Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: weissmyller - 04.06.11 - klo:16:52
-
Onko porukalla kokemusta tältä tai aiemmilta vuosilta? Itellä ensimmäistä kertaa kokeilussa ja ensimmäinen satovuosi, vielä en ole pruutannut mitään mutta varoituksia satelee ja lämpösummakin on reiluhkosti yli 130 asteen. Onko joku jo katsonut aiheelliseksi ruiskuttaa, saatika näkeekö niitä toukkia edes paljaalla silmällä vai pitääkö laittaa silmät kiinni ja sinnepäin? Koiperhosia olen kyllä nähnyt että kyllä sinne pitäisi elämääkin ilmestyä kasvustoon, kai?
nimimerkillä epätietoinen kanta-hämeestä.
-
Onko porukalla kokemusta tältä tai aiemmilta vuosilta? Itellä ensimmäistä kertaa kokeilussa ja ensimmäinen satovuosi, vielä en ole pruutannut mitään mutta varoituksia satelee ja lämpösummakin on reiluhkosti yli 130 asteen. Onko joku jo katsonut aiheelliseksi ruiskuttaa, saatika näkeekö niitä toukkia edes paljaalla silmällä vai pitääkö laittaa silmät kiinni ja sinnepäin? Koiperhosia olen kyllä nähnyt että kyllä sinne pitäisi elämääkin ilmestyä kasvustoon, kai?
nimimerkillä epätietoinen kanta-hämeestä.
Kanta-hämeessä ruiskuteltiin kolmekin kertaa viime vuonna. Kyllä sinne pitäisi ruiskuttamaan mennä, jos vaan tuulelta pääsee.
http://www.transfarm.fi/index.php?section=58
Vaikka kuvassa olisi sormenpäät eikä rinnat, toukat ovat silminnähtäviä.
-
Tämä vuosi näyttää hieman hiljasemmalta kuminakoin suhteen kuin viime vuosi. Itse ruiskuttelin Karate 2.5 WG:llä maantai- ja tiistaiiltoina, kun tuuli tyyntyi, hyvin näki vielä klo 24 jälkeenkin.
Neuvoksi voi sanoa, että jos lähiseudulla on kuminaa jo vuosia viljelty, niin kannattaa ehdottomasti ruiskuttaa. Ainakin täällä Etelä-Pirkanmaalla alkaa kumina jo kukkia, joten ruiskutus alkaa olla kohta myöhässä, kun kukkivaa peltoa ei saisi oikein ruiskutella.
Karate on hyvä aine, Mavrik-nimistä ainetta en kumina-peltooni ruiskuta, huonot kokemukset eli heikko teho. Jostain syystä sitä mainostetaan jossain lähteissä parhaaksi aineeksi, mutta olen toista mieltä. Ainoa etu sinä on, että voi ruiskuttaa kukkivaa kasvustoa, kun ei tuhoa tarpeellisia siivekkäitä.
-
Kyllä kannattaa pruutata. Jos et ole 50km säteellä ainut kuminanviljelijä niin tuo on joka keväinen toimenpide. Aina niitä on ja jos kerran on niin ruiskuttamatta ei kyllä puitavaa tule.
-
Joopa. Kai sinne sit pitäis mennä vaan kun ei toukan toukkaa ole vieläkään näkyvissä. Tää on kyl ainoo kuminapelto ainakin 20 vuoteen koko "aukeella" että siinä mielessä ei pitäisi kovin suurta populaatiota valmiiks koita olla mutta näkyyhän ne lentelevän kuitenniin. Kohta on kyllä jo kiirekin kun näkyy kukkimista aloittelevan. Mavrikkia on valmiiks ostettuna, saas nähdä miten sit mulla toimii kun ei oo aiemmin ollut.
-
Se toukan esiaste on aika olemattoman kokoinen, mutta kasvaa melkoista vauhtia, kun evästä löytyy. Itselläni on yhdellä lohkolla muutaman kymmen neliön ruiskuttamaton alue, saa sitten nähdä, alkaako siinä toukkia näkyä, pelto muuten on lähes täydessä kukassa. On kahta lajiketta ja tämä niederdeutcher näyttää olevan aikaisempi kuin sylvia.
Tuosta niderdeucher-lohkolta löysin yhden jo toukkaasteella olevan monta päivää ennen ruiskutusta. Mutta kuminaa on viljelty jo lähes 10 vuotta, joten kyllä niitä löytyy joka vuosi.
-
No eilen illalla sitten viimein löysin kans etsimäni niin sain hyvän syyn pruutata ;D. Seuraavaks saakin sitten kai varrota josko tarvii uusia viikon päästä?
-
Jos Mavrikilla ruiskutit, niin viikko lienee hyvä uusintaväli. Kun käyt katsomassa peltoa, niin kyllä siellä saattaa näkyä siellä täällä yksittäsiä toukkia, vaikka on ruiskutettukin, ne kun kuorituvat eri tahtiin. Mavrik tosiaan on aine, jolla kannttaa suorittaa kaksi ruiskutusta, Karate ja muut vastaavat ovat hieman pitkävaikuttesimpia
-
Viime vuonna ei kertaruiskutus riittänyt Mavrikilla. Toinen kerta pitäisi näemmä ruiskuttaa kukkivaan kasvustoon, viimeksi menin juuri ennen kukintaa ja toukkia löytyi täyden kukinnan aikaan runsaasti.
-
Kaveri poikkesi eilen ja kertoi, että joutuu vetämään Mavrikilla kahteen kertaan. Omaa peltoni kävin katsomassa, kyllä yksi kerta Karatella riittää, kun annos oli luokkaa 0,22 kg/ha. Pienelle lohkolle meni mittausvirheen takia vain alle 0,15 kg/ha ja näyttää ihan puhtaalta.
Tiedä sitten, mitä luonnonsuojelua se on vetää Mavrikillä, kun nuo muut aineet tehoaa kertalaakilla ja annos voi hyvinkin olla ihan alarajalla. Karatea suositellaan kuminalle 0,2-0,3 kg/ha
-
Kaveri poikkesi eilen ja kertoi, että joutuu vetämään Mavrikilla kahteen kertaan. Omaa peltoni kävin katsomassa, kyllä yksi kerta Karatella riittää, kun annos oli luokkaa 0,22 kg/ha. Pienelle lohkolle meni mittausvirheen takia vain alle 0,15 kg/ha ja näyttää ihan puhtaalta.
Tiedä sitten, mitä luonnonsuojelua se on vetää Mavrikillä, kun nuo muut aineet tehoaa kertalaakilla ja annos voi hyvinkin olla ihan alarajalla. Karatea suositellaan kuminalle 0,2-0,3 kg/ha
Mielenkiintoinen havainto. Mehiläispönttöjen vuoksi olen käyttänyt osin vain mavrikkia. Pitänee tarkkaila tilannetta, josko alkaa toukkia löytymään.
Antavatko karatet ym. pitemmän vaikutusajan, eli jäävätkö ne vaikuttamaan kukintoon? Eli kun toukka sitten myöhemmin tulla mönkii aterialle, nuohoaa samalla karatet itseensä ja heittää veivinsä. Siihenkö se teho perustuu?
Mehiläistarhuri oli viime vuonna kauhuissaan kun kerroin kuminakoista ja torjunnasta hänelle, ja väitti että aine jää vaikuttamaan pitemmäksi aikaa kukintoon ja tappaa mehiläisen vasta sitten myöhemmin.
-
Mielestäni Karatella pidempi vaikutusaika perustuu tuohon, että toukka syö myrkkyä napostellessaan niitä kukanaiheita. Jos lähistöllä on mehiläistarhoja, niin Mavrikin käyttö perusteltua. Hyväksyntää kuminalle ei esim. ole enää Decisillä, jota kait on hieman muutettu.
Itse jätin kuminamaalle pienen läntin ruiskuttamatta ja näkee siellä hieman toukan tuhoamia päitä, ei kuitenkaan täystuhoa, joka voi tulla, kun on runsaasti munivia perhosia liikenteessä. Ensimmset perhoset havainnoin jo pääsiäisenpyhinä, kun niitä leneteli iltaisin pihavalon ympärillä.
Mavrik ruiskutuksen jälkeen kyllä kannataa peltoja kierrellä ja katsoa, onko tehonnut ja jos pelto edelleen kuhisee toukkia, niin uusia ruiskutus.
-
Mielestäni Karatella pidempi vaikutusaika perustuu tuohon, että toukka syö myrkkyä napostellessaan niitä kukanaiheita. Jos lähistöllä on mehiläistarhoja, niin Mavrikin käyttö perusteltua. Hyväksyntää kuminalle ei esim. ole enää Decisillä, jota kait on hieman muutettu.
Itse jätin kuminamaalle pienen läntin ruiskuttamatta ja näkee siellä hieman toukan tuhoamia päitä, ei kuitenkaan täystuhoa, joka voi tulla, kun on runsaasti munivia perhosia liikenteessä. Ensimmset perhoset havainnoin jo pääsiäisenpyhinä, kun niitä leneteli iltaisin pihavalon ympärillä.
Mavrik ruiskutuksen jälkeen kyllä kannataa peltoja kierrellä ja katsoa, onko tehonnut ja jos pelto edelleen kuhisee toukkia, niin uusia ruiskutus.
Tulipahan muutama päivä sitten tehtyä vielä toinen mavrik ruiskutus. Yhden pellon jätin käsittelemättä ja eilen löysin sieltä muutamia toukkia. Karatella käsitellystä ei toukkia löytynyt.
-
Tarvetta olisi kans tuohon toiseen mavrik-käsittelyyn mutta vesisade pitää loitolla pellolta. Nyt niitä toukkia näkyy meinaan olevan reilusti..Eikö se toukka muuten enää syö kukkimisen jälkeen vai onko ne loput toukat sitten perhosina loppukesän?
-
Paha vuosi tämä näyttää olevan. Kyllä kertaalleen Karatellakin ruiskutetussa näkyy ruskeita päitä, ensimmäisen satovuoden vähemmän, toisen satovuoden enemmän. Ja ruiskutusraidat näkyvät, lähes täystuho niissä kohdin.
Ehkä vaan ruiskutusvaiheessa ovat olleet niin eriasteisia eli osa ei ole ollut kuoritunut. Viime vuonna olivat liimapaperit täynnä perhosia, mutta ruiskutus onnistui, tänä vuonna liimapapereissa mielestäni aika vähän ainakin näillä seuduin. Ehkä vaan viljelyn yleistyminen on toukkaongelmaa pahentanut ja niin pitää kait siirtyä systemaattiseen kahden ruiskutuksen systeemiin
-
Nyt näyttää olevan selvästi toukkia, vaikka liima-ansat olivat tyhjiä. Karatet tuli vedettyä pari viikkoa sitten. Kukinta kuitenkin loppupuolella, joten ei enää viitsi lähteä sotkemaan.
-
Niin ja periaatteessa kukkivan kasvuston ruiskutus on kiellettyä. Kait sitä vaan olisi pitänyt ensimmäinen ruiskutus suorittaa muutama päivä myöhemmin, mutta ruiskutussäitä ei oikein ole ollut. Itse ruiskutin kaksi viikkoa sitten ja silloin jo alkoivat ensimmäset yksilöt kukkia
-
Niin ja periaatteessa kukkivan kasvuston ruiskutus on kiellettyä. Kait sitä vaan olisi pitänyt ensimmäinen ruiskutus suorittaa muutama päivä myöhemmin, mutta ruiskutussäitä ei oikein ole ollut. Itse ruiskutin kaksi viikkoa sitten ja silloin jo alkoivat ensimmäset yksilöt kukkia
Yksittäisiä toukkia löytyy kertaalleen mavrikilla ruiskutetusta ja yhden löysin karatella vedetystäkin. Jotenkin tuntuu että äkkiä tulee mentyä liian aikaisin ruiskuttamaan, ehkä paras olisi mahdollisimman myöhään viivytelty karate (tai muu vastaava) ja sitten kun kukinnan aikaan mavrik.
Löysin myös yhden selvän kuminan rengaspunkki vioituksen saaman varren. Samalla paikalla sain liima-ansaan ensimmäiset kuminakoit viime vuonna. Tänä vuonna liimaansoissa oli selvästi enemmän ja tasaisemmin yksittäisiä koita. Viime vuonna oli ensimmäinen satovuosi, eikä paikkakunnalla ole muita viljelijöitä lähimainkaan.
Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.
-
Mitenkä tuo ohjeistus sitten käytännössä "luetaan", kukkivaa kuminaa ei saa ruiskuttaa? Kuitenkin jos siellä niitä toukkia ihan selvästi on niin annetaanko niiden rauhassa sitten vaan syödä mitä eteensä saavat? Ja tuosta mavrikista niin eikö sitäkään saa kukkivalle enää ruiskuttaa?
-
Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.
Oletko tutkinut, mikä on niitä pääversoja katkonut? Sellaistakin tietoa, että jonkun elikon tekoja, kuminan kun ei uskoisi ihan sateesta katkeilevan.
Tuohon kukkivan kasvuston ruiskuttamiseen sitten on vaikea antaa oikeaa vastausta, kiellolla suojellaan pölyttäviä hyönteisiä ja ainakin mehiläistarhan omistajalle melkoinen menetys, jos parvi eksyy tuollaselle kuminapelolle. Mehiläispesien on nimittäin todettu lisäävän kuminasatoa, jos niitä sisjaitsee lähellä kuminaviljelystä. Ahnaita ne tosiaan ovat syömään, mutta tänä vuonna ruiskutusten ajoitus oli vaikeaa ja lisäksi vähätuuliset hetket olivat vähissä. Viime vuonna kaikki meni putkeen, ehkä tämä vuosi sitten menee tasan päinvastoin.
-
Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.
Oletko tutkinut, mikä on niitä pääversoja katkonut? Sellaistakin tietoa, että jonkun elikon tekoja, kuminan kun ei uskoisi ihan sateesta katkeilevan.
Tuohon kukkivan kasvuston ruiskuttamiseen sitten on vaikea antaa oikeaa vastausta, kiellolla suojellaan pölyttäviä hyönteisiä ja ainakin mehiläistarhan omistajalle melkoinen menetys, jos parvi eksyy tuollaselle kuminapelolle. Mehiläispesien on nimittäin todettu lisäävän kuminasatoa, jos niitä sisjaitsee lähellä kuminaviljelystä. Ahnaita ne tosiaan ovat syömään, mutta tänä vuonna ruiskutusten ajoitus oli vaikeaa ja lisäksi vähätuuliset hetket olivat vähissä. Viime vuonna kaikki meni putkeen, ehkä tämä vuosi sitten menee tasan päinvastoin.
En oikein muuta selitystä keksi kuin ne sateet. Ei voi oikein eläintuhoja olla kun on niin tasaisesti joka puolella. Ehkäpä tänä vuonna helteet innostivat kuminan kasvamaan niin kovasti että pienempikin sade saattoi vähän katkoa kukintoja.
Pellot kuitenkin nätisti kukassa.
-
Mitenkä tuo ohjeistus sitten käytännössä "luetaan", kukkivaa kuminaa ei saa ruiskuttaa? Kuitenkin jos siellä niitä toukkia ihan selvästi on niin annetaanko niiden rauhassa sitten vaan syödä mitä eteensä saavat? Ja tuosta mavrikista niin eikö sitäkään saa kukkivalle enää ruiskuttaa?
Mavrikilla nimenomaan SAA ruiskuttaa vielä kukkivaa kuminaa, MaasTullissa oleva kielto on jonkun asiaa tietämättömän hengentuotoksia.
-
Mitenkä tuo ohjeistus sitten käytännössä "luetaan", kukkivaa kuminaa ei saa ruiskuttaa? Kuitenkin jos siellä niitä toukkia ihan selvästi on niin annetaanko niiden rauhassa sitten vaan syödä mitä eteensä saavat? Ja tuosta mavrikista niin eikö sitäkään saa kukkivalle enää ruiskuttaa?
Mavrikilla nimenomaan SAA ruiskuttaa vielä kukkivaa kuminaa, MaasTullissa oleva kielto on jonkun asiaa tietämättömän hengentuotoksia.
Jos on epävarma missä kasvuvaiheessa voi sääntöjen puolesta ruiskuttaa vai ei, niin helpoimmalla oikeinta tietoa saa (tai pitäisi saada) tuolta https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/ Ainakin on hyvät perustelut, jos joku pitää toimintaa virheellisenä. Valmisteen nimellä haku on erittäin tarkka nimen suhteen. Nimi on kirjoittettava täsmälleen oikein. Helpoimmalla pääsee, kun nimestä ottaa esim. viisi ensimmäistä kirjainta ja niiden perään tähti. Kuminan kohdalla Tukesin sivuilta löytyvässä myyntipäällyksen tekstistä todetaan, että ennen pääkunkintaa. MaasTulliin voi uskoa sitten, jos jutun kirjoittaja on työkseen tekemisissä kuminan tai kasvisuojeluaineiden kanssa. Muussa tapauksessa ne jutut voi jättää omaan arvoonsa
-
Eilen vilkaisin pellon päätä ja huomasin, että ruiskutuksen alkaessa on jäänyt kapeneva suiru ruiskuttamatonta, puomin vasta täyttyessä tehoaineella. Aine oli Mavrik, ruiskutettu jo kukkivaan kasvustoon 'niin myöhään kuin uskaltaa'.
Ruiskutusikkunassa ei ainoaakaan syömätöntä kukkaa, ruskeaa seittiä vain.
Toukkia aika paljon muualla mutta yleisilme terve.
Että on siitä Mavrikista sentään vähän hyötyä...
Mutta miksi ansoissa ei ole juuri ollenkaan koita? Aikaisemmin ne ovat lähes täyttyneet koista, jos muistakin :( (peipon sulat yhdessä), nyt ehkä 1-3 kpl/ansa ja kaikissa ei yhtään.
-
Nuo ansat on täyttä pelleilyä. Hyvän lisätoimenpiteen niistä saa, mutta ruiskutus pitää tehdä joka vuosi, oli ansassa koita tai ei. Näin ainakin meillä kun kuminaa on aika runsaasti viljelyssä. Viimeisen ruiskutuksen olen tehnyt reilusti kukkivaan kasvustoon, joskus aineilla joilla se on kielletty. Silloin olen ajanut yöllä, mehiläisiä ajatellen. Jos toukkia löytyy ne pitää hävittää. Muuten ei hyvää satoa tule.
-
Mites olette käytännössä sitten hoitaneet tämän ruiskutuksen jälkeisen ajan? Vieläkö "tarkkailua" tarvii tehdä vaikka ruiskutukset on tehty ja toukat toivottavasti tapettu? Kun jostain luin että käytännössä tarkkailu loppuu ruiskutuksiin mutta mites paperilla? Ja ja sitten vielä että ootteko ansat hakeneet vasta ennen puintia pois?
-
Mites olette käytännössä sitten hoitaneet tämän ruiskutuksen jälkeisen ajan? Vieläkö "tarkkailua" tarvii tehdä vaikka ruiskutukset on tehty ja toukat toivottavasti tapettu? Kun jostain luin että käytännössä tarkkailu loppuu ruiskutuksiin mutta mites paperilla? Ja ja sitten vielä että ootteko ansat hakeneet vasta ennen puintia pois?
Pöytäkirja on väliltä 1.5 - 1. ruiskutus.
Ansojen pois keräämisen suhteen olen ollut vähän laiska osan olen koittanut sijoittaa sähköpylväisiin saarekkeisiin ja vastaaviin paikkoihin missä ne eivät ole tiellä. Aika matalia keppiä olen käyttänyt ja sitten liima-ansa kietaistaan niin ylös kuin mahdollista.
Kuminan kukinto alkaa vähitellen kääntymään ehtoo puolelle. Mitenkäs porukalla on havaintoja rengaspunkkien vioituksista? Minulla niitä on löytynyt jonkin verran. Punertavaa kukintoa, kukkakaalia ja persilijan lehteä löytyy. Nyt on vähän alkanut hirvittää paheneeko tilanne entisestään ensi vuodeksi, alkuperäinen ajatus oli yritttää vielä kolmatta satovuotta koska pellot näyttävät muuten varsin rikkaruohottomilta ja uutta kuminan alkua on mielestäni hyvin tulossa.
-
Ansojen pois keräämisen suhteen olen ollut vähän laiska osan olen koittanut sijoittaa sähköpylväisiin saarekkeisiin ja vastaaviin paikkoihin missä ne eivät ole tiellä. Aika matalia keppiä olen käyttänyt ja sitten liima-ansa kietaistaan niin ylös kuin mahdollista.
Ohje sanoo vain, paljonko ansoja pitää olla per ha. Sijoittelu sitten on kyllä tehtävä ihan terveen järjen mukaan. Itsellä sattuu olemaan sopivasti sähkötolppia pellolla, joten niiden viedeen on helppo sijoittaa. Muuten sitten kyllä sijoitan pellon reunaan, pellon keskelle niitä ei kannata kyllä sijoitella.
Se myös on aika selvä asia, että joka vuosi kannattaa torjuntaruiskutus tehdä, oli sitten ansoissa perhosia tai ei. Kyllä tämä liimalappujen kanssa pelaaminen on vain ajankulua, josta kyllä saa ihan kohtuullisen korvauksen.
-
... Mitenkäs porukalla on havaintoja rengaspunkkien vioituksista? Minulla niitä on löytynyt jonkin verran. Punertavaa kukintoa, kukkakaalia ja persilijan lehteä löytyy. Nyt on vähän alkanut hirvittää paheneeko tilanne entisestään ensi vuodeksi, alkuperäinen ajatus oli yritttää vielä kolmatta satovuotta koska pellot näyttävät muuten varsin rikkaruohottomilta ja uutta kuminan alkua on mielestäni hyvin tulossa...
Muutamilla lohkoilla "kukkakaalia" on ollut pienissä määrin aina samoissa kohdin metsän reunoissa jo ainakin neljä vuotta. Ei ole levinnyt lohkon muihin osiin.
Meillä on yksi kuminalohko kylvetty v. 2005, viime vuonna antoi 700 kg/ ha satoa ja kumina näyttäisi olevan lohkon valtakasvi edelleenkin.
-
... Mitenkäs porukalla on havaintoja rengaspunkkien vioituksista? Minulla niitä on löytynyt jonkin verran. Punertavaa kukintoa, kukkakaalia ja persilijan lehteä löytyy. Nyt on vähän alkanut hirvittää paheneeko tilanne entisestään ensi vuodeksi, alkuperäinen ajatus oli yritttää vielä kolmatta satovuotta koska pellot näyttävät muuten varsin rikkaruohottomilta ja uutta kuminan alkua on mielestäni hyvin tulossa...
Muutamilla lohkoilla "kukkakaalia" on ollut pienissä määrin aina samoissa kohdin metsän reunoissa jo ainakin neljä vuotta. Ei ole levinnyt lohkon muihin osiin.
Meillä on yksi kuminalohko kylvetty v. 2005, viime vuonna antoi 700 kg/ ha satoa ja kumina näyttäisi olevan lohkon valtakasvi edelleenkin.
Hyvin oot sitten saanut sen pellon pidettyä puhtaana. Näkyyhän näitä 3-4v vanhoja kuminapeltoja jossa saunakukan osuus lienee jotain 50%. Missä määrin esim suuri saunakukka osuus hankaloittaa sadonkorjuuta ?
/Uuno
-
Meillä on yksi kuminalohko kylvetty v. 2005
Miltä tuo kuminalohko sitten oikein näyttää? Oma kokemus on, että kaksi kertaa kun kuminalohkon pui, niin menettelee. Sen jälkeen kyllä rikkaruohot ja varsinkin saunakukka ottaa sellasen vallan, että ei homma kyllä onnistu, oikein saunakukkasen lohkon puiminen kun on työlästä, jopa mahdotonta.
Ehkä sitten löytyy peltoja, joissa ei ole saunakuukan siemeniä valmiina odottamassa parempia päiviä, minulla kyllä joka pellolta löytyy vanhastaan hyvät siemenpankit.
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
/Uuno
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=30273&LANGUAGE=FI
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=30273&LANGUAGE=FI
Kiitän ja kumarran :)
/Uuno
-
Ensiksi ei kuminalohkoa tarvitse uudistaa ikinä, se on itseuudistuva, biologisessa mielessä. :)
Kuminakoita vastaan joutuu ruiskuttaa kukkivaan kasvustoon mavrikin. Sitä en sitten tiedä paljonko on sadonalennus siitä, että ei ruiskuta kukkivaan kasvustoon. Voi olla, että sadonalennus ei ole kovin merkittävä, jos kertaalleen on ruiskuttanut, verrattuna ruiskuttamattomaan. Näyttää olevan kimalaisia hyvin mavrikin jäljiltä, en oo muita aineita tohtinu pitkään aikaan käyttää kukkivaan kuminaan.
Yhtenä vuonna jätin ruiskuttamatta lohkon, kuminakoin sato oli noin 400 kiloa hehtaari, samanmoinen lohko 2 kertaan ruiskutettuna tuotti noin 1000 kiloa, varmaan yhdellä kertaa ruiskutettuna noin 800 kiloa ois tullu satoa, arvioisin.
Tuolloin kuminasta sai pirun vähäsen, et ei ny harmittanu paljoa, nyt ruiskuttamatta jättämisellä menisi kyllä muut arvokkaat panokset tukevasti toukkien kasvuun.
-
Sadekuurot ovat hieman katkoneet pääversoja, vaikka paljoakaan vielä ei ole millejä satanut.
Oletko tutkinut, mikä on niitä pääversoja katkonut? Sellaistakin tietoa, että jonkun elikon tekoja, kuminan kun ei uskoisi ihan sateesta katkeilevan.
Tuohon kukkivan kasvuston ruiskuttamiseen sitten on vaikea antaa oikeaa vastausta, kiellolla suojellaan pölyttäviä hyönteisiä ja ainakin mehiläistarhan omistajalle melkoinen menetys, jos parvi eksyy tuollaselle kuminapelolle. Mehiläispesien on nimittäin todettu lisäävän kuminasatoa, jos niitä sisjaitsee lähellä kuminaviljelystä. Ahnaita ne tosiaan ovat syömään, mutta tänä vuonna ruiskutusten ajoitus oli vaikeaa ja lisäksi vähätuuliset hetket olivat vähissä. Viime vuonna kaikki meni putkeen, ehkä tämä vuosi sitten menee tasan päinvastoin.
Olit oikeassa. Perjantain maasudun tulevaisuudesta luin että kuminalla havaittu nivelkärsäkkäiden vioituksia ja runsaasti rengaspunkkia
-
Nivelkärsäkäs, rengaspunkki, kuminakoi, peura.
Kuminanviljely on mielenkiintoinen matka biologian harrastajalle :D :D
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=30273&LANGUAGE=FI
Paikallinen neuvoja meinas että ymp + lpa menetetään jos lähtee niittämään eikä ota satoa talteen. Käytännössä tämä tarkoittaa että on "pakko" puida vaikka olis kuminalohko minkänäköinen tahansa....
/uuno
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=30273&LANGUAGE=FI
Paikallinen neuvoja meinas että ymp + lpa menetetään jos lähtee niittämään eikä ota satoa talteen. Käytännössä tämä tarkoittaa että on "pakko" puida vaikka olis kuminalohko minkänäköinen tahansa....
/uuno
Miten jos sen niiton jälkeen nykäsee paaliin, ja käyttää pehkuna? ??? Tai jos kesantomurskaimella ajaa, niin tuskin sitä erkkikään erottaa sampolla puidusta. ;D
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=30273&LANGUAGE=FI
Paikallinen neuvoja meinas että ymp + lpa menetetään jos lähtee niittämään eikä ota satoa talteen. Käytännössä tämä tarkoittaa että on "pakko" puida vaikka olis kuminalohko minkänäköinen tahansa....
/uuno
Miten jos sen niiton jälkeen nykäsee paaliin, ja käyttää pehkuna? ??? Tai jos kesantomurskaimella ajaa, niin tuskin sitä erkkikään erottaa sampolla puidusta. ;D
Voihan noinkin tehdä mutta JOS rysän päältä jää kiinni niin se tuntuu kukkarossakin :P
-
Paikallinen neuvoja meinas että ymp + lpa menetetään jos lähtee niittämään eikä ota satoa talteen. Käytännössä tämä tarkoittaa että on "pakko" puida vaikka olis kuminalohko minkänäköinen tahansa....
Jos ilmoittaa satovahinkoilmoituslomakkeella viranomaselle, että lohkoa ei puida, syynä täydellinen kuminakoituho tai sitten täynnä saunakukkaa(eli mahdoton puida), niin sen jälkeen voi hoidella lohkon muulla tavoin kuin puimalla. Kokemusta kummastakin tapauksesta ja ilmoitin siis viranomaiselle, että sadonkorjuuta ei tehdä.
-
Paikallinen neuvoja meinas että ymp + lpa menetetään jos lähtee niittämään eikä ota satoa talteen. Käytännössä tämä tarkoittaa että on "pakko" puida vaikka olis kuminalohko minkänäköinen tahansa....
Jos ilmoittaa satovahinkoilmoituslomakkeella viranomaselle, että lohkoa ei puida, syynä täydellinen kuminakoituho tai sitten täynnä saunakukkaa(eli mahdoton puida), niin sen jälkeen voi hoidella lohkon muulla tavoin kuin puimalla. Kokemusta kummastakin tapauksesta ja ilmoitin siis viranomaiselle, että sadonkorjuuta ei tehdä.
Ihme juttu, ainakin meidän maaseutusihteeri väitti näin. Saitko täydet ymp+lpa tuet?
Uuno
-
Jos ilmoittaa satovahinkoilmoituslomakkeella viranomaselle, että lohkoa ei puida, syynä täydellinen kuminakoituho tai sitten täynnä saunakukkaa(eli mahdoton puida), niin sen jälkeen voi hoidella lohkon muulla tavoin kuin puimalla. Kokemusta kummastakin tapauksesta ja ilmoitin siis viranomaiselle, että sadonkorjuuta ei tehdä.
[/quote]
Olet aivan oikeassa. Tarkistin ELY keskukselta ja olivat samaa mieltä. Satovahinkoilmoitus on kuitenkin pakollinen.
/Uuno
-
Mukavaa, mullakin on muutama lohko hiukan jännittänyt kun puitavaa ei löydy ja en tuota liioin hoksannut että satovahinkoilmoituksella saa mahdolliset tarkastajat häädettyä lompakolta. Kiitos nestori
-
Jos on aivan toivottomia puintikelvottomia lohkoja niin pitäisi vissin niittohommia harkita. Pitääkö tästä ilmoittaa? ettei vaan tulee sanktiota?
/Uuno
Pahalta näyttää parilla palstalla, multavalla maalla itää kaikenlaista niin syvältä kuin pinnaltakin. Mutta mihin vedätte puintikelvottoman rajan? Kuivia kelejä usein riittää kumina-aikaan. Tehdas ottaa vastaan kaiken töryn mitä lähetetään ja silloin rikkasiemenet ovat pois pellolta toisin kuin niittäen.
-
Jos ei ittellä oo puimuria niin raja siinä että ilman poskien punehtumista pystyy pyytään rahtimiestä puimaan ?
-
Itselläni myös saunakukan takia aika toivottomia lohkoja, että tulee niittokoneelle hommia.
-
Itselläni myös saunakukan takia aika toivottomia lohkoja, että tulee niittokoneelle hommia.
Mikä on sitten järkevin tapa lopettaa näitä lohkoja ?. Niitto niin lyhyeen sänkeen kun pystyy (tässä ei sitten varmaan tehoa glyfo enää tänä vuonna ?) vai pitkään sänkeen = tämän vuoden kukkiva kumina + roskat pois ja glyfo vihertävän kuminan päälle vai?
Oli tarkoitus kyntää kaikki lopettavat kumina lohkot mutta kai sitä pitäis saada myrkkyä päälle ensin kun se kuitenkin on aika sitkeä kasvi, muutenhan ensi vuonna kukkiva kumina on varmaan voimissaan taas keväällä vaikka niittää sen tässä vaiheessa, vai onko? Tosi hyvin ne kesti kovan senkori annostuksen syyskuun alussa ainakin....
/Uuno
-
Itselläni myös saunakukan takia aika toivottomia lohkoja, että tulee niittokoneelle hommia.
Mikä on sitten järkevin tapa lopettaa näitä lohkoja ?. Niitto niin lyhyeen sänkeen kun pystyy (tässä ei sitten varmaan tehoa glyfo enää tänä vuonna ?) vai pitkään sänkeen = tämän vuoden kukkiva kumina + roskat pois ja glyfo vihertävän kuminan päälle vai?
Oli tarkoitus kyntää kaikki lopettavat kumina lohkot mutta kai sitä pitäis saada myrkkyä päälle ensin kun se kuitenkin on aika sitkeä kasvi, muutenhan ensi vuonna kukkiva kumina on varmaan voimissaan taas keväällä vaikka niittää sen tässä vaiheessa, vai onko? Tosi hyvin ne kesti kovan senkori annostuksen syyskuun alussa ainakin....
/Uuno
EI siitä kynnetyllä pellolla ole mitään riesaa tullut. Allya kannattaa käyttää kevätviljallakin, tuhoaa kuminan ja pitää sen kirotun saunakukan kurissa seuraavaa kuminakertaa ajatellen.
-
Kerran lopetin puimattoman kuminamaan siten, että ensin rounduppia muistaakseni 4 l/ha. Annoin sen vaikuttaa kunnolla muutaman viikon. Sitten jyräys, jolloin tuollainen kuminakasvusto menee ihan hienosti pitkin maan pintaa. Sen jälkeen kyntö, joka onnistuu todella hienosti, koskapa kasvusto on maassa kiinni eli ei lähde aurojen mukaan ja tuki niitä. Jos runsaan kasvuston niittää, niin se kyllä saattaa tukkia aurat varsin helposti. Voihan ne tietenkin silputa kesantomurkaimella, mutta jyräys on huomattavasti halvempi vaihtoehto, vie vähemmän polttoainetta ja nopea suorittaa.
-
Hyviä vastauksiahan tulee ovista ikkunoista ;D
Jyräys kuulostaa aika järkevältä ::)
Mulla kun ei oo muuta kun niittokone niin tällä kasvimassalla tulee aikamoisia kasoja joista sitten haittaa kynnössä niin sitä vaihtoehtoa täytyy miettiä.
Kai tässä naapurit kohta soittaa valkotakkisille että hakekaa pois, jyrää nyt peltoa heinäkuussa :D
/Uuno
-
Anna kasvuston olla vielä jonkin aikaa, ehkä elokuun alkuun ja ruiskuta sitten. Anna olla syyskuulle, jyrää ja kynnä.
-
Muutama vuosi takaperin tuli vuokralle useita vuosia (viis?) kuminalla ollut lohko. Se oli syksyllä joko niitetty tai puitu. Keväällä kyntö ohralle ja arianeS niskaan eikä mitään ongelmaa tullut!
-
Itselläni myös saunakukan takia aika toivottomia lohkoja, että tulee niittokoneelle hommia.
Vielä täytyy kuitenkin kysyä kun olet paljon touhunut kuminan kanssa että mikä on mielestäsi paras tapa lopetta ilman puintia, viljaa seuraavaksi.
Jotenkin se ruiskutus + jyräys kuulostaa hyvältä mutta mitä muita tapoja käytät / pidät hyvänä ?
/Uuno
-
Hieman se on kiinni kasvuston vahvuudesta, joskus savella kasvusto on aika lyhyttä, joten saattaa hyvin onnistua ihan niittokoneellakin, kun vetää mahdollisimman pitkään sänkeen. Vahvempi kasvusto sitten jollain kesantomurskaimella.
Kevätkyntö on tietenkin yksi mahdollisuus, kumina nimittäin murentaa savimaankin niin, että ei kyllä tule kokkareen kokkaretta, viilu on todella hyvin murustuva.
-
Tuli tänään aloitettua kuminan puinti, valtaosa jo ylikypsää ja herkkää varisemaan, mutta osa vielä vihreitä. Tavaraa tulee vähemmän kuin viime vuonna.
-
Kuminan puintiajankohdan määrittely on tosiaan varsianaista tiedettä. Erilaisia kritterejä on, yksi on, että puidulla pellolla sänki on valtaosaltaan ruskeaa. Viime vuonna näillä main monet puivat yli viikkoa aikaisemmin, kun minä. Sadossa tuskin hävisin mitään, mutta kuivaus oli huomattavasti helpompaa. Kumina saa olla osissa kukuintoa varisemispisteessä, kun puimaan lähtee ja kasvuston yleisilme aika tummanruskea. Viime vuonna puin ensimmäset kuminat vasta 9 elokuuta, kun hätäisemmät puivat jo heinäkuun viimesinä päivinä. Ei nuo viljellyt kuminat ole todellisuudessa niin herkkiä varisemaan kuten luonnonkuminat, joita meilläkin alkuun viljeltiin. Raekuuro ehkä pahin riskitekijä. Joskus kun jää pellonsyrjiin muutama kumina pystyyn, niin yllättävän hyvin niissä siemenet pysyy kiinni. Puidessa suuri osa kuminoista tippuu jo syöttöpöydällä, joten kaatokelaa pitää käyttää varoen.