Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Reino - 21.09.11 - klo:16:07
-
Onko tommosella kyntäminen pikkulohkoilla yhtä helvettiä vai onko tottumiskysymys? Kylvetäänhän sitä hinattavilla kylvökoneillakin.
-
On.
-
Kylvökoneella voi mennä kylvetyn päälle eikä se useimminten näy kasvustossa. Kyntäessä kynnöksen päälle meneminen onnistuu helposti ja siististi hyvin harvoin.
-
Kaikkeen tietysti tottuu - jopa tuohonkin.
Itse kyntäminen ei niin kamalaa ole, mutta päisteiden ja muiden kummajaisten viimeistely on vähän jippoilua. Mä olen CVL 498 kyntänyt monta vuotta sen vähän mitä kynnän - joskus tein niin että jätin tyhmimmät koloset sitten nostolaitevälteille. 5 teräiset sitten kankeammat.
Ketterähköllä veturilla (nelonen) nuo kääntyy kyllä ovelasti takaisin vaolle yllättävän pienessä tilassa, ei siinä mitään peruttelua tai vekslailua tarvi. Sen verran jättää päistettä että saa traktorin kääntymään eteenpäin ajaen ennen kuin oja tulee vastaan. Ja heti ylösnoston jälkeen kääntö lähes puoleenväliin että peräpyörä ohjaa häntää oikein.
Tyhmimpiä ovat lyhyet mutta leveät kiilat - joskus on tullut peruuteltua kun ei viitsi enää käännellä. Ja nurkissa joutuu ajelemaan kynnöksen päällä kääntelemässä - tai ainakin se helpottaa hurjasti.
Vanhassa koneessa kun ei omaa sähköjoystickiä ole, niin laitoin jatkoletkut etukuormaajan lohkolta - sillä on kiva hallita auroja yhdellä ja samalla vipstaakilla joka on vielä ergonomisesti hyvällä hollilla. Jos hydraulliikkavivut ovat jossain takavinkkelissä penkin takana niin sitten tulee hulluksi. Esimerkiksi sen peräpyörän ohjailussa kun peruuttaa lyhyttä 10 m pituista vakoa takaisin.....
Etukuormaajaa ei siis ole kyntäessä mukana.
Kynnettävät lohkot pääasiassa 5-28 ha että ihan puutarhapalstoille en ole noilla tunkenut. Mutta on hehtaarinkin paloja kynnetty.
Ovat myös kovasti maalajin tuntevat, jos maalaji muuttuu kovasti niin säätääkin tarvitsee, lähinnä etupään syvyyttä ja ekaa viilua. Onneksi siihen sentään riittää hydevivun hipaisu.
Joskus ajattelin laittaa siihen etupäähänkin jonkin kannatuspyöräkeksinnön, mutta sitten kyntäminen on vähentynyt niin paljon että en enää viitsinyt. Yksi syy säätötarpeeseen on varmaan se, että tekevät liian kapean vaon nykyrenkaille, ja traktorin asema vaossa muuttuu savelta mullalle. Kyntövehkeessä 520 takaset.
Oikeen pahaan paikkaan jos joutuu, niin ovat siinä mielessä loistavat että ei jää kiinni aurojen varaan. Nostaa ja kääntää vaan siivet ylös ja vetää runkopalkin varassa kelkkana pois. Joskus tuli vuokramailla testattua kun kyntäessä vesi seisoi siinä mistä puimuri oli vedetty takaisin kantavammalle maaperälle.
Ojan reunoissa ei pääse aivan yhtä lähelle reunaa kuin tavallisilla nelisiipisillä - tukipyörä on senverran vasemmalla että putoaa ojaan jos oikein ahnehtii...
Tekevät melko kovaa kiertovääntöä nostolaitteelle - jos on oikein kuluneet kynkkäakselin poorit niin saattaa päästä uusimaan heikot kohdat.
-
Kiitokset metsäjussille avartavasta vastauksesta.
-
en suosittele lyhyille tai epämuotoisille lohkoille.10 vuotta cvl498 ja vuoden kokemus cvl 598, nostolaite auroja en ottais missään tapauksessa omalle pellolle. Kevyet koneet ja hinattavat niin pysyy maat kunnossa. Oma yhdistelmä 115hv ja cvl 598 tehokasta kevytmuokkausta
-
Joo meni sepustus vähän jo yli kysymyksen.
Lyhyesti - muutaman ha:n epämuotoisille kuvioille on olemassa helpompiakin vaihtoehtoja :-|
Isot, suorakulmaiset ja tasaiset pellot - menettelee jos veturi ei jaksa nostolaitemallia nostaa.
Noilla saa muuten oikein siistejä huomaamattomia lopetuksia ja kavennuksia - koska molempien päiden erikseen säätäminen on helppoa ja sen viitsii tehdä.
-
Kivaa kun ei tarvii koko ajan auroja kannattaa kyntäessä vertaa nostolaiteauroihin. Vieläkö joku kyntää alle viissiipisillä?
-
Ei ole 5 siipisen nostolaitekääntöfältin voittanutta.
Paitti tietysti esim. 6 siipinen nostolaitekääntöfältti. :D
En viittis teutaroida puolhinattavilla lainkaan.
-
Kivaa kun ei tarvii koko ajan auroja kannattaa kyntäessä vertaa nostolaiteauroihin. Vieläkö joku kyntää alle viissiipisillä?
Mää kokeilin hevosauraa kun toinen veti traktorilla.
Mielenkiintoinen, maanläheinen kokemus.
Ei paha jos vedon suunta ja korkeus on oikea.
No joo, en mä isompaa alaa alkas, siihen tarvittaisiin mies eikä poika :-(
-
Tekevät melko kovaa kiertovääntöä nostolaitteelle - jos on oikein kuluneet kynkkäakselin poorit niin saattaa päästä uusimaan heikot kohdat.
Ja nostolaitteessa saisi mieluummin olla 3 kategorian tapit, nykytraktoreilla tuo kylläkään harvemmin mikään ongelma.
Nuo tapit joutuu ainakin 5-siipisen kanssa yllättävän lujille, aika mielenkiintoinen talkoo vääntää pystyyn kesken käännön tapin katkeamisen seurauksena kaatuneet aurat..
En tiedä sitten jos tapit tekisi jostain sitkeämmästä aineesta?
-
Kivaa kun ei tarvii koko ajan auroja kannattaa kyntäessä vertaa nostolaiteauroihin. Vieläkö joku kyntää alle viissiipisillä?
Juu... ;) Yhdellä on jopa kaksisiipee :o
-
Täälläpäin ei monia hinattavia ole. Näitä muutamia seurattuani tuntuisi yleensä veturista loppuvan paino kesken.
-
Tämä on tietysti ihan väärä näkökulma enkä viittaa mitenkään aloittajan päätöksiin, mutta mielestäni aurakalusto on selkeästi ylimitoitettu monella tilalla. Ehkä joku monisatapäinen kuivalanta-luomutila yms poikkeuksina.
Kyntö voidaan suorittaa yleensä hyvin joustavalla aikataululla lähes keleistä riippumatta, yötä päivää ja oikealla tekniikalla jopa sarka-auralla suht tehokkaasti, mutta vaatii enemmän aloituksia ja lopetuksia isolla pellolla. 4-5 siip sarka-aura 4-syl vetokoneella tuotta paljon vähemmän kustannuspaineita ja säästää painoa, verrattuna 3x kalliimpaan auraan joka sitten seisoo 98% vuoden tunneista käyttämättä ja vaatii älyttömän ison veturin.
Mutta jos on varaa niin mikäs siinä :D
-
isolla pellolla. 4-5 siip sarka-aura 4-syl vetokoneella tuotta paljon vähemmän kustannuspaineita ja säästää painoa, verrattuna 3x kalliimpaan auraan joka sitten seisoo 98% vuoden tunneista käyttämättä ja vaatii älyttömän ison veturin.
isolla pellolla. 4-5 siip sarka-aura 4-syl vetokoneella tuotta paljon vähemmän kustannuspaineita ja säästää painoa, verrattuna 3x kalliimpaan auraan joka sitten seisoo 98% vuoden tunneista käyttämättä ja vaatii älyttömän ison veturin.
Kaikki on niin suhteellista. Esim näitä hassuja 4-teräisiä puolihinattavia saattaa saada hyvin edullisesti käytettyinä kun ihmiset vierastavat niitä. Esim omani oli lähes uusilla kulutusosilla, ja uudet sarka-auratkin olisivat maksaneet noin puolitoistakertaisesti...... eikä nämä vaadi sen isompaa vetäjää. Ei kaikille sopiva ratkaisu, mutta mulla täyttäneet tarpeen enemmän kuin hyvin.
Tähän mennessä (reilu 10 vuotta) varsinaista remonttia on ollut yksi hydeletku ja vetokartun päässä oleva tappi, joka meni poikki. Tämäkään ei ollut auran vika vaan meni muun vahingon sivuvaikutuksena. Aika ovela muuten, sen tapin voi vaihtaa siihen kartun päähän, se on upotettu poraukseen ja putkisokalla kiinni. Jos vaan saa vanhan pois - viimeistään sorvissa.
(http://)
Varastotilaa nuo roikaleet kyllä vievät ihan koko rahan edestä :-(