hyvin kiinnostunut kuulemaan konstit, jos joku on onnistunut tuossa vähemmällä työllä ja pienemmillä kuluilla kuin kynnössä?
-
Mutta toki minäkin olen hyvin kiinnostunut kuulemaan konstit, jos joku on onnistunut tuossa vähemmällä työllä ja pienemmillä kuluilla kuin kynnössä?
***Laita muijas tekemään se työ.
-
Juttuja kuunnellessa joku oli onnistunut tekemään areksella paremman jäljen kuin kivi-pekka, tiedä sitten niistä.
Ei mikään kummoinen saavutus. Ei tule mitään positiivista mieleen moisesta lautashärvelistä. Kivipekkaa olis syytä vielä "hieman" kehittää... ts. ottaa mallia muista valtamerkeistä.
-
Väittäisin kyllä että yli 10 cm kun mennään lautasmuokkaimella on vetotehon tarve aika mahtava ja sitä kautta polttoaineen kulutus kovaa luokkaa. Mun mielestä kynnössä kuluu aika lailla saman verran hehtaaria kohti polttoainetta kuin lautashärvelilläkin ajettaessa. Mutta muokkaussyvyys vaikuttaa tähän tosi paljon, koskien molempia menetelmiä.
Pohojalaasen kanssa keskusteltiin näistä muokkauskoneista ja kehui kovin näitä "nykyaikaisia" kultivaattoreita. Tekee parilla ajokerralla nurmesta selvää. Pärjäsihän tuo köckerlingin kultivaattori melkoisen hyvin koneviestin kokeilussa nurmellakin... Oli tosin melko järeää mallia ja vaati sellaisen vetokoneen jota ei ainakaan meidän talosta tule vähään aikaan löytymään.
-
Meilläpäin nää pellot on mahottoman kivisiä,joten miekii hommasin areksen lautasmuokkaimen. Ja kyllä kivenkerruu väheni huomattavasti edelliskeväisiin verrattuna. Vanha nurmikin muuttui kuivalannan levityksen ja muokkaimen pyörittelyn jälkeen kylvökuntoiseksi helposti. Miksi pitäisi kovin syvälle päästäkään, tällä systeemillä ei kymmenen vuoden päästä maakivet enää muokkariin kolise..
-
HEH kyllä routa niitä nostaa ajan kanssa ;D
Mutta kyntäminen on ihan turhaa, kun opiskelee suorakylvön ja elää uskossa. 10v päästä sinäkin osaat siitä jotakin
-
T: Luovunko kynnöstä ???
Ainakin hietamailla (omat kokemukset hietamoreeni) voi luopua hyvin, mutta nurmen lopetus vaatii vähän eri ajotuksen kuin kyntämällä.
Eli pehmitys aloitetaan heti ensimmäisen rehunteon jälkeen ja heinäkuu - ehkä elokuun 10. päivään asti Etelä-Savon leveysasteilla - ajellaan eri muokkareilla 3-5 kertaa. Kokonaisuuden kannalta olisi eduksi jos on sekä pyöriväteräisiä että kultivaattori käytettävissä.
Elokuun alussa kylvetään 100-200 kg jotain kevätviljaa, joka ehtii juuri tähkimään/röyhylletulovaiheeseen ennenkuin pakkanen tappaa. Tästä voi ottaa vielä rehusadon, jos kelit sallivat.
Seuraavana keväänä pari äestystä ja kylvö. Jälki on hyvä; olen kylvänyt jopa porkkanaa tämän käsittelyn jälkeen kyntämättä.
Mitä järkeä edellisessä?
- kestorikkakasvit saavat (ainakin typpilannoittamattoman apilanurmen tapauksessa) tosi tehokuurin, ei näy seuraavana vuonna juolaa eikä valvattia.
- seuraavan vuoden typen vapautumisrytmi on nopea, sopii myös ohralle, satotasot ovat olleet hyviä
- syksyn ravinnehuuhtoumat pieniä
En nyt muista julkaisuja aiheesta, mutta tähän systeemiin olen itsekin siirtymässä myös täällä pohjoisempana.
Petri
-
T: Luovunko kynnöstä ???
Ainakin hietamailla (omat kokemukset hietamoreeni) voi luopua hyvin, mutta nurmen lopetus vaatii vähän eri ajotuksen kuin kyntämällä.
Eli pehmitys aloitetaan heti ensimmäisen rehunteon jälkeen ja heinäkuu - ehkä elokuun 10. päivään asti Etelä-Savon leveysasteilla - ajellaan eri muokkareilla 3-5 kertaa. Kokonaisuuden kannalta olisi eduksi jos on sekä pyöriväteräisiä että kultivaattori käytettävissä.
Elokuun alussa kylvetään 100-200 kg jotain kevätviljaa, joka ehtii juuri tähkimään/röyhylletulovaiheeseen ennenkuin pakkanen tappaa. Tästä voi ottaa vielä rehusadon, jos kelit sallivat.
Seuraavana keväänä pari äestystä ja kylvö. Jälki on hyvä; olen kylvänyt jopa porkkanaa tämän käsittelyn jälkeen kyntämättä.
Mitä järkeä edellisessä?
- kestorikkakasvit saavat (ainakin typpilannoittamattoman apilanurmen tapauksessa) tosi tehokuurin, ei näy seuraavana vuonna juolaa eikä valvattia.
- seuraavan vuoden typen vapautumisrytmi on nopea, sopii myös ohralle, satotasot ovat olleet hyviä
- syksyn ravinnehuuhtoumat pieniä
En nyt muista julkaisuja aiheesta, mutta tähän systeemiin olen itsekin siirtymässä myös täällä pohjoisempana.
Petri
Tämä oli taas asiaa. Taitaa olla kokeiltava juttu tänä kesänä.
-
Väittäisin kyllä että yli 10 cm kun mennään lautasmuokkaimella on vetotehon tarve aika mahtava
Pohojalaasen kanssa keskusteltiin näistä muokkauskoneista ja kehui kovin näitä "nykyaikaisia" kultivaattoreita. Tekee parilla ajokerralla nurmesta selvää. Pärjäsihän tuo köckerlingin kultivaattori melkoisen hyvin koneviestin kokeilussa nurmellakin... Oli tosin melko järeää mallia ja vaati sellaisen vetokoneen jota ei ainakaan meidän talosta tule vähään aikaan löytymään.
Näissä jutuissa leveys tappaa veturin , muistaa voi että laitteita on alkaen 2,5 M leveitä ; Tehon tarve alkaa 80 hp
Kait nyt tuonverran löytyy veturista , vaikka vanhasta Nuffista pakkosyöttö päällä ja ilmaputki avoinna
-
Onko pakko mennä 10 senttiin? Eikö alle riittäisi komiasti? Mielestäni lautasmuokkari tekee parhaan jäljen ja parhaan maavaikutuksen, kun muokkaa noin 3-7 sentin syvyyteen. Eikä sitä ole tarkoitettu edes syvä muokkaukseen...
Tuossa Petrin kirjoituksessa on järkeä. Itse kokeilen syksyllä sitä. Tosin "tehoviljelijänä" ajan glyfosaatin ja sitten alan muokata. Ensin ihan pinnasta ja annan kuivahtaa kunnolla ja sitten syvempää...
-
Onko pakko mennä 10 senttiin? Eikö alle riittäisi komiasti? Mielestäni lautasmuokkari tekee parhaan jäljen ja parhaan maavaikutuksen, kun muokkaa noin 3-7 sentin syvyyteen. Eikä sitä ole tarkoitettu edes syvä muokkaukseen...
Tuossa Petrin kirjoituksessa on järkeä. Itse kokeilen syksyllä sitä. Tosin "tehoviljelijänä" ajan glyfosaatin ja sitten alan muokata. Ensin ihan pinnasta ja annan kuivahtaa kunnolla ja sitten syvempää...
Kyllä brittiviljelijäveli vetäisee simballa 25 senttiä syvään "kevyt"muokkauksessa. Ei taida muuten 8-9 tonnin vehnänoljet piiloutua.....
-
Miksei voi suorakylvää? Menee fiduiksi vähemmällä vaivalla. Yleensä onnistuukin. ::)
-
jaa kyllä meillä jo kuusi vuotta nurmet lopetettu syksyllä roundupilla ja keväällä lietteenlevitys ja kerta-ajo lautasmuokkarilla ja sitten kylvö. Hyvin on toiminut ja viljojen hehtaarisadot ohrallakin olleet täällä etelä-savossa 6000 kg:n molemmin puolin. Meillä muokkarina on he-va joka on ainakin arekseen verrattuna hieman painavampi ja toimii nurmellakin paljon paremmin. Muokkaussyvyys on ollut noin 5 sentin molemmin puolin. Ei todellakaan ole mitään järkeä kyntää vuosi vuoden perään uusia kiviä pintaan. Polttoainesäästökin on todella merkittävä.
-
Omat huomiot koskien lähinnä syksyllä lautamuokattua peltoa on, että rikkaongelmat huomattavasti suuremmat kuin kynnön jäljiltä ja ainakin joillain maalaaduilla eroosio melkoinen, siis maa-aines lähtee sulamisvesien mukana.
Ehkä siis parempi jättää syksyll sängelle ja tehdä lautasmuokkaimella kylvömuokkaus lautasmuokkaimella, säästyy siinä aikaa ja polttoainetta.
No konevalmistajien pitää muutaman vuoden välein tehtävä uusia innovaatioita, jotta saavat jemmareilta ylimääräiset rahat(joita ei todellisuudessa edes ole) pois kuleksimasta.
Eipä ole kunnollisen kynnön voittanutta vielä ainakaan syysmuokkauksessa ja minkä polttoaineessa menettää, sen kasvinsuojeluaineissa voittaa.
-
On huomattu kyllä että rikkakasvilajisto on monipuolistunut aika lailla ja erityisesti heinämäiset rikat tuntuu runsastuvan. Tänä syksynä on tarkoitus kyntää lohkoja, joilla hankalin tilanne. Tuntuu erityisesti nuo kevyet eloperäiset maat olevan hankalimpia. Muiden rikkojen kanssa tulee kyllä toimeen nykyisten rikkakasviaineiden kanssa.
En tiedä saisiko sitten paremman tuloksen, jos tekisi muokkauksen kuten pitäisi. Ensimmäinen muokkaus matalaan heti puinnin jälkeen -> odotetaan pari viikkoa juolaan kasvua ja sitten ruiskutus -> muokkaus syvempään. Samalla luulisi muokkaustuloksen paranevan = parempi kasvijätteen maatuminen. Tällä hetkellä menetelmä on puinti, ruiskutus, lautasmuokkaus kohtuullisen syvään ::) Laiska kun on niin ei huvita pellolla pyöriä kuin pakolliset ;D Ensi syksynä voisi kokeilla heti puinnin jälkeen ajaa sängen lapiorullaäkeellä ja ruiskutuksen jälkeen lautasmuokkaimella. Luulisi lapiorullaäkeen hoitavan tuon "esimuokkauksen" ihan samoin kuin lautasmuokkainkin. On vielä nopeampi ja vie vähemmän löpöä kuin lautasmuokkain. Pitää syksyllä kirjoitella lisää, kunhan saa peltohommat loppusuoralle. Ja toki tässä vaiheessa eri menetelmillä muokanneet voivat kertoa kokemuksistaan kuinka "homma hoidetaan" oikein. Eikä tällä nytte tarkoiteta mitään navanalus juttuja ;)
-
On huomattu kyllä että rikkakasvilajisto on monipuolistunut aika lailla ja erityisesti heinämäiset rikat tuntuu runsastuvan. Tänä syksynä on tarkoitus kyntää lohkoja, joilla hankalin tilanne. Tuntuu erityisesti nuo kevyet eloperäiset maat olevan hankalimpia. Muiden rikkojen kanssa tulee kyllä toimeen nykyisten rikkakasviaineiden kanssa.
En tiedä saisiko sitten paremman tuloksen, jos tekisi muokkauksen kuten pitäisi. Ensimmäinen muokkaus matalaan heti puinnin jälkeen -> odotetaan pari viikkoa juolaan kasvua ja sitten ruiskutus -> muokkaus syvempään. Samalla luulisi muokkaustuloksen paranevan = parempi kasvijätteen maatuminen. Tällä hetkellä menetelmä on puinti, ruiskutus, lautasmuokkaus kohtuullisen syvään ::) Laiska kun on niin ei huvita pellolla pyöriä kuin pakolliset ;D Ensi syksynä voisi kokeilla heti puinnin jälkeen ajaa sängen lapiorullaäkeellä ja ruiskutuksen jälkeen lautasmuokkaimella. Luulisi lapiorullaäkeen hoitavan tuon "esimuokkauksen" ihan samoin kuin lautasmuokkainkin. On vielä nopeampi ja vie vähemmän löpöä kuin lautasmuokkain. Pitää syksyllä kirjoitella lisää, kunhan saa peltohommat loppusuoralle. Ja toki tässä vaiheessa eri menetelmillä muokanneet voivat kertoa kokemuksistaan kuinka "homma hoidetaan" oikein. Eikä tällä nytte tarkoiteta mitään navanalus juttuja ;)
Mää teen fältillä kerta-ajolla kevyesti sen mitä sää noilla erilaisilla härpäkkeillä monella eri ajokerralla.
Eikä tartte mitään ajankohtia kyttäillä.
Näin on.
-
On huomattu kyllä että rikkakasvilajisto on monipuolistunut aika lailla ja erityisesti heinämäiset rikat tuntuu runsastuvan. Tänä syksynä on tarkoitus kyntää lohkoja, joilla hankalin tilanne. Tuntuu erityisesti nuo kevyet eloperäiset maat olevan hankalimpia. Muiden rikkojen kanssa tulee kyllä toimeen nykyisten rikkakasviaineiden kanssa.
En tiedä saisiko sitten paremman tuloksen, jos tekisi muokkauksen kuten pitäisi. Ensimmäinen muokkaus matalaan heti puinnin jälkeen -> odotetaan pari viikkoa juolaan kasvua ja sitten ruiskutus -> muokkaus syvempään. Samalla luulisi muokkaustuloksen paranevan = parempi kasvijätteen maatuminen. Tällä hetkellä menetelmä on puinti, ruiskutus, lautasmuokkaus kohtuullisen syvään ::) Laiska kun on niin ei huvita pellolla pyöriä kuin pakolliset ;D Ensi syksynä voisi kokeilla heti puinnin jälkeen ajaa sängen lapiorullaäkeellä ja ruiskutuksen jälkeen lautasmuokkaimella. Luulisi lapiorullaäkeen hoitavan tuon "esimuokkauksen" ihan samoin kuin lautasmuokkainkin. On vielä nopeampi ja vie vähemmän löpöä kuin lautasmuokkain. Pitää syksyllä kirjoitella lisää, kunhan saa peltohommat loppusuoralle. Ja toki tässä vaiheessa eri menetelmillä muokanneet voivat kertoa kokemuksistaan kuinka "homma hoidetaan" oikein. Eikä tällä nytte tarkoiteta mitään navanalus juttuja ;)
Mää teen fältillä kerta-ajolla kevyesti sen mitä sää noilla erilaisilla härpäkkeillä monella eri ajokerralla.
Eikä tartte mitään ajankohtia kyttäillä.
Näin on.
Joo. Kynsin kans kevääl 150 ha huhtikuun puol välis ja sit toukokuun puol välis äestelin pirun kovaa savi "perunapeltoo". Ja äjes täysin rikki. Tarttis vissiin vähä'n kytätä ajankohtaa
-
Tekisi mieli kokeilla seuraavaa:
Suorakylvö mahdollisimman aikaisin siemenseoksella, puitavaksi tai säilörehuksi. Aluskasviksi raiheinä. Rikkaäestys parin päivän päästä. Ehkä lantaa tai lietettä pintaan ennen rikkaäestystä. Toivotaan sadekuuroja. Kun ajankohtaista puidaan tai niitetään. Niitto myöhään syksyllä, jos kerättävää niin paalataan pois. Keväällä taas suorakylvö hyvin aikaisin jne.
Ottakaapa asiantuntijat kantaa asiaan ja kertokaa muut mielipiteenne. Tilanne sellainen että kaikki rehut kuluu mitä saa kerättyä. En vielä keväällä saanut kokeiltua kun ei ole heinänsiemenlaatikkoa. :P
-
Tekisi mieli kokeilla seuraavaa:
Suorakylvö mahdollisimman aikaisin siemenseoksella, puitavaksi tai säilörehuksi. Aluskasviksi raiheinä. Rikkaäestys parin päivän päästä. Ehkä lantaa tai lietettä pintaan ennen rikkaäestystä. Toivotaan sadekuuroja. Kun ajankohtaista puidaan tai niitetään. Niitto myöhään syksyllä, jos kerättävää niin paalataan pois. Keväällä taas suorakylvö hyvin aikaisin jne.
Ottakaapa asiantuntijat kantaa asiaan ja kertokaa muut mielipiteenne. Tilanne sellainen että kaikki rehut kuluu mitä saa kerättyä. En vielä keväällä saanut kokeiltua kun ei ole heinänsiemenlaatikkoa. :P
Laita aluskasvi rikkaäestyksen yhteydessä ;)
-
On huomattu kyllä että rikkakasvilajisto on monipuolistunut aika lailla ja erityisesti heinämäiset rikat tuntuu runsastuvan. Tänä syksynä on
Mää teen fältillä kerta-ajolla kevyesti sen mitä sää noilla erilaisilla härpäkkeillä monella eri ajokerralla.
Eikä tartte mitään ajankohtia kyttäillä.
Näin on.
Lautas muokkarien ja kultivaattorien mainetta pilaa Suomessa suuri kevyt laitteiden määrä, erilaisia kotimaisia kopioita.
Sakut ja Britit luottaa juuri kyntöön, kertavedolla tapahtuvaan kultivointiin ( laitteissa sekä piikkejä että lautasia )
Muokkaus syvyys tarvittaessa voi olla jopa enemmän kuin suomikynnössä
-
Mun mielestä joko muokataan kunnolla tai ei ollenkaan. Jos kevytmuokkaillaan vähän sinnepäin, ei se ainaskaan parempi ole kuin suorakylvö.
-
Tuossa teromanin kommentissa täytyy taas palata tuohon järjettömään vetotehon tarpeeseen. Kevytmuokkaus vaatii raskaat koneet. Miksi suomessa siis ylipäätään myydään näitä "härpäkkeitä" niin paljon ??? Itse olin ilmajäähdytteisten aurojen kannalla, mutta isän piti laittaa muotikone. Myönnän toki että kivien keräämistä on vähemmän ;) Vuosittain perusmuokattava ala on noin 40 ha, joka mielestäni menisi hyvin kyntämälläkin. Mutta eipä tätä vuodatusta tämän enempää ;D
-
Ohessa kuva jossa Olki kynnetty ja toisessa reunassa hieman syvempään kuin kyntö kultivoituna eli leviää tasaisemmin koko muokkaus kerrokseen,,,,,,
Liite
-
Ohessa kuva jossa Olki kynnetty ja toisessa reunassa hieman syvempään kuin kyntö kultivoituna eli leviää tasaisemmin koko muokkaus kerrokseen,,,,,,
Liite
Kätevän näköistä maata, ihan mitähän maalajia tuo on. Aika siististi on saatu kuvaan leikattu pinta maasta ;D
-
Ohessa kuva jossa Olki kynnetty ja toisessa reunassa hieman syvempään kuin kyntö kultivoituna eli leviää tasaisemmin koko muokkaus kerrokseen,,,,,,
Liite
Parempihan se pahna on tuolla syvällä niin ei aiheuta tautipainetta oraille, ja salaojittaa kivasti liiat vedet pois.