Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: +250 - 12.10.11 - klo:19:29
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.Muovi maksaa 3,5e/paali.
Noukkarimies pyysi 115e/ha,siihen niitto päälle 40e/ha ja karhotus 25e/ha.Happoo menis 50-100l/ha.Muovi n15e/ha.
Hapon hinnaksi laskin 1e/l sis alv.
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Noukkarihehtaari 295e sis alv.Paaliin 285e sis alv,jos paaleja 15/ha.
:-\ :-\ :-\
-
Laskeppa siihen muovijätteen hävityskustannus vielä mukaan, niin sitten taitaa olla tasoissa... :P
-
Laskeppa siihen muovijätteen hävityskustannus vielä mukaan, niin sitten taitaa olla tasoissa... :P
Puhdas muovi taitaa olla helpompi hävittää kuin aiv/multapaskas oleva aumamuovi.
Ja pitäiskö jotain laskee auman pohjalle ???
-
Laskeppa siihen muovijätteen hävityskustannus vielä mukaan, niin sitten taitaa olla tasoissa... :P
Kyl sitä pihan nurkkaa mahtuu ;D
Mä kerään nii kauan ku siit alkaa saamaan rahaa... on meinaan ihan järkyttävä energiamäärä ku paalimuoveja polttais
Mitenköhän mahtais toimia noissa olkipannuissa?
-
Laskeppa siihen muovijätteen hävityskustannus vielä mukaan, niin sitten taitaa olla tasoissa... :P
Kyl sitä pihan nurkkaa mahtuu ;D
Mä kerään nii kauan ku siit alkaa saamaan rahaa... on meinaan ihan järkyttävä energiamäärä ku paalimuoveja polttais
Mitenköhän mahtais toimia noissa olkipannuissa?
Kokeilemalla selvii . ;D
-
jos laitat niitä apevaunuun,paalia saa jauhaa varmaan(ei kokemusta noukkarirehusta :)) paljo kauemmin.. pöötä palaa!!!muovia paaleista enempi,mutta aika sotku tapaa peltoauman paikka olla,multaa saa helposti rehun mukaan... paitsi kätevät kuormainkuskit... ;D
-
jos laitat niitä apevaunuun,paalia saa jauhaa varmaan(ei kokemusta noukkarirehusta :)) paljo kauemmin.. pöötä palaa!!!muovia paaleista enempi,mutta aika sotku tapaa peltoauman paikka olla,multaa saa helposti rehun mukaan... paitsi kätevät kuormainkuskit... ;D
Teräväli tais olla molemmis 35mm
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.Muovi maksaa 3,5e/paali.
Noukkarimies pyysi 115e/ha,siihen niitto päälle 40e/ha ja karhotus 25e/ha.Happoo menis 50-100l/ha.Muovi n15e/ha.
Hapon hinnaksi laskin 1e/l sis alv.
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Noukkarihehtaari 295e sis alv.Paaliin 285e sis alv,jos paaleja 15/ha.
:-\ :-\ :-\
Kaveri kysyi ajosilppurikorjuuta. Hehtaarikustannus oli jonkin verran suurempi, kuin paalaus kombikoneella.
Lisäksi auma on näillä keleillä... :o Sitä kuramäärää saa sitten siivoilla kauhalla ja perälevyllä. Ja ajaa sepeliä.
-
Laskeppa siihen muovijätteen hävityskustannus vielä mukaan, niin sitten taitaa olla tasoissa... :P
Kyl sitä pihan nurkkaa mahtuu ;D
Mä kerään nii kauan ku siit alkaa saamaan rahaa... on meinaan ihan järkyttävä energiamäärä ku paalimuoveja polttais
Mitenköhän mahtais toimia noissa olkipannuissa?
Kokeilemalla selvii . ;D
Aatteleppas morkkis jos farmilla oliskin protkojen ja kärsien lisäks vielä kaksmahasia. Sit ne "uusiokäyttäs" ne paali/aumamuovit sielä lämpölaitoksessa. Oliskos sauhua vielä enämpi, häh? ;D
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.Muovi maksaa 3,5e/paali.
Noukkarimies pyysi 115e/ha,siihen niitto päälle 40e/ha ja karhotus 25e/ha.Happoo menis 50-100l/ha.Muovi n15e/ha.
Hapon hinnaksi laskin 1e/l sis alv.
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Noukkarihehtaari 295e sis alv.Paaliin 285e sis alv,jos paaleja 15/ha.
:-\ :-\ :-\
Miten paljon sinä laitat tuota muovia kun kustannus on noin kova?
Mulla menee noin 5,5€/ha muoviin kun laittaa yhden muovin alle ja kaksi päälle.. ??? 1900m3 kuution aumaan menee muovia noin 830€ edestä alv 0%
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.Muovi maksaa 3,5e/paali.
Noukkarimies pyysi 115e/ha,siihen niitto päälle 40e/ha ja karhotus 25e/ha.Happoo menis 50-100l/ha.Muovi n15e/ha.
Hapon hinnaksi laskin 1e/l sis alv.
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Noukkarihehtaari 295e sis alv.Paaliin 285e sis alv,jos paaleja 15/ha.
:-\ :-\ :-\
Miten paljon sinä laitat tuota muovia kun kustannus on noin kova?
Mulla menee noin 5,5€/ha muoviin kun laittaa yhden muovin alle ja kaksi päälle.. ??? 1900m3 kuution aumaan menee muovia noin 830€ edestä alv 0%
Pinta-ala on n7,5 ha raiheinää.Aumamuovi 12x25 on n.90e sis alv.Niitä menis puolitoista.Jos ei laita alle ollenkaa.
-
Noukkarihehtaari 295e sis alv.Paaliin 285e sis alv,jos paaleja 15/ha.
Ja kun laskee että rehuyksikköjä häipyy tappioina aumasta niin erotus on vielä selvempi. Kun vielä saisi verkon korvattua muovilla olisi helpompi syöttää, ja muovijätteen myytyä voimalaitokseen vastaavana energia-arvona niin paalaus olisi ylivetomenetelmä.
Ihmeellistä, eiks sen tehotäpinöinnin pitänyt olla parempi vaihtoehto kuin yhden miehen oma kallis, hidas ja vanhanaikainen koneketju. ::)
-
Pienimuotoiseen tuhtaamiseen paalit ovat oiva valinta. Meillä on oma rehuketju mutta kun laakasiilot tulevat täyteen, loput pistetään todellakin paaliin eikä mihinkään vihoviimeiseen pellonpääaumaan. Noukkarikuski on lisäksi melkoinen riistäjä jos haluaa toistasataa / ha vaikka siirtoajoa ei ole lainkaan. Eivätkä niitto ja karhotus myöskään ole halvimmasta päästä. Pienessä aumassa hävikki + talvinen ketutus on ihan toista luokkaa, eli paalit ovat noilla hinnoilla oikeastaan ainoa vaihtoehto.
-
Ajosilppurikorjuu liikkuu jossain 200 + alv tietämillä täälläpäin. Sisältää niiton, karhotuksen, ajomatkat siilolle jotain 3-4km asti sekä siilolle pyöräkoneen, 10 - 16 tn.
Hapot ja siilomuovit ei sis. hintaan.
Laatutietoiset nopeuttaa kuivamista vielä pöyhimellä. Olisko pari kymppiä lisähintaa rahtina ja syysnurmille huippuhyvä.
Onko kallista?
Laatuerot paali vs. noukkari vs. tarkkuussilputtu voi kysyä Valiolta.
-
Siellähän on hehtaarin pikipiha navetalla, eikö selvin olis ajosilppurilla teettää suorahan navetan pihaan auma? ::)
-
Pienimuotoiseen tuhtaamiseen paalit ovat oiva valinta. Meillä on oma rehuketju mutta kun laakasiilot tulevat täyteen, loput pistetään todellakin paaliin eikä mihinkään vihoviimeiseen pellonpääaumaan. Noukkarikuski on lisäksi melkoinen riistäjä jos haluaa toistasataa / ha vaikka siirtoajoa ei ole lainkaan. Eivätkä niitto ja karhotus myöskään ole halvimmasta päästä. Pienessä aumassa hävikki + talvinen ketutus on ihan toista luokkaa, eli paalit ovat noilla hinnoilla oikeastaan ainoa vaihtoehto.
Onko niitto kallis 32,50e+alv ja karhotus 20+alv ???
-
Ajosilppurikorjuu liikkuu jossain 200 + alv tietämillä täälläpäin. Sisältää niiton, karhotuksen, ajomatkat siilolle jotain 3-4km asti sekä siilolle pyöräkoneen, 10 - 16 tn.
Hapot ja siilomuovit ei sis. hintaan.
Laatutietoiset nopeuttaa kuivamista vielä pöyhimellä. Olisko pari kymppiä lisähintaa rahtina ja syysnurmille huippuhyvä.
Onko kallista?
Laatuerot paali vs. noukkari vs. tarkkuussilputtu voi kysyä Valiolta.
Tohon 100e happoo/ha.Siitähän tulee 346e/ha :o
Sairraan hintaista :o :o
-
Parhaat niittää 30 + alv ja karhotus 17+ alv jne.
-
Onko niitto kallis 32,50e+alv ja karhotus 20+alv ???
Jotenkin vaikea sisäistää että näistä puhutaan alvillisina vaikka sen kyllä mainitsit. Kyllä se sitten on ihan kohtuullisen hintaista, mutta silti pistäisin noilla hinnoilla ja määrillä paaliin tai korkeintaan aumaan navetan kylkeen.
-
AIV-happo 5 ltr/ tn normaalisti.
-
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Kyllähän paalit on pellon laidassa murto-osassa siitä ajasta, mikä menee auman tamppaamiseen. Lisäksi auman peittäminen ja ainakin reunojen ankkurointi selvää lisätyötä verrattuna paaleihin. Lintujen aih. hävikki ja huoltotarve paaleissa sitten lisänä.
-
AIV-happo 5 ltr/ tn normaalisti.
Eli 10tn kuormia 2 hehtaarilta=100l/ha=n100e/ha.
-
15 paalia x 700kg/paali = 10500kg
Noukkarirehua 2 x 10 000kg = 20 000kg
Herää kysymys mitä järkeä ko. laskelmassa on ????
-
Mainituilla sadoilla ja muovin hinnoilla:
Paalaus 213 + alv, sis muovin. (15 kpl/ha = 20 tn ha?)
Noukkari 185 + alv, sis muovin (muovi 15e/ha)
Ajosilppu 215 + alv, sis muovin (muovi 15 e/ha)
Happo sama kaikille.
Suunnilleen näin?
Vertailun vuoksi:
Paalausketju n. 100 - 150 Keur + 2-3 hlö
Noukkariketju n. 200-250 Keeur + 3-4 hlö
Ajosilppuketju n. 700-800 Keur + 7-8 hlö
Ei ihan linjassa... Laatutekijöille ei tahdo löytyä kysyntää, ainakaan vielä? Nyt en siis tarkoita muutaman paalin tekoa äkkitarpeeseen vaan siis yleensä?
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali. :-\ :-\ :-\
Miten paljon sinä laitat tuota muovia kun kustannus on noin kova?
Mulla menee noin 5,5€/ha muoviin kun laittaa yhden muovin alle ja kaksi päälle.. ??? 1900m3 kuution aumaan menee muovia noin 830€ edestä alv 0%
Mites tuohon paaliin happoa 1,5 ltr per paali ja 1300 kg kappale?
Ja tuon 5,5 e/ha uskon paremmin kans. Siiloon kaiketi vielä vähempi?
-
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Kyllähän paalit on pellon laidassa murto-osassa siitä ajasta, mikä menee auman tamppaamiseen. Lisäksi auman peittäminen ja ainakin reunojen ankkurointi selvää lisätyötä verrattuna paaleihin. Lintujen aih. hävikki ja huoltotarve paaleissa sitten lisänä.
Paaleja on nopea heitellä pellon laitaan mutta kokonaistaloudelllisinta tuntuisi olevan ajaa ne samalla navetan välittömään läheisyyteen. Sieltä ne on mukava kanniskella talvella syöttöön ja helpompi seurata ja estellä lintujen tuhotöitä. Nopeesti kuormattavan ja purettavan kärryn se vaatii mutta tullee sitten tehdyksi. Kauempaa ei ehkä kannata kiireessä ajaa mutta sanotaan 3 kilometrin säteellä olevat pellot vois ajaa heti kotiin.
-
Onko kukaan muuten laskeskellut sellaisia tekijöitä että paaleista puhumattakaan noukkarin ja ajosilpun ero ruokinnassa kovalla keskituotoskarjalla on jopa 6 ltr/päivä elukkaa kohden?
Perustuu faktaan, ei luuloon. Voin esitellä epäileville tarkemmin yv:n kautta. Suomessa tutkittu ja tarkkaan, ei vain huudella ettei konemarkkinat kärsi :P
Urakointi tietysti epäilyttää aina 8) 8)
Onko koskaan käynyt mielessä että kustantaisi jollekin tekijälle 200 sijasta 300 eur/ha tarkkuussilpusta sillä ehdolla että Laatu on päätekijä, ei äkkisuoritus? Saattaisi löytyä laatutekijöitä... Ja ylläolevan esimerkin pohjalta takuulla edullisin. Muutama sopimustila niin aikataulut ym. toimii, ei tarvi repiä 3000 ha vuodessa vesisateessa.... Kaikki voittaa?
Rehuanalyysi mittariksi ja selkeät tavoitearvot urakoitsijalle tietoon(realistiset). Jos tulee paskaa niin hintakin on paska?
Tosin, 10% urakoitsijoista ehkä tietää mikä on rehuanalyysi, valitettavasti. Hintataso ei laajemmin houkuttele alalle rehunkorjuun ammattilaisia, naapuriapua kylläkin.
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali. :-\ :-\ :-\
Miten paljon sinä laitat tuota muovia kun kustannus on noin kova?
Mulla menee noin 5,5€/ha muoviin kun laittaa yhden muovin alle ja kaksi päälle.. ??? 1900m3 kuution aumaan menee muovia noin 830€ edestä alv 0%
Mites tuohon paaliin happoa 1,5 ltr per paali ja 1300 kg kappale?
Ja tuon 5,5 e/ha uskon paremmin kans. Siiloon kaiketi vielä vähempi?
Siis tää lohko tehtiin noukkarilla.Aumaan tuli mittaa 35m,leveydelle tartti 12m muovin.Hankkialla muovirulla oli 90e sis alv,mutta niitä tarvittiin 2.Toisesta jäi hiukan yli puolet jäljelle.Silloin muovin hinnaksi tuli n18e/ha sis alv.
Painojen kans on lievä arvionti kysees,koska noukkaris ei ollu vaakaa.Käytännös happoo meni n100 litraa hehtaarille.
Paalit painoi n1200kg,eli n 18000kg/ha.Happoo meni 1,5l/paali.
Katotaan arvostelut artturista ennen syöttöö.
-
Mainituilla sadoilla ja muovin hinnoilla:
Paalaus 213 + alv, sis muovin. (15 kpl/ha = 20 tn ha?)
Noukkari 185 + alv, sis muovin (muovi 15e/ha)
Ajosilppu 215 + alv, sis muovin (muovi 15 e/ha)
Happo sama kaikille.
Suunnilleen näin?
Vertailun vuoksi:
Paalausketju n. 100 - 150 Keur + 2-3 hlö
Noukkariketju n. 200-250 Keeur + 3-4 hlö
Ajosilppuketju n. 700-800 Keur + 7-8 hlö
Ei ihan linjassa... Laatutekijöille ei tahdo löytyä kysyntää, ainakaan vielä? Nyt en siis tarkoita muutaman paalin tekoa äkkitarpeeseen vaan siis yleensä?
Otikkos nois hinnois huomioon että paalaus sisälti niiton.Noukkari hommas se tuli päälle?Noukkari vaati karhotuksen,paalaaja ei.
-
15 paalia x 700kg/paali = 10500kg
Noukkarirehua 2 x 10 000kg = 20 000kg
Herää kysymys mitä järkeä ko. laskelmassa on ????
Tos toises vastaukses jo mainittinki.Paali n1200kg,noukkaris ei vaakaa.
Missä täs maailmas on järkee?Mutta lievää vertailua mitä teettäminen maksaa eri ketjuilla ko tapaukses.Ei nämä ole laboratorio olosuhteis tehtyjä mittauksia,mutta ei paljon heittoakaan :P
-
Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.
Suurin osa urakoitsijoista puolestaan odottaa että tila neuvoo kaiken mitä tarvii tietää, kunhan osaa ajaa traktoria tai jotain konetta jotenkin. Varsinaisesta säilörehunkorjuusta ja sen laatuasioista ei tarvitse ihmeitä tietää ja aina voi sanoa että ei vaadittu tai neuvottu tarpeeksi jne ja huono kelikin + Kiire. Entäs jos urakoitsijaan voisi suhtautua kuten tilitoimistoon, kouluttautuvat, kurssittautuvat ja kiinnostuvat laadukkaan työn tekemisestä = hankkivat tavalla tai toisella rautaisen ammattitaidon, johon voisi luottaa kuin tilitoimistoon? Laatu ja hinta voisivat olla naimisissa, vastuu pitäisi olla enempikin tekijällä ja sidoksissa hintaan. Tilaltakin vaaditaan myös rohkeutta kysyä" Otatteko huolehtiaksenne tämän tilan rehunkorjuut, niin myötä kuin vastamäessä?"... Tähän ei tosin ole nykyisellään luottamusta monessakaan tapauksessa, mutta siihen suuntaan kiinnostusta pitää kallistaa. Siinä olisi urakoitsijoille haastetta, kuten myös tiloillekin. Ja kaikkihan onnistuu niin kauan kuin halua löytyy, vaikka aikaa ottaa ennen kuin yleistyy. Ja tämä pitäisi nimenomaan huomioida kun laskeskellaan ja tuumaillaan että miten teettää ja kenellä, hinnan lisäksi. Miten onnistuu?
Ny nukkuun, aamulla tekemään sijoitustoimintaa. Lietteen osalta. 8)
-
Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.
Suurin osa urakoitsijoista puolestaan odottaa että tila neuvoo kaiken mitä tarvii tietää, kunhan osaa ajaa traktoria tai jotain konetta jotenkin. Varsinaisesta säilörehunkorjuusta ja sen laatuasioista ei tarvitse ihmeitä tietää ja aina voi sanoa että ei vaadittu tai neuvottu tarpeeksi jne ja huono kelikin + Kiire. Entäs jos urakoitsijaan voisi suhtautua kuten tilitoimistoon, kouluttautuvat, kurssittautuvat ja kiinnostuvat laadukkaan työn tekemisestä = hankkivat tavalla tai toisella rautaisen ammattitaidon, johon voisi luottaa kuin tilitoimistoon? Laatu ja hinta voisivat olla naimisissa, vastuu pitäisi olla enempikin tekijällä ja sidoksissa hintaan. Tilaltakin vaaditaan myös rohkeutta kysyä" Otatteko huolehtiaksenne tämän tilan rehunkorjuut, niin myötä kuin vastamäessä?"... Tähän ei tosin ole nykyisellään luottamusta monessakaan tapauksessa, mutta siihen suuntaan kiinnostusta pitää kallistaa. Siinä olisi urakoitsijoille haastetta, kuten myös tiloillekin. Ja kaikkihan onnistuu niin kauan kuin halua löytyy, vaikka aikaa ottaa ennen kuin yleistyy. Ja tämä pitäisi nimenomaan huomioida kun laskeskellaan ja tuumaillaan että miten teettää ja kenellä, hinnan lisäksi. Miten onnistuu?
Ny nukkuun, aamulla tekemään sijoitustoimintaa. Lietteen osalta. 8)
juu tää on hyvä idea maitotilalliselle. Hyvänä vuonna joutuu maksaa rehusta mutta saa vastaavasti helpommalla myytävää maitoa ja huonona vuonna rehu on huonompaa mutta saa sen lähes ilmaiseksi. Ainut vaan että urakoitsija menee konkurssiin koska hän ei voi mitään sille että kelit oli sellaiset että hyvää rehua ei tullu. Kyllä äkkiseltään on parempi kuitenkin että tila ottaa vastuun raaka-aineesta ja urakoitsijalle jää asiakseen ainoastaan pitää kalusto ja työtavat kunnossa.
Se on kuitenkin totta että niin urakoitsijan kun työntekijän on hyvä sisäistää asia että häntä arvioidaan vain ja ainoastaan tehdyn työn mukaan eli urakoitsijan osalta paljonko hyvälaatuista rehua on siilossa mihinkä hintaan.
-
Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.
Miten onnistuu?
Ei onnistu. Joku "täppäri " tekee paalin pari euroa halvemmalla. Ajaa koneet muutamana kesänä loppuun ja lähtee muille työmaille, kun huomaa, että rahaa ei jäänytkään.
Ihan sama kuin näiden paalimuovien kimppatilauksen kanssa. Sensijaan, että muovit saisi kotiin siististi tai voisi noutaa kaupan varastosta ehjinä. Aletaan jälleen säästää muutamaa euroa ja viritellään vaikka mitä.
Suomalaiset on tuulipukukansaa ja ostavat ruokansa halpakaupasta jauhelihana. Ihan samoin suomalaiset viljelijät ovat sellaisia, jotka säästävät joka tilanteessa ja eivät halua maksaa "ylimääräistä" laadusta tai toimitusvarmuudesta. Poikkeuksiakin on´mutta ne ovat harvassa.
Urakointi suomessa tarkoittaa sitä, että tehdään halvalla. Muuten ei tule urakoita.
-
Laatuerot paali vs. noukkari vs. tarkkuussilputtu voi kysyä Valiolta.
Todella luotettavaa tietoa, Valiollahan ei ole omaa lehmää ojassa lisäaineiden yms myynnin osalta... ::)
En siis väitä että paalirehu olisi aina ylivoimaista, mutta Valio on aina paaleja vastaan, ainakin mitä noissa luennoissa on istuttu. Kannattaa ehkä verrata Ruotsin vastaaviin (?) tutkimuksiin, jossa todettiin ettei silpun pituudella ollut eroa maidontuotannon kannalta, mutta kylläkin pureskelun ajankäytön kannalta. Lehmät ehti kuitenkin syödä tarpeeksi. Tässä tutkimuksessa ei tosin ole verrattu paalin silpun pituutta, mutta esim netistä äkkiä katsottuna McHale FS60 ilmoittaa teoreettiseksi silpunpituudeksi 50 mm, eli lyhyempi kuin vertailun Pöttinger-vaunu.
Silppua vs maidontuotanto (http://www-mat21.slu.se/publikation/pdf/Hackelse.pdf)
Se on sitten eri asia, että aumassa voidaan tasoittaa laatu/lohkoerot.
-
urakointi on valmista silloin kun esimerkiksi 5 tilaa antaa peltonsa erilliselle yritykselle joka viljelee ja tekee rehut sanotaan vaikka 1000 hehtaarilta laakasiiloon ja toimittaa sieltä rehut vaikka itsekulkevalla apevaunulla täyttöpöydälle mistä mattoruokkijat jakaa rehun lehmille. Silloin voidaan hyödyntää kapasiteetti ja vaihteleva sää täysimääräiseti siten että jokaiselle tilalle saadaan samanarvoista rehua. Sitten kun sama yritys tyhjentää lietesäiliöt niin pellon kiertokulku on hyvin hallinnassa eikä tule ylimääräisiä siirtymiä vaan sen takia että koitetaan palvella kaikkia viljelijöitä samaan aikaan.
-
Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.
Miten onnistuu?
Ei onnistu. Joku "täppäri " tekee paalin pari euroa halvemmalla. Ajaa koneet muutamana kesänä loppuun ja lähtee muille työmaille, kun huomaa, että rahaa ei jäänytkään.
Urakointi suomessa tarkoittaa sitä, että tehdään halvalla. Muuten ei tule urakoita.
Sen halvemman täppärin tilaa asiakas tekemään, missä vika? On kyllä kieltämättä joskus käynyt mielessä että palveluntarjontaa pitäisi olla kahdella tyylillä: Halpa hinta laadun yms. kustannuksella ja sitten erikseen laatutyö oikealla hinnalla ja katsoa kumpaa kysytään enemmän. Toistaiseksi on ollut tavoite vain viimeksi mainittuun tyyliin, kun ei luonto anna periksi eikä ole tarvettakaan. Nykyisellään lietteen sijoitusta tehdään täälläkin kahdella tyylillä: halvalla sinnepäin ja oikealla hinnalla laatutyötä vaikeissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi nyt. Teettäjät yleensä myös jakautuu kahteen leiriin, tukioptimointi ja aktiivitilat. Arvatkaa kummat on kumpaa tyyliä vailla.. Ja olemme ainoastaan kiinnostuneet aktiivimeiningistä.
Ps. VMS1 kirjoitta asiaa, lähteekö joku tuohon? Apejuttu voi olla arka alue, mutta muuten.
-
urakointi on valmista silloin kun esimerkiksi 5 tilaa antaa peltonsa erilliselle yritykselle joka viljelee ja tekee rehut sanotaan vaikka 1000 hehtaarilta laakasiiloon ja toimittaa sieltä rehut vaikka itsekulkevalla apevaunulla täyttöpöydälle mistä mattoruokkijat jakaa rehun lehmille. Silloin voidaan hyödyntää kapasiteetti ja vaihteleva sää täysimääräiseti siten että jokaiselle tilalle saadaan samanarvoista rehua. Sitten kun sama yritys tyhjentää lietesäiliöt niin pellon kiertokulku on hyvin hallinnassa eikä tule ylimääräisiä siirtymiä vaan sen takia että koitetaan palvella kaikkia viljelijöitä samaan aikaan.
Hyvä ajatus, isommalla aukeella ja viksummalla isännistöllä varustetulla alueella...
-
Halpa hinta laadun yms. kustannuksella ja sitten erikseen laatutyö oikealla hinnalla ja katsoa kumpaa kysytään enemmän.
Minä en ainakaan valitse tuolla tavalla. Peruskysymys on tekeekö itse omalla kalustolla/työvoimalla tietyllä hinnalla vai tekeekö urakoitsija halvemmalla. Laadun pitää joka tapauksessa olla hyvä. Mutta jos urakkaporukkaa tekee kalliimmalla ja jättää vielä sääriskinkin, niin miten sitten hoidan?
Jos laatu on ykköskriteeri hinnasta riippumatta, niin tekee tietysti itse omilla koneilla. Mutta harvalla on varaa siihen.
-
Halpa hinta laadun yms. kustannuksella ja sitten erikseen laatutyö oikealla hinnalla ja katsoa kumpaa kysytään enemmän.
Minä en ainakaan valitse tuolla tavalla. Peruskysymys on tekeekö itse omalla kalustolla/työvoimalla tietyllä hinnalla vai tekeekö urakoitsija halvemmalla. Laadun pitää joka tapauksessa olla hyvä. Mutta jos urakkaporukkaa tekee kalliimmalla ja jättää vielä sääriskinkin, niin miten sitten hoidan?
Jos laatu on ykköskriteeri hinnasta riippumatta, niin tekee tietysti itse omilla koneilla. Mutta harvalla on varaa siihen.
Ne useammat eivät vaan huomaa tuota...ennenkuin harmittaa oikeasti...
-
urakointi on valmista silloin kun esimerkiksi 5 tilaa antaa peltonsa erilliselle yritykselle joka viljelee ja tekee rehut sanotaan vaikka 1000 hehtaarilta laakasiiloon ja toimittaa sieltä rehut vaikka itsekulkevalla apevaunulla täyttöpöydälle mistä mattoruokkijat jakaa rehun lehmille. Silloin voidaan hyödyntää kapasiteetti ja vaihteleva sää täysimääräiseti siten että jokaiselle tilalle saadaan samanarvoista rehua. Sitten kun sama yritys tyhjentää lietesäiliöt niin pellon kiertokulku on hyvin hallinnassa eikä tule ylimääräisiä siirtymiä vaan sen takia että koitetaan palvella kaikkia viljelijöitä samaan aikaan.
Hyvä ajatus, isommalla aukeella ja viksummalla isännistöllä varustetulla alueella...
Etäisyyksien kasvaessa sää- ja kasvustotekijöiden huomioiminen sekä korjuussa että lannan levityksessä menevät ongelmalliseksi. Jos kaikki pyritään tekemään kertakäynnillä, jää pakostakin peltoja tai niiden osia, joilta rehua ei korjatakaan tehokkaalla ketjulla. Sama logiikka lannanlevityksessä.
Meillä alkavat maito- ja nautatilat olla jo yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Sopivat isännät siis vieläkin kauempana, joten isoa koneketjua ei hevin siirretä useaan kertaan samalle tilalle.
-
Ajosilppurikorjuu liikkuu jossain 200 + alv tietämillä täälläpäin. Sisältää niiton, karhotuksen, ajomatkat siilolle jotain 3-4km asti sekä siilolle pyöräkoneen, 10 - 16 tn.
Hapot ja siilomuovit ei sis. hintaan.
Laatutietoiset nopeuttaa kuivamista vielä pöyhimellä. Olisko pari kymppiä lisähintaa rahtina ja syysnurmille huippuhyvä.
Missäs tämä Koneasema toimii? 55ha x 3 olis Huittisissa tehtävää ens kesänä...
-
Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.
Suurin osa urakoitsijoista puolestaan odottaa että tila neuvoo kaiken mitä tarvii tietää, kunhan osaa ajaa traktoria tai jotain konetta jotenkin. Varsinaisesta säilörehunkorjuusta ja sen laatuasioista ei tarvitse ihmeitä tietää ja aina voi sanoa että ei vaadittu tai neuvottu tarpeeksi jne ja huono kelikin + Kiire. Entäs jos urakoitsijaan voisi suhtautua kuten tilitoimistoon, kouluttautuvat, kurssittautuvat ja kiinnostuvat laadukkaan työn tekemisestä = hankkivat tavalla tai toisella rautaisen ammattitaidon, johon voisi luottaa kuin tilitoimistoon? Laatu ja hinta voisivat olla naimisissa, vastuu pitäisi olla enempikin tekijällä ja sidoksissa hintaan. Tilaltakin vaaditaan myös rohkeutta kysyä" Otatteko huolehtiaksenne tämän tilan rehunkorjuut, niin myötä kuin vastamäessä?"... Tähän ei tosin ole nykyisellään luottamusta monessakaan tapauksessa, mutta siihen suuntaan kiinnostusta pitää kallistaa. Siinä olisi urakoitsijoille haastetta, kuten myös tiloillekin. Ja kaikkihan onnistuu niin kauan kuin halua löytyy, vaikka aikaa ottaa ennen kuin yleistyy. Ja tämä pitäisi nimenomaan huomioida kun laskeskellaan ja tuumaillaan että miten teettää ja kenellä, hinnan lisäksi. Miten onnistuu?
Ny nukkuun, aamulla tekemään sijoitustoimintaa. Lietteen osalta. 8)
Hieno selitys sille,että paalirehu oli halvin vaihtoehto ;D
-
urakointi on valmista silloin kun esimerkiksi 5 tilaa antaa peltonsa erilliselle yritykselle joka viljelee ja tekee rehut sanotaan vaikka 1000 hehtaarilta laakasiiloon ja toimittaa sieltä rehut vaikka itsekulkevalla apevaunulla täyttöpöydälle mistä mattoruokkijat jakaa rehun lehmille. Silloin voidaan hyödyntää kapasiteetti ja vaihteleva sää täysimääräiseti siten että jokaiselle tilalle saadaan samanarvoista rehua. Sitten kun sama yritys tyhjentää lietesäiliöt niin pellon kiertokulku on hyvin hallinnassa eikä tule ylimääräisiä siirtymiä vaan sen takia että koitetaan palvella kaikkia viljelijöitä samaan aikaan.
Hyvä ajatus, isommalla aukeella ja viksummalla isännistöllä varustetulla alueella...
Etäisyyksien kasvaessa sää- ja kasvustotekijöiden huomioiminen sekä korjuussa että lannan levityksessä menevät ongelmalliseksi. Jos kaikki pyritään tekemään kertakäynnillä, jää pakostakin peltoja tai niiden osia, joilta rehua ei korjatakaan tehokkaalla ketjulla. Sama logiikka lannanlevityksessä.
Meillä alkavat maito- ja nautatilat olla jo yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Sopivat isännät siis vieläkin kauempana, joten isoa koneketjua ei hevin siirretä useaan kertaan samalle tilalle.
Nää on tosiaan hyvin paikallisia asioita mutta yllättäen pellot tasaantuvat kun ne on kylvetty samana vuonna samalla kasvilajilla. Sitten kun lannoittaminen tehdään samoihin aikoihin niin korjuukin osuu aika samaan aikaan. Itsellä oli mahdollisuus seurata tällaista possutilaa missä oli useita 40 ha:n peltotilkkuja hyvinkin etäällä ja kyllä niitä pystyttiin hoitamaan yhdellä käyntikerralla. Sama systeemi vaan viellä isommassa mittakaavassa. Suurempi ongelma taitaa kyllä olla löytää ne karjatilat jotka tarvitsevat ja omistavat sen 600-1000 ha:n edestä peltoa.
Ei ole kokemusta itsekulkevista apevaunuista mutta oletan että niiden maksimaalinen toimintasäde rajoittuu jonnekkin 15 kilometrin päähän ja silloinkin tien on oltava hyvää. Tämä tarkoittaa että tilat on sijaittava korkeintaan 30 kilometrin päässä toisistaan.
-
Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.Muovi maksaa 3,5e/paali.
Noukkarimies pyysi 115e/ha,siihen niitto päälle 40e/ha ja karhotus 25e/ha.Happoo menis 50-100l/ha.Muovi n15e/ha.
Hapon hinnaksi laskin 1e/l sis alv.
Polkeminen vastais paalin kannon.Molemmis paalit ja auma tulis pellon päähän,kuljetus talvella navetalle samanlainen homma.
Noukkarihehtaari 295e sis alv.Paaliin 285e sis alv,jos paaleja 15/ha.
:-\ :-\ :-\
Aika kallis niitto ja karhotus :o Romuillakin karhottaa 5 ha tunnissa.
-
Tähänhän se gutigutin hokema sopiikin:
Valintaperusteet on hinta, hinta ja hinta. Laatu on perusedellytys. ;)
-
Aika kallis niitto ja karhotus :o Romuillakin karhottaa 5 ha tunnissa.
Reilun 4000 ha:n niittokokemus osoittaa, että omakustannushinta on noin 18€/ha näillä räpelölohkoilla. Karhotuksen kustannukseksi kahden kesän kokemuksella tulee NOIN 13€ hehtaarille. Noin siksi, että kone on vasta kaks vuotta vanha ja laskin sen kuolettuvan neljällä vuodella. Vuosittainen ala on noin 600 ha....
-
Aika kallis niitto ja karhotus :o Romuillakin karhottaa 5 ha tunnissa.
Reilun 4000 ha:n niittokokemus osoittaa, että omakustannushinta on noin 18€/ha näillä räpelölohkoilla. Karhotuksen kustannukseksi kahden kesän kokemuksella tulee NOIN 13€ hehtaarille. Noin siksi, että kone on vasta kaks vuotta vanha ja laskin sen kuolettuvan neljällä vuodella. Vuosittainen ala on noin 600 ha....
Noi hinnat mistä mä puhuin sis.alv.
18e/ha ja 13e/ha,saa varmaan noilla hinnoilla kivittää urakoijia,että pysyis pois pelloilta ;D
-
Reilun 4000 ha:n niittokokemus osoittaa, että omakustannushinta on noin 18€/ha näillä räpelölohkoilla.
Tehokasta. Me on päästy 25€/ha. Urakoitsijat nosti tänä kesänä yli neljäänkymppiin, ei muutoin kuulema kannata!