Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: iidon - 12.04.08 - klo:10:50

Otsikko: Paras emorotu?
Kirjoitti: iidon - 12.04.08 - klo:10:50
Mikä mahtaa olla?
Kertokaa roduista plussat ja miinukset.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 12.04.08 - klo:11:11
Mikä mahtaa olla?
Kertokaa roduista plussat ja miinukset.

charolais. kasvu on nopeaa, ruhot ei herkkiä rasvottumaan väkevälläkään appeella..
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 12.04.08 - klo:11:25
charolais.. A:n lihalinjan mielestä kyllä.  ;D Vaikeat poikimiset, vetoapua, utareelle avustamista, keisarinleikkauksia. Kohtuja ulos usein, vasikat 60 kg jne. Ei pärjää halvalla oljella talvikautta. Tässä näitä.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: iidon - 12.04.08 - klo:17:20
Lisää kommentteja kaipailen!!!
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: erik - 12.04.08 - klo:19:38
simmental... rauhallinen, nopea kasvu, tuottaa maitoa hyvin, hyvät emo ominaisuudet jne
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: herttu - 12.04.08 - klo:21:34
Ab, en tiedä onko hyvä. Niillä mennään.
On ne ainakin kohtuullisen kokoisia.

T: karkearehu
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: molymatti - 13.04.08 - klo:08:23
hf & ab
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: leksa - 13.04.08 - klo:09:28
Noo...sanotaan nyt jotakin. Limousin. Paras teurasprosentti, eli eniten rahaa kotiinpäin. Kestää voimakasta ruokintaa rasvoittumatta. Helpot poikimiset. Limousinien luonne on ainakin omien kokemuksien mukaan äärettömän hyvä.

Kaikilla roduilla on mielestäni kyllä emolehmiksi riittävä maidontuotanto, jos halutaan oikein paljon maidontuotantoa, niin kannattaa vaikka pysyä lypsylehmissä.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: erik - 13.04.08 - klo:09:33
mitä enempi sitä maitoa tulee sitä paremmin se vasikka kasvaa niin se vaan on
risteytyksistä omasta mielestä hf & ch toimii hyvin ei tartte perään katella
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 13.04.08 - klo:09:39
Koittakaa nyt keskustella emo-ominaisuuksista, teuraspaino, luokitus rasvoittuminen, teurasprosentit jne ovat aivan yksi ja hailee jos alkuunlähtö ei ole kunnossa!
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 13.04.08 - klo:09:41
herefordit ja ab:t rasvottuvat helposti.. hankalia loppukasvattaa, eivät kestä niin väkevää apetta kuin isot rodut. isoilla roduilla myös vieroituspainot vasikoilla suurempia..
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 13.04.08 - klo:09:49
Miksi lihantuotantoon pitäisi olla puhdasrotuinen karja? Rasvoittuminen on yksi keskeinen emo-ominaisuus, mahdollistaa edullisen talven ylityksen. Risteyttäminen esim emorotu hf/ab ja Li- sonni, yksi toimiva vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 13.04.08 - klo:09:57
Haluaisin nähdä A:n kravattikaulat poi´ittammassa 100 päistä Ch, Si tai Li karjaa. ;D Se on selvää, että loppukasvatuksessa ne ovat ylivoimaisia, etenkin väkirehuruokinnalla, mutta se onkin isärodun tehtävä.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 13.04.08 - klo:11:02
Miksi lihantuotantoon pitäisi olla puhdasrotuinen karja? Rasvoittuminen on yksi keskeinen emo-ominaisuus, mahdollistaa edullisen talven ylityksen. Risteyttäminen esim emorotu hf/ab ja Li- sonni, yksi toimiva vaihtoehto.

siksi että saisi myydä eläimiä myös siitokseen..

Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: erik - 13.04.08 - klo:11:08
sonnivalinnalla saat paljon vaikutettua siihen mimmoiset poikimiset on ja ruokinta ennen poikimista on yksi tärkeä asia ei ainakaan väkirehuja kannata syöttää
hiehot kannattaa astuttaa pienellä rodulla ab hf ja toisena vuonna sitten voipi käyttää isompia rotuja jos haluaa
ja niistä vaikeista poikimisista viime vuonna vieroitusprosentti yli 100 paria hiehoa autettiin kolmet kaksoset poiki näkemättä
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 13.04.08 - klo:11:30
Investointituki ja emobuumi sekoittivat aikamonen c-alueen emomiehen pään ja "jalostus" karjoja tuli kuin sieniä sateella.  :D Voluumit ovat kuitenkin tuotantokarjoissa ja helpot pisteet meni jo.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: iidon - 13.04.08 - klo:16:22
Siis ihan teuras eläimiä suunnittelen en jalostus ja haluankin tietää, mikä rotu paras ja vähiten tarttee apua poikimisissa. Mie en ole mikään iso ihminen ja se isäntäkin puuttuu, niin siksi haluan tietää kaikkein helpoimman rodun kasvattaa ja hoitaa, kun kuitenkin ammattilainen olen nautapuolella ja lomittajan hommia en enää halua tehdä.
(Pitää se hevosharrastus jotenkin rahoittaa ;) ;D )
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: molymatti - 13.04.08 - klo:17:02
Kun kysymyksenä nimenomaan on mikä on paras emorotu niin vastaus edelleen on hf ja ab. Eriasia on mikä on paras liharotu. Eiköhän kannata valita noita emoiksi ja isäksi ottaa sitten joku raskaampi liharotu isäsonniksi (limousin).
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: erik - 13.04.08 - klo:17:25
emän rodulla ei juurikaan väliä mimmoiset poikimiset on vaan sillä sonnivalinnalla vaikutetaan siihen
ab isänä toimii parhaimmin poikimiset sujuu hyvin vasikat on pirteitä ja hakeutuu tissiin heti kun jalat kantaa
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 13.04.08 - klo:20:58
loppukasvattajan kannalta ei hf ja ab..
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 13.04.08 - klo:21:12
loppukasvattajan kannalta ei hf ja ab
Risteytyksellä 10-15 % heteroosihyöty loppukasvattajallekin
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 13.04.08 - klo:23:26

loppukasvattajan kannalta ei hf ja ab..

*** Kerrankin mlahden kanssa samaa mieltä... Ab:n kate lähes samaa luokkaa kuin Ay:n. Jos meinaatte myydä vasikkanne loppukasvatukseen niin mielellään Ch, Li tai Si, kiitos.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Snowman - 14.04.08 - klo:07:46
Itsellä tarkoitus saada Ab-Si risteytyksiä emoiksi nyt, seuraava sonni sitten varmaan ch vanhemmille eläimille ja angus hiehoja varten. Kyllä pihvivasikan myynnissä ab-> ch hinnanero vaikuttaa siihen. En tiedä  onko ab kovin huonoja kuitenkaan lihaeläiminä ainakin meidän lihahiehoerä sukulaisella on kasvanut varsin mukavasti, melkein pelkällä sr ruokinnalla, väkirehu määrä pienempi kuin tavan lihahiehoilla ja parempi kasvu silti.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:08:00
Olen käynyt paljonkin keskusteluja eri rotujen edustajien kanssa eri yhteyksissä. Jos haetaan yhtä, ylivoimaista, emorotua, niin se on Highlandcattle. Tiedän....nyt alkaa armoton kettuilu takaisin.... Vastaan siitä huolimatta:

Plussat:
+todella helpot poikimiset, emo nuolemassa samantien ja virkeät vasikat heti nisällä. Itse voi katsella vierestä naama messingillä. Joskus hiehoa pitää alkuun hiukan rapsuttaa, että vasikka pääsee kunnolla nisälle ja emo pääsee homman jujusta kiinni. Meillä ei ole ikinä autettu poikimisessa. Joskus toki voi tulla vastaan virheasento, joten seurantaa ei unohdeta.
+emo on tarkka vasikastaan ja hoitaa sen tunnollisesti
+kiinteiden investointien osuus tuotannossa pieni
+vähäiset eläinlääkärikulut, koska poikimiset sujuvat ja muutenkin perusterve rotu
+kohdun ulosluiskahdus tuntematon ilmiö
+emot ovat rauhallisia ja luottavat tuttuun hoitajaan. Myös hoitajan sielu uudistuu, kun saa rauhassa rapsutella eläimiään. Meillä emäntä joskus "karkaa" eläinten pariin, jos lapset ovat kovin käyneet ylikierroksilla. Näillä on siis terapeuttinen vaikutus  :)
+emo vähäruokainen ja pienikokoinen. Hiukan kortisempikin rehu sopii ruokintaan, mutta toki kasvavilla sonneilla saa olla paremmat D-arvot.
+sonnitkin ruokitaan pelkällä karkearehulla. Kallista viljaa ei kulu ruokintaan. Väkirehua annetaan vain vasikalle erotuksesta ensimmäisen laidunkauden alkuun kilo/päivä.
+eivät rasvoitu, koska väkirehua ei anneta. Eläin ei edes tarvitse nahanalaista rasvaa, koska karvapeite eristää kylmältä.
+pitkäikäinen (yhdistyksen vuosikirjassa tarinat viidestä suomen vanhimmasta hc-lehmästä. poikimisia 15-19...)
+soveltuu heikkotuottoisille laitumille hyvän rehunkäyttökykynsä ansiosta. On maastokelpoinen luonnonlaitumilla.
+paras rotu hoitamaan perinnebiotooppeja, josta korvaus rahallisesti houkutteleva...
+sitoo vähemmän, eli mahdollistaa osa-aikaisen toiminnan haluttaessa ja lisäksi heikkovoimaisempikin pärjää yksin.
+pystyy helposti sitoutumaan uuteen hyvinvointitukeen ja sen lisätoimenpiteisiin.
+aktiivinen rotuyhdistys; neuvontaa, opastusta, tapaamisia jne.
+lopputuotteen maku ja laatu on ruokinnasta ja pitkästä kasvuajasta johtuen HUIPPU, hiukan riistaan vivahtava. Mekin myisimme enemmän lihaa, jos vain olisi teuraita....
+hyvät mahdollisuudet lihan suoramyyntiin ja sen mukana kannattavuuden parantamiseen.
+lihan suoramyynnissä erittäin tyytyväiset asiakkaat, jotka edelleen suosittelevat tuotteita eteenpäin
+positiivinen imago ja laidunnus antaa hyvän mielikuvan maaseudun elinkeinoista kuluttajille. Eettinen ja ekologinen tuotantotapa.

Miinukset:
-ei sovellu sisälle pihatoihin. Tarvitsee ulkoilmaa ja tilaa. Toisaalta tämä on mielestäni plussaa.
-emo on tarkka vastasyntyneestä vasikastaan. Ensimmäinen lähestyminen pitää tehdä varovasti ja emoa tarkkaillen. Meillä ei ole ollut ongelmia tässä suhteessa, mutta meillä onkin kesyt eläimet.
-tarkka laumahierarkia. Muutokset laumassa aiheuttavat sekaannusta ja tilapäisen välien selvittämisen. Taitaa tosin olla sama muillakin roduilla?
-Atria ei ota (vielä), muut isot teurastamot kylläkin
-joku voi pelätä sarvia, vaikka ne varovaisia ovatkin niiden kanssa
-pitää olla tarkkana, että hankkii eläimet kunnon kasvattajalta, jonka eläimet kesyjä ja laadukkaita.
-tällä(kin) rodulla pitää olla tarkkana, että saa ostettua laadukkaita jalostuseläimiä kantaemoiksi ja sonniksi. Alalla on valitettavasti muutama "kasvattaja/jalostaja" joilla on vain rahankuva silmissään. Omat eläimet jostain haalittuja ja sitten ne muuttuvatkin yhtäkkiä laaduksi....tarkkana pitää olla ja kysellä, kysellä ja kysellä.... Jäsenyys rotuyhdistyksessä on mielestäni perusvaatimus. No tämä sama ongelma nyt on varmaan kaikessa eläinkasvatuksessa koirista ja marsuista alkaen :)
-hitaampi kasvunopeus, mutta sama teuraspaino lopussa.
-hiehon siemennysikä muita rotuja korkeampi, mutta antaa vastineeksi  pitkän tuotantoiän ja paljon jälkeläisiä
-pitkäikäisen ja hyvän emon menetys voi olla kova paikka, koska näihin kiintyy turhankin paljon.
-eläin voi olla epäluuloinen ja varovainen oudon henkilön kanssa
-maatalouslomittajaa voi hiukan pelottaa eläinten ulkonäkö ja olemus.....
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 14.04.08 - klo:11:36

Olen käynyt paljonkin keskusteluja eri rotujen edustajien kanssa eri yhteyksissä. Jos haetaan yhtä, ylivoimaista, emorotua, niin se on Highlandcattle. Tiedän....nyt alkaa armoton kettuilu takaisin.... Vastaan siitä huolimatta:

*** Itsellä kokemuksia kaikista emoroduista ja kyllä asia vain on noin.
Toimii myös toistekin päin, eli Hc sonni ja perinteiset emot.
Emorintamalle tuntuu syntyneen kaksi koulukuntaa, ne joiden tavoitteena on tuottaa ketjuun mahdollisimman paljon laadukasta lihaa (Ch, Li, Si ja Bl).

Toinen koulukunta keskittyy helppoihin emoihin ja pieniin kustannuksiin (Ab ja Hf). Tämän koulukunnan ideologiaan sopisi erittäin hyvin Hc:t, sillä ne on ylivertaisia helppoudessaan ja kustannustehokkuudessaan.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 14.04.08 - klo:11:50
Onko tuo risteyttäminen vaikea käsittää? Emolinja ja isälinja. Loppukasvattajien haluamat g/pv ja t-painot/-lk:t+ ja työpanos riittää yli 100 emon poikimisiin emotilalla. Kallis ostovilja minimissä.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:12:00
Risteyttäminen esim emorotu hf/ab ja Li- sonni, yksi toimiva vaihtoehto.
Juuri viikonloppuna juttelin tälläisen tapauksen kanssa pariinkin otteeseen. Emoina mainittujen lisäksi myös limuja ja risteytyksiä, mutta sonnit limousine-rotuisia. Kamalaa kuulla vastaus kysymykseen miten menee... kuollut emo poikimisessa, kuollut vasikka, yhdellä kohtu ulkona, melkein jokaista pitää auttaa, kolmenkaan hengen veto ei riitä poikimisessa jne. jne.  :(
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Menneisyydenkaipuu - 14.04.08 - klo:12:34

-Atria ei ota (vielä), muut isot teurastamot kylläkin


Tuo on tuottajan kannalta pelkkä plussa. Etsikää ihmeessä myyntikanavat arvokkaammalle lihalle muualta kuin myymällä ne jauhelihavärkiksi isoihin teurastamoihin.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:13:10
Etsikää ihmeessä myyntikanavat arvokkaammalle lihalle muualta kuin myymällä ne jauhelihavärkiksi isoihin teurastamoihin.
Näin pääasiassa toimitaan. Suoramyynti edellyttää tosin osaamista ja taitoakin ja kaikista ei ole siihen. Näille sitten sopii teuraiden myyminen muiden kautta. Kun katsoo yhdistyksemme sivujen suoramyyntiosiota, niin tilamyymälät joutuvat näköjään myymään jopa "eioota" ja ilmoitus on, että pian tulee lisää....
Omatkin kokemukset ovat, että arvopalat katoavat heti ja muukin kokoliha perässä. Ei oikein uskalla laajasti markkinoida, kun ei ole mukava jos ei ole mitä myydä. Jokainen ymmärtää, että aina ei voi olla sisäfilettä varastossa, mutta jotain pitää pakastimesta aina löytyä. Markkinoinnin laajuus pitää mitoittaa tähän.
Aktiivisille toimijoille on tullut onnistumisia ja selkeästi huomaa miten osa kuluttajista kaipaa vaihtoehtoa nykymenolle. Paikallisuus, laatu, alkuperä ja toimintaketju merkitsevät pikku hiljaa yhä enemmän!
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:14:34
Väkevää apetta!!!! ette liene tosissanne? Kuinka kauan luulette saavanne jatkaa moista tuhlausta?
Highlandilla käytetään ruokinnassa nimenomaan ruohoa/heinää/säilörehua. Ape ei siis ole väkevää!

Jos taas tarkoitat ihmiselle väkevää apetta, niin.....mitä tuohon nyt sanoisi....päinvastoin. Oikein hyvää proteiinia monipuolistamaan ruokavaliota. Tuotantomme kestää kriittisenkin tarkastelun luonnonvarojen ja veden käytön osalta. Julkisuudessa on ollut kummallisia lukuja miten naudanlihakilon tuotto kuluttaisi muka tuhansia litroja vettä (uusin APU lehti. 15500 litraa/kg). Höh! Juomavettä kuluu korkeintaan 20 litraa per tuotettu kilo. Ihan tuulesta temmattu tuollaiset järjettömät luvut aiheuttamaan ihmisillä huonoa omaatuntoa. Voi ehkä kuvata tilannetta kuivissa maissa, joissa nurmia/viljaa pitää kastella, mutta ei täällä.

Nauta muuttaa ihmiselle sopimattoman ruohon laadukkaaksi valkuaiseksi. Highland tekee sen vielä heikoilla pelloilla, kivisillä lohkoilla ja luonnonlaitumilla. Tämä edistää luonnon monimuotoisuutta - uhanalaiset kasvi- ja hyönteislajit saavat elintilaa pysyvillä laitumilla. Linnusto hyötyy laiduntavasta karjasta. Sitten pitää huomioida, että nauta tosin tuottaa metaania, mutta vastaavasti hyvä apilanurmi sitoo ilmakehästä tuhansia kiloja hiiltä/ha juurimassaan ja tämä tapahtuu joka vuosi. Viljalla vastaava juurimassa lasketaan muuten vain kymmenissä kiloissa! Näin laiduntavien nautojen ilmastotase on plussalla, eli järkevä naudanlihantuotanto estää ilmastomuutosta. Lisää tästä aiheesta löytyy vaikka www.eatwild.com sivuilta. Nurmi on oikeastaan välttämätön viljelykierrossa ja mihin sen sadon sitten käyttäisi, ellei märehtijöiden ruokana? On oikea ekoteko syödä laadukasta märehtijän lihaa!

Esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla, mutta sinä - arvoisa Hipkunmullaviiraa - et haluakkaan näitä asioita käsittää. Sinun kanssa on vaikea saada aikaan asiallista keskustelua.
Muiden kanssa jatkan mieluusti keskustelua.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Menneisyydenkaipuu - 14.04.08 - klo:15:43
Väkevää apetta!!!! ette liene tosissanne? Kuinka kauan luulette saavanne jatkaa moista tuhlausta? Tuki pois koko touhulta, niin ehkäpä opitte, jos opitte mitään.


Haista sinä mursu paska! Omista housuistasi.

Mitähän tämä Agron vakihenkilö kuvittelee emoilla väkirehuprosentin olevan?  ::) Ei taida tietää kuin omat tunnuksensa.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Snowman - 14.04.08 - klo:15:44
Väkevää apetta!!!! ette liene tosissanne? Kuinka kauan luulette saavanne jatkaa moista tuhlausta?
Highlandilla käytetään ruokinnassa nimenomaan ruohoa/heinää/säilörehua. Ape ei siis ole väkevää!

Jos taas tarkoitat ihmiselle väkevää apetta, niin.....mitä tuohon nyt sanoisi....päinvastoin. Oikein hyvää proteiinia monipuolistamaan ruokavaliota. Tuotantomme kestää kriittisenkin tarkastelun luonnonvarojen ja veden käytön osalta. Julkisuudessa on ollut kummallisia lukuja miten naudanlihakilon tuotto kuluttaisi muka tuhansia litroja vettä (uusin APU lehti. 15500 litraa/kg). Höh! Juomavettä kuluu korkeintaan 20 litraa per tuotettu kilo. Ihan tuulesta temmattu tuollaiset järjettömät luvut aiheuttamaan ihmisillä huonoa omaatuntoa. Voi ehkä kuvata tilannetta kuivissa maissa, joissa nurmia/viljaa pitää kastella, mutta ei täällä.

Nauta muuttaa ihmiselle sopimattoman ruohon laadukkaaksi valkuaiseksi. Highland tekee sen vielä heikoilla pelloilla, kivisillä lohkoilla ja luonnonlaitumilla. Tämä edistää luonnon monimuotoisuutta - uhanalaiset kasvi- ja hyönteislajit saavat elintilaa pysyvillä laitumilla. Linnusto hyötyy laiduntavasta karjasta. Sitten pitää huomioida, että nauta tosin tuottaa metaania, mutta vastaavasti hyvä apilanurmi sitoo ilmakehästä tuhansia kiloja hiiltä/ha juurimassaan ja tämä tapahtuu joka vuosi. Viljalla vastaava juurimassa lasketaan muuten vain kymmenissä kiloissa! Näin laiduntavien nautojen ilmastotase on plussalla, eli järkevä naudanlihantuotanto estää ilmastomuutosta. Lisää tästä aiheesta löytyy vaikka www.eatwild.com sivuilta. Nurmi on oikeastaan välttämätön viljelykierrossa ja mihin sen sadon sitten käyttäisi, ellei märehtijöiden ruokana? On oikea ekoteko syödä laadukasta märehtijän lihaa!

Esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla, mutta sinä - arvoisa Hipkunmullaviiraa - et haluakkaan näitä asioita käsittää. Sinun kanssa on vaikea saada aikaan asiallista keskustelua.
Muiden kanssa jatkan mieluusti keskustelua.

Olet aivan oikeassa tässä asiassa, itseuudistuvaan karjaan ja laiduntamiseen perustuva naudanlihan tuotanto on melko ekologista. Noi apulehden luvut voi koskea hyvinkin Usan feedlot kasvattamoita, taitaa olla myös brasseilla kasvatus siirtynyt samaan... Mutta roduista puhuttaessa pidän kuitenkin angusta ja herefordia yhtä hyvänä karkearehun käyttäjänä ja laiduntajana kuin HC. Eikö muuten eläinsuojelulaki vaadi katosta haikuille, en ole löytänyt siitä sellaista kohtaa?
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:16:07
pidän kuitenkin angusta ja herefordia yhtä hyvänä karkearehun käyttäjänä ja laiduntajana kuin HC. Eikö muuten eläinsuojelulaki vaadi katosta haikuille, en ole löytänyt siitä sellaista kohtaa?
Minä puolestani olen samaa mieltä kanssasi näiden kahden muun rodun karkean rehun hyväksikäytöstä.

Laki on hiukan epäselvä tässä katosasiassa. Asetuksessa puhutaan vain rodun ominaisuuksien huomioimisesta jne. ja annetaan esimerkki kolmiseinäisestä katoksesta.
Yhdistys on ottanut sellaisen kannan, että se suosittelee jäsenilleen suojakatoksen rakentamista. Aikaisemmin puhuttiin joko suojaavasta metsästä tai katoksesta.

Tämän talven aikana on tehty kenttätyötä Eviran toimeenpaneman tutkimuksen tiimoilla. Siinä selvitetään laajasti erilaisten pito-olosuhteiden vaikutusta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Odotetaan tuloksia. Tältä pohjalta varmasti myös lait ja asetukset tulevat täydentymään.

Itse olemme rakentaneet emoille katoksen. Se on siis pelkkä katos paalujen varassa - ei seiniä ja nurkkia, joihin joku alempiarvoinen eläin voisi jäädä satimeen. Katos on ollut hyvä ja se on vähentänyt huimasti kuivikkeiden kulutusta. Lantaa kertyy vain vähäisiä määriä makuupaikoille. Emot ovat ehkä myös makoilleet enemmän, kun on ollut aina kuiva alusta. Jos olisi kunnon talvia, niin pelkät kuivitetut kummut olisivat OK, mutta kun täällä sataa välillä vettä, välillä lunta, välillä räntää jne. Vaikka on olemassa katos, niin osa kuitenkin makoilee muualla, lumessakin. Onpahan ainakin vaihtoehto ja näyttäisi siltä, että emot vievät syntyneet pikkuvasikat sinne mielellään. Eläinlääkärimme sanoi, että sitoutuminen hyvinvointitukeen vaatii hänen mukaansa tälläisen katoksen olemassaolon ja oli tyytyväinen ratkaisuumme. Tuollaisen katoksen tekee omatoimisesti parissa päivässä ja "emopaikan" hinnaksi tuli reilusti alle satanen!

Pitää kuitenkin muistaa millaisista oloista rotu on lähtöisin. Nämä nollakelit räntäsateineen ovat tyypillisiä säitä talvikuukausina Skotlannissa. Kun ei aina itsekään tahdo uskoa, niin pitää kokeilla ihan käsikopelolla. Highland ei kastu milloinkaan sään vaikutuksesta. Kaksikerroksinen turkki suojaa aivan uskomattoman hyvin ja pohjavilla pysyy aina kuivana ja lämpimänä. Ehkä ainoastaan putoaminen veteen kastelisi eläimen läpikotaisin. Pitkä, jopa puolimetrinen, päällikarva valuttaa olkikaton lailla sadeveden pois ja pohjavilla eristää kylmyyttä.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: KJL - 14.04.08 - klo:16:18
-hitaampi kasvunopeus, mutta sama teuraspaino lopussa.


+Toisaalta tuosta taas seuraa se, että lihan laatu on hyvä...
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Limupimu - 14.04.08 - klo:16:45
Hei!

En kuulu A:n kravattikauloihin, mutta meillä on yli 100 emon limpparikarja. Poikimakausi ei tosin ole vielä ohi, mutta eipä ole tarvinnut tähän mennessä sekaantua poikimisiin, eikä auttaa yhtään vasikkaa tissille. Nyt meillä on ollut yksi sellainen sonni (syntymäpainoindeksi suurempi kuin aiemmilla), että syntymäpainot yhdellä ryhmällä on keskimäärin 45 kg. Kaikki ovat poikineet omia aikojaan. Muuten syntymäpainot pyörivät siinä 40 kg tietämillä. Koska kyseessä on kuitenkin keskikokoinen, joidenkin mielestä iso rotu, en edes toivoisi paljon tuota pienempiä syntymäpainoja. Sonnivalinta on kyllä kaiken a ja o ja vanhat emot kyllä poikivat isommankin vasikan, jos ei ole asentovirheitä.

Summasummaarum, annan ääneni tietysti omalle rodulle, vaikka nykyään olenkin alkanut vähän varovaisemmaksi, kun meitä limppariporukkaa on alettu leimata jotenkin "fanaattiseksi" (hassua). Paras emorotu on se, mikä sinun tilallesi ja olosuhteisiin parhaiten sopii ja mitä ominaisuuksia itse suosit. Teurastamot ja loppukasvattajat toivovat käsitykseni mukaan mun suosikkia, eikä risteytyksenä, vaan puhtaana.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 14.04.08 - klo:19:16
-hitaampi kasvunopeus, mutta sama teuraspaino lopussa.


+Toisaalta tuosta taas seuraa se, että lihan laatu on hyvä...

ja palkkioita vähemmän per paikka..
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:21:01
ja palkkioita vähemmän per paikka..
Niin, mutta kun emme me paikkoja laske kun ei kerran ole parsia tai rajallisia karsinaneliöitä. Aidataan vain riittävästi aluetta, niin johan on paikkoja....

Eipä silti. Jokainen tietysti omaansa kehuu; vaimoa, autoa, traktoria tai emorotua. Kyllä tässä maassa on paikka kaikille roduille ja se on tilakohtainen asia mikä on paras ja sopivin, aivan kuin limupimu kirjoitti. Kun kerran aloittaja kysyi, niin minä pyydetysti vastasin selvillä plussilla ja miinuksilla.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 14.04.08 - klo:21:16
teurasnaudoille ei juuri nurmirehua anneta?
Väärin meni taas HC:n osalta ja ei AB ja HF:kaan suuremmin viljalla herkuttele. Meille HC kasvattajille on kuule ihan kunnia asia, että viljaa ei käytetä. Tämä on yksi markkinoinnin perusargumenteista ja laadun takeesta. Voisin toki vielä jatkaa tunnin esitelmällä omega3 ja omega6 rasvahappojen välisestä suhteesta, vitamiini E:n määrästä ja konjugoidun linolihapon, eli CLA:n määrästä ja sen suotuisasta vaikutuksesta vaikkapa rintasyövän esiintyvyyteen, mutta ehkä joku toinen kerta.
Jos arvoisa, hipkunmullaviiraa englanninkieli sujuu, niin lukaisepa läpi mainitsemani www.eatwild.com Oppisit ainakin sen, että kaikki tokikaan eivät toimi ja ajattele niin kuin sinä luulet meidän toimivan ja ajattelevan. Ehkä maailmasi avartuu kun kokemusta ja tietoa tulee lisää.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Snowman - 15.04.08 - klo:06:40
Hei löytyisikö sinulta kuvaa katoksesta? Meillä on emoilla käytössä makuuhallit sekä makuukumpu kuivilla keleillä makuukumpu on aivan täynnä eläintä ja katokset tyhjänä. Ratkaisuna toi kummun kattaminen säästäis kuiviketta näinä vesi-räntä talvina merkittävästi. Mitenkäs sinulla on rehujen jako, eli siis onko ruokintapaikka kovapohjainen alue josta lanta pois kerättävissä tämänhän ympäristöpuoli taitaa vaatia?

Itse olemme rakentaneet emoille katoksen. Se on siis pelkkä katos paalujen varassa - ei seiniä ja nurkkia, joihin joku alempiarvoinen eläin voisi jäädä satimeen. Katos on ollut hyvä ja se on vähentänyt huimasti kuivikkeiden kulutusta. Lantaa kertyy vain vähäisiä määriä makuupaikoille. Emot ovat ehkä myös makoilleet enemmän, kun on ollut aina kuiva alusta. Jos olisi kunnon talvia, niin pelkät kuivitetut kummut olisivat OK, mutta kun täällä sataa välillä vettä, välillä lunta, välillä räntää jne. Vaikka on olemassa katos, niin osa kuitenkin makoilee muualla, lumessakin. Onpahan ainakin vaihtoehto ja näyttäisi siltä, että emot vievät syntyneet pikkuvasikat sinne mielellään. Eläinlääkärimme sanoi, että sitoutuminen hyvinvointitukeen vaatii hänen mukaansa tälläisen katoksen olemassaolon ja oli tyytyväinen ratkaisuumme. Tuollaisen katoksen tekee omatoimisesti parissa päivässä ja "emopaikan" hinnaksi tuli reilusti alle satanen!

Pitää kuitenkin muistaa millaisista oloista rotu on lähtöisin. Nämä nollakelit räntäsateineen ovat tyypillisiä säitä talvikuukausina Skotlannissa. Kun ei aina itsekään tahdo uskoa, niin pitää kokeilla ihan käsikopelolla. Highland ei kastu milloinkaan sään vaikutuksesta. Kaksikerroksinen turkki suojaa aivan uskomattoman hyvin ja pohjavilla pysyy aina kuivana ja lämpimänä. Ehkä ainoastaan putoaminen veteen kastelisi eläimen läpikotaisin. Pitkä, jopa puolimetrinen, päällikarva valuttaa olkikaton lailla sadeveden pois ja pohjavilla eristää kylmyyttä.
[/quote]
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 15.04.08 - klo:07:59
Hei löytyisikö sinulta kuvaa katoksesta? Meillä on emoilla käytössä makuuhallit sekä makuukumpu kuivilla keleillä makuukumpu on aivan täynnä eläintä ja katokset tyhjänä. Ratkaisuna toi kummun kattaminen säästäis kuiviketta näinä vesi-räntä talvina merkittävästi. Mitenkäs sinulla on rehujen jako, eli siis onko ruokintapaikka kovapohjainen alue josta lanta pois kerättävissä tämänhän ympäristöpuoli taitaa vaatia?
Kuvaa ei löydy tähän hätään, mutta tässä kirjallinen selostus rakentamisesta.
Nyt kun katos on ollut tämän talven käytössä, niin täytyy sanoa, että olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Niillä menetelmillä ja periaatteilla, jotka meillä on käytössä on huomattu selkeä työnsäästö ja kuivikekulutus on pudonnut murto-osaan. Katokseen ei tarjoilla ruokaa, joten lantaa ei kerry isoja määriä puhdistettavaksi. Talvitarhaan kuuluu noin hehtaarin peltolohko ja ruoka on siellä paalitelineissä ja kolme paalia riittää meidän laumalle hiukan vajaa viikon. Ruokapaikkoja hiukan vaihdellaan, joten lanta kertyy tasaisesti ympäri aluetta. Lohko uudistetaan keväällä kun eläimet ovat kesälaitumella ja kylvetään yksivuotisella. Sulamisvesiä ei päästetä vesistöön, vaan ne imeytyvät maahan.

Tarvikkeet: 140 mm halkaisijaltaan olevia kyllästettyjä paaluja. 3 kpl nelimetrisiä ja 6 kpl kolmemetrisiä. Hankittu Pårakselta. Kantavina osina katossa 8 kpl 175x50 lankkua, joiden pituus oli 6 metriä. Kattotuolit ovat metrin välein ja ne ovat 125x50 lankkua. Kattotuolien pituus on noin 5 metriä. Kattoruoteet ovat näiden päällä noin metrin välein ja niiden koko on 38x100. Kattopelti on itsekantavaa profiilia, joten siksi ruodeväli on noin harva. Pellit saimme sopivasti kierrätysmateriaalista ilmaiseksi, joten siksi kustannukset jäivät mielestäni kohtuullisiksi, eli ilman omaa työtä noin 1000 euroa. (paalut, puutavara, ruuvit ja naulat, betoni jne.)

Paalut pystytimme maahan (käsin) kaivettuun, noin metrin syvyiseen kuoppaan. Kuoppa raudoitettiin ja valettiin betonilla ilman mitään muottia. Keskellä on korkeat paalut rivissä viiden metrin välein ja niiden molemmin puolin noin kolmen metrin etäisyydellä lyhyet paalut. Ristimitta ja paalujen etäisyydet on hyvä tarkistaa ennen betonointia.
Paalujen yläpäihin tehtiin lovet samalle korkeudelle (keskellä tietysti metrin korkeammalle kuin reunoilla) ja niihin laitettiin kantavat osat (175x50) siten, että ylitys päädyssä oli noin metri. Keskiriville tuli rinnakkain kaksi kantavaa lankkua, koska yksi olisi ollut liian heppoinen. Nämä kaksi lankkulinjaa liitettiin kunnolla toisiinsa, joten lopputulos oli tukeva. Paaluista tuli vielä vinotuki kantaviin palkkeihin 45 asteen kulmassa. Vinotuki estää kantavaa paalua lommahtamasta jos vaikka sonni sattuisi siihen hiukan nojailemaan ja samalla se auttaa pienentämään kantavan palkin jänneväliä.
Kattotuolit naulattiin 90 asteen reikälevyn avulla kantaviin palkkeihin ja niiden päälle tuli 38 mm:n ruoteet. Yksi räystäälle, yksi harjalle ja pari välille. Kattopellit ruuvattiin kiinni itseporautuvilla ruuveilla näihin ruoteisiin.
Ensi kesänä teemme vielä toiseen päähän yläkolmion laudoituksen, joka vähentää kovalla tuulella lentävän sateen määrää. Ulkoseiniä ei siis ole, mutta keskellä on toinen väli aidattu jakamaan tilaa.
Tässä on yksi mielestäni aivan onnistunut esimerkki HC:lle sopivasta katoksesta. Kun ottaa räystäs- ja pääty-ylitykset huomioon, niin katon alla on noin 100 neliötä ja se riittää juuri ja juuri 14 eläimelle. Osa eläimistä viettää yönsä paalihäkkien vieressä jos eivät jaksa laahustaa sadan metrin matkaa katokseen, mutta aina siellä joku viettää yönsä. Enimmillään olen bongannut kymmenkunta makoilemassa yhtä aikaa.
Vastoin joitain uskomuksia myös lauman alimmilla on mahdollisuus makoilla katoksessa ja väittäisin kuivan alustan lisäävän makoiluun käytettävää aikaa.

Olennainen seikka kuitenkin on se, että katokseen ei tule sisänurkkia, joihin alempiarvoinen voisi jäädä loukkuun. Isompi/koneellistuneempi tila voi tehdä katoksen kovapohjaisena ja niin korkeana, että puhdistus sujuu koneellisesti. Me haimme maastoon ja maisemaan sopivaa matalaa ja huomaamatonta rakennetta.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 15.04.08 - klo:08:52
Kyllä niitä ravinteita alkaa kertyä maastoon. Tonttia täytynee vaihtaa muutaman vuoden päästä. Eläinmäärä jää kovin pieneksi väkisin noissa systeemeissä. Minkä verran karja tuottaa lisäarvoa, eli liikevaihto nyt miinus liikevaihto kasvinviljelytilana? Koko perheellä palkkatuloja muualta?

Nimim. Emolehmiä 90-luvulla talvilaiduntanut
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 15.04.08 - klo:11:06
Kyllä niitä ravinteita alkaa kertyä maastoon. Tonttia täytynee vaihtaa muutaman vuoden päästä. Eläinmäärä jää kovin pieneksi väkisin noissa systeemeissä. Minkä verran karja tuottaa lisäarvoa, eli liikevaihto nyt miinus liikevaihto kasvinviljelytilana? Koko perheellä palkkatuloja muualta?
Jos kertyy, niin sitten pitänee tehdä kiinteäpohjainen ruokintapaikka ja siitä lannat muille lohkoille. Tilannetta seurataan viljavuustutkimuksilla. Katoksesta tuleva lanta levitetään muille lohkoille.
Eläinmäärä on maksimi meidän pienelle tilalle. Jos olisi enemmän pinta-alaa, niin voisi jakaa eri ryhmiin eri paikkoihin. Vaikea sanoa, miten isona tälläistä toimintaa voisi pyörittää....
Lisäarvoa tuottaa, eli ei toimisi mitenkään kasvitilana, eikä se ole koskaan ollutkaan edes vaihtoehtona. Huomioi antamissani "plussissa" tuo terapeuttinen vaikutus  :) Perinnebiotoopissa tapahtuvalla laiduntamisella merkittävä vaikutus talouteen. Olemme kuitenkin tyytyväisiä tulostasoon ja se on ollut suunnitelmien mukainen.
Tuloja on toki muualtakin. Ei näin pienimuotoinen toiminta koko perhettä elätä.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: cosmic_cowboy - 15.04.08 - klo:11:35
Tuloja on toki muualtakin. Ei näin pienimuotoinen toiminta koko perhettä elätä.

Tämä on syytä huomioida niiden lukijoiden jotka haluavat emolehmistä elinkeinon itselleen. Jos niitä laumoja ja laavuja on useita pitkin metsiä, niin siinä on räntäsateessa aika jotos kun niitä kiertelee kuvittelemassa ym.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 15.04.08 - klo:12:41
Tämä on syytä huomioida niiden lukijoiden jotka haluavat emolehmistä elinkeinon itselleen. Jos niitä laumoja ja laavuja on useita pitkin metsiä, niin siinä on räntäsateessa aika jotos kun niitä kiertelee kuvittelemassa ym.
Suurimmat karjat yhdistyksessämme on noin sadan emon vaiheilla. Kun miettii itselle sopivaa tapaa toimia ja oikeaa rotua, niin kannattaa vierailla usealla tilalla katsomassa ja tutustumassa ja kun rotu alkaa olla selvillä, niin kannattaa käydä vielä muutamalla sen rodun tilalla katsomassa miten kukin toimii. Meillä on ainakin aina ollut avoimet ovet - tai siis veräjät tässä tapauksessa :D. Itse kiersimme aikoinaan useammalla tilalla. Tällöin pääsee myös käsitykseen siitä mistä kannattaa hankkia kantaemonsa. Kannattaa kysellä ja kyseenalaistaa, sillä voi välttyä virheratkaisuilta. Oma tila ja sen tarpeet/mahdollisuudet ovat ratkaisevassa asemassa päätöksenteossa. HC ei tokikaan ole ainoa oikea rotu jokaiselle ja joka paikkaan. Minulle arvostusketju on: Kotimainen elintarviketuotanto - nautakarja - liharodut - brittirodut - HC - oma karja. Vastustuslistan kärjessä komeilee brassiliha. Tällä haluan sanoa, että yhteisellä asialla tässä ollaan ja samoilla linjoilla!

Jos olisimme molemmat tilalla töissä, niin näillä meidän työmenetelmillä voisimme ehkä pyörittää noin 6-8 kertaisen emomäärän ilman että työpäivät venyisivät liiaksi ja traktorissamme on muuten hytti suojaamassa räntäsateeltä  ;)
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: iidon - 15.04.08 - klo:15:09
Kiitos kaikille vastauksistanne ja erityis kiitos MRP:lle, kun kerroit kunnolla kasvattamastasi rodusta :D!
Ilmeisesti muista roduista ei haluta tuoda julki niitä huonoja ominaisuuksia.
MRP! Voisinko joskus soitella ja kysellä lisää Highland cattle-rodusta. Olen todella kiinnostunut niistä! Laitatko vaikka yksityisviestillä tietosi?
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 15.04.08 - klo:16:13
Laitatko vaikka yksityisviestillä tietosi?
Toivottavasti tuli perille?
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 16.04.08 - klo:00:23

 Jos niitä laumoja ja laavuja on useita pitkin metsiä, niin siinä on räntäsateessa aika jotos kun niitä kiertelee kuvittelemassa ym.

*** ... ja v...tutus. Muuten ihan asiallinen mainospuhe Highlandien puolesta. Täällä korvessa sillä ei vain elä ja harrastukseksi liian aikaa vievä. Hc:t 60kpl:sta --> nollaan.
Kaikki ei vain ole niin ruusuista kuin rotuyhdistyksen sivuilla mainostetaan, mutta kukin tallaa tavallaan ja kyllä se totuuskin vielä selviää monelle. ;)
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 16.04.08 - klo:07:42
Täällä korvessa sillä ei vain elä ja harrastukseksi liian aikaa vievä. Hc:t 60kpl:sta --> nollaan.
Kaikki ei vain ole niin ruusuista kuin rotuyhdistyksen sivuilla mainostetaan, mutta kukin tallaa tavallaan ja kyllä se totuuskin vielä selviää monelle. ;)
On aivan selvää, että kaikki eivät onnistu kaikessa. Tuolla ylempänä mainitsinkin jo tästä, että esim. suoramyynti ei sovellu kaikille ja tietysti jos asuu "korvessa", niin ehkä on pulaa asiakkaistakin. Menestyminen edellyttää hiukan omatoimisuutta ja osaamista markkinoinnissa; niin lihan, lihatuotteiden kuin eläintenkin osalta. Kun ottaa eläimiä, niin pitää jo miettiä miten hoitaa tuotteen myynnin. Kukaan ei tule takapihaltasi hakemaan teurassonnia automaattisesti, ellet itse pistä niinsanotusti "kortta ristiin".

On paljon helpompi jos ottaa a-tuottajilta muutaman eläimen ja hoitaa niitä ja soitto vain, niin teuraat katoavat....Kumma kyllä, että tälläiset tilat usein valittavat huonoa tilityshintaa ja vaativat näilläkin foorumeilla lisää lihanhintaa. Vaan mitäs teet kun olet ison A:n talutusnuorassa ja pihaton velat maksettavana. Eipä sekään kuulosta ruusuilla tanssimiselta.

Kun aloittaa eläintenpidon, niin kannattaa miettiä sellaista "entä-jos" tilannetta, kuin lopettaminen. Tässä kohtaa Highlandilla on yksi täysin ylivoimainen etu. Traktorin ja ylimääräiset koneet voi realisoida aika helposti, eläimet saa vaikka kipata isolle teurastamolle "jauhelihavärkiksi" ja siitä jopa hiukan maksetaankin ;)
Mitä jäi jäljelle? Juomakuppi, kerä aitalankaa ja sähköpaimen, jotka voi vaikka lahjoittaa naapurille. Kun on rakennettu tehotuotantoa varten hirmuinen pihatto, niin mihin sen sitten käytät vaikka veloista selviäisitkin?

Katsoin vielä oikein läpi yhdistyksemme sivut ja en löytänyt kohtaa, jossa väitettäisiin touhun olevan erityisen ruusuista. Rodulla on hieno historia Skotlannissa ja se kyllä ansaitsee tulla kerrotuksi. Sellaisen olen kyllä huomannut, että joillain on Highlandista sellainen luulo, että lihasta saa ihan itsellään vaikka mitä myydessä. On siis epärealistisen kovat odotukset. Eihän tämä toki mitään kobea tai kultaa tokikaan ole. Omassa tilamyynnissä lähdemme siitä, että hinnoissa menemme markettien hinnan alle ja laadussa reilusti yli. Tämä "konsepti" on toimiva ja myyvä ja antaa meidän odotusten mukaisen taloudellisen tuloksen. Isojen kaupunkien läheisyydessä on onnistuessaan mahdollisuus saada parempaa hintaa, mutta ei täällä maalla, vaikka ei ihan korvessa ollakaan.

Ihan mielenkiinnosta kysyn jps, että otitko tilalle muita eläimiä? Vai lopetitko tykkänään?
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: syväkurkku - 16.04.08 - klo:07:55
hinnoissa menemme markettien hinnan alle ja laadussa reilusti yli.
Ei kai? Eipä hyvältä näytä, jos tuulipukukansa ei enempää halua maksaa.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 16.04.08 - klo:10:37
jos tuulipukukansa ei enempää halua maksaa.
Voihan olla niin, että haluaa, mutta ei vain pysty. Suoramyynnin hinnoittelussa pitää ottaa huomioon asiakaskunnan rakenne. Täällä C-alueella voi tukien ansiosta ilmeisesti myydä tuotteensa edullisemmin kuin vaikka Helsingin kupeessa ja silti päästä samaan taloudelliseen lopputulokseen. Toisaalta siellä olisi maksukykyisiä asiakkaita. Pitää tilakohtaisesti pohtia kummalla pyrkii saamaan tarvitsemansa tuloksen: korkealla katteella vai suuremmalla volyymilla.

Tämä keskustelu alkaa jo hiukan toistaa itseään, joten eiköhän lopeteta tässä kohtaa. Kaikki olennainen sanottava on ilmeisesti nyt sanottu....
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: kolibri - 16.04.08 - klo:14:13
Väkevää apetta!!!! ette liene tosissanne? Kuinka kauan luulette saavanne jatkaa moista tuhlausta? Tuki pois koko touhulta, niin ehkäpä opitte, jos opitte mitään.


Olet oikeassa. Ei nauta ole sika! Miksi nauta ei saa syödä lajityypilleen ominaista ruokaansa? Maailmassa on nälänhätää ja viljaa tuhlataan eläimille, puhumattakaan miten viljaa poltetaan.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 16.04.08 - klo:15:20
Ei nauta ole sika! Miksi nauta ei saa syödä lajityypilleen ominaista ruokaansa? Maailmassa on nälänhätää ja viljaa tuhlataan eläimille, puhumattakaan miten viljaa poltetaan.
Kaikkea ei näköjään ollutkaan sanottu  :o
Jos viitsit katsoa aikaisempia kirjoituksiani, niin tätähän minä olen koko ajan koittanutkin selittää, joten ei kannata hiiltyä. Highland kasvaa tasaisen varmasti pelkällä heinällä, ei aivan niin nopeasti kuin viljalla tehostetut, mutta kuitenkin.

Viljan hinnan raju muutos on jo nyt muuttanut eri rotujen välistä kilpailukykyä.

On tosin spekuloitu, että neljännes viljanhinnasta on pelkkää kuplaa, joka puhkeaa pian....
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 16.04.08 - klo:15:48
Ei nauta ole sika! Miksi nauta ei saa syödä lajityypilleen ominaista ruokaansa? Maailmassa on nälänhätää ja viljaa tuhlataan eläimille, puhumattakaan miten viljaa poltetaan.
Kaikkea ei näköjään ollutkaan sanottu  :o
Jos viitsit katsoa aikaisempia kirjoituksiani, niin tätähän minä olen koko ajan koittanutkin selittää, joten ei kannata hiiltyä. Highland kasvaa tasaisen varmasti pelkällä heinällä, ei aivan niin nopeasti kuin viljalla tehostetut, mutta kuitenkin.

Viljan hinnan raju muutos on jo nyt muuttanut eri rotujen välistä kilpailukykyä.

On tosin spekuloitu, että neljännes viljanhinnasta on pelkkää kuplaa, joka puhkeaa pian....

mutta silti tänäpäivänä on palkkioiden osuus tuotannosta niin kova että nopea kasvu on eduksi..
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 16.04.08 - klo:16:10
tänäpäivänä on palkkioiden osuus tuotannosta niin kova että nopea kasvu on eduksi..
Varmasti näin on loppukasvatuksessa, jota sinä ilmeisesti edustat. Emolehmien pitäjälle tilanne on taas hiukan eri - jokainen emo tuottaa sen vasikan ja hiukan lantaa/vuosi ja se sonnijälkeläinen painaa saman siellä teurastamon orsilla. Toki erilaisen kasvuajan jälkeen....

Jos palaat vielä alkuperäiseen pitkään listaani plussista ja miinuksista, niin huomaat, että en tokikaan ole suosittamassa tätä rotua emolehmätila-loppukasvattaja ketjulle. HC:llä on paikka suomalaisessa tuotannossa ja se ei ole muilta pois, jos markkinoilla on hiukan muista poikkeavaa naudanlihaa. Vastasin alkuperäiselle kysyjälle, koska huomasin hänen vaatimuksistaan, että HC voisi olla yksi sopiva vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Menneisyydenkaipuu - 16.04.08 - klo:17:10
Väkevää apetta!!!! ette liene tosissanne? Kuinka kauan luulette saavanne jatkaa moista tuhlausta? Tuki pois koko touhulta, niin ehkäpä opitte, jos opitte mitään.


Olet oikeassa. Ei nauta ole sika! Miksi nauta ei saa syödä lajityypilleen ominaista ruokaansa? Maailmassa on nälänhätää ja viljaa tuhlataan eläimille, puhumattakaan miten viljaa poltetaan.


Onko hippimulkullaviiraa saanut uusia kavereita tänne?

Saavat imeä samaa hamppupiippua yhdessä.  >:(
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 16.04.08 - klo:20:55

Ihan mielenkiinnosta kysyn jps, että otitko tilalle muita eläimiä? Vai lopetitko tykkänään?

*** On mulla vielä noi muutama sata "nutipäätä" niin kuin ennenkin. HC:t olikin lähinnä heikkolaatuisempien rehujen "kaatopaikkana" ja huonompien lohkojen laiduntajina. Tiedän kyllä, että on ihan menestyviäkin HC tiloja, suurin ongelma olikin oikeastaan ajan puute (ja myöhemmin myös kiinnostuksen). Käytännössä HC:t vaihtui viljaan.

Omakohtaisia kokemuksia HC:t vs vilja:

- Viljat ei käy päälle, kun tarkastelee satokauden tuloksia
- Viljat ei juutu sarvistaan kiinni ruokintahäkkiin
- Viljoja ei tarvii kuivittaa/ruokkia jouluaattona pirunmoisessa räntäsateessa
- Viljat tulee toimeen keskenään, eivät tappele itseään ulos siilosta
- En ole kenenkään kuullut vetelevän poroverkkoa juhannuksena viljapellon ympärille (kuten viikoittain koko kevään ajan)
- Kukaan ei ole soittanut lomalle, että sun viljat juoksee ympäri metsiä
- ... eikä sen kummemmin, että hirvet seisoo sun viljalaarissa
- Viljat ei säiky karhuja
- Viljat ei pistä "päreiksi" niitä hakemaan tullutta kuorma-autoa
- Viljat saa pellolta pois ilman viikkojen suostuttelua
- Viljan lastauksen jäljiltä ei tarvii hitsata siirtoaitoja
- Viljat ei karkaa 2 kertaa/vrk lastausta odotellessa

Tollasia tuli nyt äkkiseltään mieleen, eli oon Juicen laulua lainaten:" Suhteellisen onnellinen mies..." :)
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Menneisyydenkaipuu - 16.04.08 - klo:21:14

Ihan mielenkiinnosta kysyn jps, että otitko tilalle muita eläimiä? Vai lopetitko tykkänään?

*** On mulla vielä noi muutama sata "nutipäätä" niin kuin ennenkin. HC:t olikin lähinnä heikkolaatuisempien rehujen "kaatopaikkana" ja huonompien lohkojen laiduntajina. Tiedän kyllä, että on ihan menestyviäkin HC tiloja, suurin ongelma olikin oikeastaan ajan puute (ja myöhemmin myös kiinnostuksen). Käytännössä HC:t vaihtui viljaan.

Omakohtaisia kokemuksia HC:t vs vilja:

- Viljat ei käy päälle, kun tarkastelee satokauden tuloksia
- Viljat ei juutu sarvistaan kiinni ruokintahäkkiin
- Viljoja ei tarvii kuivittaa/ruokkia jouluaattona pirunmoisessa räntäsateessa
- Viljat tulee toimeen keskenään, eivät tappele itseään ulos siilosta
- En ole kenenkään kuullut vetelevän poroverkkoa juhannuksena viljapellon ympärille (kuten viikoittain koko kevään ajan)
- Kukaan ei ole soittanut lomalle, että sun viljat juoksee ympäri metsiä
- ... eikä sen kummemmin, että hirvet seisoo sun viljalaarissa
- Viljat ei säiky karhuja
- Viljat ei pistä "päreiksi" niitä hakemaan tullutta kuorma-autoa
- Viljat saa pellolta pois ilman viikkojen suostuttelua
- Viljan lastauksen jäljiltä ei tarvii hitsata siirtoaitoja
- Viljat ei karkaa 2 kertaa/vrk lastausta odotellessa

Tollasia tuli nyt äkkiseltään mieleen, eli oon Juicen laulua lainaten:" Suhteellisen onnellinen mies..." :)


Niin uskomattoman moni on alkanut pitämään viljanviljelyä hyvänä hommana.  ::)
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: optimisti - 17.04.08 - klo:07:45
Mikä mahtaa olla?
Kertokaa roduista plussat ja miinukset.
Kaikkea on kokeiltu 70-luvulta lähtien ja agn on ehdottomasti paras emo, jos joku muuta väittää niin valehtelee tai puhuu sitten tietämättömyyttään. 8)
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: herttu - 17.04.08 - klo:07:51
Hermot uhkaa kiristyä hiehon kanssa, mikä lie viiraa ettei hyväksy emoutta... varmaan hippi...

Lyhyen kokemuksen perusteella näyttää lehmien kanssa pääsevän todella helpolla. Ja Ab.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 17.04.08 - klo:09:52
On mulla vielä noi muutama sata "nutipäätä" niin kuin ennenkin. HC:t olikin lähinnä heikkolaatuisempien rehujen "kaatopaikkana" ja huonompien lohkojen laiduntajina. Tiedän kyllä, että on ihan menestyviäkin HC tiloja, suurin ongelma olikin oikeastaan ajan puute
Onhan se niin, että muutama sata nutipäätä työllistää sen verran, että ei hirvittävästi ehdi ja varmaankaan jaksa/viitsi enää muuhun panostaa.

Sellainen kommentti tuohon listaan, että aika iso osa ongelmista olisi ollut korjattu aitaustekniikalla. Meillä on iso luonnonlaidun ja se on aidattu high tensile menetelmällä. Se on nämä muutamat kesät taannut sen, että hirvet ja naudat pysyvät omilla puolillaan. Muutama välitolppa on mennyt poikki kun hirvi on pamauttanut aitaan, mutta octowoodin paksumpi on sitten laitettu tilalle - lanka on kuitenkin aina kestänyt! Vanhalla palstalla tuli joskus kirjoiteltuakin tästä aitausmenetelmästä. Uudessa highlandyhdistyksen vuosikirjassa on muuten parikin artikkelia aitaamisesta. Kolme lankaa on toistaiseksi pitänyt (koputtaa puuta) pedotkin loitolla.
Meillä on vähän eläimiä ja ne ovat todella kesyjä. Pääsemme siis katsomaan satokauden tuloksia. Tiedän, että muissakin roduissa on emoja, jotka ovat tosi kovia suojelemaan vasikkaansa, ettei tämä aivan yksin HC:n ominaisuus ole.
Jos olisi isompaa touhua, niin kunnollinen lastaus systeemi olisi pakollinen. Mallia voisi ottaa vaikka Biisonikasvattajilta. Yleensäkin emolehmäpuolella pitäisi ehkä satsata enemmän käsittelylaitteisiin. Irtoaidoille saattaa tiukassa paikassa käydä kuten kirjoitit, jos eläimeen iskee paniikki.
Kaikkea hyvää sinulle ja niille nutipäille.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 18.04.08 - klo:23:25

Kaikkea hyvää sinulle ja niille nutipäille.

***Kiitoksia. Tarkennusta hieman siihen aitaongelmaan, eli sisällä sähköaita ja sen ulkopuolella poroverkko kyllästetyin tolpin. Metsässä vielä päällä piikkilanka (niitä hirviä varten). Emojen kanssa ei koskaan aitausongelmia, mutta nämä s...tanan sonnipojat.
Isommassa laumassa ja tietyssä iässä alkaa se tolkuton voimien mittelö ja niinkuin aidot skotit, ne ei usko vaikka tulisi turpiin, vaan seuraavana päivänä yritetään uudestaan. Sitten kun sattuu vastakkain todelliset "vihamiehet", niin ne menee johonkin hemmetin transsiin, eikä niitä pysäytä kuin betoniaita tai lyijytäyteinen.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 19.04.08 - klo:19:32
Isommassa laumassa ja tietyssä iässä alkaa se tolkuton voimien mittelö ja niinkuin aidot skotit, ne ei usko vaikka tulisi turpiin, vaan seuraavana päivänä yritetään uudestaan.
Meidän yhdistyksen väessä on pari tilaa, jotka leikkaavat sonnit häriksi. Pidän sitä hiukan outona ratkaisuna kasvun kannalta, mutta tilat ovat kuulemma ihan tyytyväisiä. Tappeluhalut loppuvat samantien. Itse en nyt ihan ensimmäisenä olisi tähän turvautumassa, mutta konstit on näköjään monet....

Toinen paljon esille tullut seikka on sopiva laumakoko. Ei liian isoja sonnilaumoja, eikä ikinä yksinäistä isoa pienten joukkoon. Pienemmät liittoutuvat ja antavat yksinäiselle isolle turpaan.

En kuitenkaan usko, että tämä olisi yleisesti mikään kovin suuri ongelma. Ainakaan en ole kuullut muiden kasvattajien asiasta suurella äänellä valittavan, vaikka ajoittain aidoista on kyllä läpi tultu. Riittävästi tilaa sonnilaumalla on ainakin ehdoton edellytys, pienessä tilassa tunteet kuumenevat ja eikä ole mahdollisuutta väistää. Tosin sitä tilaa tarvitaan emoillakin, koska rodulla on voimakas laumahierarkia ja selkeä arvojärjestys. Alemmalla pitää olla tilaa väistöön.

Kaikki laumamuutokset ovat aina pahasta ja siirrot aiheuttavat aina puskukisan. Monien mielestä olisi paras, jos voisi pitää samanikäiset sonnit yhdessä loppuun asti. Kun ne ovat olleet yhdessä porukassa vasikasta saakka, niin nahistelu on vähäisempää.

Kun katselee noita meidän sonnipoikia, niin välillä otetaan yhteen ja mitellään voimia, mutta kohta taas ollaan vierekkäin paalilla syömässä. Kun pojat tappelevat, niin silloin minulla tulee aina mieleen grilli tai pataruoka  ;D
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 20.04.08 - klo:12:15

*** Menee jo vuoropuheluksi, mutta kommentoin vielä muutamaa asiaa...

Meidän yhdistyksen väessä on pari tilaa, jotka leikkaavat sonnit häriksi. Pidän sitä hiukan outona ratkaisuna kasvun kannalta, mutta tilat ovat kuulemma ihan tyytyväisiä. Tappeluhalut loppuvat samantien. Itse en nyt ihan ensimmäisenä olisi tähän turvautumassa, mutta konstit on näköjään monet...

*** Itse tekisin ihan samoin, jos vielä sonneja pitäisin. Oikeastaan ainoa järkevä tapa kasvattaa uroksia laitumella. Kasvun kannalta sillä ei ole HC:lla oleellista vaikutusta.


En kuitenkaan usko, että tämä olisi yleisesti mikään kovin suuri ongelma. Ainakaan en ole kuullut muiden kasvattajien asiasta suurella äänellä valittavan, vaikka ajoittain aidoista on kyllä läpi tultu.

*** Tässä lähistöllä lopetti toinenkin, vielä isompi kasvattaja, samat syyt (tai siis lehden mukaan terveydelliset syyt, oli myynti-ilmoitus samassa lehdessä). Me oltiinkin "pioneerit" tällä alueella, mutta on hyvä, että muut jatkaa (niillä tosin on vasta 5-20 eläintä, jolloin kaikki on vielä hienosti). Hirvimiehiä varmaan harmittaa meidän lopettaminen, me ikäänkuin jatkettiin jahtikautta. ;D

Riittävästi tilaa sonnilaumalla on ainakin ehdoton edellytys, pienessä tilassa tunteet kuumenevat ja eikä ole mahdollisuutta väistää. Tosin sitä tilaa tarvitaan emoillakin, koska rodulla on voimakas laumahierarkia ja selkeä arvojärjestys. Alemmalla pitää olla tilaa väistöön.

*** 25 sonnia ja 9 ha laidunta, luulis sopivan väistämään. >:(
Yhteensä oli kuusi eri laidunta käytettävissä ja niillä ravatessa se aika sitten menikin.
Miten muuten itse lastaatte tollaset kolme vuotiaat "kollit" autoon?

Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: juvala - 20.04.08 - klo:22:10
Ittellä Emot hf ja osa astuttu ab sonnilla,nyt on kylässä hf sonni hiehoja hyppäämässä.
Hiehoilla ab-sonnin jälkeläiset niin isoja että hiukka tarvinnu avittaa,ehkä ei ekaksi sonniksi kaikkein paras.
Mutta isoja komeita vasikoita tuosta yhdistelmästä tulee
Puhtaat hf lehmä-vasikat jätän karjan kasvatukseen itelle,mutta jos jatkokasvatukseen vain vasikat lähtee niin painoa risteytyksellä 6kk iässä enemmän kuin puhtailla. Joten tarpeen mukaan astutaan.
Hiehoille hf ja siitä eteenpäin ab...
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: erik - 20.04.08 - klo:22:20
eipä juurikaan ole eroa kumpaa käyttää ab tai hf kunhan syntymäpainoindeksi on alhainen
ab vasikka on kyllä paljon virkeämpi synnyttyään hf taas useimmiten laiskanpuoleinen
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: MRP - 22.04.08 - klo:10:12
Tässä lähistöllä lopetti toinenkin, vielä isompi kasvattaja, samat syyt (tai siis lehden mukaan terveydelliset syyt, oli myynti-ilmoitus samassa lehdessä).
25 sonnia ja 9 ha laidunta, luulis sopivan väistämään.
Miten muuten itse lastaatte tollaset kolme vuotiaat "kollit" autoon?
Jos tämä lopettaja oli se kuka luulen, niin aiheesta oli pitkä ja hyvä artikkeli 2008 vuosikirjassa.
Joskus olen kokouksissa viisaampien kuullut sanovan, että ei missään tapauksessa yli kahtakymmentä samaan laumaan. Olisiko 12 sonnia/4,5 ha ollut toimivampi - mene ja tiedä. Niin ja se pahin pukari teurastamolle  ;D

Kuten olen toisaalla jo kertonut, niin meillä tämä touhu on kovin alkuvaiheessa. Sonnit ovat vasta reilun vuoden ikäisiä. Aika näyttää miten homma sujuu  :-\
Sen olemme oppineet, että ajan kanssa lastaus ja ilman kovaa meteliä ja painetta. Herkkupalat ovat myös kova sana lastaamisessa. Hiehojen lastaus talvella otti pari tuntia, mutta eipä sitten toisaalta hermokaan kiristynyt, kun rauhassa toimittiin.
Jos eläimet ovat pienestä saakka tottuneet siirtoihin eri laitumille, niin ne kuulemma kävelevät heti kärryyn, kun luulevat pääsevän "vihreille niityille" - ja ovatpa vielä oikeassa.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: mlahti - 22.04.08 - klo:10:24
suosittelen jenkkimalliin kiinteän lastauspaikan tekoa..
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: erik - 22.04.08 - klo:19:29
riittävästi siirtoaitoja niin niistä saa muodostettua kätevät kujat lastaukseen
jos emoja vähänkin enemmän niin siirtoaitoja saisi olla parisenkymmentä
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: jps - 22.04.08 - klo:23:51
 Hiehojen lastaus talvella otti pari tuntia, mutta eipä sitten toisaalta hermokaan kiristynyt, kun rauhassa toimittiin.

*** Niin, tossa saattaa kyllä olla omaakin asennevammaa, kun on tottunut tahtiin 45min/rekka.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: emo-heikki - 19.06.08 - klo:22:12
Mikä mahtaa olla?
Kertokaa roduista plussat ja miinukset.

Kai se riippuu aika monestakin tekijästä, minkälaiset laitumet sinulla on, paljonko pinta-alaa ja minkälaiset rakennukset.

Mikäli laitumet on pehmeitä, vesakoita ja niitä on aika vähän, niin pienet eläimet pärjää paremmin, mikäli sinulla ei ole rakennuksia ja haluat pitää eläimesi ulkona ympäri vuoden, niin Highland Cattle sopii hyvin.
Eli Ylämaan karja, kotoisn Skotlannista.
Tosin Hereford ja Aberdeen Angnus sopii kyllä yhtä hyvin, ne on vähän isompia ja vaativat pikkusien enempi rehua, mutta kaikki nämä rodut pärjää periaatteessa korsirehulla.

Mikäli sinulla on hyvä navetta, paljon pinta-alaa ja esim. omaa rehuntuotantoa viljalla, niin ehkä suurilla roduilla saat paremman tuoton, Limut, Charolais, Simmental ...

Tosin niissä on kyllä enempi sitten työtäkin.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: Limupimu - 20.06.08 - klo:09:05
Heips taas!

En voi olla kommentoimatta tuota

"Tosin Hereford ja Aberdeen Angnus sopii kyllä yhtä hyvin, ne on vähän isompia ja vaativat pikkusien enempi rehua, mutta kaikki nämä rodut pärjää periaatteessa korsirehulla.

Mikäli sinulla on hyvä navetta, paljon pinta-alaa ja esim. omaa rehuntuotantoa viljalla, niin ehkä suurilla roduilla saat paremman tuoton, Limut, Charolais, Simmental ..."

Mistä ihmeestä tulee käsitys, että esim. Limppariemot tarvitsevat jotakin muutakin kuin säilörehua / heinää? Meillä viljaa ei anneta muille kuin kasvaville vasikoille ja hiehoille. Sonneja tosin ei kasvatetakaan, mutta kai hereford ja angus sonneillekin tehokkaassa kasvatuksessa viljaa annetaan? Emoille tehdään jonkin verran hieman sulavampaa rehua poikima-ajaksi ja loput ihan kuivaa heinää. Jos joku hieho tekee kaksoset tai laihtuu kovasti poikimisen yhteydessä, niin silloin (melko äärimmäisiä tapauksia, meillä ollut vasta yksi ja emoja on 100 kpl.) voidaan antaa vähän väkirehua lisäksi.

Meillä siis ei viljellä viljaa ollenkaan, ellei sitten perusteta nurmea ja laiteta suojaviljaa ja sekin paalataan.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: emo-heikki - 20.06.08 - klo:23:39
Heips taas!

En voi olla kommentoimatta tuota

"Tosin Hereford ja Aberdeen Angnus sopii kyllä yhtä hyvin, ne on vähän isompia ja vaativat pikkusien enempi rehua, mutta kaikki nämä rodut pärjää periaatteessa korsirehulla.

Mikäli sinulla on hyvä navetta, paljon pinta-alaa ja esim. omaa rehuntuotantoa viljalla, niin ehkä suurilla roduilla saat paremman tuoton, Limut, Charolais, Simmental ..."

Mistä ihmeestä tulee käsitys, että esim. Limppariemot tarvitsevat jotakin muutakin kuin säilörehua / heinää? Meillä viljaa ei anneta muille kuin kasvaville vasikoille ja hiehoille. Sonneja tosin ei kasvatetakaan, mutta kai hereford ja angus sonneillekin tehokkaassa kasvatuksessa viljaa annetaan? Emoille tehdään jonkin verran hieman sulavampaa rehua poikima-ajaksi ja loput ihan kuivaa heinää. Jos joku hieho tekee kaksoset tai laihtuu kovasti poikimisen yhteydessä, niin silloin (melko äärimmäisiä tapauksia, meillä ollut vasta yksi ja emoja on 100 kpl.) voidaan antaa vähän väkirehua lisäksi.

Meillä siis ei viljellä viljaa ollenkaan, ellei sitten perusteta nurmea ja laiteta suojaviljaa ja sekin paalataan.

Niin, no kai ne emot pärjää periaatteessa aina korirehulla, mutta ilman väkirehua ei suurten rotujen sonnit kasva niihin mittoihin, mitä niiltä edellytetään.

Tarkoitin oikeastaan sitä, että rodun valinnassa kannattaa katsoa myös sitä, mikä omalle tilalle sopii parhaiten, ei pelkästään sitä, mistä pitää eniten ...

Toisaalta, tämä on kai aikapaljon makukysymys loppujen lopuksi.
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: rene - 21.06.08 - klo:08:01
Mikä mahtaa olla?
Kertokaa roduista plussat ja miinukset.

Kai se riippuu aika monestakin tekijästä, minkälaiset laitumet sinulla on, paljonko pinta-alaa ja minkälaiset rakennukset.

Mikäli laitumet on pehmeitä, vesakoita ja niitä on aika vähän, niin pienet eläimet pärjää paremmin, mikäli sinulla ei ole rakennuksia ja haluat pitää eläimesi ulkona ympäri vuoden, niin Highland Cattle sopii hyvin.
Eli Ylämaan karja, kotoisn Skotlannista.
Tosin Hereford ja Aberdeen Angnus sopii kyllä yhtä hyvin, ne on vähän isompia ja vaativat pikkusien enempi rehua, mutta kaikki nämä rodut pärjää periaatteessa korsirehulla.

Mikäli sinulla on hyvä navetta, paljon pinta-alaa ja esim. omaa rehuntuotantoa viljalla, niin ehkä suurilla roduilla saat paremman tuoton, Limut, Charolais, Simmental ...

Tosin niissä on kyllä enempi sitten työtäkin.
Kuinkahan on talouspuoli emolehmätilalla? Siis kokonaisuutena kaikki tuet huomioituna ja itselle työnmenekin mukainen "palkkakustannus" vähennettynä. Monella tilalla tulee kustannuksia lisää jos käytetään väkeviä rehuja. Iso eläin syö enemmän kuin pieni ja silti tekee käytännössä saman arvoisen vasikan. Kalliista eläinaineksesta tulee kustannuksia joita ei käytännössä keskivertotila saa koskaan pois.
 Jos joku haluaa väittää että charolaistilalla ja angnustilalla on eläimet yhtä hyvin hoidettuna saman verran töitä ja yhtä suuret poikimistappiot niin antaa väittää. :P
Otsikko: Vs: Paras emorotu?
Kirjoitti: emo-heikki - 21.06.08 - klo:20:45
Mikä mahtaa olla?
Kertokaa roduista plussat ja miinukset.

Kai se riippuu aika monestakin tekijästä, minkälaiset laitumet sinulla on, paljonko pinta-alaa ja minkälaiset rakennukset.

Mikäli laitumet on pehmeitä, vesakoita ja niitä on aika vähän, niin pienet eläimet pärjää paremmin, mikäli sinulla ei ole rakennuksia ja haluat pitää eläimesi ulkona ympäri vuoden, niin Highland Cattle sopii hyvin.
Eli Ylämaan karja, kotoisn Skotlannista.
Tosin Hereford ja Aberdeen Angnus sopii kyllä yhtä hyvin, ne on vähän isompia ja vaativat pikkusien enempi rehua, mutta kaikki nämä rodut pärjää periaatteessa korsirehulla.

Mikäli sinulla on hyvä navetta, paljon pinta-alaa ja esim. omaa rehuntuotantoa viljalla, niin ehkä suurilla roduilla saat paremman tuoton, Limut, Charolais, Simmental ...

Tosin niissä on kyllä enempi sitten työtäkin.
Kuinkahan on talouspuoli emolehmätilalla? Siis kokonaisuutena kaikki tuet huomioituna ja itselle työnmenekin mukainen "palkkakustannus" vähennettynä. Monella tilalla tulee kustannuksia lisää jos käytetään väkeviä rehuja. Iso eläin syö enemmän kuin pieni ja silti tekee käytännössä saman arvoisen vasikan. Kalliista eläinaineksesta tulee kustannuksia joita ei käytännössä keskivertotila saa koskaan pois.
 Jos joku haluaa väittää että charolaistilalla ja angnustilalla on eläimet yhtä hyvin hoidettuna saman verran töitä ja yhtä suuret poikimistappiot niin antaa väittää. :P

Joo, tosiasia tässä emolehmä toiminnassa on, että lehmä tuottaa yhden vasikan vuodessa ja kasan paskaa ...
Revi siitä sitten tulot, kustannukset kannattaa pitää minimissä, sillä tuloja ei ole enempää lehmää kohti, kuin se mitä siitä vasikasta saa sitten aikanaan.