Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 09.10.11 - klo:08:58
-
Tuli katteltua ajan kanssa Kvernelandin ja Överumin auroja tuolla näyttelyssä. Nyt kiinnostaisi tietää minkälainen aura Vari Flex on käytännössä saada säätöihin. Jos auraa lähtisin ostamaan, niin paketti sisältäisi kiekkoleikkurit kaikille siiville, esiaurat, hydraulinen ensimmäisen viilun säätö ja hydraulinen työleveyden säätö. Kun tuota auraa laittaa säätöihin, niin siinä vaiheessa kun työsyvyys on laitettu kohdilleen (takana olevan pyörän säätö ensin ja sitten auran etupää nostolaitteilla) pitää katsoa auran keskittäminen traktoriin. Överumissa on työleveyden säätösylinterin alla vanttiruuvi, jolla saadaan jo neljänneskierroksen säädöllä sivusiirtoa aikaiseksi. Käytännössä lähdetään rajoittimet auki liikkeelle ja katsotaan pysyykö aura suoraan perässä, jos alkaa puoltaa toiseen suuntaan, niin tuolla vantin säädöllä otetaan heitto pois. Vasta kun aura tulee suoraan perässä tehdään seuraava säätöliike eli säädetään ensimmäisen viilun leveys kohdalleen.
Tuo edellä kuvattu säätö(mahdollisuus) on merkittävin ero Kvernelandiin verrattuna. Eli Kvernessä tuota ei ole, vaan siirrytään syvyyden säädöstä suoraan viilunleveyden säätöön.
Mitenkähän tämä käytännössä toimii? Saako tuolla veivauksella aurasta huippuvehkeen vai tekeekö se hommasta tuskaa, kun säätöä ei saa kohdilleen?
Jotenkin pidän Överumista enemmän. XL-siipi, ojasten kiinnitys runkoon (rasvattavat) nivelet, matalampi kyntöharja (myyjän mukaan), osien pintakäsittely tuntuisivat hyviltä ominaisuuksilta. Miinusta hydraulinen laukaisulaitteisto. Pidän Kvernen lehtijousia yksinkertaisempana ja luotettavampana ratkaisuna. Meillä on Kvernen vanhat nelisiipiset sarka-aurat vuodelta -84 ja siitä ei ole ikinä mennyt yhtäkään jousipakkaa.
Nämä nykyiset aurat on ihan eri planeetalta kuin 80-luvun sarka-aurat. Esim. ensimmäisen viilunleveyden säätö hydrauliikalla on mielestäni ihan välttämätön ominaisuus. Työleveyden hydraulisesta säädettävyydestä en ole ihan varma tuleeko siihen käytännössä paljon kajottua. Voi olla, että löytyy joku sopiva työleveys ja sillä käytännössä mennään eteenpäin.
Niin ja olennainen juttu, mitä olen hakemassa on se, että mahdollisimman matalaan pitäisi pystyä kyntämään piste
-
Hydraulinen työleveyden säätö on erinomainen varuste ainakin laiskemman sorttiselle kyntäjälle. Mutkat viilussa suoristuu helposti, saarekkeiden reunoja saa väisteltyä, kiiloja ajettua yms. Mutta mitä hydraulisella ensimmäisen viilun säädöllä tehdään, ainakin jos samalla koneella kyntelee?
-
Minulla on nyt kolmatta kyntökautta 5-siipiset överumin vari-flexit...veitsileikkurein, viimiesessä kiekot ja teräs kuorimin....mietihän tarkkaan noita leikkureita, keventää kummasti auraa, aurojen paino oli positiivinen yllätys kun nuo ostin, vanhoihin 4 siipisiin överumeihin verrattuna...kyntösäädöistä en osaa paljoa sanoa kun myyjän kanssa säädettiin, ei ole sen jälkeen tarvinnut säätää :D vahoissa auroissa oli v-siipi niin ero on kyllä huikea, tämä kyntää kauniisti vaikka kyntää matalaan ja suurella viilunleveydellä ja lujaa...hydrauli laukasimissa minusta ei ole mitään huonoa! vanhatkin aurat oli 20 syksyä eikä noissa ikinä ollut remonttia, ojaksista on helppo pudottaa paine pois rasvauksen ajaksi, samoin jos laukasuherkkyyden säätötarvetta on se onnistuu helposti, itellä kyllä ollut paine aina samassa...muutenkin tykkään kun aurassa on jokapaikassa rasvanippa....muistisylinteri tuossa sohlas tänä syksynä, paikallinen huoltomies löysi sieltä venttiilistä vian kun aikansa haki, joku kara jumiutunut, sitten kääntää tukipyörä alakautta, tälläisenä syksynä aura on melko kurainen ja on huono kun pudottaa se moskan auran liikkuviin niveliin, kääntösuunnan sais kyllä vaihdettua mutta en oo vaivautunut...jotain pultteja ollaan jouduttu kiristämään muutaman kerran, muuta negatiivistä ei ole...mutta kyllä noilla viis-siipisillä jo ehtii, varsinkin jos saa pitää tuumat leveellä, JOS hyvät lohkot niin 20 ha kyntää päivässä
-
Ei sillä hydraulisella ensimmäisen viilun säädöllä tee yhtään mitään jos kynnetään aina samalla vetokoneella. Tai siis ei ainakaan kverneis tee. Jos nuo on yhtään sukua agroluxeille niin sitten sitä tarttee säätää semmosen 2-3 kertaa päiväs. Ei käsitä mistä johtuu että ne ei pysy säädöis. Muutaman tunnin kun kyntää niin saa käännellä johonkin päin ja taas muutaman tunnin päästä takaisin... Samaa on sanonu moni muukin isäntä agroluxeista. Nuo kvernet on säädetty jontun perään 2006 kun jonttu markille saapui eikä oo sen jälkeen tarvinnu kun laittaa perään...
-
"Tuo edellä kuvattu säätö(mahdollisuus) on merkittävin ero Kvernelandiin verrattuna. Eli Kvernessä tuota ei ole, vaan siirrytään syvyyden säädöstä suoraan viilunleveyden säätöön."
***Sitä säätöä ei kverneissä tarvita.
"Ei sillä hydraulisella ensimmäisen viilun säädöllä tee yhtään mitään jos kynnetään aina samalla vetokoneella. Tai siis ei ainakaan kverneis tee."
***Kyl ainaskin es 5:sta täytyy useinkin säätää eka viilua. Hydr tunkit on hyvä varuste siks.
-
Ei sillä hydraulisella ensimmäisen viilun säädöllä tee yhtään mitään jos kynnetään aina samalla vetokoneella. Tai siis ei ainakaan kverneis tee. Jos nuo on yhtään sukua agroluxeille niin sitten sitä tarttee säätää semmosen 2-3 kertaa päiväs. Ei käsitä mistä johtuu että ne ei pysy säädöis. Muutaman tunnin kun kyntää niin saa käännellä johonkin päin ja taas muutaman tunnin päästä takaisin... Samaa on sanonu moni muukin isäntä agroluxeista. Nuo kvernet on säädetty jontun perään 2006 kun jonttu markille saapui eikä oo sen jälkeen tarvinnu kun laittaa perään...
Ei ainaka noita mun överumeja oo tarvinnu säätää, niillä on nyt joku 350ha kynneety, siitä en tie sit mitkä on ku vanhenee
-
Ei sillä hydraulisella ensimmäisen viilun säädöllä tee yhtään mitään jos kynnetään aina samalla vetokoneella. Tai siis ei ainakaan kverneis tee. Jos nuo on yhtään sukua agroluxeille niin sitten sitä tarttee säätää semmosen 2-3 kertaa päiväs. Ei käsitä mistä johtuu että ne ei pysy säädöis. Muutaman tunnin kun kyntää niin saa käännellä johonkin päin ja taas muutaman tunnin päästä takaisin... Samaa on sanonu moni muukin isäntä agroluxeista. Nuo kvernet on säädetty jontun perään 2006 kun jonttu markille saapui eikä oo sen jälkeen tarvinnu kun laittaa perään...
Ei ainaka noita mun överumeja oo tarvinnu säätää, niillä on nyt joku 350ha kynneety, siitä en tie sit mitkä on ku vanhenee
Kohta 1000 ha kynnetty Exelcior Ruumenilla, vaonpohjasta löytyy se ylivoima ;)
-
Kverne tiivistää ja Överum repii huokoisemman pohjan ???
-
5 siipinen kv painaa nostolaitteissa samanlaisesti kuin 4 siipinen ööverummi.
-
Mutta silti Överum Massikan perässä tarvitsee 12% vähemmän tehoa ???
-
Mutta silti Överum Massikan perässä tarvitsee 12% vähemmän tehoa ???
Mistä tiiät tuon?
-
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Tyokoneet/Maanmuokkaus/Overum_saastaa_polttoainetta/
-
Tätä samaa kuullu parilta sälliltä, jotka ennen aurasivat verneillä ja nyttemmin Öövereillä. Ja pelkkä hankkija uskovaisuus ei mene tässä läpi, kun toiset on jo hankittu agritekin aikaan. Mutta tuo vähän ihme kun nyt öövereillä melkein parraan auran maine. Ja osa uskoo edelleen verneihin, mutta ne ei monestikkaan nää mitään muuta auramerkkiä.
-
Hyvä veltta on juu, viime vuonna ostin -05 öven. Ja kevät kynnöillä rupes irvistää.. >:( ;D
-
Kaippa kuvan takana on jokin "tapaturma" kiveen yms..
-
"Tuo edellä kuvattu säätö(mahdollisuus) on merkittävin ero Kvernelandiin verrattuna. Eli Kvernessä tuota ei ole, vaan siirrytään syvyyden säädöstä suoraan viilunleveyden säätöön."
***Sitä säätöä ei kverneissä tarvita.
"Ei sillä hydraulisella ensimmäisen viilun säädöllä tee yhtään mitään jos kynnetään aina samalla vetokoneella. Tai siis ei ainakaan kverneis tee."
***Kyl ainaskin es 5:sta täytyy useinkin säätää eka viilua. Hydr tunkit on hyvä varuste siks.
Savisessa kohdassa ensimmäinen viilu kapenee, jollei ensimmäistä viilua levennä. Kynnökseen jää kuoppa ja vakoon tulee äkkiä iso mutka. Ennen hydraulista viilunleveydensäätöä täytyi aina muutaman reisun välein vetää ylimääräinen veto savikohdasta. Savi on keskellä laistaa, joten nyt joka vedolla puolessavälissä ensimmäistä viilua levennetään ja sitten taas takaisin.
-
Kaippa kuvan takana on jokin "tapaturma" kiveen yms..
Olisikin ollut, päisteessä nostin vain veltan ylös nii rupesi kummasti retkottamaan ??? Mutta onneksi myyjän kanssa saatiin diili uudesta rungosta. Mutta sitä ei ikinä tiedä kun käytetyn ostaa, pultin reiän kohdalta ratkesi
-
Savisessa kohdassa ensimmäinen viilu kapenee, jollei ensimmäistä viilua levennä. Kynnökseen jää kuoppa ja vakoon tulee äkkiä iso mutka. Ennen hydraulista viilunleveydensäätöä täytyi aina muutaman reisun välein vetää ylimääräinen veto savikohdasta. Savi on keskellä laistaa, joten nyt joka vedolla puolessavälissä ensimmäistä viilua levennetään ja sitten taas takaisin.
Ei taida kulkea ihan suoraan nuo aurat sulla.
-
Savisessa kohdassa ensimmäinen viilu kapenee, jollei ensimmäistä viilua levennä. Kynnökseen jää kuoppa ja vakoon tulee äkkiä iso mutka. Ennen hydraulista viilunleveydensäätöä täytyi aina muutaman reisun välein vetää ylimääräinen veto savikohdasta. Savi on keskellä laistaa, joten nyt joka vedolla puolessavälissä ensimmäistä viilua levennetään ja sitten taas takaisin.
Ei taida kulkea ihan suoraan nuo aurat sulla.
Luultavasti tuo ensimmäisen viilun kapeneminen johtuu takarenkaan levenemisestä kun etupyörät nousevat ilmaan ja kaikki paino siirtyy takapyörille. Ongelma on suurempi, jos käyttää alhaisempia rengaspaineita. Joskus vaan on pakko pudottaa paine kilon seutuville, että rengas puhdistuu.
-
Luultavasti tuo ensimmäisen viilun kapeneminen johtuu takarenkaan levenemisestä kun etupyörät nousevat ilmaan ja kaikki paino siirtyy takapyörille. Ongelma on suurempi, jos käyttää alhaisempia rengaspaineita. Joskus vaan on pakko pudottaa paine kilon seutuville, että rengas puhdistuu.
Laita painoa nokalle
-
Juu, aikanaan oli kolmisiipiset agroluxin ilmajäähdytteiset, tarkat oli kyllä säätää, mutta sitte kun sai säätöihin ja kiristi kunnolla niin pelas hyvin. Seuraavaks tuli överin nelisiipiset, kiekoilla ja kuorimilla. Helvetin hyvät kun sai säätöihin, pitää oottaa aikaa ainakin 650 takasilla..
Nykyään viis siipiset ilmajäähytteiset säädettävät xelsiorit. Lennosta on mukava viilua säätää, toisinaan kaipaa ekan viilun hyd.säädettävyyttä savikolla, muuten ei mitään käyttöä. Xl siipi hyvä, ite kynnän pelkästään urakkaa ja on hyvä aura. Hydr. laukasu hyvä, kun voit säätää painetta viimeisille keleille.
Kvernee ja Lemkenii on tulluu ajettua myös, uusi xelsior jousikiekoilla ja oikeillla säädöillä niin varmasti pärjäät.
Terv. Pelkästään urakkakyntäjä.
-
Hyvä veltta on juu, viime vuonna ostin -05 öven. Ja kevät kynnöillä rupes irvistää.. >:( ;D
Ilmeisesti minun entinen aura. Ihme kyllä kun ratkes. Tunteja kyllä oli takana, muuten oli helv. hyvä aura.
-
Hyvä veltta on juu, viime vuonna ostin -05 öven. Ja kevät kynnöillä rupes irvistää.. >:( ;D
Ilmeisesti minun entinen aura. Ihme kyllä kun ratkes. Tunteja kyllä oli takana, muuten oli helv. hyvä aura.
Todella hyvä aura, hyvää jälkeä saa ja on muutenkin jämpti. Mutta on kai tuossa nyt auraa pitkäksi aikaa :D
-
Kyllä näillä puheilla kai uskaltaa vetää överit ;D
Mutta tuosta jo aiemmin käsitellystä leikkuri/veitsi valinnasta voisi kommentoida sen verran, että olisihan se hienoa jos veitsellä menisi, mutta kun siitä ei ole takeita. Pitäisi saada vehkeet testiin omille pelloille ennen ostopäätöstä. Ja sitten kun olosuhteet vaihtelee jne. Teoriassa kvernelandin voisi ottaa veitsillä ja jos kokee, että homma ei toimi, niin kiekkoleikkurin pystyy mielestäni asentamaan jälkikäteen. Kiinnitys tulee ojakseen sellaisilla u-lenkeillä. Ööverin kohdalla konstruktio on mielestäni sellainen, että kiinnitys ojakseen on jonkinlaisella hitsatulla kappaleella. Eli hankala lisäillä jälkikäteen ::)
Yksinkertaisin ratkaisu lienee valitettavasti se kiekkoleikkuri. Ainakin molempien välttien myyjät sitä suositteli, kun kuulivat maalajivalikoimasta ja nurmikynnön tarpeesta.
-
Osta kiekoilla ja sit otat ne heti pois sekä asentelet veittileikkurit.
Jos et ole tytyväinen niin on helppo laittaa kiekottimet takasin.
Tuolla tyylillä mun Kv:n kiekkoleikkurit on varsineen ollu jo varmaan 6 vuotta trukinlavalla suulissa.
Veitteillä ja kuorimilla pärjäilty hienosti.
-
Eli jos kverneen päädyn, niin kannattaisi ottaa veitsillä ja sulta voisi hakea ylimääräisenä olevat kiekot.
Aika hyvän myyntipuheen pidit.
-
Eli jos kverneen päädyn, niin kannattaisi ottaa veitsillä ja sulta voisi hakea ylimääräisenä olevat kiekot.
Aika hyvän myyntipuheen pidit.
En mää niitä myy pois. Ne on hyvät olemassa tyhjän panttina tuol suulissa. :D
-
Kyllä näillä puheilla kai uskaltaa vetää överit ;D
. Ööverin kohdalla konstruktio on mielestäni sellainen, että kiinnitys ojakseen on jonkinlaisella hitsatulla kappaleella. Eli hankala lisäillä jälkikäteen ::)
Yksinkertaisin ratkaisu lienee valitettavasti se kiekkoleikkuri. Ainakin molempien välttien myyjät sitä suositteli, kun kuulivat maalajivalikoimasta ja nurmikynnön tarpeesta.
Överin rungossa on holokit valamiina, klonks paikalleen ja säätöruuvilla pysyy kiinni,
ainakin nää vanhemmat Exelcior mallit :)
-
Okei, en osannut tuota kohtaa niin tarkasti katsoa tai olisi pitänyt käydä vertaamassa veitsillä varustetusta koneesta. Sellainenkin taisi näyttelyssä olla, muovisiivin...
-
Eli jos kverneen päädyn, niin kannattaisi ottaa veitsillä ja sulta voisi hakea ylimääräisenä olevat kiekot.
Aika hyvän myyntipuheen pidit.
En mää niitä myy pois. Ne on hyvät olemassa tyhjän panttina tuol suulissa. :D
Mulla on ihan sama ongelma. Mikä taloon on ostettu, se talossa pysyy. Sitä rakastuu niin paljon näihin romuihin. Lautasmuokkainkin on hyvä olla olemassa, jos sitä vaikka joskus tarttee :D
-
Konehia ostetahan niit ei myirä. :D
-
Osta kiekoilla ja sit otat ne heti pois sekä asentelet veittileikkurit.
Jos et ole tytyväinen niin on helppo laittaa kiekottimet takasin.
Tuolla tyylillä mun Kv:n kiekkoleikkurit on varsineen ollu jo varmaan 6 vuotta trukinlavalla suulissa.
Veitteillä ja kuorimilla pärjäilty hienosti.
Just näin.
-
Jos on kivisiä maita, ehdottomasti kvernet. Täällä P-savossa murikoita riittää ja nyt kolmatta syksyä variflexit ja pientä laittoa meinaavat vaatia. Leikkurin varsia mennyt 2 kipaletta, vaikka on kuinka jousitetut leikkurit. Ja ihanan kalliita tietenkin. Uudismaiden kynnössä on oltava porakone ja vastakierretappi mukana, että saa sen leikkurin murtopultin vaihettua. Niitä menee kuin saippuaa.
Entiset sarkamallin kvernet oli 15 vuotta ja ei ainuttakaan leikkurivaurioita.
Hyvän jäljen kyllä tekevät, kun säätöihin saa ja kevyet vetää. XL-siivellä saa kynnettyä aika matalaankin. Jos siis kivennäisiä maita, suosittelen kvernejä.
-
Jos on kivisiä maita, ehdottomasti kvernet. Täällä P-savossa murikoita riittää ja nyt kolmatta syksyä variflexit ja pientä laittoa meinaavat vaatia. Leikkurin varsia mennyt 2 kipaletta, vaikka on kuinka jousitetut leikkurit. Ja ihanan kalliita tietenkin. Uudismaiden kynnössä on oltava porakone ja vastakierretappi mukana, että saa sen leikkurin murtopultin vaihettua. Niitä menee kuin saippuaa.
Entiset sarkamallin kvernet oli 15 vuotta ja ei ainuttakaan leikkurivaurioita.
Hyvän jäljen kyllä tekevät, kun säätöihin saa ja kevyet vetää. XL-siivellä saa kynnettyä aika matalaankin. Jos siis kivennäisiä maita, suosittelen kvernejä.
Hyvä näkemys tämäkin.
-
Itelle tuli 5-siipiset muovisiivillä, puukot+kiekko ja kuorimet. Viime kyntökerrasta aikaa 2 vuotta, hetken piti raapia päätä kun lähin kokonaissäätöä tekemään.
Pirun tehokkaat (täp täp) ja helpot säätää ja huoltaa. 8) Josko näillä mennään 20 vuotta...
-
Ostin tuollaiset 5-siipiset käytettynä T-Valtran perään. Muuten tuntuu asiallisilta, mutta tuo alakautta kääntö on vähän ongelma kun ei hanki nousta aura tarpeeksi ylös, jos on vähäkään takapyörä vaossa/notkossa. Koitin työntövartta alempaan reikään, mutta silloin ei jaksa nostaa ylös. Muistisylinteri on ja menee kapeimpaan asentoon käännettäessä, muttei silti riitä). Miten muut on ratkaisseet ongelman?
Toinen murhe on tukipyörä. Tuossa (vm.06) on vielä sellainen kapea kumipyörä, joka ei oikein kunnolla kanna. Tilasin rengasliikkeestä uudemman/isomman mallin 26*12-12 renkaan, mutta vanne on niin kapea, ettei sovi. Onko joku muu vaihtanut isompaa tilalle?
Niin siis malli on vf5875 rautasiivillä ja jokaisessa kiekko.
-
Niin siis malli on vf5875 rautasiivillä ja jokaisessa kiekko.
Kiekkoja hitolle ja puukot tilalle, jälki on ok ja aura kevenee huomattavasti. Josko Valtu sitten nostaisi?
Noita Variflexejä ei kai pysty muuttamaan yläkautta kääntäviksi?
-
Tästä topicista alkoi urani Överum CX3975H omistajana, ei variflex, vm.-06.
Tukipyörä on liian kapea jo 3-siipisissäkin. Tämähän on yleinen ongelma pohjoismaisissa auramerkeissä jos hiukankaan vanhempi vältti kysymyksessä. Toinen ongelma on tukipyörärakenteen heppoisuus. Jos iskunvaimennin ei ole täydessä tikissä, niin käännöstä tuleva isku kuormittaa rajusti tukipyörän tankorakennetta. Viimeksi mainittu on liian kevyt esitys. Väännelty tanko, joka napsahtaa sitten lopulta juurestaan poikki. Hankkijan varaosatiskillä tuttuja juttuja. Lisäksi V-mallinen syvyydensäätö osa tuppaa myös korkkaamaan joillakin. Itellä oli vielä lisäksi tuolla sektorilla yksi runkopultti, joka pitää tukipyörän kokonaisuutta paikallaan. Mennyt pariin kertaan poikki. Tosin epäilen, että olisiko välttien lasku ollut liian nopea ja se jotenkin tössäyttänyt tukipyörän kautta rakennetta. Säädin sitten laskun melko hitaalle ja seurataan pysyykö paikat paremmin kasassa. Uusissa agroluxeissa iskunvaimennin on jätetty pois ja tilalla on kitkalevyillä rakennettu jarru. Tämmöinen systeemi saattaa toimia paremmin. Levyjä tosin joutuu vaihtamaan jollain aikavälillä.
Suurin probleema on tullut kiekkojen rakenteessa olevasta murtopultista. En tiedä onko se välttämättä suojausmekanismi vai pelkästään osien kasaamista varten tehty ratkaisu. Jokatapauksessa se menee helposti poikki, minkä seurauksena kiekkorakennelma leviää kuin Jokisen eväät. Jos ei tilannetta huomaa, niin saattaa rikkoa ja väännellä kaikenlaista arvokasta osaa. Aikani tuota rakennelmaa pajoitin, joutui hommaamaan kaikenlaisia katkenneen pultin uloskaivamiseen soveltuvia työkaluja. Ammattitaito lisääntyi kovasti. Sitten kyllästyin ja aloin vaihdella hajonneen tilalle aina puukon, lopuksi vaihdoin kaikki kiekot pois ja puukot tilalle. Ei ole ollut kynnön kannalta ongelmaa ja ihmettelen, jos vielä joskus maailmassa kaipaan kiekkoa takaisin auroihin. Toi Överumi on tiedostanut, että tulipa tehtyä vähän kökkö juttu ja uudemmissa auroissa on erilainen rakenne tuolta osin. Hitsattu yhteen kokonaisuus, mikä ennen pidettiin paikoillaan pultin avulla.
Positiivista on, että kyntö ittessään sujuu hyvin. Monet valittelee säätöongelmia, mutta itse en ole kokenut, että säätöihin pitäisi pahemmin kajota. Pariin kertaan matkan varrella on kokeiltu jotain, mutta ei mitään sellaista vaikeutta kynnössä, että olisi käämit palanut.
Hyvänä ominaisuutena pidän irrotettavaa vetokarttua. Aura on mukava ottaa kyytiin, kun laittaa kartun ensin nostolaitteisiin ja vie sen sitten huulille ja laittaa työntövarren kiinni. Siitä on aura turvallinen nostaa ylös ja vältti nitkahtaa paikalleen mukavasti, jonka jälkeen voi laittaa lukkotapit paikoilleen.
Jos ei noita paria teknistä ongelmakohtaa olisi ollut, niin sanoisin, että nämä on oikeinkin kelpo vehkeet.
-
Edelliset ööverit oli puukoilla. Muuten luonnas ihan ojk, mutta yksi lohko, jossa on pirusti juolavehnää ja multa/turvemaata oli yhtä tuskaa kyntää. Tukki ihan älyttömästi auroja. Sen takia päädyin näihin kiekkoihin. Kuorimia näissä "uusissa" ei ole. Murtopultteja näihinkin oli pajoitettu ja osa oli löysällä. Kiristäessä katkesi helposti, joten niitä natsoja sai kyllä hitsailla pois.
Tukipyörän iskari on noissakin sökö ja rakenne on tosiaan vähän heikon oloinen. Niissä edellisissä -90-luvun auroissa tosin vielä heiveröisempi, vaikka periaate sama. Pitänee varmaan käydä kyselemäs, mitä se uudempi malli kaikkine hiluineen maksaa.
-
Edelliset ööverit oli puukoilla. Muuten luonnas ihan ojk, mutta yksi lohko, jossa on pirusti juolavehnää ja multa/turvemaata oli yhtä tuskaa kyntää. Tukki ihan älyttömästi auroja. Sen takia päädyin näihin kiekkoihin. Kuorimia näissä "uusissa" ei ole. Murtopultteja näihinkin oli pajoitettu ja osa oli löysällä. Kiristäessä katkesi helposti, joten niitä natsoja sai kyllä hitsailla pois.
Tukipyörän iskari on noissakin sökö ja rakenne on tosiaan vähän heikon oloinen. Niissä edellisissä -90-luvun auroissa tosin vielä heiveröisempi, vaikka periaate sama. Pitänee varmaan käydä kyselemäs, mitä se uudempi malli kaikkine hiluineen maksaa.
Munkin täyty laittaa viime vuonna kiekot takaisin, ei mennyt aika kuiva heinän sänki ei sitten millään veitsillä.
-
Edelliset ööverit oli puukoilla. Muuten luonnas ihan ojk, mutta yksi lohko, jossa on pirusti juolavehnää ja multa/turvemaata oli yhtä tuskaa kyntää. Tukki ihan älyttömästi auroja. Sen takia päädyin näihin kiekkoihin. Kuorimia näissä "uusissa" ei ole. Murtopultteja näihinkin oli pajoitettu ja osa oli löysällä. Kiristäessä katkesi helposti, joten niitä natsoja sai kyllä hitsailla pois.
Tukipyörän iskari on noissakin sökö ja rakenne on tosiaan vähän heikon oloinen. Niissä edellisissä -90-luvun auroissa tosin vielä heiveröisempi, vaikka periaate sama. Pitänee varmaan käydä kyselemäs, mitä se uudempi malli kaikkine hiluineen maksaa.
Munkin täyty laittaa viime vuonna kiekot takaisin, ei mennyt aika kuiva heinän sänki ei sitten millään veitsillä.
Onko se puukko laitettava pariksi esiauran, vai mikä se oli, kanssa, ennen kuin toimii tukkivimmissa oloissa ? Olen itse miettinyt kiekkoleikkureiden vaihtamista näihin, koska lakorukiin sänki ja pahna sekä viherlannosvirna, vain niitettynä, ei murskattuna, kuulemma menee veitsi- esiauroilla, mutta oman kokemuksen mukaan ei oikein mene kiekkoleikkureilla+ sänkikuorimilla.
Vai "ällyytetäänkö" meikäläistä taas ?
-SS-
-
Edelliset ööverit oli puukoilla. Muuten luonnas ihan ojk, mutta yksi lohko, jossa on pirusti juolavehnää ja multa/turvemaata oli yhtä tuskaa kyntää. Tukki ihan älyttömästi auroja. Sen takia päädyin näihin kiekkoihin. Kuorimia näissä "uusissa" ei ole. Murtopultteja näihinkin oli pajoitettu ja osa oli löysällä. Kiristäessä katkesi helposti, joten niitä natsoja sai kyllä hitsailla pois.
Tukipyörän iskari on noissakin sökö ja rakenne on tosiaan vähän heikon oloinen. Niissä edellisissä -90-luvun auroissa tosin vielä heiveröisempi, vaikka periaate sama. Pitänee varmaan käydä kyselemäs, mitä se uudempi malli kaikkine hiluineen maksaa.
Munkin täyty laittaa viime vuonna kiekot takaisin, ei mennyt aika kuiva heinän sänki ei sitten millään veitsillä.
Onko se puukko laitettava pariksi esiauran, vai mikä se oli, kanssa, ennen kuin toimii tukkivimmissa oloissa ? Olen itse miettinyt kiekkoleikkureiden vaihtamista näihin, koska lakorukiin sänki ja pahna sekä viherlannosvirna, vain niitettynä, ei murskattuna, kuulemma menee veitsi- esiauroilla, mutta oman kokemuksen mukaan ei oikein mene kiekkoleikkureilla+ sänkikuorimilla.
Vai "ällyytetäänkö" meikäläistä taas ?
-SS-
Eihän tuollainen mene auroilla, sama millaiset häristimet :D
Toissapäivänä tuli kokeiltua kaksilla auroilla, esiaurat ja sälesiivet rautaisina, ei onnistunut kyntö mitenkään. Sitten muovisiivet, puukot ja muoviset esiaurat. Viimeisessä parissa kiekkoleikkuri esiauran parina ja siihen tukki, tiedä olisiko tukkinut muuallekin muttakun ei päässyt mitenkään edes yhtä vetoa pellon päästä päähän, ehti tukkia liian monta kertaa että viisaampi luovutti. Nyt ajettu pelto lautasmuokkarilla, tällä viikolla puitu vehnä jossa paljon olkea ja lakopaikoista on ajettu surutta yli puidessa. Vieressä ohralohko, joka puitu lähes 2kk sitten, sen kyntö onnistui ongelmitta.
Turvemaalla sama juttu ku tuossa vehnäpellossa, ei onnistunut mitenkään kyntö tän vuoden olosuhteissa noilla rautasiipisillä. Muokkarilla lakopaikat kierrelty, voi olla että pitää ajaa kaikki etukäteen muokkarilla että saa siistin kyntöjäljen eikä mahdotonta olkikasa kynnöstä, jota tasaillaan keväällä.
Noihin rautasiipiisiin mietinnässä leikkurit ja muoviset kuorimet, hinattavissa ei painosta niin suurta ongelmaa ku nostolaitekoneissa menisköhän niillä rapakkokin vai pitääköhän vaihtaa muovisiivetkin. Kallista testiä, pitäs saada toiset aurat kokeille samantien, että näkis miten onnistuu eri kombinaatioilla näissä vaikeissa oloissakin. Olki on tänä vuonna sitkeää ja sitä on paljon, minkäänlaista lahoamista ei ole ehtinyt tapahtua.
Tuohon kylmiksen tukipyöräprobleemaan, sen häristimen tilalle on saanut jo 20 vuotta sitten paremman, ns. kombipyörän. Aikoinaan auroja ostaessa sellainen ruksittiin varusteista, isompi pyörä ja tukevampi rakenne. Voi vetää tiellä myös tukipyörän varassa, ei ole tullut kokeiltua. Ainoat ongelmat tuossa paketissa pulttien kestävyys, runkoon kiinnittävät pitkät pultit kulutustavaraa aluksi. Kovempaa ainetta ja pidemmät holkit "prikoiksi", on jotenkuten kestänyt ts. ei jokavuosi tarvi vaihtaa uusia pultteja.
-
Eilen taas pääsin kokeilemaan märän maan kyntöä. Muuten homma luonnas ihan ok ja jälkikin omaan silmään asiallista. Ainoa murhe tuo auran kääntö. Mistäs mahtaa johtua, ettei aura käännykkään ympäri vaan pysähtyy puoliväliin tai kääntyy siitä puolivälistä takasin? Koitin kääntää aina ojan päällä, ettei ainakaan maahan ottaisi kiinni, mutta silti teki tuollaista ihan molempiin suuntiin. Ohjekirjaa lueskelin niin auran saa muutettua yläkautta kääntyväksikin, mutta pitää vaihtaa joku venttiili. Mitähän mahtais maksaa?
-
Tuohon kylmiksen tukipyöräprobleemaan, sen häristimen tilalle on saanut jo 20 vuotta sitten paremman, ns. kombipyörän. Aikoinaan auroja ostaessa sellainen ruksittiin varusteista, isompi pyörä ja tukevampi rakenne. Voi vetää tiellä myös tukipyörän varassa, ei ole tullut kokeiltua. Ainoat ongelmat tuossa paketissa pulttien kestävyys, runkoon kiinnittävät pitkät pultit kulutustavaraa aluksi. Kovempaa ainetta ja pidemmät holkit "prikoiksi", on jotenkuten kestänyt ts. ei jokavuosi tarvi vaihtaa uusia pultteja.
Joo, ei ole osattu raksia tarpeellisia juttuja, eikä toiset ole osanneet myydä.
-
Eilen taas pääsin kokeilemaan märän maan kyntöä. Muuten homma luonnas ihan ok ja jälkikin omaan silmään asiallista. Ainoa murhe tuo auran kääntö. Mistäs mahtaa johtua, ettei aura käännykkään ympäri vaan pysähtyy puoliväliin tai kääntyy siitä puolivälistä takasin? Koitin kääntää aina ojan päällä, ettei ainakaan maahan ottaisi kiinni, mutta silti teki tuollaista ihan molempiin suuntiin. Ohjekirjaa lueskelin niin auran saa muutettua yläkautta kääntyväksikin, mutta pitää vaihtaa joku venttiili. Mitähän mahtais maksaa?
Itellä tekee tuota puolivälin pysähdystä silloin, kun ei ole tullut vedettyä hydevipua ihan pohjaan asti. Kääntö tarvitsee reilusti potkua hydrauliikasta, näin olen tulkinnut.
-
Sama täällä, painetta pitää olla reilusti muuten kääntyy takaisin puolivälistä. Toinen seikka oli siinä käännön sylinterin venttiilissä. Siinä on metalli sihdit muistaakseni letkujen liittimien alla. Niissä jos on roskaa kertynyt , tökkii kääntö. Niin ja ne karat siitä mutikasta kannattaa puhdistaa myös.
-
Kiitos noista vinkeistä. Tässä T-Valtrassa on sähkölohkot ja virtaukset täysillä. Pitää vielä koittaa toiseen lohkoon, jos on traktorin päässä vika. Kai tässä vielä hyvässä lykyssä saa vaihtaa tehokkaamman pumpunki :) No saishan sillä kuormaajaanki vähän vauhtia...