Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 22.06.11 - klo:12:09
-
Kertokaahan kokemusta Typpiluoksen ruiskutuksesta viljoille. Mille kasveille olette käyttäneet, missä kasvun vaiheessa ja millaisia määriä?
Itse hankin tuota lähinnä syysvehnälle tähkimisvaiheessa ajettavaksi, josko sillä olisi sitten jotain vaikutusta valkuaiseen.
Viime viikolla tuli lisäksi lisättyä typpiliuosta rikka- & korrensääderuiskutuksen (Sekator, MCPA & CCC) yhteydessä n.10l/ha kevätvehnälle, mutta taisi olla vähä turhan väkevä cocktaili, sillä kasvustot vaalenivat selvästi ja käännöksissä, missä sisempi puomi on osittain ruiskuttanut saman paikan pariin otteeseen, tuli selviä vioituksia.
Joskus olen kuullutkin, että lisätyppi pitäisi ruiskuttaa - päin vastoin kuin kasvinsuojeluaineet - päivällä, jolloin kasvin huokoset ovat kiinni, eikä lisätyppi pääse imeytymään suoraan kasviin, jolloin vältettäisiin vioitukset.
-
Mä olen ajanut maatilan uan soosia rypsille ja viljoille. Rypsille nuppuvaiheessa, kauralle ja ohralle rikkaruohoruiskutusten yhteydessä pienenä virkisteenä ja vehnälle sekä pensomisvaiheessa muiden aineiden kanssa että tähkälle yksin. Käyttömäärät on ollut seoksessa 10 - 15 kg typpeä/ha ja yksinään ajettuna 30-40 kg typpeä/ha.
Kaikki soosit joissa on ollut lisätyppeä mukana olen ajanut öisin ja silloin ei ainakaan ole mitään vioitusta ole ollut havaittavissa, kosteutta on kasvustossa riittävästi ja en nuukaile ruiskutettavan vesimäärän kanssa.
-
Käyttömäärät on ollut seoksessa 10 - 15 kg typpeä/ha ja yksinään ajettuna 30-40 kg typpeä/ha.
Tuoteselosteesta Kokonaistyppi (N) 32,0 % 41,6 g/100 ml
Eli 100 litraa typpiliuosta sisältää 41,6 kiloa typpeä ? Riittääkö 100 litraa vettä kyytipojaksi vai pitääkö laittaa esim. 300 litraa vettä 100 litraa UAN ?
Olisihan se joutuisaa tuolla väkevyydellä. Ohjeessa mainitaan "yksinään käytettynä 25–30 l/ha".
-SS-
-
Vettä 200 l/ha, 20 kg N/ha, klo 22.00 jälkeen opetettiin koulussa. Jos riittävästi kosteutta, eikä nuukaile veten kans, niin voi nostaa annosta helposti 40 kg N/ha. Ja ruiskutus nimenomaan yöllä. Auringonpaisteessa vioitukset normaaleilla suuttimilla varmoja.
-
Mä ruiskutan rikkakasvit 150-160 l/ha vesimäärällä ja ihan samalla vesimäärällä olen ajanut sen pienen virkisteen, isommat määrät yksinään olen ruiskuttanut noin 220 l vesimäärällä. Mä ajan pääosin kaikki aineet öisin ja ei siitä ainakaan mitään haittaa tuntunut olevan, hyödystäkään en sitten tiedä. Tuntuu vaan niin julmalta ajaa isoa lannoitemäärää päiväkuivaan kasvustoon. Ja se mömmö sitten ruostuttaa kaikkea metallia mihin sitä roiskuaa, eli painepesurin voi ihan hyvällä syyllä pitää käyttövalmiina.
Muutkin voisivat kertoa kokemuksiaan? Viimekesänä ainakin koko homma meni ihan harakoille kovan kuivuden takia.
-
Vettä 200 l/ha, 20 kg N/ha, klo 22.00 jälkeen opetettiin koulussa. Jos riittävästi kosteutta, eikä nuukaile veten kans, niin voi nostaa annosta helposti 40 kg N/ha. Ja ruiskutus nimenomaan yöllä. Auringonpaisteessa vioitukset normaaleilla suuttimilla varmoja.
Ja näissä varmaan tarkoitetaan tuolla 20-40 kg (tai litraa) typpiliuosta / ha, EI liuoksen sisältämää typpeä !!!
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
Ei kai nuo kuitit hyödyntämättä jää? Ei mulla ainakaan lannoitevalvonnassa ole koko verokirjanpitoa katsottu. Tosin viime kerrasta on aikaa. Minkäs sille voi jos kirjanpitoa tehdessään "kirjanpitäjä" kirjaa väärälle tilille. Kyllä inhimillisiä erehdyksiä voi sattua kenelle vaan. En ole vielä kirjanpitäjää vaihtanut. :P
-
Ei kai nuo kuitit hyödyntämättä jää? Ei mulla ainakaan lannoitevalvonnassa ole koko verokirjanpitoa katsottu.
Valvoja näkee vaan ne kuitit jotka sille annetaan nähtäviksi. Verokirjanpitoa niille ei tarvi näyttää...
-
Eli tuon typpiliuoksen typpipitoisuus on 30%. Jos sitä laittaa rikkaruiskutuksen joukossa 10 litraa/ha niin typpeä tulee se 3 kiloa. Yksinään käytettynä typpeä saadaan lisättyä 10 kg/ha
3 kg N -> 19 kg raakavalkuaista/ha
10 kg N -> 63 kg raakavalkuaista/ha
Normisadossa tämä voi aiheuttaa 2-6 prosentin nousun sadon valkuaisprosentissa jos hyötysuhde on 100 ja typpi ohjautuu pelkästään valkuaistuotantoon.
Siis 13 prosentista 13,3 prosenttiin tai peräti 13,8 prosenttiin. Luulisi että noilla pienillä määrillä ei ole kyllä mitään merkitystä. Jos laskee vielä vioitukset ja tallausvahingot miinuksiksi ???
-
Ja näissä varmaan tarkoitetaan tuolla 20-40 kg (tai litraa) typpiliuosta / ha, EI liuoksen sisältämää typpeä !!!
Kyllä, kyllä, kyllä. Epätäsmällisesti ilmoitettu tuo typpeä per ha jota minäkin tuossa aikaisemmin käytin...
-
Siis 13 prosentista 13,3 prosenttiin tai peräti 13,8 prosenttiin. Luulisi että noilla pienillä määrillä ei ole kyllä mitään merkitystä. Jos laskee vielä vioitukset ja tallausvahingot miinuksiksi ???
Mutta nyt ei puhuta... tai toivon mukaan ei puhuta... 4000 kg/ha normisadosta, vaan sitä suuremmista sadoista. Lisätypellä ja valkuaispitoisuuden nousulla on lopputulokseen suuri merkitys, jos sillä saadaan valkuaispitoisuus nousemaan leipävehnärajan yli. Viotosriski on olemassa, ja siitä sattaa tulla tappioita. Tallausvahinkoja ei pitäisi tulla kuin hyvin vähän. Pellolla kun pitäisi olla ajourat.
Jos kylväessä uria ei ole tehnyt, ja satokin jää 4000 kg paikkeille, niin sitten olen samaa mieltä: lisätypellä ei ole merkitystä, tai ennemminkin sen levittäminen turhaa leikkimistä vehnän tullessa tähkälle tai sen jälkeen.
-
Siis 13 prosentista 13,3 prosenttiin tai peräti 13,8 prosenttiin. Luulisi että noilla pienillä määrillä ei ole kyllä mitään merkitystä. Jos laskee vielä vioitukset ja tallausvahingot miinuksiksi ???
Mutta nyt ei puhuta... tai toivon mukaan ei puhuta... 4000 kg/ha normisadosta, vaan sitä suuremmista sadoista. Lisätypellä ja valkuaispitoisuuden nousulla on lopputulokseen suuri merkitys, jos sillä saadaan valkuaispitoisuus nousemaan leipävehnärajan yli. Viotosriski on olemassa, ja siitä sattaa tulla tappioita. Tallausvahinkoja ei pitäisi tulla kuin hyvin vähän. Pellolla kun pitäisi olla ajourat.
Jos kylväessä uria ei ole tehnyt, ja satokin jää 4000 kg paikkeille, niin sitten olen samaa mieltä: lisätypellä ei ole merkitystä, tai ennemminkin sen levittäminen turhaa leikkimistä vehnän tullessa tähkälle tai sen jälkeen.
5 tonnin mukaan laskin. On tosta tietysti hyötyä mikäli varmuudella pääsee leipälaatuun.
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
Hyvä neuvo luomuviljelijältä. Lähetetään vielä ylimääräiset kuitit sorkkikselle, niin se saa alvi vähennyksiä... ::)
-
Ja näissä varmaan tarkoitetaan tuolla 20-40 kg (tai litraa) typpiliuosta / ha, EI liuoksen sisältämää typpeä !!!
Kyllä, kyllä, kyllä. Epätäsmällisesti ilmoitettu tuo typpeä per ha jota minäkin tuossa aikaisemmin käytin...
Tarkoitin kyllä ihan typpikiloja. Viime vuonna meni jostain syystä ohralle kylvölannoituksen yhteydessä vain noin 75 kg typpeä hehtaarille. Paikkasin sitten ruiskuttamalla ureaa (sisältää muistaakseni noin 46% typpeä) reilut 40kg/ha, eli typpeä noin 20kg/ha. Ja kuten kirjoitin aiemmin niin viuhkasuuttimilla alkaa tulla vioituksia, jos noin sakea liuos edes tulee niistä läpi, mutta lannoitesuuttimilla ei ongelmia. Suurempia määriä varten voi viritellä sellaset laahausletkut. Ja kuivaan kasvustoon ei kannata kokeilla.
Lopputulos yli 5000kg/ha, valkuainen 13,3, entsyymimallaslaatu.
-
Meneekö N30 liuos tavallisilla sinisillä suuttimilla?
-
Tuli hommattua 1000litran pönttö tuota Typpiliuosta ja nyt mietin miten sen ruiskuttais? Kun tarvis Ohrille saada se ajettua 30litraa/ha mutta kun ruiskussa viuhkat ja vesimäärän sais johonkin 150litraan+ilma niin tuleeko herkästi polttovioitusta? Entä jos ruiskuttaa kevyellä sateella? ::) Vai mitäköhän maksais letkutussarja tuollaiseen hardimasteriin 20m puomilla?
-
niin tuleeko herkästi polttovioitusta? Entä jos ruiskuttaa kevyellä sateella? ::) Vai mitäköhän maksais letkutussarja tuollaiseen hardimasteriin 20m puomilla?
Turun lähellä (ohikulkutien ja Aurajoen "risteyksessä") joku on polttanut nättiin syysvehnäpeltoonsa harmaat vauhtiraidat traktorin pyörien välille. En tiedä mitä on ruiskutettu, mutta jälkien ilmestyminen sopii lisätyppiruiskutuksiin tai tautiruiskutuksiin. Tautiaineilla tuskin sellaista jälkeä saa vaikka yrittäisi ja jos mämmikourailisi ruiskun ulkopuolelta täysin märäksi säiliöön tarkoitetulla aineella, niin tuskin siitäkään pitkälle matkalle riittäisi viotusta aiheuttamaan. Joten oma veikkaus on, että typellä tai jollakin lisälannoksella polttaa hyvin helposti, jos ainetta menee liikaa tai sumuna lehdille (ruiskussa pieni vuoto, jota ei ole havaittu tai noteerattu heti korjaamisen arvoiseksi).
Tuo pienessä sateessa ruiskuttaminen voisi olla hyvä idea, jos aineen ei ole tarkoitus jäädä lehdille. Lannoitussuuttimien tai letkujen hommaaminen voisi olla ihan hyvä ajatus, jos meinaa toistekin lannoitteita ajaa. Mv-agentin lannoitussuutin maksaa 9.50 (sis. alv) + Hardiin tarvittava adapteri. http://mvagent.com/tuotteet/suuttimet
-
Juu taitaa olla Pohjammaan seos kyseessä, 20 tehoainetta ja kyytipoikana multiplee typpiliuoksen kanssa.
Jälkiviisaana ajatellen glyfosaatti olisi yhden tehoaineen ratkaisu.
-SS-
-
Juu taitaa olla Pohjammaan seos kyseessä, 20 tehoainetta ja kyytipoikana multiplee typpiliuoksen kanssa.
Jälkiviisaana ajatellen glyfosaatti olisi yhden tehoaineen ratkaisu.
-SS-
Meinaat, että se tavoitteena oleva 30 litraa kerralla on niin suuri määrä, että se vastaa jo glyfosaatin levittämistä...??
-
Juu taitaa olla Pohjammaan seos kyseessä, 20 tehoainetta ja kyytipoikana multiplee typpiliuoksen kanssa.
Jälkiviisaana ajatellen glyfosaatti olisi yhden tehoaineen ratkaisu.
-SS-
Meinaat, että se tavoitteena oleva 30 litraa kerralla on niin suuri määrä, että se vastaa jo glyfosaatin levittämistä...??
No ehkä vähän ironiaa nykytrendistä, että kun monella kartanonpihalla (vaikka siis vielä koulussa ei lukuhommat juurikaan ole kiinnostaneet, traktorinkuvia vaan on katteltu Maamiehestä), niin nuori isäntä asettelee yhden kierroksen kannuja ja purkkeja riviin, ei tahdo isokaan piha riittää. Etiketin ohjetekstejä helposti 50 sivua, yliopistokemian perusopintojakson verran....
Että tällä mennään maatalousbioteknologiassa. Ei taidolla. Ei tiedolla. Vaan TUURILLA !
Edellisen kerran, kun tämän esitin, niin banaania tuli niin että litsahti.
-SS-
-
No ehkä vähän ironiaa nykytrendistä, että kun monella kartanonpihalla (vaikka siis vielä koulussa ei lukuhommat juurikaan ole kiinnostaneet, traktorinkuvia vaan on katteltu Maamiehestä), niin nuori isäntä asettelee yhden kierroksen kannuja ja purkkeja riviin, ei tahdo isokaan piha riittää. Etiketin ohjetekstejä helposti 50 sivua, yliopistokemian perusopintojakson verran....
Että tällä mennään maatalousbioteknologiassa. Ei taidolla. Ei tiedolla. Vaan TUURILLA !
Edellisen kerran, kun tämän esitin, niin banaania tuli niin että litsahti.
-SS-
Täysin paikkaansa pitää, että yleisesti ottaen tuurilla aika paljolti mennään. Vaikka purkeissa olisi vielä jopa ohjeet tallella, niin niitä ei lueta kuin ehkä suositellun käyttömäärän verran ja laitetaan vähintään maksimiannos. Ja keskusteluissa menee sulavasti sekaisin samankaltaiset kauppanimet ja versiot (esim. Express vs. ExpressTwin tai typpilios vs. urea, eri valmistajien/maahantuojien hivenainevalmisteet), vaikka ovat eri aineita. Eikä ne prorahastajien pitämät kurssit tilannetta yhtään muuta. Niillä saadaan muodollisuus täytettyä. Hyötypuoli liittyy lähinnä viimeisimpiin tulkintoihin tukisäädöksistä ja valvonnasta.
Nykytyyli tosiaan on, ettei semmoinen mikään viljelijä ole jos pönttöön ei kaada vähintään neljää tai viittä ainetta samaan seokseen. Ruiskua tietysti ohjaa joku sateliittidigiboksi, jos sattuu tähtensä löytämään.... eihän sitä nyt kukaan enää nykypäivänä itse näppylöitä tai katkaisijoita käännä.
Jos ja kun kerran jo veden väärä pH ja/tai kovuus huonontaa joidenkin aineiden tehoa, niin on se kumma jos monen aineen seokseen ei joskus satu keskenään reagoivia aineita tai toistensa tehoa heikentäviä tai vahvistavia aineita.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen... Jos sinun pitäisi nyt levittää typpiliuosta ohralle, niin kuinka paljon kerralla ja miten varustetulla ruiskulla? Tänä vuonna on kyllä vissiin Pohjanmaallakin sen verran sateista, että turvallisemmin ja toimivasti lisätyppi menisi jonain salpierin kaltaisena rakeisena lannoitteena huiskien.
-
N30 18 litraa/ha tähkivälle kevätvehnälle tautiaineen kera. Tähkäsääski-Kestac voi myös olla mukana, jos pellossa istuu jonkun aikaa ja ilta-auringon valossa niitä öttiäisiä kunnolla pelmahtaa ylös.
Ohrasta typpiruiskutusalustana ei ole kokemusta, muuta kuin että jos on märkyyttään tai happamuuttaan tai hivenpuutoksettaan tai muuten tiivistymällä pillaantunut maa, mitä ihmettä siellä ruiskutypen kanssa turataan, perusasiat ensin varmaankin kuntoon.
Nyt tuntuu kuitenkin maasta irtoaavan (vanhaako) voimaa, olen värikortteja käytellyt, joko mun kortit on ikkunalla haalistuneet tai sitten oikeasti on tummaa....jätin väliin typpiruiskutukset. Meni Basso+Comet+Kestac.
Kalkkisalpietaria pidän paljon parempana kasvustoon levittäessä kuin Salpietaria, vaikutus on kalkkisalpietarissa minusta paljon nopeampi. Ja nyt kyllä liukenee, vaikka ei sataisikaan.
-SS-
-
Mistä te kaikki tiedätte?? Tosiaan pohjanmaa, koulu ei kiinnostanut, viljelen tuurilla kartanon ympärillä olevia maita ;D
Mutta asiaan...sen takia valitsin typpiliuoksen kun ei viittis polkea uusia raitoja peltoon ja pikaisesti ajattelin että ruiskulla mennään...
Lohkot joita ajattelin niin viime vuonna ollut papua joka kynnetty keväällä varsineen sitten keväällä äestyskerrokseen levitetty kuparia,sinkkiä ja booria ja ketun/minkin paskaa(tätä ehkä 10kuutiota/hehtaari) niin en tohtinut hirveitä laittaa apulantaa, noin 150kg Y1 ja sertisiemen.
Nyt kun rehevä kasvusto ja multiple/mantrac seoksen saanut ohra näyttää vaalenemisen merkkejä niin pelkään että voima ei enää kauaa riitä... En mielelläni niitä tappaisi.
-
Nyt kun rehevä kasvusto ja multiple/mantrac seoksen saanut ohra näyttää vaalenemisen merkkejä niin pelkään että voima ei enää kauaa riitä...
Onko ollu niin kylymä alakukesä, ettei tuo paskan typpi ole vielä päässy kasville asti?
Miten on kalin määrä?
-
Katsoin vielä viimeisimmästä viljavuustutkimuksesta niin taitaa olla tälläisenä kesänä ongelma omilla mailla juurikin kaliumin vähäisyys>nestetasapaino ja ravinteiden kulkeutuvuus. Noh tietää mitä ens vuonna viimeistään peltoon levittää. Saattaa olla typen vähyyttäkin tai sitten vain ei ole saanu kunnolla käyttöönsä ainakaan vielä. Voishan sitä vieläkin koittaa levittää jotain kaliumsuolaa?
-
Meillä kalisuolan levittäminen on ollu melkein jokakeväinen riesa. Ei taho olla sopivia apulantoja...
Muutama vuos sitte siirryin saltun käytöstä NK2:een, ja mielestäni kasvustot on parantunu.
-
Juuri saamaa katsoin itsekkin että paras ens kevään kylvöille tuo NK2, siinä kun ei fosforia ollenkaan ja sitä tulee ketun/minkin paskasta. Foliar Extrassa sitäkin vähän tulee lehtilannoitteena, jota nämä sai rikkaruiskutuksessa. Ja on vähän paremman näköisiä kuin viikko sitten. Täytyy jättää tuo loppu typpiliuos kokeita varten 8)
-
Olen huonokalisille lohkoille ajattanut Biotiittia.
-
Comet+prosaro maltilisilla annoksilla, lisänä Terpal 0.7l, vajaa puoli litraa Gramitrelia. Typpiliuosta kaveriksi 5-7l?????
Muista enää, onko tullut ajettua ureankin kanssa ko. seosta, nyt ois typpiliuosta.
Aamusta ajoin ko. seoksen ilman terpalia. Sekin " ei saa ajaa" seos, mutta ei todellakaan mikään erikoinen eikä vioituksia. Terpal tekee mitä ko. seoksessa??
Rehevää kasvustoa turvemaalla, hallan osittain vikuuttamaa, jota tuo seos piristäisi kun kylmästä maasta ei nyt typpeä irtoa, saisi lehdelle voimaa. Jarrua vaatii jokatapauksessa, jos joskus kuitenkin sataa vettä ja lämpenee.
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
Hyvä neuvo luomuviljelijältä. Lähetetään vielä ylimääräiset kuitit sorkkikselle, niin se saa alvi vähennyksiä... ::)
Hyvä kun tuli luettuu vanhoi viestejä.Muistanukkaan ton hulttion luomukokeiluja ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
Hyvä neuvo luomuviljelijältä. Lähetetään vielä ylimääräiset kuitit sorkkikselle, niin se saa alvi vähennyksiä... ::)
Hyvä kun tuli luettuu vanhoi viestejä.Muistanukkaan ton hulttion luomukokeiluja ;D ;D ;D ;D ;D ;D
No oikeesti niistä vain puhuttiin luomukokeiluina.Todellisuudes skänsäläs oli hieman taloudellisesti haastavat vuodet,ja apulantatoimijat ei uskonu jatkon mahdollisuuteen ;D ;D
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
Hyvä neuvo luomuviljelijältä. Lähetetään vielä ylimääräiset kuitit sorkkikselle, niin se saa alvi vähennyksiä... ::)
Hyvä kun tuli luettuu vanhoi viestejä.Muistanukkaan ton hulttion luomukokeiluja ;D ;D ;D ;D ;D ;D
No oikeesti niistä vain puhuttiin luomukokeiluina.Todellisuudes skänsäläs oli hieman taloudellisesti haastavat vuodet,ja apulantatoimijat ei uskonu jatkon mahdollisuuteen ;D ;D
HUH :o :o
Onnex se on saanu kapitaalii jostain,et saa pidettyyn nyt puol Suomee leivän syrjäs kiine ???
-
Lasketaanko toi lisätyppi normaalisti mukaan kokonaistyppimäärään/ha, vai käytetäänkö siinä jotain poikkeusta?
Ei lasketa.......... Eikä niitä kaikkia salttuja/hiveniä joita sinne laitellaan. Ostaa lannat 2-3 erässä, siten et yhellä kertaa tulee perussetti ja toisella ne ekstrat. Kuitit vaan jää hyödyntämättä niistä ekstroista.
Hyvä neuvo luomuviljelijältä. Lähetetään vielä ylimääräiset kuitit sorkkikselle, niin se saa alvi vähennyksiä... ::)
Hyvä kun tuli luettuu vanhoi viestejä.Muistanukkaan ton hulttion luomukokeiluja ;D ;D ;D ;D ;D ;D
No oikeesti niistä vain puhuttiin luomukokeiluina.Todellisuudes skänsäläs oli hieman taloudellisesti haastavat vuodet,ja apulantatoimijat ei uskonu jatkon mahdollisuuteen ;D ;D
HUH :o :o
Onnex se on saanu kapitaalii jostain,et saa pidettyyn nyt puol Suomee leivän syrjäs kiine ???
Kun saatiin se uskoon että plinttasavella on vain 2 mahdollista kylvöpäivää kevääs,alko kaurra kasvaan skänäläski.Saa sitte emäntä hakee viljatilillä rypsipossua pöytään 8) ;D ;D
-
"Yara Kotkaniemen kolmen vuoden koesarjasta näkyy että ohran sato nousi 850 kg/ha korrenkasvuvaiheessa annetulla lisätyppilannoituksella. " https://www.yara.fi/lannoitus/ohra/ohran-tutkimukset/ohralle-typpiliuos/?fbclid=IwAR0t7Pk2_8nKD0QQpvqqYr2J-XJ05H1VmQ3x7Y8MxZuP96PqKtEihkR6s80
Onko porukalla tuoreita kokemuksia typpiliuoksen tai UAN- liuosten käytöstä? 2018 ohrasato kisassa oli jonkunverran ainakim käytetty.
Onkohan käytännön eroa typpiliuoksella ja uan:llä?
Lannoitesuuttimet lienee paikallaan suuremmilla käyttömäärillä, onko niillä tullut vioituksia?
-
"Yara Kotkaniemen kolmen vuoden koesarjasta näkyy että ohran sato nousi 850 kg/ha korrenkasvuvaiheessa annetulla lisätyppilannoituksella. " https://www.yara.fi/lannoitus/ohra/ohran-tutkimukset/ohralle-typpiliuos/?fbclid=IwAR0t7Pk2_8nKD0QQpvqqYr2J-XJ05H1VmQ3x7Y8MxZuP96PqKtEihkR6s80
Onko porukalla tuoreita kokemuksia typpiliuoksen tai UAN- liuosten käytöstä? 2018 ohrasato kisassa oli jonkunverran ainakim käytetty.
Onkohan käytännön eroa typpiliuoksella ja uan:llä?
Lannoitesuuttimet lienee paikallaan suuremmilla käyttömäärillä, onko niillä tullut vioituksia?
Tuosta mainoksesta käy ainoastaan ilmi, että 43 kilolla typpeä saisi tuon 850 kg satoa, se 6500 kiloa pohjalle tulee sillä 87 kilolla ? Nimittäin, missään ei sanota kevään typpilannoituksen kokonaismäärää typpiliuosruuduilla. Tarkoituksellahan tuo taitaa olla noin pimitetty.
-SS-
-
"Yara Kotkaniemen kolmen vuoden koesarjasta näkyy että ohran sato nousi 850 kg/ha korrenkasvuvaiheessa annetulla lisätyppilannoituksella. " https://www.yara.fi/lannoitus/ohra/ohran-tutkimukset/ohralle-typpiliuos/?fbclid=IwAR0t7Pk2_8nKD0QQpvqqYr2J-XJ05H1VmQ3x7Y8MxZuP96PqKtEihkR6s80
Onko porukalla tuoreita kokemuksia typpiliuoksen tai UAN- liuosten käytöstä? 2018 ohrasato kisassa oli jonkunverran ainakim käytetty.
Onkohan käytännön eroa typpiliuoksella ja uan:llä?
Lannoitesuuttimet lienee paikallaan suuremmilla käyttömäärillä, onko niillä tullut vioituksia?
Tuosta mainoksesta käy ainoastaan ilmi, että 43 kilolla typpeä saisi tuon 850 kg satoa, se 6500 kiloa pohjalle tulee sillä 87 kilolla ? Nimittäin, missään ei sanota kevään typpilannoituksen kokonaismäärää typpiliuosruuduilla. Tarkoituksellahan tuo taitaa olla noin pimitetty.
-SS-
Jos saisin kylvön yhteydessä annetulla 87 typpikilolla ohraa 6500 kg/h, jättäisin lannoitukset siihen ja olisin hyvin tyytyväinen. Mut nuo Yaran kokeet epäilyttää, ne on mainoskokeita, ei niillä ole tieteellistä todistearvoa.
-
On siinä pohjalla 87 typpeä, koska lisätyppi on merkitty +43. Mitä nuo Nx-T sitten on?
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=52895.0 (https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=52895.0)
-
Typpiliuoksen ominaispaino on 1300kg/m3, eli 1000l painaa 1300kg. Jos typpiliuoksen typpipitoisuus on 30%, tarkoittaa se 39g/100ml. Eli 10 litraa sisältää 3,9kgN. Ei 3kg. Vastaavasti 32% liuos sisältää typpeä 4,16kg/10l.
Onko tuolla sitten käytännössä liiemmin merkitystä... Vähän niinku kossu vs. vodka?
Eli tuon typpiliuoksen typpipitoisuus on 30%. Jos sitä laittaa rikkaruiskutuksen joukossa 10 litraa/ha niin typpeä tulee se 3 kiloa. Yksinään käytettynä typpeä saadaan lisättyä 10 kg/ha
3 kg N -> 19 kg raakavalkuaista/ha
10 kg N -> 63 kg raakavalkuaista/ha
Normisadossa tämä voi aiheuttaa 2-6 prosentin nousun sadon valkuaisprosentissa jos hyötysuhde on 100 ja typpi ohjautuu pelkästään valkuaistuotantoon.
Siis 13 prosentista 13,3 prosenttiin tai peräti 13,8 prosenttiin. Luulisi että noilla pienillä määrillä ei ole kyllä mitään merkitystä. Jos laskee vielä vioitukset ja tallausvahingot miinuksiksi ???
-
Typpiliuoksessa on typen kilohinta kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin salpietareissa. Lisäksi salpietareissa on se rikki jo valmiina, ei tarvitse thiotracia lisätä.
Kannattaa todellakin ajatuksella lukea, mitä yrittävät kaupata, loppupeleissä panosvalmistaja voittaa aina, viljelijä ei aina.
-SS-
-
Typpiliuoksessa on typen kilohinta kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin salpietareissa. Lisäksi salpietareissa on se rikki jo valmiina, ei tarvitse thiotracia lisätä.
Kannattaa todellakin ajatuksella lukea, mitä yrittävät kaupata, loppupeleissä panosvalmistaja voittaa aina, viljelijä ei aina.
-SS-
Jos lisätypen antaa rakeisena lannoitteenlevittimellä,pitäis olla hyvälaatuinen levitin, joka levittää tasaisesti. Tämmäsellä pienviljelijällä ei semmoseen high-end laitteeseen ole varaa, no urakoitsijaa vois tietysti käyttää, mut olen tyytynyt vähät lisätyppikokeiluni tekemään typpiliuoksella ruiskuttaen.
Ja muutenkaan minuun ei ole oikein iskenyt tuo kova mainostus lannoitteen jakamisesta, tyydyn antamaan kaiken kerralla, ja muutenkin tämä viljanviljelyyn panostaminen jo tympii. Tukien optimointi alkaa olla lähempänä sydäntä nykyään.
-
Tuossa nestetyppikokeilussa on jokin asia, jota ei ole kerrottu. Ehkäpä koekentän kastelu on se salaisuus. Jos jyväsato 87 kg typellä on 6500 kg/ha, melkoisen paljon typpeä on irtautettu jostakin muustakin tuotteesta. Olisikohan siellä jokin 10 vuoden ajan kerrytetyn kananpötkön kokonaistyppi mukana ?
Nimittäin jos jyväsadon valkuainen oli 10,2%, silti jyvissä 6600 kg sadolla on enemmän kuin annettu typpi, eli 101,5kg, kokonaistyppi pahnoissa ja juurakossa mukana, yli 143 kg. Sitten lisälannoitus 43 kg typpiliuoksena, sato 7450 kg/ 11% valkuaista, typpeä jyvissä 123 kg, koko kasvustossa noin 175 kg. Typpitase huononi, mutta on etelässä (Kotkaniemessä) viljeltynä kuitenkin uskomattoman hyvä, ainakin viime vuotta ajatellen.
-SS-
-
Onko kokemuksia mitä typpiliuos ja uan:nät tekee ruiskun osille?
-
on,klemmarit ruskettuu