Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nakkisormi - 18.10.11 - klo:20:34
-
Mikämikä on tämmönen malli? Onko kukaan kuullu vai onko niin uusi, että vasta koneagrias ekan kerran livenä nähtävillä? Mitä uudistuksia tässä on muuta kuin nokka? Minkä tehoinen? Linkki (http://www.facebook.com/photo.php?fbid=205503459520981&set=a.205503386187655.50958.136031433134851&type=3) pottupellon facebook-kuviin.
-
Kolme vuotta sitten jo oli odotettavissa uusi N-sarja .
-
Mikämikä on tämmönen malli? Onko kukaan kuullu vai onko niin uusi, että vasta koneagrias ekan kerran livenä nähtävillä? Mitä uudistuksia tässä on muuta kuin nokka? Minkä tehoinen? Linkki (http://www.facebook.com/photo.php?fbid=205503459520981&set=a.205503386187655.50958.136031433134851&type=3) pottupellon facebook-kuviin.
Eikös tuos 163 n päällä lue, että 171hv/700nm, kyllä se varmaan huomisessa maaseudussa julkistetaan, kuten muutkin uudet n-mallit, koska ovat huomenna kaikkien nähtävinä tuolla jyskälässä. Tuo moottorihan oli jo foorumissa siinä keskon osaston nurkalla esillä.
-
Hetkinen, onkos tossa traktorissa ihan oikea runko? Etunostolaitteet integroitu, muodin mukaan? Vai onkos niissä aina ollut.
-
Mikämikä on tämmönen malli? Onko kukaan kuullu vai onko niin uusi, että vasta koneagrias ekan kerran livenä nähtävillä? Mitä uudistuksia tässä on muuta kuin nokka? Minkä tehoinen? Linkki (http://www.facebook.com/photo.php?fbid=205503459520981&set=a.205503386187655.50958.136031433134851&type=3) pottupellon facebook-kuviin.
Eikös tuos 163 n päällä lue, että 171hv/700nm, kyllä se varmaan huomisessa maaseudussa julkistetaan, kuten muutkin uudet n-mallit, koska ovat huomenna kaikkien nähtävinä tuolla jyskälässä. Tuo moottorihan oli jo foorumissa siinä keskon osaston nurkalla esillä.
Alkaa olla koko ja teho ihan kohdillaan 8)
-
Kusimoottoreita aletaan lykätä markkinoille oikein tosissaan ;D
-
Mitä järkeä tuossa nelosen kiristyksessä on? Miksei se yli 150hp kone voi olla kutonen? Sitte ne on samanlaisia kuin N141, että kyntäeskin pitää olla käsikaasulla pohjakierroksia ettei sammu päistees suunta vaihtaes...
-
oesko tuohon pallautettu vaehekepit keskelle
-
Pallivaihteinen valteemi tuo,nostalgista 8)
-
etuaksilas taitaa öljyvuoto jo näkyäkkin :P
-
Mitä järkeä tuossa nelosen kiristyksessä on? Miksei se yli 150hp kone voi olla kutonen?
Saa sieltä T-163 kutosen jos haluaa.
-
Mitä järkeä tuossa nelosen kiristyksessä on? Miksei se yli 150hp kone voi olla kutonen? Sitte ne on samanlaisia kuin N141, että kyntäeskin pitää olla käsikaasulla pohjakierroksia ettei sammu päistees suunta vaihtaes...
***mitä järkeä siinä ei ole? sammumiseen ei vaikuta se sylinterimäärä. valtran cr koneet ollu uskommattoman herkkiä sammumaan, ongelmasta pääsee suht hyvin eroon ohjelmoimalla. ei kyllä mekaanisen verosta saa millään.
mielenkiintonen kone tuo. kompakti paketti, edullisempi valmistaa kevyempi. en keksi huonija puolia. jos haluu kutosen niin valitsee sen (niin minä tein 141 vs 151)
-
tuli kesällä tuollaisen proton kyydissä istuttua...
-
Kai tälläisille ostajiakin sit löytyy, vaikka tehoa on jo noinkin paljon 4-koneeksi, tiedä sitte tarvitaanko sitä tehoa tuon painoisessa ja kokoisessa nuon paljoa, ku ei tuosta mihinkää maakärryn vetoon ole tai muuhunkaan raskaaseen hommaan jos vähäki tarvitsee konetta rouvimpaan menoon... Luulisin et tuon kokoiselle traktorille riittäisi pienempikin teho millaisiin töihin tuo on kooltaan ja painoltaan todellisuudessa tarkoitettu...
-
Onko kenellekään tullut mieleen et kuinka fiksua onkaan tehdä tollanen yleiskones joka on lähtötilanteessa köykänen mutta antaa paljon mahdollisuuksia painottaa konetta jolloin saadaan fiksu allround-kone.
Niinku vaiks Euroopas usein tehdään. Ja nelosen käyttö tollases koneessa on juurikin perusteltua ihan senki takia että kuormaimen käyttö on sen kans paljon mukavampaa. Eihän tollasessa puhuta vielä kuitenkaan niin minkäänlaisesta litratehosta eikä viritysasteesta.
-
Suomessa onkin se onkelma että traktorin pitäisi olla yhtä aikaa traktori-metsäkone-ja-kuorma-auto. ???
Euroopassa traktorilla tehdään traktorin töitä,eikä elvistellä tien päällä mersujen ja ivcojen vauhdissa,mutta tämä katajainen kansa keksii huvituksia itselleen 8)
-
Se on hienoa kun valmetti on neloskoneella samankokoinen kuin deutsi kutosella :D
-
Onko etuosa ja maskinm uotoilu tullut Fendin tehtaalta? Selviä yhtäläisyyksiä Fendt 720-724 sarjaan...
-
Suomessa onkin se onkelma että traktorin pitäisi olla yhtä aikaa traktori-metsäkone-ja-kuorma-auto. ???
Euroopassa traktorilla tehdään traktorin töitä,eikä elvistellä tien päällä mersujen ja ivcojen vauhdissa,mutta tämä katajainen kansa keksii huvituksia itselleen 8)
Erityisesti Saksassa tehdään huomattavasti enemmän tiekuljetuksia traktoreilla. Normaali maanteillä kuorma-autoilla on 60 rajoitus ja traktori saa kulkea 50 ja traktorilla saa kuljettaa suuremman kuorman.
-
Suomessa onkin se onkelma että traktorin pitäisi olla yhtä aikaa traktori-metsäkone-ja-kuorma-auto. ???
Euroopassa traktorilla tehdään traktorin töitä,eikä elvistellä tien päällä mersujen ja ivcojen vauhdissa,mutta tämä katajainen kansa keksii huvituksia itselleen 8)
Erityisesti Saksassa tehdään huomattavasti enemmän tiekuljetuksia traktoreilla. Normaali maanteillä kuorma-autoilla on 60 rajoitus ja traktori saa kulkea 50 ja traktorilla saa kuljettaa suuremman kuorman.
Näin se menee. Painorajoja traktoriyhdistelmille ei oo kun yks. Traktoriyhdistelmän kokonaismassa on max 40t. Kaikissa akseleissa jarrut pakolliset. Toisin sanoen 5t painavalla veturilla saa viedä 10t suuremman kuorman kun 15t veturilla! Holman Erkki näistä jollakin reissulla turisi ja meinas että saksalainen lainsäätäjä on nähnyt asian niin että yhdistelmä pitää saada pysähtymään, mutta liikkeelle pääsy on sitten isännän oma asia!
-
Nakataan setorin konepelti sepelimyllyn selekään, naitetaan verkun etukehto nokan alle ja lisätään holokkipolovikoneja paperille. Siinä se tämänkertainen uutuus.
-
Nakataan setorin konepelti sepelimyllyn selekään, naitetaan verkun etukehto nokan alle ja lisätään holokkipolovikoneja paperille. Siinä se tämänkertainen uutuus.
Juurikin näin. Ja isännät testaa. Jokohan nyt moottori irtoaa kun 1x1N sarjassa etuakseli tippuili
-
http://www.yritma.fi/nettilehti/1318512944.pdf
Sivulla 4 on alustavaa juttua koneesta.
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
-
M-sarjan uusi tuleminen?
Konedata: "Valtra M oli malli, jonka ominaisuudet ihmetyttivät"
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Niin auton kuin traktorin kehityshistoriassa on ollut aikoja jolloin on suosittu matalaviritteisiä suuritilavuuksisia moottoreita päästöjen ja polttoaineen kulutuksen nimissä. Tuloksena on yleensä ollut moottori jonka hyötysuhde on surkea ja käyttöominaisuudet huonot.
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty
Se kuinka outoa tai hyvää tämä on riippuu täysin siitä paljonko tehoa on käytössä käyttökierroksilla. Se ei lämmitä mieltä jos litran sylinteri tarjoaa 65 hv 2500 rpm:ssä ja 1300 rpm teho on 15 hv.
Itse teen kaikki traktorityöt alle 1600 rpm paitsi maantieajoa. On aivan sama onko minulla 1000 hv kun kierrosmittari näyttää 2800, jos ei ole mitään tehoja alarekisterissä. Vaihteisto antaa kyllä pyörämomenttia millä moottorilla tahansa jos vaihteita on sata, mutta moottorin alakierrosteho on eri asia kuin mainoslappujen suuret numerot.
-
M-sarjan uusi tuleminen?
Konedata: "Valtra M oli malli, jonka ominaisuudet ihmetyttivät"
Baskat... eiköhän tä mene juurikin niin kuin viime kerrallakin N-sarjan kanssa, eli Valtra toi ensimmäisenä nelosen 140-150 kokoluokkaan ja sitten kilpailijat pikkuhiljaa esittelevät omat tehonelosensa: MF, DF, NH, Case....
160-170 hevosvoima pystyy kompaktimmassakin traktorissa hyödyntämään ihan hyvin vaikka muokkaustöissä, koska suuntaus on ulosmitata tehoa suurentuvana ajonopeutena ja useimmat muokkaintyypit sitä vaativatkin. Näin painon merkitys on vähäisempi kuin vaikka aurojen edessä jurnuttamisessa...
Ja tarvittaessa uuteen etukehtoon integroituun nostolaitteeseen saa nopeasti kiinnitettyä limpun vaikka niiden viissiipisten ilmajäähyjen eteen, non?
-
N 113 vääntö 530 nm.
N 111 ecopower vääntö 580 nm.Eli alaspäin on tultu miksi?
-
Ja tarvittaessa uuteen etukehtoon integroituun nostolaitteeseen saa nopeasti kiinnitettyä limpun vaikka niiden viissiipisten ilmajäähyjen eteen, non?
Ei auta paino nokalla jos ei aurat tahdo nousta!
-
N 113 vääntö 530 nm.
N 111 ecopower vääntö 580 nm.Eli alaspäin on tultu miksi?
kaippa ne päästöt vähän kurittaa, mutta kääntöympyrä pienenee metrillä, hyvä juttu metsämiehelle ;)
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
suuntaus pienempiin on yleinen kehitys niin henkilö kuin kuorma-autopuolella. Eikös mersuki heivaa v8 koneet romukoppaan, vain scania jää tuon moottorityypin käyttäjäks....
-
MB on heivannut jo,Sisuihin myyvät loput V-koneet. MB on jo siirtynyt rivikoneisiin,wrooooooooooooommmm.......
-
Ja tarvittaessa uuteen etukehtoon integroituun nostolaitteeseen saa nopeasti kiinnitettyä limpun vaikka niiden viissiipisten ilmajäähyjen eteen, non?
Ei auta paino nokalla jos ei aurat tahdo nousta!
Tähä ei paljoa ole lisättävää :P
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
-
N 113 vääntö 530 nm.
N 111 ecopower vääntö 580 nm.Eli alaspäin on tultu miksi?
kaippa ne päästöt vähän kurittaa, mutta kääntöympyrä pienenee metrillä, hyvä juttu metsämiehelle ;)
Tää on vähän outo juttu. Olettaen kuitenkin että kyseessä kusikone, niin vääntöjen pitäis nousta koska konetta ei rajoiteta millään teennäisillä kikoilla. Käsittelyn pitäs kaiken jären mukaan tapahtua vasta katalysaattorissa ja koneen tulis sillon käydä ''niinko haluaa''. ???
-
N 113 vääntö 530 nm.
N 111 ecopower vääntö 580 nm.Eli alaspäin on tultu miksi?
kaippa ne päästöt vähän kurittaa, mutta kääntöympyrä pienenee metrillä, hyvä juttu metsämiehelle ;)
Tää on vähän outo juttu. Olettaen kuitenkin että kyseessä kusikone, niin vääntöjen pitäis nousta koska konetta ei rajoiteta millään teennäisillä kikoilla. Käsittelyn pitäs kaiken jären mukaan tapahtua vasta katalysaattorissa ja koneen tulis sillon käydä ''niinko haluaa''. ???
Niinhän tuo ventin joku iso boss sano et taas alkaa koneet vetämään ku ei tarvi niin rajoittaa päästöjen takia, toki puhutaan ihan eri merkin moottoreista, toinen käy sivistyneesti ja arvokkaasti ku vertaa betoni myllyyn ;D
Jokahan ne on saanu n-sarjalaisten moottori lämmöt kuriin???, nevalla on ollu poijilla onkelmia lämpöjen kanssa kovastikkin...
-
Niinhän tuo ventin joku iso boss sano et taas alkaa koneet vetämään ku ei tarvi niin rajoittaa päästöjen takia, toki puhutaan ihan eri merkin moottoreista, toinen käy sivistyneesti ja arvokkaasti ku vertaa betoni myllyyn
Tuo on niin essonbaaria kun olla ja voi. Ero oli selkeä cr-ännän hyväksi kun vieressä rohnutti joku 400 sarjalainen fentti. Koeajossa vahvistui mielikuva että Fendistä ei tarviis muuta kuin sen laatikon siirtää ännään, niin olis mainio paketti kasassa.
Miksipä nuo pienitilavuuksiset moottori eivät toimisi, onhan suuntaus autopuolellakin pieniin turbokoneisiin ja ominaisuudet mm. VW:n tsi koneissa ovat hyvät. Ei 1.2 tsi:llä ajaessakaan sitä hevillä tunnistaisi semmoiseksi moponmoottoriksi kun alavääntöä on muhevasti. Työkoneissa se sammumisherkkyys tullee siitä että tehtaan ohjelmissa on pyritty eroon savuntuprahduksesta tyhjäkäynnin tuntumassa.
-
Kävin tuossa kokeilemassa uutta VerkusSonnia, ja kyllä se Sisun CR-kone minusta kävi todella nätisti. Tyhjäkäyntikin vaan pehmeää hyrinää. Ja en moottorin käyttöominaisuuksiakaan moittisi.
Kestävyys, kulutus ja esim. koneen peruskorjauksen hinta ovat sitten oma juttunsa, ainakin cr:n osat ovat varmasti tyyriitä jos ja kun varaosatarvetta ilmenee. Ei tarvinne kuin vaihtaa suuttimet, peruskorjata se korkeapainepumppu ja vähän muuta pientä niin voipi olla kuutoskoneen kohdalla kymppitonni kyljellään ?
Ainakin kuulin hevosmiesten tietotoimistosta että suuttimet olisi about tonnin kappale.
Kävi lähes yhtä kauniisti kuin jotkut ikivanhat 3000-sarjan JD:t :-)
-
Kävin tuossa kokeilemassa uutta VerkusSonnia, ja kyllä se Sisun CR-kone minusta kävi todella nätisti. Tyhjäkäyntikin vaan pehmeää hyrinää. Ja en moottorin käyttöominaisuuksiakaan moittisi.
Kestävyys, kulutus ja esim. koneen peruskorjauksen hinta ovat sitten oma juttunsa, ainakin cr:n osat ovat varmasti tyyriitä jos ja kun varaosatarvetta ilmenee. Ei tarvinne kuin vaihtaa suuttimet, peruskorjata se korkeapainepumppu ja vähän muuta pientä niin voipi olla kuutoskoneen kohdalla kymppitonni kyljellään ?
Ainakin kuulin hevosmiesten tietotoimistosta että suuttimet olisi about tonnin kappale.
Kävi lähes yhtä kauniisti kuin jotkut ikivanhat 3000-sarjan JD:t :-)
T151nkin vai kakkonenko se oli, pyörii nätisti, koko cr suuttimen vaihtotarve edellyttä totaali kämmiä, tiivisteet sieltä ekana menee, vaihto ja testaus 50€ laaki...määränsäätimen johto hankautui poikki jontikasta, huononti käytettävyyttä voimakkaasti...
-
Miten nuo CR vehkeet kestää pidempää käyttöä? Tarkoitan että kun koneella on 10-15 000 tuntia takana, niin millaisia remontteja on odotettavissa? En usko että ihan 50e per reikä riittää :-/
Omia perus-perus-jakajapumppuja on mennyt hoitoon juuri tuossa kymppitonnin huitteilla, viimeksi viime talvena yksi meni täysin sohloksi. Mäntäparin rullien pinnat olivat alkaneet hilseillä, ja sitten ne hilseet tietysti pyörivät siellä ympäriinsä, tunnetuin seurauksin. Tilanne huononi todella nopeasti, muutamassa tunnissa. Ennen hoitoon lähtöä kone oli niin voimaton, että ketjut päällä tyhjä pöllikärry perässä ei jaksanut tasaisella tiellä enää mennä kuin alle kävelyvauhtia ja käyntiin ei lämmintä konetta saanut kuin jipoilla.
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
Älkääs nyt ..olisi pitänyt laskea tehot litratilavuden mukaan . Litratilavuudella laskettuna lukemat muuttuu ja on toki merkitystä myös sylinterien määrällä sekä iskun pituudella miten paljon tehoa voidaan ottaa irti.
-
N 113 vääntö 530 nm.
N 111 ecopower vääntö 580 nm.Eli alaspäin on tultu miksi?
P = M * ω = Nm * r/s*2*π
Näin ollen bruttotehoa voidaan lisätä ainoastaan lisäämällä männän päällä olevaa painetta (ahtopaine) tai lisäämällä kierroksia. Lisää ahtopainetta = parempi volumetrinen hyötysuhde = pienempi ominaiskulutus = kuumemmat pakokaasut = enemmän typen oksideja
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
Älkääs nyt ..olisi pitänyt laskea tehot litratilavuden mukaan . Litratilavuudella laskettuna lukemat muuttuu ja on toki merkitystä myös sylinterien määrällä sekä iskun pituudella miten paljon tehoa voidaan ottaa irti.
***no, mitä 939 ventissä on litroja? 7.1 noin? hevosia noin 400hv. 4 pyttysenä se olis reilu 260hv kone ja vain 4.7l.
-
Ja tarvittaessa uuteen etukehtoon integroituun nostolaitteeseen saa nopeasti kiinnitettyä limpun vaikka niiden viissiipisten ilmajäähyjen eteen, non?
Ei auta paino nokalla jos ei aurat tahdo nousta!
Mistä näitä oikein tulee??????
141:n perässä Kvernen 5-siipiset variomaatit, eikä puhettakaan etteikö aurat nousis.
On rautasiivet,kiekkoleikkurit ja kuorimet joka ojaksessa.
Pitäs vähä miettiä ennenkö puhuu ihan höpöjä.
-
Niinhän tuo ventin joku iso boss sano et taas alkaa koneet vetämään ku ei tarvi niin rajoittaa päästöjen takia, toki puhutaan ihan eri merkin moottoreista, toinen käy sivistyneesti ja arvokkaasti ku vertaa betoni myllyyn
Tuo on niin essonbaaria kun olla ja voi. Ero oli selkeä cr-ännän hyväksi kun vieressä rohnutti joku 400 sarjalainen fentti. Koeajossa vahvistui mielikuva että Fendistä ei tarviis muuta kuin sen laatikon siirtää ännään, niin olis mainio paketti kasassa.
Miksipä nuo pienitilavuuksiset moottori eivät toimisi, onhan suuntaus autopuolellakin pieniin turbokoneisiin ja ominaisuudet mm. VW:n tsi koneissa ovat hyvät. Ei 1.2 tsi:llä ajaessakaan sitä hevillä tunnistaisi semmoiseksi moponmoottoriksi kun alavääntöä on muhevasti. Työkoneissa se sammumisherkkyys tullee siitä että tehtaan ohjelmissa on pyritty eroon savuntuprahduksesta tyhjäkäynnin tuntumassa.
Ai esson baaria et ventin iso boss oli sanonut et moottorit alkaa taas vetämään kun saadaan laittaa ureaa sekaan, kyl kait sen joku muuki on lukenut viimevuonna urakointi uutisista, ja oli muistaakseni siinä jutussa maininta tästä asiasta ku eka 828 vario luovutettiin omistajalle ilmeisesti koko maailmassa ja ei kait tuo valmetin metelööntikään tule essolta, vai tuleekos se cafe veijon baarista ;D ku valtu menee tiellä niin kyllä siitä vielä jostain syystä lähtee kovin ääni, ku vaikka kotopihassa seisoskelee ja valtu tulee niin sen kuulee jo kaukaa :P
Ja eikä se ventin lootakaa auta N-sarjaa, ku kerran lämpöjen takia pitää alkaa paikallaan käytteleen ;)
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
Älkääs nyt ..olisi pitänyt laskea tehot litratilavuden mukaan . Litratilavuudella laskettuna lukemat muuttuu ja on toki merkitystä myös sylinterien määrällä sekä iskun pituudella miten paljon tehoa voidaan ottaa irti.
***no, mitä 939 ventissä on litroja? 7.1 noin? hevosia noin 400hv. 4 pyttysenä se olis reilu 260hv kone ja vain 4.7l.
tuli uusi moottori tyyppi 900-sarjan uudistumisen myötä ku urea koneet tuli, nykyään on 7,8 litranen deutzi keulalla ;D
-
Ja tarvittaessa uuteen etukehtoon integroituun nostolaitteeseen saa nopeasti kiinnitettyä limpun vaikka niiden viissiipisten ilmajäähyjen eteen, non?
Ei auta paino nokalla jos ei aurat tahdo nousta!
Mistä näitä oikein tulee??????
141:n perässä Kvernen 5-siipiset variomaatit, eikä puhettakaan etteikö aurat nousis.
On rautasiivet,kiekkoleikkurit ja kuorimet joka ojaksessa.
Pitäs vähä miettiä ennenkö puhuu ihan höpöjä.
6-siipiset EO:t on siinä ja siinä jo T202 ;D
-
162 ja viis siipiset xelsiorit, ei mitään ongelmia. Vaikee kuvitella että kuus siipisillä ois ongelmia..
-
162 ja viis siipiset xelsiorit, ei mitään ongelmia. Vaikee kuvitella että kuus siipisillä ois ongelmia..
No eipä noussut niinkuin deutsilla 8)
-
Tarkennusta :N 111 Eco vääntö 520/1000 r/min ja 580/1600 r/min.
Maksimikierrokset 1850 r/min.Din hevosia 114 ,uusia hevosia 124 tehtaan testipenkin mukaan.Moottori on normaali 2 venttiilinen.
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
Älkääs nyt ..olisi pitänyt laskea tehot litratilavuden mukaan . Litratilavuudella laskettuna lukemat muuttuu ja on toki merkitystä myös sylinterien määrällä sekä iskun pituudella miten paljon tehoa voidaan ottaa irti.
***no, mitä 939 ventissä on litroja? 7.1 noin? hevosia noin 400hv. 4 pyttysenä se olis reilu 260hv kone ja vain 4.7l.
Tekisikö kukaan sarjatuotantoon kuitenkaan tuollaista 4 pyttystä moottoria vaikka se olisi teknisesti mahdollista . Minä olen sitä mieltä että kolmipyttyset on mennyttä maailmaa sanokaa sitten mitä sanotte ja moottoreiden kiristäminen päätörajoitusten vuoksi maksaa jusseille vielä tulevaisuudessa maltaita ja sitä varmemmin mitä vähemmän pyttyjä, ellei sitten mäntämoottorin tilalle kehitetä jokin muu järkevämpi moottori.
-
Tämä kaikki on seurausta ilmastohörhötyksestä.
Moottorit tulevat kalliimmaksi ja kukas sen muu maksaa kuin loppukäyttäjä.
Nyt kannattaa haalia varastoon ei kusimottoreita niin pärjää seuraavat 20 vuotta kevyesti.Nyt traktori kaupoille kipin kapin ennen kuin kusimoottorit tulevat pienenpiinkin pakollisiksi. Näin toimien säästää rahaa ,eikä tarvitse kusien kanssa läträtä.
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
Älkääs nyt ..olisi pitänyt laskea tehot litratilavuden mukaan . Litratilavuudella laskettuna lukemat muuttuu ja on toki merkitystä myös sylinterien määrällä sekä iskun pituudella miten paljon tehoa voidaan ottaa irti.
***no, mitä 939 ventissä on litroja? 7.1 noin? hevosia noin 400hv. 4 pyttysenä se olis reilu 260hv kone ja vain 4.7l.
Henkilömesen 2,1 litranen nelonen, 204hv ja vääntö 500nm...
-
Tämä kaikki on seurausta ilmastohörhötyksestä.
Moottorit tulevat kalliimmaksi ja kukas sen muu maksaa kuin loppukäyttäjä.
Nyt kannattaa haalia varastoon ei kusimottoreita niin pärjää seuraavat 20 vuotta kevyesti.Nyt traktori kaupoille kipin kapin ennen kuin kusimoottorit tulevat pienenpiinkin pakollisiksi. Näin toimien säästää rahaa ,eikä tarvitse kusien kanssa läträtä.
enpä usko että urean lisääminen pakosarjaan vaikuttaisi ratkaisevasti moottorinohjauksen luotettavuuteen ja tuleviin korjauksiin. Kyllä se takapakki on otettu siinä mielessä jo silloin kun on siirrytty mekaanisesta syötöstä sähköiseen tietokoneohjauksineen, että turha venkoilla kun kakki on jo pöksyssä. Jos uutta konetta tarvitsee lähitulevaisuudessa niin tuskinpa 'kusimoottoreita' kannattaa vieroksua sen takia.
Mahdollisesti sen urean käytön ohittaminenkin on näissä ensimmäisissä helpompaa kuin tulevaisuudessa... softat kun kehittyy niin uusien ohjelmien teko on aina työläämpää.
-
Mielestäni on outoa palata pienempiin moottoreihin ja nostaa koko ajan tehoja ,Niinkuin A-sarja meno 3.3 commonrail koneisiin . Tuostakin otetetaan 100 hv eli 33 hv pytty ja se 4,9 nelonen 35hv pytty . Tämän logiikan mukaan 6 koneita alettaisiin laittaa traktoreihin vasta 200 hv eteenpäin. Ja se on ainakin varmaa että moottorit ovat niin täynnä tieto ja magneettiventtiili tekniikkaa että talouslamojen aikaan koneet seisovat pitkään puuttuvan pienen sähköosan vuoksi ja remontit ovat kans hinnoissaan ja moottoreiden kestävyys on tuleva olemaan arvoitus .
Ton sun ontuvan logiikkasi mukaan 6 sylinterisen teho ei saisi nousta 200 hevosvoimaan...
juuri näin. 6 pyttysissä traktoreissa otetaan yli 60hv pytty eikä kukaan ihmettele.
Älkääs nyt ..olisi pitänyt laskea tehot litratilavuden mukaan . Litratilavuudella laskettuna lukemat muuttuu ja on toki merkitystä myös sylinterien määrällä sekä iskun pituudella miten paljon tehoa voidaan ottaa irti.
***no, mitä 939 ventissä on litroja? 7.1 noin? hevosia noin 400hv. 4 pyttysenä se olis reilu 260hv kone ja vain 4.7l.
Henkilömesen 2,1 litranen nelonen, 204hv ja vääntö 500nm...
Tupla turbolla, mallimerkinnältään 250 CDI
-
Tämä kaikki on seurausta ilmastohörhötyksestä.
Moottorit tulevat kalliimmaksi ja kukas sen muu maksaa kuin loppukäyttäjä.
Nyt kannattaa haalia varastoon ei kusimottoreita niin pärjää seuraavat 20 vuotta kevyesti.Nyt traktori kaupoille kipin kapin ennen kuin kusimoottorit tulevat pienenpiinkin pakollisiksi. Näin toimien säästää rahaa ,eikä tarvitse kusien kanssa läträtä.
enpä usko että urean lisääminen pakosarjaan vaikuttaisi ratkaisevasti moottorinohjauksen luotettavuuteen ja tuleviin korjauksiin. Kyllä se takapakki on otettu siinä mielessä jo silloin kun on siirrytty mekaanisesta syötöstä sähköiseen tietokoneohjauksineen, että turha venkoilla kun kakki on jo pöksyssä. Jos uutta konetta tarvitsee lähitulevaisuudessa niin tuskinpa 'kusimoottoreita' kannattaa vieroksua sen takia.
Mahdollisesti sen urean käytön ohittaminenkin on näissä ensimmäisissä helpompaa kuin tulevaisuudessa... softat kun kehittyy niin uusien ohjelmien teko on aina työläämpää.
mitä kuorma-autopuolen juttuja kuuntelee, niin aika harvon kuulee puhuttavan mistään moottorinohjauksen vioista, kyllä ne viat on vesipumppu, turbo ja itse suuttimet, ja kun ottaa huomioon että noilla revitään täysillä myös pakkaset niin on ´se ihme jos ei maataloustraktorissa nuo ohjauspuolen härpäkkeet kestä, tietty jos kone asuu navetassa ja aina paskasena niin ongelmilta ei voine välttyä...
ja kuka oikeasti kaipaa autoonsa kaasutinta ryypynvipuineen.....
-
Tämä kaikki on seurausta ilmastohörhötyksestä.
Moottorit tulevat kalliimmaksi ja kukas sen muu maksaa kuin loppukäyttäjä.
Nyt kannattaa haalia varastoon ei kusimottoreita niin pärjää seuraavat 20 vuotta kevyesti.Nyt traktori kaupoille kipin kapin ennen kuin kusimoottorit tulevat pienenpiinkin pakollisiksi. Näin toimien säästää rahaa ,eikä tarvitse kusien kanssa läträtä.
enpä usko että urean lisääminen pakosarjaan vaikuttaisi ratkaisevasti moottorinohjauksen luotettavuuteen ja tuleviin korjauksiin. Kyllä se takapakki on otettu siinä mielessä jo silloin kun on siirrytty mekaanisesta syötöstä sähköiseen tietokoneohjauksineen, että turha venkoilla kun kakki on jo pöksyssä. Jos uutta konetta tarvitsee lähitulevaisuudessa niin tuskinpa 'kusimoottoreita' kannattaa vieroksua sen takia.
Mahdollisesti sen urean käytön ohittaminenkin on näissä ensimmäisissä helpompaa kuin tulevaisuudessa... softat kun kehittyy niin uusien ohjelmien teko on aina työläämpää.
mitä kuorma-autopuolen juttuja kuuntelee, niin aika harvon kuulee puhuttavan mistään moottorinohjauksen vioista, kyllä ne viat on vesipumppu, turbo ja itse suuttimet, ja kun ottaa huomioon että noilla revitään täysillä myös pakkaset niin on ´se ihme jos ei maataloustraktorissa nuo ohjauspuolen härpäkkeet kestä, tietty jos kone asuu navetassa ja aina paskasena niin ongelmilta ei voine välttyä...
ja kuka oikeasti kaipaa autoonsa kaasutinta ryypynvipuineen.....
Ei varmaan kukaan.
Luotettavuus kärsii kahdesta syystä:
- mitä enemmän systeemissä on antureita, venttiilejä, johtoja ja liittimiä, sitä todennäköisempiä ovat erilaiset sähköviat
- ja jos valmistaja vielä valitsee 'ne halvemmat' liitintyypit ja johtosarjat, niin ei hyvä seuraa
Kyllähän ne uusina pelaa aivan kohtuullisesti. Tilanne on toinen kun kone täyttää 10 tai 15 vuotta. Ai niin mutta silloinhan kuuluu jo ostaa uusi isolla rahalla ja entinen kierrätykseen.
-
Tämä kaikki on seurausta ilmastohörhötyksestä.
Moottorit tulevat kalliimmaksi ja kukas sen muu maksaa kuin loppukäyttäjä.
Nyt kannattaa haalia varastoon ei kusimottoreita niin pärjää seuraavat 20 vuotta kevyesti.Nyt traktori kaupoille kipin kapin ennen kuin kusimoottorit tulevat pienenpiinkin pakollisiksi. Näin toimien säästää rahaa ,eikä tarvitse kusien kanssa läträtä.
enpä usko että urean lisääminen pakosarjaan vaikuttaisi ratkaisevasti moottorinohjauksen luotettavuuteen ja tuleviin korjauksiin. Kyllä se takapakki on otettu siinä mielessä jo silloin kun on siirrytty mekaanisesta syötöstä sähköiseen tietokoneohjauksineen, että turha venkoilla kun kakki on jo pöksyssä. Jos uutta konetta tarvitsee lähitulevaisuudessa niin tuskinpa 'kusimoottoreita' kannattaa vieroksua sen takia.
Mahdollisesti sen urean käytön ohittaminenkin on näissä ensimmäisissä helpompaa kuin tulevaisuudessa... softat kun kehittyy niin uusien ohjelmien teko on aina työläämpää.
mitä kuorma-autopuolen juttuja kuuntelee, niin aika harvon kuulee puhuttavan mistään moottorinohjauksen vioista, kyllä ne viat on vesipumppu, turbo ja itse suuttimet, ja kun ottaa huomioon että noilla revitään täysillä myös pakkaset niin on ´se ihme jos ei maataloustraktorissa nuo ohjauspuolen härpäkkeet kestä, tietty jos kone asuu navetassa ja aina paskasena niin ongelmilta ei voine välttyä...
ja kuka oikeasti kaipaa autoonsa kaasutinta ryypynvipuineen.....
Ei varmaan kukaan.
Luotettavuus kärsii kahdesta syystä:
- mitä enemmän systeemissä on antureita, venttiilejä, johtoja ja liittimiä, sitä todennäköisempiä ovat erilaiset sähköviat
- ja jos valmistaja vielä valitsee 'ne halvemmat' liitintyypit ja johtosarjat, niin ei hyvä seuraa
Kyllähän ne uusina pelaa aivan kohtuullisesti. Tilanne on toinen kun kone täyttää 10 tai 15 vuotta. Ai niin mutta silloinhan kuuluu jo ostaa uusi isolla rahalla ja entinen kierrätykseen.
Asian sivusta. Esim. hyvälaatuisen käsiporakoneen liipasinkytkimen sisuskalut maksavat tekevälle tehtaalle enemmän, kuin kiinalaisen porakoneen koko valmistus ja rahti Suomeen ;) Sama periaate toimii tietysti myös vaikka traktoritekniikassa.
-
Tämä kaikki on seurausta ilmastohörhötyksestä.
Moottorit tulevat kalliimmaksi ja kukas sen muu maksaa kuin loppukäyttäjä.
Nyt kannattaa haalia varastoon ei kusimottoreita niin pärjää seuraavat 20 vuotta kevyesti.Nyt traktori kaupoille kipin kapin ennen kuin kusimoottorit tulevat pienenpiinkin pakollisiksi. Näin toimien säästää rahaa ,eikä tarvitse kusien kanssa läträtä.
No saadaanhan se ostotarve luotua noinkin. Pääsee valmistajat kätevästi vanhoista malleista eroon, kun epätäppärit haluaa vielä "vanhan kunnon mallin" Käy nyt ostamassa vaikka N141 hitech ja tuu kehuu kuinka halpa se oli, suorastaan ilmainen :P.
-
No saadaanhan se ostotarve luotua noinkin. Pääsee valmistajat kätevästi vanhoista malleista eroon, kun epätäppärit haluaa vielä "vanhan kunnon mallin" Käy nyt ostamassa vaikka N141 hitech ja tuu kehuu kuinka halpa se oli, suorastaan ilmainen :P.
[/quote]
Tuossa tapauksessa lienee ajatus turha, koska kone kootaan vasta tilauksen jälkeen, eli niitä ei ole vanhoja varastossa, mutta joissain muissa merkeissä, mitä makaa tuolla Turussakin satama-altaan reunalla, tilanne voi olla näin ;D
-
No saadaanhan se ostotarve luotua noinkin. Pääsee valmistajat kätevästi vanhoista malleista eroon, kun epätäppärit haluaa vielä "vanhan kunnon mallin" Käy nyt ostamassa vaikka N141 hitech ja tuu kehuu kuinka halpa se oli, suorastaan ilmainen :P.
Tuossa tapauksessa lienee ajatus turha, koska kone kootaan vasta tilauksen jälkeen, eli niitä ei ole vanhoja varastossa, mutta joissain muissa merkeissä, mitä makaa tuolla Turussakin satama-altaan reunalla, tilanne voi olla näin ;D
[/quote]
Tarkoitin lähinnä että varmaan tyhmempikin tajuaa näitten "juhlamallien" olevan juuri nyt varmasti se paras bisnes. Ostotarve tulee väkisinkin kun markkinoille tulee jotain uutta ja pelottavaa.
-
Sitä se varmasti on, että ehtii vielä saada halvalla 8) Mutta on ne kumminkin uusia toisin, kuin jotku vuodenkin merimaisemia ihailleet, jotka on "hetitoimitukseen" :o
-
Ei tää ureasysteemi maailmojakaatavan kallis ole,
5000 € nurkilla kehuvat sisudieselin/valtran miehet systemin
lisähinnan olevan, taitaa muutaman tuhannen tunnin ajolla
tulla erotus takasin, jossei urealitku kallistu merkittävästi.
-
Alle 140 hv tulevat vasta vuonna 13 vai 14 kusimääräyksen piiriin.
Eli ei tarvitse vielä "vanhoja malleja " ostaa.
-
jossei urealitku kallistu merkittävästi.
Mitä se urealitku tarkalleen pitää sisällään? Voiko sitä lantrata vedellä vai tunnistaako kone sen? Eikös siinä vettä kuitenkin ole kun kerran sen jäätymisestä puhutaan.
-
Vettä siinä on, niin että se kyllä jäätyy talvella. Raktoreista ei näkemystä mutta kuorma-autoissa säilön pohjassa on lämmitin (vesikierto / sähkö) mikä koneen käynnistyttyä alkaa sulattaa möhkälettä. Laitteisto on sen verran viisas, että se haistaa, jos liemi on jäässä ja toimii sen mukaan. Urean ruiskutuslaite tyhjentää itsensä sammutuksen jälkeen estääkseen jäätymisvauriot, joten päävirtaa ei saisi kytkeä pois alle 3 min sammutuksesta. En tiedä, onko tämä järjestetty traktoreissa eri tavalla kuin kuorma-autoissa.
Urealiuosta pystyy itse sekottamaan vedestä ja säkkiureasta. Valmis AdBlue maksaa tänä päivänä ymmärtääkseni noin euron litra tai alle. Ureakoneen polttoaineenkulutus on pienempi kuin vastaavantehoisessa pakokaasujen takaisinkierrätyksellä varustetussa koneessa ja koneen tuottama hukkalämpö on vähäisempää (saa olla pienempi syyläri). Ainakin FH Volvoissa tankit on mitoitettu siten, että ureaa pitää lisätä 3-4 tankkauskerran välein. Urean kulutus pitäisi olla noin 4% polttoaineen kulutuksesta.
-
Vettä siinä on, niin että se kyllä jäätyy talvella. Raktoreista ei näkemystä mutta kuorma-autoissa säilön pohjassa on lämmitin (vesikierto / sähkö) mikä koneen käynnistyttyä alkaa sulattaa möhkälettä. Laitteisto on sen verran viisas, että se haistaa, jos liemi on jäässä ja toimii sen mukaan. Urean ruiskutuslaite tyhjentää itsensä sammutuksen jälkeen estääkseen jäätymisvauriot, joten päävirtaa ei saisi kytkeä pois alle 3 min sammutuksesta. En tiedä, onko tämä järjestetty traktoreissa eri tavalla kuin kuorma-autoissa.
Urealiuosta pystyy itse sekottamaan vedestä ja säkkiureasta. Valmis AdBlue maksaa tänä päivänä ymmärtääkseni noin euron litra tai alle. Ureakoneen polttoaineenkulutus on pienempi kuin vastaavantehoisessa pakokaasujen takaisinkierrätyksellä varustetussa koneessa ja koneen tuottama hukkalämpö on vähäisempää (saa olla pienempi syyläri). Ainakin FH Volvoissa tankit on mitoitettu siten, että ureaa pitää lisätä 3-4 tankkauskerran välein. Urean kulutus pitäisi olla noin 4% polttoaineen kulutuksesta.
Minkälainen valmiin AdBluen säilyvyys käyttökelpoisena on? Kuukausia? Vuosia?
-
En kaipaa kaasuttimia, katkojan kärkiä tai mekaanisia ruiskutuspumppuja, mutta nämä AdBluet, EGR:t ja DPF:t ovat korjaamon onni. Niin autopuolella kuin koneissakin. Monellako oli autossa tai koneissa viime talvena onglemaa DPF-AdBlue linjalla? Osta uusi DPF, nyt vain 2900€!
Tekniikan eturivissä kulkevat maksavat näiden tuotekehityksen. Miksi *itussa puimurissa pitää olla urearuiskutus alle 200h vuositunneilla? Alussa ongelmia on paljon ja osat TODELLA kalliita. Muutaman vuoden päästä ne kestävät huomattavasti paremmin ja tarjontaa on muuallakin kuin "marmorilla".
-
Paljonko kone pudottaa tehoja kun toimii ilman ureaa? Kestäähän se varmaan vähänaikaa ennen kuin pönttö sulaa, jos on umpijäässä.
-
Käy kylmänä runsaan tunnin ilman ureaa ,jona aikana litkun pitäisi sulaa. Jos ei sinä aikana sula, pudottaa kierrokset puoleen maksimista.
-
Alle 140 hv tulevat vasta vuonna 13 vai 14 kusimääräyksen piiriin.
Eli ei tarvitse vielä "vanhoja malleja " ostaa.
Kaikkien yli 75 kW moottorien, jotka valmistetaan vuoden 2012 Tammikuun alusta lähtien on täytettävä Stage 3B/Tier 4i päästönormit... Sen voi vielä saavuttaa joko SCR (urea) tai EGR (pakokaasujen takaisinkierrätys) -tekniikalla, hyvät ja huonot puolensa kummassakin...
Vuoden 2014 (yli 130 kW) tai 2015 (yli 75 kW) alusta tulee voimaan seuraava päästönormi, Stage 4/Tier 4 final, jonka jälkeen kaikilla onkin sitten oltava sekä SCR että EGR. Eli ei moottorit ainakaan yksinkertaisemmiksi käy...
-
Alle 140 hv tulevat vasta vuonna 13 vai 14 kusimääräyksen piiriin.
Eli ei tarvitse vielä "vanhoja malleja " ostaa.
Kaikkien yli 75 kW moottorien, jotka valmistetaan vuoden 2012 Tammikuun alusta lähtien on täytettävä Stage 3B/Tier 4i päästönormit... Sen voi vielä saavuttaa joko SCR (urea) tai EGR (pakokaasujen takaisinkierrätys) -tekniikalla, hyvät ja huonot puolensa kummassakin...
Vuoden 2014 (yli 130 kW) tai 2015 (yli 75 kW) alusta tulee voimaan seuraava päästönormi, Stage 4/Tier 4 final, jonka jälkeen kaikilla onkin sitten oltava sekä SCR että EGR. Eli ei moottorit ainakaan yksinkertaisemmiksi käy...
Juuri näin, muutaman kuukauden liukumaa tässä on, mutta ensi kesänä ei enää nykymääräyksen mukaisia yli 75kW koneita saa valmistaa.
-
Alle 140 hv tulevat vasta vuonna 13 vai 14 kusimääräyksen piiriin.
Eli ei tarvitse vielä "vanhoja malleja " ostaa.
Kaikkien yli 75 kW moottorien, jotka valmistetaan vuoden 2012 Tammikuun alusta lähtien on täytettävä Stage 3B/Tier 4i päästönormit... Sen voi vielä saavuttaa joko SCR (urea) tai EGR (pakokaasujen takaisinkierrätys) -tekniikalla, hyvät ja huonot puolensa kummassakin...
Vuoden 2014 (yli 130 kW) tai 2015 (yli 75 kW) alusta tulee voimaan seuraava päästönormi, Stage 4/Tier 4 final, jonka jälkeen kaikilla onkin sitten oltava sekä SCR että EGR. Eli ei moottorit ainakaan yksinkertaisemmiksi käy...
Juuri näin, muutaman kuukauden liukumaa tässä on, mutta ensi kesänä ei enää nykymääräyksen mukaisia yli 75kW koneita saa valmistaa.
Ja tuo liukuma tulee siitä, että tämän vuoden aikana valmistetut koneet voi asentaa vielä ensi vuoden alusta, mutta kaikkien moottoreiden, jotka valmistetaan vudenvaihteen jälkeen, täytyy täyttää uudet normit...
Jos sisukin menee lakkoon parin viikon päästä, niin entistä vähemmän saa koneita ilman urea..
-
Ei hätää onneksi tallissa on alle 700 h ajettu .
-
Vettä siinä on, niin että se kyllä jäätyy talvella. Raktoreista ei näkemystä mutta kuorma-autoissa säilön pohjassa on lämmitin (vesikierto / sähkö) mikä koneen käynnistyttyä alkaa sulattaa möhkälettä. Laitteisto on sen verran viisas, että se haistaa, jos liemi on jäässä ja toimii sen mukaan. Urean ruiskutuslaite tyhjentää itsensä sammutuksen jälkeen estääkseen jäätymisvauriot, joten päävirtaa ei saisi kytkeä pois alle 3 min sammutuksesta. En tiedä, onko tämä järjestetty traktoreissa eri tavalla kuin kuorma-autoissa.
Urealiuosta pystyy itse sekottamaan vedestä ja säkkiureasta. Valmis AdBlue maksaa tänä päivänä ymmärtääkseni noin euron litra tai alle. Ureakoneen polttoaineenkulutus on pienempi kuin vastaavantehoisessa pakokaasujen takaisinkierrätyksellä varustetussa koneessa ja koneen tuottama hukkalämpö on vähäisempää (saa olla pienempi syyläri). Ainakin FH Volvoissa tankit on mitoitettu siten, että ureaa pitää lisätä 3-4 tankkauskerran välein. Urean kulutus pitäisi olla noin 4% polttoaineen kulutuksesta.
Järjestetty Valtrassa ajastetulla päävirtakytkimellä, kun käännät virrat pois ni pumppu pyörii vielä tovin ettei jämähä kusi putkeen. Pöntössä lämmitysvastus samaan tapaan ku kuormureissaki. Muistaaksein tuo pissa kestää noin 11 astetta pakkasta.