Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: supersammakko - 01.12.11 - klo:21:30
-
Syysrypsi on kiinnostanut jo pari vuotta, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi kokeilla. Ensi vuonna olisi hyvä sauma, niin onko kellään kokemuksia kylvää syysrypsi keväällä suojaviljaan? Mielessäni olisi kylvää keväällä kaura suojaviljaksi ja samalla Hs-laitteen joka toisella putkella syysrypsi aluskasviksi. Mitenhän tuo onnistuisi? Kevätrypsin kylvöstä joka toisella vantaalla olen viimekesän kokemuksien perusteella melko vakuuttunut. Ohra voisi olla parempi suojaviljana, mutta siihen ei ole siementä.
-
Syysrypsi on kiinnostanut jo pari vuotta, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi kokeilla. Ensi vuonna olisi hyvä sauma, niin onko kellään kokemuksia kylvää syysrypsi keväällä suojaviljaan? Mielessäni olisi kylvää keväällä kaura suojaviljaksi ja samalla Hs-laitteen joka toisella putkella syysrypsi aluskasviksi. Mitenhän tuo onnistuisi? Kevätrypsin kylvöstä joka toisella vantaalla olen viimekesän kokemuksien perusteella melko vakuuttunut. Ohra voisi olla parempi suojaviljana, mutta siihen ei ole siementä.
2009 kylvin ohran sekaan ja seuraavana vuonna puin heikon sadon, loppui voima ohrastakin ja kuivuus viimeisteli syysrypsin koko kesän kitumisen. Parhaissa paikoissa komea sato mutta keskimäärin harvaa. Tuloksellisesti kuitenkin ok., tonnin sato syysrypsistä 70kg/ha salttutypellä ilman mitään muita toimia kasvukaudella ja heikoimmalta 2004 raivatulta lohkolta, puintikosteus alle 10%. Ohra sai vain tautiaineen, ja sekin liikaa kun vesi oli kaikkea kasvua rajoittava tekijä. Rikkakasveiksi jalostui kasveja joita en ole ennen nähnytkään, onneksi ei haitaksi asti :) Lisääntyivät kuitenkin kahden vuoden aikana liikaa uutismaan lähes nollatilanteesta...
2010 urakoitsija kylvi syysrypsiä ohran sekaan rikkaruiskutuksen jälkeen rikkaäkeellä eikä syksyllä ollut kuin heikommissa kohdissa kasvua, monitahoinen ohra tukahdutti kasvun täysin. Ohrakasvusto oli ulkoisesti lähes täydellinen, sato jäi kuitenkin viiden tonnin päälle. OLISI pitänyt kylvää paljon harvempaan, samoin rypsi olisi pitänyt kylvää huomattavasti aiemmin mutta tuolloinkin kuivuus oli se kasvua rajoittava tekijä, kylvöaikaan oli pitkä pouta helteineen eikä rypsi itänyt ennen ohran tähkimistä ::) Koealaa oli noin reilusti, joten harmittihan se...
Ensi kesänä salaojitettavaa sekä lohkojen yhdistämistä, kesällä saa kylvää rypsiä kera pskan, pitäisi onnistua! Viereen suunnitelmissa lisää kauran sekaan. "Harvaan" kylvettyä kauraa turvemaalla, aikainen rikkaruiskutus ja kylvö rikkaäkeellä. Olisi jemmassa TOS-siementä, kannattaakohan lajitella ja käyttää vai ostaako uudet siemenet. Pinta-alaa tulee olemaan vajaa 30ha ::)
-
Eikös syysrypsi ole oikeastaan karjatilojen ykköserikoiskasvi; ensimmäisen sr-sadon jälkeen maa mustaksi, kevyttä kesannointia joku viikko ja siemenet maahan. Ei tule viljamiesten tapaan hukkakesää silloin kylvövuonna?
Petri
-
Eikös syysrypsi ole oikeastaan karjatilojen ykköserikoiskasvi; ensimmäisen sr-sadon jälkeen maa mustaksi, kevyttä kesannointia joku viikko ja siemenet maahan. Ei tule viljamiesten tapaan hukkakesää silloin kylvövuonna?
Petri
Noinhan sitä olen parina syysrypsin kokeiluvuonna tehnyt.. hyvin on onnistunut ja ilman mitään kasvinsuojeluruiskutuksia.. viime kesänä rikka-% 0,2 8)
Nyt kun enää en tarvii sr-nurmia niin tilalle tulee 1v. VLN. Kylvö aikaisin toukokuussa ja heinäkuussa maa mustaksi... VLN ehkä sitä rehuvirnaa sitten..
Tuohon aluskasvikylvöön en kyllä enää ala: ohra tukahdutti s-rypsin pahasti alleen, sekä helvetisti rikkoja ja juolaa oli sitten s-rypsiä puidessa.. satokin oli puolet siitä mitä puhtaana kasvustona...
Se vaan että huonoo tän s-rypsin kanssa kun ei saa rekkakuorman verran tavaraa että olis helpompi myydä noille isoille ostajille..
-
Muutama vuosi sitten kokeilin kylvön yhteydessä kylvää keskipakolevittemellä syysrypsiä kauran aluskasviks. Taimettuminen epätasaista ja syksyllä muokkasin melkein kokonaan pellon. Jätin pienen koealan ihan katsoakseen talvehtimisen. Se onnistui hyvin. No tänä vuonna oli kokeilussa syysrypsi ja syysrapsi aluskasviks härkäpapuun. Kylvin sen rikkaäkeellä ja siemen määrä oli 4kg kylkiäisiks laitoin viel italian raiheinää n. 3kg. No härkäpavun sato oli kyllä tosi kehno ja rikkojakin suhtkoht paljon, mutta aluskasvit oli lähteny yllättävän hyvin. Eli pellolta löytyy peukalonpaksuisia rypsin/rapsin taimia. Osan pellosta jouduin ajaa murskaimellakin, mutta aluskasvit eivät siitä vioittuneet liikoja.Syksylläkin oli kerenny puintitappio pavut vielä taimettumaan niin paljon että oli hyvät typpinystyrät lannoittamaan rypsiä/ rapsia. Rypsin ja rapsin ero on tällähetkellä se että rapsi on vankemman näköistä. Ainut mikä tällä hetkellä vähän jurppii siinä lohkossa on rikkakasvit. Saa nähä minkälainen kukkakeidas se ens vuonna on. Minun pitäsi vielä ens vuonna perustaa siihen vln että en tiiä..Voiskohan sitä keväällä rikkaäestää ja kylvää samalla apilat vai kannattasko puintien jälkeen pikakesannoida ja sitten vasta kylvää? Jos siinä ees on järkee puida. Ihan vaan ajatuksena että jos rypsis/rapsis on paljon piensiemen rikkoja miten ne saa siitä pois? Tätä härkäpapu rypsi aluskasvi kokeilua aion vielä jatkaa. Jos ei siinä muuta niin se ottaa hyvin härkäpavun typet itteensä ja kuohkeuttaa hyvin maata.
-
Eikös syysrypsi ole oikeastaan karjatilojen ykköserikoiskasvi; ensimmäisen sr-sadon jälkeen maa mustaksi, kevyttä kesannointia joku viikko ja siemenet maahan. Ei tule viljamiesten tapaan hukkakesää silloin kylvövuonna?
Petri
Noinhan sitä olen parina syysrypsin kokeiluvuonna tehnyt.. hyvin on onnistunut ja ilman mitään kasvinsuojeluruiskutuksia.. viime kesänä rikka-% 0,2 8)
Nyt kun enää en tarvii sr-nurmia niin tilalle tulee 1v. VLN. Kylvö aikaisin toukokuussa ja heinäkuussa maa mustaksi... VLN ehkä sitä rehuvirnaa sitten..
Jos olet kasvinviljelytilalliseksi alkanut, niin eikö parempi vaihtoehto olisi kuitenkin VLN:n kylvö (apilaa) jo edellisenä vuonna viljan aluskasviksi, jolloin säästäisit maata (ja polttoainettakin) yhden vuosimuokkauksen verran? Ja ennenkaikkea: kyllä se eka vuoden apilanurmen latausvaikutus on ihan toista kuin kevätkylvöisen minkä hyvänsä seoksen.
Petri
-
Riistapeltoon olen tuon Largon sijoittanut vehnän kaveriksi, nyt jo kolmas kausi, saa nähdä talvehtiiko, ettei jääpolte veisi. Entinen syysrypsi kasvaa rukiin seassa niin kovalla voimalla että keväällä sitten katsoo kumman myrkyttää pois!
Fazeri tiputti rukiin hintaa vaikka kova vinkuna asian puolesta oli syksyllä.. >:(
Aika hyvä kasvi, vasemmalla kädellä viljelty, tähän asti ihan ok tulos tullut pelkällä kevätlannoituksella. Kasvinsuojelut suunnitelmassa ensikeväällä uudelle kasvustolle jos talvehtii.
Nuo olen kylvänyt juhannuksen jälkeen,( ennen 30.6), tarpeeksi myöhään.
-
Itte kokeilin ensimmäisen kerran kylvää syysrypsiä 2010 toukokuus kauran suojaviljaan. Siemenmäärä oli 5kg/ha, lajike Largo ja kauran tavoitetiheys n.450 itävää/m2. Kylvövuosi meni varsin hyvin: kaura pysyi pääasiassa pystyssä, rypsi kasvuston alla, eikä rikkoja ollut kuin muutama pesäke sielä täälä. Kauran sato jäi ehkä hieman tavallista heikommaksi, mutta ei pahasti.
Tänä keväänä sitten jännitettiin mitä tuleman pitää. Paikoin rypsi näytti aika harvalta, mutta mitään ei silti alettu rikkoomaan. Vaikutti että paikat joissa puimuri oli syksyllä tallannut rypsintaimet, olivat talvehtineet parhaiten! Rypsi tuli toukokuussa niin nopeasti nupulle etten ehtinyt ajaa Galeraa. Aluksi vaikuttikin ettei rikoista ole haittaa ja osittain harvaksi jääny kasvustokin kasvoi täysin umpeen. Kukinnan aikaa rypsi näytti mahtavalta ja se kukkikin nelisen viikkoa. Ilmeisesti rapsikuoriaiset pysäyttivät lopulta kukinnan ja tämän jälkeen alkoi kasvuston läpi pukata jos jonkunlaista rikkaa. Paikoin oli valvattia, ohdaketta, villiheinää, savipäätä jne.
Syysrypsi puitiin elokuun alussa ja raakaerä oli n.1600kg/ha, mutta siinä oli niin paljon rikkasiemeniä, että se oli pakko lajitella. Lajittelun jälkeen myytävää jäi n.1200kg/ha, mikä nyt ei ole eritysen hyvä, mutta ottaen huomioon ettei koko lohkolla tarvinnut kahteen vuoteen käydä kasvinsuojeluruiskun kanssa ja että yksi syysmuokkaus, kevätmuokkaus ja kylvö jäi väliin, oli se mielestäni aivan kannattava kokeilu.
Tänä keväänä tehtiin sitten uusi kokeilu ja kylvettiin niin ikään 5kg/ha Largoa suojaviljaan, mutta tällä kertaa vehnän alle. Ilmeisesti vehnä ei varjosta tarpeeksi, sillä rypsi kasvoi paikoin todella pahasti vehnäkasvuston läpi ja puinti oli todella takkuista, eikä satokaan ollut kaksinen. Keväällä sitten nähdään, mitä lumen alta paljastuu. Tällä kertaa yritän kyllä olla ruiskun kanssa enemmän asialla...
-
Mielipiteitä kylvötekniikasta. Vaihtoehtoina nurmihara ja - jyrä. Harasta onnistunut kokemus, jyrästä ei kokemusta. Mitä arvelette kylvöstä nurmijyrällä, tiivistääkö pinnan liiaksi?
-
Pintalevittimellä ja multasin kultivaattorilla samalla jonkunlaisille harjuille. Vieläköhän vois onnistua elokuussa viljan jälestä syysrypsi vai onko jo liian myöhä syksy sitten...
-
Myöhäisin kylvö !4.8. Onnistui todella hyvin. Jatkossakin kylvän elokuun alkupuoliskolla.
Maidontuottajalle: Nurmijyrä on maalajikysymys. Jos pellolla on vähänkin taipumusta liettymiseen tai maalaji läpäisee heikommin, ovat riskit varmaankin haraa suuremmat. Miksi vaihtaa onnistuneen kokemuksen jälkeen? Jos kone on vaihtunut, voihan aina kokeilla toistakin. Kustannusriskihän on rypsillä varsin pieni. Ja jos syksy on kuiva, jyrä saattaisi olla paljonkin parempi.
-
Viime vuonna syysrypsin kylvö 23.8 :o
tuossa linkki toiseen ketjuun...
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=87421.msg1560656#msg1560656
Loppuviikosta puimaan? ???
-
Olisin sellaista kysynyt että tietääkö joku että onko syysrypsillä/syysrapsilla hyväksyttyjä torjunta-aineita (rikkakasvi/tuholaisset) mahdollisesti kevätviljojen kanssa. Jos ei ole hyväksyttyjä aineita, niin kestävätkö kevätviljat esim. Galeraa tai Clamoxia tai Butisania jos sattumoisin naapurilohkolta tulisi voimakas tuulikulkeuma? Tai pitäiskö kylvää syysrapsi vasta kevätviljojen rikkakasviruiskutuksen jälkeen tai jopa samalla kertaa kun ruiskuttaa rikat kevätviljoilta?
-
Olisin sellaista kysynyt että tietääkö joku että onko syysrypsillä/syysrapsilla hyväksyttyjä torjunta-aineita (rikkakasvi/tuholaisset) mahdollisesti kevätviljojen kanssa. Jos ei ole hyväksyttyjä aineita, niin kestävätkö kevätviljat esim. Galeraa tai Clamoxia tai Butisania jos sattumoisin naapurilohkolta tulisi voimakas tuulikulkeuma? Tai pitäiskö kylvää syysrapsi vasta kevätviljojen rikkakasviruiskutuksen jälkeen tai jopa samalla kertaa kun ruiskuttaa rikat kevätviljoilta?
Kasvinsuojelu ei onnistu rikkojen osalta laimukaisesti kuin siten, että keväällä ruiskutetaan glyfosaatti ennen kylvöä ja toivotaan rypsin muodostavan niin tiheän aluskasvuston, että se varjostaa rikkoja riittävästi. Kyllähän se loppukesästä jo varjostaakin aika hyvin.
Galerahan olisi tietysti käypä aine tähän tarkoitukseen, jos unohtaa sen, että se nyt ei ole nykyisillä käyttösuosituksilla mitenkään tehokas aine rikkoihin. Mutta sitähän ei tietenkään voi käyttää, koska se ei ole Suomessa rekisteröity viljojen torjunta-aineeksi. Mitään biologis-kemiallis-toksikologis-teknis-taloudellista estettä sen käytölle ei ole, mutta tietenkään sitä ei käytetä, koska sitä ei saa käyttää.
Monissa maissahan Galeran molemmat tehoaineet ovat hyväksytyt myös viljojen torjunta-aineiksi eikä niiden yhdistelmäkään vähimmässäkään määrin vioita viljoja tai muitakaan heinämäisiä kasveja. Mutta tämä nyt on vain tällaista akateemista jargonia, sillä Galeraa ei voi käyttää, koska tällainen sekakasvusto on kylvövuonna viljakasvusto ja viljalle ei Galeraa saa käyttää. Mutta jos sitä siis käyttäisi, niin se kyllä sopisi sekä viljalle että öljykasveille ja tehoaisi rikkoihin, minkä tehoaisi. Mutta korostan nyt vielä, että sen käyttö ei ole tietenkään sallittua. Jos sitä vahingossa sattuisi kuitenkin joutumaa sekakasvustoon esimerkiksi siksi, että ruiskuttaja saisi jonkinlaisen black outin, niin se on sitten omantunnonkysymys, ilmiantaako itsensä viranomaisille. Eli sekakasvustoon periaattessa sopiva aine olisi, mutta sitä ei ole hyväksytty tällaiseen käyttötarkoitukseen. Eipä sitä sitten voi käyttää.
Tarkistin oikein itsekin omasta viljelykirjanpidostani, etten vain ole käyttänyt. Huh. En ollut. Onneksi kasvusto on itsessään aika peittävä. Mainitsinko jo, että se Galera olisi muuten käypä aine, mutta emmehän me sitä voi käyttää, kun se ei ole rekisteröity tähän tarkoitukseen. :-X
Esimerkiksi Clearfield syysrapsi voisi olla mahdollisuus. Kestänee ainakin jonkin verran Express SX:ää, mutta se pitäisi oikeastaan testata ensin.
-SS-
-
Esimerkiksi Clearfield syysrapsi voisi olla mahdollisuus. Kestänee ainakin jonkin verran Express SX:ää, mutta se pitäisi oikeastaan testata ensin.
-SS-
Syysrapsin kohdalla en uskalla sanoa mitään, mutta Clearfield-kevätrypsi (Aurea) ainakin kestää täysin Ratio 50SX:ää ihan täydellä annoksella.
-
Entä osaisko joku sanoa että käykö syysrapsissa noi TOS-siemenet. Mitä ite kattelin niin jotain hybridejä on melkein kaikki. Tai en ainakaan löytänyt yhtään lajiketta mikä olisi joku muu kuin hybridi. Onko sama kuin hybridirukiissa että ei pelitä jos TOS:ia kylvää. Vai toimiiko kun junan vessa jos TOS siemenellä kylvää luki mikä tahansa pualikääpiövä hybridirapsi pussin kyljessä? Jos on populaatiolajikkeita syysrapsissa niin millaisella nimellä? CL syysrapsi kiinnostais siinä meilessä että vois sitten edullisella gramma-aineella tehdä rikkakasvitorjunnat ja jos TOS siemenellä kylväis niin pitemmän päälle sais kulut aika minimiin.
-
Entä osaisko joku sanoa että käykö syysrapsissa noi TOS-siemenet. Mitä ite kattelin niin jotain hybridejä on melkein kaikki. Tai en ainakaan löytänyt yhtään lajiketta mikä olisi joku muu kuin hybridi. Onko sama kuin hybridirukiissa että ei pelitä jos TOS:ia kylvää. Vai toimiiko kun junan vessa jos TOS siemenellä kylvää luki mikä tahansa pualikääpiövä hybridirapsi pussin kyljessä? Jos on populaatiolajikkeita syysrapsissa niin millaisella nimellä? CL syysrapsi kiinnostais siinä meilessä että vois sitten edullisella gramma-aineella tehdä rikkakasvitorjunnat ja jos TOS siemenellä kylväis niin pitemmän päälle sais kulut aika minimiin.
Muutama vuosi sitten loppui vähän kesken hybridisyysrapsin siemen ja kylvin sitten, mitä sattui puituja olemaan. Samalla lailla se syksyllä kasvoi, eikä peittaamattomuus haitannut. Samalla lailla se myös talvella kuoli, kuin virallisellakin siemenellä kylvetty.
Ja kyllä se hybridiruiskin TOSsina hyvin kasvaa. En ole kyllä nähnyt kokeita, että kuinka paljon heikompi hybridin TOS siemen on, eikä varmaan siementalot sellaista koetta halua julkiseksi saattaakaan.
-
Tää tulee ajankohtaiseksi jo nyt. Viime kesä, heinät talteen, sitten muokkaukset, ikään kuin kesantona ja kylvö. Iti ja kasvoi, mutta talvi teki teposia. Uudestaan. Nyt semmonen sekuli lohko joka salaojitus vähän paranettavaa ja viime kesänä sänkeen kylvetty heinää ei lähtenyt kasvuun. Nyt laikkuja juolaa ja ehkä vähän heinää silää täällä. Se lohko olis muuten sopiva. Viime vuonna ilmoitettu heinäksi, voishan se olla tääkin vuos ja nyt aika heti niittää silleen et ei rikat siementää. Salaojitus siinä ohessa ja juhannus viikolla mukkaukset. Voisko se toimii?
Glyfoo, joo, mutta ajoissa pitää vetää, onko se mahdolisessa tarkistuksessa ok? Ja traga ym tehoo tosi hyvin sitten myöhemin syksyllä. Sitäpaitsi glyfo aika hintavaa vs targaa joka on jo kaapissa.
-
Tää tulee ajankohtaiseksi jo nyt. Viime kesä, heinät talteen, sitten muokkaukset, ikään kuin kesantona ja kylvö. Iti ja kasvoi, mutta talvi teki teposia. Uudestaan. Nyt semmonen sekuli lohko joka salaojitus vähän paranettavaa ja viime kesänä sänkeen kylvetty heinää ei lähtenyt kasvuun. Nyt laikkuja juolaa ja ehkä vähän heinää silää täällä. Se lohko olis muuten sopiva. Viime vuonna ilmoitettu heinäksi, voishan se olla tääkin vuos ja nyt aika heti niittää silleen et ei rikat siementää. Salaojitus siinä ohessa ja juhannus viikolla mukkaukset. Voisko se toimii?
Glyfoo, joo, mutta ajoissa pitää vetää, onko se mahdolisessa tarkistuksessa ok? Ja traga ym tehoo tosi hyvin sitten myöhemin syksyllä. Sitäpaitsi glyfo aika hintavaa vs targaa joka on jo kaapissa.
Jos tälle vuodelle merkattu tuotantonurmeksi niin oletetun ekan rehunkorjuun jälkeen voi vetää glyfot. Mielestäni juhannus on muokkauksena turhan aikainen ajankohta jos kuitenkin glyfotat. Anna olla mahdollisimman pitkään kasviston ja sit vasta glyfo niin tehoaa paremmin. Nestevirtaus kun kääntyy juolassa loppukesästä juuriinpäin. Heinäkuun lopussa ehtii hyvin kylvää..
-
Siitä sopasta nyt ei heinää sais. Korjuu pakkoa ei ole, niin niittoa, Ne mahdolliset timoteja ja muut rikat ei saa tehdä simeniä, ei auta glyfoo siihen. Niittoa, usemamman kerran että muokkauset onnistuis,
-
Onko niin että Matrigon ja Butisan Top ovat ainoat syysrypsin sallitut, edes osittain lehtivaikutteiset, rikka-aineet mitä kasvustoon voi ajaa? Mikäs siin on että Galeraa ei sais Tukesin mukaan käyttää?
-
Onko niin että Matrigon ja Butisan Top ovat ainoat syysrypsin sallitut, edes osittain lehtivaikutteiset, rikka-aineet mitä kasvustoon voi ajaa? Mikäs siin on että Galeraa ei sais Tukesin mukaan käyttää?
Ainakin BBCH 50 saattaa olla jo mennyt ohi, sekä syysrapsilla että kevätrapsilla.
-SS-
-
Onko niin että Matrigon ja Butisan Top ovat ainoat syysrypsin sallitut, edes osittain lehtivaikutteiset, rikka-aineet mitä kasvustoon voi ajaa? Mikäs siin on että Galeraa ei sais Tukesin mukaan käyttää?
Ainakin BBCH 50 saattaa olla jo mennyt ohi, sekä syysrapsilla että kevätrapsilla.
-SS-
Tuo kysymys on lähinnä yleisellä tasolla. Tietää että mitä pitäis tehdä ja mitä papereihin merkitsee.