Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: hvinnamo - 11.01.12 - klo:22:46
-
Konehallissa on ongelmana ikkunoiden "itkeminen." Kosteutta tiivistyy lasipintoihin todella paljon. Lasit ovat 3-kerros lämpölasielementtejä ja ne ovat n. 15 cm seinäpinnasta upotettuna, mikä saattaa aiheuttaa ilmiötä. Katossa on 140 cm:n propelli, joka kierrättää ilmaa kyllä tehokkaasti tilan sisällä. 2 kpl 150 mm korvausilmatorvia on seinän alareunassa ja vastakkaisella puolella on 250 mm poistoputki , jossa on kanavapuhallin ilman koneellista poistamista varten. Ilman lämpötilana olen pitänyt 14-15 astetta Celsiusta ja ilmankosteus on ollut n. 30-60 %, riippuen kuinka paljon lunta on koneiden mukana sisään mennyt. Etenkin kosteuden noustessa yli 45 %:n rupeaa ikkunoista valumaan vettä.
Tänään laitoin jokaisen ikkunasyvennyksen yläreunaan 15 euron auton sisätilalämppärin puhaltamaan ilmaa (ilman lämmitystä) laseihin ja ikkunat kuivuivat n. tunnissa täysin kuiviksi. Onko raadilla mitään muuta konstia ratkaista ongelmaa, sillä puiselle ikkunalaudalle valuva vesi ei varmasti tee hyvää rakenteille. Toisaalta ei noi lämppärit varmasti paljoa sähköä vie vaikka ne siellä pyörisittäisivätkin ilmaa.
Onko muilla vastaavaa ongelmaa? :)
-
Konehallissa on ongelmana ikkunoiden "itkeminen." Kosteutta tiivistyy lasipintoihin todella paljon. Lasit ovat 3-kerros lämpölasielementtejä ja ne ovat n. 15 cm seinäpinnasta upotettuna, mikä saattaa aiheuttaa ilmiötä. Katossa on 140 cm:n propelli, joka kierrättää ilmaa kyllä tehokkaasti tilan sisällä. 2 kpl 150 mm korvausilmatorvia on seinän alareunassa ja vastakkaisella puolella on 250 mm poistoputki , jossa on kanavapuhallin ilman koneellista poistamista varten. Ilman lämpötilana olen pitänyt 14-15 astetta Celsiusta ja ilmankosteus on ollut n. 30-60 %, riippuen kuinka paljon lunta on koneiden mukana sisään mennyt. Etenkin kosteuden noustessa yli 45 %:n rupeaa ikkunoista valumaan vettä.
Tänään laitoin jokaisen ikkunasyvennyksen yläreunaan 15 euron auton sisätilalämppärin puhaltamaan ilmaa (ilman lämmitystä) laseihin ja ikkunat kuivuivat n. tunnissa täysin kuiviksi. Onko raadilla mitään muuta konstia ratkaista ongelmaa, sillä puiselle ikkunalaudalle valuva vesi ei varmasti tee hyvää rakenteille. Toisaalta ei noi lämppärit varmasti paljoa sähköä vie vaikka ne siellä pyörisittäisivätkin ilmaa.
Onko muilla vastaavaa ongelmaa? :)
asuinkäytössähän on pieniä pattereita joita käytetään ikkunoiden alla, mutta jos lumisia koneita sisään tuo niin taitaa tuo puhallus olla ainut konsti....
-
Konehallissa on ongelmana ikkunoiden "itkeminen." Kosteutta tiivistyy lasipintoihin todella paljon. Lasit ovat 3-kerros lämpölasielementtejä ja ne ovat n. 15 cm seinäpinnasta upotettuna, mikä saattaa aiheuttaa ilmiötä. Katossa on 140 cm:n propelli, joka kierrättää ilmaa kyllä tehokkaasti tilan sisällä. 2 kpl 150 mm korvausilmatorvia on seinän alareunassa ja vastakkaisella puolella on 250 mm poistoputki , jossa on kanavapuhallin ilman koneellista poistamista varten. Ilman lämpötilana olen pitänyt 14-15 astetta Celsiusta ja ilmankosteus on ollut n. 30-60 %, riippuen kuinka paljon lunta on koneiden mukana sisään mennyt. Etenkin kosteuden noustessa yli 45 %:n rupeaa ikkunoista valumaan vettä.
Tänään laitoin jokaisen ikkunasyvennyksen yläreunaan 15 euron auton sisätilalämppärin puhaltamaan ilmaa (ilman lämmitystä) laseihin ja ikkunat kuivuivat n. tunnissa täysin kuiviksi. Onko raadilla mitään muuta konstia ratkaista ongelmaa, sillä puiselle ikkunalaudalle valuva vesi ei varmasti tee hyvää rakenteille. Toisaalta ei noi lämppärit varmasti paljoa sähköä vie vaikka ne siellä pyörisittäisivätkin ilmaa.
Onko muilla vastaavaa ongelmaa? :)
Kysymys on siitä, että sinä tuot koppiin lunta (=jäätä), jonka lämmin ilma ensin lämmittää sulamispisteeseen, sulattaa ja sitten sitoo itseensä edelleen lämmittäen ja kuljettaa pois rakennuksesta. Ikkunan lähellä ilma jäähtyy, eikä pysty sitomaan kaikkea vettä. Bisneksenä tuo on jäiden polttelua. Lumi ja jää kannattaa jättää ulos tai kuljettaa pois mieluummin viemärissä kuin poistoilmassa. Ehkä tuloräppänöiden eteen voisi laittaa itkupinnat, jotka kondensoivat vettä ilmasta.
Onneksi puhallin on poistopuolella, niin ylipaine ei paina rakenteisiin kosteutta.
Tuot koppiin 50 kg lunta (=jäätä) -15 - > 0 50*15*2,1kJ/kg/K= 1575 kJ + sulamislämpö 50*333 kJ/kg= 16650 kJ lämpeneminen 0 - > 16 50*16*2 kJ/kg= 1600 J, yhteensä 19825 kJ, joka vastaa öljynä 0,6 litraa. Mutta koska käytät veden uloskantamiseen ilmaa, joudut samalla lämmittämään -15 asteista RH 30% ulkoilmaa tuohon 16 asteeseen ja 30%:iin peräti 35700 kuutiota (ilman vesisisältö nousee 16C/30% tilanteesta poistoilman 12C/60%:n ja 2,5 -> 3,9 g/kuutio). Tämä operaatio vaatii 27460 kg * 40 kJ/kg= 1100000 kJ, eli öljyä palaa 33 kg.
Luulen että itse koneiden lämmöt menevät lähes tasan, ajosta tullessa esim traktorin kuumat osat vaikka 2000 kg keskimäärin 70 astetta, ohjaamo jne 2000 kg +10 astetta ja työkone, vanteet ym. 2000 kg -15 astetta, koko komeus keskimäärin 21,7 astetta.
Jos vielä kerrot kopin mitat ja puhaltimen virtausmäärän, voin laskea vähän lämpötaseita ja tarkistaa tuon edellisen. Ikkunan pintalämpötila on helppo katsoa infrapunamittarilla, ilman puhallusta.
-
Cosmic Cowboy taitaa olla perillä asiasta. Kiitos HYVÄSTÄ vastauksesta! :)
Edit: Koppi on 13,5m x 9,5m x 4,6 m. Poistoimurin virtausmäärää en osaa sanoa nyt, mutta siinä on 5 asentoa. Täytynee kysellä jos kaupassa vaikka tietäisivät... ? Rakennuksessa on lisäksi lattiakaivo, johon osa haihtumattomat sulamisvedet menevät.
-
Niin se taitaa autotalleissakin mennä, että jos auto pitää saada kelissä kuin kelissä kuivatettua vaikkapa yön aikana, niin energiankulutus on ainakin kertaluokkaa suurempi verrattuna siihen että auto pidettäisiin vaikka katoksessa ja lämmin talli olisi tyhjänä. Ja se lämpimässä tallissa varastoitava värkki pitäisi saada kohtuuajassa kuivatettua, varsinkin autossa ja miksei traktorissakin jolla ajetaan suolateitä, on korroosio ihan oikea ongelma jos värkin ajaa kosteana lämpimään talliin.
Yksi suuri osastoimaton korjaushalli on tuossa suhteessa ongelmallinen, kun se kosteus siirtyy sulamisen aikana myös kaikkeen mitä on varastoitu hallin sisälle, kuten työkalut ja muut tavarat yms.
-
Onko tuo halli kuinka uusi? Elikkäs onko lattiavalu koska tehty. Mulla oli tuota samaa ongelmaa ensimmäisenä talvena hallin valmistumisen jälkeen. Kaikki vähäkään kylmät pinnat olivat jatkuvasti märkänä. Sen jälkeen ongelmaa ei ole ollut. Betonihan kuivuu kuukausikaupalla ja vapauttaa kosteutta ilmaan.
-
Konehallissa on ongelmana ikkunoiden "itkeminen." Kosteutta tiivistyy lasipintoihin todella paljon. Lasit ovat 3-kerros lämpölasielementtejä ja ne ovat n. 15 cm seinäpinnasta upotettuna, mikä saattaa aiheuttaa ilmiötä. Katossa on 140 cm:n propelli, joka kierrättää ilmaa kyllä tehokkaasti tilan sisällä. 2 kpl 150 mm korvausilmatorvia on seinän alareunassa ja vastakkaisella puolella on 250 mm poistoputki , jossa on kanavapuhallin ilman koneellista poistamista varten. Ilman lämpötilana olen pitänyt 14-15 astetta Celsiusta ja ilmankosteus on ollut n. 30-60 %, riippuen kuinka paljon lunta on koneiden mukana sisään mennyt. Etenkin kosteuden noustessa yli 45 %:n rupeaa ikkunoista valumaan vettä.
Tänään laitoin jokaisen ikkunasyvennyksen yläreunaan 15 euron auton sisätilalämppärin puhaltamaan ilmaa (ilman lämmitystä) laseihin ja ikkunat kuivuivat n. tunnissa täysin kuiviksi. Onko raadilla mitään muuta konstia ratkaista ongelmaa, sillä puiselle ikkunalaudalle valuva vesi ei varmasti tee hyvää rakenteille. Toisaalta ei noi lämppärit varmasti paljoa sähköä vie vaikka ne siellä pyörisittäisivätkin ilmaa.
Onko muilla vastaavaa ongelmaa? :)
Tämmönen sinne talliin (tuo autotallimalli):
http://www.esteri.com/kuivaus/ilmankuivaajat?gclid=CIS4wdLtya0CFUfwzAod2X2PgQ (http://www.esteri.com/kuivaus/ilmankuivaajat?gclid=CIS4wdLtya0CFUfwzAod2X2PgQ)
Edit: Siis tuo ilmankuivain on siitä hyvä keksintö, että hallissa jo olevasta ilmasta otetaan kosteus pois eikä haaskata energiaa uuden kuivan ilman tuomiseen ja lämmittämiseen. Vesi menee koneesta putkea pitkin esim. lattiakaivoon. Itsellä on tosin kokemusta vain parin sadan "pesuhuonemallista" jolla kuivataan pyykkiä, mutta sekin on ollut tosi kätevä parilla raksallakin tapetteja yms. kuivatellessa. Toisaalta jos lämmitysenergia on "ilmaista", hake tms. niin voi se ilman vaihtaminen ja lämmittäminenkin kannattaa.
Ilmaa voi kuivata myös itkupinnoilla kuten cosmic kertoikin.
Jos ikkunoita kuivataan lämmintä ilmaa puhaltamalla, ilmiö perustuu siihen että ikkunan sisäpinta saadaan tarpeeksi lämpimäksi jotta se kuivaa. Yksi vaihtoehto olisi tuoda hallin korvausilma ikkunoiden läheltä ja suunnata se lasia pitkin. Ulkoilma kun on kuivempaa kuin sisäilma niin kastepistettä ei muodostuisi ja kosteus ei tiivistyisi lasin pintaan.
Mika
-
Riittäkö lämmittimen puhaltimessa teho rakentaa lämmönjako kanavisto esim. katon rajaan ja puhallus aukot ikkunoiden kohdalta alaspäin, näin ilma lähtee automaattisesti kiertämään hallissa ilman erillistä puhallinta ja ikkunapinnat pysyvät lämpiminä eikä kosteus tiivisty sinne. Hallikin lämpenee tasaisemmin.
Itse varsinaiseen ongelmaan kysymys miksi se traktori pitää saada kuivaksi muutamassa tunnissa lämpimässä hallissa. ?
Oma kokemus noista lumisista traktoreista työkoneineen on seuraava.
cosmic sen jo tulla kertoikin ja käytännössä meillä monasti nähty. Traktorin oma lämpö sulattaa traktorin kuivaksi ihan pelkässä konehallissa noin -10 pakkasasteeseen asti. Moottorin lohkonlämpö kuitenkin 70-80 astetta ja öljy sitoo lämpöä, sekä luovuttaa sitä hitaasti ja ei se peräkään paljoa huonommasi jää.
Lokasuojat pyörät jää lumisiksi pakkasen kiriessä mutta itse perus kone kyllä kuivaa ihan omalla lämmöllä. Meillä auraus vauhti aurausta joten sitä lunta pölisee koneen ympärillä koko ajan.
Aurat ja linkon ei siitä lumesta säikähdä.
Itse kaipaan lämpöeristettyä hallia traktorille kun pakkanen laskee alle -10 asteen. Sekin ilman lämmitystä eli traktorin omalla hukkalämpö käytetään tai jos pitempään seisottaa niin perus lämpö +2/-5 astetta. Koneeseen pakkasvahti jolla säilytetään lähtövalmius ohjaamoon puhallin lämmitin jolla ohjaamo kuivatetaan sisältä.
Edellä mainitussa hallissa ongelmana on vedenjäätyminen lattiaan, eli tarviis lattialämmityksen joka pitää lattian pinnan lämpötilan asteen/ pari nollan yläpuolella ja lattia kaivon malli pesuhalleista.
Lisään kun nyt kahvi kupposen ääressä luin hvinammo sun tekstin. Tuossa voipi olla myös yksi osa selitys.
Onko se ikkuna syvennys sisäpuolella?
Ikkunat kannattaa AINA laittaa lämpimän sisäpinnan kanssa samaan tasoon ja myyki tehdä ulkopuolelle. Näin lämmin ilma pääsee helpommin siihen ikkuna pintaan kiertämään kuin siellä syvennyksessä olevaan ikkunaan.
Ikkuna remontti ens kesänä ?
-
Konehallissa on ongelmana ikkunoiden "itkeminen." Kosteutta tiivistyy lasipintoihin todella paljon. Lasit ovat 3-kerros lämpölasielementtejä ja ne ovat n. 15 cm seinäpinnasta upotettuna, mikä saattaa aiheuttaa ilmiötä. Katossa on 140 cm:n propelli, joka kierrättää ilmaa kyllä tehokkaasti tilan sisällä. 2 kpl 150 mm korvausilmatorvia on seinän alareunassa ja vastakkaisella puolella on 250 mm poistoputki , jossa on kanavapuhallin ilman koneellista poistamista varten. Ilman lämpötilana olen pitänyt 14-15 astetta Celsiusta ja ilmankosteus on ollut n. 30-60 %, riippuen kuinka paljon lunta on koneiden mukana sisään mennyt. Etenkin kosteuden noustessa yli 45 %:n rupeaa ikkunoista valumaan vettä.
Tänään laitoin jokaisen ikkunasyvennyksen yläreunaan 15 euron auton sisätilalämppärin puhaltamaan ilmaa (ilman lämmitystä) laseihin ja ikkunat kuivuivat n. tunnissa täysin kuiviksi. Onko raadilla mitään muuta konstia ratkaista ongelmaa, sillä puiselle ikkunalaudalle valuva vesi ei varmasti tee hyvää rakenteille. Toisaalta ei noi lämppärit varmasti paljoa sähköä vie vaikka ne siellä pyörisittäisivätkin ilmaa.
Onko muilla vastaavaa ongelmaa? :)
Tämmönen sinne talliin (tuo autotallimalli):
http://www.esteri.com/kuivaus/ilmankuivaajat?gclid=CIS4wdLtya0CFUfwzAod2X2PgQ (http://www.esteri.com/kuivaus/ilmankuivaajat?gclid=CIS4wdLtya0CFUfwzAod2X2PgQ)
Edit: Siis tuo ilmankuivain on siitä hyvä keksintö, että hallissa jo olevasta ilmasta otetaan kosteus pois eikä haaskata energiaa uuden kuivan ilman tuomiseen ja lämmittämiseen. Vesi menee koneesta putkea pitkin esim. lattiakaivoon. Itsellä on tosin kokemusta vain parin sadan "pesuhuonemallista" jolla kuivataan pyykkiä, mutta sekin on ollut tosi kätevä parilla raksallakin tapetteja yms. kuivatellessa.
Juurikin Estereitä tutkein, kun on märkätilojen remontti suunnitteilla. Oli opiskelukämpillä pyykkituvassa tuollainen. Jollain nettipalstalla vaan kehuttiin että ovat nokittaneet hinnan 2500:aan. Saisi olla kuivaushuonekäytössä vesipatterilla. Pitää ehkä sommitella itse joku vesipatteri-puhallin-maakylmäpatteri-viritys?
Onhan sitä hintahaitaria noissa kuivattimissa 89 - 35 640,50 € :
http://labs.trotec24.com/fi-fi/koneet/ilmankuivaus
Jos halli olisi kaksiosainen, kuten lumimiehellä ehkä pitäisi, voisi laittaa ILP:n ulkoyksikön lumipuolelle ja sisäyksikön verstaan puolelle? Vai toisippäin, tai jotain?
-
Konehallissa on ongelmana ikkunoiden "itkeminen." Kosteutta tiivistyy lasipintoihin todella paljon. Lasit ovat 3-kerros lämpölasielementtejä ja ne ovat n. 15 cm seinäpinnasta upotettuna, mikä saattaa aiheuttaa ilmiötä. Katossa on 140 cm:n propelli, joka kierrättää ilmaa kyllä tehokkaasti tilan sisällä. 2 kpl 150 mm korvausilmatorvia on seinän alareunassa ja vastakkaisella puolella on 250 mm poistoputki , jossa on kanavapuhallin ilman koneellista poistamista varten. Ilman lämpötilana olen pitänyt 14-15 astetta Celsiusta ja ilmankosteus on ollut n. 30-60 %, riippuen kuinka paljon lunta on koneiden mukana sisään mennyt. Etenkin kosteuden noustessa yli 45 %:n rupeaa ikkunoista valumaan vettä.
Tänään laitoin jokaisen ikkunasyvennyksen yläreunaan 15 euron auton sisätilalämppärin puhaltamaan ilmaa (ilman lämmitystä) laseihin ja ikkunat kuivuivat n. tunnissa täysin kuiviksi. Onko raadilla mitään muuta konstia ratkaista ongelmaa, sillä puiselle ikkunalaudalle valuva vesi ei varmasti tee hyvää rakenteille. Toisaalta ei noi lämppärit varmasti paljoa sähköä vie vaikka ne siellä pyörisittäisivätkin ilmaa.
Onko muilla vastaavaa ongelmaa? :)
Tämmönen sinne talliin (tuo autotallimalli):
http://www.esteri.com/kuivaus/ilmankuivaajat?gclid=CIS4wdLtya0CFUfwzAod2X2PgQ (http://www.esteri.com/kuivaus/ilmankuivaajat?gclid=CIS4wdLtya0CFUfwzAod2X2PgQ)
Edit: Siis tuo ilmankuivain on siitä hyvä keksintö, että hallissa jo olevasta ilmasta otetaan kosteus pois eikä haaskata energiaa uuden kuivan ilman tuomiseen ja lämmittämiseen. Vesi menee koneesta putkea pitkin esim. lattiakaivoon. Itsellä on tosin kokemusta vain parin sadan "pesuhuonemallista" jolla kuivataan pyykkiä, mutta sekin on ollut tosi kätevä parilla raksallakin tapetteja yms. kuivatellessa.
Juurikin Estereitä tutkein, kun on märkätilojen remontti suunnitteilla. Oli opiskelukämpillä pyykkituvassa tuollainen. Jollain nettipalstalla vaan kehuttiin että ovat nokittaneet hinnan 2500:aan. Saisi olla kuivaushuonekäytössä vesipatterilla. Pitää ehkä sommitella itse joku vesipatteri-puhallin-maakylmäpatteri-viritys?
Onhan sitä hintahaitaria noissa kuivattimissa 89 - 35 640,50 € :
http://labs.trotec24.com/fi-fi/koneet/ilmankuivaus
Jos halli olisi kaksiosainen, kuten lumimiehellä ehkä pitäisi, voisi laittaa ILP:n ulkoyksikön lumipuolelle ja sisäyksikön verstaan puolelle? Vai toisippäin, tai jotain?
Miksi haluaisit jäähdyttää sitä lumipuolta? Toimisi tuo kyllä ilmankuivaimena jos se lämmin ilma verstaasta sitten pääsee takaisin tuonne lumipuolelle. Ilmankuivainhan siis toimii niin että lämpöpumpun kylmä ja lämmin kenno laittaan peräkkäin samaan ilmavirtaan. Kylmään kennoon tiivistyy kosteus joka johdetaan viemäriin ja lämmin kenno lämmittää sen ilman takaisin. Nettona tuo laite tuottaa ottamansa sähkötehon verran myös lämpöä eli toimii pienenä sähkölämmittimenä.
Luin kerran Konevitsistä kun joku kehui ILPpiä pajan lämmittimenä (ulkoyksikkö siis ulkona) ja mainosti että se "myös poistaa kosteutta hallista". Eihän se niin toimi, koska se kuuma kenno on sisäyksikössä kun lämmitetään. Ulkoyksiköstä tippuu vettä jonka kylmä kenno tiivistää ULKOilmasta.
Meillä on pesuhuoneessa tämmöinen halpis kuivain:
http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=7d29c8319e630c973f7e4f935f15aa02 (http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=7d29c8319e630c973f7e4f935f15aa02)
Hintaansa nähden tosi hyvä laite. Poistaa vuorokaudessa 20 litraa vettä ilmasta, voitti jonkun rakennusmaailman testin joskus. Tiedä sitten olisko siitä hallin kuivaukseen ja miten se kestäisi siellä.
Mika
-
Omassa hallissa vesikiertoinenlattialämmitys -ikkunat ei huurru -tosin ei se traktorikaan kovin usein luminen ole ja autoa en lämpimään laita paitsi jos lukot kunnolla jäässä.
Tuollainen halpisilmankuivain saattais silti olla ihan fiksu hankinta :)
-
Mitenkä paksut lienee Hvinnamon (vaimikäseoli) konehallin seinät ?
-
Mitenkä paksut lienee Hvinnamon (vaimikäseoli) konehallin seinät ?
Seinissä on 125mm + 50mm kivivillaeristys. Sisäpinnassa melamiinipinnoitettu koivuvaneri. Seinissä ei ole missään vaiheessa ollut pisaraakaan vettä. Tänään ajoin erittäin lumisen pakettiauton + trailerin sekä henkilöauton klo 16 sisään. Ilmankosteus oli siihen aikaan 55%. Äsken kävin katsomassa ja ilmankosteus oli 39 %!! ja ikkunat olivat aivan kuivat... Ja lunta meni varmasti enemmän kuin traktorin kanssa konsanaan. Lattialla oli reilusti vettä, koska kaato ei ole kuin 3 metriä kaivolta. Lämpötila + 15 astetta C. Erikoista...
Ps. Poistoilmapuhallin ei ollut päällä ja korvausilmaräppänät olivat melkein kiinni. Niistä kuitenkin tulee selvästi ilmaa sisään.
-
Mahtaskos huurtumiseen auttaa jos suorittaisit onanoinnin vaikka ulkona? ???
-
Mahtaskos huurtumiseen auttaa jos suorittaisit onanoinnin vaikka ulkona? ???
Tänään ilmeisesti siitä syystä ikkunat eivät huurtuneet...
-
Mahtaskos huurtumiseen auttaa jos suorittaisit onanoinnin vaikka ulkona? ???
Tänään ilmeisesti siitä syystä ikkunat eivät huurtuneet...
Sinäkö vauhdissa? ;D
http://vimeo.com/33758189
-
väliäkö tuolla,huurtutkoot niin ettei ikinä näe pihalle
-
Itse päädyin konehallissa ratkaisuun, jossa ikkunoita ei ole ollenkaan.
Seuraavista syistä:
-maksavat
-helpompi rakentaa
-kesällä tulee kirkas auringonvalo, josta ei ole kuin haittaa
-talvella ei tule käytännössä mitään valoa
-sitten nämä huurtumis-/itkuongelmat
Ainoastaan yksi nosto-oven lamelli ikkunapinnalla.
-
Kyllä on murheet vähissä, jos konehallin ikkunoiden huurtuminen on noin iso ongelma..... :P
Kotieläinrakennuksissa on lähinnä ongelma siitä, että millä saa sen 20 senttiä paksun jään irti nosto-oven alalamellista, että saa oven kammettua jollakin suurinpiirtein ehjänä ylös. Ikkunat valuu vettä jo -5 asteessa ja kovemmalla pakkasella sentti jäässä, eikä siitä oteta isompaa kokarta henkeen........
-
Miksi haluaisit jäähdyttää sitä lumipuolta? Toimisi tuo kyllä ilmankuivaimena jos se lämmin ilma verstaasta sitten pääsee takaisin tuonne lumipuolelle. Ilmankuivainhan siis toimii niin että lämpöpumpun kylmä ja lämmin kenno laittaan peräkkäin samaan ilmavirtaan. Kylmään kennoon tiivistyy kosteus joka johdetaan viemäriin ja lämmin kenno lämmittää sen ilman takaisin. Nettona tuo laite tuottaa ottamansa sähkötehon verran myös lämpöä eli toimii pienenä sähkölämmittimenä.
Meillä on pesuhuoneessa tämmöinen halpis kuivain:
http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=7d29c8319e630c973f7e4f935f15aa02 (http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=7d29c8319e630c973f7e4f935f15aa02)
Hintaansa nähden tosi hyvä laite. Poistaa vuorokaudessa 20 litraa vettä ilmasta, voitti jonkun rakennusmaailman testin joskus. Tiedä sitten olisko siitä hallin kuivaukseen ja miten se kestäisi siellä.
Mika
Kai ajattelin sen kopin olevan lämpöomavarainen. Asian ajattelemiseen käytin puolet siitä ajasta kuin viestin kirjoitamiseen. Siksi kysymysmerkkikin.
Tuollainen ilmankuivain menee nyt ostoon. Pesuhuoneen ovea joutuu pitämään auki jotta pyykki kuivuisi ja ovi johtaa tuulikaapin kautta asuinhuoneisiin. Eli monenlaista harmia on. Ensi syksynä laitetaan uuteen uskoon koko kylpyläosasto, mutta eiköhän tuo kuivain jossain työllisty sittemminkin. Yksi asia noissa vaivaa: suojausluokka, kun puhutaan sähkölaitteesta ja kosteudesta, IP olisi kiva tietää.
-
Kyllä on murheet vähissä, jos konehallin ikkunoiden huurtuminen on noin iso ongelma..... :P
Kotieläinrakennuksissa on lähinnä ongelma siitä, että millä saa sen 20 senttiä paksun jään irti nosto-oven alalamellista, että saa oven kammettua jollakin suurinpiirtein ehjänä ylös. Ikkunat valuu vettä jo -5 asteessa ja kovemmalla pakkasella sentti jäässä, eikä siitä oteta isompaa kokarta henkeen........
Mikäs siellä muu voi huolettaa. Tuet juoksee jolkuttaa ja elämä on leppoista kukkamultikenttien keskellä. ;D
-
Kyllä on murheet vähissä, jos konehallin ikkunoiden huurtuminen on noin iso ongelma..... :P
Kotieläinrakennuksissa on lähinnä ongelma siitä, että millä saa sen 20 senttiä paksun jään irti nosto-oven alalamellista, että saa oven kammettua jollakin suurinpiirtein ehjänä ylös. Ikkunat valuu vettä jo -5 asteessa ja kovemmalla pakkasella sentti jäässä, eikä siitä oteta isompaa kokarta henkeen........
Eikö olekin mukava kun on murheet pienet? :P :P
Olisit laittanut oven kynnykseen lämmityskaapelit, kuten minäkin, niin ei olis tollasia murheita.
-
Miksi haluaisit jäähdyttää sitä lumipuolta? Toimisi tuo kyllä ilmankuivaimena jos se lämmin ilma verstaasta sitten pääsee takaisin tuonne lumipuolelle. Ilmankuivainhan siis toimii niin että lämpöpumpun kylmä ja lämmin kenno laittaan peräkkäin samaan ilmavirtaan. Kylmään kennoon tiivistyy kosteus joka johdetaan viemäriin ja lämmin kenno lämmittää sen ilman takaisin. Nettona tuo laite tuottaa ottamansa sähkötehon verran myös lämpöä eli toimii pienenä sähkölämmittimenä.
Meillä on pesuhuoneessa tämmöinen halpis kuivain:
http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=7d29c8319e630c973f7e4f935f15aa02 (http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=7d29c8319e630c973f7e4f935f15aa02)
Hintaansa nähden tosi hyvä laite. Poistaa vuorokaudessa 20 litraa vettä ilmasta, voitti jonkun rakennusmaailman testin joskus. Tiedä sitten olisko siitä hallin kuivaukseen ja miten se kestäisi siellä.
Mika
Kai ajattelin sen kopin olevan lämpöomavarainen. Asian ajattelemiseen käytin puolet siitä ajasta kuin viestin kirjoitamiseen. Siksi kysymysmerkkikin.
Tuollainen ilmankuivain menee nyt ostoon. Pesuhuoneen ovea joutuu pitämään auki jotta pyykki kuivuisi ja ovi johtaa tuulikaapin kautta asuinhuoneisiin. Eli monenlaista harmia on. Ensi syksynä laitetaan uuteen uskoon koko kylpyläosasto, mutta eiköhän tuo kuivain jossain työllisty sittemminkin. Yksi asia noissa vaivaa: suojausluokka, kun puhutaan sähkölaitteesta ja kosteudesta, IP olisi kiva tietää.
Nyt vehje on lainassa enkä voi katsoa suojausluokkaa, mutta veikkaan IP44. Tuossa on tyhjennettävä vesisäiliö, mutta säiliön voi ohittaa ja siinä on nippa johon voi laittaa pätkän puutarhaletkua niin ei tarvitse tyhjennellä. Virtakykin on kummallinen, siinä on monia asentoja (pyykin kuivaus, ilman kuivaus tms.) Kaikissa kytkimen asennoissa vehje kuitenkin toimii samalla tavalla eikä käyttöohjekaan kerro mitä eroa niillä on. Ohjeessa varoitetaan myös että vehje pitää aina sammuttaa virtakytkimestä eikä töpseliä saa irrottaa ennen sammuttamista. Niinkin on joskus tullut tehtyä eikä ole onneksi hajonnut.
Samat olosuhteet meillä navetassa kuin Sirkussonnillakin... omassa asumuksessa kyllä kosteus häiritsee enemmän. Pajan ikkunoita ei ole tullut seurattua. Jos harrastaisin lumisen traktorin säilyttämistä lämpimässä niin voisi sekin alkaa häiritä jos Migin langat yms alkaisi ruostua kosteudesta. Traktorin vien pajaan vasta kun pakkanen menee parinkympin päälle.
Mika
-
Juurikin Estereitä tutkein, kun on märkätilojen remontti suunnitteilla. Oli opiskelukämpillä pyykkituvassa tuollainen. Jollain nettipalstalla vaan kehuttiin että ovat nokittaneet hinnan 2500:aan. Saisi olla kuivaushuonekäytössä vesipatterilla. Pitää ehkä sommitella itse joku vesipatteri-puhallin-maakylmäpatteri-viritys?
Onhan sitä hintahaitaria noissa kuivattimissa 89 - 35 640,50 € :
http://labs.trotec24.com/fi-fi/koneet/ilmankuivaus
Jos halli olisi kaksiosainen, kuten lumimiehellä ehkä pitäisi, voisi laittaa ILP:n ulkoyksikön lumipuolelle ja sisäyksikön verstaan puolelle? Vai toisippäin, tai jotain?
Lumimiehen toiselle halli on jo annettu nimi, se on pesuhalli. Siellä on hyvä koneita sulatella. Kunhan ilmanvaihto ja rakenteet kunnossa.
Toivottavasti vanerit on hvinnamolla liimattu kosteuden kestävällä liimalla ;D
Voipi ajan oloon viilut ruveta irvistelemään jos yli 50% kosteus kovin pitkään on sisätiloissa.
Kosteudesta ja rakenteesta vielä vähän. Kosteus seinärakenteessa höyrynmuodossa ei ole ongelma, jos se pääsee siitä läpi höyrynä. Ongelma siitä tulee siinä vaiheessa kun kosteus saavuttaa seinärakenteen sisällä olevan kastepisteen, jolloin ilmassa oleva kostes tiivistyy vedeksi, ja rakenne on sellainen ettei se pääse kuivumaan. Kuten juurikin kivivilla seinä on
Tämä kastepiste ilmiö toteutuu justiinsa noissa ikkunoissa, eli sisäpuolen ikkuna pinnan lämpötila on kastepisteen alapuolella jolloin kosteus tiivistyy vedeksi.
Varsin hyvä esimerkki nuo ikkunat, mitä siellä seinän sisällä tapahtuu jos kostea ilma pääsee seinän sisällä kastepisteeseen saakka. Mätänee pystyyn koko rakennus.
Puhaltimella puhallettu noin 15 asteista ilmaa jolloin ikkunapinnan lämpötila nousi korkeammaksi kuin kastepiste niin `voila ikkuna kuivuikin vaikka ilman kosteus oli sama.
Miksi näin?
Jokainen sen tietää miksi viljakuivuriin puhallettavaa ilmaa lämmitetään, mitä kuumempaa ilma on sitä enemmän siihen pystyy sitoutumaan kosteutta höyryn muodossa.
-
Juurikin Estereitä tutkein, kun on märkätilojen remontti suunnitteilla. Oli opiskelukämpillä pyykkituvassa tuollainen. Jollain nettipalstalla vaan kehuttiin että ovat nokittaneet hinnan 2500:aan. Saisi olla kuivaushuonekäytössä vesipatterilla. Pitää ehkä sommitella itse joku vesipatteri-puhallin-maakylmäpatteri-viritys?
Onhan sitä hintahaitaria noissa kuivattimissa 89 - 35 640,50 € :
http://labs.trotec24.com/fi-fi/koneet/ilmankuivaus
Jos halli olisi kaksiosainen, kuten lumimiehellä ehkä pitäisi, voisi laittaa ILP:n ulkoyksikön lumipuolelle ja sisäyksikön verstaan puolelle? Vai toisippäin, tai jotain?
Lumimiehen toiselle halli on jo annettu nimi, se on pesuhalli. Siellä on hyvä koneita sulatella. Kunhan ilmanvaihto ja rakenteet kunnossa.
Toivottavasti vanerit on hvinnamolla liimattu kosteuden kestävällä liimalla ;D
Voipi ajan oloon viilut ruveta irvistelemään jos yli 50% kosteus kovin pitkään on sisätiloissa.
Kosteudesta ja rakenteesta vielä vähän. Kosteus seinärakenteessa höyrynmuodossa ei ole ongelma, jos se pääsee siitä läpi höyrynä. Ongelma siitä tulee siinä vaiheessa kun kosteus saavuttaa seinärakenteen sisällä olevan kastepisteen, jolloin ilmassa oleva kostes tiivistyy vedeksi, ja rakenne on sellainen ettei se pääse kuivumaan. Kuten juurikin kivivilla seinä on
Tämä kastepiste ilmiö toteutuu justiinsa noissa ikkunoissa, eli sisäpuolen ikkuna pinnan lämpötila on kastepisteen alapuolella jolloin kosteus tiivistyy vedeksi.
Varsin hyvä esimerkki nuo ikkunat, mitä siellä seinän sisällä tapahtuu jos kostea ilma pääsee seinän sisällä kastepisteeseen saakka. Mätänee pystyyn koko rakennus.
Puhaltimella puhallettu noin 15 asteista ilmaa jolloin ikkunapinnan lämpötila nousi korkeammaksi kuin kastepiste niin `voila ikkuna kuivuikin vaikka ilman kosteus oli sama.
Miksi näin?
Jokainen sen tietää miksi viljakuivuriin puhallettavaa ilmaa lämmitetään, mitä kuumempaa ilma on sitä enemmän siihen pystyy sitoutumaan kosteutta höyryn muodossa.
Aivan niin! Ja jotkut vielä pitävät ongelmaa vähäpätöisenä... Sen vuoksi tähän asiaan tartuinkin, että pystyisi välttämään rakenteille mahdollisesti tapahtuvat pysyvät vauriot. Eli taitaa olla ainakin pidettävä lämpötila niin korkeana, että suhteellinen kosteus pysyy riittävän alhaisena. Mikä on sitten riittävän alhainen? Energiaahan siinä palaa, mutta aika näyttää kuinka paljon? Kuten sanoinkin, ei seinäpinnoille ole missään vaiheessa tiivistynyt minkäänlaista kosteutta. Mitä sitten tapahtuu seinien sisällä, onkin eri asia, joka selviää kun irroittaa parista kohtaa seinälevyn irti ja tutkii villojen kosteutta ym.
Ihmettelen vaan miten sellaiset eristetyt hallit voivat, mitä ei lämmitetä kuin tarvittaessa ja peruslämpö pyörii siellä -5 ja +5 asteen tuntumassa. Eikö siellä ole melko kosteaa jo luonnostaankin? Ja silti tälläisiä rakennuksia seisoo pystyssä vuosikymmeniä. Ja kyllä vaneri kestää kosteutta siinä missä cyproccikin. Mutta yhtäkaikki, ratkaisemisen arvoisia kysymyksiä... Kiitoksia tähänastisista neuvoista. :)
-
Noiden mahdollisten kosteusongelmien takia on oma isompi koneiden huoltotila rakennettu lautaverhous-tuulilevy-ilmaväli-lautajuoksu-gyproc rakenteella. Ne muutamat päivät kun on värkättävää ja tilaa lämmittää enempi talvella ei taloutta kaada. Katollehan tuossakin voisi laittaa eristettä, siellä se kai eniten hyödyttäisi.
Tuosta kosteiden tilojen kuivatuksesta; Laitoin pesuhuoneen kuivaamiseen entisen ilmaräppänän tilalle 100 mm kanavapuhaltimen jossa on automaattinen sulku. Säädettävällä ajastimella 30min-24h saa yhdellä painalluksella imetettyä kosteaa ilmaa tarpeen mukaan. Viereisessä huoneessa jos on pyykkiä naruilla ja käy suihkussa, niin puhallin saa pyöriä kolmisen tuntia jonka jälkeen suihkuhuoneen lattia on kuiva ja ikkunoissa ei ole vesihöyryä. Olisin varsin luottavainen tuon systeemin suhteen kun tähän asti talossa oli 30 vuotta painovoimainen ilmanvaihto ja remontin yhteydessä en havainnut puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuvia kosteusongelmia.
-
Tuosta kosteiden tilojen kuivatuksesta; Laitoin pesuhuoneen kuivaamiseen entisen ilmaräppänän tilalle 100 mm kanavapuhaltimen jossa on automaattinen sulku. Säädettävällä ajastimella 30min-24h saa yhdellä painalluksella imetettyä kosteaa ilmaa tarpeen mukaan. Viereisessä huoneessa jos on pyykkiä naruilla ja käy suihkussa, niin puhallin saa pyöriä kolmisen tuntia jonka jälkeen suihkuhuoneen lattia on kuiva ja ikkunoissa ei ole vesihöyryä. Olisin varsin luottavainen tuon systeemin suhteen kun tähän asti talossa oli 30 vuotta painovoimainen ilmanvaihto ja remontin yhteydessä en havainnut puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuvia kosteusongelmia.
Toi minun poistopuhallin on ilman läppää, eli jos moottori ei ole päällä, niin se toimii painovoimaisesti. Kun moottorin laittaa täysille, tulee korvausilmaräppänöistä ilmaa niin että "humina" käy, noin kuvainnollisesti.
-
Kauniit prinsessamallin pitsiverhot konehallin ikkunoihin yhdistettynä lievällä kuuralla... Siellä on Fendtin kiva viettää lepoaikansa
-
itsellä on lattia lämmitys konehallissa aina lattia kuiva luminen kone jos on ei vedestä haittaa seuraaavana aamuna kuiva kone niin myös lattia 12 astetta on lämpötila ainut mikä on haitta lattiaan ei voi mitään porata kiinni mutta sen kanssa oppii elämään :) ei ole ollut milloinkaaan ikkunat huurussa
-
Olet oikeassa Hvinnamo ei ole mikään vähäpätöinen asia.
Miksi kosteus ei tiivisty seiniin sisäpuolella, koska niiden pintalämpötila on kastepisteen yläpuolella, se kastepiste on syvemmällä siellä seinän sisässä. Olennainen asia on saada sisäikkunan pintalämpötila riittävän ylös jotta ilmassa oleva vesihöyry ei tiivisty vedeksi osuessaan ikkunaan.
Laitoithan kosteus sulun seinään?
Onko ikkunat miten hankala irroittaa? jos ei niin kokeile seuraavaa. Irroita yksi ikkuna ja siirrä se seinän sisäpinnan kanssa samaan tasoon, eli tuot ikkunaa lämpimään päin. Katso muuttuuko tilanne, jos veden tiivistyminen loppuu niin siirrä sitten loputkin.
Prosentteja en muista enää mutta ikkunat ovat rakennuksen energia syöppöjä. Parantuneet on nekin aikain saatossa mutta luulen että suhden kulkee hyvin samoissa kun aiemminkin.
Lisäänpä vielä rakennuksen perustietämystä.
Otetaanpa vaikka rakennus, tuollainen konehalli joka lämpöeristetty jota lämmitetään silloin tällöin.
Miten se ilma käyttäytyy kun rakennus on kylmillään tai sitä lämmitetään.
Ensiksi yksi perus asia. lämpimällä ilmalla on aina suurempi ilmanpaine, eli jos rakennusta lämmitetään ja siinä ei ole ilmanvaihtoa niin seinän lämpimällä puolella on suurempi ilmanpaine kuin kylmällä puolella vaikka lähtö tilanne ennen lämmitystä on ollut sama. esim. ulkona -10 ja sisällä +15 niin ilma pyrkii seinässä ulospäin.
Miksi kylmillään oleva eristetty rakennus ei mätäne. Kyseissä rakennuksessa ulkoilman ja sisäilman lämpötilat on miltei samat jolloin ei muodostu lämpötileroista johtuvaa kastepistettä, tai muuttuvat samaan suuntaa, kuitenkin niin hitaasti ettei kosteus tiivisty vedeksi vaan pysyy höyryn muodossa. Ongelma onkin just nuo lämmitys kerrat. Tosin lämmitykset ovat monasti niin lyhyt aikaisia jotta itse rakennuksen rakenteet ei ehdi lämmetä vaan rakennuksen sisällä olevat tavarat. Varsinkin pajalla rauta imee lämmön itseensä nopeammin, kuin seinärakenteet
Eikös joitain elektronisia laitteita kehoiteta tuomasta kylmästä lämpimään riittävän hitaasti jotta kosteus ei tiivisty niiden pintaa vedeksi. Näissä rakennuksissa kyse on justiinsa tuosta ilmiöstä, eli kyseissä rakennuksissa lämpötilat ovat liki samat tai muutokset niissä tapahtuvat riittävän rauhallisesti jolloin tuota höyryn tiivistymis ongelmaa vedeksi ei tapahdu.
Toinen asia. kylmä ilma pystyy sitomaan vähemmän vesihöyryä kuutiossa kuin lämpimä ilma. Cosmic osaa varmasti antaa ihan tarkkojakin määrä eroja lämpötilan mukaan?
Olette varmaan huomanneet kuinka ilma on kuivaa kun pakkasta alkaa olla siellä 30 tienoilla. Joskus kuivamisen näkee kun kovalla pakkasella ja aurinkoisella ilmalla sataa sellaista hilettä taivaalta.
-
Tuossa linkki. sieltä fysiikka rakentamisessa.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka2a/fysiikka_tyoelamassa
Näitä löytyy lisää huru mykke.
-
No, mitäs mun nyt pitäis tehdä? Purkaa koko rakennus vai antaa ensin mädäntyä? Vai jättää lämmittämättä kokonaan? Vai puhaltaa kokoajan lämmintä ilmaa ulos ja uutta ilmaa tilalle? Höyrysulku on 50 mm sisäseinästä ulospäin. Vaikea laji. :-\
-
Laita lämmitys niihin ikkunoihin. :)
-
No, mitäs mun nyt pitäis tehdä? Purkaa koko rakennus vai antaa ensin mädäntyä? Vai jättää lämmittämättä kokonaan? Vai puhaltaa kokoajan lämmintä ilmaa ulos ja uutta ilmaa tilalle? Höyrysulku on 50 mm sisäseinästä ulospäin. Vaikea laji. :-\
Laita infrapunalämmittimet ikkunoiden alle, eikö se kosteus nyt vaan tiivisty niihin. Jonnekkin se aina tiivistyy kuitenkin.
-
No, mitäs mun nyt pitäis tehdä? Purkaa koko rakennus vai antaa ensin mädäntyä? Vai jättää lämmittämättä kokonaan? Vai puhaltaa kokoajan lämmintä ilmaa ulos ja uutta ilmaa tilalle? Höyrysulku on 50 mm sisäseinästä ulospäin. Vaikea laji. :-\
Pura pois ja rakenna tilalle hyvin tuulettuva kylmäsuoja. Lämmität vain itse konetta tarvittaessa. Jos välttämättä haluat traktorin ulkopuolelta lämpimäksi, niin ajat kahville sinne Jokimaan Yrmaan sillä ja kahden kah*****nin ajaksi traktori halliin. ::) :D....... Tai sitten vaikka Trion alakertaan. ;D ;D
-
Jos lämmittää niin pitää huolehtia myös ilmanvaihdosta - ja ne ikkunat on kyllä väärässä paikassa :)
-tulipas messiaanista tekstiä :))).
Kosteuspisteistä puheenollen -ainakaan purutaloja ei paranis ilmalämpöpumpuilla jäähdyttää......
-
Laita infrapunalämmittimet ikkunoiden alle, eikö se kosteus nyt vaan tiivisty niihin. Jonnekkin se aina tiivistyy kuitenkin.
Laita lämmitys niihin ikkunoihin. :)
Laita lämmitys niihin ikkunoihin. :)
Mähän laitoin ne edellämainitut auton sisätilalämppärit ja ikkunat pysyvät kuivina. Mutta kun joku sanoi että kosteus menee villoihin ja koko torppa mätänee. :)
-
Hvinnamo nou problem. Olet tehnyt seinän aivan oikein. HYVÄ !
Vaikka se kosteus tiivistyisi vedeksi nii se jää siihen koolaus villaan eli runko säilyy ehjänä jos vain sulku on ehjä?
Noin minäkin tekisin seinän höyrysulun kanssa. Eli vaikkapa 125-150 runko ja 50kertaa 50 vaakakoolaus sisäpintaan. Rungon ja koolauksen väliin höyrysulku. eli sulku on lämpimällä puolella joka tapauksessa. Aikoinaan kun höyrysulut tuli "muotiin" sulku laitettiin heti pintaverhous levyn alle ja reitettiin levyn nauloilla reikiä täyteen, sekä sähkömies veti pistorasiat muovin läpi ;D.
Koolaus tavalla sulku säilyy ehjänä ja mahdolliset sähkötyöt voi vetää koolauksen sisässä eikä tarvii puhkoa höyrysulkua.
Muuten mitenkähän jos laittais 50mm spun koolaukseen niin ei tarviis muovien kanssa pulata, jos seinän sisään ei tule mitään sähkö tai muita rakenteita.
-
Hvinnamo nou problem. Olet tehnyt seinän aivan oikein. HYVÄ !
Koolaus tavalla sulku säilyy ehjänä ja mahdolliset sähkötyöt voi vetää koolauksen sisässä eikä tarvii puhkoa höyrysulkua.
Muuten mitenkähän jos laittais 50mm spun koolaukseen niin ei tarviis muovien kanssa pulata, jos seinän sisään ei tule mitään sähkö tai muita rakenteita.
Kyselin silloin hintaa ja se olis maksanut enemmän kuin kaikki villat yhteensä. Hyvähän se olis ollut tietysti... :)
-
Hvinnamo nou problem. Olet tehnyt seinän aivan oikein. HYVÄ !
Koolaus tavalla sulku säilyy ehjänä ja mahdolliset sähkötyöt voi vetää koolauksen sisässä eikä tarvii puhkoa höyrysulkua.
Muuten mitenkähän jos laittais 50mm spun koolaukseen niin ei tarviis muovien kanssa pulata, jos seinän sisään ei tule mitään sähkö tai muita rakenteita.
Kyselin silloin hintaa ja se olis maksanut enemmän kuin kaikki villat yhteensä. Hyvähän se olis ollut tietysti... :)
Hanki vastavirtakennolla varustettu ilmanvaihtokone sinne niin ilma vaihtuu mutta lämpö ei pääse karkuun ;D
-
meillä pidetään "rehutraktoria" talvet lämpimässä, lämpötila on siinä 10 asteen kieppeillä. Reilu 10v tuo talli on ollut, ja kaikki talvet ikkunat on kondenssivedessä. Kuitenkaan karmit, alla oleva gyproc tai mikään muukaan ei ole lahonnut tuosta kondenssista. Näyttää ettei lahoa seuraavanakaan vuosikymmenenä.
-
Naapurin pajan ikkunassa muut lasit huurussa, lukuunottamatta niitä missä on joulukynttelikkö 8)
-
Olet oikeassa Hvinnamo ei ole mikään vähäpätöinen asia.
Miksi kosteus ei tiivisty seiniin sisäpuolella, koska niiden pintalämpötila on kastepisteen yläpuolella, se kastepiste on syvemmällä siellä seinän sisässä.
Toinen asia. kylmä ilma pystyy sitomaan vähemmän vesihöyryä kuutiossa kuin lämpimä ilma. Cosmic osaa varmasti antaa ihan tarkkojakin määrä eroja lämpötilan mukaan?
Olette varmaan huomanneet kuinka ilma on kuivaa kun pakkasta alkaa olla siellä 30 tienoilla. Joskus kuivamisen näkee kun kovalla pakkasella ja aurinkoisella ilmalla sataa sellaista hilettä taivaalta.
Kylmä ilma sitoo vähemmän, joo. Mutta kun mennään pakkasen puolelle, vettä alkaa myös sitoutua ilmasta jäätymällä pinnoille ja se tehostaa ilman vesisisällön vähenemistä.
Kastepiste on vähän kaksimielinen sana, kun sitä käytetään lämpötilasta, jossa tietyn vesisisällön omaava ilma saavuttaa 100% suhteellisen kosteuden tai kuten roadman, sitä paikkaa seinärakenteessa jossa em. tapahtuu. Tässä hallissa ei välttämättä kosteutta ole tiivistynyt seinärakenteeseen koska seinä on paljon parempi eriste kuin ikkunaklasi. Pintalämpötiloista voisi päätellä jotain.
Mollier-diagrammin kun Googlettaa, saattaa ymmärtää näitä juttuja paremmin (tai saada epilepsia/migreeni-kohtauksen).
No, mitäs mun nyt pitäis tehdä? Purkaa koko rakennus vai antaa ensin mädäntyä? Vai jättää lämmittämättä kokonaan? Vai puhaltaa kokoajan lämmintä ilmaa ulos ja uutta ilmaa tilalle? Höyrysulku on 50 mm sisäseinästä ulospäin. Vaikea laji. :-\
Tee toinen halli ja sano nyt suunnittelijalle, että sinne ajetaan kosteutta sisään talvella ja halutaan pitää lämpimänä. Mainittu pesuhalli voi olla avainsana. Nyt on taidettu suunnitella verstashalli ajatuksella että pidetään tasalämpimänä ja vältellään ovien aukomista pakkasilla.
Lämmönvaihdinkin mainittiin
http://www.karjatilailmastointi.fi/site/index.php?option=com_content&task=view&id=65&Itemid=203
Noitahan on seinämallisina kymmenien tyhjentyneiden kanaloiden seinissä? Taajuusmuuttajalla ojala kehui laitteita tuunatun pajakäyttöön, kun pitää kuumia hitsauskäryjä vaihtaa ulos.
Se ilmankuivain on tosiaan yksi vaihtoehto. Pitää valita sieltä rakennuskuivain-sarjasta ettei saa mitään kampaamo-lelua.
Lumet kannattaa jättää pihalle.
-
Mitenkä paksut lienee Hvinnamon (vaimikäseoli) konehallin seinät ?
Seinissä on 125mm + 50mm kivivillaeristys. Sisäpinnassa melamiinipinnoitettu koivuvaneri. Seinissä ei ole missään vaiheessa ollut pisaraakaan vettä. Tänään ajoin erittäin lumisen pakettiauton + trailerin sekä henkilöauton klo 16 sisään. Ilmankosteus oli siihen aikaan 55%. Äsken kävin katsomassa ja ilmankosteus oli 39 %!! ja ikkunat olivat aivan kuivat...
Ilma kuivui hetkellisesti koska kylmä lumi ja jää kerää pintaansa ilmasta kosteutta. Vähän niinkuin ilmankuivain. Kun lumi on sulanut niin ilma alkaa taas kostua.
Mika
-
Vanhoissa kivikirkoissa ikkunakosteuden poistoon on hienoja systeemejä. Karmin alareunaan on koverrettu pieni ura jota pitkin vesi pääsee valumaan seinän sisässä olevaan astiaan. Astian voi tyhjentää pienestä luukusta. Näin vesi ei pääse valumaan vaikkapa rapattuun seinään.
Olisiko tästä, noin 1000 vuotta vanhasta keksinnöstä hvinnamolle apua ;D
-
Nyt kokeilen laittaa poistopuhaltimen tunniksi täysille, jos oikein ymmärsin kirjoittelusta niin ulkoa tuleva korvausilma ei pitäisi olla ainakaan "kosteuttavaa." Katsotaan mihin suuntaan ilmankosteus muuttuu. Lähtötilanne 51%. Ainakin torvesta tulee höyryä pakkasilmaan...saas nähdä. :)
-
Tommonen seikka kannattaa ottaa huomioon: ei ole järkeä huudattaa poistoilmapuhallinta silloin, jos ei vettä/ juuri sulamaisillaan olevaa lunta/jäätä ole tarjolla. Ilmassa ei tälöin vielä ole kosteutta. Vinkkinä ajastin, jossa kun kone tuodaan sisälle niin puolentunnin päästä vasta hyrrä pyörimään ja siitä riittävän kauan tai sitten vaikkavartin jaksoilla puolentunnin välein. Tällä säästäs lämmityksessä ja ei vaihtas ns. kuivaa ilmaa...
-
Tommonen seikka kannattaa ottaa huomioon: ei ole järkeä huudattaa poistoilmapuhallinta silloin, jos ei vettä/ juuri sulamaisillaan olevaa lunta/jäätä ole tarjolla. Ilmassa ei tälöin vielä ole kosteutta. Vinkkinä ajastin, jossa kun kone tuodaan sisälle niin puolentunnin päästä vasta hyrrä pyörimään ja siitä riittävän kauan tai sitten vaikkavartin jaksoilla puolentunnin välein. Tällä säästäs lämmityksessä ja ei vaihtas ns. kuivaa ilmaa...
Ok. Täytyy ensin manuaalisesti kokeilla erilaisia ajastuksia ja säätöjä, mm. korvausilmalautasten säätämisellä ja mainitsemallasi poistopuhaltimen jaksottamisella.
Edit: tunnin poistoilmapuhaltaminen täydellä teholla laski kuin laskikin suhteellisen kosteuden 51%:sta 37%:iin! Eli se toimii sittenkin!! Täytyy asentaa "munakello" piuhan väliin, jolla puhaltimen voi laittaa vaikkapa 2 tunniksi pyörimään kerrallaan.
-
mikäs se laite olikaan nimeltään joka viljankuivurissa haistelee poistoilmasta milloin satsi on kuiva ja sammuttaa polttimen. eikös sitä vois hyödyntää tuossakin.
-
mikäs se laite olikaan nimeltään joka viljankuivurissa haistelee poistoilmasta milloin satsi on kuiva ja sammuttaa polttimen. eikös sitä vois hyödyntää tuossakin.
Se on hygrostaatti
Finnpartian luettelosta:
tunnus % säädettävissä lämpötila °C €/kpl
HG 60 U’ 35 --- 100 0 --- 60 89,00
HG 120/2’ 35 --- 100 0 --- 60 168,00
.
-
Miten eilen illalla kävi? kostuiko huurteisella ?
-
Asensin vielä poistopuhaltimeen hygrostaatin , joka käynnistää sen säädetyssä ilmankosteuden raja-arvossa. Ei ole enää ollut ikkunoissa huurteita. Kait se poistopuhallin on sitä varten että sitä käytetään... ;)
-
Mulla on hvinnamo sama "ongelma" ja sama rakenne hallissa.
Katsoin seinän sisään parin vuoden jälkeen, ei ongelmaa, oli kuiva. :D
Nyt luin tämän ketjun ja näin tuon hygrostaatti idean.
Huomenna kauppaan mars. 8)