Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 15.05.11 - klo:13:22
-
Olen tässä tehnyt muutaman vuoden ajan empiiristä tutkimusta kylvinkoneiden vannasratkaisuiden toimivuudesta HsS ja HtS savikoilla. Olen haastatellut lukuisia isäntiä, tonkinut naapureiden peltoja ja suorittanut omakohtaisia kokeita. Tulokset ovat olleet varsin huolestuttavia etelä-suomalaisen viljanviljelyn kannalta. Olen nyt valmis purkamaan tutkimusaineiston ja esittämään vastaansanomattomat perusteet sille miksi asiat ovat menneet niinkuin ovat menneet.
Mielestäni kaiken kylvötekniikan perusta savimaalle on laahavannas. Tänäkin keväänä, kun ilmanala on perinteinen kuiva kevät, on edellä mainittu vannastyyppi ollut ainoa jonka jäljiltä voi odottaa edes jollain tapaa tasalaatuisia oraita. Valitettavasti kehitys on johtanut siihen, että erilaiset kiekkovannasratkaisut ovat syrjäyttäneet perinteisen ja hyväksi todetun vannastyypin. EU-aikana kevytmuokattujen peltojen osuus on lisääntynyt ja sen myötä peltojen keväinen pahnapeitteisyys on yleistä. Mielestäni ongelman laajuutta on kuitenkin liioiteltu ja konekauppiaat ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen. Myös suuri osa isännistä uskoo jollain tasolla kiekkovantaan paremmuuteen vaikeammissa olosuhteissa. Ilmaista lounasta ei kuitenkaan tässä asiassa ole.
Olen haastatellut paria isäntää, jotka vaihtoivat laahavantaan kiekkokoneeseen ja kumpikin oli sitä mieltä, että kiekkovannas ei olennaisesti lisää kylvinkoneen tukkoisuuden sietokykyä. Olennaista oli kuitenkin kylvöjäljen huononeminen. Näyttää siltä, että nykytekniikka on tuhoisaa varsinkin rypsinkylvölle, jolla siemenen oikeaoppinen sijoittuminen on erittäin tärkeää. Kiekkovantaalla ei yhtä tasalaatuista jälkeä ole saanut aikaiseksi. Yhdessä laahavantaan syrjäytymisen kanssa on tapahtunut myös toinen merkittävä heikennys eli ripakuvioinen jyräpyörä on syrjäyttänyt tasakanttisen pyörämallin. Viimeksi mainittu on kuitenkin maan painatuskyvyltään selvästi parempi kuin riparengas. Paine jakautuu tasaisemmin jolloin tiivistys on tasapainoinen. Myös kylvösyvyys voi olla tämän rengasmallin kanssa enemmän pinnassa. Pyörävalintaa perustellaan paremmalla liettymisen kestolla, mutta tämä on mielestäni vanhaa tietoa, koska jälkihara sekoittaa aina pyörästön jättämän jäljen ja pyörän kuviolla ei voi olla enää sellaista merkitystä mitä on ollut aiemmin.
Olen haastatellut pyöräratkaisusta erästä kotimaista valmistajaa, joka oli näkemyksissäni samoilla linjoilla, mutta he sanoivat, että isäntien vaatimukset ovat ajaneet kehityksen tähän suuntaan. Ripakuvio on enemmistön mielestä paras ja asiassa ei ole neuvottelunvaraa piste. On hirmuisen huono asia, että jälkeenjääneillä ja osittain virheellisillä tulkinnoilla koko suomalainen koneenrakennustekniikka on ottanut tässä asiasssa takapakkia. Täytyy toivoa, että tämä asia saadaan jossain vaiheessa oikaistua.
Eräs isäntä oli sitä mieltä, että kylvinkoneen aisasylinterillä voidaan oleellisesti helpottaa tukoksien purkamista. Etupäätä nostamalla tukos purkautuu ja laahavantaat kylvävät kuitenkin perässä koko ajan normaalisti. Uskon, että tämä on ihan toimiva konsti.
Olen koittanut tutkailla näitä erilaisia kiekkovannasratkaisuja ja pohtia miten tätä vannastyyppiä voisi käyttää onnistuneesti hyväksi savimaan kylvössä. Toistaiseksi tulos on ollut kuitenkin peräti laiha. Kiekkovantaalla ei voi saavuttaa laahavantaalle ominaista kylvöpohjan jatkuvaa tunnustelua, jossa kaikki mahdolliset epätasaisuudet huomioidaan reaaliaikaisesti. Ehkä ainoa jossa homma voisi toimia on VM:n tarkkuusvannas. Kiekkovannas soveltuu mielestäni ainoastaan puhdasoppiseen suorakylvöön, jossa ollaan koko ajan kosketuksissa raakamaan kanssa. Mutta siinä vaiheessa, kun peltoa on jouduttu äestämään, tulee aika paljon ongelmia oikean työsyvyyden löytämisen kanssa. Mitä epätasaisempia lohkoja, mitä enemmän syysmuokkauksen jäljiltä peltoon on jäänyt monttuja, sen haasteellisempaa on kylvöpohjan tekeminen. Kiekkokoneella ei saavuta laahavantaalle ominaista kylvön huolettomuutta, vaan kylvösyvyyttä on koko ajan vahdittava ja yhteistyön äestyskoneen kanssa on oltava saumatonta. Vaikka kiekkokoneisiin liitetään sellaisia määritelmiä, että äestys tai käsittely ennen kylvöä voi olla huolettomampaa, niin käytännössä tähän liittyy melkoinen sudenkuoppa. Karkea esikäsittely tuo mukanaan epätasaisen kylvöpohjan, joka aiheuttaa jyville epätasaiset itämisolosuhteet. Käytännössä kiekkovannas hyötyy yhtä paljon hyvästä äestyksestä kuin laahavannaskin. Ja kaikki tämä on oleellista varsinkin kuivilla savimailla, joissa kosteutta on niukasti saatavilla.
Omat päätelmät ovat tiivistyneet siihen, että kun kylvössä otetaan tavoitteeksi, että mahdollisimman monen siemenen pitää itää, niin laahavannas on ainoa toimiva ratkaisu. Syksyllä kultivointi, keväällä tasausäestys, 1-2 kertaa äestys ja siihen laahavannaskylvö on ainoa tapa saada mahdollisimman toimiva kasvusto. Valitettavasti.
Ymmärrän kyllä ne syyt jotka ovat johtaneet siihen, että tästä ketjusta on luovuttu, mutta jokainen saa itse miettiä minkälaista tulosta sieltä pellolta hakee. Oikotielle voi lähteä, mutta sille polulle pitää sitten löytyä hyvä sade kylvöjen jälkeen.
Olen tullut siihen tulokseen, että kylvötekniikassa on menty väärään suuntaan, kun ollaan siirrytty käyttämään epävarmempia menetelmiä kuin ennen. Ainakin itseäni närästää se, että kalliilla tekniikalla ei saada sellaista jälkeä aikaiseksi mitä pitäisi. En tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta tuloksia kun maakunnassa katselee niin en varmaan ole ainoa, joka jolla on tämänsuuntaisia ajatuksia.
Kylmis
-
Jup.
Kylvän edelleen raskashinattavalla sivupyöräkoneella ja tietenkin laahavantailla. Dinosaurus ;D ;D
-
Olisko ehkä kompromissina sellainenkin vaihtoehto, että pyrittäisiin saamaan se jyvä sinne minne se kuuluu, eli kostean maan pintaan. Kiekkovantaallahan on sellainen taipumus, että jyvät pomppii mihin sattuu ja vannas "roiskii" jyviä pintaan. Itse tein heti uuteen vm:mään siävannasviiksille tuet, jotka painaa sitä kumilärpyskää sinne kovan maan pintaan. Olen seurannut omia ja naapurin samanmerkkisen koneen kylvöjälkeä, ja siina kyllä eroa on. Kyseisiä tukiläpysköjä teetin paikallisessa laaserleikkuuvirmassa reilun satsin, joita on siis tarvitsijoille tarjolla runsaasti.
Toinen juttu mikä askarruttaa, ajonopeus, tietyillä merkeillä paahdetaan menemään jopa yli 20 km/h! Kuinka luulette jyvien asettuvan sinne kovaan pohjaan? Ajonopeutena pidän kutakuinkin 10 km/h, sen jälkeen kylvöjälki todellakin kärsii.
Eipä silti, laahavannas ja sivupyöräkone on lähimenneisyydestä tuttuja, hyviä oraita niillä todellakin tehtiin, ja siihen pitää pyrkiä kaikilla muillakin koneilla.
-
Itse tein heti uuteen vm:mään siävannasviiksille tuet, jotka painaa sitä kumilärpyskää sinne kovan maan pintaan. Olen seurannut omia ja naapurin samanmerkkisen koneen kylvöjälkeä, ja siina kyllä eroa on. Kyseisiä tukiläpysköjä teetin paikallisessa laaserleikkuuvirmassa reilun satsin, joita on siis tarvitsijoille tarjolla runsaasti.
Eli jälleen kerran tuotekehitys on isäntien harteilla. Näin se vaan tuntuu menevän :)
-
Mikäs vika Nova Combin vantaan toimintaperiaatteessa on VeeÄmmään verrattuna?
-
Mikäs vika Nova Combin vantaan toimintaperiaatteessa on VeeÄmmään verrattuna?
Sun se pitäis tietää, kun kerran kyseisellä kamppeella pelaat! En lähde Novaa arvostelemaan, se olis ollu se toinen vaihtoehto mullekin. Huonot kokemukset agrimasterista painaa takaraivossa... :(
-
Itse tein heti uuteen vm:mään siävannasviiksille tuet, jotka painaa sitä kumilärpyskää sinne kovan maan pintaan. Olen seurannut omia ja naapurin samanmerkkisen koneen kylvöjälkeä, ja siina kyllä eroa on. Kyseisiä tukiläpysköjä teetin paikallisessa laaserleikkuuvirmassa reilun satsin, joita on siis tarvitsijoille tarjolla runsaasti.
Eli jälleen kerran tuotekehitys on isäntien harteilla. Näin se vaan tuntuu menevän :)
Näin se menee. Olenkin sanonut, että VM on kylvökoneiden Harrikka: Ensin ostetaan markkinoiden kalleimmasta päästä kone, ja sitten siitä tehdään itse mieluinen ..... :D
-
Ei mulla ole ajokokemusta veeämmästä.
Kenel sellanen on niin sanovat ettei toimi pehmiässä maassa, liian syvään menee väkisin kun se tukipyörä on surkian pieni ja vantaan takana.
Nova Combia vaivattomampaa kylvöä en ole ikinä kokenu.
Aivan sama millaista peltoa niin kylvö sujuu.
Laahavannasaikaa en kaipaa.
Savimaassa liian pintaan ja jos kasvinjätettä niin laahaa mukana.
-
Olen käyttänyt kylvöön lautaskonetta nyt 12 vuotta ja toisena/varalla on ollut laahavannaskone. Orastuminen on aina ollut lautaskoneella nopeampi/parempi tai yhtä hyvä kuin laahavannaskoneella kylvetty.
Mikäli siemenen saa kylvettyä oikeaan syvyyteen, kosteaan kylvöpohjaan ja päälle oikea oppinen mururakenne, onnistumisen edellytykset ovat luotu. Laahavannas kone vaatii todella tasaisen kylvöpohjan, mikä tarkoittaa 1-2 ylimääräistä matalalla nopeudella tehtyä äestys kertaa. Lautaskoneella pystyy myös kylvämään kaikki maalajit ja oikaisemaan välillä muokkauksessa.
Ripakuviota käytetään sen pienemmän luiston takia. Jos rengas olisi täysin sileä se keräisi eteensä maavallia eikä sulloisi sitä alleen.
-
Kaikkea on kokeiltu ja nähty, kiekkoa yhdella ja kahdella sekä Suffolkkia,,,,,
Edelleen voin sanoa että parhaat oraat tulee hajakylvönä pintaan ja siihen kevyt multaus Simballa
Merkkejä ollu kokeissa Lemken Horsch Krause Tume VM GP Delimbe Juko
Å,,,,,å
-
Kiekkovantaitakin on monenlaisia, toiset kylvää savimaalla paremmin, toiset huonommin. Tarkoitan siis perinteisiä ei-suorakylvökoneita. Tumen vantaassa siivekken alareuna on monta senttiä ylempänä mitä kiekon alapinta. Kiekko ei uppoa muokkaamattomaan maahan, jolloin siemenet tulevat ripotelluksi pitkin muokkauskerrosta. Simultan kiilajyrävantaassa siiveke ja lautanen kulkevat yhtä syvällä, tällä on mahdollista kylvää melko hyvin muokkauspohjaan kun pitää jouset kireällä. Jukolla taitaa olla tarjolla kumpaakin em. esimerkkiä muistuttavat vantaat.
-
Juupa juu,tuli tässä vastaan tänä keväänä pelto joka oli ajettu kevytmuokkaimella josta seurasi äestyksen mahdottomuus vehnän oljen takia,eli äes tukki.
Onneksi oli tuo kiekkokone niin kiskaisin rypsit maahan ilman ongelmia lautasmuokattuun olkimassaan.
Miten tuo olisi hoidettu laahavannaskoneella?
Mielestäni laahavannasaika meni ohi kynnön+kasvipeitteisyysvaatimusten takia.Toki jos on vaina savimaita ja pystyy välttämään kauran ja vehnän jälkeisen sänkipeitteisyyden ynnä kevätmuokkauksen niin varmaan pärjää.
Tämmöinen mone maalajin viljelijä viljelyn monimutkaistuksen vielä valinneena joutuu tyytymään kiekkovannaskoneeseen.
-
Ei mulla ole ajokokemusta veeämmästä.
Kenel sellanen on niin sanovat ettei toimi pehmiässä maassa, liian syvään menee väkisin kun se tukipyörä on surkian pieni ja vantaan takana.
No tuohon voisin kommentoida seuraavaa: Vantaan syvyyttä voi säätää sen peräpyörän säädöillä, vannaspainatuksella, sekä myös aisasylinterillä. Pehmeällä maalla vannaspainatus kannattaa pitää aivan nollilla, elikä silloin painatusta ei ole lainkaan, vain pelkästään vantaan paino, ei kyllä pitäisi kovin sukeltaa.
Sen voin myöntää, että jos samaan sarkaan sattuu useita eri maalajeja, pitää kesken sarkaa ehkä myös vannaspainatusta hydraulisesti hytistä säätää. Itse en sitä kylläkään ole tehnyt, koska omilla pelloillani pehmeämmissä kohdissa ei ole mikään ongelma syvyyden kanssa, koska pehmeästä maasta oras kyllä lykkää ylös helpommin vaikka olisi syvemmälläkin. Olen kokeillut kyllä verrokkeja rinnakkain, enkä kyllä orastuvuudessa, saati muussa sen jälkeen , ole käytännössä huomannut.
-
Veeämmästä mulle ei ikinä tule olemaankaan kokemusta.
Uusi 3 metrinen maksaa varusteineen n 55000€
On siinä ca viljelyllä hintaa....
-
Koitas kokeella ostaa siihen sun kylvinkoneen jyräpyörästöön ns. tasaiset renkaat ripakuvioisten tilalle... eikait ne nyt niin hirveetä voi maksaa ku ei ne nyt käsittääkseni tarvi mikkää merkki renkaat olla, jokka tuo kestääs ja ajaas asiansa.... Olis ihan mielenkiintoista saada tietää jos joku vaihtais kumit ja kertois onko eroa kasvustossa... Itellä on tasaiset renkaat ku on sivupyörä kone simulta 2500KH ;D ;D ;D Heh!!
Ja samoilla linjoilla olen kuka tuossa nyt jo kertoi ajonopeudesta et 10km/h on ihan sopiva ei yhtää enemää saa olla ja sama pätee äestykseen s-piikki äkeellä, sillä eihän s-piikit mitää enää äestä ku vedetään 15km/h ku piikit on taakse asti kääntyneenä niin piikki ei toimi enää tuolla nopeudella... valitettavasti isäntiä näkee ajelevan näin ja ehkä osasyynä on liian pienet äkeetkin liiaan ison traktorin takana!! Ostakaa hyvät miehet leveemmät äkeet niin tulee valmista, eikä ajonopeutta nostamalla tehdä sitä työ saavutusta >:(
Terveisin kiekkovannas kylväjä.
-
Kylvinkoneen sopiva nopeus käytännössä asettuu 12 km/h tienoille.
-
Suffolk Sulkijaläpällä tulee hyvää vauhtia takaisin kylvimiin,,,,
On edelleen vaihtoehtona esim Lemken ja Pneusej koneissa
http://perfekt.kuvat.fi/kuvat/Kev%25E4t%25202011/100420144831309.jpg
http://perfekt.kuvat.fi/kuvat/Kev%25E4t%25202011/100125093820931.jpg
Sängellä voi vaatia pienena avauksen lautas muokkarilla mutta siitä tulee muutakin hyötyä esim Sauna kukka menee tainnoksiin ja vilja ehtii edelle,,,,,,,HUHuHUh
Å,,,,,å
-
Juupa juu,tuli tässä vastaan tänä keväänä pelto joka oli ajettu kevytmuokkaimella josta seurasi äestyksen mahdottomuus vehnän oljen takia,eli äes tukki.
Onneksi oli tuo kiekkokone niin kiskaisin rypsit maahan ilman ongelmia lautasmuokattuun olkimassaan.
Miten tuo olisi hoidettu laahavannaskoneella?
Mielestäni laahavannasaika meni ohi kynnön+kasvipeitteisyysvaatimusten takia.Toki jos on vaina savimaita ja pystyy välttämään kauran ja vehnän jälkeisen sänkipeitteisyyden ynnä kevätmuokkauksen niin varmaan pärjää.
Tämmöinen mone maalajin viljelijä viljelyn monimutkaistuksen vielä valinneena joutuu tyytymään kiekkovannaskoneeseen.
Tota eihän mulla monien vuosien kokemusta ole mutta -08 kylvettiin keväällä lautasmuokattuun n. 4,5-5tn kauran sänkeen laahavannas Tumella rypsi. Yhtään oljen aiheuttamaa pysähdystä tai koneen nostoa ei tarvinnut tehdä.
-09 kylvettiin laahavannas Jukolla samoin keväällä lautasmuokattuun monitahoisen ohran sänkeen rypsi, mukana pieni alue eloperäistä maata, myös täysin ongelmitta.
Perjantaina kylvin vajaan kahden hehtarin kokoiselle viime kesänä tehdylle raiviolle hernettä laahavannas Jukolla. Viisi kertaa koko alalla jouduin nostamaan koneen kesken lakeisen tukkeuman vuoksi. Aika yllätys oli että onnistui noinkin hyvin.
-
Jåå
Kyllä laaha vannas hyvin läpäisee pienet röhnät,,,,
http://perfekt.kuvat.fi/kuvat/Kev%25E4t%2B2011/vysev_nozove.jpg
Euroopassa eri juttu kun olkea on paaljoonn
HUHå
Å
-
Siitä ei pääse mihinkään, että pintaan jääneet kasvinjätteet hankaloittavat laahavantailla kylvämistä. Mutta eivät estä, jos jo syksyllä valmistautuu puimalla hyvin lyheen sänkeen ja pitämällä puimurin silppurin vähintään kohtuullisessa kunnossa. Keväällä ei ole merkitystä, ovatko ne tukkeuman aloittavat pitkät oljenpätkät sänkeä vai huonosti silputtua olkea. Lyhyet pätkät kyllä soljuvat koneiden läpi kunhan maa on sopivan kuivaa. Liian märkään kylvämisen laahavantailla kasvinjätteet estävät erittäin hyvin. Syyskylvöjen tekemistä kasvinjätteet haittaavat paljon enemmän ja siksi itseä houkuttaa laahavannaskoneen vaihtaminen kiekkokoneeseen.
Olen samaa mieltä, mitä s-piikeistä ja nopeudesta sanottiin vähän aikaisemmin. Piikit taipuessaan nousevat pintaan kovemmissa paikoissa liian lujaa ajaessa. Multivan äkeen piikkien profiili eroaa muista niin paljon, että se todennäköisesti pysyy saadetyssä syvyydessä muita paremmin. Noin 10 km/h riittää ihan hyvin.
-
Itte kans kylvin tänä keväänä viime syksynä sängelle jääneeseen pellavamaahan vehnää. Kerran lautasmuokattiin ja sen jälkeen mitä enemmän äesti niin sitä enemmän keräänty pintaan sellaisia pahnakasoja..vanha isäntä tuumas ettei vanhalla laahavannaskoneella olis tullu mitään, kiekkovantaallisella jyräkombilla ei tarvinnu kertaakaan nostaa ylös keskellä peltoa. Muuten en orastumisista sun muusta virka mittään mutta tuossa ainakin kiekkovannas oli ehdoton.
-
Tällä hetkellä ei ole mitään kasvipeitteisyysvaatimusta, se on vapaaehtoinen lisätoimenpide.
Ja ainakin tumen laahavantaalla on kylvö onnistunut kevytmuokattuunkin jos vain on äkeellä päässyt läpi.
Jukossa oli loivempi vannaskulma, keräsi pahemmin.
-
Vaikea järjestää testirataa laahavantaalle, mutta omat kokemukset lehmäkaudelta olivat ajoittain haastavia. Syksyllä kynnetty heinämaa, jossa juolavehnänjuurakkoa ja keväällä tietysti kuivikesontaa samalle lohkolle. Äestäminen oli kohtuullisen raskas prosessi, mutta lähes aina tilanne oli se, että äestyksellä sai pahnat, sonnat, juurakot sillä tavalla hajalle, että kone läpäisi kaiken moskan. Päisteisiin jäi sitten siistit kasat siihen paikkaan, jossa koneen nosti ylös. Kasvijätteet vielä siis menetteli, mutta kostea ja mokkurainen maa oli yleensä se mikä katkaisi kamelin selän. Yleensä tilanteesta selvisi odottelemalla pellon kuivamista. Se meillä on ollut aina tapana, että kauran ja usein vehnän sänget ajetaan niittokoneella ennen kultivointia. Tämä varmaan edesauttoi ongelmien välttämistä laahavannasaikakaudella, mutta on tämä ollut käytössä nyt kiekkokaudellakin. Mielestäni kasvijätteiden hyvän sekoittumisen eteen kannattaa tehdä töitä, vaikka siitä ylimääräinen ajokerta tuleekin.
Olennaistahan on tunnustaa tosiasiat ja tunnistaa pellon muokkauskunto. Jos näkee, että pahnasta tulee ongelmia, niin pitää tehdä duunia sen eteen, että ongelmasta pääsee eroon.
-
Ei mulla ole ajokokemusta veeämmästä.
Kenel sellanen on niin sanovat ettei toimi pehmiässä maassa, liian syvään menee väkisin kun se tukipyörä on surkian pieni ja vantaan takana.
Tänään lopetin ohran kylvöt, eilen ja tänään 33ha turvemaahan ja erittäin pehmeään sellaiseen. Pyöränvälijyrä hipsii pellon pintaa sen verran että vie vallia edellään ja kone takakenossa, vantaat alatoppareita vasten ja nostohydrauliikalla keventäen pahimmissa paikoissa. Toimii ihan yhtä hyvin/huonosti kuin sama millä kylvimellä, kaikilla samaa lauttaamisongelmaa. Novacombi ainoa josta ei kokemusta kaveripiirissä... Kaveri kylvää Jukolla ja manasi että lauttaa edellä heti kun silmä välttää.
Paras ollut peltikantinen, takapyörä simulta kiekkovantailla.
Laahavantaat on muinaishistoriaa, vähän kuin rautasiipiset auratkin ::)
-
Laahavantaat on muinaishistoriaa, vähän kuin rautasiipiset auratkin
Kirjoitat asiaa. 8)
Molemmista on päästy eroon ja ikävä ei tule. Samaten kiekkoleikkurit auroissa, aivan turhat kapistukset.
Ei näille saville ole muovisiivillä asiaa, aurat ei mene kuivana syksynä edes maahan. :o Taitaa olla pohjanmaanmiesten juttu...
-
Laahavantaat on muinaishistoriaa, vähän kuin rautasiipiset auratkin
Kirjoitat asiaa. 8)
Molemmista on päästy eroon ja ikävä ei tule. Samaten kiekkoleikkurit auroissa, aivan turhat kapistukset.
Ei näille saville ole muovisiivillä asiaa, aurat ei mene kuivana syksynä edes maahan. :o Taitaa olla pohjanmaanmiesten juttu...
Tässäpä tullaan taas sihen et kukkamullassa kasvaa vaikka vakasta paiskois vastatuuleen. Savella, siis oikealla savella, ei muovilla tee sen yhtään enempää ku autiolla saarella tupakilla ilman tulta. Onnen porsaat kukkamultalakeuksilla paistattelee päivää ja tekee työt helposti,ja tietysti, kunnon tuilla. :P
-
Ja samoilla linjoilla olen kuka tuossa nyt jo kertoi ajonopeudesta et 10km/h on ihan sopiva ei yhtää enemää saa olla ja sama pätee äestykseen s-piikki äkeellä, sillä eihän s-piikit mitää enää äestä ku vedetään 15km/h ku piikit on taakse asti kääntyneenä niin piikki ei toimi enää tuolla nopeudella... valitettavasti isäntiä näkee ajelevan näin ja ehkä osasyynä on liian pienet äkeetkin liiaan ison traktorin takana!! Ostakaa hyvät miehet leveemmät äkeet niin tulee valmista, eikä ajonopeutta nostamalla tehdä sitä työ saavutusta >:(
Terveisin kiekkovannas kylväjä.
Asiaa yllä äestyksestä. Maalajin jäykkyyden mukaan voi ajonopeutta muutella kun katsoo mitä tekee,se nimittäin näkyy kun katsoo.
Vanhan isännän eli isäni kanssa aina "syvällisiä" keskusteluja,välillä patu sitä mieltä että kylvän liian syvään,minä taas sitä mieltä että ukki äestänyt liian syvään.
Eli äesmies se kylvösyvyyden määrää näillä normaalikoneilla.
-
Laahavantaat on muinaishistoriaa, vähän kuin rautasiipiset auratkin
Kirjoitat asiaa. 8)
Molemmista on päästy eroon ja ikävä ei tule. Samaten kiekkoleikkurit auroissa, aivan turhat kapistukset.
Ei näille saville ole muovisiivillä asiaa, aurat ei mene kuivana syksynä edes maahan. :o Taitaa olla pohjanmaanmiesten juttu...
Tässäpä tullaan taas sihen et kukkamullassa kasvaa vaikka vakasta paiskois vastatuuleen. Savella, siis oikealla savella, ei muovilla tee sen yhtään enempää ku autiolla saarella tupakilla ilman tulta. Onnen porsaat kukkamultalakeuksilla paistattelee päivää ja tekee työt helposti,ja tietysti, kunnon tuilla. :P
Åå
-
Kaikkea on kokeiltu ja nähty, kiekkoa yhdella ja kahdella sekä Suffolkkia,,,,,
Edelleen voin sanoa että parhaat oraat tulee hajakylvönä pintaan ja siihen kevyt multaus Simballa
Merkkejä ollu kokeissa Lemken Horsch Krause Tume VM GP Delimbe Juko
Å,,,,,å
Hajakylvönä suoraan lumen alta paljastuneelle sängelle ja siihen kevyt multaus päälle... Tosi vähän ajokertoja.
-
Parhain vannas on vetojyräkääntösivukiilavannas 8) :P ::) ::) ::)
-
Parhain vannas on vetojyräkääntösivukiilavannas 8) :P ::) ::) ::)
vetojyräkääntöhaarakiilavannas
-
Laahavantaat on muinaishistoriaa, vähän kuin rautasiipiset auratkin ::)
Muovisiivet on historiaa, kun pääsee sälesiivillä kyntämään ;)
Mulla on sen verran vähän noita kylvöjä, että laahavannastume palvelee vielä monta vuotta. Se reilu sata hehtaaria kokoviljaa pitää kuitenkin tehdä huolella, yhden ajokerran säästö ei välttämättä korvaa pienempää satoa...
-
Kylvinkoneen sopiva nopeus käytännössä asettuu 12 km/h tienoille.
Tämä varmastikin pätee Novalla, Rapidillä ja muilla lähemmäs suorakylvön vannaspainoa pyrkivillä kylvimillä. Perinteisillä koneilla pidän optiminopeutena 6,5 - 8 km/h, vähän maalajin mukaan. Laahavantaalla ja eritoten kiekkovantaalla viimeinen hienosäätö nopeuteen tehdään vielä suurimpien kokkareiden halkaisjan perusteella. ;)
-
Pidättekö Horsch Sprinterin ja Air seederin vannasta laahaus vantaana ?
ååå
huhu
-
Vieläkö olet kylmis samaa mieltä, "laahavannas on kunkku" ?
-
Komppaan vahvasti tuota ajonopeutta sekä äkeellä että kylvökoneella.
Perse pois penkistä ja katsomaan sitä työjälkeä.
Yks asia mitä oon fundeerannu,vantaan vetopiste ja varren pituus.
Vetopiste alhaaalla ja pitkä varsi on vakaampi. Pitää syvyyden paremmin.
-
Vieläkö olet kylmis samaa mieltä, "laahavannas on kunkku" ?
Nämä satametriä leveät esimerkiksi australialaiset kylvinkoneet suorakylvävät vetovantaalla, ei laahavantaalla, eikä kiekollakaan. Ainoana ongelmana on pahna, joka jää aina hetkeksi siihen vetovantaan kärkeen ja putoaa semmoisiksi kasoiksi sinne. Etuna on se, että vetovannas ei tarvitse maahakuisena painotusta, niillä työleveyksillä tarvitsisi kiekkovannaskoneessa kymmeniä tonneja kuollutta painoa. VIljasäiliötä hinataan mammuttipyörien päällä koneen perässä. Niin kylvökone voi olla risukarhin näköinen häkkyrä, siivet tulevat siellä sivulla.
-SS-
-
Vieläkö olet kylmis samaa mieltä, "laahavannas on kunkku" ?
Nämä satametriä leveät esimerkiksi australialaiset kylvinkoneet suorakylvävät vetovantaalla, ei laahavantaalla, eikä kiekollakaan. Ainoana ongelmana on pahna, joka jää aina hetkeksi siihen vetovantaan kärkeen ja putoaa semmoisiksi kasoiksi sinne. Etuna on se, että vetovannas ei tarvitse maahakuisena painotusta, niillä työleveyksillä tarvitsisi kiekkovannaskoneessa kymmeniä tonneja kuollutta painoa. VIljasäiliötä hinataan mammuttipyörien päällä koneen perässä. Niin kylvökone voi olla risukarhin näköinen häkkyrä, siivet tulevat siellä sivulla.
-SS-
On niitä vetovannas koneita Suomessakin, en tiedä onko suorakylvökäytössä mutta luomu hommissa on joitakin koneita.
-
Vieläkö olet kylmis samaa mieltä, "laahavannas on kunkku" ?
Kylmis on nykyään RapidTM-miehiä. 8)
-
Olen likimain liikuttunut, että vielä vuosienkin jälkeen näitä kirjoituksiani nostetaan esille....
Mutta asiaan. Suoraan sanottuna en tiedä. 2011 oli vielä sitä aikaa, että itse taistelin rapidin vantaan kanssa ja Novacombi miehet eivät vielä tienneet samankokoisista kiekoista (Trubaduurin lisäksi) juuri mitään. Mutta siinä vaiheessa, kun lopulta uskoin, että rapidin vannas on laskettava kiekon alareunan tasolle ja apulantavantaat on oltava samalla tasolla siemenpuolen kanssa, tulokset paranivat reilusti. Novacombimiehet saivat export vantaansa eli samankokoiset kiekot ja tulokset paranivat sielläkin. Sanoisin, että tänä päivänä olemme aikalailla tasoissa laahavantaan kanssa, mutta edelleen siinä on tietyt etunsa. Erittäin hyvän äestyksen jälkeen, laahavannas on kuitenkin toimintavarmempi löytäessään aina kovan maan pinnan. Näillä muilla on kylvösyvyyden säädön toimittava optimaalisesti, että ollaan samoissa. Ei mahdoton tehtävä, mutta vaatii tarkkuutta. Pitää seurata mihin siemenet ovat menossa ja tehdä säätöä sen mukaan. Kiekkokoneilla on kyllä etua siitä, että syvyyttä saa säädettyä ja vannaspainoa riitää tarvittaessa painaa siemen kylvöpohjasta sentin verran läpi ja tukevasti kosteaan maahan.
Tämä on nyt lopun viimein vähän siitä kiinni, että kummasta tyylistä itse pitää. Jos on mahdollisuuksia hyvään äestykseen, niin laahavannas on edelleen hyvä ratkaisu. Kiekolla pystyy tekemään roisimpia ratkaisuja, kuten kylvämään pelkästään lautasmuokkaimella avattuun sänkeen tai muuten pahnaisiin olosuhteisiin, suorakylvöä unohtamatta.
Se mitä tuolla mainitsin jyräpyörästön ratkaisuista, pitää kyllä vieläkin paikkansa. Ripakuvio senkuin jyrää, en ole lainkaan vakuuttunut sen järkevyydestä, mutta se on muodostunut standardiksi.
Oma lukunsa on vielä Horsch tyyppinen vantaisto, jota pidetään joissakin piireissä tarkkuusvantaana. Se on mielenkiintoinen konetyyppi, mutta kun omia kokemuksia ei ole, eikä täälläpäin käytännössä niitä ole, niin en pysty ottamaan varmaa näkemystä kyseisen vantaan hyvyyteen. Ehkä Horsch on lyönyt läpi sen ansiosta, että neljää metriä leveämmät työleveydet on helpompi toteuttaa sillä ratkaisulla.
Tämä nopeasti kirjoitettuna, sen syvällisemmin nykytilannetta pohtimatta.
-
Räpid® -systeemi on nopeasti tullut isoille ja keskikokoisillekin tiloille. Se huomaa ensimmäisenä siitä, että usein kun tilalla ennen oli iso kuusisylinterinen voimakone ja nelisylinterinen kone, niin nelisylinteristä aikaisemmin käytettiin siten, että nelisylinterinen veti simultaa ja kuusisylinterinen hieroi maata hienoksi jollakin potilalla, niin nyt nelisylinterinen vetää leveää Agrrrrressiivista® Väderstaad äestä, aivan pinnassa, ja hitaasti, ja kuusisylinterinen puhkuu rasittuneena, ja mäissä joutuu vaihtamaan pienemmälle, Räpid® - junaa vetäessään.
Ehkä yksikin kuivan vuoden epäonnistuminen saa räpiti-mielihalun heräämään tilalla ?
-SS-
-
Ainakin vuostuhannen vaihteen Rapideista tuppasi vantaita katkeamaan kivissä, jos vannas oli kiekon tasossa.
-
Räpid® -systeemi on nopeasti tullut isoille ja keskikokoisillekin tiloille. Se huomaa ensimmäisenä siitä, että usein kun tilalla ennen oli iso kuusisylinterinen voimakone ja nelisylinterinen kone, niin nelisylinteristä aikaisemmin käytettiin siten, että nelisylinterinen veti simultaa ja kuusisylinterinen hieroi maata hienoksi jollakin potilalla, niin nyt nelisylinterinen vetää leveää Agrrrrressiivista® Väderstaad äestä, aivan pinnassa, ja hitaasti, ja kuusisylinterinen puhkuu rasittuneena, ja mäissä joutuu vaihtamaan pienemmälle, Räpid® - junaa vetäessään.
Ehkä yksikin kuivan vuoden epäonnistuminen saa räpiti-mielihalun heräämään tilalla ?
-SS-
Siinähän se ongelma luodaan, että muokataan sillä äkeellä pinnasta hitaaaaaaassssssti, me ajetaan tuommoisella agressiivipiikkiäkeellä eka kierros pinnasta, noin 3-5 senttiä, noin 45 asteen kulmaan kylvösuuntaan nähden ja toinen kierros sitten kylvösyvyyteen ja -suuntaan, meillä on määrätty noin 5-7 senttiä viljoille. Pyritään pitämään muokkausvauhtina 9-12 km/h, siinä pitäisi tuon äjeksen vissiinkin toimia optimaalisimmin. Onnistuu jotenkin sitten vetää sitä räpittiä perässä sillä kuutosmoottorisella :D
-
Lompakkon takia pitää laahavannasta puolustaa edelleen.
-
Ainakin vuostuhannen vaihteen Rapideista tuppasi vantaita katkeamaan kivissä, jos vannas oli kiekon tasossa.
Se on siitä kiekon kulumisasteesta kiinni. Määrätyssä vaiheessa vannasta on nostettava ylöspäin. Noin yleisellä tasolla rapidi kestää kiviä yllättävän hyvin. Tuo auraava kiekko ottaa kivet vastaan ja vannas on takana suojassa. Kiekon laakerointi ei taas kivistelystä kovin helpolla antaudu. Kyllä se vuosien kiertäminen siellä kivilouhoksella on tuottanut tuotekehitykselle jonkin sortin näkemyksen miten vannas kestää.
-
Räpid® -systeemi on nopeasti tullut isoille ja keskikokoisillekin tiloille. Se huomaa ensimmäisenä siitä, että usein kun tilalla ennen oli iso kuusisylinterinen voimakone ja nelisylinterinen kone, niin nelisylinteristä aikaisemmin käytettiin siten, että nelisylinterinen veti simultaa ja kuusisylinterinen hieroi maata hienoksi jollakin potilalla, niin nyt nelisylinterinen vetää leveää Agrrrrressiivista® Väderstaad äestä, aivan pinnassa, ja hitaasti, ja kuusisylinterinen puhkuu rasittuneena, ja mäissä joutuu vaihtamaan pienemmälle, Räpid® - junaa vetäessään.
Ehkä yksikin kuivan vuoden epäonnistuminen saa räpiti-mielihalun heräämään tilalla ?
-SS-
Loimaan suorakylvö kokeiden tuloksia joskus pikasilmäyksillä vertailin ja siinä Rapid tuntui pärjäävän oikein hyvin. Onkohan joku tehnyt koosteen koko kokeen historista konemerkeittäin? Olennaisinta olisi valita sellainen kylvömenetelmä, joka pitkässä juoksussa tuottaa parhaan tuloksen, yhden vuoden tarkastelu ei anna parasta tulosta. Rapid-menetelmä eli matala äestys ennen kylvöä tuntuisi puoltavan tätä "junan" käyttöä tai sänkipellon avaamista ennen kylvöä jollain lautasmuokkaimella tai hankmolla? Monellako Loimaan kokeessa on ollut esimuokkain käytössä?
Laahavannas ja perinteiset kyntö-kultivointi ei oikein ole ainakaan tuossa kisassa pärjänneet kovin hyvin.
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdf